This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Monimene elmällisen u kimuksen in eg oi a s a egia
© Ki joi aja & Te eyden ja hy in oinnin lai os, 2019.
Published e sion
Seppänen-Jä elä, Rii a; Åke blad, Leena; Haapakoski, Kaisa
Seppänen-Jä elä, R., Åke blad, L., & Haapakoski, K. (2019). Monimene elmällisen u kimuksen
in eg oi a s a egia . Yh eiskun apoli iikka, 84(3), 332-339. h p://u n. i/URN:NBN: i-
e2019061220179
2019
332 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3
Monimene elmällisen u kimuksen
in eg oi a s a egia
RIITTA SEPPÄNEN-JÄRVELÄ & LEENA ÅKERBLAD & KAISA HAAPAKOSKI
Johdan o
Monimene elmällises ä u kimukses a (mixed
me hods esea ch) on ullu e i äin suosi ua ii-
me uosina – jopa siinä mää in, e ä puhu aan
u kimuksen kolmannes a pa adigmas a ai me o-
dologises a liikkees ä (Johnson & Onwuegbuzie
2004; Symonds & Go a d 2010; Tashakko i &
Teddlie 2008). Jenni e G eene (2007) pe us elee
monimene elmällisen u kimuksen a e a e i yi-
ses i ilmiöiden kompleksisella luon eella esime -
kiksi haas eellisissa ja laajoissa sosiaalisen maail-
man apah umissa. Hän puhuu myös monimene-
elmällises ä a as a aja ella (mul iple ways o seeing
and hea ing, mul iple ways o making sense o he
social wo ld) (G eene 2007, 20). Tämä aja elu-
apa pe us uu ole ukseen, e ä yksi äise lähes y-
mis a a äyden ä ä uo o aiku uksessa oisiaan
ja uo a a näin sy emmän, laajemman ja koko-
nais al aisemman ymmä yksen u kimuskoh ees-
a. Monimene elmällisyyden onkin ka so u so el-
u an e i yises i monimu kais en sosiaalis en ilmi-
öiden ja niin sano ujen ”pi ullis en ongelmien”
(wicked p oblems) sekä haa oi u ien yhmien a -
kas eluun (Gómez 2014; Me ens 2015; Me ens
ym. 2016a; 2016b).
Monimene elmällisyydes ä ale iin puhua oma-
na e i yisenä lähes ymis apanaan 1980-lu ul-
la (Johnson ym. 2007) e i yises i a ioin i u ki-
muksen pii issä, jolloin kiinnos us kohdis ui ensi-
sijaises i iangulaa ioon ja pa adigmaa isiin kysy-
myksiin (ks. G eene & McClin ock 1985; G eene
ym. 1989). On kui enkin edelleen epäsel ää, mis-
sä mää in monimene elmällinen u kimus mielle-
ään omaksi, unnusomaiseksi me odologiak seen
(Me ens ym. 2016a). Vaikka monimene elmäl-
lisen u kimuksen mää i elmäs ä ei ole äy ä yh-
eisymmä ys ä, sen keskeisenä elemen inä on pi-
de y e ilais en aineis ojen – yleensä laadullis en ja
mää ällis en – yhdis ämis ä. Joillakin ie eenaloil-
la, ku en sosiaali ie eissä, ämä on ollu yleis ä jo
pidemmän aikaa (A chibald ym. 2015).
Monimene elmälliselle u kimukselle leimallisi-
na pii einä on pide y myös analyysip osessin ja -
ku as i muo au u aa luonne a sekä aineis ojen
ai oa uo o aiku uksellisuu a (C eswell & Pla-
no Cla k 2011). Tä keimpänä monimene elmäl-
lisyyden pe us eena pide ään si ä, e ä mää ällisen
ja laadullisen lähes ymis a an yhdis äminen uo -
aa u kimusongelmas a pa emman ymmä yksen
kuin lähes ymis apojen so el aminen yksinään.
Lisäksi ko os e aan si ä, e ä käy e ä ä mene el-
mä mää äy y ä p ak ises i u kimusongelman ja
u kimuskysymys en mukaan (C eswell & Plano
Cla k 2011.) Vaikka k ali a ii is en ja k an i a ii-
is en mene elmien yönjakoa on pe us el u juu-
i sillä, e ä ne as aa a e ilaisiin u kimuskysy-
myksiin (Tö ö 1999), oidaan myös monimene-
elmällisessä u kimuksessa as a a e ilaisiin u ki-
muskysymyksiin luomalla e ilaisia me odisia a -
kaisuja ja s a egioi a (esim. e ilaise aineis ojen
yhdis ämisen käy ännö ja in eg aa ion muodo ).
Tässä eks issä a kas elemme monimene elmäl-
lisen u kimuksen läh ökoh ia sekä aineis ojen yh-
dis ämisen ja in eg oinnin käsi ei ä. Monimene-
elmällisen u kimuksen me odologiassa yhdis e-
ly (combining) ja in eg aa io oidaan e o aa oi-
sis aan ah as i ( . Mo an-Ellis ym. 2006). Toi-
saal a in eg aa io oidaan ymmä ää laajassa me -
ki yksessä, jolloin sillä ii a aan siihen, mi en u -
kija pys y ä in eg oimaan laadullis a ja mää äl-
lis ä aja elua u kimuksen ekemisen kaikilla a-
soilla (Me ens ym. 2016a). Ta oi eenamme on
sel i ää, mi en in eg aa io a oidaan käsi eelli-
ses i jäsen ää ja mi en nämä jäsennykse suh eu-
u a in eg oi ien s a egioiden mahdollisuuk-
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 333
siin monimene elmällisessä u kimuksessa. Ana-
lyysimme pe us uu monimene elmällis ä u ki-
mus a a kas ele aan me odiki jallisuu een. Kes-
ki ymme e i yises i u kimuspa adigmojen e oja
sekä yhdis ämisen ja in eg aa ion käsi ei ä a kas-
ele iin eks eihin.
