This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Te apeu isen allan ie ele yy ä ja hähmäisyy ä jälji ämässä
© 2021 Kul uu in u kimus
Published e sion
Mankki, Lau a Ani a; Lah i, Annukka
Mankki, L. A., & Lah i, A. (2021). Te apeu isen allan ie ele yy ä ja hähmäisyy ä
jälji ämässä. Kul uu in u kimus, 38(4), 67-70.
h ps://jou nal. i/kul uu in u kimus/a icle/ iew/112124
2021
ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 67
juonne kulkee muunnelmineen useassa
u kimuksen lu ussa; Hallila i se ii -
aa ässä kohden 5. lu ussa esi ämään-
sä analyysiin Juhani Ahon Papin ou as-
a, jossa upakoinnilla leiki ely ilmenee
kesken jää änä emansipaa iona.
Hallila käy moninais en esime kki-
en ja analyysien kau a läpi upakan ja
sen käy ö apojen me ki yksiä suoma-
laises a kansan unoudes a ja kansalli-
ses a he äämises ä nykyiseen ke oma-
ki jallisuu een. Ki jallisuus on ässä en-
nen kaikkea jakopin a, jonka kau a ko-
ko kul uu in upakallise me ki ykse
ku au u a . Teks iä myös lukee kielelli-
ses i mielikseen; jonkinmoises a ois ei-
suudes a haluaisi oisinaan huomau aa,
mu a si ä syn yy äis ämä ä, kun kes-
keisiä eemoja uodaan moniin e i yh-
eyksiin. Ki ja nos aa näky iin monissa
yh eyksissä oimi an mo ii in suomalai-
sessa ki jallisuudessa ja osoi aa, kuinka
paljon upakka on ollu muu akin kuin
pe ska kielellä. Tupakkakul uu ia ei pe-
uu e a, aan sinne pe uu e aan ja ul-
laan akaisin.
E kki Vainikkala
Ki joi aja on ki jallisuuden- ja kul uu in-
u kija, Jy äskylän yliopis on nykykul uu-
in u kimuksen eme i usp o esso i.
• • •
Te apeu isen allan
ie ele yy ä ja
hähmäisyy ä jälji ämässä
Te apeu inen al a. Onnellisuuden ja hy-
in oinnin jänni ei ä 2000-lu un Suo-
messa. Toim. K is iina B unila, Esko
Ha ni, An i Saa i & Hanna Ylös alo.
Vas apaino 2021. 367 s.
Te apeu inen al a. Onnellisuuden ja hy-
in oinnin jänni ei ä 2000-lu un Suo-
messa on mediassakin unsaas i huomio-
a saanu ajankoh ainen oimi e u eos,
joka koos uu pe ä i 15 e illises ä lu us-
a ja johdannos a. Ki jan pe us eesi on,
e ä e apeu inen al a on saanu Suo-
messa hegemonisen aseman. Tämä äi e
on helppo uskoa odeksi lukiessa ki jan
eks ien aiheiden a iaa io a, jo ka ulo -
u a nuo en ja aikuis en mielen e eys-
yös ä ankiloiden kun ou a aan ohjel-
ma yöhön ja s a up-y i äjyydes ä pa-
isuhde- ja seksuaalineu on aan. Tämä
he ä ää kysymään, olemmeko kaikki
jou unee jonkinlaisen pehmeän mu a
salaka alan allan halli a aksi.
Teoksen ekijäkun a koos uu yh-
eiskun a ie eilijöis ä ai yh eiskun a ie-
eellises i suun au uneis a alan u kijois-
a. Teos on jae u emaa ises i neljään
osaan: kansalaisuus ja polii inen osallis-
uminen, kun ou a a yh eisö ja ins i uu-
io , sukupuoli unu e apeu inen al a
sekä y i äjäkansalaisen e apisoi u mieli.
Nimes ään huolima a ki jassa ei kui-
enkaan ole kyse esime kiksi psyko e a-
pian ai muiden p o essionaalis en e a-
piamuo ojen a kas elus a sinänsä. Sen
sijaan ki jassa ku a aan suomalais a yh-
eiskun aa läpileikkaa aa psykologisoi-
umis a. Teoksen mukaan psy- ie eiden
on ka so u le inneen dehospi alisaa ion
ja iedon psykologisoi umisen ko os u-
misen myö ä elämän kaikille alueille joh-
aen yksilöllis ymiseen ja depoli isoi u-
miseen sekä sy jäy äen aken eellise
kysymykse ihmisen onnelliseksi eke-
misessä.
