Monimenetelmällisen tutkimuksen integroivat strategiat

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Monimene elmällisen u kimuksen in eg oi a s a egia © Ki joi aja & Te eyden ja hy in oinnin lai os, 2019. Published e sion Seppänen-Jä elä, Rii a; Åke blad, Leena; Haapakoski, Kaisa Seppänen-Jä elä, R., Åke blad, L., & Haapakoski, K. (2019). Monimene elmällisen u kimuksen in eg oi a s a egia . Yh eiskun apoli iikka, 84(3), 332-339. h p://u n. i/URN:NBN: i- e2019061220179 2019 332 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 Monimene elmällisen u kimuksen in eg oi a s a egia RIITTA SEPPÄNEN-JÄRVELÄ & LEENA ÅKERBLAD & KAISA HAAPAKOSKI Johdan o Monimene elmällises ä u kimukses a (mixed me hods esea ch) on ullu e i äin suosi ua ii- me uosina – jopa siinä mää in, e ä puhu aan u kimuksen kolmannes a pa adigmas a ai me o- dologises a liikkees ä (Johnson & Onwuegbuzie 2004; Symonds & Go a d 2010; Tashakko i & Teddlie 2008). Jenni e G eene (2007) pe us elee monimene elmällisen u kimuksen a e a e i yi- ses i ilmiöiden kompleksisella luon eella esime - kiksi haas eellisissa ja laajoissa sosiaalisen maail- man apah umissa. Hän puhuu myös monimene- elmällises ä a as a aja ella (mul iple ways o seeing and hea ing, mul iple ways o making sense o he social wo ld) (G eene 2007, 20). Tämä aja elu- apa pe us uu ole ukseen, e ä yksi äise lähes y- mis a a äyden ä ä uo o aiku uksessa oisiaan ja uo a a näin sy emmän, laajemman ja koko- nais al aisemman ymmä yksen u kimuskoh ees- a. Monimene elmällisyyden onkin ka so u so el- u an e i yises i monimu kais en sosiaalis en ilmi- öiden ja niin sano ujen ”pi ullis en ongelmien” (wicked p oblems) sekä haa oi u ien yhmien a - kas eluun (Gómez 2014; Me ens 2015; Me ens ym. 2016a; 2016b). Monimene elmällisyydes ä ale iin puhua oma- na e i yisenä lähes ymis apanaan 1980-lu ul- la (Johnson ym. 2007) e i yises i a ioin i u ki- muksen pii issä, jolloin kiinnos us kohdis ui ensi- sijaises i iangulaa ioon ja pa adigmaa isiin kysy- myksiin (ks. G eene & McClin ock 1985; G eene ym. 1989). On kui enkin edelleen epäsel ää, mis- sä mää in monimene elmällinen u kimus mielle- ään omaksi, unnusomaiseksi me odologiak seen (Me ens ym. 2016a). Vaikka monimene elmäl- lisen u kimuksen mää i elmäs ä ei ole äy ä yh- eisymmä ys ä, sen keskeisenä elemen inä on pi- de y e ilais en aineis ojen – yleensä laadullis en ja mää ällis en – yhdis ämis ä. Joillakin ie eenaloil- la, ku en sosiaali ie eissä, ämä on ollu yleis ä jo pidemmän aikaa (A chibald ym. 2015). Monimene elmälliselle u kimukselle leimallisi- na pii einä on pide y myös analyysip osessin ja - ku as i muo au u aa luonne a sekä aineis ojen ai oa uo o aiku uksellisuu a (C eswell & Pla- no Cla k 2011). Tä keimpänä monimene elmäl- lisyyden pe us eena pide ään si ä, e ä mää ällisen ja laadullisen lähes ymis a an yhdis äminen uo - aa u kimusongelmas a pa emman ymmä yksen kuin lähes ymis apojen so el aminen yksinään. Lisäksi ko os e aan si ä, e ä käy e ä ä mene el- mä mää äy y ä p ak ises i u kimusongelman ja u kimuskysymys en mukaan (C eswell & Plano Cla k 2011.) Vaikka k ali a ii is en ja k an i a ii- is en mene elmien yönjakoa on pe us el u juu- i sillä, e ä ne as aa a e ilaisiin u kimuskysy- myksiin (Tö ö 1999), oidaan myös monimene- elmällisessä u kimuksessa as a a e ilaisiin u ki- muskysymyksiin luomalla e ilaisia me odisia a - kaisuja ja s a egioi a (esim. e ilaise aineis ojen yhdis ämisen käy ännö ja in eg aa ion muodo ). Tässä eks issä a kas elemme monimene elmäl- lisen u kimuksen läh ökoh ia sekä aineis ojen yh- dis ämisen ja in eg oinnin käsi ei ä. Monimene- elmällisen u kimuksen me odologiassa yhdis e- ly (combining) ja in eg aa io oidaan e o aa oi- sis aan ah as i ( . Mo an-Ellis ym. 2006). Toi- saal a in eg aa io oidaan ymmä ää laajassa me - ki yksessä, jolloin sillä ii a aan siihen, mi en u - kija pys y ä in eg oimaan laadullis a ja mää äl- lis ä aja elua u kimuksen ekemisen kaikilla a- soilla (Me ens ym. 2016a). Ta oi eenamme on sel i ää, mi en in eg aa io a oidaan käsi eelli- ses i jäsen ää ja mi en nämä jäsennykse suh eu- u a in eg oi ien s a egioiden mahdollisuuk- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 333 siin monimene elmällisessä u kimuksessa. Ana- lyysimme pe us uu monimene elmällis ä u ki- mus a a kas ele aan me odiki jallisuu een. Kes- ki ymme e i yises i