Kihn, Lili-Anne, Oulas i a, Lasse, Ruohonen, Janne,
Rönkkö, Jaakko, U pilainen, Ma i & Wacke , Jani ( oim.),
Ta kas us, a ioin i ja al on a mu oksessa.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 23–38.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-032-8
2
Tie okonea us eise
a kas usmene elmä
ilin a kas uksessa:
Sys emaa inen ki jallisuusanalyysi
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
Digi alisaa io ja au omaa io koske a a nykyisin monia aloja, myös ilin a kas usalaa.
Tämän u kimuksen a oi eena oli muodos aa syn eesi ie okonea us eisia a kas-
usmene elmiä käsi ele äs ä ki jallisuudes a sekä ka oi aa mahdollis en ja ko u ki-
mus en aihei a. Tu kimus o eu e iin laadullisena u kimuksena sys emaa isen ki -
jallisuuska sauksen mene elmiä hyödyn äen. Tu kimusaineis o koos ui ulkomaisissa
aikakauski joissa julkais us a ie eellises ä a ikkelis a. Tulos en mukaan y i ykse
o a o anee käy öön e ilaisia ie okonea us eisia a kas usmene elmiä- ja ohjelmis-
oja, aikkakin u ki ujen mene elmien käy ö aiku aa ähäisemmäl ä pienemmissä
ilin a kas usy i yksissä. Tie okonea us eis en a kas usmene elmien käy öön on ai-
ku anu suu i joukko ekijöi ä, jo ka luoki el iin yhdeksään e i luokkaan. Koska alan
u kimus on melko alku aiheessa, aihealueen empii isille ja ko u kimuksille on a e -
a sekä Suomessa e ä yleisemminkin.
A ainsana : ie okonea us eise a kas usmene elmä , ilin a kas us, ilin a kas usoh-
jelmis o , sys emaa inen ki jallisuusanalyysi
24
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
Johdan o
Tämä u kimus käsi elee ie okonea us eisia a kas usmene elmiä ilin a kas ukses-
sa. Ta e ilin a kas uksen koneellisille mene elmille alkoi oimis ua 1990-lu ul a
läh ien, kun koneellinen ki janpi o ja au omaa ise mene elmä kehi yi ä elek o-
niseen suun aan (Fische 1996; Kosonen 2005; Jaa inen 2009). Nykyisin digi alisaa io
ja au omaa io koske a a monia aloja, myös ilin a kas usalaa (Jaa inen, Kihn & Näsi
2000).
Vaikka ilin a kas uksessa käy e ä iä ie okonea us eisia a kas usmene elmiä
on jonkin e an u ki u sekä ko imaisissa opinnäy e öissä e ä ulkomaisissa u ki-
muksissa, aihees a ei juu i ole julkais u ki jallisuussyn eesejä. Tie ä äs i ainoi a o a
Kanelloun ja Spa hisin (2011) syn eesi ilin a kas ukses a oiminnanohjausjä jes el-
mien ympä is össä sekä Allesin ja G ayn (2015) syn eesi big da an eli useas a e i ie o-
a as os a yh een ie o a as oon ke ä yn ie oaineis on käy ös ä ilin a kas uksessa.
Kanellou ja Spa his (2011) käsi eli ä u kimuksessaan muun muassa mode neja i-
lin a kas uksen yökaluja ja ekniikoi a, ku en ja ku an ilin a kas uksen ekniikoi a.
Alles ja G ay (2015) esi eli ä big da an käy ön hy iä ja huonoja puolia ilin a kas-
uksessa sekä unnis i a big da an käy össä ilin a kas ajia hyödy ä iä näkökulmia.
