Kihn, Lili-Anne, Oulas i a, Lasse, Ruohonen, Janne,
Rönkkö, Jaakko, U pilainen, Ma i & Wacke , Jani ( oim.),
Ta kas us, a ioin i ja al on a mu oksessa.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 189–209.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-032-8
11
Hyb idien hallin a ja a onluon i
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
Hyb idihallin a ka aa laajan ja moniaineksisen y i ys oimin aa, julkis a oimin aa ja
apaaeh ois oimin aa yhdis ä än ken än, jonka menes ys lii yy olennaises i hyb idien
kykyyn hyödyn ää moninaisia oima a oja ja yhdis ää joskus is iin mene iä a oi -
ei a ja keinoja. Ins i uu ioiden sekoi uminen me ki see kui enkin si ä, e ä epämää-
äisyyden sie oky yllä on lisään y ää kysyn ää. Yksi usein kysy y kysymys koskee
si ä, o a ko hyb idi oimi ia hallinnan apoja. Tämän esi yksen ja aikaisemman u ki-
muski jallisuuden pe us eella hyb idisyys ei ole yksioikoises i pa empi ai huonompi
kuin julkinen ai yksi yinen oimin a. Hyb idisyys ei ole yleisa ain kaikkien yh eiskun-
nallis en ongelmien a kaisuun, mu a se ei ole myöskään apah umis aan odo a a
ka as o i. Muu u an yh eiskunnan ja alouden ymmä äminen edelly ää monipuo-
lis a ja laaja-alais a hyb idihallinnan jäsen ämis ä. Tämä koskee niin hyb idisyyden
pii eiden unnis amis a yh eiskunnassa ja aloudessa, hyb idien e ilais en a onluon-
nin mekanismien ja uloksellisuuspe iaa eiden hal uuno oa kuin myös uudenlais en
al on aan ja kon olliin lii y ien p osessien sy ällis ä analyysiä.
A ainsana : a onluon i, hyb idihallin a, hyb idisyys
190
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
Johdan o
Helsingin Sanoma apo oi 27.4.2019 apaukses a, jossa Hy inkään Heponii yn a -
sas uskouluun oli hanki u Laku-niminen he os amma Puolas a uo a aiemmin.
Koululla ei iede y amman ole an iineenä, ja kun a somisen aika koi i ke äällä,
hämmäs ys oli ielä suu empi. Vas asyn yny pienokainen ei ollu kaan he onen, aan
muuli a sa, joka on he osen ja aasin hyb idi eli is eymä. Koululla apaukses a ei ol u
aluksi e i yisen innos unei a, koska muulilla ei ole käy öä a sas uksen ope uksessa
ja majoi us ilaakin oli eläimille niukas i a jolla. Aikaisempaa kokemus a muuleis-
a Heponii yn omis ajilla ei ollu , mu a Sisu-Salmiakiksi nime yä a saa lähde iin
alus a as i kas a amaan ja hoi amaan ku en he os a soja. ”Se on hi eän e ä ä ja
ohkea ja ulee ihmis en kanssa odella hy in oimeen. Käy öksel ään se ei he osis a
e oa, mu a oki ulkonäkö on e ilainen, sillä on aasin akenne. Sen äänikin e oaa he-
osis a, se pi ää sellais a omaa muulimölinää.” Tähän mennessä muuli on jo eh iny
ke ä ä suu en kanna ajajoukon, ja sii ä on ullu a sas uskoulun masko i, jos a kou-
lun omis aja ei ä enää luopuisi. (Helsingin Sanoma 27.4.2019.)
Edellä esi e y ku aus ke oo kou iin un u as i hyb idisyyden synnys ä su ullisen
seu aamisen ke jussa. Tämä a ikkeli käsi elee puoles aan hyb idien a onluon ia ja
sen pii ei ä hallinnan ongelmana. Se pe us uu aiempiin hyb idei ä käsi ele iin u ki-
muksiin (Johanson & Vakku i 2017; Vakku i & Johanson 2020) ja Suomen Aka emian
ahoi amaan Hype - u kimusp ojek iin, joissa on a kas el u yh ääl ä hyb i dien olo-
muo oja ja oisaal a hyb idien a onluon ia maailmanlaajuisena ilmiönä. Esi ys äy-
den ää osal aan aiempaa suomenkielis ä hyb idien yleisku aus a (Vakku i, Johanson,
Kokko, Laihonen & Rajala 2019). Joi akin ämän esi yksen eemoja on esi el y ilin a -
kas uksen ja a ioinnin symposiumissa 13.–14.6.2019 Tampe een yliopis ossa.
Hyb idisyyden aus alla on usei a aja omia ja ajankoh aisia mekanismeja
( Johanson & Vakku i 2017). Esime kki hyb idisyy een lii y äs ä ajankoh aises a il-
miös ä on iime uosikymmeninä o eu e u julkisen hallinnon uudis ukse . Uuden
julkisjoh amisen aja elu a an mukaises i julkisen hallinnon yksiköis ä on py i y
ekemään en is ä enemmän yksi yisen y i yksen kal aisia ehokkuuden lisäämiseksi
ja oima a ojen sääs ämiseksi. Julkises a hallinnos a on samalla ullu ak ii inen po-
lii isen oiminnan kohde, jonka oimin aan kiinni e ään en is ä enemmän huomio a.
Ny uosikymmeniä ja kuneiden ulos as uun, liikelai os amisen ja yksi yis ämisen
seu aukse o a jo selkeäs i näh ä issä. Julkisen hallinon oimin a a a o a muu u-
nee , mu a julkisis a o ganisaa iois a ei ole kehi yny pelkäs ään y i yksen kal ai-
sia oi oa a oi ele ia yksiköi ä, aan polii ise päämää ä yhdis y ä niissä en is ä
useammin (liike) aloudellisella uloksella ohjaamiseen. Näin julkisen hallinnon yk-
siköis ä on ullu julkisen ja yksi yisen is ey ymiä. Vas aa anlaisia kehi yspii ei ä
sisäl yy e kos omaisen hallinnan yleis ymiseen. Ve kos oissa on mukana monenlai-
Hyb idien hallin a ja a onluon i
191
sia oimijoi a, joiden a oi eissa yhdis yy julkisen edun aalin a, oi on a oi elu ja
yh eisön kiin eyden ylläpi o. Ve kos oissa mielenkiin ois a on myös se, e ä hyb idi-
syy ä oidaan a kas ella y i ys en ai kansalaisyh eiskunnan apaaeh ois oiminnan
näkökulmas a, ja siinä mielessä y i ys en sosiaalis a ja yh eiskunnallis a as uu a kos-
ke a pohdinna ja jä jes ö oiminnan ku aukse o a hyb idisyyden kannal a jä ke iä
u kimuksen koh ei a.
