Terapeuttisen vallan viettelevyyttä ja hähmäisyyttä jäljittämässä

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Te apeu isen allan ie ele yy ä ja hähmäisyy ä jälji ämässä © 2021 Kul uu in u kimus Published e sion Mankki, Lau a Ani a; Lah i, Annukka Mankki, L. A., & Lah i, A. (2021). Te apeu isen allan ie ele yy ä ja hähmäisyy ä jälji ämässä. Kul uu in u kimus, 38(4), 67-70. h ps://jou nal. i/kul uu in u kimus/a icle/ iew/112124 2021 ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 67 juonne kulkee muunnelmineen useassa u kimuksen lu ussa; Hallila i se ii - aa ässä kohden 5. lu ussa esi ämään- sä analyysiin Juhani Ahon Papin ou as- a, jossa upakoinnilla leiki ely ilmenee kesken jää änä emansipaa iona. Hallila käy moninais en esime kki- en ja analyysien kau a läpi upakan ja sen käy ö apojen me ki yksiä suoma- laises a kansan unoudes a ja kansalli- ses a he äämises ä nykyiseen ke oma- ki jallisuu een. Ki jallisuus on ässä en- nen kaikkea jakopin a, jonka kau a ko- ko kul uu in upakallise me ki ykse ku au u a . Teks iä myös lukee kielelli- ses i mielikseen; jonkinmoises a ois ei- suudes a haluaisi oisinaan huomau aa, mu a si ä syn yy äis ämä ä, kun kes- keisiä eemoja uodaan moniin e i yh- eyksiin. Ki ja nos aa näky iin monissa yh eyksissä oimi an mo ii in suomalai- sessa ki jallisuudessa ja osoi aa, kuinka paljon upakka on ollu muu akin kuin pe ska kielellä. Tupakkakul uu ia ei pe- uu e a, aan sinne pe uu e aan ja ul- laan akaisin. E kki Vainikkala Ki joi aja on ki jallisuuden- ja kul uu in- u kija, Jy äskylän yliopis on nykykul uu- in u kimuksen eme i usp o esso i. • • • Te apeu isen allan ie ele yy ä ja hähmäisyy ä jälji ämässä Te apeu inen al a. Onnellisuuden ja hy- in oinnin jänni ei ä 2000-lu un Suo- messa. Toim. K is iina B unila, Esko Ha ni, An i Saa i & Hanna Ylös alo. Vas apaino 2021. 367 s. Te apeu inen al a. Onnellisuuden ja hy- in oinnin jänni ei ä 2000-lu un Suo- messa on mediassakin unsaas i huomio- a saanu ajankoh ainen oimi e u eos, joka koos uu pe ä i 15 e illises ä lu us- a ja johdannos a. Ki jan pe us eesi on, e ä e apeu inen al a on saanu Suo- messa hegemonisen aseman. Tämä äi e on helppo uskoa odeksi lukiessa ki jan eks ien aiheiden a iaa io a, jo ka ulo - u a nuo en ja aikuis en mielen e eys- yös ä ankiloiden kun ou a aan ohjel- ma yöhön ja s a up-y i äjyydes ä pa- isuhde- ja seksuaalineu on aan. Tämä he ä ää kysymään, olemmeko kaikki jou unee jonkinlaisen pehmeän mu a salaka alan allan halli a aksi. Teoksen ekijäkun a koos uu yh- eiskun a ie eilijöis ä ai yh eiskun a ie- eellises i suun au uneis a alan u kijois- a. Teos on jae u emaa ises i neljään osaan: kansalaisuus ja polii inen osallis- uminen, kun ou a a yh eisö ja ins i uu- io , sukupuoli unu e apeu inen al a sekä y i äjäkansalaisen e apisoi u mieli. Nimes ään huolima a ki jassa ei kui- enkaan ole kyse esime kiksi psyko e a- pian ai muiden p o essionaalis en e a- piamuo ojen a kas elus a sinänsä. Sen sijaan ki jassa ku a aan suomalais a yh- eiskun aa läpileikkaa aa psykologisoi- umis a. Teoksen mukaan psy- ie eiden on ka so u le