Koska aihealuees a löy yy jo usei a ulkomailla julkais uja ie eellisiä u kimus-
a ikkelei a, se mahdollis aa ie okonea us eisis a a kas usmene elmis ä eh yjen
u kimus en a kemman analysoinnin. Tämän u kimuksen a oi eena on muodos-
aa syn eesi näis ä ie okonea us eisia a kas usmene elmiä käsi ele is ä u kimus-
a ikkeleis a sekä ka oi aa mahdollis en ja ko u kimus en aihei a. Analysoi a ien
a ikkelien pohjal a e si ään as auksia e i yises i seu aa iin u kimuskysymyksiin:
1) Millaisia ie okonea us eisia a kas usmene elmiä käy e ään? 2) Mi kä ekijä ai-
ku a a ie okonea us eis en a kas usmene elmien käy öön? 3) Mi en yleis ä ja laa-
jaa ie okonea us eis en a kas usmene elmien käy ö on ilin a kas usalalla? 4) Mi ä
ja ko u kimus en aihei a oidaan esi ää? Näihin kysymyksiin as aamalla u kimuk-
sessa koo aan yh een keskeisimpiä u kimus uloksia ja muodos e aan kokonaisku a
ie okonea us eis en a kas usmene elmien ilas a ja me ki ykses ä ilin a kas ukses-
sa. Tu kimus uloksis a oi olla hyö yä u kijoille, opiskelijoille sekä niille ilin a kas-
usyh eisöille ja ilin a kas ajille, jo ka ha ki se a digi aalis en ilin a kas usso ellus-
en käy ööno oa.
Seu aa aksi a ikkelin ensimmäisessä osiossa mää i ellään u kimuksen keskeise
käsi ee , ka oi e aan si ä, mi en ie o ekniikkaa ja ie okonea us eisia a kas usme-
ne elmiä oidaan hyödyn ää ilin a kas uksessa sekä esi ellään aiheeseen lii y ä eo-
ee ise lähes ymis a a . Sen jälkeen ule assa osiossa esi ellään u kimusmene elmä
ja aineis o. A ikkelin oiseksi iimeisessä osiossa ku a aan keskeisimmä ulokse ja
iimeisessä joh opää ökse .
Tie okonea us eise a kas usmene elmä ilin a kas uksessa
25
Ki jallisuuska saus
Mää i elmä
Ennen kuin lähde ään a kas elemaan ie okonea us eisen ilin a kas uksen mene-
elmiä ja niiden käy öä a kemmin, on syy ä mää i ellä käsi ee ilin a kas us sekä
ie o konea us einen a kas usmene elmä. Tilin a kas us oidaan mää i ellä u ki-
aksi p osessiksi, jossa ulkopuolinen a kas aja a ioi yh eisön aloudellisia apah u-
mia ja oimia a mis uakseen niiden paikkansapi ä yydes ä (Sil oso 1972; Cook &
Winkle 1976). Tie okonea us eise (eli a k-a us eise ) a kas usmene elmä o a ilin-
a kas us oimenpi eiden so ellu uksia, joissa ie okone a käy e ään a kas us älinee-
nä (ST-Aka emia 2017, 14).
Tilin a kas uksen ohjelmis o
G ayn ja Mansonin (2008, 366) mukaan ilin a kas usalalle on suunni el u e i yyp-
pisiä ohjelmis oja, ku en yleisiä ohjelmis oja, ie yillä oimialoilla käy e ä iksi a -
koi e uja ohjelmis oja, ilas ollisen analyysin ohjelmis oja sekä asian un ijajä jes el-
miä. Käy öön on o e u sekä almisohjelmia e ä suu en ilin a kas usyh eisöjen
omia ohjelmaso ellu uksia. Tunne uimpia ohjelmis opake eja o a muun muassa
Audi Command Language (ACL) ja In e ac i e Da a Ex ac ion & Analysis (IDEA)
( Weidenmie & He on 2004, 95–97). Vaih oeh oisia ilin a kas uksessa käy e ä iä
yökaluja o a ollee esime kiksi Mic oso Access ja Mic oso Excel - aulukkolasken a-
ohjelma (Single on 2006, 2; Sen , Gallegos & Da is 2013, 107).