u kimuspa adigmojen e oja sekä yhdis ämisen ja in eg aa ion käsi ei ä a kas- ele iin eks eihin. Monimene elmällisen u kimuksen mää i elyä Monimene elmällisen u kimuksen mää i elmäs- ä on keskus el u paljon. Mää i elyissä joudu- aan monimene elmällisen u kimuksen luon een uoksi o amaan kan aa siihen, mis ä milloinkin puhu aan: pa adigmojen, lähes ymis apojen, ai- neis ojen, me odien ai me odologioiden yhdis ä- mises ä. Monimene elmällisyys- e miä saa e aan käy ää myös a sin pinnallises i (Wa kins & Gi- oija 2015). E i kiel en käsi eellise e o o a äs- sä olennaisia. Esime kiksi englannin kielessä on mahdollis a e o aa niin sano u mul iple me hods - u kimus mixed me hods - u kimukses a. Täl- löin e ona on e i yises i se, e ä oisessa (mul iple me hods) oidaan käy ää usei a e i mene elmiä ai aineis oja laadullisen ai mää ällisen ase elman si- sällä, kun aas oisessa (mixed me hods) kyse on e i yises i laadullisen ja mää ällisen aineis on yh- dis elmis ä. (Fe e s & Molina-Azo in 2017.) On kui enkin esi e y myös kysymys, oisiko e ilais- en laadullis en aineis ojen ja analyysimene el- mien yhdis äminen mää i yä monimene elmäl- liseksi u kimukseksi (Mo se & Niehaus 2009). Kaikkiaan mää i elmien aih elu ilmen ää moni- mene elmällisen u kimuksen so el amisalueen moninaisuu a ja siinä heijas u a myös ie een- alakoh aise , maan ie eellise kon eks i ai e ilais- en u kimus adi ioiden paino ukse (A chibald ym. 2015). Myös se, mi en e i mää i elmissä pai- no u a ai yhdis y ä me odologia, me odi ja ie een iloso ia, aih elee suu es i (C eswell & Pla- no Cla k 2011). Donna Me ens ja kumppani (2016b) o ea- a , e ä monimene elmällisen u kimusken än sys ema isoin i ja yh eis en mää i elmien luomi- nen pal ele a ie yjä a koi uksia. Ki joi ajien mukaan monimene elmällisen u kimuksen ylei- nen ii ekehys ulee kui enkin pi ää jous a ana, ja kannus aa u kijoi a me odologisissa a kaisuis- sa ie oon pe us u aan luo uu een (in o med c ea- i i y). Monimene elmällis en u kimusase elmien yksi yiskoh ais a luoki elua onkin k i isoi u sii ä, e ä luoki elu ei ä pys y sisälly ämään i seensä u kimus en odellis a monimuo oisuu a, u ki- musp osessien jous a aa ja kehämäis ä luonne a sekä u kimuksen käy ännön o eu ukseen lii y- iä kysymyksiä (esim. B yman 2008; Gues 2012; Maxwell & Loomis 2003). Me ens ja kumppani (2016a) näke ä sil i ä keäksi, e ä ule aisuudes- sa monimene elmälliselle u kimukselle ase e aan ie y minimik i ee i . He i se ehdo a a seu aa- ia k i ee ei ä: useamman kuin yhden me odin, me odologian, lähes ymis a an, eo ee isen ai pa adigmaa isen ii ekehyksen käy ö sekä näi- hin e i komponen eihin pe us u ien ulos en in- eg oin i. Yh enä monimene elmällisen u kimuk- sen ule aisuuden haas eena nähdäänkin in eg aa- io laajassa me ki yksessä eli se, mi en u kija pys- y ä in eg oimaan laadullis a ja mää ällis ä aja - elua u kimuksen ekemisen kaikilla asoilla: ilo- so isella ja eo ee isella, aineis on ke äämisessä ja analyysissa, ulos en apo oinnissa ja hyödyn ä- misessä. (Me ens ym. 2016a.) Tällä he kellä monimene elmällinen u kimus lienee akiin umis aiheessa: ka a ia käsiki joja on julkais u (esim. C eswell & Plano Cla k 2011), alueella on oma ie eellinen jou naalinsa (Jou nal o Mixed Me hod Resea ch) ja e i ie eenalojen jul- kaisuissa apo oidaan monimene elmällises i o- eu e uja u kimuksia. Monimene elmällisen u - kimuksen käsi eellinen äsmen äminen on kui- enkin yhä ä keää ja ajankoh ais a, sillä e ilais en aineis ojen ja me odien yhdis äminen nos aa esiin sekä pa adigmaa isia e ä u kimuksen o eu a- miseen lii y iä kysymyksiä. Se, mi en näi ä kysy- myksiä käy ännössä a ko aan, aiku aa monime- ne elmällisen u kimuksen mää i elyn mahdolli- suuksiin ja oisaal a mää i elmä aiku a a käy- ännön a kaisuihin. Laadullinen, mää ällinen ja monimene- elmällinen u kimus Monimene elmällises ä u kimukses a käydyis- sä keskus eluissa nousee ois u as i esille jao elu mää älliseen ja laadulliseen u kimukseen (esim. Mo gan 2007). Taus alla aiku aa yleises i me- odikeskus eluissa pinnalla ollu aja us sii ä, e ä u kimussuun aukse muodos aisi a keskenään e ilaise ja osin as akkaise lähes ymis a a , jo ka kiinni y ä oisis aan poikkea iin iloso isiin po- si ioihin ai pa adigmoihin. Näi ä o a esime kik- si epis emologisil a ja on ologisil a pe us eluil aan 334 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 