This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ke omus aken eeseen
alakouluiässä
© 2021 Anneli Pajunen, Ma i Honko ja SKS
Published e sion
Kou o, Anna-Kaisa; Honko, Ma i; Pajunen, Anneli
Kou o, A.-K., Honko, M., & Pajunen, A. (2021). Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden
suhde ke omus aken eeseen alakouluiässä. In A. Pajunen, & M. Honko (Eds.), Suomen kielen
hallin a ja sen kehi ys : pe uskoululaise ja nuo e aikuise (pp. 155-198). Suomalaisen
Ki jallisuuden Seu a. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an oimi uksia, 1472.
h ps://oa. inli . i/si e/books/e/10.21435/sks .1472/
2021
Suomen kielen
hallin a ja sen
kehi ys
Pe uskoululaise ja nuo e aikuise
Toimi anee
anneli pajunen ja ma i honko
suomalaisen ki jallisuuden seu a ∙ helsinki ∙ 2021
© 2021 Anneli Pajunen, Ma i Honko ja SKS
Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 In e na ional
Kannen suunni elu: Timo Numminen
Tai o: Maija Räisänen
EPUB: Te o Salmén
ISBN 978-951-858-407-3 (nid.)
ISBN 978-951-858-408-0 (EPUB)
ISBN 978-951-858-409-7 (PDF)
ISSN 0355-1768 (nid.)
ISSN 2670-2401 ( e kkojulkaisu )
DOI h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
Teos on lisensoi u C ea i e Commons CC BY-NC-ND 4.0 In e na ional lisenssillä.
Tu us u lisenssiin englanniksi osoi eessa h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-
nd/4.0/ ai suomeksi osoi eessa h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
deed. i.
Teos on a oimes i saa a issa osoi eessa
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 ai lukemalla ämä QR-koodi
mobiililai eella.
Hansap in Oy, Tu enki 2021
suomalaisen ki jallisuuden seu an oimi uksia 1472
Teos on Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an nimeämien asian un ijoiden
a kas ama.
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 155
Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden
suhde ke omus aken eeseen alakouluiässä
Anna-Kaisa Kou o
Ma i Honko
h ps://o cid.o g/0000-0002-3240-622X
Anneli Pajunen
h ps://o cid.o g/0000-0001-8597-7491
Johdan o
Ke ominen on ihmismielelle ominainen apa ku a a apah umia. Ke -
onnan uloksena syn yy eks i, ke omus, joka esi ää kokemamme ai
ku i elemamme apah uma oisiinsa lii y inä apah umake jun osina.
Juu i ke omus en a ulla ihminen oi ymmä ää, muis aa ja jakaa niin
kokemuksia kuin apah umiakin (Pie ikäinen & Män ynen 2009, 105).
Samais umisen edelly yksenä on kui enkin, e ä eks i on myös sen as-
aano ajalle ymmä e ä ä eli kohe en i. Kohe en i, yh enäinen ke o-
a eks i syn yy monen ekijän summana, mu a pe usedelly ys on, e ä
ilanne, apah uma ja henkilö ankku oidaan disku ssiin. Tämä a koi -
aa, e ä apah umia kielen ä ä lausee on suh eu e a a emaa ises i,
ajallises i ja paikallises i sekä oiminnallises i – eks illä on oisin sanoen
ol a a ie y eema, ja se ulee sijoi aa aikaan ja paikkaan.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
156 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
Kohe en issa ke omuksessa apah uma ke o aan suh eessa ali ui-
hin henkilöihin. Myös henkilö on aluksi esi el ä ä disku ssiin ja sen jäl-
keen me ki ä ä eks issä unnis e a as i. Kohe en issa ke omuksessa
apah uma ei ä e ene sa uman a aises i aan kielen y ä yleensä sa -
jana joko ke omus aken een ai juoni ungon eli sk ip in mukaises i
(Hickmann 2004; Gi ón 2017, 57–64). Tapah uma ase e aan ä keys-
jä jes ykseen, mi ä oidaan ha ainnoida esime kiksi u kimalla i kkei-
den ai T-yksiköiden akenne a eli si ä, mi en yh een akenneyksikköön
kielenne ään pää apah uman lisäksi si ä aus oi a a , pe us ele a ai
muu as aa a apah uma (ks. T-yksiköis ä esim. Schneide , Vis Dubé
& Haywa d 2005). Koko apah umasa ja oidaan puoles aan esi ää joko
apah umajä jes yksen mukaises i, akaumin, ii is e ys i ai yksi yiskoh-
aises i. Ke omuksen ki joi aja oi siis paka a kokonaisuuden si en,
e ä in o maa io äli yy as aano ajalle halu uin paino uksin ja e ä u -
u ja uusi in o maa io e o u a oisis aan.
Yksi oleellinen kohe enssia luo a ekijä on juu i e e en iaalis en eli
ii aa ien ilmauksien käy ö. Niiden a ulla ies in as aano aja pys yy
iden i ioimaan puheena ole a a koi ee kaikkien aih oeh ojen joukos-
a oikein: hän ie ää ai pää elee, kuka ekee mi äkin ja kenelle jo ain
apah uu. Ta koi e, disku ssi e e en i, uodaan eks iin esime kiksi esi -
ely akenne a käy äen ja siihen ii a aan ja kossa käy äen p onomineja
ai e e en iaalisia mää äisiä ilmauksia (ks. Halliday & Hasan 1976;
Bambe g 1983; Hickmann 2004; Habe mas & de Sil ei a 2008; Gi ón
2017). Tämän lu un eemana on analysoida, mi en kohe enssi syn yy
kehi yksellisessä kon eks issa juu i e e en iaalis en ilmauksien ja ke o-
an eks in yh eis yönä. Ta kas elu ajau uu e i yises i kon eks issaan
mää äisiin ilmauksiin. Aineis ona on Kouluko puksen Unelmaki joi el-
mia (ks. Pajunen, Pu anen & Yli-Paa ola 2010; ks. myös ämän eoksen
johdan oa).
Seman is-p agmaa isena ilmiönä kohe enssia ilmais aan ii aus-
suh eiden lisäksi monilla muillakin keinoilla (Halliday & Hasan 1976),
ja si ä oidaan u kia niin kielellisen muodon ja me ki yksen kannal a
kuin kehi yksellises ä näkökulmas a eli keski yen kohe enssin esiin y-
yy een au en isissa, e i-ikäis en ki joi ajien ki joi amissa eks eissä.
Jo se, mi en esime kiksi e e en iaalinen kohe enssi mää i ellään – yh-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472

e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 157
den eks iyksikön ulkin a iippuu jos akin oises a yksikös ä – osoi aa,
e ä kohe enssi joka apauksessa on eks i ason eli apah umien kielen-
ämisen ason ilmiö.
In o maa ion kulkua eks issä oidaan osoi aa eks i e e en ien ois-
u uudella eli muun muassa opiikin ja ku uuden a ulla. Topiikin ja ku-
uus ke o assa eks issä osoi e aan yypillises i ke ojaan ai henkilöön
ii aa illa pe soonap onomineilla (Gene e 1980). Vii auske jujen pi-
uu a ajaa ymmä e ä yys ja ois oa a i aan e i yises i jaksojen aja-
kohdissa. Pi kä ii auske ju o a ominaisia ke o alle eks ille, mu a
e i ele ässä eks issä kohe enssi nojaa enemmän leksikaalisiin keinoi-
hin. In o maa ion kulku käy ilmi myös disku ssi e e en ien me kin-
näs ä, jo a ässä yh eydessä u ki aan. Ilmiön moninaisuus an aa ole aa,
e ä kohe en ien ilmaus en ja eks ien uo aminen ja ymmä äminen
on kehi yksellises i hidas a; osin a sinainen u kimus ie o suomen
osal a ielä pääosin puu uu.
Kohe en in eks in uo aminen edelly ää as aano ajan huomioon
o amis a. Teks in uo ajalla ja as aano ajalla oi olla aiempaa ai muu-
en yh eis ä ie oa ai si en uo aja jou uu pää elemään, mi ä as aan-
o aja ie ää ai oi pää ellä kon eks in, ilan een ai sosiaalis-kul uu isen
iedon pe us eella. Jos as aano aja on eks in uo ajalle läheinen, eh-
ä ä on helpompi kuin jos hän on e äinen ai jos as aano ajana on
he e ogeeninen yhmä. Kehi yksellises i ilanne on ielä hankalampi.
Pikkulapse pys y ä suullises i ke omaan kohe en eja a inoi a jo eip-
paas i alle kouluikäisinä (Su an o 2012), mu a ne ke o aan yleensä
u uille kuulijoille ja sanoman äli ämiseen oidaan käy ää myös ei- e -
baalisia keinoja ku en ilmei ä ja osoi uksia. Lisäksi osaamiseen aiku -
aa opi u malli eli esime kiksi kuul ujen sa ujen ja a inoiden mää ä.
Ta inoiden sii äminen ki joi e uun muo oon uo monia lisä aikeuksia
ja - aa imuksia alkaen mo o isis a almiuksis a aina kogni ii iseen kyp-
syy een (Ho 2009). E i yises i eks in uo ajalla pi ää olla kyky ku i-
ella, mi ä as apuoli ie ää ja ymmä ää, näkee ai kokee. Hänellä oisin
sanoen pi ää jo olla kehi yny mielen eo ia (ks. esime kiksi As ing on
& Bai d 2005).