Monimene elmällisen u kimuksen
mää i elyä
Monimene elmällisen u kimuksen mää i elmäs-
ä on keskus el u paljon. Mää i elyissä joudu-
aan monimene elmällisen u kimuksen luon een
uoksi o amaan kan aa siihen, mis ä milloinkin
puhu aan: pa adigmojen, lähes ymis apojen, ai-
neis ojen, me odien ai me odologioiden yhdis ä-
mises ä. Monimene elmällisyys- e miä saa e aan
käy ää myös a sin pinnallises i (Wa kins & Gi-
oija 2015). E i kiel en käsi eellise e o o a äs-
sä olennaisia. Esime kiksi englannin kielessä on
mahdollis a e o aa niin sano u mul iple me hods
- u kimus mixed me hods - u kimukses a. Täl-
löin e ona on e i yises i se, e ä oisessa (mul iple
me hods) oidaan käy ää usei a e i mene elmiä ai
aineis oja laadullisen ai mää ällisen ase elman si-
sällä, kun aas oisessa (mixed me hods) kyse on
e i yises i laadullisen ja mää ällisen aineis on yh-
dis elmis ä. (Fe e s & Molina-Azo in 2017.) On
kui enkin esi e y myös kysymys, oisiko e ilais-
en laadullis en aineis ojen ja analyysimene el-
mien yhdis äminen mää i yä monimene elmäl-
liseksi u kimukseksi (Mo se & Niehaus 2009).
Kaikkiaan mää i elmien aih elu ilmen ää moni-
mene elmällisen u kimuksen so el amisalueen
moninaisuu a ja siinä heijas u a myös ie een-
alakoh aise , maan ie eellise kon eks i ai e ilais-
en u kimus adi ioiden paino ukse (A chibald
ym. 2015). Myös se, mi en e i mää i elmissä pai-
no u a ai yhdis y ä me odologia, me odi ja
ie een iloso ia, aih elee suu es i (C eswell & Pla-
no Cla k 2011).
Donna Me ens ja kumppani (2016b) o ea-
a , e ä monimene elmällisen u kimusken än
sys ema isoin i ja yh eis en mää i elmien luomi-
nen pal ele a ie yjä a koi uksia. Ki joi ajien
mukaan monimene elmällisen u kimuksen ylei-
nen ii ekehys ulee kui enkin pi ää jous a ana,
ja kannus aa u kijoi a me odologisissa a kaisuis-
sa ie oon pe us u aan luo uu een (in o med c ea-
i i y). Monimene elmällis en u kimusase elmien
yksi yiskoh ais a luoki elua onkin k i isoi u sii ä,
e ä luoki elu ei ä pys y sisälly ämään i seensä
u kimus en odellis a monimuo oisuu a, u ki-
musp osessien jous a aa ja kehämäis ä luonne a
sekä u kimuksen käy ännön o eu ukseen lii y-
iä kysymyksiä (esim. B yman 2008; Gues 2012;
Maxwell & Loomis 2003). Me ens ja kumppani
(2016a) näke ä sil i ä keäksi, e ä ule aisuudes-
sa monimene elmälliselle u kimukselle ase e aan
ie y minimik i ee i . He i se ehdo a a seu aa-
ia k i ee ei ä: useamman kuin yhden me odin,
me odologian, lähes ymis a an, eo ee isen ai
pa adigmaa isen ii ekehyksen käy ö sekä näi-
hin e i komponen eihin pe us u ien ulos en in-
eg oin i. Yh enä monimene elmällisen u kimuk-
sen ule aisuuden haas eena nähdäänkin in eg aa-
io laajassa me ki yksessä eli se, mi en u kija pys-
y ä in eg oimaan laadullis a ja mää ällis ä aja -
elua u kimuksen ekemisen kaikilla asoilla: ilo-
so isella ja eo ee isella, aineis on ke äämisessä ja
analyysissa, ulos en apo oinnissa ja hyödyn ä-
misessä. (Me ens ym. 2016a.)
Tällä he kellä monimene elmällinen u kimus
lienee akiin umis aiheessa: ka a ia käsiki joja
on julkais u (esim. C eswell & Plano Cla k 2011),
alueella on oma ie eellinen jou naalinsa (Jou nal
o Mixed Me hod Resea ch) ja e i ie eenalojen jul-
kaisuissa apo oidaan monimene elmällises i o-
eu e uja u kimuksia. Monimene elmällisen u -
kimuksen käsi eellinen äsmen äminen on kui-
enkin yhä ä keää ja ajankoh ais a, sillä e ilais en
aineis ojen ja me odien yhdis äminen nos aa esiin
sekä pa adigmaa isia e ä u kimuksen o eu a-
miseen lii y iä kysymyksiä. Se, mi en näi ä kysy-
myksiä käy ännössä a ko aan, aiku aa monime-
ne elmällisen u kimuksen mää i elyn mahdolli-
suuksiin ja oisaal a mää i elmä aiku a a käy-
ännön a kaisuihin.
Laadullinen, mää ällinen ja monimene-
elmällinen u kimus
Monimene elmällises ä u kimukses a käydyis-
sä keskus eluissa nousee ois u as i esille jao elu
mää älliseen ja laadulliseen u kimukseen (esim.
