Kihn, Lili-Anne, Oulas i a, Lasse, Ruohonen, Janne,
Rönkkö, Jaakko, U pilainen, Ma i & Wacke , Jani ( oim.),
Ta kas us, a ioin i ja al on a mu oksessa.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 101–123.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-032-8
7
Kunnallis a ilin a kas us a koske a
u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Tämä ki jallisuuska saus luo ensimmäisen ka a an kokonaisesi yksen eemoihin ja
paino uksiin, jo ka nouse a esiin 2000-lu un pohjoismaisessa kun a ilin a kas us a
käsi ele ässä ki jallisuudessa. A ikkelissa ku a aan kun a ilin a kas us a Pohjois-
maissa mää i ele ää ins i u ionaalis a ja lainsäädännöllis ä kon eks ia sekä a kas-
uslau akunnan oolia. Ki jallisuu a jäsenne iin seu aa iin eemoihin: ilin a kas us-
koh een ominaisuude , ilin a kas ajan pii ee , hallin a akenne, ilin a kas uskäy än ö
ja ilin a kas uksen ulokse . Pohjoismaissa kun a ilin a kas uksen u kimus on keski -
yny Ruo siin ja jossain mää in Suomeen. Ki jallisuuska sauksen pe us eella ode -
iin, e ä kun a ilin a kas uksessa on käsi el y e i yises i ilin a kas uksen hinnoi elua.
Kyseisessä ki jallisuudessa ähäiselle huomiolle jäänei ä aihei a o a kun a ilin a -
kas ajan iippuma omuus ja ilin a kas usp osessiin lii y ä seika , ku en a kas us-
lau akunnan ja ilin a kas ajan uo o aiku us.
A ainsana : kunnallinen ilin a kas us, pohjoismainen kun a ilin a kas us, sys emaa -
inen ki jallisuuska saus
102
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Johdan o
Eu oopan unionissa noin kolmasosa julkisis a menois a käy e ään paikallishallinnos-
sa, mikä kas a aa a e a julkis en a ojen käy ön läpinäky yydelle ja al onnalle
(Ma ques & Pin o 2019). E i yises i Pohjoismaissa kunna o a keskeisessä asemassa
julkisessa pal elu uo annossa ja hallinnossa (Johnsen, Meklin, Oulas i a & Vakku i
2001). Agen i eo ian mukaan al on aa julkis en a ojen käy ölle aadi aan päämie-
hen (äänes äjä ja hei ä edus a a e u yhmä ) ja agen in (kun apää äjä ja kunnalli-
se i anhal ija ) älisen sopimuksen ylläpi ämiseksi, koska agen i oi a hyödyn ää
epäsymme is ä in o maa io a käy e ä issä ole is a esu sseis a omaksi ai edus a-
mansa in essi yhmän hyödyksi (Zimme man 1977; E ans & Pa on 1987). Tilin a -
kas uksen aja ellaan ähen ä än näi ä ongelmia ja niis ä syn y iä kus annuksia (Hay
& Co de y 2018).
Tämän a ikkelin a oi eena on ka oi aa sys emaa ises i 2000-lu ulla julkais-
ua pohjoismais a kunnallis a ilin a kas us a käsi ele ää ki jallisuu a. Tu kimus-
kysymyksenä on: ”Minkälaisia paino uksia oidaan ha ai a pohjoismaisessa kun a-
ilin a kas uksessa 2000-lu ulla?” Vaikka julkisen sek o in ilin a kas us on laaja,
joskin suh eellisen ähän u ki u alue lasken a oimen u kimuksessa (Hay & Co de y
2018), pohjoiseu ooppalainen u kimus on me ki ä ässä oolissa julkisen sek o in
lasken a oimen u kimuksessa (Godda d 2010). Tämä joh uu paljol i kun ien ah as-
a asemas a julkisessa pal elu uo annossa ja si en myös pohjoismaisessa oikeus al-
iossa (Ha jula & P ä älä 2019). A ikkelin keskeinen kon ibuu io on, e ä se luo
ensimmäisen ka a an kokonaisesi yksen eemois a, joi a pohjoismaisessa kun a ilin-
a kas us a käsi ele ässä ki jallisuudessa on nos e u esiin. Tu kimuski jallisuuden
jäsen ämisessä so elle aan Johnsenin, Robe senin ja Äslandin (2004b) esi ämää kä-
si eellis ä mallia kun a ilin a kas ukses a.
A ikkeli e enee seu aa as i. Ensin esi ellään kunnallis a ilin a kas us a mää i -
ele ä ins i u ionaalinen ympä is ö Pohjoismaissa. Seu aa aksi ku a aan mene elmä.
Sen jälkeen käydään läpi keskeise ulokse pohjoismaises a kunnallis a ilin a kas us-
a käsi ele äs ä u kimuski jallisuudes a Johnsen ym. (2004b) käsi eellisen ii eke-
hyksen a ulla. Lopuksi esi e ään joh opää ökse ja hahmo ellaan ule aa u kimus a.
Ins i u ionaalinen sään ely
Pohjoismaissa käy än önä on, e ä kun ien alouden ja hallinnon a kas uksessa yh-
dis e ään amma illis a ja polii is a (luo amushenkilöihin pe us u aa) ilin a kas-
us a. Suomi, Ruo si ja Tanska kuulu a Eu oopan unioniin, jolloin niissä so elle aan
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
103
EU:n ilin a kas us a koske aa lainsäädän öä.1 EU:n sisäma kkinoihin kuulu issa
al ioissa julkisia hankin oja koske a sään ely edelly ää, e ä ulkopuolise a kas aja
ali aan hankin akilpailu uksen kau a.2
Suomessa kunnan ilinpää ökses ä sääde ään kun alain (410/2015) 113 §:ssä3. Ti-
lin a kas ajien on a kas e a a ilinpää ös. Kunnallinen ilin a kas us on pelkkää
ilinpää ös a kas us a laajempi oimenpide, sillä kun alain 122 ja 123 §:n mukaises i
kunnan on ali a a ilin a kas usyh eisö, joka a kas aa kunnan alouden, ki jan-
pidon ja hallinnon. Kun alain mukaises i kunnassa on ol a a a kas uslau akun a
(30§). Ta kas uslau akun a on al uus on alainen oimielin, jonka al uus o ase aa
al uus on oimikaudeksi. Ta kas uslau akunnan jäsene o a siis läh ökoh aises i po-
lii ises i ali uja.