Unelmaki joi elma edus a a anne us a eemas a apaas i ke omis-
a, aikka aiheen ajaus yh een päi ään (Unelmieni päi ä) an aa ki joi a-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
158 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
jalle mahdollisuuden ukeu ua päi ä-sk ip iin. Aineis os a on u kimus a
a en poimi u alakoulun jokaisel a luokal a 8000 eks isanaa. Tu ki-
mus ajau uu alakouluikäisiin, koska oi ole aa, e ä kohe en in eks in
uo aminen on juu i heillä ielä aiheessa (Pajunen 2012). Aineis on
kokonaissanamää ä on 40000 sanaa (eli 60% ko. luokkien eks eis ä),
mu a analyysi keski yy e i yises i oisen, neljännen ja kuudennen luo-
kan aineis oon, jo a kehi yksellise e o näky ä sel äs i.
48
Teks eis ä on
analysoi u unk iol aan e e en iaalisiksi a ioi a a ilmaukse .
Tu kimus e enee seu aa as i. Ensin luodaan u kimuksen eo ee i-
nen kon eks i ja mää i ellään keskeise käsi ee . Pohdimme disku ssi-
e e en einä oimi ien a koi eiden jakoa u ua ja uu a in o maa io a
ilmaise iin. Lisäksi a kas elemme e e en iaalisen kohe enssin ymmä -
ämis- ja uo amis u kimus a kehi yskon eks issa sekä ke o an eks in
luonne a ja kehi ys ä. Lu un empii isessä osiossa käsi elemme ala-
kouluikäis en e e en iaalisen kohe enssin ilmaisun kehi ymis ä mää-
äis en ilmauksien näkökulmas a. Oheisjuon eena kulkee puhu ussa
suomessa melko a allisen a ikkelinomaisen se- a ken eella me ki yn
lausekkeen esiin yminen las en ki joi e ussa kielessä. Ole uksena on, e ä
alakouluikäisillä on aikeuksia e e en iaalisen kohe enssin ilmaisussa,
e i yises i pää ellyn ai ole e un u uuden osal a, ja e ä kehi ys suh eu-
uu ke omus aken een hallin aan saamiseen. Puheessa alakouluikäi -
se lapse sekä ymmä ä ä e ä uo a a ko ek eja ii aussuh ei a mu -
a e enkin luo assa ki joi amisessa kehi ys on ole e a as i ielä kesken.
Re e en iaalise ilmaukse ja ke o a eks i
Kehi yksellisessä kon eks issa e e en iaalise , unnis e a iin a koi ei-
siin ii aa a ilmaukse synny ä ä kohe en ia eks iä aihei ain. Teks-
i o a nuo immilla ki joi ajilla aluksi ailla kohe enssia, si en osi ain
kohe en eja ja ähi ellen syn yy kohe en i ke omus. Vas aa as i e e-
48 Luokkakoh aisen o oksen koko mää äy yi 2. luokan aineis on sanamää äs ä. Ylemmil ä luokil a ali iin
juokse assa jä jes yksessä yh ä mon a y öjen ja poikien ki joi elmaa. 1. luokan aineis ossa oli paljon
yhden sanan ki joi elmia, jo en si ä ei kanna anu sisälly ää analyysiin.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 159
en iaalis en ilmaus en u uus on moninais a ja aluksi monilla ilmaisu-
keinoilla o eu e a issa. Lapsen kyky ulki a ilmauksien kohe enssia on
aihei ais a ai an samoin kuin sen uo aminenkin. Ole uksemme
onkin, e ä aikka ke o a eks i edelly ää kohe enssia luo ia e e en-
iaalisia ilmauksia, kehi ys on hidas a ja alakouluikäisillä ielä kesken-
e äinen. Mää i elemme ässä lu ussa analyysissä a i a a keskeise
käsi ee a kemmin.
u u ja uusi in o maa io
Re e en iaalis en ilmauksien eli eks in disku ssi e e en eihin ii aa-
ien ilmauksien ymmä äminen edelly ää ies in as aano ajal a maa-
ilman ie oa, kon eks in ymmä ys ä ja eks in ulkin aa. Jos aihepii i ja
sisäl ö o a as aano ajalle kokonaan ie ai a, hän ei näe oisen kannal a
äysin kohe en ia eks iä kohe en iksi, ei i o a sii ä samaa me ki ys ä
eikä huomaa sen sä yjä. Esime kiksi 2020-lu un nuo en oisin kuin
anhempien ihmis en oi olla aikea ymmä ää, mi ä e oa on ii auksel-
la aikkapa 1950-lu un ai 1970-lu un Kekkos-aikaan, koska ymmä ä-
minen edelly ää pai si kyseisen henkilön myös näiden uosikymmen-
en yh eiskunnallis-polii is en apah umien ja ennen kaikkea ilmapii in
un emus a. Vähimmällä ne ymmä ää ajanjakso kokenu .
Kohe en iuden as e oi aihdella myös muis a syis ä kuin as aan-
o ajan iedon aih elun akia. Teks in uo aja oi esime kiksi olla ielä
sellaisessa kehi yksellisessä aiheessa, e ä hän ei halli se kohe enssin
uo amisen kielellisiä keinoja. Bambe g (1983) ase aa eks ikohe enssin
as eikolle äydes ä kohe enssis a osi aiseen, epäkohe en iin, ei-ymmä -
e ä ään ja edelleen aina eks i ömyy een (unsco able) as i. Täysin kohe-
en i eks i unnis aa opiikin, pysyy aiheessa, o ien oi lukijaa ja ke oo
johdonmukaisessa jä jes yksessä. Epäkohe en i eks i lis aa aihei a nos-
ama a mi ään niis ä keskeiseksi, ei anna lukijalle o ien oi aa ie oa jne.
Yhden lauseen ai i kkeen uo os ei muodos a eks iä lainkaan. Gundel,
Hedbe g & Zacha ski (1993) ase a a e e en iaalise ilmaukse anne -
uusas eikolle (gi enness scale), jossa ie y kogni ii inen s a us me ki ään
ie yllä kielellisellä keinolla, esime kiksi u uun e e en iin ii aa a
ilmaus me ki ään a ikkelikielissä mää äisellä a ikkelilla. Alakoululaise
odennäköises i as a a oi ele a kohe en ien ii aus en uo amis a
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
160 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
ja niiden ilmaisemisen ko ek ia kielellis ä keinoa. Voi ole aa, e ä nuo-
impien alakoululais en eks i o a kohe enssias eikon alapäässä ja e ä
ne ähi ellen kehi y ä iän mukaan as eikon yläpää ä a oi ele iksi.
Re e en iaalisen kohe enssin kannal a ole us on, e ä kohe enssias ei-
kon yläpäässä eks in osallis uja esi ellään ja heihin ii a aan unnis e -
a as i, epäkohe en issa eks issä saa e aan esi ellä usei a osallis ujia,
mu a heis ä ei ole mainin aa enempää sano a aa. Myös kohe enssin
ja ke omus aken een kannal a oleellinen as aano ajan o ien oin i jää
heikos i kohe en eissa eks eissä ähiin. Epäkohe en i ke o a eks i
oi sil i olla aih ele as i ymmä e ä ä. Ensinnäkin ke o a eks i on
ylipää ään helpompi ulki a kuin e i ele ä, ja apah umien osi ainenkin
ankku oin i aikaan ja paikkaan au aa hahmo amaan eks iä. Unelma-
ki joi elmien kon eks issa sekä ki joi ajan ikä e ä ki joi elman aihe an-
a a lukijalle monia ulkin a ihjei ä. On esime kiksi odo uksenmukais-
a, e ä nuo en ki joi ajan maailmassa pe heenjäsenillä ja koululla on
suu i ooli, jo en lukija odennäköises i py kii iden i ioimaan disku ssin
henkilöi ä pe heenjäseniin ai luokka o e eihin, aikka hei ä ei e ikseen
esi el äisi ai ii aussuh ei a me ki äisi kogni ii is a s a us a as aa alla
a alla.
Re e en iaalise ilmaukse ii aa a siis joko u uun ai uu een ie-
oon. Edellinen ilmais aan esime kiksi a ikkelikielissä mää äisillä muo-
doilla ai p onomineilla, jälkimmäinen epämää äisillä a ikkeleilla. Läh ö-
koh aises i pe usjako u u ja uusi aiku aa helpol a ymmä ää, mu a
osiasiassa e i yises i u uuden käsi e on ki jallisuudessa saanu monia
e i nimi yksiä ja aih ele ia ulkin oja. E o seli i anhemmassa alan
ki jallisuudessa lähinnä syn ak is en aken eiden käy öe oja ja sana-
jä jes ys aih elui a, mu a eks in p agmaa iseen ulkin aan ei kiinni-
e y huomio a (ks. esime kiksi Cha e 1976; 1987; 1997). P ince (1981,
225–231; 1992) oli ensimmäisiä, joka kiinni i huomio a siihen, e ä u -
uuden ja uu uuden as akoh aisuu a (old–new, known–new, p esupposi-
ion– ocus, gi en–new) ei ollu ii ä äs i mää i el y ja e ä u uus e millä
(gi en) saa oi olla ainakin kolme e i me ki ys ä. Ensinnä kysymys oli
disku ssi e e en in unnis amises a edel ä än kon eks in pe us eella
(p edic abili y/ eco e abili y), oiseksi salienssis a eli jossain suh eessa
huomion he ä ämises ä ai ilmeisyydes ä ja kolmanneksi yh eises ä ie-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 167
suh eiden hallin a ei ielä ole aikuis asolla. Mäkinen ja muu ka so a
myös, e ä kehi ys endi sekä äsmällis en ii aussuh eiden e ä sisällön
yksiköiden mää ien lisään ymisen aus alla on pa alleelinen.
