Referentiaaliset määräiset ilmaukset ja niiden suhde kertomusrakenteeseen alakouluiässä

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ke omus aken eeseen alakouluiässä © 2021 Anneli Pajunen, Ma i Honko ja SKS Published e sion Kou o, Anna-Kaisa; Honko, Ma i; Pajunen, Anneli Kou o, A.-K., Honko, M., & Pajunen, A. (2021). Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ke omus aken eeseen alakouluiässä. In A. Pajunen, & M. Honko (Eds.), Suomen kielen hallin a ja sen kehi ys : pe uskoululaise ja nuo e aikuise (pp. 155-198). Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an oimi uksia, 1472. h ps://oa. inli . i/si e/books/e/10.21435/sks .1472/ 2021 Suomen kielen hallin a ja sen kehi ys Pe uskoululaise ja nuo e aikuise Toimi anee anneli pajunen ja ma i honko suomalaisen ki jallisuuden seu a ∙ helsinki ∙ 2021 © 2021 Anneli Pajunen, Ma i Honko ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 In e na ional Kannen suunni elu: Timo Numminen Tai o: Maija Räisänen EPUB: Te o Salmén ISBN 978-951-858-407-3 (nid.) ISBN 978-951-858-408-0 (EPUB) ISBN 978-951-858-409-7 (PDF) ISSN 0355-1768 (nid.) ISSN 2670-2401 ( e kkojulkaisu ) DOI h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 Teos on lisensoi u C ea i e Commons CC BY-NC-ND 4.0 In e na ional lisenssillä. Tu us u lisenssiin englanniksi osoi eessa h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc- nd/4.0/ ai suomeksi osoi eessa h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ deed. i. Teos on a oimes i saa a issa osoi eessa h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 ai lukemalla ämä QR-koodi mobiililai eella. Hansap in Oy, Tu enki 2021 suomalaisen ki jallisuuden seu an oimi uksia 1472 Teos on Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an nimeämien asian un ijoiden a kas ama. e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 155 Re e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ke omus aken eeseen alakouluiässä Anna-Kaisa Kou o Ma i Honko h ps://o cid.o g/0000-0002-3240-622X Anneli Pajunen h ps://o cid.o g/0000-0001-8597-7491 Johdan o Ke ominen on ihmismielelle ominainen apa ku a a apah umia. Ke - onnan uloksena syn yy eks i, ke omus, joka esi ää kokemamme ai ku i elemamme apah uma oisiinsa lii y inä apah umake jun osina. Juu i ke omus en a ulla ihminen oi ymmä ää, muis aa ja jakaa niin kokemuksia kuin apah umiakin (Pie ikäinen & Män ynen 2009, 105). Samais umisen edelly yksenä on kui enkin, e ä eks i on myös sen as- aano ajalle ymmä e ä ä eli kohe en i. Kohe en i, yh enäinen ke o- a eks i syn yy monen ekijän summana, mu a pe usedelly ys on, e ä ilanne, apah uma ja henkilö ankku oidaan disku ssiin. Tämä a koi - aa, e ä apah umia kielen ä ä lausee on suh eu e a a emaa ises i, ajallises i ja paikallises i sekä oiminnallises i – eks illä on oisin sanoen ol a a ie y eema, ja se ulee sijoi aa aikaan ja paikkaan. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 156 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen Kohe en issa ke omuksessa apah uma ke o aan suh eessa ali ui- hin henkilöihin. Myös henkilö on aluksi esi el ä ä disku ssiin ja sen jäl- keen me ki ä ä eks issä unnis e a as i. Kohe en issa ke omuksessa apah uma ei ä e ene sa uman a aises i aan kielen y ä yleensä sa - jana joko ke omus aken een ai juoni ungon eli sk ip in mukaises i (Hickmann 2004; Gi ón 2017, 57–64). Tapah uma ase e aan ä keys- jä jes ykseen, mi ä oidaan ha ainnoida esime kiksi u kimalla i kkei- den ai T-yksiköiden akenne a eli si ä, mi en yh een akenneyksikköön kielenne ään pää apah uman lisäksi si ä aus oi a