inneen dehospi alisaa ion ja iedon psykologisoi umisen ko os u- misen myö ä elämän kaikille alueille joh- aen yksilöllis ymiseen ja depoli isoi u- miseen sekä sy jäy äen aken eellise kysymykse ihmisen onnelliseksi eke- misessä. Ki jan oimi ajien lu ussa ”Te a- peu isen allan käsi eellisiä näkökul- mia ja his o iallisia kehi yskulkuja” mai- ni aan aja elijoi a, joiden käsi eellis ä- misen kau a e apeu isen allan le iä - mis ä ja muo ou umis a seli e ään. Näi- ä o a allan hallin aa käsi eellis äneen Michel Foucaul ’n aja elus a inspi oi u- neen Nicholas Rosen lisäksi muun muas- sa eminis i eo ee ikko Lau en Be lan . Ki jan oimi aja myös muis u a a , e ä e apeu inen ee os sisäl ää allan hallinnan lisäksi as a innan mahdol- lisuuksia ja muo oja. Osassa ki jan lu- uissa pala aan näihin eo ee ikkoihin ja osassa mennään kiinnos a as i hieman oisiin suun iin ku a en si ä, mi en e a- peu inen al a muo oilee ihmis en, ins- ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 68 i uu ioiden ja aken eiden älisiä suh- ei a mahdollis aen ja ajoi aen e ilaisia oimijuuden ja poli iikan muo oja. Teoksen oimi aja o ea a johdan- nossa, e ei ki jan eh ä ä ole a kas el- la psykologisia ie ei ä, ku en psykia - ian ai psykologian kehi ys ä, aan a - jen psykologisoi umis a eli apoja, joil- la edellä maini ujen ie eiden sanas o ja ymmä ys ule a osaksi e ilais en ilmiöiden jäsen ämis ä yh eiskunnan e i aloilla. Tämän ymmä yksen myö- ä yhä useampien ilmiöiden syy – yö - ömyydes ä yöuupumukseen – paikan- ne aan yksilöön. Ongelmien aja ellaan a kea an, kun ihminen muokkaa psy- kologisen iedon ja ymmä yksen a ul- la i seään ja suhde aan i seen ja oisiin. Tämä a gumen i onkin ah immillaan kiinni äessään huomiomme sellaisiin e apeu isen allan oimin a apoihin, joissa yh eiskunnallisia ongelmien a - kaisu säly e ään yksilöiden a kais a- aksi. Se ei kui enkaan oimi yh ä hy in esime kiksi silloin, kun a kas ellaan a- ka ia mielen e eyden ongelmia. Koska eoksessa u ki aan e apeu - isen allan käsi ein hy in moninaisia il- miöi ä ja ken iä, olisi e apeu isen ym- mä yksen monimuo oisuu a ja oimin- aa oinu a kas ella e i ellymmin ja ny- ansoidummin jo he i eoksen alussa. Val- a oimii e i a alla popula isoi unees- sa psykologisessa semppauspuheessa ja medikalisoi uneissa psykia ian käy- ännöissä. Lukijalle olisi ollu hyödyllis- ä pys yä hahmo amaan näi ä e ilaisia genealogioi a, joiden kau a psykologi- nen ymmä ys on e i ken ille pää yny (esim. yöelämän ehos amisella on juu- ia o ganisaa iopsykologian kehi ymi- sessä) ja mi en se on muo ou unu . Kui- enkin mone ki jan lu uis a paikkaa- a ä ä puu e a ja an a a e apeu isen allan oiminnas a ja käsi eellis ämises- ä e i ken illä monipuolisemman ku an kuin mi ä ki jan johdan o esi ää. Tässä a iossa emme esi ele ki - jaa kokonaisuudessaan aan keski ym- me muu amaan lukuun, joissa mieles- ämme a oi e aan e i yisen hy in e a- peu isen allan hähmäisyys ja kehkey- yminen. Siinä missä e apeu is a al aa yleensä aja ellaan depolisi oi ana, Su i Salmenniemi kehi ää lu ussaan ”Te a- peu is a poli iikkaa” aja us a e apeu - isen allan oiminnas a monisuun aise- na yh eenlii ymänä ilman selkeää jao - elua aken eiden ja yksilön ai poli ii- kan ja depolisi oi umisen älillä. Myös muissa lu uissa kyseenalais e aan käsi- ys e apeu isen allan oimimises a yl- hääl ä alaspäin. Sanna Rikalan ja Em- ma Lambe gin eks eissä e apeu isen allan monisuun aisuus ja paikallis e u ambi alenssi a oi e aan hy in osi ain sii ä syys ä, e ä u kimusaineis on kä- si ely on sensi ii is ä ja u ki a aan a- paukseen on suh audu u k ii isen em- paa ises i. Sukupuolen ja e apeu isen allan dynamiikkaa koske a osio he ä i meis- sä e i yis ä kiinnos us a, sillä e apeu i- sen ee oksen on ka so u houku ele an e i yises i naisia muokkaamaan i seään ja aja eluaan. Emma Lambe g a kas e- lee eks issään ”Nuo e naise sopeu u i- na yön ekijöinä” si ä, mi en media-alan opiskelijanaise neu o ele a , as us- a a ja sopeu u a e apeu isen ee ok- sen ku suun. Media-ala on Lambe gin mukaan malliesime kki sellaises a sub- jek oi unees a yös ä, jossa yön ekijän pe soona o e aan käy öön. Se on si en o ollis a maape ää e apeu isen ja pos - eminis isen allan yh eenlii ymälle. Lambe gin mukaan ele yssä elämässä e apeu isen allan ”ku suihin” ei kui- enkaan noin ain ai u a, aan ne mo- bilisoi u a monin e i a oin. Haas a e- luiden lisäksi Lambe g hyödyn ää myös media-alan koulu uksissa ke ä yä e no- g a is a aineis oaan ja ku aa si ä, mi en naisia kouli iin – e apeu is-pos emi- nis isen aja elun mukaises i – näy äy- ymään ja posee aamaan i se a moina sel iy yäkseen yöelämässä. Lambe g ei jää analyysissaan ku ailemaan e apeu - isen ee oksen ku sua aan nos aa myös esille, mi en naise myös k i isoi a hei- hin kohdis e uja aa imuksia muoka- a i seään ie ynlaisiksi. Toisaal a nai- ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 69 se oli a myös kokenee , e ä joissakin ilan eissa i se a man oolin omaksu- minen au aa pä jäämään. Toisin kuin nykyisen yöelämän kehi ämispuheis- sa ehkä ole e aan, näi ä naisia ei ope e - u näy ämään un ei aan aan pikem- minkin panssa oimaan nii ä. Lambe - gin eks issä nouseekin esille e apeu i- sen ee oksen pa adoksi: kun yöhön on in es oinu koko pe soonansa, niin k i- iikki omaa yö ä koh aan sa u aa e i yi- ses i. Tämän uoksi nais en pi ää ope el- la olemaan näy ämä ä ( ää iä) un ei- aan ja kas a aa paksu nahka. Sanna Rikala puoles aan a kas elee lu ussaan ”Masen unei den nuo en kamppailuja yöky y ömyden hallin- nas a” nuo en aikuis en masennus- pe us eisen yöky y ömyyden lisään- ymis ä e apeu is a al aa koske an keskus elun alossa. Hän uo esiin, e - ä k ii ises ä näkökulmas a masennus- pe us eisen yöky y ömyyden lisään- ymisen oi nähdä uuslibe aalina hal- lin ana, jossa yksilöi ä ohja aan a ko- maan yh eiskunnallisia ongelmia mie- len e ey een lii y inä ongelmina. Toi- saal a inhimillinen kä simys ja pahoin- oin i o a noussee yöky y ömyyden pe us eena uudella a alla esiin, minkä Rikala nos aa esiin psykologisen iedon ja e apeu isen ee oksen le iämisen myön- eisinä seu auksina. Ku en Rikala o e- aa, mielen e eys ie oisuuden lisään y- minen on lisänny sosiaalis a