Tie o ekniikka ja ie okonea us eise
a kas usmene elmä ilin a kas uksessa
Sen in ym. (2013, 104) u kimuksen mukaan ie o ekniikka oi olla läsnä läpi ilin-
a kas uksen. Taulukossa 2.1 esi e ään esime kkejä ilin a kas uksen e i oimin oihin
ky key y is ä a kaisuis a.
26
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
Taulukko 2.1. Tie o ekniikan hyödyn äminen ilin a kas uksessa (Sen ym. 2013, 104)
Toiminno Hyödynne ä ä ekniikka
Suunni elu ja seu an a Taulukkolasken aohjelma , ie okanna , p ojek inhallin aohjelma
Dokumen aa io ja esi elmä Teks inkäsi elyohjelma , kulkukaa io , g a iikka- ja ideoso ellukse
Kommunikoin i ja iedonsii o Sähköinen lii e ä yys, se e i
Resu ssienhallin a Sähköise yöpape i e kossa, sähköpos i
Tiedonhallin a Tie okanna , yö yhmäohjelmis o , in ane
Rapo i ja ki jeen aih o Teks inkäsi elyohjelma , ideo- ja kon e enssi-ohjelma , iedos ojen jakaminen
Tie okonea us einen ilin a kas us oi Sen in ym. (2013, 108) mukaan kohdis ua mo-
niin asioihin, ku en esime kiksi 1) kiinnos a ien e ien ali semiseen, 2) ma emaa i-
siin kysymyksiin, 3) aineis on analyysiin ja 4) jä jes elmän alidoin iin. Tilin a kas-
uksen kannal a kiinnos a ia e iä o a olennaise ja epä a allise e ä , ku en ie yn
ahamää än yli ä ä e ä , mu a myös ilas ollisin mene elmin ali uja e iä oidaan
u kia. Tie okone a hyödyn äen ällaisia e iä saadaan ali ua sähköisessä muodossa
ole is a iedos ois a. Ta kas aja oi joko mää i ää hy in a kkoja k i ee ei ä o oksen
ali semiseen ai an aa apuna käy e yn ohjelman ehdä alinnan löyhemmin mää i-
el yjen k i ee ien pe us eella. Tie okone a ja ohjelmis oa käy e äessä oidaan a -
kas us a a en ajaa esime kiksi e illiselle apo ille kaikki ansak io , jo ka yli ä ä
ie yn ahamää ään. (Sen ym. 2013, 108.)
Va sinkin muiden a kas us unk ioiden si u uo eena saadu ie okoneen ekemä
laskelma o a kus annus ehokas apu a kas uksessa. Kun ohjelmis o on mää ä y
ali semaan ie y me ki yksellinen o os, se oi samanaikaises i ehdä nii ä koske-
ia lasku oimi uksia koko aineis os a, jolloin sääs yy aikaa ja ahaa. Tyypillises i ma-
nuaalisessa, pe in eisessä a kas uksessa joudu aisiin keski ymään amma illisella
ha kinnalla muodos e uun o okseen ai jonkin ie yn ajanjakson apah umiin. (Sen
ym. 2013, 108.)
Tii is äminen, muu aminen g aa iseen muo oon (esim. his og ammeiksi), mal-
lin aminen ja iedon e ailu o a osa da a-analyysiä. Ku allinen, g aa inen esi ys-
apa an aa ilin a kas ajalle uudenlaisen näkökulman ilinpää öksen analysoin iin.
Mallin amisessa on kyse koh uullisuuden a ioinnis a, jossa käsi el ä ää ie oa e -
aillaan endeihin ai aiempiin malleihin. (Onko esime kiksi nykyinen a kas el a-
a ilinpää ös linjassa e a una edellis en uosien ilinpää öksiin o aen huomioon
e äkoh aise kehi ykse ja suh ee ?) Ve aile assa analyysissä nimensä mukaises i e -
aillaan ie oa – ku en esime kiksi aih o-omaisuu a e i uosina – ilin a kas uksen
kannal a me ki yksellis en seikkojen löy ämiseksi. (Sen ym. 2013, 109.)