Ta kas uslau akunnan eh ä änä on jä jes ää kunnan alouden ja hallinnon a -
kas us ja a ioin i. Ta kas uslau akun a almis elee al uus on pää e ä ä alouden
ja hallinnon a kas us a koske a asia ja ekee al uus olle ehdo uksen ilinpää ök-
sen hy äksymises ä ja ili el ollis en as uu apauden myön ämises ä ilin a kas a-
jan lausunno huomioiden. Lau akun a myös käsi elee ilin a kas uske omuksen,
hankkii mahdollises a muis u ukses a sel i yksen ja kunnanhalli uksen lausunnon
sekä ie ke omuksen al uus on käsi elyyn. Ta kas uslau akun a almis elee kun a-
konse nin ilin a kas usyh eisön alinnan ja ilin a kas uske omuksen käsi elyn
al uus ossa. Ta kas uslau akun a on keskeisessä oolissa ilin a kas uspal eluiden
kilpailu amisessa, sillä sen eh ä ä on ilin a kas ajan alin aa koske an kilpailu uk-
sen jä jes äminen ja ilin a kas ussopimuksen nouda amisen al on a. Lau akun-
nan yh eenso i amis eh ä än johdos a sen as uulla on myös ainakin osi ain kun a-
konse nin ilin a kas uspal eluiden kilpailu amisen jä jes äminen mukaan lukien
a jouspyynnön laadin a ja a jous e ailun almis elu sekä ilin a kas ajaehdokkai-
den nimeäminen, aikka yh eisön oimielin pää ääkin lopullises a alinnas a4.5
Ruo sissa kun ien ilin a kas ukses a sääde ään kun alaissa (Kommunallag
2017:725). Kunnan al uus o nimi ää puolueiden esi ämis ä ehdokkais a ähin ään
iisi a kas ajaa kunnan al uus on neli uo iskaudelle (Collin, Ha aldsson & Tagesson
1 Esime kiksi EU:n di ek ii i 2011/85/EU, jäsen al ioiden julkisen alouden kehyksiä koske is a
aa imuksis a. Sen 3 a iklassa sääde ään, e ä julkis en ilinpi ojä jes elmien on ol a a sisäisen
al onnan ja iippuma oman a kas uksen alaisia.
2 E i yises i julkisia hankin oja koske a di ek ii i 2014/24/EU, joka on Suomessa pan u oimaan
sää ämällä laki julkisis a hankinnois a ja käy öoikeussopimuksis a (hankin alaki 1397/2016) Ti-
lin a kas uspal elu löy y ä CPV-luokan 79200000 al a.
3 Suomen kunnallisen ilin a kas uksen his o ia on ku a u eoksessa Ma ikainen, Meklin,
Oulas i a & Vakku i 2002.
4 Julkishallinnon ilin a kas ajaa koske a yleissäädös on laki julkishallinnon- ja alouden a -
kas ukses a (JTT-laki, 1142/2015), joka äyden ää muis a lais a löy y ää sään elyä. Lisäksi julkis-
hallinnon ilin a kas ajiin so elle aan JTT-lain ii aussäännöksin ilin a kas uslain (1141/2015),
2 lu un 1, 7, 9 ja 10 §:ää sekä 4. lu un 1 §:ää, ja säännöksiä ilin a kas ajan hy äksymises ä ja
al onnas a.
5 Ks. esim. Ha jula & P ä älä 2019, 807–816.
104
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
2017; Tagesson & G ossi 2015). Ta kas ajana oi oimia kuka ahansa äänioikeuden
omaa a, joka ei ole in essi is i ii oja aiheu a assa yössä ai i assa kunnalla (Collin
ym. 2017). Näiden polii is en a kas ajien lisäksi ali aan julkisen hankin amene -
elyn kau a amma i ilin a kas ajia, joi a oidaan käy ää a i aessa (Collin ym.
2017). Polii ises i ali u a kas aja o a i senäisiä, mu a käy än önä on, e ä a -
kas aja apo oi a yhdessä kunnan al uus olle. Amma i a kas ajien apo i lii e-
ään polii is en a kas ajien apo eihin (Tagesson & G ossi 2015). Kunnan al uus o
pää ää a kas usbudje in. Ta kas uksen koh een mää i ele ä polii ises i ali u a -
kas aja , jo ka käy ä ä amma i a kas ajien apua a i essaan.6
Tanskassa kun ien ilin a kas uksen o ganisa o ises a jä jes ämises ä sääde ään
kun alaissa (Kommunes y elseslo en, LBK No. 47 o 15/01/2019), jonka 5 lu us a löy-
y ä säännökse kun ien alouden joh amises a. Kun ien ilin a kas us on anne a a
auk o isoi ujen ilin a kas ajien7 eh ä äksi. Kunnan al uus o pää ää ilin a kas uk-
ses a, mu a ilin a kas us a al oo kansallinen lau akun a (Ankes y lesen). Tanskassa
ei ole käy össä polii isia alouden ja hallinnon a kas ajia, ku en Suomessa ja Ruo -
sissa.
Suomessa ja Ruo sissa polii ises i ali uilla kun ao ganisaa ion sisäisillä8 a kas us-
elimillä (Suomessa a kas uslau akun a, Ruo sissa polii ises i ali u ilin a kas aja )
on me ki ä ää oimi al aa, koska nämä pääse ä ali semaan kilpailu uksen kau a
ulkoise amma i a kas aja .9 Kaikissa kolmessa maassa hankin a on kilpailu e a a,
mikäli kynnysa o yli y ä . Tanskassa kansallinen lau akun a kui enkin al oo ä ä
oimin aa. Ku io 7.1 esi ää Suomen, Ruo sin ja Tanskan malli kunnallisen ilin a -
kas uksen jä jes ämisessä.
Tilin a kas ajan iippuma omuuden aa imuksen pi äisi ajoi aa kilpailu uksen
eh oja ja ilin a kas uspal eluiden hankin asopimus a. Tilin a kas ajan ulee olla a-
paa lausumaan käsi yksensä iippuma a kunnan ahdos a ai ilin a kas ajan ulko-
puolisis a ahois a. Tilin a kas ajan on kun alain 122.4 §:n mukaan kiel äydy ä ä o -
amas a as aan sellais a a kas us eh ä ää ai luo u a a a kas us eh ä äs ä, jossa ei
ole edelly yksiä iippuma oman ja laajuudel aan ii ä än ilin a kas uksen oimi a-
miseen. Tilin a kas ajan on huolehdi a a äs ä ak ii ises i koko oimeksiannon ajan.
JTT-lain 4 § edelly ää myös, e ä ilin a kas ajalla on ol a a edelly ykse iippuma -
omaan ilin a kas ukseen. Edelly ys en puu uessa ilin a kas ajan on kiel äydy ä ä
as aano amas a eh ä ää ai luo u a a sii ä.
6 Ks. esim. Collin ym. 2017 ja Dona ella, Ha aldsson & Tagesson 2019.
7 Tanskaksi ”s a sau o ise e e iso ” ai ” egis e e e iso ”.
8 Tällä ei a koi e a sisäis ä a kas us a, jolla akiin unees i ii a aan johdon näkökulmas a eh-
ä ään a kas us- ja a ioin i yöhön eli oikeudellises i sisäisen al onnan osa-alueeseen sisäisen
a kkailun ohella. Ks. Myllymäki 2007.
9 Vaikka Ruo sissa sään elyn mukaan ali aan amma i a kas aja, niin EU-kynnysa o yli -
ä ien hankin ojen osal a oidaan Tende s Elec onic Daily (TED) -pal elun jälki-ilmoi uksis a
pää ellä, e ä kilpailu uksen oi aja o a osiasiassa ilin a kas usyh eisöjä.