e ilaise pos -posi i is ise , kons uk i is ise sekä p agma is ise , plu alis ise ja ealis ise läh ökoh- da (Me ens ym. 2016a). Laadullisen ja mää älli- sen lähes ymis a an e o on joskus näh y niin pe- us a anlaa uisina, e ä niiden käy ö samassa u - kimuksessa on koe u mahdo omaksi (Onwueg- buzie & Leech 2005). Toisaal a, ku en An ho- ny Onwuegbuzie ja Nancy Leech (2005) o ea- a , on mää ällisellä ja laadullisella u kimuksella myös paljon yh eis ä. Molemmissa py i ään seli - ämään sosiaali ie eiden ken ällä ilmene iä moni- mu kaisia suh ei a – ymmä ämään ihmisiä sekä maailmaa heidän ympä illään (Onwuegbuzie & Leech 2005). Myös laadullisen ja mää ällisen u - kimuksen sisällä on e oja: esime kiksi laadullisiin aineis oihin pe us u a u kimukse oi a poike- a huoma a as ikin oisis aan sekä epis eemisil- ä läh öole uksil aan e ä suh eessa aineis on ke- äämisen ja analysoinnin käy än öihin (ks. C o- nin ym. 2007). Me ensin (2012) mukaan monimene elmälli- ses ä u kimukses a puhu aan ajoi ain ”kolman- ena pa adigmana” laadullisen ja mää ällisen u ki- mussuun auksen innalla. Pa adigmae o ei kui en- kaan ii aa laadullisen ja mää ällisen u kimus a- an jakoon sinänsä, aan iloso isiin posi ioihin ja u kimuksen ekoon lii y iin pe usole amuk- siin. On esime kiksi mahdollis a ehdä mi ä a- hansa u kimus a e ilaisin epis emologisin ja on- ologisin ole amuksin, aineis on laadus a iippu- ma a. Ge Bies an (2010) mukaan laadullisen ja mää ällisen u kimuksen e o onkin lähinnä aineis- ojen olomuodossa – oinen sisäl ää laa uja esi- me kiksi eks i- ai puhemuodossa ja oinen mää- iä nume oina. Tois u a palaaminen as akkainase eluun on- kin näh y hedelmä ömäksi (Mo gan 2007). Monimene elmällisessä u kimuksessa oidaan hy äksyä usea e ilaise iedollise ja odellisuusnä- kökulma (subjek ii inen, objek ii inen ja in e - subjek ii inen) (Johnson & G ay 2010, 72). Su i Ronkainen (2009) o eaa, e ä monimene elmäl- lisen u kimuksen y imessä yhdis e ään e i yyppis- ä ja e i yleisyys asolla ole aa ie oa u kimuksen a oi eeseen pääsemiseksi, jolloin suu e pa adig- maa ise jao ei ä ole keskeisiä. Be h Dane ma - kin ja kumppaneiden (2002) mukaan jako mää- älliseen ja laadulliseen u kimukseen oi aisiinkin ko a a ”p agmaa isella me odien kombinaa iol- la”. Tällöin u kimuksessa hyödynne äisiin juu- i nii ä mene elmiä, jo ka mahdollis a a u ki- muskysymyksiin as aamisen pa haalla mahdol- lisella a alla. Tu kimuskysymys en ja me odien suhde oidaan nähdä kui enkin myös as a uo- oisena. Tu kimuskysymykse ohjaa a me odolo- gisia a kaisuja, mu a oisaal a me odi aiku a- a siihen, mi ä u kimuksessa kysy ään ja oidaan kysyä. (Me ens ym. 2016a.) Monimene elmällisen u kimuksen omina pa- adigmoina oidaan Me ensin (2012) mukaan pi ää dialek is-plu alis is a, ans o ma ii is a ja p agmaa is a lähes ymis apaa. Dialek is-plu alis- isessa lähes ymis a assa e ilaise pa adigma ase e- aan ”keskus elemaan” ois ensa kanssa, nii ä e - a aan e sien yh eisiä ja e oa ia kysymyksiä. T ans- o ma ii isessa lähes ymis a assa oidaan puoles- aan ole aa ie ynlaisia ee isiä posi ioi a. Niiden a ulla myös u kimus a ulisi suunna a si en, e - ä oidaan ah is aa esime kiksi sosiaalis a oikeu- denmukaisuu a ja ihmisoikeuksia. P agmaa is- a pa adigmaa on pide y ai an e i yises i moni- mene elmällis ä u kimus a uke ana läh ökoh a- na, sillä sen a ulla on kye y ukeu umaan käsi yk- seen sii ä, e ä u kimuksessa ulee käy ää mi ä a- hansa ongelman a kaisemiseen so el u ia mene- elmiä. Me ensin (2012) mukaan ällaisen u ki- muksen ongelmana oi kui enkin olla yliyksinke - ais a a näkökulma p agma ismis a. Da id Mo - ganin (2007) mukaan p agma is isessa monime- ne elmällisessä u kimuksessa olennais a on sellai- nen abduk ii inen pää ely, jossa e ilaise pää e- ly a a (induk ii inen ja deduk ii inen) ja suhde sekä eo iaan e ä u kimus oimin aan uo o ele- a u kimuksen kuluessa. Olennais a on i se u - kimus oimin a. Monimene elmällisen u kimuk- sen yh eydessä p agma ismi oidaan nähdä myös ie ynlaisena si ou umisena epä a muu een. Tä - mä a koi aa sen unnus amis a, e ä u kimuk- sessa ” uo e u” ie o ei ole koskaan absoluu is a, ja esime kiksi ha ai u kausaalise suh ee o a ai- na ” äliaikaisia ja aikei a iden i ioida”. (Teddlie & Tashakko i 2009, 93.) E ilaise ihmis en oi- min aan äis ämä ä lii y ä epä a muus ekijä aiku a a siihen, e ä p ak ises i o ien oi