Nuo immillakin alakouluikäisillä on siis jo melko hy ä edelly ykse
ymmä ää e e en iaalisia ilmauksia, ja he pys y ä nii ä myös uo a-
maan e enkin, jos uo oa ukee eh ä än akenne ja jos uo amis a ei
häi i se muu liian aa i a p osessoin i. Tosin lukijan ie oinen huomioi-
minen ja kielellisen ilmaisun keino opi aan myöhään (Tomasello 2003;
Hickmann 2004) ja aikuis ason seman is-p agmaa inen hallin a alkaa
kehi yä as a noin kymmen uo iailla (Hickmann 2004, 285; Be man
2007). Onnis umiseen aiku aa kielenhallinnan aso, kyky keski yä
eh ä ään, hy ä oiminnanohjaus ja kyky o aa as aano aja huomioon.
Luo a ki joi aminen luo haas a amman kon eks in kuin ohjeis e u ja
aken eellinen eh ä äke ominen. Lisäksi mo o ise almiude , muis in
oiminna sekä eks i yyppien ja eks ilajien un emus aiku a a suo-
iu umiseen. On odo uksenmukais a, e ä suu in osa oisluokkalaisis a
ei ielä äysin onnis u e e en iaalisen kohe enssin luomisessa apaassa
uo o eh ä ässä ja e ä kuudesluokkalaisilla a oi e olisi jo saa u e a is-
sa, jos eks iä ylipää ään syn yisi. Ta kas elu keski yy ässä yh eydessä
mää äis en ilmaus en uo oon ki joi e ussa kielessä. Mää äisyyden a -
kas elun kehi ymis ä u ki aan suh eessa ke o an eks in kehi ymi-
seen.
ke omus ja ke o a eks i
Teks ilajeja on yypillises i lähes y y sosiaalisen oiminnan näkökulmas-
a: samaan eks ilajiin kuulu illa eks eillä on uo o aiku us apah uman
näkökulmas a samankal aise a oi ee ja akenne (Vi anen 2010;
Heikkinen & Vou ilainen 2012). Teks ilaji ei ä kui enkaan ole a kka-
ajaisia, aan ne oi a ke os ua ja limi yä monin a oin (Sho e &
Män ynen 2006, 11). Vaikka ke omus eks ilajinomaisena käsi eenä on
laajal i käy össä e i kielissä ja kul uu eissa, se oi i se asiassa oden ua
hy in monenlaisina eks einä. Mikäli ke omus a a kas ellaan laajem-
min eks ilajien supe yyppinä ai eks i yyppinä, sen oidaan ka soa pi-
ä än sisällään lukuisia oisilleen läheisiä eks ilajin kal aisia ala yyppejä,
ku en jänni yske omus, sa u, ie eiske omus, i si, juo u ai unnus us.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472

168 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
Ke omus ei siis ole eks ilaji samassa mielessä kuin aikkapa päi äki ja
ai apo i, aan se oimii ennen kaikkea yläka ego iana, joka e o elee
oisis aan ke o a ja ei-ke o a eks i ai disku ssi . Lisäksi ke o a
eks i eks i yyppinä a joaa keinon a kas ella e i eks ilajia edus a ien
eks ien sisäis ä aken umis a. (Teks i yypeis ä ja -lajeis a a kemmin ks.
Bambe g ( oim.) 1997; Vi anen 2010; Heikkinen & Vou ilainen 2012.)
Teks i yyppejä esi e ään yleensä ajallinen mää ä (ks. We lich 1974).
P o o yyppisenä ja muis a yypeis ä e o u ana eks i yyppinä on pide y
juu i ke o aa eks iä (na a i e). Ke o a eks i yyppi ku aa ja luo mieli-
ku ia odellisis a ja ku i elluis a maailmois a. Ke o ien eks ien eh ä-
ä on selkeäs i he ä ää mieliku ia, ei niinkään saada aikaan oimin aa
(Vi anen 2010, 54–58, 62). Ke o a eks i yyppi siis nimensä mukaises i
ke oo oiminnas a ja juonen e enemises ä, minkä akia se usein aken-
uu oimin aa ku aa is a e beis ä ja on melko usein menneessä aika-
muodossa. Lisäksi ke o assa eks i yypissä on ak ii isia oimijoi a, jo -
ka eke ä jo akin ai joille apah uu jo akin (Pie ikäinen & Män ynen
2009, 101). Teks i- ja disku ssi yypi ja eks ilaji kui enkin is eä ä ,
eikä selkeää ajan e oa oi ehdä. Niinpä ke omukse kaan ei ä ole
aih elu omia ai yh ene iä, aan niissä oi Vi asen (2010, 55) mukaan
o eu ua monenlaisia s a egioi a, ku en lis aamis a ja lue eloin ia ai
suos u elua. Ke o an eks i yypin lisäksi ke omukse sisäl ä ä yleensä
myös desk ip ii is ä eks i yyppiä, sillä niissä pai si ke o aan apah u-
mia, myös ku a aan paikkoja ja ihmisiä. Ke omuksessa oi siis olla
monenlais a kielellis ä oimin aa, sillä apah umien ku aaminen aa ii
mones i myös paikkojen, henkilöiden ja unnelmien ku aamis a sekä
apah umien me ki yksen a ioimis a (ks. esime kiksi Pie ikäinen &
Män ynen 2009, 100).
Teks ilajien ja eks i- ja disku ssi yyppien aken uminen on opi a a
ai o, ja oisaal a nii ä oidaan käy ää myös luo as i. Pie ikäisen ja Män-
ysen (2009, 104–109) mukaan na a ii i o a kin sekä kul uu ises i ja
his o iallises i ki ey ynei ä apoja ke oa apah unees a e ä ainu laa ui-
sia, yksilön omia apoja me ki yksellis ää kokemuksia ja un emuksia.
Ke omukse siis ilmaise a ke ojan yksilöllisiä kokemuksia, mu a sa-
malla ne hyödyn ä ä kul uu isia ja yh eisöllisiä ke omus a an oja ja
ke omuksellisia esu sseja. Niiden kul uu inen puoli näkyy e enkin
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 169
siinä, e ä ne o a ymmä e ä issä ain, jos as aano aja jakaa saman
käsi yksen esime kiksi ajas a. Na a ii isuu een, ku en muuhunkin so-
siaaliseen ja kielelliseen oimin aan, kas e aan.
Muihin eks i yyppeihin e a una ke o illa eks eillä on kui enkin
kaksi ah aa ominaispii e ä: ke o issa eks eissä apah umien aikajä-
sennys (usein myös kausaalisuuden ilmaisu) ja osallis ujien ku aaminen
o a keskeisiä s a egioi a (Vi anen 2010, 54–56). Ke omukselle on siis
yypillis ä, e ä apah umasa ja nouda aa ajallises i loogis a akenne a,
joka oi kaunoki jallisissa uo oksissa olla a sin monimu kainenkin
kokonaisuus. Ajallinen loogisuus pohjau uu kui enkin aja ukseen oi-
siaan seu aa is a apah umis a sekä niiden syis ä e ä seu auksis a. On-
nis unu ke omus on siis juonellises i eheä ja e enee loogises i, mikä
näkyy esime kiksi ajallisena ja oiminnallisena yh enäisyy enä (Gi ón
1983; 2017; Hickmann 2004; Pie ikäinen & Män ynen 2009). Lisäksi
kokonaisuus on eks uaalises i yhdenmukainen. Analysoimme Unelma-
ki joi elmien ke omus akenne a eks i yyppiluoki uksen mukaan, joka
o aa huomioon kehi y än ki joi amisen ja johon mää äis en ilmaus en
yypi ja esiin ymämää ä oi suh eu aa.
Ma ilaisen (1989) mukaan ke oja ai al alkaa alakoulun alussa yypil-
lises i yksi äislausees a ai -lauseis a koos u ana eks inä, jossa ajallinen
ja paikallinen aus a on usein ilmaisema a, apah umia ei ole lii e y
apah umien ke juun ja ennen kaikkea eks in yh een lii ä ä ois ei-
suus puu uu. Tois eisuus e i yises i ke o assa eks issä syn yy uuden
a koi een esi elys ä ja ähän samaan a koi eeseen ii aamises a ja -
kossa niin kauan, e ä päädy ään ie yn apah umasa jan loppuun. Ma i-
laisen mukaan nuo imma nouda a a aluksi niin sano ua a omis is a
hahmo amiss a egiaa, joka uo aa yksi äisiä ha ain oja jos ain ee-
mas a ai useammis a eemois a. Seu aa assa aiheessa eks iä uo e aan
e äänlaisen se ialis isen hahmo amiss a egian mukaan, joka uo aa
apah umake juja usein ajallisessa jä jes yksessä. Vas a holis inen ai
analyy inen s a egia uo aa Ma ilaisen mukaan eks ejä, joissa ke -
on a kohdis e aan lukijalle halu ussa ä keysjä jes yksessä oleellis a
paino aen. Teks einä ensimmäisessä aiheessa uo e aan lis oja, oi-
sessa sk ip ejä ja kolmannessa ke o ia eks ejä (ks. Pajunen 2012), jos
ke omus on a oi el u eks i yyppi. Lis a o a Bambe gin eks ikohe-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
170 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
enssias eikkoa so el aen eks i ömiä ai epäymmä e ä iä, sk ip i o a
odennäköisimmin osi ain ai epä äydellises i kohe en eja ja as a ke -
o a eks i py ki ä olemaan kohe en eja.