Käsi ely apa on seu aa anlainen. Esi elemme ensiksi, mi ä hyb idisyys on, ja kä-
si elemme sen jälkeen a onluonnin muo oja ja niiden kokemuspe äisiä olomuo oja
hyb ideissä. Ennen hyb idien ule aisuuden a kas elua pohdimme hyb idien pii ei-
den ja a onluonnin älisiä yh eyksiä sekä hyb idisyyden esiin ymismuo ojen ja yh-
eiskunnan asojen älis ä suhde a. Hyb idisyyden hallinnan luonne a nouda ele a
esi yksen akenne on esi e y ku iossa 11.1.
Hyb idisyys hallinnan ilmiönä
Hyb idisyys ii aa kahden ai useamman asian sekoi umiseen. Tyypillises i hyb idi-
syydellä a koi e aan su ullisessa seu aamisessa esiin y ää is ey ymis ä. Tä ä ku aa
hy in myös sekasikiö hyb idin aih oeh oisena suomenkielisenä as ineena. Muuli on
he osen ja aasin is ey ys ja lab adoodle on lab ado innou ajan ja puudelin is ey ys.
Joskus aja ellaan, e ä is eymä o a puh ai a alkumuo ojaan pa empia, ku en muulin
aasia ai he os a suu empi kan okyky ja si keys ai lab adoodlen mui a koi a o uja
ähäisempi alle gisoi a aiku us osoi a a . Kun sii y ään yh eiskunnan kul uu i-
seen odellisuu een pe iaa eessa mikä ahansa asioiden yhdis elmä oi olla hyb idi
Ku io 11.1. Hyb idien hallinnan keskeise pii ee .
Hyb idien hallin a
Julkinen ja yksi yinen
aloudellinen ja
sosiaalinen kon olli
Moninaise
ahoi usjä jes ely
Päämää ien
yh eensopima omuus
ja kilpaile a logiika
Julkisyksi yinen
omis ajuus A ojen yhdis äminen
A ojen oikeu aminen
A okomp omissi
MIKRO MESO MAKRO
192
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
(S oss 1999). Au oissa, sodankäynnissä ai kulku au ien o junnassa oidaan u au-
ua hyb idisyy een, aikka i se hyb idisyys me ki see hy in e i asioi a äsmällisissä
käy öyh eyksissään. Kul uu isessa ja sosiaalisessa ympä is össä hyb idisyys sisäl ää
myös hankaluuksia. Jane Jacobs (1992) on omin akeisessa eoksessaan poh inu al-
ion ja ma kkinoiden älis ä suhde a. Sekä julkisessa hallinnossa e ä ma kkinoissa
on oma hy ä ja huono puolensa, mu a hänen mukaansa niiden sekoi aminen uo -
aa a aama omas i oimi ia hi iöi ä, koska julkisen ja yksi yisen sekoi aminen al-
is aa poli iikan lahjonnalle ja ää is ää e e ä oi on a oi elua. Yksi yise ankila
o a ää is yneen sekoi umisen yksi ilmiasu. Kun yksi yisen ankilan e u mää i yy
ankimää än pe us eella, ankilalai oksen on edullis a painos aa pää äjiä an amaan
yhä anka ampia ja pidempiä ankeus angais uksia, aikka sii ä ei olisikaan yh eisölle
kokonaisuu ena as aa aa hyö yä.
Mi en hyb idihallin aa oidaan unnis aa hallinnan u kimuksen a peisiin? Ta -
kas ellaan ä ä neljän u kimuksessa esille nos e un aja uksen a ulla (Johanson &
Vakku i 2017).
1. Julkisyksi yinen omis ajuus. Näemme omis ajuu een pe us u aa hyb idihallin-
aa, kun seu aamme al ionyh iöiden ai kunnallis en liikelai os en oimin aa. Voi-
daan mie iä esime kiksi ene gian oimi us- ja jakeluke jujen o ganisoinnin muo oja
maailmanlaajuises i. Nämä yh eiskunnille elin ä keä aloudellise oiminno jä jes-
e ään usein julkisomis eisiksi yh iöiksi, joiden a oi eena on yhdis ää kansakun ien
polii ise a oi ee liike oiminnan logiikkaan. Sil i kansain älis en jä jes öjen käsi-
ki ja (Wo ld Bank 2014; OECD 2015) ko os a a e i yises i polii is en p osessien ja
y i ys oimin ojen yhdis ämisen mahdollisia epäkoh ia.
2. Päämää ien yh eensopima omuus ja kilpaile a ins i u ionaalise logiika . Tun-
nis amme ins i u ionaalisiin logiikkoihin pohjau u aa hyb idihallin aa, kun mie im-
me e eyspal eluy i ys ä, joka oimii liike aloudellisen kanna a uuden pe iaa eella
ja py kii edis ämään osakkeenomis ajiensa aloudellis a a oa. Samalla se oi osi-
asiallises i uo aa julkis a e eyspal elua, kun kun a ai kaupunki on ulkois anu
pal elu uo annon y i ykselle. O ganisaa ion oimin a pohjau uu kah een e ilaiseen
oimin alogiikkaan, jo ka oimi a samanaikaises i. Joskus nämä logiika oi a ie-
dä oimin aa yh eiseen suun aan, joskus logiika oi a olla keskenään is i ii aisia
ja uo aa näin uudenlaisia joh amisen, aloudellisen a ioinnin ja ili el ollisuuden
ongelmia (esim. Helsingin Sanoma 30.1.; Helsingin Sanoma 28.3.)
3. Julkisen ja yksi yisen ajaa ikko a ahoi usjä jes ely . Suu e in as uk uu i-
hankkee o eu e aan yhä enene ässä mää in julkisen ja yksi yisen sek o in yh eis-
ahoi ukseen pe us uen, esime kiksi e ilais en allianssimallien a ulla. Mode ni
megap ojek i , ku en Beijing–Shanghai-luo ijunayh eyden aken aminen ai Ai bus
A380 -len okoneen almis aminen, aa i a al a an mää än oima a oja, mu a ne
edelly ä ä myös useiden julkis en ja yksi yis en oimijoiden ins i u ionaalis a yh-
eis yö ä. Vaikka nämä hankkee oi a olla muodollises i julkisessa ai yksi yisessä
Hyb idien hallin a ja a onluon i
193
omis uksessa, ne koh aa a e ilaisia epäsel yyksiä, joissa julkisen poli iikan ja y i ys-
oiminnan logiika esiin y ä innakkain (G ossi, Reicha d, Thomasson & Vakku i
2017). Tämä oi aiheu aa yh eenso i amisen ja al onnan ongelmia, mu a usein
mahdollis aa sen, e ä yh eiskunnan oiminnan kannal a me ki ä iä hankkei a kye-
ään ylipää ään o eu amaan.