Jä jes elmän alidoin i lii yy a kas uksen koh eena ole an y i yksen ki janpi o-
jä jes elmän oiminnan ymmä ämiseen (Sen ym. 2013, 109). Usein manuaalise ja
ie o eknise p osessi muodos a a ja kumon, eikä näi ä kah a i senäis ä elemen iä
Tie okonea us eise a kas usmene elmä ilin a kas uksessa
27
ulisi silloin aja ella e illisinä osap osesseina. Kun muodos e aan käsi ys ä a kas uk-
sen koh eena ole an y i yksen ki janpi ojä jes elmäs ä ja siihen lii y is ä so elluk-
sis a, ilin a kas ajan ulisi koo a sekä manuaalises i e ä koneellises i uo e ua ie oa
sel i ääkseen, kuinka p osessi oimi a , mi en ie o liikkuu niiden älillä ja millaisia
kon olleja niiden äliin on luo u. E enkin näiden kon ollien ah uuksien ja heik-
kouksien sel i äminen on ä keää, sillä niillä on aiku us a a kas uksen aikana eh-
ä iin alin oihin ja a kaisuihin. (Sen ym. 2013, 110.)
Ja ku a ilin a kas us
Ja ku a ilin a kas us on yksi ilin a kas uksen muo o. Siinä ilin a kas aja a joaa
kokonais al aisen sähköisen ilin a kas usp osessin a ulla jonkinas eisen a mis uk-
sen uo e ulle iedolle si ä mukaa kun si ä syn yy joko samanaikaises i iedon jul-
kaisemisen kanssa ai he i sen jälkeen (Zabihollah, Sha ba oghlie, Elam & McMickle
2002, 150). Ja ku a ilin a kas us uo huoma a ia muu oksia pe in eisen manuaalisen
ilin a kas uksen käy än öihin ja apoihin aulukossa 2.2 esi e yn yyppijaon mukai-
ses i.
Taulukko 2.2. Pe in einen ja ja ku a ilin a kas us (suomennos
eoksen Chan & Vasa helyi 2011, 153 aulukos a)
Pe in einen ilin a kas us Ja ku a ilin a kas us
1. Tois u uus Pe iodinen Ja ku aa ai usein ois u aa
2. Lähes ymis apa Reak ii inen P oak ii inen
3. Mene ely apa Manuaalinen Au oma isoi u
4. Ta kas ajan yö ja ooli Työ- ja aikain ensii ise p osessi
Sisäisen ja ulkoisen a kas ajan
i senäise ooli
Poikkeamien ja ihmisen ha kin akykyä aa i-
ien p osessien hallin a
Ulkoisen a kas ajan ooli muu uu ja ku an
a kas uksen jä jes elmän a men ajaksi
5. Luonne, ajoi us ja
laajuus
Tes aus sisäl ää analyy isiä a ioin i-
oimenpi ei ä sekä aineis on es aus a
Kon ollien es aus sekä aineis on
es aus apah u a e ikseen
O an a es auksessa
Tes aus sisäl ää ja ku ien kon ollien al omis-
a ja ja ku an da an a mennus a
Kon ollien moni o oin i ja aineis on es aus
apah u a samanaikaises i
Tes auksessa huomioidaan koko populaa io
6. Tes aus Ihminen suo i aa es auksen Da an mallin amis a ja da a-analy iikkaa
käy e ään al omiseen ja es aukseen
7. Rapo oin i Pe iodinen Ja ku aa ai usein ois u aa
Ja ku a ilin a kas us oidaan jakaa neljään e i aiheeseen (Chan & Vasa helyi 2011,
157–158). Ensimmäisessä aiheessa ilin a kas aja py kii unnis amaan sellaisia liike-

28