Ki jan oimi ajien lu ussa ”Te a-
peu isen allan käsi eellisiä näkökul-
mia ja his o iallisia kehi yskulkuja” mai-
ni aan aja elijoi a, joiden käsi eellis ä-
misen kau a e apeu isen allan le iä
-
mis ä ja muo ou umis a seli e ään. Näi-
ä o a allan hallin aa käsi eellis äneen
Michel Foucaul ’n aja elus a inspi oi u-
neen Nicholas Rosen lisäksi muun muas-
sa eminis i eo ee ikko Lau en Be lan .
Ki jan oimi aja myös muis u a a ,
e ä e apeu inen ee os sisäl ää allan
hallinnan lisäksi as a innan mahdol-
lisuuksia ja muo oja. Osassa ki jan lu-
uissa pala aan näihin eo ee ikkoihin ja
osassa mennään kiinnos a as i hieman
oisiin suun iin ku a en si ä, mi en e a-
peu inen al a muo oilee ihmis en, ins-
ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4
68
i uu ioiden ja aken eiden älisiä suh-
ei a mahdollis aen ja ajoi aen e ilaisia
oimijuuden ja poli iikan muo oja.
Teoksen oimi aja o ea a johdan-
nossa, e ei ki jan eh ä ä ole a kas el-
la psykologisia ie ei ä, ku en psykia -
ian ai psykologian kehi ys ä, aan a -
jen psykologisoi umis a eli apoja, joil-
la edellä maini ujen ie eiden sanas o
ja ymmä ys ule a osaksi e ilais en
ilmiöiden jäsen ämis ä yh eiskunnan
e i aloilla. Tämän ymmä yksen myö-
ä yhä useampien ilmiöiden syy – yö -
ömyydes ä yöuupumukseen – paikan-
ne aan yksilöön. Ongelmien aja ellaan
a kea an, kun ihminen muokkaa psy-
kologisen iedon ja ymmä yksen a ul-
la i seään ja suhde aan i seen ja oisiin.
Tämä a gumen i onkin ah immillaan
kiinni äessään huomiomme sellaisiin
e apeu isen allan oimin a apoihin,
joissa yh eiskunnallisia ongelmien a -
kaisu säly e ään yksilöiden a kais a-
aksi. Se ei kui enkaan oimi yh ä hy in
esime kiksi silloin, kun a kas ellaan a-
ka ia mielen e eyden ongelmia.
Koska eoksessa u ki aan e apeu -
isen allan käsi ein hy in moninaisia il-
miöi ä ja ken iä, olisi e apeu isen ym-
mä yksen monimuo oisuu a ja oimin-
aa oinu a kas ella e i ellymmin ja ny-
ansoidummin jo he i eoksen alussa. Val-
a oimii e i a alla popula isoi unees-
sa psykologisessa semppauspuheessa
ja medikalisoi uneissa psykia ian käy-
ännöissä. Lukijalle olisi ollu hyödyllis-
ä pys yä hahmo amaan näi ä e ilaisia
genealogioi a, joiden kau a psykologi-
nen ymmä ys on e i ken ille pää yny
(esim. yöelämän ehos amisella on juu-
ia o ganisaa iopsykologian kehi ymi-
sessä) ja mi en se on muo ou unu . Kui-
enkin mone ki jan lu uis a paikkaa-
a ä ä puu e a ja an a a e apeu isen
allan oiminnas a ja käsi eellis ämises-
ä e i ken illä monipuolisemman ku an
kuin mi ä ki jan johdan o esi ää.