a , pe us ele a ai muu as aa a apah uma (ks. T-yksiköis ä esim. Schneide , Vis Dubé & Haywa d 2005). Koko apah umasa ja oidaan puoles aan esi ää joko apah umajä jes yksen mukaises i, akaumin, ii is e ys i ai yksi yiskoh- aises i. Ke omuksen ki joi aja oi siis paka a kokonaisuuden si en, e ä in o maa io äli yy as aano ajalle halu uin paino uksin ja e ä u - u ja uusi in o maa io e o u a oisis aan. Yksi oleellinen kohe enssia luo a ekijä on juu i e e en iaalis en eli ii aa ien ilmauksien käy ö. Niiden a ulla ies in as aano aja pys yy iden i ioimaan puheena ole a a koi ee kaikkien aih oeh ojen joukos- a oikein: hän ie ää ai pää elee, kuka ekee mi äkin ja kenelle jo ain apah uu. Ta koi e, disku ssi e e en i, uodaan eks iin esime kiksi esi - ely akenne a käy äen ja siihen ii a aan ja kossa käy äen p onomineja ai e e en iaalisia mää äisiä ilmauksia (ks. Halliday & Hasan 1976; Bambe g 1983; Hickmann 2004; Habe mas & de Sil ei a 2008; Gi ón 2017). Tämän lu un eemana on analysoida, mi en kohe enssi syn yy kehi yksellisessä kon eks issa juu i e e en iaalis en ilmauksien ja ke o- an eks in yh eis yönä. Ta kas elu ajau uu e i yises i kon eks issaan mää äisiin ilmauksiin. Aineis ona on Kouluko puksen Unelmaki joi el- mia (ks. Pajunen, Pu anen & Yli-Paa ola 2010; ks. myös ämän eoksen johdan oa). Seman is-p agmaa isena ilmiönä kohe enssia ilmais aan ii aus- suh eiden lisäksi monilla muillakin keinoilla (Halliday & Hasan 1976), ja si ä oidaan u kia niin kielellisen muodon ja me ki yksen kannal a kuin kehi yksellises ä näkökulmas a eli keski yen kohe enssin esiin y- yy een au en isissa, e i-ikäis en ki joi ajien ki joi amissa eks eissä. Jo se, mi en esime kiksi e e en iaalinen kohe enssi mää i ellään – yh- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 157 den eks iyksikön ulkin a iippuu jos akin oises a yksikös ä – osoi aa, e ä kohe enssi joka apauksessa on eks i ason eli apah umien kielen- ämisen ason ilmiö. In o maa ion kulkua eks issä oidaan osoi aa eks i e e en ien ois- u uudella eli muun muassa opiikin ja ku uuden a ulla. Topiikin ja ku- uus ke o assa eks issä osoi e aan yypillises i ke ojaan ai henkilöön ii aa illa pe soonap onomineilla (Gene e 1980). Vii auske jujen pi- uu a ajaa ymmä e ä yys ja ois oa a i aan e i yises i jaksojen aja- kohdissa. Pi kä ii auske ju o a ominaisia ke o alle eks ille, mu a e i ele ässä eks issä kohe enssi nojaa enemmän leksikaalisiin keinoi- hin. In o maa ion kulku käy ilmi myös disku ssi e e en ien me kin- näs ä, jo a ässä yh eydessä u ki aan. Ilmiön moninaisuus an aa ole aa, e ä kohe en ien ilmaus en ja eks ien uo aminen ja ymmä äminen on kehi yksellises i hidas a; osin a sinainen u kimus ie o suomen osal a ielä pääosin puu uu. Kohe en in eks in uo aminen edelly ää as aano ajan huomioon o amis a. Teks in uo ajalla ja as aano ajalla oi olla aiempaa ai muu- en yh eis ä ie oa ai si en uo aja jou uu pää elemään, mi ä as aan- o aja ie ää ai oi pää ellä kon eks in, ilan een ai sosiaalis-kul uu isen iedon pe us eella. Jos as aano aja on eks in uo ajalle läheinen, eh- ä ä on helpompi kuin jos hän on e äinen ai jos as aano ajana on he e ogeeninen yhmä. Kehi yksellises i ilanne on ielä hankalampi. Pikkulapse pys y ä suullises i ke omaan kohe en eja a inoi a jo eip- paas i alle kouluikäisinä (Su an o 2012), mu a ne ke o aan yleensä u uille kuulijoille ja sanoman äli ämiseen oidaan käy ää myös ei- e - baalisia keinoja ku en ilmei ä ja osoi uksia. Lisäksi osaamiseen aiku - aa opi u malli eli esime kiksi kuul ujen sa ujen ja a inoiden mää ä. Ta inoiden sii äminen ki joi e uun muo