4. Julkinen ja yksi yinen aloudellinen ja sosiaalinen kon olli. Yh eenso i amisen
ja al onnan a a o a en is ä enemmän julkisen ja yksi yisen sekamuo oja, joissa
julkinen al oo yksi yis ä, mu a joissa myös yksi yinen oi al oa julkis a. Aja el-
laanpa aikka suomalais a kun ien ja kaupunkien ilin a kas uksen jä jes elmää, jossa
keskeinen osa demok aa isen pää öksen ekop osessin a oimuu a uo e aan yksi yis-
en ilin a kas usyh iöiden pal elu oiminnan a ulla (Vakku i, Meklin & Oulas i a
2006). Ta kemmin mie i yään aika moni pää yy helpos i esime kkeihin, joissa e ilai-
se al onnan ja kon ollin sekamuodo o a oiminee jo pi kään. Näin esime kiksi
amma i yhmien i semää äämisoikeuden ja joh amisen älinen jänni e uo aa ala i
uusia amma i yhmiä ja myös muokkaa olemassa ole ien amma i yhmien keskinäi-
siä suh ei a (Pekkola, Pinhei o, Geswind, Siekkinen, Ca alho & Pulkkinen 2020).
A onluon ia, hyb idien a onluon ia
Pe iaa eessa hyb idien on mahdollis a ky keä yh een hy in e ilaisia a onluonnin
apoja, koska ne yhdis ä ä yh eisön kiin eydes ä syn y iä e uja liike oimin aan ja jul-
kisen a on luomiseen. Samalla moninaise edu oi a myös aikeu aa a onluon ia
ja ehdä a onluonnin a kas elus a monimu kais a. On kui enkin myös niin, e ä nä-
kemykse a os a ja sen luomises a o a i sessään epäsel iä. Käy ännön oiminnassa
keski y ään pääsään öises i poh imaan, mi en a oa oidaan saada aikaan, mu a ei
jäädä mie imään ko inkaan a kas i si ä, mi ä sillä i se asiassa a koi e aan.
Usein aja ellaan, e ä a o lii yy alou een ja ahaan as akoh ana sosiaalisiin a -
oihin. Näin aja el una a o on jo ain, joka syn yy ahan äli ämässä ma kkina aih-
dossa ja sen käy össä os ajien ja myyjien älillä, kun aas sosiaalise a o lii y ä
hyödykkeiden ai pal elun aiku uksiin sidos yhmiin ja edunsaajiin. Taloudellises i
mi a u laskennallinen a o ei sil i ole i allaan a ois a, joi a pidämme i sellemme
ä keinä. Toisin sanoen se, mi ä pidämme a okkaana, on myös mo aalinen kan-
nano o sii ä mikä on oikein ai ää in (S a k 2009). Kun a ojen a kas elua laajen-
ne aan a os uksiin, niin oidaan puhua a onluonnin maailmois a, joihin kuuluu
ma kkinoiden oi on ja lyhyen äh äimen a kas elun ohella myös pi kän äh äimen
uo annon a o, kodin, maineen, kansalaisuuden ai ih eyden a o, joiden mi a ei-
na oi a olla oi on ohella ehokkuus, u allisuus, unne uus, yhden e aisuus ai
ympä is ön kes ä yys (Bol anski & Thé eno 2006). A onluon i on ässä mielessä

194
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
sosiaalisen uo o aiku uksen ulos, joka ei ole e ukä een mää i el y ja on al is muu-
oksille. A kiaja elussa julkisella ja yksi yisellä sek o illa on yypillisiä nii ä e i yi-
ses i ku aa ia a oja. Puoluee omuus ja kuuliaisuus lii y ä julkiseen oimin aan,
kun aas oi on a oi elu ja kekseliäisyys ku aa a yksi yis en y i ys en oimin aa.
Toisaal a ehokkuus ja läpinäky yys oi a olla ins i u ionaalise aja yli ä iä yh ei-
siä a oja.
A oa oidaan a kas ella kahdes a e i läh ökohdas a. Hallinnon u kimuksen
näkökulma a ioin iin on yksi keskeinen apa a on mää i ämisessä. Siinä a oa
lähes y ään alikoi ujen k i ee ien pe us eella ulkoapäin a kas ellen. A ioinnin,
englanninkielisessä me ki yksessä ”e alua ion”, a olla on k i ee ien uo ama un-
nusme ki , jo ka paljas a a a on olemuksen. Toinen apa lähes yä a oa lii yy oi-
min aan, joka ei ain ” o ea” a oa, aan i sessään py kii synny ämään ai lisäämään
a oa. A o, englanninkielisessä me ki yksessä ” alo isa ion”, on luomisen ja lisää-
misen kohde, jo a yös e ään ak ii ises i. Jos a ioin i on a on suh eellisen passii-
is a o eamis a suh eessa ulkoa käsin mää i el yihin a o amisen k i ee eihin, niin
a onluon i on sen ak ii is a lisäämis ä ja ähän lii y ää ” ekemis ä” (Va in 2013).
Mone julkiseen hallin oon lii y ä a onluonnin aja ukse ko os a a puoluee-
on a suh au umis a a oihin. Hallinnon läh ökohdis a a oi ee ja keino oidaan
aja ella oisis aan i allisiksi. Tämä so el uu hy in jäsen ämään polii is en pää ös-
en ja niiden oimeenpanon älis ä e oa. Ei pohdi a si ä, mi en asioiden pi äisi olla,
aan keski y ään ku ailemaan, mi en ne o a . A oneu aalisuus on ollu hallinnon
u kimuksen ie eenalalla läsnä kiis akysymyksenä, joka on lii yny siihen, mikä
on ie eellisyyden ja amma illisen käy ännön älinen suhde hallinnon a kas eluis-
sa. A oneu aalisuuden paine on aiku anu ie eelliseen keskus eluun a onluon-
nis a myös niin, e ä useiden ie eenalojen u kimus on keski yny pääsään öises i
a kas elemaan a on ak ii is a uo amis a ja ekemis ä. Ei siis u ki a niinkään si ä
mi ä a ojen ulisi olla, aan si ä millais en mekanismien ja p osessien a ulla a oa
py i ään luomaan. Seu aa a aulukko ku aa ämän ” ekemisen” moninaisuu a, yk-
sinke ais aen si ä laajaa e bien kokoelmaa, jolla a onluon ia on py i y englannin-
kielisessä u kimuski jallisuudessa käsi eellis ämään ja pilkkomaan osiin. Samalla
aulukko 11.1 luo myös pohjaa hyb idien a onluonnin ongelmien jäsen elylle. (Vak-
ku i & Johanson 2020.)