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
105
Ta kas uslau akunnan on osal aan huolehdi a a, e ä a jouspyyn ö mahdollis aa
a kas uksen suo i amisen lain mukaises i.10 Voidaankin kysyä, apah uuko näin o-
dellisuudessa ai o a a ko ilin a kas usyh eisö as aan ai jä ä ä a jouksia myös
sellais en a kas us en ekemises ä, joi a ei oida o eu aa iippuma omas i ja laa-
dukkaas i.11 Huomiona ois a on, e ä kun alain sään ely (122 §) edelly ää iippu-
ma omuu a ainoas aan ilin a kas ajal a. Hankin akilpailu uksessa ali aan a kas-
usyh eisö, jonka oiminnan uloksena ilin a kas us suo i e aan iippuma omas i
ja ii ä än laajas i. Ki jallisuudessa on esi e y, e ä a kas uslau akunnan jäsen en
ulee pys yä a ioimaan halli uksen ja johdon oimin aa iippuma omas i ja puo-
luee omas i (Ala-aho, Leppänen & Oulas i a 2019). Lainsäädännössä ai esi öissä
ä ä ei kui enkaan suo anaises i edelly e ä.
Mene elmä
Tämän ki jallisuuska sauksen aineis o hae iin sys emaa ises i hyödyn ämällä
Anne-Wil Ha zingin Publish o Pe ish - yökalua12. Aluksi hae iin 500 me ki ä-
immäksi luoki el ua julkaisua hakusanoilla ”municipal” ja ”audi ”. Haku uloksis a
poimi iin käsin kaikki u kimukse , jo ka käsi eli ä kunnallis a ilin a kas us a
10 Ks. a kemmin pe us eluis a HE 268/2014 p, s. 225.
11 Toisaal a Eu oopan maiden a kas us on ylipäänsä a sin monimuo ois a ja oimija o a
aih ele ia. Ks. B usca, Cape chione, Cohen & Rossi 2015.
12 Työkalu on lada a issa osoi ees a: h ps://ha zing.com/ esou ces/publish-o -pe ish.
Ku io 7.1. Tilin a kas uksen kunnallise oimija Suomessa, Ruo sissa ja Tanskassa
Suomi Ruo si Tanska
Kunnan al uus o
Ta kas uslau akun a
Ta kas usyh eisö
Tilin a kas aja
Kunnan al uus o Kunnan al uus o
Amma i a kas aja Polii ises i ali u a kas aja
Amma i a kas aja
106
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Pohjoismaissa, jolloin käsi el ä ien a ikkelien mää ä äheni noin neljäänkymme-
neen a ikkeliin. Näis ä a ikkeleis a unnis e iin pohjoismaiseen kun a ilin a kas-
us u kimukseen pe eh ynee u kija . Tämän jälkeen ki jallisuuslue eloa äydenne -
iin hakemalla näiden u kijoiden nimien pe us eella kunnalliseen ilin a kas ukseen
lii y ää ki jallisuu a Google Schola -hakupal elus a.
Seu aa aksi 2000-lu ulla julkais u pohjoismaise kun a ilin a kas us u kimukse
jäsenne iin Johnsen ym. (2004b) käsi eellisen ii ekehyksen mukaises i (ks. ku io
7.2). Myös ä ä aiempaa kun a ilin a kas us u kimus a ai y i ys en ilin a kas uski -
jallisuu a on käy e y, kun si ä on pide y me ki ä änä.
Ku io 7.2. Kun a ilin a kas uksen käsi eellinen ii ekehys (suomenne u Johnsen ym. 2004b)
Ta kas uskoh een
ominaisuude
Koko (budje i, liike aih o)
Epä a muus
Epäsymme inen in o maa io
Hajau uneisuus
Monimu kaisuus
Taloudellinen iski ( elka)
Maan ie eellinen sijain i
Polii inen kilpailu
Agen isuhde ( iippu uus)
Tilin a kas ajan pii ee
Riippuma omuus
Pä e yys (osaamisen
e i yispii ee
Alihinnoi elu
Tilin a kas usyh eisön koko
Tilin a kas ajien mää ä
(ma kkina ilanne, kilpailu)
Hallin a akenne
Yh enäinen hallin a
Rela ionaalinen sopiminen
Ma kkinakilpailu us
Monimuo oinen sopiminen
Tilin a kas uskäy än ö
Talouden a kas us
Ki janpidon a kas us
Lainmukaisuuden a ioin i
Hallinnon a kas us
Jä jes elmien a kas us
Tuloksellisuuden a kas us
Budje in nouda amisen
a kas us
Tuo a uuden a kas us
Tehokkuuden a kas us
Ta kas uksen ulos
T ansak io-
kus annukse
Ta kas uksen laa u
Jä jes elmien
a kas us
Hyödy
a kas ukses a
In o maa io
Tuo a uus
Vaiku a uus
Oikeudenmukaisuus
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
107
Pohjoismainen u kimuski jallisuus
kun a ilin a kas uksen käsi eellisessä ii ekehyksessä
Ta kas uskoh een ominaisuude (Audi ee cha ac e ics)
Johnsen ym. (2004b) mukaan ilin a kas ajan eh ä iin ja a kas uksessa käy e ä än
eknologian alin aan aiku a a usea a kas uskoh een ominaisuude . Heidän mu-
kaansa ällaisia o a a kas uskoh een agen isuhde ( iippu uus), epä a muus (epä-
symme inen in o maa io, hajau uneisuus, monimu kaisuus), koko (budje i, liike-
aih o), aloudellinen iski ( elka), maan ie eellinen sijain i ja polii inen kilpailu.
Agen isuhde ( iippu uus)
Tu kimuksissa unnis e aan e ilaisia iippu uussuh ei a. Kun ien iippu uus al-
ionosuuksis a ja kun ien älisis ä ulonsii ois a on yh eydessä heikompaan ilin-
pää ösin o maa ioon Ruo sissa (Falkman & Tagesson 2008) ja Suomessa (Paananen,
Rönkkö, Ze ni & Hay 2020). Lisäksi keskinäinen iippu uus a kas uskoh een ja a -
kas ajan älillä oi joh aa ilan eeseen, joka heiken ää ilinpää ösin o maa ion laa-
ua. Tagesson ja E iksson (2011) a kas eli a ilinpää öskäy än öjen nouda amis a
uo salaisissa kunnissa ja uli a siihen joh opää ökseen, e ä a kas e a a ja ilin-
a kas aja lii ou u a oisinaan keskenään uo aakseen ää is el yjä aloudellisia a-
po eja. Toisaal a Ruo sissa on ha ai u, e ä ilin a kas aja ei suosi a as uu apauden
myön ämis ä, jos kunnan al uus o oimii usein ilin a kas ajan suosi uksen as ai-
ses i (Nyman, Nilsson & Rapp 2005).