unees- sa monimene elmällisessä u kimusp osessissa u- lee säily ää ie y jous a uus ja a oimuus (Feilze 2010; ks. myös Johnson & Onwuegbuzie 2004; Onwuegbuzie & Leech 2005; So kasii a 2015). P agma ismin suo a ii aises a so el amises- a eli a epe us eises a, me odises a ”kaikki käy” -pe iaa ees a on myös a oi el u (esim. Me ens ym. 2016a). Niin sano ussa k ii isessä plu alis- missa kiinni e äänkin u kimuskysymys en lisäk- si huomio a e ilais en lähes ymis apojen ie een- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 335 iloso isiin pe us oihin ja niiden yh eenso i ami- sen p oblema iikkaan. Esime kiksi laadulliseen ai- neis oon ja sille yypillisiin analyyseihin pe us u- ia uloksia ei oi yksioikoises i alidoida mää äl- liseen aineis oon pohjau u illa uloksilla. (Dane - ma k ym. 2002.) Tämä ei a koi a si ä, e ä lähes- ymis a a näh äisiin pe us a alla a alla e ilaisi- na ja mahdo omina yhdis ää. K ii isyys a koi - aa aineis ojen äliseen suh eeseen lii y ien kysy- mys en e lek oin ia ja me odis en a kaisujen ja käy än öjen eksplikoin ia ja pe us elua. Yhdis ely ja in eg aa io käsi einä ja käy än öinä Monimene elmällinen u kimus aa ii aina e ilais- en aineis ojen yhdis ämis ä. Tähän yhdis ämiseen lii y ä e mi ei ä kui enkaan ole yksiseli ei- siä. Esime kiksi yhdis äminen (mixing), yhdis ely (combining) ja in eg aa io e oa a sekä käsi eelli- ses i e ä u kimuskäy än öinä oisis aan. Te mien moninaise käy ö a a näky ä myös monimene- elmällis ä u kimus a koske issa me odikeskus e- luissa ja empii is en u kimus en ku auksissa. Ky- se on e i yises i kielellisis ä e ois a ja nyansseis a. Kun englanninkielisessä monimene elmällisyy ä koske assa u kimuksessa puhu aan e i yyppis en aineis ojen älises ä suh ees a, käy e ään esime - kiksi e mejä ”combine”, ”mesh”, ”blend”, ”in eg- a e” ja ”me ge” (ks. B yman 2008). Suomeksi ai- neis oja oidaan esime kiksi ”yhdis ellä”, ”yhdis- ää”, ”sekoi aa”, ”miksa a”, ”linki ää”, ”in eg oi- da” ja ”sulau aa”. Te meissä on kui enkin sisällöl- lisiä e oja. Tämän uoksi monimene elmällises- sä u kimuksessa on ä keää eksplikoida, mi ä e - meillä kulloinkin a koi e aan (ks. Haapakoski & Åke blad 2018). Yhdis ämisen (mixing) näkökulmas a monime- ne elmällisen u kimuksen keskeise kysymykse lii y ä siihen, mi ä u kimuksessa yhdis e ään eli ”miksa aan”, missä u kimusp osessin aiheessa ja millaisin paino uksin. Yhdis ämisen ajoi ukses a ja paino ukses a on esi e y a sin ka a ia moni- mene elmällis en u kimusase elmien ypologioi- a (esim. C eswell & Plano Cla k 2011; Teddlie & Tashakko i 2009). Tyypillises i yhdis e ään laa- dullisia ja mää ällisiä aineis oja ja si ä kau a e i- laisia analyysimene elmiä. Englanninkielisessä ki - jallisuudessa mene elmäksi (me hod) on nipu e u usein sekä aineis o e ä mene elmä (Laine ym. 2007). Myös e ilaisia me odologioi a ja u kimus- yyppejä oidaan yhdis ää. (Johnson ym. 2007; Johnson ym. 2004.) Tu kimusp osessin aihe, jos- sa niin sano u ”mixing” apah uu, oi sijoi ua aineis on ke uun, analyysin ja ulkinnan aihei - siin ai useampiin näis ä. E ilaisia aineis oja oi- daan yhdis ää ai linki ää joko samanaikaises i ai pe äkkäises i, jolloin ne oi a aken ua ois en- sa päälle, ai upo amalla oinen oiseensa. (John- son ym. 2004.) Kaikkiaan yhdis ämisessä (m ixing) olennais a on se, mi en yhdis ämisen a koi us ja ajoi us sekä aineis ojen älise a osuh ee u ki- musase elmassa a kais aan ja eksplikoidaan. Lisäksi yhdis äminen oi lii yä aineis ojen mo- ninäkökulmaisuu een, joka me ki see omaa e i- yis ä pe spek ii iään aineis ojen ja analyysien yh- dis ämiseen. Moniäänisyy ä ai moninäkökul- maisuu a pide ään monimene elmällisissä u ki- musase elmissa ä keänä e i yises i silloin, kun ha- lu aan ymmä ää e i oimijoiden näkemyksiä, hei- dän älisiä suh ei aan ja dynamiikkaa ( . Ken- dall ym. 2009). Se on pe us el ua myös silloin, kun u ki a a ilmiö on kompleksinen, siihen lii - yy paljon e ilaisia in essejä ai oimijoiden suhde ei ole symme inen. Lähes ymis a an käy ö onkin näis ä syis ä melko a allis a a ioin i- ja imple- men aa io u kimuksissa. Monimene elmällisessä me odiki jallisuudessa moninäkökulmaisuu a ei näy e ä e o e a an omaksi e i yiseksi alueekseen. Aineis on moninäkökulmaisuus me ki see kui en- kin e i yis ä haas e a aineis ojen yhdis ämiselle ja analyysille. E i in o man i yhmil ä samas a koh- ees a, samoihin u