Hyb idien hallin a ja a onluon i
195
Taulukko 11.1. Mi en a oa ” ehdään”? A onluonnin aja elu apojen
moninaisuus aiemmassa u kimuspe in eessä.
A on ekemisen
muo o
Mää i elmä Esime kkejä
u kimuksis a
A on
uo aminen
Vaihei aises i jä jes y ä, ansi ii inen, usein o ganisaa ioläh öi-
nen p osessi, jonka py kimyksenä on synny ää mi a a issa ja
ahamää äis e ä issä ole aa a oa.
Rami ez 1999
A on
käy ö
Käy äjien pal eluun ai hyödykkeeseen lii ämä laa uominaisuus,
jo a käy äjä a o a a suh eessa odo uksiinsa ja a peisiinsa.
Bowman & Amb osini 2000
A on
aihdan a
Vaihdan ap osessin a ulla synny e y a okäsi ys, jo a oidaan
a kas ella sekä myyjän e ä os ajan näkökulmas a.
Lepak, Smi h & Taylo
2007; Mazzuca o 2018
A on
luominen
P osessi, jossa yksilö, o ganisaa io ai yh eiskun a kehi ää uusia
ja inno a ii isia a kaisuja e ilaisiin käy ö a koi uksiin. P oses-
sissa jo unne uja esu ssikombinaa ioi a aljas e aan uusien
inno a ii is en uo os en läh ökohdiksi.
Lepak ym. 2007
A on
sieppaaminen
Toimija , jo ka ei ä ole ollee osallisia a onluonnin p osessissa,
sieppaa a a oa ä ä luoneil a oimijoil a. Taloudessa ämä
o eu uu esime kiksi kilpailumekanismin a ulla.
Co 1999; Jacobides,
Knudsen &Augie 2006
A on
uhoaminen
Toimijoiden ja o ganisaa ioiden uo o aiku uksen epäonnis u-
mises a joh u a pal elup osessi, joka uo aa nega ii isia ai
dys unk ionaalisia aiku uksia, nega ii is a a oa, kansalaisille ja
käy äjille.
Plé & Gáce es 2010
A on
säily äminen
Toimijan py kimys ja kyky ylläpi ää ja hyödyn ää a oa, jo a se
on i se luonu . Esime kiksi o ganisaa io pys yy säily ämään
asiakkaa , joi a se on aiemmin hankkinu .
Lindg een, Hingley, G an &
Mo gan 2012
A on
aluminen
Toimija mene ää osan luomas aan a os a esime kiksi asiak-
kaiden ai sidos yhmien hy äksi, mu a ei saa ä ä koske aa
aloudellis a kompensaa io a. Käy öa o on ällöin suu i, mu a
aih oa o pieni.
Bos-De Vos, Volke &
Wamelink 2019
A os a
luopuminen
P osessi, jossa esime kiksi ah an ma kkina-aseman kau a
syn ynees ä a os a luo u aan asiakkaiden hy äksi.
Aga onow 2015
A on
muun uminen
P osessi, joka muu aa luo a an a on pe us ei a p osessin aika-
na. Esime kiksi ma kkinape us eise e o mi julkisessa hallinnos-
sa ei ä muu a oimin oja y i ys en oiminnoiksi, aan julkisen ja
yksi yisen sekamuodoiksi, hyb ideiksi.
Johanson & Vakku i 2017
A on
jakaminen
Luo ua a oa py i ään ie oises i jakamaan sidos yhmien ja e i-
lais en yh eisöjen kesken, aikka ä ä ei äl ämä ä edelly e ä.
Po e & K ame 2011
A on
yhdis äminen
A on elemen ien yhdis ely a alla, jossa uude a o ei ä ole
enää palau e a issa alkupe äisiin a on elemen eihin. Tämä oi
koskea esime kiksi aloudellisen ja sosiaalisen a on yhdis elmiä.
Polze , Meye , Hölle e &
Seiwald 2016; Eme son
2003; Nicholls 2009
A on
äyden äminen
Olemassa ole aa oimin aa äyden ä ien esu ssien e sin ä ja
hyödyn äminen py kimyksenä luoda uudenlais a a oa.
Jacobides ym. 2006
A on (a ojen)
kilpailu
A onluon i sisäl ää monia e ilaisia a oläh ökoh ia, jo ka o a
keskenään kilpaile ia. O ganisaa io py ki ä hyödyn ämään
monenlaisia s a egioi a ämän a okilpailun hallinnassa.
Tho n on & Occasio 1999;
Reay & Hinings 2009
A on (a ojen)
ais elu
Toiminnan a o o a keskenään is i ii aisia ja as akkaisia. Ti-
lanne oi syn yä sekä oimijoiden omien s a egioiden pe us eella
e ä ins i u ionaalisen ken än sään elyn ms. aiku ukses a. Vas-
akkaisuus oi aiheu aa me ki ä iä ongelmia pi källä aika älillä.
Pache & San os 2013;
Reay & Hinings 2009
196
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
A on
ä äh ely
A okokonaisuuden pilkkou uminen pienempiin elemen eihin
ä äh elyjen aiku ukses a, millä oi olla aiku us a a onluonnin
pi kän aika älin edelly yksiin.
Jay 2013
A on
ke os uminen
Alkupe äis en a okons ellaa ioiden muun uminen uusiksi yhdis-
elmiksi. Näissä yhdis elmissä a onluonnin
Aiemma his o iallise sedimen i o a ielä näh ä issä.
Polze ym. 2016
A on
asapaino aminen
Uudenlais en, oimi ien a oyhdis elmien ie oinen e sin ä, joilla
oidaan edis ää e ilais en oimijoiden, yhmien ja ins i u ionaalis-
en logiikoiden älisiä komp omisseja.
Pi son 2012
A on
yh eis uo aminen
A onluonnin apa, joka ko os aa moni oimijaisia e kos oja sekä
asiakkaiden, sidos yhmien ja kansalais en mukaan o amis a
yh eiskunnalliseen oimin aan ja a onluonnin p osessiin.
Os om, Pa ks, Whi ake &
Pe cy 1978; Os om 2009;
Rami ez 1999; Osbo ne
2007
A on
oikeu aminen
A onluonnin legi imoinnin p osessi, joka pe us uu moninaisen
a oläh ökohdan, ”a on e ilais en maailmojen” huomioono -
amiseen ja joka nojaa e ilais en yhmien ja oimija e kos ojen
äliseen dialogiin.