Epäsymme inen in o maa io
Epäsymme isen in o maa ion ilmen ymillä on ha ai u yh eyksiä a kas uskoh-
een uo aman in o maa ion läpinäky yy een ja laa uun. Vinna in ja Näsin (2008)
case- u kimus ii aa siihen, e ä suo i epe us eisen ki janpidon käy ö oi ähen ää
läpinäky yy ä ja an aa mahdollisuuksia uloksen ohjaukseen julkisella sek o illa.
Tä ä ukee myös Tagesson ja E iksson (2011), jossa ode aan uo salais en kun ien
apo oinnin poikkea an usein ki janpi os anda dien aa imuksis a. Suomalaisissa
kunnissa hajau uneempi kunnallishallin o kas a aa mukau e un ilin a kas uske -
omuksen odennäköisyy ä (Paananen ym. 2020). Vas aa as i uo salaises a kun-
a-aineis os a on ha ai u, e ä kunnan monimu kainen o ganisaa io akenne ennus-
aa ko keampaa ilin a kas uspalkkio a (Collin ym. 2017).
108
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Koko
Tyypillises i a kas uskoh een koon kas aessa agen ikus annukse lisään y ä . Lu-
kuisa pohjoismaise u kimukse o a a kas ellee kunnan koon yh ey ä ilin a -
kas ukseen ja ilinpää ösin o maa ion laa uun osin is i ii aisin uloksin. Suomessa
ja No jassa pienemmä kunna maksoi a ko keampia asukaskoh aisia ilin a kas us-
maksuja (Johnsen, Meklin, Oulas i a & Vakku i 2004a), kun aas Ruo sissa suu i
kun akoko oli yh eydessä ko keampiin ilin a kas usmaksuihin (Collin ym. 2017).
Suomessa kun ayh ymän suu emman koon on ha ai u nos a an mukau e un ilin-
a kas uske omuksen ja ilin a kas ajan huomau uksen odennäköisyy ä (Paana-
nen 2016). Suu empi kun akoko ennus aa myös yksi äisissä suomalaisissa kunnissa
mukau e ua ilin a kas uske omus a (Paananen ym. 2020). Ma ikainen ym. (2002)
ulos en mukaan Suomessa piene kunna koke a hyö y änsä ili a kas usyh ei-
söil ä hanki a is a pal eluis a enemmän kuin suu e kunna , mikä joh unee suu -
en kun ien ka a ammis a esu sseis a. Vas aa as i uo salaisilla aineis oilla ehdy
u kimukse ii aa a siihen, e ä suu emmissa kunnissa lasken ain o maa ion laa u
on pa empaa (Falkman & Tagesson 2008) ja yh eiskun a as uu apo oin i laajempaa
(Tagesson, Klugman & Lind all Eks öm 2013). Tämän lisäksi suu empien kun ien
omis ama yh iö ali se a odennäköisemmin kansain älisiin kuin kansallisiin i-
linpää öss anda deihin pohjau u an aloudellisen apo oinnin (Collin, Tagesson,
Ande sson, Ca o & Hansson 2009).
Riski ja sijain i
Riskiä on a kas el u aloudellisen ah uuden mi a ien yh eydellä ilinpää ös-
in o maa ion laa uun. Suomalaisissa kun ayh ymissä (Paananen 2016) ja kunnissa
(Paananen ym. 2020) ko keampi elkaan uneisuus nos i mukau e un ilin a kas us-
ke omuksen odennäköisyy ä. Lisäksi k iisikunnaksi luoki elu ja ma ala asukas-
koh ainen ulo ahoi us ennus i mukau e ua ilin a kas uske omus a suomalaisissa
kunnissa (Paananen ym. 2020). No jassa elkaan uneemma kunna maksoi a ko -
keampia ilin a kas usmaksuja (Johnsen ym. 2004a). Ruo sissa aloudellises i ah-
emma kunna an oi a laajempia yh eiskun a as uullisuus apo eja (Tagesson ym.
2013). Sijainnin yh eys kunnalliseen ilin a kas ukseen ai in o maa ion laa uun on
jääny ähäiselle huomiolle u kimuski jallisuudessa. No jassa elkaan uneemma ja
sy jäisemmä kunna maksa a ko keampia maksuja, mu a as aa aa yh ey ä ei ha-
ai u Suomessa (Johnsen ym. 2004a).
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
109
Polii inen kilpailu
Polii inen kilpailu on aiheena julkisen sek o in ilin a kas us a käsi ele än ki jalli-
suuden e i yispii e. Si ä syn yy, kun polii iko /puoluee kilpaile a keskenään säily -
ääkseen ai kas a aakseen al aansa (Downs 1957). Pohjoismaissa aihe a on u ki -
u pääasiassa uo salaisilla aineis oilla. Ruo salaisissa kunnissa ähäisen polii isen
kilpailun ja ilin a kas uskus annus en älille on ha ai u posi ii inen yh eys (Collin
ym. 2017) ja oisaal a ei yh ey ä (Blank, Collin, Tagesson & B obe g 2009). Toisaal-
a polii inen kilpailu on yh eydessä uloksenohjauksen kanssa (Dona ella ym. 2019;
Dona ella 2020). Ruo salaisissa kunnissa on myös ha ai u, e ä ähäinen polii inen
kilpailu on posi ii isessa yh eydessä yh eiskun a as uu apo ien mää än kanssa
( Tagesson ym. 2013). Suomalaisissa kunnissa ähäinen polii inen kilpailu laskee mu-
kau e un ilin a kas uske omuksen odennäköisyy ä (Paananen ym. 2020).
Muu ekijä
Ki jallisuudes a löy yy myös u kimus a a kas uskoh een ominaisuuksis a, jo ka ei-
ä sisälly Johnsenin ym. (2004b) malliin. Vinna i ja Näsi (2013) u ki a a kas us-
lau akun ien jäsen en osaamis a suomalais en kun ien esilai oksissa. He ha ai si a ,
e ä jäsen en aloudellinen ja ekninen osaamis aso oli keskimää in ma alaa. Vuoden
2015 kun alakiin (47.1 §) lisä iin el oi e kunnan y ä yh eisön halli uksen jäsenen
osaamis aa imuksis a. Ty ä yh eisöjen halli uksia muodos e aessa on o e a a huo-
mioon ii ä ä alouden ja liike oiminnan asian un emus. Kun alais en ulo asoa pi-
de ään usein mi a ina sii ä, kuinka kiinnos unei a he o a kunnan aloudenpidos a
(Jensen & Payne 2005a). Kunnan e opohjan on uo salaisissa aineis oissa ha ai u
ole an posi ii ises i yh eydessä ki janpi osäännös en nouda amiseen (Ha aldsson &
Tagesson 2014), yh eiskun a as uu apo oin iin (Tagesson ym. 2013) ja nega ii ises i
ilin a kas uspalkkioon (Collin ym. 201713). Myös e oas een on ha ai u ko eloi an
posi ii ises i ilin a kas uspalkkion kanssa Ruo sissa (Collin ym. 2017).