oikeuden- mukaisuu a uomalla ma ginaalisessa asemassa ole ien nuo en kokeman kä - simyksen näky äksi ja polii isen huo- len koh eeksi. Monelle nuo elle psyko- logis en ie eiden a joama ymmä ys esime kiksi masennukses a näy äy yy- kin lii olaisena ja kun ou usjä jes elmä edus aa koske uspin aa yh eiskun aan. Työllis ymiseen äh ää ään poli iik- kaan yhdis e ynä jä jes elmä kui enkin myös ah is aa e ia ois a ia aken ei a. Työky y ömyyden hallin aan lii yykin nuo illa myös kamppailuja, joissa Rika- la näkee e apeu iseen al aan kohdis- u aa as a in aa. Sen sijaan e ä nuo e as us aisi a psykologis a ymmä ys- ä, he pikemminkin kamppaile a kun- ou us- ja hoi ojä jes elmän kanssa, jo- ka pa adoksaalises i edelleen ähä elee heidän mielen e eyden ongelmiaan. He oi o a , e ä mielen e eyden ongelma unnus e aisiin, o e aisiin aka as i ja niihin saisi asianmukais a hoi oa. Ki jan eesi a jen psykologisoi u- mises a on helppo a oi aa ja hy äk- syä. Teoksessa usein käy e y nipu- us ”psy- ie ee ” on kui enkin paikoin liian yksinke ais a a. Ehkä ki jan alun psy- ie eiden nipu amisen a koi us on- kin oimia jonkinlaisena p o okaa iona ja kommen ina julkiseen keskus eluun, jo a as en e apeu ise alla ja niiden moninaisuus ki jan lukujen kau a pei- lau u a . Yleisessä keskus elussa e a- peu inen al a oi kui enkin mene ää k ii is ä po en iaaliaan, jos e apeu i- sen allan kon eks ia, kompleksisuu a is i ii aisuuksineen ja ambi alenssei- neen ei ehdä sel äksi ja a a a. Samalla e apeu isen allan me ki ys niissä kon- eks eissa, joissa se oi aidos i oimia kei- nona laajen aa ihmis en i seymmä ys ä ja au onomiaa, saa e aan k i iikin a jol- la mi ä öidä. Yh eiskun a ie eellisen allan u - kimuksen lisäksi psykologian suhde a sosiaaliseen on pohdi u aiemmin myös muilla ie eenaloilla. Psykososiaalises- sa u kimuksessa, jolla on b i iläisessä aka eemisessa maailmassa pi kä pe in- ee , on jo 1980-lu ul a saakka kiinni e - y huomio a 1900-lu un lopun aja elun endenssiin pola isoida psykologise ja yh eiskunnallise seli ys a a e ilais en ilmiöiden ymmä ämisessä (Hen iques ym., 1998). Psykososiaalisessa aja elus- sa psykologia ie een me ki ys mode nin yksilösubjek in muo ou umisessa un- nus e aan, mu a aja us psykologises a iedos a ainoas aan hallinnan ekniik- kana ai i sehallinnan muo ona kyseen- alais e aan. Subjek ien nähdään muo- ou u an monenlais en psyykkis en ja sosiaalis en p osessien, oimien ja a ek- ien is ipaineessa (Lah i, 2019). Tällä psyykkisen ja sosiaalisen monimu kais a yh eenkie ou umis a u ki alla aja elul- ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 38 (2021): 4 70 la oisi olla anne a aa ässäkin eokses- sa a kas el ujen ilmiöiden u kimisessa – nuo en sy jäy ymises ä s a up-y i - äjien ponnis eluihin. Vaikka e apeu isen allan hallin- nan analyysi oimii ki jan joh oaja uk- sena, jäimme kui enkin poh imaan, olisi- ko jois akin aineis ois a ai ilmiös ä saa- nu i i ielä enemmän, jos e apeu isia käy än öjä, disku sseja ja poli iikkoja oli- si allan hallin a-aja elun lisäksi pohdi - u oisenlaisis a eo ee isis a läh ökoh- dis a. Esime kiksi