Bol anski & Thé eno 2006;
S a k 2009
A onluon i a koi aa e i asioi a e i ihmisille, o ganisaa ioille ja ins i uu ioille, ja sik-
si si ä leimaa moniseli eisyys ja epämää äisyys. Mone a onluonnin mää i elmis ä
lii y ä ak ii iseen oimin aan, jossa yhdis e ään aiemmin esiin ynei ä ai käsillä ole-
ia a oja oisiinsa. Se au aa osal aan ymmä ämään, miksi a onluonnin yh eydessä
puhu aan a ojen yhdis ämises ä (blend), jakamises a (sha e), sekoi amises a (mix)
ja yh eis uo annos a (co-p oduc ion). Keskus elussa julkises a hallinnos a keskus elun
koh eeksi on noussu julkisen a on käsi e. Siinä julkisella a olla ii a aan oikeu e -
uun ja hy äksy yyn oimin aan, joka on asiakkaalle ilmais a (Moo e 1995). Julkinen
a o ei palaudu yksi yiseen a oon, eikä si ä oida jäsen ää pelkäs ään ma kkina aih-
don pe us eella. Ha leyn, Al o din, Kniesin ja Douglasin (2017) mukaan keskus e-
lussa julkises a a os a on kolme pääalue a 1) a on uo aminen yh eiseen käy öön,
2)julkis en ins i uu ioiden uo ama a onlisä ja 3) julkis en joh ajien s a eginen a -
oa e si ä mieliku i us. Jos julkisen a on aja us ulo e aan laajemmalle kuin pe us el-
lus i mi a a issa ole iin suu eisiin niin päädy ään ielä laajempaan joukkoon a on
mää i elmiä. Jo gensen ja Bozeman (2007) unnis i a 72 e ilais a julkis a a oa, jo ka
lii y ä sei semään suh een yyppiin 1) julkisen sek o in me ki ys yh eiskunnalle,
2) e ujen äli yminen julkiseen pää öksen ekoon, 3) i anhal ijoiden ja polii ikkojen
älinen suhde, 4) julkisen hallinnon ja ympä is ön älinen suhde, 5) julkis en o gani-
saa ioiden sisäise suh ee , 6) julkis en i anhal ijoiden käy äy yminen ja 7) julkisen
hallinnon ja kansalais en älinen suhde.
Talouden ja joh amisen pii issä a oa jäsenne ään yleises i aih oa on ja käy ö-
a on pe us eella. Vaih oa o ulee esiin ahan äli ämissä aih op osesseissa. Myy-
jän kannal a on kyse ahallisen suo i uksen as aano amises a ja os ajan kannal a
sijoi uksen ekemises ä aih osuh eessa. Vas aa as i käy öa o mää i yy uuden
Hyb idien hallin a ja a onluon i
197
uo een ai pal elun a os a suh eessa mahdollis en käy äjien odo uksiin. A o u-
lee näin näky äksi a a an ai pal elun käy ön yh eydessä.
Millaise a onluonnin mekanismi o a si en e i yisen hyödyllisiä py i äessä
ymmä ämään a onluonnin ongelmaa hyb idihallinnan ii ekehyksessä? Aiemman
a onluon iin lii y än keskus elun pe us eella olemme löy änee kolme a onluon-
nin pe us a aa näkökulmaa, jo ka lii y ä e i yisen hy in hyb idien oimin aan. Yh-
dis äminen, komp omissi ja oikeu aminen ka a a mahdollisimman suu en osan
julkisen ja yksi yisen ajamaas oon kuulu as a oiminnas a, jossa myös kolmannen
sek o in oiminnalla on oma osuu ensa. Näi ä kolmea a onluonnin apaa ei ole
johde u aksiomaa ises i yleisemmis ä pe iaa eis a, aan niiden aja us on uo aa
mahdollisimman laaja analyy inen ka a uus hyb idien u kimukselle. Kokemus-
pe äises i hyb idien a onluon ia käsi ele ä eos (Vakku i & Johanson 2020) sisäl ää
hyb idihallinnan apausesime kkejä e i puolil a maailmaa. Esime keissä ko os u a
osin ennakoima oma ilmen ymä ja sa unnaise yh eis oiminnan seu aukse . Seu-
aa assa esi ellään hyb idien a onluon iin keskeises i lii y iä a onluonnin muo o-
ja ja käsi ellään joi akin hyb idi eoksessa käsi el yjä apauksia.
1. Yhdis äminen ii aa julkisen ja yksi yisen a onluonnin sekoi amiseen ai se-
koi umiseen. Ne o a oinee syn yä yh ä hy in sa uman (by de aul ) kuin ie oisen
suunni elun (by design) uloksena, mu a loppu ulos on se, e ä sama oiminnalli-
nen yksikkö ai akenne uo aa hyö yä maksa ien asiakkaiden ohella sekä yh eisölle
e ä yh eiskunnalle. Kansallise inno aa iojä jes elmä ja yliopis oja, paikallisyh ei-
söjä ja y i ys oimin aa yhdis ä ä T iple Helix -yh eis oiminnan muodo yhdis ä ä
jous a as i e i ason hallinnan aken ei a uuden iedon, inno aa ioiden ja y i ys oi-
minnan ueksi. Mik olainayh eisö (Eb ahim, Ba ilana & Mai 2014) o a uo anee
sekä aloudellis a hyö yä jäsenilleen e ä au anee ylläpi ämän yh eisöjen kiin ey ä.
His o iallisena muis u uksena a haisemmis a kokemuksis a Rooman asa allassa
ennen ajanlaskun alkua kul akau ensa nähnee publikaani o a yhdis ämisen a -
hainen läh ökoh a. Publikaani as asi a suu immas a osas a julkisia eh ä iä, ku en
julkis en akennus en pys y ämises ä, a meijan huollos a ja ennen kaikkea e on-
kannos a. Publikaanien yh iöiden ole e aan pe us uneen osakkeenomis ajuu een, ja
yh iö kilpaili a keskenään, mu a niiden asiakkaana oli ainoas aan julkinen sek o i.
Samaan aikaan muu a yksi yis ä oimin aa a en ei ollu olemassa sel ää unnis e -
a issa ole aa o ganisaa io akenne a. Publikaanien oiminnan syn ymekanismeis a
ei ole äy ä sel yy ä, mu a niiden aan umis a edesau oi sii yminen senaa in ha -
ain allas a keisa in yksin al aan ja keski e yn i kakoneis on kehi yminen (Badian
1983).