Mää äisyyden ilmaiseminen kehi y ässä ke o assa
eks issä
Ta kas elemme mää äisyyden ilmaisun kehi ymis ä alakouluikäis en
ki joi elmissa suh eessa ke omuksena e ias eises i onnis uneisiin eks
-
eihin. Mää i elemme ensin ne ilmaisukeino , joi a lapsilla on käy e -
ä issään, ja si en käsi elemme niiden ilmenemis ä Unelmaki joi el-
missa.
mää äisyyden laji ja eks ien yyppiluoki us
Mää äisyyden ilmaisemisen a kas elussa läh ökohdaksi oidaan o aa
esime kiksi kiel en luoki elu mää äisen a ikkelin pe us eella, ku en
D ye (2013) ekee jakaessaan maailman kiele ii een yhmään sen
pe us eella, onko kielissä mää äis ä ja/ ai epämää äis ä a ikkelia ai
ei ja missä muodossa ilmaisu milloinkin on. Mää äisellä a ikkelilla
e o e aan mää äise ilmaukse epämää äisis ä, joilla saa aa olla oma
me kin äkeinonsa (La ja aa a 2007, 294). Suomen kieli kuuluu D ye in
(2013) jao elun iiden een yhmään, jonka muodos a a kiele , joissa ei
ole mää äis ä eikä epämää äis ä a ikkelia. Suomen apaisessa a ikke-
li omassa kielessä on useampia mui a keinoja ehdä syn aksissa e oa
u un ja uuden in o maa ion – mää äisen ja epämää äisen – älillä. Näi-
ä o a muun muassa sijan alin a, lause aken een asolla ehdy alinna
ai leksikaalise keino . Uusi in o maa io uodaan eks iin joko esi e-
ly aken eella (e-subjek i ja kään einen sanajä jes ys) ai jonkinlaisilla
a ken eilla (e äs, muuan, joku, yksi). Tu u a koi e osoi e aan uudelleen
maininnalla ja ähden ämällä si ä mahdollises i mää äisillä a ken eilla
( ämä/se X) ai esime kiksi ana o isilla p onomineilla (hän, se). Pelkis-
äen uusi in o maa io ilmais aan lyhyemmin – ai esime kiksi epämää-
äisellä a ikkelilla, jos kieli sen un ee – mu a u ua in o maa io a
oidaan me ki ä monella a alla myös si en, e ä puheena ole an a -
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 171
koi een ( ai siihen ii aa an subs an ii in) sisäl ä ä akenne komplek-
sis uu.
Suomen kielessä a koi ee oi a eks issä olla me ki yksensä puo-
les a mää äisiä ai epämää äisiä (Pen ilä 1963, 532). Lisäksi ne oi a
olla genee isiä eli yleisiä ai puolide inii isiä eli puolimää äisiä. Pen ilä
(mp.) kui enkin o eaa, e ei suomen kielessä ole mi ään maini a ia
muo okeinoja näiden e i me ki yslajien − mää äisen, epämää äisen, ge-
nee isen ja puolimää äisen − ilmaisemiseksi, aan a koi een mää äi-
syyslaji jä e ään yleensä e ikseen ilmaisema a. Muo okeinojen puu een
syynä lienee se, e ä suomen kal aisessa ei-a ikkelikielessä puhuja ja
ki joi aja saa a i se pää ää, esi ä ä kö he eks insä a koi ee me -
ki semä öminä ai mää äisiksi me ki yinä (Ju onen 2000, 29). Koska
a koi eiden mää äiseksi me ki seminen on apaaeh ois a, mää äisyy-
den keino alikoima on suomen kielessä melko laaja ja akiin uma on.
La ja aa a (2007, 300) ku aa suomen kal ais en a ikkeli omien kiel-
en de inii isyy ä kuulijanäkökulmaiseksi spesi iksi ep esen aa ioksi.
Hänen mukaansa (2007, 301) suomen yyppisen kielen yleisessä de i-
nii isyydessä on kyse uni e saalis a kommunika ii ises a me ki ykses ä,
joka on mukana kaikissa kielissä mu a jolla on e ilaisia ilmaisimia e i
kielissä. Yleisimpiä ilmaisimia kaikissa kielissä o a demons a ii i , ja
niiden mää äiseksi unnis aminen oi pe us ua muun muassa kon eks-
iin ja sanajä jes ykseen: lauseenalkuinen sana ulki aan yleensä mää äi-
seksi ja lauseenloppuinen epämää äiseksi. Toisin sanoen unnis aminen
nouda aa saa u e a uushie a kiaa (A nold 2008). Seman inen de i-
nii isyys on La ja aa an (2007, 301) mukaan suomen kielessä ela ii is-
a: kaikki kielen ii aa a ilmaukse ei ä ole joko de inii isiä ai inde i-
nii isiä. Teks in uo aja ilmaisee ennen kaikkea kokonaisuuksia, jolloin
ei ole olennais a, e ä as aano aja unnis aa jokaisen kokonaisuuden
osan. Ymmä ämis u kimus ei osin äysin ue La ja aa an näkemys ä,
koska lukija py kii a kaisemaan epäsel ä kin ii aussuh ee lukiessaan
( . esime kiksi Glucksbe g ja muu 1975; Beal & Belg ad 1990), mikäli
lukee ymmä ääkseen. Lapse pys y ä ähän jo noin kahdeksan uo iaas a.
Rajaamme ässä yh eydessä a kas elun sellaisiin mää äisiin ilmauk-
siin, joissa mää äinen a koi e kielenne ään subs an ii illa. Jos subs an-
ii illa on a kenne, kokonaisuu a oidaan a kas ella subs an ii ilau-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
172 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
sekkeena. Subs an ii ilausekkeen ala yypi eli ne, joissa subs an ii in
edus ajana on p onomini ai nume aali ( . esime kiksi Hakulinen,
Vilkuna, Ko honen, Koi is o, Heinonen, Alho 2004, 431), jää ä aineis-
on ulkopuolelle. Aineis oon kuuluu sekä yleis- e ä e isnimiä, o a han
eks ien henkilöhahmoihin ii aa a nimi ykse olennainen osa ke o-
mus a. Lisäksi jo a se- a ken een ole e ua a ikkelis umis a oidaan
mi a a suh eessa mahdollis en ilmauksien kokonaismää iin, aineis on
kaikki mää äise ilmaukse o a sellaisia, jo ka pe iaa eessa oi a saada
p onomini a ken een. Aineis on ulkopuolelle jää ä siis ne mää äise
ilmaukse , jo ka ilmaise a empo aalisia eli ajallisia ai spa iaalisia eli
paikkaan lii y iä me ki yksiä ja joi a a kenne aan p oad e beillä. Lisäk-
si u kimusaineis on ulkopuolelle jää ä luonnos aan mää äise pe -
soonap onomini (ks. Hakulinen ja muu 2004, 1352), pelkkien p ono-
minien muodos ama lausekkee , adjek ii iedussanaise lausekkee sekä
ellipsin akia edussana oma lausekkee . – Mää äis en ilmauksien a -
kas elu ajau uu noin 24000 eks isanan aineis oon, joka on poimi u
oisen, neljännen ja kuudennen luokka-as een Unelma-aineis os a.
Se- ai ne- a ken eella me ki yjä ilmauksia a kas ellaan laajemmas a
aineis os a eli 2.–6. luokan eks eis ä (n. 40000 eks isanaa), jo a esi-
me kkejä löy yy ii ä ä mää ä.
Mää äinen ilmaus on mää äinen, kun sen a koi e on ilannekon eks-
issaan sillä a oin ainoa, e ä eks in uo aja oi ole aa as aano ajan
ie ä än, mis ä a koi ees a on kyse. Ta koi een uudelleenmainin a on
mää äisyyden yyppi apaus (Hakulinen ja muu 2004, 1350). Näin ollen
eks issä jo aikaisemmin maini uun, eks is ä ai kon eks is a pää el yyn
ai muu en ilmeiseen a koi eeseen ii aa a subs an ii ilausekkee
o a mää äisiä (ks. P ince 1981; 1992; Vilkuna 2000; Hakulinen ja
muu 2004). Mää äisiä o a pai si kon eks is a pää elly myös ak i oidu
ilmaukse , jo ka o a yypillises i suh eessa as aano ajaan ja lii y ä
siihen kehykseen, jonka kon eks i luo hänen mieleensä (ks. P ince 1981;
Vilkuna 1992). Kehi y ässä ki joi uksessa myös ensimaininna oi a
olla mää äisiä, e enkin jos niiden a koi e on a alla ai oisella ankku oi-
u kon eks iin ( . aulukko 22, P ince 1981). Mää äisyys suh eu uu
myös implika ii iseen unne uus- ja saa u e a uushie a kiaan (Gundel
ja muu 1993), jo en joidenkin a koi eiden – e i yises i uudelleenmai-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472

e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 173
nin ojen – mää äisyys on moninke ais a. Kun analysoinnissa on kui-
enkin kyse kehi y äs ä kieles ä, on sel ä, e ä esime ki o a älillä
ulkinnan a aisia. Uudelleenmainin ojen as akoh ana oimi a ensi-
maininna saa a epämää äisen ulkinnan, mikäli a koi e ei ole u uu-
del aan ilmeinen ai lauseke ei sisällä mää äisyy ä ilmaise ia mää i ei-
ä, joi a o a muun muassa p onomini a ken ee , gene ii imää i ee ja
possessii isu iksi (Hakulinen ja muu 2004, 1350).
Mää äisyyden laji muodos a a ässä u kimuksessa iisi yhmää (ks.
aulukko 23), jo ka oimi a aineis on käsi elyn pe us ana. Ensimainin-
nal aan mää äinen ilmaus oi kuulua aulukon 23 yhmiin 2−5, eli mää-
äisyys oi pe us ua a ken eeseen, u uun a koi eeseen, uni e saali-
p onominiin ai k an i a ii isuu een. Uudelleenmainin oihin on puo-
les aan ii a u jo aiemmin eks issä ai a koi ee o a kon eks insa
pe us eella niin ilmeise , e ä ilmauksen oi ka soa ole an lukijalle u u
eli kon eks issaan mää äinen.
Taulukko 23. Mää äisyyden laji .