Tässä a iossa emme esi ele ki -
jaa kokonaisuudessaan aan keski ym-
me muu amaan lukuun, joissa mieles-
ämme a oi e aan e i yisen hy in e a-
peu isen allan hähmäisyys ja kehkey-
yminen. Siinä missä e apeu is a al aa
yleensä aja ellaan depolisi oi ana, Su i
Salmenniemi kehi ää lu ussaan ”Te a-
peu is a poli iikkaa” aja us a e apeu -
isen allan oiminnas a monisuun aise-
na yh eenlii ymänä ilman selkeää jao -
elua aken eiden ja yksilön ai poli ii-
kan ja depolisi oi umisen älillä. Myös
muissa lu uissa kyseenalais e aan käsi-
ys e apeu isen allan oimimises a yl-
hääl ä alaspäin. Sanna Rikalan ja Em-
ma Lambe gin eks eissä e apeu isen
allan monisuun aisuus ja paikallis e u
ambi alenssi a oi e aan hy in osi ain
sii ä syys ä, e ä u kimusaineis on kä-
si ely on sensi ii is ä ja u ki a aan a-
paukseen on suh audu u k ii isen em-
paa ises i.
Sukupuolen ja e apeu isen allan
dynamiikkaa koske a osio he ä i meis-
sä e i yis ä kiinnos us a, sillä e apeu i-
sen ee oksen on ka so u houku ele an
e i yises i naisia muokkaamaan i seään
ja aja eluaan. Emma Lambe g a kas e-
lee eks issään ”Nuo e naise sopeu u i-
na yön ekijöinä” si ä, mi en media-alan
opiskelijanaise neu o ele a , as us-
a a ja sopeu u a e apeu isen ee ok-
sen ku suun. Media-ala on Lambe gin
mukaan malliesime kki sellaises a sub-
jek oi unees a yös ä, jossa yön ekijän
pe soona o e aan käy öön. Se on si en
o ollis a maape ää e apeu isen ja pos -
eminis isen allan yh eenlii ymälle.
Lambe gin mukaan ele yssä elämässä
e apeu isen allan ”ku suihin” ei kui-
enkaan noin ain ai u a, aan ne mo-
bilisoi u a monin e i a oin. Haas a e-
luiden lisäksi Lambe g hyödyn ää myös
media-alan koulu uksissa ke ä yä e no-
g a is a aineis oaan ja ku aa si ä, mi en
naisia kouli iin – e apeu is-pos emi-
nis isen aja elun mukaises i – näy äy-
ymään ja posee aamaan i se a moina
sel iy yäkseen yöelämässä. Lambe g ei
jää analyysissaan ku ailemaan e apeu -
isen ee oksen ku sua aan nos aa myös
esille, mi en naise myös k i isoi a hei-
hin kohdis e uja aa imuksia muoka-
a i seään ie ynlaisiksi. Toisaal a nai-
ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 69
se oli a myös kokenee , e ä joissakin
ilan eissa i se a man oolin omaksu-
minen au aa pä jäämään. Toisin kuin
nykyisen yöelämän kehi ämispuheis-
sa ehkä ole e aan, näi ä naisia ei ope e -
u näy ämään un ei aan aan pikem-
minkin panssa oimaan nii ä. Lambe -
gin eks issä nouseekin esille e apeu i-
sen ee oksen pa adoksi: kun yöhön on
in es oinu koko pe soonansa, niin k i-
iikki omaa yö ä koh aan sa u aa e i yi-
ses i. Tämän uoksi nais en pi ää ope el-
la olemaan näy ämä ä ( ää iä) un ei-
aan ja kas a aa paksu nahka.
Sanna Rikala puoles aan a kas elee
lu ussaan ”Masen unei den nuo en
kamppailuja yöky y ömyden hallin-
nas a” nuo en aikuis en masennus-
pe us eisen yöky y ömyyden lisään-
ymis ä e apeu is a al aa koske an
keskus elun alossa. Hän uo esiin, e -
ä k ii ises ä näkökulmas a masennus-
pe us eisen yöky y ömyyden lisään-
ymisen oi nähdä uuslibe aalina hal-
lin ana, jossa yksilöi ä ohja aan a ko-
maan yh eiskunnallisia ongelmia mie-
len e ey een lii y inä ongelmina. Toi-
saal a inhimillinen kä simys ja pahoin-
oin i o a noussee yöky y ömyyden
pe us eena uudella a alla esiin, minkä
Rikala nos aa esiin psykologisen iedon ja
e apeu isen ee oksen le iämisen myön-
eisinä seu auksina. Ku en Rikala o e-
aa, mielen e eys ie oisuuden lisään y-
minen on lisänny sosiaalis a oikeuden-
mukaisuu a uomalla ma ginaalisessa
asemassa ole ien nuo en kokeman kä -
simyksen näky äksi ja polii isen huo-
len koh eeksi. Monelle nuo elle psyko-
logis en ie eiden a joama ymmä ys
esime kiksi masennukses a näy äy yy-
kin lii olaisena ja kun ou usjä jes elmä
edus aa koske uspin aa yh eiskun aan.