Mo gan 2007). Taus alla aiku aa yleises i me-
odikeskus eluissa pinnalla ollu aja us sii ä, e ä
u kimussuun aukse muodos aisi a keskenään
e ilaise ja osin as akkaise lähes ymis a a , jo ka
kiinni y ä oisis aan poikkea iin iloso isiin po-
si ioihin ai pa adigmoihin. Näi ä o a esime kik-
si epis emologisil a ja on ologisil a pe us eluil aan
334 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3
e ilaise pos -posi i is ise , kons uk i is ise sekä
p agma is ise , plu alis ise ja ealis ise läh ökoh-
da (Me ens ym. 2016a). Laadullisen ja mää älli-
sen lähes ymis a an e o on joskus näh y niin pe-
us a anlaa uisina, e ä niiden käy ö samassa u -
kimuksessa on koe u mahdo omaksi (Onwueg-
buzie & Leech 2005). Toisaal a, ku en An ho-
ny Onwuegbuzie ja Nancy Leech (2005) o ea-
a , on mää ällisellä ja laadullisella u kimuksella
myös paljon yh eis ä. Molemmissa py i ään seli -
ämään sosiaali ie eiden ken ällä ilmene iä moni-
mu kaisia suh ei a – ymmä ämään ihmisiä sekä
maailmaa heidän ympä illään (Onwuegbuzie &
Leech 2005). Myös laadullisen ja mää ällisen u -
kimuksen sisällä on e oja: esime kiksi laadullisiin
aineis oihin pe us u a u kimukse oi a poike-
a huoma a as ikin oisis aan sekä epis eemisil-
ä läh öole uksil aan e ä suh eessa aineis on ke-
äämisen ja analysoinnin käy än öihin (ks. C o-
nin ym. 2007).
Me ensin (2012) mukaan monimene elmälli-
ses ä u kimukses a puhu aan ajoi ain ”kolman-
ena pa adigmana” laadullisen ja mää ällisen u ki-
mussuun auksen innalla. Pa adigmae o ei kui en-
kaan ii aa laadullisen ja mää ällisen u kimus a-
an jakoon sinänsä, aan iloso isiin posi ioihin
ja u kimuksen ekoon lii y iin pe usole amuk-
siin. On esime kiksi mahdollis a ehdä mi ä a-
hansa u kimus a e ilaisin epis emologisin ja on-
ologisin ole amuksin, aineis on laadus a iippu-
ma a. Ge Bies an (2010) mukaan laadullisen ja
mää ällisen u kimuksen e o onkin lähinnä aineis-
ojen olomuodossa – oinen sisäl ää laa uja esi-
me kiksi eks i- ai puhemuodossa ja oinen mää-
iä nume oina.
Tois u a palaaminen as akkainase eluun on-
kin näh y hedelmä ömäksi (Mo gan 2007).
Monimene elmällisessä u kimuksessa oidaan
hy äksyä usea e ilaise iedollise ja odellisuusnä-
kökulma (subjek ii inen, objek ii inen ja in e -
subjek ii inen) (Johnson & G ay 2010, 72). Su i
Ronkainen (2009) o eaa, e ä monimene elmäl-
lisen u kimuksen y imessä yhdis e ään e i yyppis-
ä ja e i yleisyys asolla ole aa ie oa u kimuksen
a oi eeseen pääsemiseksi, jolloin suu e pa adig-
maa ise jao ei ä ole keskeisiä. Be h Dane ma -
kin ja kumppaneiden (2002) mukaan jako mää-
älliseen ja laadulliseen u kimukseen oi aisiinkin
ko a a ”p agmaa isella me odien kombinaa iol-
la”. Tällöin u kimuksessa hyödynne äisiin juu-
i nii ä mene elmiä, jo ka mahdollis a a u ki-
muskysymyksiin as aamisen pa haalla mahdol-
lisella a alla. Tu kimuskysymys en ja me odien
suhde oidaan nähdä kui enkin myös as a uo-
oisena. Tu kimuskysymykse ohjaa a me odolo-
gisia a kaisuja, mu a oisaal a me odi aiku a-
a siihen, mi ä u kimuksessa kysy ään ja oidaan
kysyä. (Me ens ym. 2016a.)
Monimene elmällisen u kimuksen omina pa-
adigmoina oidaan Me ensin (2012) mukaan
pi ää dialek is-plu alis is a, ans o ma ii is a ja
p agmaa is a lähes ymis apaa. Dialek is-plu alis-
isessa lähes ymis a assa e ilaise pa adigma ase e-
aan ”keskus elemaan” ois ensa kanssa, nii ä e -
a aan e sien yh eisiä ja e oa ia kysymyksiä. T ans-
o ma ii isessa lähes ymis a assa oidaan puoles-
aan ole aa ie ynlaisia ee isiä posi ioi a. Niiden
a ulla myös u kimus a ulisi suunna a si en, e -
ä oidaan ah is aa esime kiksi sosiaalis a oikeu-
denmukaisuu a ja ihmisoikeuksia. P agmaa is-
a pa adigmaa on pide y ai an e i yises i moni-
mene elmällis ä u kimus a uke ana läh ökoh a-
na, sillä sen a ulla on kye y ukeu umaan käsi yk-
seen sii ä, e ä u kimuksessa ulee käy ää mi ä a-
hansa ongelman a kaisemiseen so el u ia mene-
elmiä. Me ensin (2012) mukaan ällaisen u ki-
muksen ongelmana oi kui enkin olla yliyksinke -
ais a a näkökulma p agma ismis a. Da id Mo -
ganin (2007) mukaan p agma is isessa monime-
ne elmällisessä u kimuksessa olennais a on sellai-
nen abduk ii inen pää ely, jossa e ilaise pää e-
ly a a (induk ii inen ja deduk ii inen) ja suhde
sekä eo iaan e ä u kimus oimin aan uo o ele-
a u kimuksen kuluessa. Olennais a on i se u -
kimus oimin a. Monimene elmällisen u kimuk-
sen yh eydessä p agma ismi oidaan nähdä myös
ie ynlaisena si ou umisena epä a muu een. Tä
-
mä a koi aa sen unnus amis a, e ä u kimuk-
sessa ” uo e u” ie o ei ole koskaan absoluu is a,
ja esime kiksi ha ai u kausaalise suh ee o a ai-
na ” äliaikaisia ja aikei a iden i ioida”. (Teddlie
& Tashakko i 2009, 93.) E ilaise ihmis en oi-
min aan äis ämä ä lii y ä epä a muus ekijä
aiku a a siihen, e ä p ak ises i o ien oi unees-
sa monimene elmällisessä u kimusp osessissa u-
lee säily ää ie y jous a uus ja a oimuus (Feilze
2010; ks. myös Johnson & Onwuegbuzie 2004;
Onwuegbuzie & Leech 2005; So kasii a 2015).