Xu ja Lu (2020) ku aa a mielenkiin oisella a alla julkis en ja yksi yis en a oi ei-
den yhdis ymis ä julkisessa liiken eessä. Kaupunkien saas umisen ehkäisemiseksi ja
ilmanlaadun pa an amiseksi Kiinan kaupungi o a kannus anee yksi yisiä y i yksiä
kehi ämään yh eiskäy öisiä polkupyö iä. Toiminnan mi akaa a on al a a. Noin
204
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
aikea unnis aa omaksi alouden alueekseen, koska ilinpi o nouda aa jakoa julki-
seen ja yksi yiseen. Viimeisessä uoden 2008 uudis uksessa ilinpi oon ilmaan ui a
julkisyksi yise yh eis oimin ahankkee (PPP), mu a ne jao ellaan aloudellisen is-
kin kannal a joko julkiseksi ai yksi yiseksi oiminnaksi. Uude , aiemmin ähäme -
ki yksise ilmiö o a aina ongelma ilas oinnille. Vas aa anlaisia hankaluuksia ilin-
pidolle o a aiemmin uo anee esime kiksi ie o ekniikan, apaaeh ois oiminnan
ja ympä is önsuojelun huomioiminen. Näy ää sil ä, e ä hyb ideis ä on ilas oinnin
kannal a ullu osa näky ää oimin aa, mu a niille ei sil i ole ielä omaa aloudellis a
oimin a-alue a.
A on luominen ei ole i sessään yksiseli einen ilmiö, ja jos laajennamme siihen
lii y iä näkemyksiä muuhun kuin aloudellisen oiminnan pii issä omaksu uun
lasken a-aja eluun, niin ulkinnalle a au uu laaja ki jo a onluonnin läh ökoh ia.
A onluon ia laajen a a näkemykse oi a omal a osal aan houku ella yhdis ämään
a onluonnin apoja oisiinsa ja lisä ä hyb idisyyden ilmiasuja. A onluonnin aja-
uksen laajen aminen ase aa julkiselle hallinnolle uusia sopeu umisen a pei a. Kun
päämää ä ja niiden o eu amiseen käy e ä ä keino o a aiempaa moninaisempia,
myös oimeenpanon kysymykse sisäl ä ä en is ä enemmän a o alin oja, joissa
pelkkä osiasioiden keskinäinen punnin a ei ii ä.
Yksi usein kysy y kysymys koskee si ä, o a ko hyb idi oimi ia hallinnan aken-
ei a. Tämän esi yksen ja aikaisemman u kimuski jallisuuden pe us eella hyb idi-
syys ei ole au omaa ises i pa empi ai huonompi kuin julkinen ai yksi yinen oimin-
a. Hyb idisyys ei ole yleisa ain kaikkien yh eiskunnallis en ongelmien a kaisuun,
mu a se ei ole myöskään apah umis aan odo a a ka as o i. Kokonaisuu ena hyb i-
disyys ka aa a sin laajan ja he e ogeenisen y i ys oimin aa, julkis a oimin aa ja a-
paaeh ois oimin aa yhdis ä än ken än, jonka menes ys lii yy olennaises i hyb idien
kykyyn hyödyn ää moninaisia oima a oja ja yhdis ää joskus is iin mene iä a oi -
ei a ja oimin a apoja. Ins i uu ioiden sekoi uminen me ki see kui enkin si ä, e ä
epämää äisyyden sie oky yllä on lisään y ää kysyn ää.
Ulkoapäin a kas eluna hyb idi oi a näy ää monimu kaisil a, koska niiden
a oi ee , aken ee ja a onluonnin a a o a a allis a monimu kaisempia. Hal-
linnollises a näkökulmas a e kos ojen epämää äise aken ee ai yksiseli eis en
a oi eiden puu e an a a ii ei ä mahdollisis a ongelmis a ja eho omuuden aa-
ois a. Sisäl äpäin a kas eluna e i suun ais en a oi eiden o eu aminen oi sil i olla
hy inkin yksinke ais a. Yh eis yö i anomais en, y i ys en ja kolmannen sek o in
jä jes öjen kanssa on e ilais a, mu a o ganisaa io pys y ä yönjaon ja e ikois umi-
sen a ulla halli semaan myös mui a kuin hie a kkisia suhde aken ei a. Yksi äisen
yön ekijän kannal a samojen yö eh ä ien suo i aminen älillä julkisena ja älillä
yksi yisenä pal eluna on pe in eises i o eu unu jous a as i pi källe e ikois unei a
ai oja edelly ä ien amma ikun ien yössä.

Hyb idien hallin a ja a onluon i
205
On helppo aja ella, e ä hyb idisyys on e i yises i o ganisaa ion ominaisuus, jos-
sa yhdis yy yh äaikaises i monenlaisia ja is i ii aisiakin a oi ei a ja a onluonnin
apoja. Keski yminen o ganisaa ioihin ei kui enkaan ee ii ä äs i oikeu a hyb i-
disyyden moninaisuudelle. Hallinnan monipol ise e kos o , joissa on mukana
y i yksiä, i as oja ja apaaeh oisjä jes öjä, ei ä ole o ganisaa ioi a muodollisessa
me ki yksessä, mu a ne yli ä ä sil i ins i uu ioiden älisiä ajoja. Myös y i ys en oi-
miala aken ee oi a sisäl ää hyb idisyyden pii ei ä. Esime kiksi kansain älisessä
len oliiken eessä kilpaile a y i ykse sisäl ä ä yh ä hy in julkisomis eisia, yksi yisiä
kuin julkisyksi yisiä yh iöi ä ja as aa as i jokais a kah a pis e ä yhdis ä ää ei iä
a en on solmi a a al iosopimus. Toisaalla on aja el u, e ä yliopis ojen, paikallis-
yh eisöjen ja y i ys en muodos ama yh eis yön muodo ,” iple helix”, o a omiaan li-
säämään aloudellis a oimin aa edis ä iä uudis uksia ja inno aa ioi a.
Tämän esi yksen a koi uksena oli ku a a hyb idien keskeisiä pii ei ä, niiden
a onluonnin apoja ja hyb idisyyden asoja ins i u ionaalisessa yh eydessään. Yh-
ääl ä hyb idien ymmä äminen edelly ää is ey ymis ä synny ä ien mekanismien
unnis amis a jä jes äy yneessä oiminnassa. Toisaal a hyb idien oiminnan sy älli-
nen a ioin i joh aa a peeseen poh ia a oa ja a onluonnin muo oja huoma a as i
laajemmin kuin pe in eisenä ins i u ionaalis- aloudellisena kysymyksenä, jo a ohjaa
iukka mus a alkoinen jako julkiseen ja yksi yiseen oimin alogiikkaan. Hyb idi
yhdis ä ä ins i uu ioi a oisiinsa sekä ho ison aalises i alouden, julkisen sek o in
ja paikallisyh eisöjen älillä, mu a myös e ikaalises i uohonjuu isen yh eis oi-
minnan muodois a ja y i yksis ä aina polii isen pää öksen eon y imiin as i. Kun
yh eiskun aa yh yy aja elemaan yhdis ämisen, komp omissien ja oikeu amisen pe-
us eella, myös puh aaksi aja ellu o ganisoi umisen pe usmuodo , ku en julkise i-
as o , yksi yise y i ykse ja paikallisyh eisö , ase u a uu een aloon niin, e ä nekin
näy ä ä en is ä moniulo eisemmil a.