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
oiminnan p osesseja, joissa ilin a kas us a on mahdollis a au oma isoida. Toisessa
aiheessa ie omallinnuksen a ulla ehdään e ailuanalyysiä, jolla a ioidaan ule ia
ansak ioi a ja ilien saldoja. Kolmannessa aiheessa da a-analy iikkaa käy e ään ja -
ku aan kon ollien moni o oin iin sekä ja ku aan iedon a mennukseen. Neljännes-
sä aiheessa apah uu apo oin i. Taloudellis a in o maa io a pide ään olennaisil a
osil aan i hee ömänä, mikäli ja ku an a kas uksen jä jes elmä ei ole synny äny
apo eja poikkea uuksis a. Ja ku an ilin a kas uksen ekniikoiden kehi ymisen
myö ä ilin a kas us keski yy yhä enemmän u kimaan epäsäännöllisyyksiä ja poik-
kea uuksia sekä oisaal a suo i amaan amma illis a ha kin aa ja skep isyy ä aa i-
ia oimenpi ei ä. Kokonais en populaa ioiden a kkailu ja es aaminen oi a ah is-
aa ilin a kas uksen ehokkuu a ja lisä ä odennäköisyy ä ha ai a ää inkäy öksiä
ja olennaisia i heellisyyksiä. (Chan & Vasa helyi 2011, 159.)
Kansain älise ilin a kas usalan s anda di
Mahdollisuus ie okonea us eis en a kas usmene elmien käy öön on o e u esille
kansain älisissä ilin a kas usalan s anda deissa (ISA 240, 315, 330 ja 550, ST-Aka-
emia 2017). ISA 240 -s anda di sallii ilin a kas ajan käy ää ie okonea us eisia a -
kas usmene elmiä, kun hän ali see ilin a kas us oimenpi ei ä, joilla py i ään as aa-
maan ää inkäy ökses ä joh u iin olennaisen i heellisyyden iskeihin (ST-Aka emia
2017, 195). ISA 315 -s anda din mukaan ilin a kas ajan ulee muodos aa käsi ys myös
aloudellisen apo oinnin kannal a ele an eis a ie ojä jes elemis ä sekä niihin lii -
y is ä liike oimin ap osesseis a (ST-Aka emia 2017, 292–320). ISA 330 -s anda dikin
mahdollis aa ie okonea us eis en a kas usmene elmien käy ämisen sähköis en lii-
ke apah umien ja ili ie ojen laajempaan es aamiseen (ST-Aka emia 2017, 364). Myös
ISA 550 -s anda din mukaan ie okonea us eisia a kas usmene elmiä oidaan käy -
ää lähipii iliike oimien ki janpi oaineis on analysoin iin (ST-Aka emia 2017, 561).
Teknologian hy äksymismalli
Tie okonea us eis en a kas usmene elmien käy ööno oa ja käy öä oidaan py kiä
ymmä ämään eo ioiden a ulla. Da isin ym. (1989) kehi ämän eknologian hy äk-
symismallin a ulla on py i y seli ämään ie okoneiden käy öön ja hy äksymiseen
aiku a ia ekijöi ä. Mallissa ole e aan, e ä ie okoneiden käy ön hy äksymiseen
aiku aa se, mi en hyödyllisiksi ja helppokäy öisiksi ne koe aan. Koe ulla hyödylli-
syydellä a koi e aan mahdollisen käy äjän subjek ii is a odo us a sii ä, e ä koneen
käy ö kas a aa yösken ely ehokkuu a o ganisaa iossa. Koe u helppokäy öisyys
ilmenee mahdollisen käy äjän odo uksissa kohdelai een käy ön ai a omuudes a.