P agma ismin suo a ii aises a so el amises-
a eli a epe us eises a, me odises a ”kaikki käy”
-pe iaa ees a on myös a oi el u (esim. Me ens
ym. 2016a). Niin sano ussa k ii isessä plu alis-
missa kiinni e äänkin u kimuskysymys en lisäk-
si huomio a e ilais en lähes ymis apojen ie een-
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 335
iloso isiin pe us oihin ja niiden yh eenso i ami-
sen p oblema iikkaan. Esime kiksi laadulliseen ai-
neis oon ja sille yypillisiin analyyseihin pe us u-
ia uloksia ei oi yksioikoises i alidoida mää äl-
liseen aineis oon pohjau u illa uloksilla. (Dane -
ma k ym. 2002.) Tämä ei a koi a si ä, e ä lähes-
ymis a a näh äisiin pe us a alla a alla e ilaisi-
na ja mahdo omina yhdis ää. K ii isyys a koi -
aa aineis ojen äliseen suh eeseen lii y ien kysy-
mys en e lek oin ia ja me odis en a kaisujen ja
käy än öjen eksplikoin ia ja pe us elua.
Yhdis ely ja in eg aa io käsi einä ja
käy än öinä
Monimene elmällinen u kimus aa ii aina e ilais-
en aineis ojen yhdis ämis ä. Tähän yhdis ämiseen
lii y ä e mi ei ä kui enkaan ole yksiseli ei-
siä. Esime kiksi yhdis äminen (mixing), yhdis ely
(combining) ja in eg aa io e oa a sekä käsi eelli-
ses i e ä u kimuskäy än öinä oisis aan. Te mien
moninaise käy ö a a näky ä myös monimene-
elmällis ä u kimus a koske issa me odikeskus e-
luissa ja empii is en u kimus en ku auksissa. Ky-
se on e i yises i kielellisis ä e ois a ja nyansseis a.
Kun englanninkielisessä monimene elmällisyy ä
koske assa u kimuksessa puhu aan e i yyppis en
aineis ojen älises ä suh ees a, käy e ään esime -
kiksi e mejä ”combine”, ”mesh”, ”blend”, ”in eg-
a e” ja ”me ge” (ks. B yman 2008). Suomeksi ai-
neis oja oidaan esime kiksi ”yhdis ellä”, ”yhdis-
ää”, ”sekoi aa”, ”miksa a”, ”linki ää”, ”in eg oi-
da” ja ”sulau aa”. Te meissä on kui enkin sisällöl-
lisiä e oja. Tämän uoksi monimene elmällises-
sä u kimuksessa on ä keää eksplikoida, mi ä e -
meillä kulloinkin a koi e aan (ks. Haapakoski &
Åke blad 2018).
Yhdis ämisen (mixing) näkökulmas a monime-
ne elmällisen u kimuksen keskeise kysymykse
lii y ä siihen, mi ä u kimuksessa yhdis e ään eli
”miksa aan”, missä u kimusp osessin aiheessa ja
millaisin paino uksin. Yhdis ämisen ajoi ukses a
ja paino ukses a on esi e y a sin ka a ia moni-
mene elmällis en u kimusase elmien ypologioi-
a (esim. C eswell & Plano Cla k 2011; Teddlie
& Tashakko i 2009). Tyypillises i yhdis e ään laa-
dullisia ja mää ällisiä aineis oja ja si ä kau a e i-
laisia analyysimene elmiä. Englanninkielisessä ki -
jallisuudessa mene elmäksi (me hod) on nipu e u
usein sekä aineis o e ä mene elmä (Laine ym.
2007). Myös e ilaisia me odologioi a ja u kimus-
yyppejä oidaan yhdis ää. (Johnson ym. 2007;
Johnson ym. 2004.) Tu kimusp osessin aihe, jos-
sa niin sano u ”mixing” apah uu, oi sijoi ua
aineis on ke uun, analyysin ja ulkinnan aihei
-
siin ai useampiin näis ä. E ilaisia aineis oja oi-
daan yhdis ää ai linki ää joko samanaikaises i ai
pe äkkäises i, jolloin ne oi a aken ua ois en-
sa päälle, ai upo amalla oinen oiseensa. (John-
son ym. 2004.) Kaikkiaan yhdis ämisessä (m ixing)
olennais a on se, mi en yhdis ämisen a koi us ja
ajoi us sekä aineis ojen älise a osuh ee u ki-
musase elmassa a kais aan ja eksplikoidaan.
Lisäksi yhdis äminen oi lii yä aineis ojen mo-
ninäkökulmaisuu een, joka me ki see omaa e i-
yis ä pe spek ii iään aineis ojen ja analyysien yh-
dis ämiseen. Moniäänisyy ä ai moninäkökul-
maisuu a pide ään monimene elmällisissä u ki-
musase elmissa ä keänä e i yises i silloin, kun ha-
lu aan ymmä ää e i oimijoiden näkemyksiä, hei-
dän älisiä suh ei aan ja dynamiikkaa ( . Ken-
dall ym. 2009). Se on pe us el ua myös silloin,
kun u ki a a ilmiö on kompleksinen, siihen lii -
yy paljon e ilaisia in essejä ai oimijoiden suhde
ei ole symme inen. Lähes ymis a an käy ö onkin
näis ä syis ä melko a allis a a ioin i- ja imple-
men aa io u kimuksissa. Monimene elmällisessä
me odiki jallisuudessa moninäkökulmaisuu a ei
näy e ä e o e a an omaksi e i yiseksi alueekseen.