206
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
Läh ee
Abe bach, J.D., Pu nam, R.D. & Rockman, B.A. 1981. Bu eauc a s and poli icians in wes e n
democ acies. Camb idge, MA & London: Ha a d Uni e si y P ess.
Aga onow, A. 2015. Value c ea ion, alue cap u e, and alue de olu ion: Whe e do social
en e p ises s and? Adminis a ion & Socie y 47(8), 1038–1060.
Badian, E. 1983. Publicans and sinne s: P i a e en e p ise in he se ice o he Roman epublic, wi h
a c i ical bibliog aphy. I haca: Co nell Uni e si y P ess.
Bol anski, L. & Thé eno , L. 2006. On jus i ica ion: Economies o wo h. P ince on: P ince on
Uni e si y P ess.
Bos-de Vos, M., Volke L. & Wamelink, H. 2019. Enhancing alue cap u e by managing isks o
alue slippage in and ac oss p ojec s. In e na ional Jou nal o P ojec Managemen 37(5),
767–783.
Bowman, C. & Amb osini, V. 2000. Value c ea ion e sus alue Cap u e: owa ds a cohe en
de ini ion o alue in s a egy. B i ish Jou nal o Managemen 11(1), 1–15.
B unsson, N. 1989. The o ganiza ion o hypoc isy: Talk, decisions, and ac ions in o ganiza ions.
Chiches e & New Yo k, Wiley.
Campanale, C., Cinquini, L. & G ossi, G. 2020. Mul iplici y o alues in measu ing pe o mance
o hyb ids: he case o social ca e. Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id
go e nance, o ganisa ions and socie y. Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k:
Rou ledge, 115–136.
Cla k, B. 1998. C ea ing en ep eneu ial uni e si ies: O ganiza ional pa hways o ans o ma ion.
Issues in highe educa ion. New Yo k: Else ie
Co , R.W. 1999. When compe i i e ad an age doesn’ lead o pe o mance: he esou ce-based
iew and s akeholde ba gaining powe . O ganiza ion Science 10(2), 119–133.
Coleman, J. 1990. Founda ions o social heo y. Camb idge, MA: Ha a d Uni e si y P ess.
Cooke, P. 2008. Clean ech and an analysis o he pla o m na u e o li e sciences: Fu he e lec ions
upon pla o m policies. Eu opean Planning S udies 16(3), 375–393.
Dop e , K., Fos e , J. & Po s, J. 2004. Mic o-meso-mac o. Jou nal o E olu iona y Economics 14(3),
263–279.
Eb ahim, A., Ba ilana, J. & Mai , J. 2014. The Go e nance o Social En e p ises: Mission D i and
Accoun abili y Challenges in Hyb id O ganiza ions. Resea ch in O ganiza ional Beha io
34, 81–100.
Eu opean Commission, In e na ional Mone a y Fund, O ganisa ion o Economic Co-
ope a ion and De elopmen , Uni ed Na ions, & Wo ld Bank. 2009. Sys em o na ional
accoun s 2008. New Yo k, Uni ed Na ions. h p://documen s.wo ldbank.o g/cu a ed/
en/417501468164641001/Sys em-o -na ional-accoun s-2008
Godenhjelm, S. 2016. P ojec o ganisa ions and go e nance: P ocesses, ac o s, ac ions, and
pa icipa o y p ocedu es. Helsinki: Publica ions o he Facul y o Social Sciences.
Godenhjelm, S. & Sjöblom, S. 2020. Tempo a y o ganisa ions as hyb ids – challenges and
mechanisms o public alue c ea ion. Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.)
Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y. Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New
Yo k: Rou ledge, 92–112.
G ossi, G., Reicha d, C., Thomasson, A. & Vakku i, J. 2017. Theme: Pe o mance measu emen o
hyb id o ganiza ions – eme ging issues and u u e esea ch pe spec i es. Public Money &
Managemen 37(6), 379–386.
Hyb idien hallin a ja a onluon i
207
Habe sam, M., Pibe , M. & Skoog, M. 2020. The hyb id s a e o public uni e si ies in Aus ia.
Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y.
Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge, 183–201.
Ha ley, J., Al o d, J., Knies, E. & Douglas, S. 2017. Towa ds an empi ical esea ch agenda o
public alue heo y. Public Managemen Re iew 19(5), 670–685.
Helsingin Sanoma . Espe i Ca en en ise päällikö ke o a , e ä hoi ajien ähyys ei ole yh iön
i he aan sen oimin amallin ydin. h ps://www.hs. i/ko imaa/a -2000005982433.h ml
(30.1.2019)
Helsingin Sanoma . Hoidon laadun pa an aminen sai A endon ku ssin syöksyyn: Osake halpeni
19 p osen ia. h ps://www.hs. i/ alous/a -2000006050902.h ml (28.3.2019.)
Helsingin Sanoma . Laku-ponin ei pi äny olla edes iineenä, mu a odellinen jä ky ys koe iin,
kun se synny i – ”Huomasin he i pi kä ko a ja aja elin, e ä ei hemme i”. h ps://www.
hs. i/kaupunki/hy inkaa/a -2000006085338.h ml (27.4.2019).
Hood, C. 2010. The blame game: Spin, bu eauc acy, and sel -p ese a ion in go e nmen . P ince on
& Ox o d: P ince on Uni e si y P ess.
Jacobides, M.G., Knudsen T. & Augie M. 2006. Bene i ing om inno a ion: alue c ea ion, alue
app op ia ion and he ole o indus y a chi ec u es. Resea ch Policy 35, 1200–1221.
Jacobs, J. 1992. Sys ems o su i al: A dialogue on he mo al ounda ions o comme ce and poli ics.
New Yo k: Random House.
Jay, J. 2013. Na iga ing pa adox as a mechanism o change and inno a ion in hyb id o ganiza ions.
Academy o Managemen Jou nal 56(1), 136–159.
Johanson, J.E. & So sa, V.P. 2010. Pension Go e nance in Finland-A Case S udy on Public and
P i a e Logics o Go e nance in Pension P o ision. Helsinki: Finnish Cen e o Pensions
Repo s, (2).
Johanson, J.E. & Vakku i, J. 2017. Go ening hyb id o ganisa ions. Explo ing he a ie y o
ins i u ional li e. New Yo k & Abingdon: Rou ledge.
Jø gensen, T. & Bozeman, B. 2007. Public alues: An in en o y. Adminis a ion & Socie y 39(3),
354–381.
Ka oh, T. 2020. Complexi y o alue p oposi ion in hyb ids – he Japanese expe ience. Teoksessa
Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y. Value
c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge, 152–164.
Lepak, D.P., Smi h, K.G. & Taylo , M. 2007. Value c ea ion and alue cap u e: a mul ile el
pe spec i e. Academy o Managemen Re iew 32(1), 180–194.