kimuskysymyksiin ke ä y ai- neis o uo a esille e ilaisia kokemuksia samas a asias a. T iangulaa ion näkökulmas a aineis o ei- ä ah is a e i aineis oihin pe us u an analyysin alidi ee ia aan uo a a e ilaisia ulkin oja o- dellisuudes a (Hamme sley 2008). Jo Mo an-Ellis ja kumppani (2006) e o a a oisis aan yhdis ele än (combining) ja in eg oi an monimene elmällisen u kimuksen. Heidän mu- kaansa u kimuksissa oidaan yhdis ellä (combin e) mene elmiä ajallises i e i a oin, esime kiksi o- eu aa laadullinen u kimus mää ällisen osuu- den jälkeen ai oisin päin. Yhdis elyssä aineis o o a e ilaisessa asemassa suh eessa oisiinsa ja niil- lä oidaan a i aessa as a a e i kysymyksiin. Esi- me kiksi haas a eluja käy e ään kyselylomakkeen suunni elun pohjana, ai kyselyn mää ällisiä u- loksia ” äydenne ään” eks imuo oiseen aineis- oon pe us u illa ha ainnoilla. Tällöin ei kui en- kaan ole kyse a sinaises a in eg aa ios a. In eg- aa ios a oidaan Mo an-Ellisin ja kumppaneiden 336 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 (2006) mukaan puhua silloin, kun in eg aa io a- ken uu p osessinomaises i läpi u kimuksen ana- lyysi- ja ulkin a aiheiden ( . myös E ans ym. 2011). Toisaal a sii ä oidaan puhua myös silloin, kun u ki a an ilmiön luonne nähdään yh äaikai- ses i sekä mää ällisenä e ä laadullisena. Mo an- Ellis ja kumppani (2006) mää i ele ä kin in eg- aa ion monimene elmällisessä u kimuksessa laa- jas i me odien, aineis okokonaisuuksien, analyy - is en löydös en ja pe spek ii ien p ak iseksi suh- eeksi (ks. myös Haapakoski & Åke blad 2018). Mo an-Ellis ja kollega (2006) esi ä ä äs ä p ak ises a suh ees a esime kin: liikennejä jes el- mässä e ilaise liikennemuodo oimi a in eg oi- dus i. Ma kus aja oi os aa yhden lipun koko ma - kalle, ja hänen on helppo aih aa esime kiksi ju- nas a bussiin. In eg oin i edesau aa jouhe aa pe- ille pääsemis ä. Vaikka bussi pysyy koko ajan bus- sina ja juna junana, lii ää niiden älinen mekanis- mi ne oisiinsa – in eg oi u jä jes elmä on enem- män kuin osiensa summa. Esime kki au aa hah- mo amaan in eg aa io a nimenomaan p ak ise- na suh eena. Tämän e kkomaisen suh een luo- misen päämää änä on ” ie ää enemmän”. Se, mi- ä ällä ” ie ämisellä” a koi e aan, iippuu puoles- aan u kimuksen eo ee isis a ja epis emologisis- a läh ökohdis a. Suh een luomisen p osessi ei i - sessään sisällä mi ään ie yä epis emologis a äi- e ä. Vas a p osessin ulokse oidaan asemoida epis emologises i, u kijoiden eo ee is en läh ö- koh ien ja monimene elmällisyyden pe us elujen (esim. iangulaa io, komplemen aa isuus) pohjal- a. (Mo an-Ellis ym. 2006.) Mo an-Ellisin ja kumppaneiden (2006) mukaan ” odellinen” in eg aa io edelly ää ensisijaises i, e - ä e ilaise me odi ja aineis o yypi nähdään sa- mana oisina ja niillä py i ään saa u amaan yh- einen a oi e. Näin ollen ne o a oisis aan iip- pu aisia, mu a säily ä ä samanaikaises i oma ominaislaa unsa. Lisäksi Mo an-Ellis ja kumppa- ni (m .) äsmen ä ä , e ä u kimukse oi a ja- kaan ua in eg aa ion osal a ainakin kah een ala- lajiin: ensinnäkin e illisiä mene elmiä käy ä iin u kimuksiin, joissa in eg aa io apah uu analyysi- aiheessa (analyy inen in eg aa io, ks. myös C o- nin ym. 2007), sekä oiseksi u kimuksiin, jois- sa olennais a on eo ee inen in eg aa io. Teo ee - isessa in eg aa iossa e ilaisiin aineis oihin ja ana- lyyseihin pohjau u a ulokse uodaan yh een ie yn eo ee isen ii ekehyksen a ulla. In eg aa- iossa on kaikkiaan kyse e i yyppis en aineis ojen ja analyysien moni asoises a ”yh eenku omises a”, mikä oidaan nähdä samanaikaises i sekä luo a- na e ä käy ännöllisenä p osessina (Haapakoski & Åke blad 2018). Tällaiseen p osessiin aiku aa myös aineis on moni ahoisuudes a joh u a enna- koima omuus (ks. B yman 2006; 2007). Yh een e ona oidaan ode a, e ä sekä yhdis- äminen (mixing) e ä in eg aa io ja e ilaise in- eg aa ion muodo näy ä ä lii y än monime- ne elmällisyyden ilmais uihin käy ö a koi uksiin. Voidaan puhua in eg oi is a u kimuss a egiois- a, joissa ulisi unnis aa ja ilmais a miksi, millais a ja mi en e i yyppis en aineis ojen ja mene elmi- en in eg aa io a o eu e aan. Esime kiksi käsi yk- se u kimuksen a oi eis a ja ii ekehyksis ä ai- ku a a siihen, millais a ulkin aa u kimus aa- ii ( . myös E ans ym. 2011) ja millais a in eg- oi aa s a egiaa u kimuksessa oidaan o eu aa. Aina u kimuksissa eksplikoidu monimene