Aineis on moninäkökulmaisuus me ki see kui en-
kin e i yis ä haas e a aineis ojen yhdis ämiselle ja
analyysille. E i in o man i yhmil ä samas a koh-
ees a, samoihin u kimuskysymyksiin ke ä y ai-
neis o uo a esille e ilaisia kokemuksia samas a
asias a. T iangulaa ion näkökulmas a aineis o ei-
ä ah is a e i aineis oihin pe us u an analyysin
alidi ee ia aan uo a a e ilaisia ulkin oja o-
dellisuudes a (Hamme sley 2008).
Jo Mo an-Ellis ja kumppani (2006) e o a a
oisis aan yhdis ele än (combining) ja in eg oi an
monimene elmällisen u kimuksen. Heidän mu-
kaansa u kimuksissa oidaan yhdis ellä (combin e)
mene elmiä ajallises i e i a oin, esime kiksi o-
eu aa laadullinen u kimus mää ällisen osuu-
den jälkeen ai oisin päin. Yhdis elyssä aineis o
o a e ilaisessa asemassa suh eessa oisiinsa ja niil-
lä oidaan a i aessa as a a e i kysymyksiin. Esi-
me kiksi haas a eluja käy e ään kyselylomakkeen
suunni elun pohjana, ai kyselyn mää ällisiä u-
loksia ” äydenne ään” eks imuo oiseen aineis-
oon pe us u illa ha ainnoilla. Tällöin ei kui en-
kaan ole kyse a sinaises a in eg aa ios a. In eg-
aa ios a oidaan Mo an-Ellisin ja kumppaneiden

336 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3
(2006) mukaan puhua silloin, kun in eg aa io a-
ken uu p osessinomaises i läpi u kimuksen ana-
lyysi- ja ulkin a aiheiden ( . myös E ans ym.
2011). Toisaal a sii ä oidaan puhua myös silloin,
kun u ki a an ilmiön luonne nähdään yh äaikai-
ses i sekä mää ällisenä e ä laadullisena. Mo an-
Ellis ja kumppani (2006) mää i ele ä kin in eg-
aa ion monimene elmällisessä u kimuksessa laa-
jas i me odien, aineis okokonaisuuksien, analyy -
is en löydös en ja pe spek ii ien p ak iseksi suh-
eeksi (ks. myös Haapakoski & Åke blad 2018).
Mo an-Ellis ja kollega (2006) esi ä ä äs ä
p ak ises a suh ees a esime kin: liikennejä jes el-
mässä e ilaise liikennemuodo oimi a in eg oi-
dus i. Ma kus aja oi os aa yhden lipun koko ma -
kalle, ja hänen on helppo aih aa esime kiksi ju-
nas a bussiin. In eg oin i edesau aa jouhe aa pe-
ille pääsemis ä. Vaikka bussi pysyy koko ajan bus-
sina ja juna junana, lii ää niiden älinen mekanis-
mi ne oisiinsa – in eg oi u jä jes elmä on enem-
män kuin osiensa summa. Esime kki au aa hah-
mo amaan in eg aa io a nimenomaan p ak ise-
na suh eena. Tämän e kkomaisen suh een luo-
misen päämää änä on ” ie ää enemmän”. Se, mi-
ä ällä ” ie ämisellä” a koi e aan, iippuu puoles-
aan u kimuksen eo ee isis a ja epis emologisis-
a läh ökohdis a. Suh een luomisen p osessi ei i -
sessään sisällä mi ään ie yä epis emologis a äi-
e ä. Vas a p osessin ulokse oidaan asemoida
epis emologises i, u kijoiden eo ee is en läh ö-
koh ien ja monimene elmällisyyden pe us elujen
(esim. iangulaa io, komplemen aa isuus) pohjal-
a. (Mo an-Ellis ym. 2006.)
Mo an-Ellisin ja kumppaneiden (2006) mukaan
” odellinen” in eg aa io edelly ää ensisijaises i, e -
ä e ilaise me odi ja aineis o yypi nähdään sa-
mana oisina ja niillä py i ään saa u amaan yh-
einen a oi e. Näin ollen ne o a oisis aan iip-
pu aisia, mu a säily ä ä samanaikaises i oma
ominaislaa unsa. Lisäksi Mo an-Ellis ja kumppa-
ni (m .) äsmen ä ä , e ä u kimukse oi a ja-
kaan ua in eg aa ion osal a ainakin kah een ala-
lajiin: ensinnäkin e illisiä mene elmiä käy ä iin
u kimuksiin, joissa in eg aa io apah uu analyysi-
aiheessa (analyy inen in eg aa io, ks. myös C o-
nin ym. 2007), sekä oiseksi u kimuksiin, jois-
sa olennais a on eo ee inen in eg aa io. Teo ee -
isessa in eg aa iossa e ilaisiin aineis oihin ja ana-
lyyseihin pohjau u a ulokse uodaan yh een
ie yn eo ee isen ii ekehyksen a ulla. In eg aa-
iossa on kaikkiaan kyse e i yyppis en aineis ojen
ja analyysien moni asoises a ”yh eenku omises a”,
mikä oidaan nähdä samanaikaises i sekä luo a-
na e ä käy ännöllisenä p osessina (Haapakoski &
Åke blad 2018). Tällaiseen p osessiin aiku aa
myös aineis on moni ahoisuudes a joh u a enna-
koima omuus (ks. B yman 2006; 2007).
Yh een e ona oidaan ode a, e ä sekä yhdis-
äminen (mixing) e ä in eg aa io ja e ilaise in-
eg aa ion muodo näy ä ä lii y än monime-
ne elmällisyyden ilmais uihin käy ö a koi uksiin.
Voidaan puhua in eg oi is a u kimuss a egiois-
a, joissa ulisi unnis aa ja ilmais a miksi, millais a
ja mi en e i yyppis en aineis ojen ja mene elmi-
en in eg aa io a o eu e aan. Esime kiksi käsi yk-
se u kimuksen a oi eis a ja ii ekehyksis ä ai-
ku a a siihen, millais a ulkin aa u kimus aa-
ii ( . myös E ans ym. 2011) ja millais a in eg-
oi aa s a egiaa u kimuksessa oidaan o eu aa.