sommi uma-aja e- lun kau a oi aisiin äl ää hal uun- o a aa luen aa u kimuksen koh ees a ja ymmä ää allan oiminnan e ilais- en inhimillis en ja myös ei-inhimillis- en oimijoiden ja oimin ojen suh eis- sa ja yh eenlii ymissä. On myös ä keää huoma a, e ä allan hähmäisyys ja ih- mas omaisuus ulee ele an iksi ym- mä ää juu i silloin, kun yh eiskunnan aken ee ei ä enää kanna ele. Sil i al- a oimii. Tällöin e apeu isen ymmä - yksen ja käy än öjen seu aukse ei ä ole ennal a mää ä y , aan muo ou u a sen mukaan, millaisiin kokoonpanoihin ja suh eisiin ne ase u a . Tä ä moninais- a ja ambi alen ia e apeu isen allan oimin aa eos kokonaisuu ena ansiok- kaas i alo aa. LÄHTEET Lah i, Annukka (2019) Bisexuali y in Rela ion- ships: a Quee Psychosocial App oach. Jy äskylän yliopis o. JYU Disse a ions, 87. Hen iques, Julian, Hollway, Wendy, U win, Ca hy, Couze, Venn, & Walke dine, Vale ie (1998) Changing he Subjec : Psychology, Social Regula ion, and Subjec i i y. London & New Yo k: Rou ledge. Lau a Mankki & Annukka Lah i Lau a Mankki yösken elee p ojek i u kija - na Lean-joh amis a käsi ele ässä LeWoGe- hankkeessa I ä-Suomen yliopis ossa. Jy äs- kylän yliopis oon eh ä ässä äi öski jassaan Mankki u kii maahanmuu ajien sukupuo- li unei a ja odullis e uja oiminnan muo- oja suomalaisessa yöelämässä. Annukka Lah i yösken elee I ä-Suomen yli- opis ossa u kija oh o ina. Hänen u kimus- p ojek insa Kun sa eenkaa en päässä on e o: LHBTIQA+ ihmis en e ojen p osessi pu eu- uu sa eenkaa i-ihmis en e oihin. Hänen äi öski jansa käsi eli biseksuaalisuu a pa- isuh eissa psykososiaalisen ja quee u ki- muksen näkökulmis a. • • • Ki jallisen elämän moneus a au uu, al a-analyysi jää puoli iehen Ki jallinen elämä ma kkinape us eisessa mediayh eiskunnassa. Toim. Elina A mi- nen, Anna Log én ja E kki Se änen. Vas- apaino 2020. 428 s. Ko imaisen ki jallisen elämän nyky ila on u kimusalue, jossa ii ää unsaas- i ka oi ama on a lääniä, sillä ki jalli- suussosiologia sijai see si ussa niin ki - jallisuus ie een kuin yh eiskun a u ki- muksenkin al a i as a. Kaikki aihepii- iä käsi ele ä julkaisu ule a siis a - peeseen, ja ki jallisuusmaailman u kija o aa ne innos unees i as aan. Ki jallisuusmaailma on ollu oi- makkaassa mu oksessa 2000-lu ul- la. T endejä o a ollee ainakin keski- suu en kus an amoiden uusioi umi- nen suu iin media aloihin, i senäis en ki jakauppojen äheneminen, ke juki - jakauppojen alikoiman kapeneminen, pape iki jojen lukemisen aih uminen ääniki jojen kuun elemiseksi sekä ki - jas ojen muu uminen monenlaisia pal- elui a ja elämyksiä a joa iksi kul uu i- ins ansseiksi. Täs ä muu u as a ken äs ä a ikke- likokoelma Ki jallinen elämä ma kkina- pe us eisessa mediayh eiskunnassa käy o - amaan selkoa. Teos koos uu kolmes a- ois a a ikkelis a. Ki jan oimi ajien ki joi ama johdan oa ikkeli aus oi - aa ansiokkaas i ken än nyky ilaa ja on- kin suosi el a aa lue a aa ki jallisuus- ins i uu ios a kiinnos uneille u kijoil- le ja opiskelijoille. Esipuheessa ki jan eh ä äksi ku a- aan, e ä se a uu ällä he kellä ki jal- lisuuden ken ällä ha ai a iin ilmiöihin