Tie okonea us eise a kas usmene elmä ilin a kas uksessa
29
Näiden a ulla y i e ään seli ää käy äjien asen ei a, aikomuksia ja ie okoneiden käy-
ön lopullis a omaksumis a. Da isin, Bagozzin ja Wa shawn (1989) ulos en mukaan
helppokäy öisyys koe aan ä keäksi, mu a jä jes elmän hyödyllisyys on ielä si äkin
ä keämpää käy äjän eknologian hy äksymisen kannal a (Da is ym. 1989, 1000).
Yhdis e y eo ia eknologian käy ööno os a ja käy ös ä
Uudemmassa eo iassa Venka esh, Mo is, Da is ja Da is (2003) yhdis i ä elemen -
ejä edellä maini us a eknologian hy äksymismallis a sekä sei semäs ä muus a in o -
maa io eknologian käy ööno oa ja käy öä hahmo ele as a eo ee ises a mallis a.
Mallin mukaan käy äjän eknologian hy äksymiseen ja siihen lii y ään käy äy-
ymiseen aiku aa e i yises i neljä ekijää, jo ka o a odo e u suo i uskyky, odo e -
u ai a omuus, sosiaalinen aiku us ja käy öä helpo a a olosuh ee (Venka esh,
Mo is, Da is & Da is 2003, 425–447). Samoin kuin Da isin (1989) mallissa ku a u
koe u hyödyllisyys, odo e u suo i uskyky a koi aa yksilön uskomus a lai een käy-
ön a ulla saa u e a as a yö ehokkuudes a ja odo e u ai a omuus lii yy lai een
helppokäy öisyy een. Sosiaalisen aiku uksen näkökulmas a yksilön käy ökseen
aiku aa se, kuinka yksilö kokee muiden näke än häne eknologian käy äjänä.
Käy öä helpo a a olosuh ee o a yksilön uskomuksia o ganisaa ion ja eknologian
in as uk uu in ues a lai eiden käy össä. (Venka esh ym. 2003, 447–453.)
Tu kimuso e ja -mene elmä
Vali uun u kimus eh ä ään so el uu käsi eanalyy inen u kimuso e (Näsi 1980,
31). Käsi eanalyy isessä u kimuksessa käsi eiden analyysi ja syn eesi o a keskei-
sessä oolissa. Ta oi eena on kehi ää uusia käsi ei ä ja käsi ejä jes elmiä pää elyn ja
a gumen aa ion keinoin (Näsi 1980, 31; Kihn & Näsi 2017).
Tu kimuksen läh ökohda o a laadullisessa u kimuksessa, ja se o eu e iin hyö-
dyn äen sys emaa isen ki jallisuuska sauksen mene elmiä. Sys emaa inen ki jalli-
suuska saus on nimensä mukaises i sys emaa is a pe us ellun ja huolella ali un läh-
deaineis on u kimis a. (Fink 2014, 14–15.)
Tu kimuksessa nouda e iin sei semää Finkin (2014, 3–5) esi ämää sys emaa i-
sen ki jallisuuska sauksen aihe a: 1) u kimuskysymys en ase elu, 2) ie okan ojen
alin a, 3) hakusanojen alin a, 4) käy ännön seulojen alin a, 5) me odologis en seu-
lojen alin a, 6) ka sauksen ekeminen ja 7) syn eesin muodos aminen uloksis a. En-
simmäisessä aiheessa ase e iin edellä ku a u u kimuskysymykse . Si en seu aa a
ie okanna ali iin esika oi uksen pohjal a: ScienceDi ec , Wiley Online Lib a y,
30
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
Eme ald, Business Sou ce Eli e (Ebsco), JSTOR sekä SAGE Jou nals Online. Tämän
jälkeen mää i e iin u kimuksia e si äessä käy e ä ä hakusana ( aulukko 2.3).
Taulukko 2.3. Hakusanojen alin a
Hakusana 1 Hakusana 2 Hakusana 3
”compu e assis ed audi ” OR CAAT AND audi
”gene alized audi so wa e” OR GAS AND audi
audi ing AND ”in o ma ion echnology”
audi AND in o ma ion echnology
compu e - ela ed audi
”audi suppo sys em”
”elec onic audi ”
Neljännessä aiheessa ali iin käy ännön seula eli sisääno o- ja poissulkuk i ee i .