Tilin a kas ajan pii ee
Riippuma omuus
Johnsenin ym. (2004b) mukaan ilin a kas ajan iippuma omuu a koske aa em-
pii is ä näy öä on ähän. He esi ä ä huolensa sii ä, e ä kilpailu us oi aa an aa
ilin a kas ajan iippuma omuuden. Tilin a kas ajan iippuma omuus a koi aa
13 Collin ym. 2017 a ioi a , e ä ulos joh uu kun ien älises ä ulojen asaukses a ja al-
ionosuuksis a, jois a molemma ennus i a ko keampia ilin a kas uskus annuksia.
116
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
alin aan, a kas ukseen a a a aan aikaan ja siihen, kuinka kokenei a a kas ajia
ilin a kas usyh eisö ali see keskuudes aan hoi amaan ie yä eh ä ää. Tu kimus-
ki jallisuudessa on myös a kas el u ilin a kas ajien käy ämiä analyy isiä mene-
elmiä sekä a kas usaineis on ke äämis ä ja a ioimis a. Näi ä asioi a on kui enkin
u ki u lähinnä yksi yisellä sek o illa (Knechel ym. 2013), mu a Pohjoismaissa ei
juu ikaan kun asek o illa.
Tuloksellisuuden a kas us
Tuloksellisuuden a kas uksen keski yy ”kolmen e:n” a ioin iin: economy, e iciency
ja e ec i eness (Ahlenius 2000), jo ka oidaan suomen aa e meillä aloudellisuus,
uo a uus ja aiku a uus. Ylimpien a kas uselin en kansain älinen jä jes ö, In e -
na ional O ganisa ion o Sup eme Audi Ins i u ions (INTOSAI) on ku annu ulok-
sellisuuden a kas us a näin:
Pe o mance audi is o ien ed owa ds examining he pe o mance,
economy, e ficiency and e ec i eness o public adminis a ion. Pe o mance
audi co e s no only specific financial ope a ions, bu he ull ange o
go e nmen ac i i y including bo h o ganisa ional and adminis a i e
sys ems. (INTOSAI, 1997, sec ion 4.2.)
Ku en ässä INTOSAI:n mää i elmässä ode aan, uloksellisuuden a kas aminen ei
ajoi u ie yihin aloudellisiin oimin oihin, aan ka aa laajas i al ion- ai kun-
nallishallinnon sekä o ganisa o is en e ä hallinnollis en jä jes elmien a kas uksen.
Tuloksellisuuden a kas us on näh y usein a kas eluna sii ä, saako kun a as ine a
käy ämilleen ahoille (” alue o money”). Esime kiksi Sine on (2011, 32) mukaan
on ”kun alais en oikeus, e ä heidän e o ahansa käy e ään ehokkaas i”. Tulokselli-
suus a kas us on no ma ii isessa mielessä si en nykyisin hy in pi käl i oiminnan ja
aloudenpidon uloksellisuuden a o amis a eli sen ehokuuden ja aiku a uuden
a ioin ia.18
Suomen kunnissa uloksellisuuden a kas us kuuluu a kas uslau akunnan eh-
ä iin, mu a myös Val ion alouden a kas us i as o oi kohdis aa kun iin uloksel-
lisuuden a kas us a. Ta kas uslau akunnan eh ä änä on a ioida al uus on ase -
amien a oi eiden saa u amis a ja oiminnan uloksellisuu a. A ioin i sisäl ää
alousa ion o eu umisen a kas elua kui enkaan ajoi uma a siihen. Ta kas us-
lau akunnan ulee e i yises i nos aa esille nii ä al uus on ase amia a oi ei a, jo ka
ei ä ole o eu unee . Tuloksellisuudena ioinnin laajuu a on ähi ellen kas a e u
si en, e ä ili el ollisuus (accoun abili y) ja lakien, säännös en ja ohjeiden mukaises i
18 Ks. Kulla 2018.
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
117
oimiminen (compliance) on o e u mukaan a ioin iin, ku en myös kunnan omaan
säädös allan käy öön ky key y ä uloksellisuusa ioin i.19
Pohjoismainen uloksellisuuden a kas us a käsi ele ä ki jallisuus on keski -
yny pi käl i al ioiden kun iin kohdis amaan a kas ukseen (G önlund ym. 2011;
Reichbo n-Kjenne ud 2014; Reichbo n-Kjenne ud & Johnsen 2018; Skæ bæk 2009).
Johnsen ym. (2001) on a kas ellu kunnallis a uloksellisuuden a kas us a No jassa
ja Suomessa. Suomalaise koki a , e ä uloksellisuuden a ioin i on käy ännöllinen
ja a ionaalinen julkishallinnon yökalu, mu a sillä on ähemmän a oa kunnan al-
uu e uille uloksellisuuden a ioinnissa. Myös no jalaise näki ä a ioinnin hyö-
dy ä än kunnallishallin oa, julkishallinnon kon ollia ja kehi ämis ä.
Joh opää ökse ja ja ko u kimus a pee
Joh opää ökse
Tämän a ikkelin keskeinen kon ibuu io on luoda ensimmäinen ka a a kokonai-
sesi ys eemois a, joi a pohjoismaisessa kun a ilin a kas us a käsi ele ässä ki jal-
lisuudessa on nos e u esiin. Tu kimuski jallisuus jäsenne iin Johnsen ym. (2004b)
käsi eellisen ii ekehyksen mukaises i. Tu kimuksessa unnis e iin myös lukuisia
pii ei ä, jo ka puu ui a Johnsenin ym. (2004b) ii ekehykses ä.
Ins i u ionaalisella asolla oidaan sanoa, e ä pohjoismaisen kun a ilin a kas-
uksen yh einen pii e on amma imaisen ja polii isen a kas uksen yhdis äminen.
Ta kas uksen ja al onnan o eu amis a oissa on maakoh aisia e i yispii ei ä. Ki -
jallisuuska saus osoi aa, e ä aiheen empii inen u kimus on paino unu Ruo siin ja
jossakin mää in Suomeen, kun aas muu Pohjoismaa o a jäänee ähäisemmälle
huomiolle.
Tu kimuski jallisuus osoi aa, e ä epäsymme isellä in o maa iolla on yh eyksiä
a kas uskoh een uo aman in o maa ion läpinäky yy een ja laa uun. Tilin a kas-
uske omuksis a on suomalaisen u kimuksen pe us eella löy yny yllä ä än paljon
mukau uksia. Tyypillises i lasken a oimen u kimuksessa koko on yh eydessä ko -
keampiin agen ikus annuksiin. Täl ä osin ka sauksen u kimukse pää y ä is i ii-
aisiin uloksiin. Kun a ilin a kas uksessa ilin a kas ajan iippuma omuus on jää-
ny ähäiselle huomiolle.
Myös ilin a kas us oimeksian ojen alihinnoi elua on käsi el y kun a ilin a kas-
us u kimuksessa. Kun a ilin a kas us en kilpailu uksis a on unnis e u, e ä ilin-
19 Ks. uloksellisuuden a ioinnis a kunnallisen i sehallinnon kon eks issa Uo i & Heikkilä
2019.