Työllis ymiseen äh ää ään poli iik-
kaan yhdis e ynä jä jes elmä kui enkin
myös ah is aa e ia ois a ia aken ei a.
Työky y ömyyden hallin aan lii yykin
nuo illa myös kamppailuja, joissa Rika-
la näkee e apeu iseen al aan kohdis-
u aa as a in aa. Sen sijaan e ä nuo e
as us aisi a psykologis a ymmä ys-
ä, he pikemminkin kamppaile a kun-
ou us- ja hoi ojä jes elmän kanssa, jo-
ka pa adoksaalises i edelleen ähä elee
heidän mielen e eyden ongelmiaan. He
oi o a , e ä mielen e eyden ongelma
unnus e aisiin, o e aisiin aka as i ja
niihin saisi asianmukais a hoi oa.
Ki jan eesi a jen psykologisoi u-
mises a on helppo a oi aa ja hy äk-
syä. Teoksessa usein käy e y nipu-
us ”psy- ie ee ” on kui enkin paikoin
liian yksinke ais a a. Ehkä ki jan alun
psy- ie eiden nipu amisen a koi us on-
kin oimia jonkinlaisena p o okaa iona
ja kommen ina julkiseen keskus eluun,
jo a as en e apeu ise alla ja niiden
moninaisuus ki jan lukujen kau a pei-
lau u a . Yleisessä keskus elussa e a-
peu inen al a oi kui enkin mene ää
k ii is ä po en iaaliaan, jos e apeu i-
sen allan kon eks ia, kompleksisuu a
is i ii aisuuksineen ja ambi alenssei-
neen ei ehdä sel äksi ja a a a. Samalla
e apeu isen allan me ki ys niissä kon-
eks eissa, joissa se oi aidos i oimia kei-
nona laajen aa ihmis en i seymmä ys ä
ja au onomiaa, saa e aan k i iikin a jol-
la mi ä öidä.
Yh eiskun a ie eellisen allan u -
kimuksen lisäksi psykologian suhde a
sosiaaliseen on pohdi u aiemmin myös
muilla ie eenaloilla. Psykososiaalises-
sa u kimuksessa, jolla on b i iläisessä
aka eemisessa maailmassa pi kä pe in-
ee , on jo 1980-lu ul a saakka kiinni e -
y huomio a 1900-lu un lopun aja elun
endenssiin pola isoida psykologise ja
yh eiskunnallise seli ys a a e ilais en
ilmiöiden ymmä ämisessä (Hen iques
ym., 1998). Psykososiaalisessa aja elus-
sa psykologia ie een me ki ys mode nin
yksilösubjek in muo ou umisessa un-
nus e aan, mu a aja us psykologises a
iedos a ainoas aan hallinnan ekniik-
kana ai i sehallinnan muo ona kyseen-
alais e aan. Subjek ien nähdään muo-
ou u an monenlais en psyykkis en ja
sosiaalis en p osessien, oimien ja a ek-
ien is ipaineessa (Lah i, 2019). Tällä
psyykkisen ja sosiaalisen monimu kais a
yh eenkie ou umis a u ki alla aja elul-
ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4
70
la oisi olla anne a aa ässäkin eokses-
sa a kas el ujen ilmiöiden u kimisessa
– nuo en sy jäy ymises ä s a up-y i -
äjien ponnis eluihin.