Nii ä oli a : u kimus on ie eellinen, kielenä on englan i, u kimuksen sisäl ö lii -
yy ilin a kas ukseen ai ulkoiseen a kas ukseen, u kimus on julkais u ajanjaksolla
2000–2017 ja lue a issa elek onisena koko eks inä Tampe een yliopis olla käy össä
ole is a ie okannois a. Poissulkuk i ee ejä oli a : u kimus on ei- ie eellinen, sisäl ö
keski yy sisäiseen a kas ukseen, u kimus on maksullinen ja saa a issa muuna kuin
elek onisena koko eks inä. Tämän jälkeen ali iin ie eellisen laadun a ioin iin
lii y ä me odologise seula (Fink 2014, 4–5). Tässä apauksessa u kimus en laadun
a ioin i suo i e iin sekä kokonais al aises i e ä e ikseen jokaisen u kimuksen koh-
dalla. Maini ujen seulojen pohjal a u kimukseen sopi ia u kimusa ikkelei a löy yi
21 kappale a. A ikkelei a löy yi kaikis a kuudes a ali us a ie okannas a ja yh een-
sä 12 lehdes ä. Eni en a ikkelei a löy yi Eme ald- ie okannas a (7 kpl) ja Manage ial
Audi ing Jou nal -lehdes ä (5 kpl). Tu ki un ajanjakson alus a ja lopus a ei löy yny
a ikkelei a. Julkaisu jakau u a kui enkin melko asaises i uosien 2002–2016 älille
niin, e ä julkaisuja oli 0–3/ uosi ja eni en julkaisuja oli uosina 2013 ja 2016.
Sys emaa isen ki jallisuuska sauksen ekemisessä hyödynne iin sisällönanalyy-
siä, jossa aineis o ii is e ään selkeään muo oon pi äen kiinni sen sisäl ämäs ä in o -
maa ios a (Tuomi & Sa ajä i 2018, 122). Aineis oläh öinen sisällönanalyysi o eu e -
iin kolmessa aiheessa, joi a oli a aineis on edusoin i eli pelkis äminen, aineis on
klus e oin i eli yhmi ely ja abs ahoin i eli eo ee is en käsi eiden luominen (Tuo-
mi & Sa ajä i 2018, 122–123). Redusoinnissa aineis oa aihei ain ii is e iin yhä pi-
demmälle si en, e ä löyde iin as aukse u kimuskysymyksiin. Tä ä aihe a o eu-
e iin e äällä apaa Kylmän ja Ju akan (2007, 115) esi ämää laadullisen u kimuksen
kala e kkoa nouda aen. Siinä u kimusaineis oa aja ellaan kalapa ena. Analyysi
oimii e kkona, jonka läpi aineis o kulkee ja jää a i aessa kiinni silmukankoon
– eli sys emaa isuuden ja ajauksien – ollessa oikean kokoise . (Kylmä & Ju akka
2007, 115.) Aineis on klus e oin i- eli yhmi ely aiheessa aineis os a e si iin saman-
Tie okonea us eise a kas usmene elmä ilin a kas uksessa
31
kal aisuuksia ai e oa uuksia ja muodos e iin niis ä e ilaisia luoki uksia (Tuomi &
Sa ajä i 2018, 124). Klus e oin i oli osa abs ahoin i aihe a, jossa aineis oa käsi -
eellis e iin, käsi ei ä ja luoki uksia yhdis el iin ja eh iin joh opää öksiä (Tuomi &
Sa ajä i 2018, 125–127.)