118
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
a kas uksen hin a on keskeinen kilpailu usk i ee i ja ilin a kas uksen hin a on las-
kenu kilpailu us en myö ä. Sen sijaan laa uk i ee eihin ei ole kiinni e y huomio a.
Ja ko u kimus a pee
Vaikka ilin a kas us en kilpailu uksilla on me ki ä ä ooli, kilpailu uksis a on ä-
hän ie oa ja niiden sisällö ja käy ännö o a u kimuksellises i ”mus a laa ikko”.
Ta kas uslau akunnan ja ilin a kas ajan älis ä uo o aiku us a ja neu o elui a
olisi kiinnos a aa analysoida: yh ääl ä a kas uslau akun a almis elee ilin a kas a-
jan kilpailu uksen ja alinnan, oisaal a ilin a kas ajan uo amia ie oja käy e ään
a kas uslau akunnan a ioin ike omuksen almis elussa ja ilin a kas aja oi an-
aa neu oja a kas uslau akunnalle. Tä ä ilin a kas ajan ja a kas uslau akunnan
keskinäis ä dynamiikkaa on ois aiseksi analysoi u u kimuski jallisuudessa ähän.
Ta kas uskoh een sijainnin aiku uksis a on ähän u kimus a, aikka sillä oi olla
me ki ys ä esime kiksi ilin a kas usyh eisön kilpailu uksissa. Johnsen ym. (2004b)
a kas eli a ki jallisuuska sauksessaan ilin a kas us a sekä kun ien muu a a ioin-
ia ja al on aa agen i eo ian ja ansak iokus annus eo ian ii ekehyksessä. He esi -
i ä , e ä a i aisiin lisää empii is ä u kimus a ilin a kas uksen ulkois amisen
aiku uksis a ilin a kas ajan iippuma omuu een ja uloksellisuuden a kas ukseen.
Vaikka Johnsenin ym. (2004b) ka saukses a on aikaa, uloksellisuuden a kas uksen
osal a u ki a aa olisi ielä paljon.
A ioin ilau akun ien (sekä muiden polii ises i ali ujen kun a ason oimijoiden)
a kas us oimin aa on käsi el y pohjoismaisessa u kimuski jallisuudessa ähemmän
kuin al ion alouden a kas us i as ojen oimin aa20. Täs ä huolima a uloksellisuu-
den a kas us a käsi ele äs ä ki jallisuudes a nousee esiin eemoja, joi a olisi pe us-
el ua käsi ellä laajemmin ule issa, a kas uslau akun ia koske issa u kimuksissa.
Esime kiksi Reichbo n-Kjenne ud ja Johnsen (2011) o a odennee , e ä ulokselli-
suuden a kas uksessa a kas aja jou uu kaksois ooliin oimiessaan samanaikaises i
ikään kuin ulkopuolisena a kas ajana ja kehi ämisagen ina. Siinä missä kehi ä-
minen aa ii yleensä läheis ä yh eis oimin aa kehi ämiskoh een edus ajien kanssa,
a kas ajan ooli aa ii e äisyyden säily ämis ä. Ta kas ajan iippuma omuus a -
kas uskoh ees a oi aa an ua, jos a ioin iin käy e ä ä mene elmä edelly ä ä
a ioi a ana ole an koh een edus ajien osallis umis a. Tämä ei äl ämä ä ole aina
edes i sehallinnollisen kunnan edun (kun alaki 39 §, koh a 3) mukais a, aikka myös
20 G önlund ym. (2011) a kas eli a u kimuksessaan Ruo sin al ion a kas us i as on 150: ä
uloksellisuuden a kas us a koske aa apo ia yhmi ellen ne sisällöllises i kuu een pää yh-
mään ja kolmeen ala yhmään. Luoki elussa ha ai iin, e ä al aosa uloksellisuuden a ioinnis-
a lii yi muuhun kuin kolmeen e:hen. Si ä ä keämpiä eemoja o a hallin o (kuinka joh o o ga-
nisoi, moni o oi, koo dinoi ja apo oi oiminnas aan), jä jes elmä, a oi ee , empi iape us a ja
mene ely apasuosi ukse .
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
119
kunnan oiminnan a koi uksenmukaisuu a ulee oikeudellisen sään elyn mukaan
(Suomessa kun alaki 121.2 §, koh a 2) laajal i a ioidakin.
Tilin a kas usk i ee ien e ukä eismää i ely oi aikeu aa kun a ilin a kas us a,
minkä uoksi aihe a olisi syy ä u kia lisää21. Myös uloksellisuuden a kas us kaipaa
lisä u kimus a, sillä si ä on k i isoi u kohdis umises a enemmän p osessien a kas-
ukseen kuin a sinaisen uloksellisuuden a ioin iin (Thiel & Leeuw 2002). P oses-
seihin keski yminen oi apah ua myös sisällön kus annuksella (Johnsen ym. 2001;
Mo in 2001, 2004; Thiel & Leeuw 2002).
Tilin a kas ajan ja a kas uskoh een edus ajien älis ä uo o aiku us a ja neu o -
eluja ei ole juu ikaan analysoi u pohjoismaisessa ki jallisuudessa. Tä ä u kimuski -
jallisuuden haa aa ei nos e u esille Johnsen ym. (2004b) ka sauksessa. Si ä as oin
esime kiksi Knechel ym. (2013) esi elee ilin a kas ajan ja asiakkaan älisen neu-
o elun yh enä me ki ä änä ki jallisuudenhaa ana. Tiede ään, e ä ilin a kas aja
keskus ele a ja neu o ele a asiakkaidensa kanssa ilinpää ös apo ien yksi yiskoh-
dis a ja e ä muun muassa kon eks uaalise ekijä ja ilin a kas ajalle ke yny a -
kas us- ja neu o elukokemus aiku a a näihin neu o eluihin. Ki jallisuudessa on
a kas el u muun muassa, kuinka ilin a kas us oimeksiannon kes o aiku aa osa-
puol en suh eelliseen neu o eluasemaan. Myös neu o elus a egioiden on ode u
aiku a an neu o elujen loppu ulokseen (Knechel ym. 2013). Tämänkal ainen uo-
o aiku uksen a kas elu olisi hyödyllis ä myös kun asek o illa, jossa ilin a kas us a
mää i ele iä osapuolia on enemmän ja agen i eo ian ku aama agen i-päämiessuh-
ee oi a olla moni ahoisempia kuin yksi yisellä sek o illa (ks. Paananen ym. 2020).
21 Reichbo n-Kjenne ud ja Johnsen (2011) nos a a esiin aa imuksen mää i ää a kas usk i-
ee i ja -mene elmä e ukä een, sillä on mahdollis a, e ä ne ajoi a a a kas uksessa käy e ä ää
a kas usaineis oa epä a koi uksenmukaises i. Tämä oi puoles aan heiken ää uloksellisuuden
a kas uksen sidos yhmille uo aman iedon a oa.
120
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Läh ee
Axén, L., Tagesson, T., Shche binin, D., Cus o ic, A. & Ojdanic, A. 2019. Does municipal owne ship
a ec audi ees? Jou nal o Managemen and Go e nance 23, 693–713.