Ryhmän nimi Sisäl ö
1. Uudelleenmainin a Aikaisemmin maini u
Teks is ä ai kon eks is a pää el y
Muu en ilmeinen
2. Ta ken ee Demons a ii ip onomini
Gene ii imää i e
Possessii isu iksi
3. Tu u a koi ee E isnime
Tu u henkilö ja paika
Pe heenjäsene
Ta koi ee , joi a on olemassa ain yksi ke allaan
4. Uni e saalip onomini Kaikki-me ki yksise p onomini
5. K an i a ii isuus Nomina ii i- ai gene ii imuo oinen mää i e
Mää äis en ilmauksien laji suh eu e aan niin sano uihin ke omus yyp-
peihin, jo ka ku aa a kehi y ää ki joi amis a ke o aan eks iin johda -
ele as a aihees a Unelmieni päi ä (aineis oa esi ellään a kemmin ki -
jan johdan olu ussa). Oppilaskoh ais en asoe ojen ja luokka-as eiden
älis en kehi yse ojen akia aineis o sisäl ää hy in he e ogeenisen eks i-
joukon ( . Ma ilainen 1989). Osa eks eis ä on helpos i luoki el a issa
ke omuksiksi, mu a osa muis u aa enemmän lue eloa ai ku aus a
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
174 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
kuin ke omus a ( . Pajunen 2012). Teks ien ominaisuuksiin pe us u a
luoki elu muodos aa ja kumon, jonka oisessa päässä on ke omusmai-
siksi luoki el a a eks i ja oisessa päässä lue eloiksi laske a a eks-
i (ks. aulukko 24). Näiden ää ipäiden älillä on kolme eks i yhmää:
lue elomaise ke omukse eli sk ip i , keskene äise ke omukse ja
lyhyempään he keen keski y ä ku aukse . Luoki elu poikkeaa Pajusen
(2012), Ma ilaisen (1989) ja Vesalan (2012) ekemis ä holis isis a a ioin-
neis a jonkin e an, koska a oi eena on saada mää äis en ilmauksien
käy ön kehi yminen mahdollisimman sel äs i näky iin.
Taulukko 24. Teks ien luoki elu sisällön ja aken een pe us eella mää i el ä iin eks i yyp-
peihin.
Teks in yyppi Pii elue elo
Ke omusmainen eks i Teks is ä e o uu selkeä juoni, jonka e enemis ä ke oja
ku aa
Ke oja pe us elee apah umien älise syy- ja seu aus-
suh ee
Sisällön kannal a olennaise asia pysy ä mukana koko
ke omuksen ajan
Lue elomainen eks i Tapah umien äliin jää seli ämä ömiä aukkoja
Ke on a e enee pin apuolises i ja ku auksen mää ä on
ähäis ä
Tapah umas a oiseen sii y ään usein, minkä akia eks i
aiku aa juoni ungol a
Keskene äinen ke omus Teks i alkaa ke omusmaises i mu a loppuu yllä äen
Ku aus Teks i keski yy ku aamaan lyhy ä he keä
Teks i ei juu ikaan sisällä apah umia
Lue elo Teks i lis aa apah uma pe äkkäin
Kokonaisuus oi muodos ua yhden e bin ympä ille
Sii ymä ja apah umien ku aus jää ä huomio a
Ke omusmais en eks ien yhmään kuulu a ki joi elma , jois a e o uu
selkeä juoni, jonka e enemis ä eks in ke oja ku aa. Teks i muodos aa
kohe en in kokonaisuuden, jossa juonen kannal a olennaise asia pysy-
ä mukana koko ke omuksen ajan. Ke omusmaisen eks in ke oja
pe us elee apah umien älise syy- ja seu aussuh ee sekä si oo ke o-
muksensa aikaan ja paikkaan. Ke omus on siis aken eel aan johdon-
mukainen ja eks uaalises i yhdenmukainen, ja se he ä ää mieliku ia
luomis aan odellisis a ai ku i elluis a maailmois a. Kouluko puksen
eks eissä nämä mieliku a lii y ä unelmien päi ään ja sen sisäl öön.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 175
Lue elomais en ke omus en yhmä sijoi uu eks i yyppija kumolla
melko lähelle ke omusmais en eks ien ää ipää ä. Ryhmän eks i muis-
u a a ke omuksia mu a o a niin pelkis e yjä, e ä eks i muodos aa
pikemminkin juoni ungon kuin a sinaisen ke omuksen. Yksi lue elo-
maisen ke omuksen unnuspii e on pe äkkäisyy ä ilmaise an em-
po aalisen si en-ad e bin käy ö i kkeen alussa. Tapah umas a oiseen
sii y ään nopeas i ja apah umien älille saa aa jäädä pi kiäkin seli ämä -
ömiä aukkoja. Nämä yhjä kohda ei ä kui enkaan aiku a ha ki uil a
yylikeinoil a, minkä akia eks iin syn yy lue elomaisuuden aiku elma.
Lue elomaisen ke omuksen ke on a pysy elee hy in yleisellä asolla
ja ku auksen mää ä on a sin ähäis ä. Osallis ujien ku aaminen jää
ähemmälle, mu a eks in apah uma lii y ä oisiinsa, mikä e o aa
lue elomaisen ke omuksen puh aas i lue eloiksi nime yis ä eks eis ä.
Ja kumon seu aa an yhmän muodos a a keskene äise ke omukse .
Ne alka a a sin ke omusmaises i mu a loppu a yllä äen. Ke oja oi
ku ailla apah umia hy inkin a kas i eks in alkupuolella, mu a ke o-
mus ei saa u a loppu a kaisuaan eks in aikana. Ki joi aja ei siis ole
saanu eks iään almiiksi aika ajojen pui eissa ai on äsyny ki joi a-
miseen ja lope anu eks in kesken. Keskene äis en ke omus en ä -
kein pii e onkin juu i a inan yllä ä ä ka keaminen: eks i e enee loogi-
ses i, ki joi aja osoi aa apah umien aikajäsennyksen ja ku aa osallis u-
jia mu a ei ie juon a loppuun as i. Lisäksi aineis ossa on eks ejä, jo ka
alka a a sin ke omusmaises i mu a joissa ke on a muu uu alun
jälkeen lue elomaisempaan suun aan. Tällaise eks i ei ä kui enkaan
kuulu keskene äis en ke omus en yhmään, sillä niissä apah uma
ke o aan loppuun saakka. Nämä eks i on luoki el u lue elomaisiin
ke omuksiin.
Neljännen yhmän muodos a a ku auksiksi luoki el a a eks i . Ku-
aukse keski y ä päi ää lyhyempään he keen ja ku aa a yksi äisen
asian ai apah uman melko a kas i. Ku auksiksi luoki el a issa eks-
eissä ei ole juoni unkoa eikä eks i pidä sisällään unsas a apah umien
joukkoa. Osallis ujia ku a aan mu a esime kiksi apah umien aika-
jäsennys puu uu. Ryhmään kuulu a myös aineis on lyhimmä eks i ,
jo ka ei ä lyhyy ensä ja apah umaköyhyy ensä pe us eella kuulu mihin-
kään muuhun ja kumon eks i yhmään.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
176 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
Ke omusmais en eks ien as akoh ana eks i yyppija kumolla on
lue eloiksi nime y eks i . Niissä unelmien päi än apah uma on lis a -
u pe äjälkeen eikä yksi äis ä apah umaa ku a a mainin aa a kemmin.
Lue elo oi koos ua yksi äisis ä sanois a, lauseis a ai pa in i kkeen
kokonaisuuksis a. Usein lue eloksi luoki el a a eks i aken uu yhden
e bin, ku en haluamis a ai saamis a ilmaise an, ympä ille. Teks i ei si-
sällä pe us el uja syy- ja seu aussuh ei a eikä sii ymiä ai i se ekemis ä
ku ailla a kemmin. Teks in sisäl ämä apah uma ei ä äl ämä ä lii y
oisiinsa, ja niiden ajallinen e äisyys oisis aan oi olla hy inkin pi kä.
Juu i apah umien kausaalinen ja ajallinen i allisuus e o aa lue elo
lue elomaisis a ke omuksis a.
Kun aineis on eks ejä on jae u eks in yyppija kumon yhmiin, ei
ole juu ikaan huomioi u si ä, pysyykö oppilaan ki joi ama eks i anne-
ussa aiheessa. Koska u kimuksen koh eena o a mää äis en ilmauksien
yh eyde eks in luoki ukseen, aiheessa pysyminen ei ole olennainen
luoki eluk i ee i. Huomio keski e ään siis eks in sisällön ja aken een
muodos amaan kokonaisuu een ja siihen, millaisia yh eyksiä mää äis-
en ilmauksien eks ikoh aisella esiin ymämää ällä on ähän kokonai-
suu een ( . Labo & Wale zky 1967).