Keskeise ulokse
Tie okonea us eis en a kas usmene elmien muodo
Ensimmäinen u kimuskysymys pu eu ui siihen, millaisia ie okonea us eisia a kas-
usmene elmiä käy e ään. Puh aas i ilin a kas uksessa käy e ä iä ohjelmis oja ai
jä jes elmiä uli esille kuudessa u kimuksessa. Tilin a kas ukseen so el u is a oh-
jelmis ois a sekä ACL e ä IDEA nousi a usein esiin, mu a myös mui a ohjelmis o-
ja, ku en P oAudi , CCH, IRIS ja Me sia, maini iin (ks. esim. B aun & Da is 2003;
Deb eceny, Lee, Neo & Toh 2005; Ahmi & Ken 2013). Pienemmissä ilin a kas usy i-
yksissä Mic oso in Excel-ohjelmis o oli käy ökelpoinen, kun aas suu emma y i-
ykse saa oi a panos aa i se kehi e yyn ohjelmis oon (ks. esim. Ahmi & Ken 2013;
Widu i, O’Connell & Yapa 2016).
Tu kimus en pe us eella eknologiaa hyödynne ään useissa e i mene elmissä, ku-
en o annassa ja aineis on oikeellisuuden a kis amisessa. O annan ekeminen ie o-
konea us eises i esiin yi iidessä u kimuksessa. Si ä ei koe u kaikissa u kimuksissa
ä keimmäksi ai käy e yimmäksi mene elmäksi, mu a se nos e iin esille sel äs i
yleisenä ie okonea us eisena a kas usmene elmänä. (Abou‐El‐Sood, Ko b & Allam
2015; Bie s ake , Jan in & Lowe 2014; Jan in, Bie s ake & Lowe 2009; Jan in,
Bie s ake & Lowe 2008; Kim, Ko b & Eldaly 2016.) Myös analyy ise oimenpi ee
ja sähköis en yöpape eiden laa iminen oli a yleises i käy e yjä pe us oimenpi ei ä
(ks. esim. Jan in ym. 2008; Bie s ake ym. 2014; Kim ym. 2016). Tie okonea us eisia
a kas usmene elmiä käy e iin myös e ilais en haa oi u uuksien ja iskien unnis a-
miseen sekä kon ollien es aukseen (Dowling & Leech 2007; Ko b & Robe s 2011).
Vähemmän käy e yinä ie okonea us eisina mene elminä maini iin uusimpaan
eknologiaan nojaa a digi aalise analyysi sekä ja ku an a kas uksen ekniika (ks.
esim. Jan in ym. 2008; Kim ym. 2016).
38
Lili-Anne Kihn ja Joni Hä könen
Jan in, D., Bie s ake , J. & Lowe, D. J. 2008. An Examina ion o Audi In o ma ion Technology
use and Pe cei ed Impo ance. Accoun ing Ho izons 22(1), 1–21.
Jan in, D., Bie s ake , J. & Lowe, D. J. 2009. An In es iga ion o Fac o s In luencing he use o
Compu e -Rela ed Audi P ocedu es. Jou nal o In o ma ion Sys ems 23(1), 97–118.
Kim, H-J., Ko b, A. & Eldaly, M. K. 2016. The use o Gene alized Audi So wa e by Egyp ian
Ex e nal Audi o s: The E ec o Audi So wa e Fea u es. Jou nal o Applied Accoun ing
Resea ch 17(4), 456–478.
Ko b, A. & Robe s, C. 2011. The Impac o E-Business on he Audi P ocess: An In es iga ion o
he Fac o s Leading o Change. In e na ional Jou nal o Audi ing 15(2), 150–175.
Razi, M. A. & Madani, H. H. 2013. An Analysis o A ibu es ha Impac Adop ion o Audi
So wa e: An Empi ical S udy in Saudi A abia. In e na ional Jou nal o Accoun ing and
In o ma ion Managemen 21(2), 170–188.
Widu i, R., O’Connell, B. & Yapa, P. W. S. 2016. Adop ing Gene alized Audi So wa e: An
Indonesian Pe spec i e. Manage ial Audi ing Jou nal 31(8/9), 821–847.