el- mällisyyden käy ö a koi ukse ja odellise u ki- muskäy ännö ei ä kui enkaan koh aa. Alan B y- man (2006; 2007) o eaa, e ä monissa u kimus- apo eissa monimene elmällisyyden a koi us a ei ilmais a suo aan, ai as aa as i ke o u a koi- ukse ei ä as aa odellisia u kimuskäy än öjä. On ä keää pys yä pe us elemaan, mi ä a koi us- a a en samassa u kimuksessa käy e ään usei- a e i yyppisiä aineis oja ja mene elmiä. Juu i nä- mä pe us elu eke ä u kimuksen epis emologi- sia ole amuksia näky iksi (ks. Mo an-Ellis ym. 2006). Tu kimuksen eon konk e ian asolla in- eg aa io puoles aan oidaan nähdä ”in eg aa io- yönä” (Haapakoski & Åke blad 2018), jossa esi- me kiksi u kimuskysymys en ja aineis ojen suh- de aken uu pien en mu a ie ois en, u kimuk- sen kuluessa eh ä ien a kaisujen kau a. Lopuksi Tässä eks issä a kas elimme monimene elmälli- sen u kimuksen läh ökoh ia, jäsensimme in eg- oinnin käsi e ä ja a kas elimme in eg oi ien s a egioiden mahdollisuuksia monimene elmälli- sessä u kimuksessa. In eg aa io ilmenee monime- ne elmällisessä u kimuksessa ähin ään aineis o- jen ke äämisen, analysoinnin ja ulkinnan asoil- la. Laajas i mää i el ynä in eg aa io sisäl ää laadul- lisen ja mää ällisen aja elun in eg oinnin myös i- loso isella ja eo ee isella asolla (ks. Me ens ym. 2016a; . myös Mo gan 2007). Mo an-Ellisin ja kumppaneiden (2006) mukaan on olennais a, e ä monimene elmällisen u kimuksen yh eydes- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 337 sä kiinni e ään huomio a nimenomaan u kimuk- sen eon käy ännön p osesseihin eli apaan, jolla e i muodossa ole a aineis o uodaan uo opu- heluun keskenään. Tu kijoiden äy yy ensinnäkin pys yä pe us elemaan, mi ä a koi us a a en e i- laisia aineis oja ja mene elmiä käy e ään samassa u kimuksessa, ja oiseksi, mi en nii ä konk ee i- ses i lii e ään yh een ja miksi juu i sillä a oin. In- eg oi a u kimus a egia aa ii u kijoil a laaja- alais a osaamis a ja ennakkoluulo omuu a. B y- man (2007) o eaa, e ä u kijan henkilökoh ai- nen miel ymys ai osaaminen lii yen joko mää äl- liseen ai laadulliseen u kimukseen saa aa moni- mene elmällisessä u kimuksessa ase ua in eg aa- ion es eeksi. Kyse on osal aan ole ukses a, e ä laadullinen ja mää ällinen u kimus e oa a pe us- a anlaa uises i oisis aan. Tämä aas on joh anu siihen, e ä empii is ä u kimus a eke ä e ikois- u a usein käy ännön syis ä jompaan kumpaan, ja mahdollises i ielä johonkin spesi iin analyysi- mene elmään. (B yman 2007.) Me ens ja kump- pani (2016a) kui enkin o ea a , e ä ”pi ullis- en” ongelmien ja laajojen haas eiden a kaisemi- nen aa ii me odis a di e si ee iä. Monimene elmällis ä u kimus a eke ien oli- si hy ä un ea e ilaisia in eg oi ia u kimuss a e- gioi a. Tämä kui enkin aa ii lisää keskus elua ja in eg aa ioon lii y ien käy än öjen ja in eg aa i- on e ilais en muo ojen unnis amis a u kimuk- sen eon mik o asolla. In eg oi ien u kimuskäy- än öjen mik o asoa oi aisiin u kia ja a a a ielä lisää konk ee isin u kimusesime kein, jo a e i- laise in eg aa ion muodo ja niihin lii y ä pe- us elu ja ole amukse oi aisiin unnis aa. Ai- neis o yyppien aja yli ä äs ä, in eg oi as a ana- lyysip osessis a ja sen dokumen oinnis a ei kui- enkaan juu i keskus ella monimene elmällisyy ä koske issa käsiki joissa. Niissä paino u a sen si- jaan laadullisen ja mää ällisen lähes ymis a an pa- adigmaa iseen jakoon pe us u a , yksi yiskoh- aise u kimusase elmien mää i ely ja luoki e- lu . Monimene elmällisen u kimuksen ei kui en- kaan a i se olla ainoas aan mää ällis en ja laadul - lis en aineis ojen käy ämis ä samassa u kimuk- sessa, aan e i olomuodoissa ole ien aineis ojen suunni elmallis a yh een lii ämis ä ja in eg oi i- en monimene elmällis en s a egioiden sys emaa - is a kehi ämis ä. KIRJALLISUUS A chibald, Mandy & Radil, Amanda & Zhang, Xiaozhou & Hanson, William: Cu en mixed me hods p ac ices in quali a i e esea ch: A con en analysis o leading jou nals. In e na ional Jou nal o Quali a i e Me hods 14 (2015): 2, 5–33. Bies a, Ge : P agma ism and he philosophical ounda- ions o mixed me hods esea ch. S. 95–118. Teok- sessa Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les ( oim.): Mixed Me hods in Social & Beha io al Resea ch. Thousand Oaks: Sage, 2010. B yman, Alan: In eg a ing quan i a i e and quali a i- e esea ch: how is i done? Quali a i e Resea ch 6 (2006):1, 97–113. B yman, Alan: Ba