Ala-aho, V., Leppänen, P. & Oulas i a, L. 2019. Ta kas us ja a ioin i kunnissa ja kun ayh y missä.
Helsinki: Alma Talen .
Blank, V., Collin, S. O. Y., Tagesson, T. & B obe g, P. 2009. Explaining municipal audi cos s:
Conside ing he p incipal. Wo king pape , Halms ad Uni e si y.
B oms, R., Dahls öm, C. & Fazekas, M. 2019. Poli ical Compe i ion and Public P ocu emen
Ou comes. Compa a i e Poli ical S udies 52(9), 1259–1292.
B usca, I., Cape chione, E., Cohen, S. & Manes Rossi, F. 2015. Compa ing Accoun ing Sys ems in
Eu ope. Teoksessa B usca, I., Cape chione, E., Cohen, S. & Manes Rossi, F. ( oim.) Public
Sec o Accoun ing and Audi ing in Eu ope. London: Palg a e-MacMillan, 235–251.
Collin, S. O., Ha aldsson, M., Tagesson, T. & Blank, V. 2017. Explaining municipal audi cos s
in Sweden: Reconside ing he poli ical en i onmen , he municipal o ganisa ion and he
audi ma ke . Financial Accoun abili y & Managemen 33(4), 391–405.
Collin, S.O., Tagesson, T., Ande sson, A., Ca o, J. & Hansson, K. 2009. Explaining he choice
o accoun ing s anda ds in municipal co po a ions: Posi i e accoun ing heo y and
ins i u ional heo y as compe i i e o concu en heo ies. C i ical Pe spec i es on
Accoun ing 20, 141–174.
DeAngelo, L. E. 1981. Audi o size and audi quali y. Jou nal o Accoun ing and Economics 3(3),
183–199.
DeFond, M. L. & Zhang, J. 2014. A Re iew o A chi al Audi ing Resea ch. Jou nal o Accoun ing
and Economics 58, 275–326.
Dona ella, P. 2020. Is poli ical compe i ion a d i e o inancial pe o mance adjus men s? An
examina ion o Swedish municipali ies. Public Money & Managemen 40, 2.
Dona ella, P., Ha aldsson, M. & Tagesson, T. 2019. Do audi i m and audi cos s/ ees in luence
ea nings managemen in Swedish municipali ies? In e na ional Re iew o Adminis a i e
Sciences 85(4), 673–691.
Downs, A. 1957. An Economic Theo y o Poli ical Ac ion in a Democ acy. Jou nal o Poli ical
Economy 65(2), 135–150.
E ans, J. H. & Pa on, J. M. 1987. Signaling and moni o ing in public-sec o accoun ing. Jou nal o
Accoun ing Resea ch, 130–158.
Falkman, P. & Tagesson, T. 2008. Acc ual accoun ing does no necessa ily mean acc ual
accoun ing: Fac o s ha coun e ac compliance wi h accoun ing s anda ds in Swedish
municipal accoun ing. Scandina ian Jou nal o Managemen 24, 271–283.
F ancis, J. R. 2004. Wha do we know abou audi quali y? The B i ish Accoun ing Re iew 36(4),
345–368.
Godda d, A. 2010. Con empo a y public sec o accoun ing esea ch – An in e na ional compa ison
o jou nal pape s. B i ish Accoun ing Re iew 42, 75–87.
Ha aldsson, M. & Tagesson, T. 2014. Comp omise and a oidance: he esponse o new legisla ion.
Jou nal o Accoun ing & O ganiza ional Change 10(3), 288–313.
Ha jula, H. & P ä älä, K. 2019. Kun alaki. Taus a ja ulkinna . 10., uudis e u painos. Helsinki:
Alma Talen .
Ha lieb, S., Hay, D., Eie le, B., Niemi, L. & Ojala, H. 2020. Impo ance o Coun y Fac o s o
Global Di e ence in Audi P icing – New E idence. Wo king pape .
Hay, D. & Co de y, C. 2018. The alue o public sec o audi : Li e a u e and his o y. Jou nal o
Accoun ing Li e a u e 40, 1–15.
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
121
Hay, D. C., Knechel, R. W. & Wong, N. 2006. Audi Fees: A Me a-analysis o he E ec o Supply
and Demand A ibu es. Con empo a y Accoun ing Resea ch 23(1), 141–191.
I onen, K., Vähämaa, E. & Vähämaa, S. 2013. Female audi o s and acc uals quali y. Accoun ing
Ho izons 27(2), 205–228.
Jensen, K.L. & Payne, J.L. 2005a. Audi P ocu emen : Managing Audi Quali y and Audi Fees in
Response o Agency Cos s. Audi ing: A Jou nal o P ac ice & Theo y 24(2), 27–48.
Jensen, K.L. & Payne, J.L. 2005b. The In oduc ion o P ice Compe i ion in a Municipal Audi
Ma ke . Audi ing: A Jou nal o P ac ice & Theo y 24(2), 137–152.
Jóhannesdó i , A.M., K is iansson, S.N., Sipiläinen, N. & Koi unen, R. 2018. In e nal audi in
he public sec o – compa a i e s udy be ween he No dic coun ies: The de elopmen
o in e nal audi ing wi hin he public sec o in he No dic coun ies. Icelandic Re iew o
Poli ics and Adminis a ion 14(2), 19–44.
Johnsen, Å., Meklin, P., Oulas i a, L. & Vakku i, J. 2001. Pe o mance audi ing in local
go e nmen : an explo a o y s udy o pe cei ed e iciency o municipal alue o money
audi ing in Finland and No way. The Eu opean Accoun ing Re iew 10(3), 583–599.
Johnsen, Å., Meklin, P., Oulas i a, L. & Vakku i, J. 2004a. Go e nance s uc u es and con ac ing
ou municipal audi ing in Finland and No way. Financial Accoun abili y & Managemen
20(4), 445–477.
Johnsen, Å., Robe sen, K. & Äsland, D. Y. 2004b. Con ac ing Ou Municipal Audi ing:
Concep ual F amewo k and Assessmen . E alua ion 10(3), 305–326.
Johns one, K. M., Beda d, J. C. & E edge, M. L. 2004. The e ec o compe i i e bidding on
engagemen planning and p icing. Con empo a y Accoun ing Resea ch 21(1), 25–53.
Julkishallinnon hy ä ilin a kas us apa 2017. Suomen ili a kas aja y:n an ama ohje
julkishallinnon hy äs ä ilin a kas us a as a. h ps://www.suomen ilin a kas aja . i/
ilin a kas us/ohjei a-ja-suosi uksia
Knechel, W. R., K ishnan, G. V., Pe zne , M., She chik, L. B. & Velu y, U. K. 2013. Audi quali y:
Insigh s om he academic li e a u e. Audi ing: A Jou nal o P ac ice 32(Supplemen 1),
385–421.
Knechel, W. R., Min chik, N., Pe zne , M. & Velu y, U. 2019. The E ec s o Gene alized T us and
Ci ic Coope a ion on he Big N P esence and Audi Fees ac oss he Globe. Audi ing: A
Jou nal o P ac ice & Theo y 38(1), 193–219.