Aina u kimuksissa eksplikoidu monimene el-
mällisyyden käy ö a koi ukse ja odellise u ki-
muskäy ännö ei ä kui enkaan koh aa. Alan B y-
man (2006; 2007) o eaa, e ä monissa u kimus-
apo eissa monimene elmällisyyden a koi us a ei
ilmais a suo aan, ai as aa as i ke o u a koi-
ukse ei ä as aa odellisia u kimuskäy än öjä.
On ä keää pys yä pe us elemaan, mi ä a koi us-
a a en samassa u kimuksessa käy e ään usei-
a e i yyppisiä aineis oja ja mene elmiä. Juu i nä-
mä pe us elu eke ä u kimuksen epis emologi-
sia ole amuksia näky iksi (ks. Mo an-Ellis ym.
2006). Tu kimuksen eon konk e ian asolla in-
eg aa io puoles aan oidaan nähdä ”in eg aa io-
yönä” (Haapakoski & Åke blad 2018), jossa esi-
me kiksi u kimuskysymys en ja aineis ojen suh-
de aken uu pien en mu a ie ois en, u kimuk-
sen kuluessa eh ä ien a kaisujen kau a.
Lopuksi
Tässä eks issä a kas elimme monimene elmälli-
sen u kimuksen läh ökoh ia, jäsensimme in eg-
oinnin käsi e ä ja a kas elimme in eg oi ien
s a egioiden mahdollisuuksia monimene elmälli-
sessä u kimuksessa. In eg aa io ilmenee monime-
ne elmällisessä u kimuksessa ähin ään aineis o-
jen ke äämisen, analysoinnin ja ulkinnan asoil-
la. Laajas i mää i el ynä in eg aa io sisäl ää laadul-
lisen ja mää ällisen aja elun in eg oinnin myös i-
loso isella ja eo ee isella asolla (ks. Me ens ym.
2016a; . myös Mo gan 2007). Mo an-Ellisin
ja kumppaneiden (2006) mukaan on olennais a,
e ä monimene elmällisen u kimuksen yh eydes-
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 337
sä kiinni e ään huomio a nimenomaan u kimuk-
sen eon käy ännön p osesseihin eli apaan, jolla
e i muodossa ole a aineis o uodaan uo opu-
heluun keskenään. Tu kijoiden äy yy ensinnäkin
pys yä pe us elemaan, mi ä a koi us a a en e i-
laisia aineis oja ja mene elmiä käy e ään samassa
u kimuksessa, ja oiseksi, mi en nii ä konk ee i-
ses i lii e ään yh een ja miksi juu i sillä a oin. In-
eg oi a u kimus a egia aa ii u kijoil a laaja-
alais a osaamis a ja ennakkoluulo omuu a. B y-
man (2007) o eaa, e ä u kijan henkilökoh ai-
nen miel ymys ai osaaminen lii yen joko mää äl-
liseen ai laadulliseen u kimukseen saa aa moni-
mene elmällisessä u kimuksessa ase ua in eg aa-
ion es eeksi. Kyse on osal aan ole ukses a, e ä
laadullinen ja mää ällinen u kimus e oa a pe us-
a anlaa uises i oisis aan. Tämä aas on joh anu
siihen, e ä empii is ä u kimus a eke ä e ikois-
u a usein käy ännön syis ä jompaan kumpaan,
ja mahdollises i ielä johonkin spesi iin analyysi-
mene elmään. (B yman 2007.) Me ens ja kump-
pani (2016a) kui enkin o ea a , e ä ”pi ullis-
en” ongelmien ja laajojen haas eiden a kaisemi-
nen aa ii me odis a di e si ee iä.
Monimene elmällis ä u kimus a eke ien oli-
si hy ä un ea e ilaisia in eg oi ia u kimuss a e-
gioi a. Tämä kui enkin aa ii lisää keskus elua ja
in eg aa ioon lii y ien käy än öjen ja in eg aa i-
on e ilais en muo ojen unnis amis a u kimuk-
sen eon mik o asolla. In eg oi ien u kimuskäy-
än öjen mik o asoa oi aisiin u kia ja a a a ielä
lisää konk ee isin u kimusesime kein, jo a e i-
laise in eg aa ion muodo ja niihin lii y ä pe-
us elu ja ole amukse oi aisiin unnis aa. Ai-
neis o yyppien aja yli ä äs ä, in eg oi as a ana-
lyysip osessis a ja sen dokumen oinnis a ei kui-
enkaan juu i keskus ella monimene elmällisyy ä
koske issa käsiki joissa. Niissä paino u a sen si-
jaan laadullisen ja mää ällisen lähes ymis a an pa-
adigmaa iseen jakoon pe us u a , yksi yiskoh-
aise u kimusase elmien mää i ely ja luoki e-
lu . Monimene elmällisen u kimuksen ei kui en-
kaan a i se olla ainoas aan mää ällis en ja laadul
-
lis en aineis ojen käy ämis ä samassa u kimuk-
sessa, aan e i olomuodoissa ole ien aineis ojen
suunni elmallis a yh een lii ämis ä ja in eg oi i-
en monimene elmällis en s a egioiden sys emaa -
is a kehi ämis ä.
KIRJALLISUUS
A chibald, Mandy & Radil, Amanda & Zhang,
Xiaozhou & Hanson, William: Cu en mixed
me hods p ac ices in quali a i e esea ch: A con en
analysis o leading jou nals. In e na ional Jou nal o
Quali a i e Me hods 14 (2015): 2, 5–33.
Bies a, Ge : P agma ism and he philosophical ounda-
ions o mixed me hods esea ch. S. 95–118. Teok-
sessa Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les ( oim.):
Mixed Me hods in Social & Beha io al Resea ch.
Thousand Oaks: Sage, 2010.