Vaikka e apeu isen allan hallin-
nan analyysi oimii ki jan joh oaja uk-
sena, jäimme kui enkin poh imaan, olisi-
ko jois akin aineis ois a ai ilmiös ä saa-
nu i i ielä enemmän, jos e apeu isia
käy än öjä, disku sseja ja poli iikkoja oli-
si allan hallin a-aja elun lisäksi pohdi -
u oisenlaisis a eo ee isis a läh ökoh-
dis a. Esime kiksi sommi uma-aja e-
lun kau a oi aisiin äl ää hal uun-
o a aa luen aa u kimuksen koh ees a
ja ymmä ää allan oiminnan e ilais-
en inhimillis en ja myös ei-inhimillis-
en oimijoiden ja oimin ojen suh eis-
sa ja yh eenlii ymissä. On myös ä keää
huoma a, e ä allan hähmäisyys ja ih-
mas omaisuus ulee ele an iksi ym-
mä ää juu i silloin, kun yh eiskunnan
aken ee ei ä enää kanna ele. Sil i al-
a oimii. Tällöin e apeu isen ymmä -
yksen ja käy än öjen seu aukse ei ä
ole ennal a mää ä y , aan muo ou u a
sen mukaan, millaisiin kokoonpanoihin
ja suh eisiin ne ase u a . Tä ä moninais-
a ja ambi alen ia e apeu isen allan
oimin aa eos kokonaisuu ena ansiok-
kaas i alo aa.
LÄHTEET
Lah i, Annukka (2019) Bisexuali y in Rela ion-
ships: a Quee Psychosocial App oach. Jy äskylän
yliopis o. JYU Disse a ions, 87.
Hen iques, Julian, Hollway, Wendy, U win,
Ca hy, Couze, Venn, & Walke dine, Vale ie
(1998) Changing he Subjec : Psychology, Social
Regula ion, and Subjec i i y. London & New Yo k:
Rou ledge.
Lau a Mankki & Annukka Lah i
Lau a Mankki yösken elee p ojek i u kija
-
na Lean-joh amis a käsi ele ässä LeWoGe-
hankkeessa I ä-Suomen yliopis ossa. Jy äs-
kylän yliopis oon eh ä ässä äi öski jassaan
Mankki u kii maahanmuu ajien sukupuo-
li unei a ja odullis e uja oiminnan muo-
oja suomalaisessa yöelämässä.
Annukka Lah i yösken elee I ä-Suomen yli-
opis ossa u kija oh o ina. Hänen u kimus-
p ojek insa Kun sa eenkaa en päässä on e o:
LHBTIQA+ ihmis en e ojen p osessi pu eu-
uu sa eenkaa i-ihmis en e oihin. Hänen
äi öski jansa käsi eli biseksuaalisuu a pa-
isuh eissa psykososiaalisen ja quee u ki-
muksen näkökulmis a.
• • •
Ki jallisen elämän moneus
a au uu, al a-analyysi jää
puoli iehen
Ki jallinen elämä ma kkinape us eisessa
mediayh eiskunnassa. Toim. Elina A mi-
nen, Anna Log én ja E kki Se änen. Vas-
apaino 2020. 428 s.
Ko imaisen ki jallisen elämän nyky ila
on u kimusalue, jossa ii ää unsaas-
i ka oi ama on a lääniä, sillä ki jalli-
suussosiologia sijai see si ussa niin ki -
jallisuus ie een kuin yh eiskun a u ki-
muksenkin al a i as a. Kaikki aihepii-
iä käsi ele ä julkaisu ule a siis a -
peeseen, ja ki jallisuusmaailman u kija
o aa ne innos unees i as aan.
Ki jallisuusmaailma on ollu oi-
makkaassa mu oksessa 2000-lu ul-
la. T endejä o a ollee ainakin keski-
suu en kus an amoiden uusioi umi-
nen suu iin media aloihin, i senäis en
ki jakauppojen äheneminen, ke juki -
jakauppojen alikoiman kapeneminen,
pape iki jojen lukemisen aih uminen
ääniki jojen kuun elemiseksi sekä ki -
jas ojen muu uminen monenlaisia pal-
elui a ja elämyksiä a joa iksi kul uu i-
ins ansseiksi.
Täs ä muu u as a ken äs ä a ikke-
likokoelma Ki jallinen elämä ma kkina-
pe us eisessa mediayh eiskunnassa käy o -
amaan selkoa. Teos koos uu kolmes a-
ois a a ikkelis a. Ki jan oimi ajien
ki joi ama johdan oa ikkeli aus oi -
aa ansiokkaas i ken än nyky ilaa ja on-
kin suosi el a aa lue a aa ki jallisuus-
ins i uu ios a kiinnos uneille u kijoil-
le ja opiskelijoille.
Esipuheessa ki jan eh ä äksi ku a-
aan, e ä se a uu ällä he kellä ki jal-
lisuuden ken ällä ha ai a iin ilmiöihin