ie s o in eg a ing quan i a i e and quali a i e esea ch. Jou nal o Mixed Me hods Re- sea ch 1 (2007):1, 8–22. B yman, Alan: Why do Resea che s In eg a e/Combi- ne/Mesh/Blend/Mix/Me ge/Fuse Quan i a i e and Quali a i e Resea ch? Teoksessa Be gman, Man ed Max ( oim.): Ad ances in Mixed Me hods Rese - a ch. London: Sage, 2008. C onin Ann & Alexande , Vic o ia & Fielding Jane & Mo an-Ellis, Jo & Thomas Hila y: The Analy ic In- eg a ion o Quali a i e Da a Sou ces. S. 572–584. Teoksessa Alasuu a i Pe i ( oim.): Social Resea ch Me hods. SAGE Handbook. Thousand Oaks: Sa- ge, 2007. C eswell, John & Plano Cla k, Vicki: Designing and Conduc ing Mixed Me hods Resea ch. London: Sage, 2011. Dane ma k, Be h & Eks om, Ma s & Jakobsen, Lis- elo e & Ka lsson, Jan Ch.: Explaining socie y: An in oduc ion o c i ical ealism in he social scien- ces. London: Rou ledge, 2002. E ans, B onwynne & Coon, Da id & Ume, Ebe e: Use o Theo e ical F amewo ks as P agma ic Guide o Mixed Me hods S udies: A Me hodological Neces- si y? Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 5 (2011): 4, 276–292. Feilze , Ma ina: Doing Mixed Me hods Resea ch P ag- ma ically: Implica ions o he Redisco e y o P ag- ma ism as a Resea ch Pa adigm. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 4 (2010): 1, 6–16. Fe e s, Michael & Molina-Azo in: The Jou nal o Mi- xed Me hods Resea ch S a s a New Decade: P in- ciples o B inging in he New and Di es ing o he Old Language o he Field. Jou nal o Mixed Me - hods Resea ch 11 (2017): 1, 3–10. Gómez, Ai o : New De elopmen s in Mixed Me hods Wi h Vulne able G oups. Jou nal o Mixed Me - hods Resea ch 8 (2014): 3, 317–320. G eene, Jenni e : Mixed me hods in social inqui y. San F ancisco: Jossey-Bass, 2007. G eene, Jenni e & McClin ock, Cha les: T iangula ion in E alua ion. Design and Analysis Issues. E alua i- on Re iew 9 (1985): 5, 523–545. G eene, Jenni e & Ca acelli, Vale ie & G aham, Wen- dy: Towa ds a concep ual amewo k o mixed- me hod e alua ion designs. Educa ional E alua i- 338 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 on and Policy Analysis 11 (1989): 3, 255–274. Gues , G eg: Desc ibing Mixed Me hods Resea ch: An Al e na i e o Typologies. Jou nal o Mixed Me - hods Resea ch 7 (2012): 2, 141–151. Haapakoski, Kaisa & Åke blad, Leena: Monimene el- mällinen u kimus ja in eg aa io yö. Teoksessa Sep- pänen-Jä elä, Rii a ( oim.): Monimene elmälli- syys kun ou uksen u kimuksessa. Ha ain oja ja kokemuksia Muu os-hankkeen u kimuksis a. Työ- pape ei a 144. Helsinki: Kela, 2018, 11–18. Hamme sley, Ma yn: T oubles wi h iangula ion. S. 22–36. Teoksessa Be gman, Man ed Max ( oim.): Ad ances in mixed-me hods esea ch. London: Sa- ge, 2008. Johnson, Bu ke & G ay, Robe : A His o y o Philoso- phical and Theo e ical issues o Mixed Me hods Resea ch. S. 69-94. Teoksessa Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les ( oim.): Mixed Me hods in So- cial & Beha io al Resea ch. Thousand Oaks: Sa- ge, 2010. Johnson, Bu ke & Onwuegbuzie, An hony & Tu ne , Lisa: Towa d a De ini ion o Mixed Me hods Rese- a ch. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 2 (2007): 1, 112–133. Johnson, Bu ke & Onwuegbuzie, An hony: Mixed me hods esea ch: A esea ch pa adigm whose i- me has come. Educa ional Resea che 33 (2004): 7, 14–26. Kendall, Ma ily & Ca du , Emma & Wo h, Allison & Ha is, Fiona & Loyd, Anna & Ca e s, Debbie & G an , Liz & Boyd, Ki s y & Sheikh, Aziz: Use o mul ipe spec i e quali a i e in e iews o unde - s and pa ien s’ and ca e s’ belie s, expe iences and needs. BMJ 339 (2009): 7739, b4122. Laine, Ma kus & Bambe g, Ja kko & Jokinen, Pek- ka: Tapaus u kimuksen käy än ö ja eo ia. S. 9-38. Teoksessa Laine, Ma kus & Bambe g, Ja kko & Jokinen, Pekka ( oim.): Tapaus u kimuksen ai o. Helsinki: Gaudeamus, 2007. Maxwell, Joseph & Loomis, Diane: Mixed me hod de- sign: An al e na i e app oach. S 241–271. Teokses- sa Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les ( oim.): Handbook o mixed me hods in social and beha- io al esea ch. Thousand Oaks, CA: Sage, 2003. Me ens, Donna: Wha Comes Fi s ? The Pa adigm o he App oach? Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 6 (2012) 4, 255–257. Me ens, Donna & Bazeley, Pa & Bowleg, Lisa & Fiel- ding, Nigel & Maxwell, Joseph & Mason, Geo - ge & Molina-Azo in, José & Niglas, Ka in: The Fu u e o Mixed Me hods: A Fi e Yea P ojec i- on o 2020, 2016a. h ps://mmi a.wildap ico . o g/ esou ces/Documen s/MMIRA%20 ask%20 o ce%20 epo %20Jan2016%20 inal.pd (lue u 16.5.2018) Me ens, Donna & Bazeley, Pa icia & Bowleg, Lisa & Fielding, Nigel & Maxwell, Joseph & Molina- Azo in, José & Niglas, Ka in: Expanding Thinking h ough a kaleidoscopic look in o he u u e: impli- ca ions o he mixed me hods in e na ional esea ch associa ion’s ask o ce epo on he u u e o mi- xed me hods. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 10 (2016b): 3, 221–227. Me ens, Donna: Mixed me hods and wicked p ob- lems. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch 9 (2015): 1, 3–6. Mo an-Ellis, Jo & Alexande , Vic o ia & C onin, Ann & Dickinson, Ma y & Fielding, Jane & Sleney, Ju- di h & Thomas, Hila y: T iangula ion and in eg a- ion: p ocesses, claims and implica ions. Quali a i- e Resea ch 6 (2006): 1, 45–59. Mo gan, Da id: Pa adigms Los and P agma ism Re- gained. Me hodological Implica ions o Combi- ning Quali a i e and Quan i a i e Me hods. Jou - nal o Mixed Me hod Resea ch 1 (2007): 1, 48–78. Mo se, Janice & Niehaus, Linda: Mixed Me hod De- sign: P inciples and P ocedu es. Walnu C eek: Le Coas P ess Inc, 2009. Onwuegbuzie, An hony & Leech, Nancy: On beco- ming a p agma ic esea che : The impo ance o combining quan i a i e and quali a i e esea ch me hodologies. In e na ional Jou nal o Social Re- sea ch Me hodology 8 (2005): 5, 375–387. Ronkainen, Su i: Vanhaa, uu a, sinis ä, laina ua – monimene elmällinen u kimus. Suullinen esi ys me odi es a eilla. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 2009. So kasii a, Tiina: Kun aineis o ei ii ä. Monimene el- mäisyys me odologisena ja käsi eellisenä oppimise- na. S. 117–140. Teoksessa Aal onen, Sanna & Hög- backa, Rii a ( oim.): Umpikujas a oi allukseen. Re leksii isyys empii isessä u kimuksessa, 2015. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-44-9786-5 (Lu- e u 16.5.2018) Symonds, Jenni e & Go a d, S ephen: Dea h o mi- xed me hods? O he ebi h o esea ch as a c a . E alua ion & Resea ch in Educa ion, 23(2010): 2, 121–136. Tashakko i, Abbas & Teddlie, Cha les: Quali y in e- ences in mixed me hods esea ch. Teoksessa Be g- man Man ed ( oim.): Ad ances in mixed me hods esea ch: Theo ies and applica ions. London: Sa- ge, 2008. Teddlie, Cha les & Tashakko i, Abbas: Founda ions o mixed me hods esea ch. Thousand Oaks, CA: Sa- ge, 2009. Tö ö, Pe i: K ali a ii isen ja k an i a ii isen uolle puolen? Me odipolii inen puheen uo o. Sosiolo- gia 36 (1999): 4, 280–292. Wa kins, Daphne & Gioija, Debo ah: Mixed me hod esea ch. Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess, 2015. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):3 339 TIIVISTELMÄ Rii a Seppänen-Jä elä & Leena Åke blad & Kaisa Haapakoski: Monimene elmällisen u kimuksen in eg- oi a s a egia Monimene elmällis ä u kimus a koske a keskus elu pohjau uu usein laadullisen ja mää ällisen lähes ymis- a an diko omiseen as akkainase eluun. Lähes ymme analyysissamme monimene elmällis ä u kimus a sen sijaan in eg aa ion näkökulmas a. Monimene elmälli- seen u kimukseen lii yy aina e i yyppis en aineis o- jen ja mene elmien yhdis ämis ä, mu a ei äl ämä ä a sinais a in eg aa io a. Tässä eks issä a kas elemme nimenomaan in eg aa io a monimene elmällisen u ki- muksen s a egiana. Aloi amme a kas elumme monimene elmällisen u kimuksen mää i elyis ä ja suh ees a laadulliseen ja mää älliseen lähes ymis apaan. Keskus elemme e ilai- sis a in eg aa ion ymmä ys a ois a, ku en analyy ises- a in eg aa ios a, eo ee ises a in eg aa ios a ja in eg aa- ios a p ak isena suh eena. In eg aa ioon py ki ä moni- mene elmällinen u kimus edelly ää u kijoil a almi- u a e lek oida ja eksplikoida laadullis en ja mää ällis- en aineis ojen äliseen suh eeseen lii y iä mene elmäl- lisiä a kaisuja ja monimene elmällisyyden käy ö a koi- us a. E i yises i holis is a ymmä ys ä a oi ele aa ja ”pi ullis en ongelmien” sel i elyyn äh ää ää monime- ne elmällis ä u kimus a eke ien olisi hy ä un ea e i- laisia in eg oi ia u kimuskäy än öjä ja niiden suhde a monimene elmällisyyden pe us eluihin. Esi ämme, e - ä me odisen kehi elyn ja kohaas e on uoda aiempaa pa emmin näky iin in eg oi ia s a egioi a ja e i yises i niiden mik o asoa: si ä käy ännön p osessia, jossa e ilai- se aineis o uodaan yh een ie yä a koi us a a en.