B yman, Alan: In eg a ing quan i a i e and quali a i-
e esea ch: how is i done? Quali a i e Resea ch 6
(2006):1, 97–113.
B yman, Alan: Ba ie s o in eg a ing quan i a i e and
quali a i e esea ch. Jou nal o Mixed Me hods Re-
sea ch 1 (2007):1, 8–22.
B yman, Alan: Why do Resea che s In eg a e/Combi-
ne/Mesh/Blend/Mix/Me ge/Fuse Quan i a i e and
Quali a i e Resea ch? Teoksessa Be gman, Man ed
Max ( oim.): Ad ances in Mixed Me hods Rese
-
a ch. London: Sage, 2008.
C onin Ann & Alexande , Vic o ia & Fielding Jane &
Mo an-Ellis, Jo & Thomas Hila y: The Analy ic In-
eg a ion o Quali a i e Da a Sou ces. S. 572–584.
Teoksessa Alasuu a i Pe i ( oim.): Social Resea ch
Me hods. SAGE Handbook. Thousand Oaks: Sa-
ge, 2007.
C eswell, John & Plano Cla k, Vicki: Designing and
Conduc ing Mixed Me hods Resea ch. London:
Sage, 2011.
Dane ma k, Be h & Eks om, Ma s & Jakobsen, Lis-
elo e & Ka lsson, Jan Ch.: Explaining socie y: An
in oduc ion o c i ical ealism in he social scien-
ces. London: Rou ledge, 2002.
E ans, B onwynne & Coon, Da id & Ume, Ebe e: Use
o Theo e ical F amewo ks as P agma ic Guide o
Mixed Me hods S udies: A Me hodological Neces-
si y? Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 5 (2011):
4, 276–292.
Feilze , Ma ina: Doing Mixed Me hods Resea ch P ag-
ma ically: Implica ions o he Redisco e y o P ag-
ma ism as a Resea ch Pa adigm. Jou nal o Mixed
Me hods Resea ch 4 (2010): 1, 6–16.
Fe e s, Michael & Molina-Azo in: The Jou nal o Mi-
xed Me hods Resea ch S a s a New Decade: P in-
ciples o B inging in he New and Di es ing o he
Old Language o he Field. Jou nal o Mixed Me -
hods Resea ch 11 (2017): 1, 3–10.
Gómez, Ai o : New De elopmen s in Mixed Me hods
Wi h Vulne able G oups. Jou nal o Mixed Me -
hods Resea ch 8 (2014): 3, 317–320.
G eene, Jenni e : Mixed me hods in social inqui y. San
F ancisco: Jossey-Bass, 2007.
G eene, Jenni e & McClin ock, Cha les: T iangula ion
in E alua ion. Design and Analysis Issues. E alua i-
on Re iew 9 (1985): 5, 523–545.
G eene, Jenni e & Ca acelli, Vale ie & G aham, Wen-
dy: Towa ds a concep ual amewo k o mixed-
me hod e alua ion designs. Educa ional E alua i-
338 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3
on and Policy Analysis 11 (1989): 3, 255–274.
Gues , G eg: Desc ibing Mixed Me hods Resea ch: An
Al e na i e o Typologies. Jou nal o Mixed Me -
hods Resea ch 7 (2012): 2, 141–151.
Haapakoski, Kaisa & Åke blad, Leena: Monimene el-
mällinen u kimus ja in eg aa io yö. Teoksessa Sep-
pänen-Jä elä, Rii a ( oim.): Monimene elmälli-
syys kun ou uksen u kimuksessa. Ha ain oja ja
kokemuksia Muu os-hankkeen u kimuksis a. Työ-
pape ei a 144. Helsinki: Kela, 2018, 11–18.
Hamme sley, Ma yn: T oubles wi h iangula ion. S.
22–36. Teoksessa Be gman, Man ed Max ( oim.):
Ad ances in mixed-me hods esea ch. London: Sa-
ge, 2008.
Johnson, Bu ke & G ay, Robe : A His o y o Philoso-
phical and Theo e ical issues o Mixed Me hods
Resea ch. S. 69-94. Teoksessa Tashakko i, Abbas
& Teddlie, Cha les ( oim.): Mixed Me hods in So-
cial & Beha io al Resea ch. Thousand Oaks: Sa-
ge, 2010.
Johnson, Bu ke & Onwuegbuzie, An hony & Tu ne ,
Lisa: Towa d a De ini ion o Mixed Me hods Rese-
a ch. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 2 (2007):
1, 112–133.
Johnson, Bu ke & Onwuegbuzie, An hony: Mixed
me hods esea ch: A esea ch pa adigm whose i-
me has come. Educa ional Resea che 33 (2004):
7, 14–26.
Kendall, Ma ily & Ca du , Emma & Wo h, Allison
& Ha is, Fiona & Loyd, Anna & Ca e s, Debbie
& G an , Liz & Boyd, Ki s y & Sheikh, Aziz: Use
o mul ipe spec i e quali a i e in e iews o unde -
s and pa ien s’ and ca e s’ belie s, expe iences and
needs. BMJ 339 (2009): 7739, b4122.
Laine, Ma kus & Bambe g, Ja kko & Jokinen, Pek-
ka: Tapaus u kimuksen käy än ö ja eo ia. S. 9-38.
Teoksessa Laine, Ma kus & Bambe g, Ja kko &
Jokinen, Pekka ( oim.): Tapaus u kimuksen ai o.
Helsinki: Gaudeamus, 2007.
Maxwell, Joseph & Loomis, Diane: Mixed me hod de-
sign: An al e na i e app oach. S 241–271. Teokses-
sa Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les ( oim.):
Handbook o mixed me hods in social and beha-
io al esea ch. Thousand Oaks, CA: Sage, 2003.
Me ens, Donna: Wha Comes Fi s ? The Pa adigm o
he App oach? Jou nal o Mixed Me hods Resea ch
6 (2012) 4, 255–257.