mää äise ilmaukse unelmaki joi elmissa
Mää äisiä ilmauksia eli lausekkei a, joiden pääsanana on a alla ai oi-
sella u uun a koi eeseen ii aa a subs an ii i, on aineis ossa pa isen
uha a, mää ällises i lähes yh ä paljon aineis on joka luokka-as eella,
mu a ki joi ajakoh ainen ja suh eellinen jakauma on ino (ks. aulukko
25). Hieman useampi kuin joka kymmenes (14,8%) eks i sisäl ää ain
epämää äisiä ja genee isiä ilmauksia ja luokka-as ei ain a kas el una
ällais en eks ien osuus on odo uksenmukaises i suu in oisen luokan
aineis ossa (22,7%). Neljännellä ja kuudennella mää äisiä ilmauksia
jä e ään käy ämä ä enää alle kymmenesosassa eks ejä. Sukupuoli ain
a kas el una ain epämää äis en ja genee is en ilmauksien käy ämi-
nen näy äisi ole an leimallisempaa pojille, sillä 73,5 p osen ia ällais en
eks ien ki joi ajis a on poikia. Nämä eks i o a useimmi en lue elo-
maisia kokonaisuuksia, jo ka aken u a haluamis a ai saamis a a koi -
a ien e bien ympä ille (ks. esime kki 1). Myös melko yleisellä asolla
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 183
Muu aman mää äisen ilmauksen sisäl ä issä eks eissä esiin y ä jo
kaikki eks i yypi . Ryhmään kuulu issa oisluokkalais en eks eissä on
sekä lue elomaisia, yleisellä asolla pysy ele iä ki joi uksia (esime kki
11) e ä ke omusmaisempaa eks iä (esime kki 12). Lue elomais en ke -
omus en ja ke omusmais en eks ien mää ä on aiempaa suu empi,
mu a lue elo ja ku aukse o a yhä a sin yleisiä. Neljäsluokkalaisilla
aas suosi uimmaksi yhmäksi nouse a lue elomaise ke omukse ja
ke omusmaisuus al aa alaa, kun mää äis en ilmaus en eks ikoh ainen
mää ä kas aa (esime kki 13). Samankal ais a endiä nouda a a myös
kuudesluokkalais en eks i : muu aman mää äisen ilmauksen eks i
o a pääsään öises i lue elomaisia ke omuksia (esime kki 14) mu a
paino us sii yy ke omusmaisempaan suun aan (esime kki 15).
Lue elo:
11) Unelmieni päi ä on e ä meidän koko pe he menisi lomalle. Kah-
deksaksi iikoksi ja e ä mikään ei menisi pieleen. Eikä kukaan ii elisi
eikä huu aisi ja e ä kaikki läh isi hy illä mielin. ai iskä os aisi kaik-
kea kii aa Essille ja mulle. se olisi ki aa. E ä olisi kuuma. ja se oli
minun unelmieni päi ä. (2F54)
Lue elomainen ke omus:
12) Olipa ke an y ö joka oli aina melkein iloinen. ja sen y ön nimi
oli ilona. mu a ke an hanelle apah ui ihan ou oa. kun hän meni
kella in hän näki siellä peikon. mu a se olikin ain aa ekasa. mu a
kui enkin hän säikäh i. aika paljon. mu a si en hän lopuksi nau oi.
kuinka hassu hän oikein oli peläs y aa e kasaa. si en hän ä alkoi
äsy ään ja meni nukkumaan. (2F36)
Ke omus:
13) Oli auhallinen ja lyhy yö, minä nukuin. Puu apisi a ja uuli
puhalsi lujaa. minä he äsin ja menin ikkunaan ja huomasin kuinka
kaunis a ulkona oli. Ulkona au inko nousi ja alaisi ai aan. Minä
menin o amaan il in ja juoksin akapihalle. Minä en ollu ikinä eläis
-
säni nähny mi ään yh ä kaunis a. Le i in il in nu mikolle ja menin
makaamaan. Yh äkkiä so sia uli il illeni ja pyysi ä leipää. Syö in
so sia ja he nukah i a il illeni. Jä in linnu auhaan. Minä menin
sisälle ja olin osi onnellinen. Tämä päi ä oli unelmieni päi ä. Loppu.
Tämä apah ui minulle iime kesänä. (4M94)
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472

184 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
Lue elomainen ke omus:
14) Nukun 10.00, syön kunnon aamupalan pakkaan a a a . Mua
ullaan limusiinilla Hakeen. Si en meen len okoneella Kanadaan. Sie
mulle on a a u jäähalli ja sie on kaikki mailman jääkiekko maila ja
saan es ailla nii ä. Si alkkaan sii a pa haa ja mee NHL-peliin illal-
la. Teen 6 maalia ja 3 syö ö pis e ä. ja mu ali aa NHL–all s aa iin.
Sain sii ä pelis ä 10 miljoonaa ja si en os in ommy Hil ige in kaikki
aa ee !! (6M80)
Ke omus:
15) He äsin aamulla yhdeksän aikoihin lämpöiseen haimaan au-
inkoon. Menimme pe heeni ja iso anhempieni kanssa nau imaan
e inomaises a aamupalas a. Aamiaisen jälkeen lähdimme pi kähän ä
eneillä koh i ko allisaa a. Kun nousimme maihin, lähdimme he i
sno klaamaan ja uimaan. Söimme e äämme saa essa, jonka jälkeen
lei än mu usilla uokimme kaloja kädes ä. – – Menimme ho ellille
kahdeksan aikoihin, missä söimme ja joimme, ka soimme esi yksiä ja
meille ojenne iin s ipendi ja mi ali sii ä, kun oi imme lusikoiden su-
kellus kilpailun. Kä imme ielä kaiken ämän jälkeen il auinnilla, jon-
ka jälkeen luonnon ääniä kuunnellen menimme nukkumaan. (6M97)
Kun mää äis en ilmaus en eks ikoh ainen mää ä kas aa yli kuu een,
ke omusmaise eks i kas a a a osuu aan. Toisen luokan aineis ossa
eni en (6–25) mää äisiä ilmauksia sisäl ä iä eks ejä on noin neljännes.
Ke omusmais en eks ien mää ä on ässä eks i yhmässä suu empi
kuin aiemmin, aikka yleisimpiä o a lue elomaise ke omukse . Ne
siis sisäl ä ä unsaas i apah umia, jois a ke oja kui enkin puhuu mel-
ko yleisellä asolla (esime kki 16). Ke omusmaisis a eks eis ä aas e o -
uu selkeä juoni, jonka e enemis ä ke oja ku ailee lue elomaisuu a
a kemmin (esime kki 17). Teks iin on ki ja u myös sii ymä apah u-
mas a oiseen ja ie y asia , ku en keskeisiin henkilöhahmoihin ii aa-
minen, säily ä mukana koko eks in ajan.
Lue elomainen ke omus:
16) Unelmieni pai ä kun minä sain hams e in minä uokin si ä sen
mimi oli ipsulla oli oma juoksupyö ä ja se sai olla meillä 2 uo a
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 185
si en ulin kouluun minä jä in ipsun ko iin ipsu loysi kaksikymen ä
sen iä se upesi syömäänsi ä se jä si kulla sii ä pois si en sii ä uli ho-
pea. loppu aha mu a minulla oli ahaa minä pis in aha pu kkiin
niin me pääs ii uo sis a suomeen kulu e iin aha . (2M188)
Ke omus:
17) Kun Tiina meni ke an kouluun niin hän näki e ä Emmalla oli
uusi annekello. Si en kun Tiina uli ko iin koulus a niin hän sanoi
ihaises i äidilleen: minä haluan uuden pyö än. Kun ke an Emmakin
on saanu annekellon ja aikka mi ä ki aa. Aina ei saa mi ä haluaa
sanoi äi i öihin keski yneenä. Si ä pai si huomenna on syn ä ini ja
-
koi Tiina. Si en huomisaamuna Tiina meni kouluun ja uli koulus a.
Mu a kun hän a asi ko io en niin siellä odo i a kaikki hänen ka-
e insa ja äi i ja isä. Muis i e siis syn ymäpäi äni si enkin ie ys i
sanoi a äi i ja isä yh een ääneen. A aapa mi ä ässä pake issa on.
Voisiko se olla kyllä on se on uusi polkupyö ä kii os äi i ja isä ämä on
unelmieni syn ymäpäi ä ki joi an sen päi äki jaani. (2F15)
Neljäs- ja kuudesluokkalais en eks i , joissa on unsaas i mää äisiä il
-
mauksia, o a suu immaksi osaksi ke omusmaisia ki joi uksia unelma-
päi än sisällös ä (esime kki 18), ja niissä on selkeä juoni alku ilan ei-
neen, apah umien ku ailuineen ja loppu a kaisuineen. Vieläkään kaikki
ki joi ukse ei ä ole ke omusmaisia, mu a lue elo ja ku aukse o a
jo ha inaisia. Runsaas i mää äisiä ilmauksia sisäl ä ä ke omusmaise
eks i o a melko pi kiä ja niissä ke o aan apah umis a paikoi ellen
hy inkin a kas i. Ke on aan kuuluu lisäksi uo opuhelua henkilöhah-
mojen älillä. Runsas mää äis en ilmauksien käy ö seli yykin usein
ie yjen asioiden ai henkilöhahmojen ois umisella.
Ke omus:
18) – He ä ys Helka! isä huudah i. – Ny lähde ään sukel amaan
me elle, isä lisäsi. – Mu a kellohan on as a kuusi aamulla, Helka
sanoi äsyneenä. – Jos ahdo nähdä kaloja, niin mennään! isä huu-
dah i. Aamu Thaimaan saa essa oli hy in lämmin. Eipä aikaakaan,
kun minä ja isi olimme sukellus ehkee niskassa. Hyppäsimme e een.
Meidän mukana oli haimaalainen joka opas i meidä ko alli iu oille.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
186 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
Ko alleja oli e i ä isiä. Simpuka oli a odella hienoja. Mu a si en
uli odo amani koh a. Pusukala uli ja pussasi minua! Se oli odella
hienoa. Ke äsin sukellus eppuun simpukoi a, ko allia ja o in esikame-
allani ku ia pusukalas a. Nousimme pin aan ja sanoin: – Kii os isi!