Kulla, H. 2018. Hallin omene elyn pe us ee . 10., uudis e u painos. Helsinki: Alma Talen .
Lee, C.W.J. & Gu, Z. 1998. Low Balling, Legal Liabili y and Audi o Independence. The Accoun ing
Re iew 73(4), 533–555.
Leppänen, P., Ojala, H., Oulas i a, L. & Saas amoinen, J. 2017. Suomalais en kun ien
kosmee isen uloksenohjauksen ja ilin a kas uksen laadun älinen yh eys. Teoksessa
Kihn, L.A., Leponiemi, U., Oulas i a, L., Ruohonen, J. & Wacke , J. ( oim.) Näkökulmia
ilin a kas ukseen ja a ioin iin. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess,113–136.
Ma ques, A. & Pin o, A. 2019. P ocu emen P ac ices and he Municipali y Audi ing Ma ke .
Jou nal o Accoun ing, Audi ing & Finance 34(4), 524–545.
Ma ikainen, J.-P., Meklin, P., Oulas i a, L. & Vakku i, J. 2002. Kunnallisen ilin a kas uksen
ulkois aminen ‒ Kun ien näkemyksiä a kas ukses a, sen lisäa os a ja kehi ämis a peis a.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Myllymäki, A. 2007. Finanssihallin o-oikeus Val ion ja kun ien a ainkäy ö ja a ainkäy ön
al on a. 2., uudis e u painos. Helsinki: WSOYp o.
Niemi, L., Knechel, W. R., Ojala, H. & Collis, J. 2018. Responsi eness o audi o s o he audi isk
s anda ds: Unique e idence om Big 4 audi i ms. Accoun ing in Eu ope 15(1), 33–54.
Nyman, C., Nilsson, F. & Rapp, B. 2005. Accoun abili y in local go e nmen : a p incipal-agen
pe spec i e. Jou nal o Human Resou ce Cos ing & Accoun ing 9(2), 123–137.
122
Hannu Ojala, Asko Uo i, Jani Saas amoinen, Jaana Ke unen ja Ja kko Pesu
Paananen, M. 2016. Modi ied Audi Repo s in he Case o Join Municipal Au ho i ies: Empi ical
E idence om Finland. In e na ional Jou nal o Audi ing 20, 149–157.
Paananen, M., Rönkkö, J., Ze ni, M. & Hay, D. 2020. De e minan s o audi epo modi ica ions
in Finnish municipali ies. Jou nal o Accoun ing and Public Policy. h ps://doi.o g/10.1016/j.
jaccpubpol.2020.106777
Reichbo n-Kjenne ud, K. 2014. Pe o mance audi and he impo ance o he public deba e.
E alua ion 20(3), 368–385.
Reichbo n-Kjenne ud, K. & Johnsen, Å. 2011. Audi o s’ unde s anding o e idence: A pe o mance
audi o an u ban de elopmen p og amme. E alua ion 17(3), 217–231.
Reichbo n-Kjenne ud, K. & Johnsen, Å. 2018. Pe o mance audi s and sup eme audi ins i u ions’
impac on public adminis a ion: The case o he o ice o he audi o gene al in No way.
Adminis a ion & Socie y 50(10), 1422–1446.
Simunic, D. 1980. The P icing o Audi Se ices: Theo y and E idence. Jou nal o Accoun ing
Resea ch 18(1), 161–190.
Skæ bæk, P. 2009. Public sec o audi o iden i ies in making e iciency audi able: The Na ional Audi
O ice o Denma k as independen audi o and mode nize . Accoun ing, O ganiza ions and
Socie y 34(8), 971–987.
Tagesson, T. & E iksson, E. 2011. Wha do audi o s do? Ob iously hey do no sc u inize he
accoun ing and epo ing. Financial Accoun abili y & Managemen 27(3), 272–285.
Tagesson, T. & G ossi, G. 2015. Public Sec o Accoun ing and Audi ing in Sweden. Teoksessa
B usca, I., Cape chione, E., Cohen, S. & Manes Rossi, F. ( oim.) Public Sec o Accoun ing
and Audi ing in Eu ope. The Challenge o Ha monisa ion.
Tagesson, T., Glina si, N. & P ahl, M. 2015. P ocu emen o audi se ices in he municipal sec o :
he impac o compe i ion. Public Money & Managemen 35(4), 273–280.
Tagesson, T., Klugman, M. & Lind all Eks öm, M. 2013. Wha explains he ex en and con en o
social disclosu es in Swedish municipali ies’ annual epo s. Jou nal o Managemen and
Go e nance 17, 217–235.
Tepalagul, N. & Lin, L. 2014. Audi o independence and audi quali y: A li e a u e e iew. Jou nal
o Accoun ing, Audi ing & Finance 30(1), 101–121.
Uo i, A. & Heikkilä, L. 2019. Kun apal elujen uloksellisuuden a ioin i muu u an kunnallisen
i sehallinnon kon eks issa. Focus Localis 47(2), 25–50.
Van Thiel, S. & Leeuw, F. L. 2002. The pe o mance pa adox in he public sec o . Public Pe o mance
& Managemen Re iew 25(3), 267–281.
Vinna i, E. & Näsi, S. 2008. C ea i e acc ual accoun ing in he public sec o : ‘Milking’ wa e u ili ies
o balance municipal budge s and accoun s. Financial Accoun abili y & Managemen 24(2),
97–116.
Vinna i, E. & Näsi, S. 2013. Financial and echnical compe ence o municipal boa d membe s:
Empi ical e idence om he wa e sec o . C i ical Pe spec i es on Accoun ing 24, 488–501.
Wa s, R. L. & Zimme man, J. L. 1983. Agency p oblems, audi ing, and he heo y o he i m:
Some e idence. The Jou nal o Law and Economics 26(3), 613–633.
Williamson, O.E. 1985. The Economic In s i u ions o Capi alism. New Yo k: Simon & Schus e .
Zimme man, J.L. 1977. The Municipal Accoun ing Maze: An Analysis o Poli ical Incen i es.
Jou nal o Accoun ing Resea ch, 107–144.
Kunnallis a ilin a kas us a koske a u kimus Pohjoismaissa 2000-lu ulla
123
Säädökse
Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i 2014/24/EU, anne u 26 päi änä helmikuu a 2014,
julkisis a hankinnois a ja di ek ii in 2004/18/EY kumoamises a.
Kommunallag 2017:725
Kommunes y elseslo en, LBK No. 47 o 15/01/2019
Kun alaki 410/2015
Laki julkishallinnon- ja alouden a kas ukses a 1142/2015
Laki julkisis a hankinnois a ja käy öoikeussopimuksis a 1397/2016
Neu os on di ek ii i 2011/85/EU, anne u 8 päi änä ma askuu a 2011, jäsen al ioiden julkisen
alouden kehyksiä koske is a aa imuksis a.
Tilin a kas uslaki 1141/2015
II
A ioin i ja al on a