Me ens, Donna & Bazeley, Pa & Bowleg, Lisa & Fiel-
ding, Nigel & Maxwell, Joseph & Mason, Geo -
ge & Molina-Azo in, José & Niglas, Ka in: The
Fu u e o Mixed Me hods: A Fi e Yea P ojec i-
on o 2020, 2016a. h ps://mmi a.wildap ico .
o g/ esou ces/Documen s/MMIRA%20 ask%20
o ce%20 epo %20Jan2016%20 inal.pd (lue u
16.5.2018)
Me ens, Donna & Bazeley, Pa icia & Bowleg, Lisa
& Fielding, Nigel & Maxwell, Joseph & Molina-
Azo in, José & Niglas, Ka in: Expanding Thinking
h ough a kaleidoscopic look in o he u u e: impli-
ca ions o he mixed me hods in e na ional esea ch
associa ion’s ask o ce epo on he u u e o mi-
xed me hods. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch
10 (2016b): 3, 221–227.
Me ens, Donna: Mixed me hods and wicked p ob-
lems. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 9 (2015):
1, 3–6.
Mo an-Ellis, Jo & Alexande , Vic o ia & C onin, Ann
& Dickinson, Ma y & Fielding, Jane & Sleney, Ju-
di h & Thomas, Hila y: T iangula ion and in eg a-
ion: p ocesses, claims and implica ions. Quali a i-
e Resea ch 6 (2006): 1, 45–59.
Mo gan, Da id: Pa adigms Los and P agma ism Re-
gained. Me hodological Implica ions o Combi-
ning Quali a i e and Quan i a i e Me hods. Jou -
nal o Mixed Me hod Resea ch 1 (2007): 1, 48–78.
Mo se, Janice & Niehaus, Linda: Mixed Me hod De-
sign: P inciples and P ocedu es. Walnu C eek: Le
Coas P ess Inc, 2009.
Onwuegbuzie, An hony & Leech, Nancy: On beco-
ming a p agma ic esea che : The impo ance o
combining quan i a i e and quali a i e esea ch
me hodologies. In e na ional Jou nal o Social Re-
sea ch Me hodology 8 (2005): 5, 375–387.
Ronkainen, Su i: Vanhaa, uu a, sinis ä, laina ua –
monimene elmällinen u kimus. Suullinen esi ys
me odi es a eilla. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o,
2009.
So kasii a, Tiina: Kun aineis o ei ii ä. Monimene el-
mäisyys me odologisena ja käsi eellisenä oppimise-
na. S. 117–140. Teoksessa Aal onen, Sanna & Hög-
backa, Rii a ( oim.): Umpikujas a oi allukseen.
Re leksii isyys empii isessä u kimuksessa, 2015.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-44-9786-5 (Lu-
e u 16.5.2018)
Symonds, Jenni e & Go a d, S ephen: Dea h o mi-
xed me hods? O he ebi h o esea ch as a c a .
E alua ion & Resea ch in Educa ion, 23(2010): 2,
121–136.
Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les: Quali y in e-
ences in mixed me hods esea ch. Teoksessa Be g-
man Man ed ( oim.): Ad ances in mixed me hods
esea ch: Theo ies and applica ions. London: Sa-
ge, 2008.
Teddlie, Cha les & Tashakko i, Abbas: Founda ions o
mixed me hods esea ch. Thousand Oaks, CA: Sa-
ge, 2009.
Tö ö, Pe i: K ali a ii isen ja k an i a ii isen uolle
puolen? Me odipolii inen puheen uo o. Sosiolo-
gia 36 (1999): 4, 280–292.
Wa kins, Daphne & Gioija, Debo ah: Mixed me hod
esea ch. Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess, 2015.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 339
TIIVISTELMÄ
Rii a Seppänen-Jä elä & Leena Åke blad & Kaisa
Haapakoski: Monimene elmällisen u kimuksen in eg-
oi a s a egia
Monimene elmällis ä u kimus a koske a keskus elu
pohjau uu usein laadullisen ja mää ällisen lähes ymis-
a an diko omiseen as akkainase eluun. Lähes ymme
analyysissamme monimene elmällis ä u kimus a sen
sijaan in eg aa ion näkökulmas a. Monimene elmälli-
seen u kimukseen lii yy aina e i yyppis en aineis o-
jen ja mene elmien yhdis ämis ä, mu a ei äl ämä ä
a sinais a in eg aa io a. Tässä eks issä a kas elemme
nimenomaan in eg aa io a monimene elmällisen u ki-
muksen s a egiana.
Aloi amme a kas elumme monimene elmällisen
u kimuksen mää i elyis ä ja suh ees a laadulliseen ja
mää älliseen lähes ymis apaan. Keskus elemme e ilai-
sis a in eg aa ion ymmä ys a ois a, ku en analyy ises-
a in eg aa ios a, eo ee ises a in eg aa ios a ja in eg aa-
ios a p ak isena suh eena. In eg aa ioon py ki ä moni-
mene elmällinen u kimus edelly ää u kijoil a almi-
u a e lek oida ja eksplikoida laadullis en ja mää ällis-
en aineis ojen äliseen suh eeseen lii y iä mene elmäl-
lisiä a kaisuja ja monimene elmällisyyden käy ö a koi-
us a. E i yises i holis is a ymmä ys ä a oi ele aa ja
”pi ullis en ongelmien” sel i elyyn äh ää ää monime-
ne elmällis ä u kimus a eke ien olisi hy ä un ea e i-
laisia in eg oi ia u kimuskäy än öjä ja niiden suhde a
monimene elmällisyyden pe us eluihin. Esi ämme, e -
ä me odisen kehi elyn ja kohaas e on uoda aiempaa
pa emmin näky iin in eg oi ia s a egioi a ja e i yises i
niiden mik o asoa: si ä käy ännön p osessia, jossa e ilai-
se aineis o uodaan yh een ie yä a koi us a a en.