Isikin pi i sukel amises a. Loppu. (4F23)
Sukupuoli ain a kas el una e o koko aineis ossa o a sel ä . Ylipää ään
mää äisiä ilmauksia käy ä ien oisluokkalais en y öjen ja poikien luku-
mää ä on lähes sama, mu a suu in osa pojis a käy ää ain yh ä ai kah a
mää äis ä ilmaus a kun aas y öillä suu in yhmä on kolmes a neljään
mää äis ä ilmaus a ke ää ä eks i . Suu in iheys on pojilla 11 mää-
äis ä ilmaus a eks issä, y öillä 25. Suu e iheyde o a kui enkin yksi -
äis apauksia. Neljäsluokkalais en poikien aineis ossa ain muu aman
mää äisen ilmauksen sisäl ä ä eks i ka a a lähes puole eks eis ä.
Ty öjen eks eissä esiin ymämää ä aih elee enemmän. Kuudennen
eks eissä e o o a sukupuoli ain a kas el una ielä alempia luokkia
selkeämpiä. Ty öjen eks eissä käy e ään unsaas i mää äisiä ilmauksia,
ja ain ajaassa iidenneksessä on alle sei semän mää äis ä ilmaus a.
Poikien eks eille aas on yypillis ä, e ä mää äis en ilmauksien käy ö-
mää ä jää as eikon alapäähän: alle kymmenen mää äis ä ilmaus a on
neljässä iidesosassa poikien eks eis ä.
Sukupuolie o näky ä sel äs i myös kaikkien luokka-as eiden eks i-
yyppijakaumis a (ks. aulukko 29). Yleisimmä mää äisiä ilmauksia
sisäl ä ä eks i yypi o a oisella luokalla lue elomaise ke omukse
ja lue elo . Sel äs i yli puole oisluokkalais en lue elomaisis a ke o-
muksis a on y öjen ki joi amia ja lue elois a unsas puole as aa as i
poikien. Selkein e o sukupuol en älillä on y öjen ke omusmais en
eks ien suu i mää ä. Neljännellä ja kuudennella luokalla eks i yyppien
painopis e sii yy ke omusmaisiin eks eihin ja lue elomaisiin ke o-
muksiin. Kummallakin luokka-as eella yli puole y öjen eks eis ä on
ke omusmaisia ja poikien puolella yleisyy ään kas a a a lue elomai-
se ke omukse . Samalla ku aus en ja lue eloiden mää ä ähenee mo-
lempien sukupuol en aineis ossa.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 187
Mää äise ilmaukse ja
eks in yyppi /
Ikäluokka ja sukupuoli
Toinen
Ty ö
Toinen
Poja
Neljäs
Ty ö
Neljäs
Poja
Kuudes
Ty ö
Kuudes
Poja
Ke omusmainen 15 5 23 5 15 5
Lue elomainen 29 20 8 23 11 23
Keskene äinen 2 0 3 0 0 1
Ku aus 3 10 4 10 0 1
Lue elo 17 25 2 11 2 8
mää äis en ilmaus en käy ön kehi yminen ja
ke omuksen syn y
Mää äis en ilmauksien mää ä kas aa alakoululais en eks eissä kehi-
yksellises i ja samalla eks in ke omusmaisuus kas aa. Mää äis en il-
mauksien ja eks i yyppien suhde näkyy sel immin, jos laske aan jokai-
selle eks i yypille luoki ain sille ominainen mää äis en ilmauksien
mediaani. E i eks i yypeis ä ke omusmaise eks i ja keskene äise
ke omukse saa a ko keimma mää äis en ilmauksien mediaani . Toi-
sella luokalla ke omusmais en eks ien mediaani on 9,5, neljäsluok-
kalaisilla 10 ja kuudesluokkalaisilla pe ä i 16. Myös keskene äis en
ke omus en mediaani liikku a melko samoissa lukemissa. Ke omus-
maisuuden edelly yksenä aiku aisi siis ole an melko unsas mää äis-
en ilmauksien mää ä. Luonnollises i se on seu aus a juonen kannal a
olennais en asioiden, ku en henkilöhahmojen, ois umises a ja niihin
ii aamisen unsaudes a. Kuudennen luokan ko kea mediaani seli y-
ä osin myös eks ien pi enemisellä (ks. Kouluko puksen sanamää is ä
eoksen johdan olukua): pidempään eks iin mah uu enemmän uudel-
leenmainin oja. Tosin eks i oi alakoululaisella olla pi kä myös lue e-
le uuden ja i allis en lisien akia.
Ke omusmais en eks ien ja keskene äis en ke omus en äliin sijoi -
u a lue elomaise ke omukse sisäl ä ä sel äs i ähemmän mää äisiä
ilmauksia (mediaani 4–6) kuin ke omusmaisuu een pohjaa a eks-
i . Lue elomaise ke omukse esi ele ä apah umis a ain pääkoh-
da , minkä akia kokonaisuus muis u aa juoni unkoa. Tapah umas a
oiseen sii y ään nopeas i, jolloin ois u ien asioiden mää ä ähenee.
Tois oa − ja si ä kau a mää äis en ilmauksien mää ää − ähen ää myös
Taulukko 29. Mää äisiä ilmauksia sisäl ä ä eks i eks i yyppija kumon mukaan alakou-
lun luokilla.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
188 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
ke onnan pin apuolisuus, sillä lue elomaisissa ke omuksissa asioi a
ja apah umia ei esi ellä ai ku ailla a kas i. Koska eks i pi ää sisällään
paljon apah umia, jo ka aih u a iheään ah iin, lukijalle esi ellään
paljon uusia a koi ei a sen sijaan, e ä ii a aisiin ois u as i jo u ui-
hin a koi eisiin ja akenne aisiin eks i niiden a aan.
Kaikkein ma alimma mää äis en ilmaus en mediaani (1–3,5) löy y ä
odo uksenmukaises i eks i yyppija kumon lue elomaisimmis a eks-
eis ä eli ku auksis a ja lue elois a. Niiden ma ala mediaani seli y-
ne ä ois on ähäisyydellä sekä eks in sisäl ämien asioiden ja apah u-
mien i allisuudella. Lue elo sisäl ä ä kin unsaas i epämää äisiä ja
genee isiä ilmauksia, jo ka ii aa a epä a kkaan ai yleiseen joukkoon.
Ku auksiksi luoki el a a eks i aas o a mones i niin lyhyi ä, e ei niis-
sä edes ehdi ä ii a a ko inkaan moneen a koi eeseen saa i ois aa ii -
auksia eks in aikana.
Re e en iaalinen kohe enssi kas aa si en sel äs i ke omusmaisuu-
den – ja ke omus aken een – myö ä. Ta allaan ämä on kehäpää elmä,
koska ke omus edelly ää kohe enssia, eli ke omus mää i ellään aina-
kin osaksi e e en iaalis en ii aus en a ulla. Sil i on aikea sanoa,
onko yh eys kausaalinen ( . Mäkinen ja muu 2014). Re e en iaalisia
ilmauksia oi nimi äin olla melko unsaas i myös lue elomaisissa ke -
omuksissa. Lisäksi jo alle kouluikäise lapse ymmä ä ä ja uo a a
e e en iaalisia ii auksia puhu ussa kielessä, aikka he ei ä osaisi lu-
kea ja ki joi aa. Ki joi amisen aikeus ja siinä onnis uminen on siis
e e en iaalisis a ii auksis a iippuma on ongelma.
Alakoululais en se- a ken eellise mää äise ilmaukse
Mää äis en ilmauksien lisään yminen ke omuksissa on pai si kehi yk-
sellis ä myös hidas a. Ta kas elemme lopuksi, o a ko a ikkelinomaise
se- a ken ee , jo ka o a u uja puhu ussa kielessä, löy änee iensä kehi -
y ään ki joi ukseen helpo amaan mää äisyyden ilmaisua. Yleensähän
ole e aan, e ä lapse ensin ki joi a a ku en puhu a (ks. esime kiksi
Be man 2007). Puhu un kielen aiku us on myös Myöhemmän kielen-
kehi yksen u kimushankkeen yksi aus ahypo eesi, jonka mukaan aloi -
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472

e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 189
ele a ki joi aja nojaa puhu uun kieleen, jos a si en niin sano u aka-
eeminen kielenkäy ö i au uu ähi ellen (ks. eoksen johdan olu un
pe usole uksia). Ta kas elumme poikkeaa aiemmas a a ikkelis umis-
u kimukses a sekä kehi ysnäkökulman e ä mahdollisiin esiin ymisiin
e aamisen pe us eella. Näin saadaan näky iin endenssin ja sa unnai-
suuden mahdollinen e o.
Puhu ussa suomessa käy e ään e ilaisia a ken ei a mää äisyy ä il-
maisemaan (Hakulinen ja muu 2004, 1353–1356). Ta ken eena oi a
oimia esime kiksi demons a ii ip onomini ja demons a ii ise p oad-
e bi , ku en esime kiksi ii auske jussa (yks mies) – se mies. Näis ä
e i yises i a ikkelimaisen se-p onominin a kennekäy öä on u ki u
suomen osal a pi kään, sillä puhu ussa kielessä paino on se on niin
a allinen, e ä sen on ka so u eh ä änsä osal a lähes y än mää äis ä
a ikkelia. Tämä ei ole yllä ä ä kehi ys: esime kiksi La ja aa an (2007,
294–295) mukaan kaikissa – a ikkeli omissakin – kielissä käy e ään
demons a ii eja ilmaisemaan subs an ii in a koi een maini uu a ai
muu a u uu a. Lau yn (1996, 162) mukaan jo Se älä (1883) oli ha-
ainnu , e ä se-p onominia käy e ään puhekielessä mää äisen a ikkelin
apaan. Se älän jälkeen se- ja ne-p onomini a ken eiden käy öön ja a ik-
kelimais umiseen o a o anee kan aa muun muassa La ja aa a (1990),
Lau y (1996) sekä Ju onen (2000). A ikkelis umiskeskus elu ei kui en-
kaan ole joh anu yksimielisyy een, ja joka u kijalla un uu ole an oma
näkemyksensä a ken een käy ö iheydes ä ja eh ä äs ä.