Lindg een, A., Hingley, M.K., G an , D.B. & Mo gan, R.E. 2012. Value in business and indus ial
ma ke ing: Pas , p esen , and u u e. Indus ial Ma ke ing Managemen 41(1), 207–214.
Mazzuca o, M. 2015. The en e p eneu ial s a e. Debunking public s. p i a e sec o my hs. New
Yo k: Public A ai s.
Mazzuca o, M. 2018. The alue o e e y hing. Making and aking in he global economy. Mil on
Keynes: Allen Lane; Penguin books.
Moe, T. 1989. The poli ics o bu eauc a ic s uc u e. Teoksessa Chubb, J. & Pe e son, P. ( oim.) Can
he go e nmen go e n? Washing on, DC: B ookings Ins i u ion, 267–329.
Moo e, M. 1995. C ea ing public alue: S a egic managemen in go e nmen . Camb idge: Ha a d
Uni e si y P ess.
Nicholls, A. 2009. ‘We do good hings, don’ we?’: ‘Blended alue accoun ing’ in social
en ep eneu ship. Accoun ing, O ganiza ions and Socie y 34(6-7) 755–769.
OECD. 2015. OECD Guidelines on Co po a e Go e nance o S a e-Owned En e p ises. Pa is,
OECD. h ps://doi.o g/10.1787/9789264244160-en
Osbo ne, S.P. 2007. The new public go e nance? Public Managemen Re iew 8(3), 377–387.
208
Jan-E ik Johanson ja Ja mo Vakku i
Os om, E. 2009. Beyond ma ke s and s a es: polycen ic go e nance o complex economic sys ems.
Nobel P ize Lec u e, 8 Decembe 2009.
Os om, E., Pa ks, R.B., Whi ake , G.P. & Pe cy, S.L. 1978. The public se ice p oduc ion p ocess:
A amewo k o analyzing police se ices. Policy S udies Jou nal 7(1), 381–389.
Pache, A. & San os, F. 2013. Inside he hyb id o ganiza ion: selec i e coupling as a esponse o
compe ing ins i u ional logics. Academy o Managemen Jou nal 56(4), 972–1001.
Pekkola, E., Pinhei o, R., Geswind, L., Siekkinen, T., Ca alho, T. & Pulkkinen, K. 2020 Nes ed
hyb idi y and alue de ini ion in public highe educa ion: a concep ual iew. Teoksessa
Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y. Value
c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge, 59–80.
Pi son, M. 2012. Social en ep eneu s as he pa agons o sha ed alue c ea ion? A c i ical
pe spec i e. Social En e p ise Jou nal 8(1), 31–48.
Plé, L. & Gáce es, R.C. 2010. No always co-c ea ion: in oducing in e ac ional co-des uc ion o
alue in se ice-dominan logic. Jou nal o Se ices Ma ke ing 24(6), 430–437.
Polze , T., Meye , R.E., Hölle e , M.A. & Seiwald, J. 2016. Ins i u ional hyb idi y in public sec o
e o m: eplacemen , blending, o laye ing o adminis a i e pa adigms. Resea ch in he
Sociology o O ganiza ions 48B, 69–99.
Po e , M.E. & K ame , M.R. 2011. The big idea c ea ing sha ed alue. Ha a d Business Re iew
89, 2–17.
Pu nam, R., Leona di, R. & Nane i, R. 1994. Making democ acy wo k: Ci ic adi ions in mode n
I aly. P ince on: P ince on Uni e si y P ess.
Rajala, T. 2020. Pe o mance goals as bounda y objec s – a comp omise be ween di e en alue
de ini ions in hyb ids. Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance,
o ganisa ions and socie y. Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge,
137–151.
Rami ez, R. 1999. Value co‐p oduc ion: in ellec ual o igins and implica ions o p ac ice and
esea ch. S a egic Managemen Jou nal 20, 49–65.
Reay, T. & Hinings, C. 2009. Managing he i al y o compe ing ins i u ional logics. O ganiza ion
S udies 30(6), 629–652.
Rumel , R. 1991. How much does indus y ma e ? S a egic Managemen Jou nal 12(3), 167–185.
So sa, VP. 2020. Value ha ma e s: expansi e and es ic i e hyb idi y in public-p i a e pension
schemes. Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance, o ganisa ions
and socie y. Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge, 167–182.
S a k, D. 2009. The sense o dissonance: Accoun s o wo h in economic li e. P ince on: P ince on
Uni e si y P ess.
S eu e , R. 2013. Disen angling go e nance: A synop ic iew o egula ion by go e nmen , business
and ci il socie y. Policy Sciences 46(4), 387–410.
S oss, B. 1999. The hyb id me apho : F om biology o cul u e. The Jou nal o Ame ican Folklo e
112(445), 254–267.
Suddaby, R., Bi ek ine, A. & Haack, P. 2017. Legi imacy. Academy o Managemen Annals 11(1),
451–478.
Tho n on, P.H. & Ocasio, W. 1999. Ins i u ional logics and he his o ical con ingency o powe
in o ganiza ions: execu i e succession in he highe educa ion publishing indus y, 1958–
1990. Ame ican Jou nal o Sociology 105(3), 801–843.
Vakku i, J., Meklin, P. & Oulas i a, L. 2006. Eme gence o ma ke s – Ins i u ional change o
municipal audi ing in Finland. No dic O ganiza ion S udies 8(1), 31–56.
Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.). 2020. Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y. Pe spec i es
on alue c ea ion. New Yo k & Abingdon: Rou ledge.
Hyb idien hallin a ja a onluon i
209
Vakku i, J., Johanson, J.E., Kokko, P., Laihonen, H. & Rajala, T. 2019. Hyb idihallin a e eyden ja
hy in oinnin pal elujen jä jes ämisessä. Hallinnon Tu kimus 39(3), 226–231.
Wea e , R. 1986. The poli ics o blame a oidance. Jou nal o Public Policy, 371–398.
Wo ld Bank. 2014. Co po a e Go e nance o S a e-Owned En e p ises: A Toolki . Washing on DC.,
Wo ld Bank G oup. h p://documen s.wo ldbank.o g/cu a ed/en/228331468169750340/
Co po a e-go e nance-o -s a e-owned-en e p ises-a- oolki
Va in, F. 2013. Valua ion as e alua ing and alo izing. Valua ion S udies 1(1), 31–50.
Xu, G. & Lu, Q. 2020. In eg a ing he p i a e economy wi h he public anspo sec o in China.
Teoksessa Vakku i, J. & Johanson, J.E. ( oim.) Hyb id go e nance, o ganisa ions and socie y.
Value c ea ion pe spec i es. Abingdon & New Yo k: Rou ledge, 81–91.