Se- a ken eellisia ilmauksia a kas ellaan kaikil a alakoulun luokil a,
jo a esime kkejä löy yisi ii ä ä mää ä. Aineis ossa on ny yh eensä
40000 sanaa ja ässä sanamää ässä se- ai ne-demons a ii ip onominia
käy e ään subs an ii ia mää i ä änä a ken eena ain 78 ke aa. Lähes-
kään kaikki ki joi aja ei ä ylipää ään käy ä a kenneilmauksia, aan
nii ä esiin yy ain noin joka kymmenennessä (11,5%) eks issä. Suku-
puoli ain a kas el una ilanne on asainen. Ta ken eellis en ilmaus en
käy äminen on ha inais a myös siinä mielessä, e ä suu in osa käy ää
se- ai ne- a kenne a eks issään ain ke an (ks. aulukko 30). Si en
myös eks ikoh ais en esiin ymämää ien pe us eella käy ö näy ää ha -
inaisel a. Toisen, neljännen ja kuudennen luokan aineis ojen kaikkiin
mää äisiin ilmauksiin suh eu e una a kenneilmauksien osuus jää kul-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
190 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
lakin uosiluokalla alle kolmeen p osen iin. P osen iosuus näy äisi
ielä pienene än iän mukaan, mu a aineis o on a sinaiseen k an i-
a ii iseen a kas eluun hieman pieni. Kokonaisuudessaan oi ode a,
e ä a kenneilmauksien käy ö on sa uman a ais a eikä osoi a se- ja
ne-a ikkelin syn yä ai yleis ymis ä kehi y ään ki joi e uun kieleen.
Taulukko 30. Se/ne- a ken eiden mää ä eks ei äin e i ikäluokilla.
Ta ken eiden mää ä eks issä / Ikäluokka Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes
Yksi a kenne 10 14 9 11 7
Kaksi a kenne a 2 4 1 1 1
Kolme a kenne a 1 2
Suu in osa (79,5%) aineis on se- a ken eellisis a mää äisis ä ilmauksis a
on luoki el a issa mää äisyyden yyppi apauksiksi eli uudelleenmainin-
noiksi, joiden a ulla ii a aan johonkin eks issä jo aiemmin maini uun
a koi eeseen. Uudelleenmaininnalla oidaan ii a a u uun a koi -
eeseen joko aiemmin maini un subs an ii in a ulla (esime kki 19) ai
esime kiksi synonyymisellä ilmauksella (esime kki 20). Uudelleenmai-
ninnan k i ee i ei siis ole saman sanan ai lausekkeen esiin yminen
uudelleen eks issä, aan kaikki samaan a koi eeseen ii aa a sana
laske aan uudelleenmainin ojen yhmään. Kokonaisuudessaan uudel-
leenmainin ojen yhmä on kui enkin a sin he e ogeeninen, ja al aosa
yhmän a ken eellisis a ilmauksis a on yksi äis apauksia, jolloin yksi
mää äinen ilmaus me ki ään a ken eella ain yhden ke an eks in ai-
kana. Uudelleenmainin ojen sys emaa inen me ki seminen p onomini-
a ken eella ei siis ole a anomais a oppilaiden uo amissa kouluki joi-
elmissa.
19) Olen a sas us lei illä siellä oli pa as hoi ohe onen Sillä minä hy-
pin es ei ä ja laukkasin ja kä in maas ossa ja nukuin allin ylä ke as-
sa al oin yöllä ja pesin a us ei a mu a si en aamulla ne a us ee oli
mä ä ja mun pi ilaina a unnille oisen he osen sa ulaa. (3F1)
20) Olipa ke an pieni makka an näköinen koi a. Se meni lo oa-
maan. Ja 2 unnin pääs ä se sai Lo o oi on. Mu a koi a upesi ka u-
maan mi ä oli oikein ehny . Koska hän ei ienny mi ä ekisi niillä
ahoilla. (2F41)
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 191
Mui a aineis ossa esiin y iä se- a ken eellisen mää äisen ilmauksen ii -
aussuh ei a o a kehyksen kau a u uun a koi eeseen ii aaminen
(11,5%) ai ensimaininnan käy äminen (9%). Kehyksen kau a unne-
un a koi een u uus pe us uu ois on sijaan jonkin edellä esi e yn
ilmauksen ak i oimaan kehykseen (esime kki 21). Jo ensimmäisellä
mainin ake allaan a ken eella me ki yn ilmauksen a ulla aas uodaan
keskus eluun uusi a koi e, jonka eks in uo aja ole aa ole an jossain
mielessä u u as aano ajalle. Ta ken eellisen ensimaininnan u uus
oi pe us ua esime kiksi eks in henkilöhahmojen yh eiseen ie oon
eks in ku aamas a maailmas a ai siihen, e ä a koi e saa seli yksensä
ai ulkin akon eks insa pian ensimaininnan jälkeen (esime kki 22).50
Sekä kehyksen kau a u uun a koi eeseen ii aa a e ä jo ensimai-
ninnassa esiin y ä p onomini a ken ee o a kui enkin hy in ha inai-
sia ässä aineis ossa.
21) Tai si en oisin mennä äikka pa iisiin. Ja pa iisissa oisi ka sella
si ä ihanaa o nia joka pa iisissa on. (3F39)
22) Pääsen idolini Rihannan konse iin, sillä hän on saapunu Suo-
meen, joka on yksi niis ä mais a, joissa hän kie ueellansa käy. (6F19)
Lopuksi
Re e en iaalinen kohe enssi eli unnis e a a disku ssi e e en eihin
ii aaminen ja ylipää ään kohe enssi eli eks ien yh enäisyys, loogisuus,
apah umajä jes yksen huomioono aminen, ajallinen ja paikallinen
sijoi uminen jne. lisään y ä kehi yksellises i. Kehi ys alkaa puhu un
kielen yh eydessä jo esikouluiässä, mu a ki joi amisen osal a kehi ys
on paljon hi aampaa. Osa alakouluikäisis ä halli see ii aussuh eiden
ilmaisun jo alakoulun alussa, mu a keskimää in kehi ys nopeu uu ala-
koulun keski aiheilla ja ja kuu koko alakoulun ajan. Vaikka lapsi halli -
50 Pe in eisen kieliopin mukaan esime kissä (22) on kyse ka a o ises a, eks issä e eenpäin ii aa as a
p onominis a (ks. Pen ilä 1963, 514) eikä a sinaises a a ikkelimaises a käy ös ä.
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472
192 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen
sisi monia ii aussuh eiden kielellisen me kinnän keinoja jo a hain,
aikuis ason seman is-p agmaa inen hallin a saa u e aan (keskimää in)
alakoulun loppupuolella. Kehi yksen aus alla on monia kielenulkoisia
ekijöi ä. K onologisen iän lisäksi mielen eo ian on ol a a ii ä än ke-
hi yny , jo a lapsi osaa o aa huomioon ies in as aano ajaa. Vas aa-
as i lapsen on kye ä ä ii ä äs i kon olloimaan oimin aansa, jo a
hän pys yy suunni elemaan eks in uo oa. Olemme ässä lu ussa u -
kinee e e en iaalis en ilmauksien käy öä ajaamalla a kas elun mää-
äisiin ilmauksiin eli sellaisiin subs an ii ilausekkeisiin, joi a oidaan
a i aessa aja a p onomineilla. Tu kimuksen aineis ona on ollu ala-
kouluikäis en las en apaas i uo amia ki joi elmia anne us a aihees a
eli niin ku su uja Unelmaki joi elmia.
Ki joi elmien kohe enssi lisään yy as ei ain si en, e ä sekä mää äis-
en ilmauksien mää ä e ä ki joi elmien ke onnallisuus ke omus a-
ken een kau a mää i el yinä lisään y ä . Nuo impien eks i o a usein
yhden lauseen epä eks ejä ai e ias eises i epäkohe en eja. Teks ikohe-
enssi kas aa ki joi elmien aken een alkaessa nouda aa ke omus-
akenne a ja ii aussuh eiden kehi yessä äsmällisiksi. Suu in osa ai-
neis on ki joi ajis a on ässä aiheessa as a alakoulun lopussa. Ty öillä
eks ikohe enssi kehi yy e i ah ises i poikien kanssa.
Mää äisillä ilmauksilla ilmais aan niin sano ua u ua in o maa io a
eli eks iin a alla ai oisella jo uo ua in o maa io a, jo a ja kossa äy-
denne ään. Tu un in o maa ion e e en in äy yy olla palau e a issa kon-
eks is a, sen s a us oi olla ha ainnon kannal a salien i ai si en u uus
pe us uu ole e uun u uu een. Nuo immilla alakouluikäisillä ole e u
u uus on keskeinen u uuden muo o. Alakouluikäinen ole aa elinym-
pä is önsä kuulija-lukijan kannal a u uksi ja uo pe heeseen, kouluun
ja ys ä iin ii aa ia ilmauksia esi elemä ä eks iin. Osaksi u uus on
ymmä e ä issä ilan eisen ja kul uu isen ak i oinnin kau a. Jos eks i
on hy in epäkohe en i, mää äisiä ilmauksia on ähän ai ei ollenkaan:
eks i lue elee unelmakoh ei a eikä ke o unelmapäi än sisällös ä.
Alakouluikäis en mää äisiä ilmauksia ei oi a ioida esime kiksi
Gundelin ja muiden (1993) apaan implika ii isella anne uusas eikolla,
koska huomion koh eena ja ak i oi uneena oi olla myös ilmaus, joka ei
ole iden i ioi a issa eks in asolla. Si en kehi y ää kiel ä oidaan mää-
h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472