oon uo monia lisä aikeuksia ja - aa imuksia alkaen mo o isis a almiuksis a aina kogni ii iseen kyp- syy een (Ho 2009). E i yises i eks in uo ajalla pi ää olla kyky ku i- ella, mi ä as apuoli ie ää ja ymmä ää, näkee ai kokee. Hänellä oisin sanoen pi ää jo olla kehi yny mielen eo ia (ks. esime kiksi As ing on & Bai d 2005). Unelmaki joi elma edus a a anne us a eemas a apaas i ke omis- a, aikka aiheen ajaus yh een päi ään (Unelmieni päi ä) an aa ki joi a- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 158 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen jalle mahdollisuuden ukeu ua päi ä-sk ip iin. Aineis os a on u kimus a a en poimi u alakoulun jokaisel a luokal a 8000 eks isanaa. Tu ki- mus ajau uu alakouluikäisiin, koska oi ole aa, e ä kohe en in eks in uo aminen on juu i heillä ielä aiheessa (Pajunen 2012). Aineis on kokonaissanamää ä on 40000 sanaa (eli 60% ko. luokkien eks eis ä), mu a analyysi keski yy e i yises i oisen, neljännen ja kuudennen luo- kan aineis oon, jo a kehi yksellise e o näky ä sel äs i. 48 Teks eis ä on analysoi u unk iol aan e e en iaalisiksi a ioi a a ilmaukse . Tu kimus e enee seu aa as i. Ensin luodaan u kimuksen eo ee i- nen kon eks i ja mää i ellään keskeise käsi ee . Pohdimme disku ssi- e e en einä oimi ien a koi eiden jakoa u ua ja uu a in o maa io a ilmaise iin. Lisäksi a kas elemme e e en iaalisen kohe enssin ymmä - ämis- ja uo amis u kimus a kehi yskon eks issa sekä ke o an eks in luonne a ja kehi ys ä. Lu un empii isessä osiossa käsi elemme ala- kouluikäis en e e en iaalisen kohe enssin ilmaisun kehi ymis ä mää- äis en ilmauksien näkökulmas a. Oheisjuon eena kulkee puhu ussa suomessa melko a allisen a ikkelinomaisen se- a ken eella me ki yn lausekkeen esiin yminen las en ki joi e ussa kielessä. Ole uksena on, e ä alakouluikäisillä on aikeuksia e e en iaalisen kohe enssin ilmaisussa, e i yises i pää ellyn ai ole e un u uuden osal a, ja e ä kehi ys suh eu- uu ke omus aken een hallin aan saamiseen. Puheessa alakouluikäi - se lapse sekä ymmä ä ä e ä uo a a ko ek eja ii aussuh ei a mu - a e enkin luo assa ki joi amisessa kehi ys on ole e a as i ielä kesken. Re e en iaalise ilmaukse ja ke o a eks i Kehi yksellisessä kon eks issa e e en iaalise , unnis e a iin a koi ei- siin ii aa a ilmaukse synny ä ä kohe en ia eks iä aihei ain. Teks- i o a nuo immilla ki joi ajilla aluksi ailla kohe enssia, si en osi ain kohe en eja ja ähi ellen syn yy kohe en i ke omus. Vas aa as i e e- 48 Luokkakoh aisen o oksen koko mää äy yi 2. luokan aineis on sanamää äs ä. Ylemmil ä luokil a ali iin juokse assa jä jes yksessä yh ä mon a y öjen ja poikien ki joi elmaa. 1. luokan aineis ossa oli paljon yhden sanan ki joi elmia, jo en si ä ei kanna anu sisälly ää analyysiin. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 159 en iaalis en ilmaus en u uus on moninais a ja aluksi monilla ilmaisu- keinoilla o eu e a issa. Lapsen kyky ulki a ilmauksien kohe enssia on aihei ais a ai an samoin kuin sen uo aminenkin. Ole uksemme onkin, e ä aikka ke o a eks i edelly ää kohe enssia luo ia e e en- iaalisia ilmauksia, kehi ys on hidas a ja alakouluikäisillä ielä kesken- e äinen. Mää i elemme ässä lu ussa analyysissä a i a a keskeise käsi ee a kemmin. u u ja uusi in o maa io Re e en iaalis en ilmauksien eli eks in disku ssi e e en eihin ii aa- ien ilmauksien ymmä äminen edelly ää ies in as aano ajal a maa- ilman ie oa, kon eks in ymmä ys ä ja eks in ulkin aa. Jos aihepii i ja sisäl ö o a as aano ajalle kokonaan ie ai a, hän ei näe oisen kannal a äysin kohe en ia eks iä kohe en iksi, ei i o a sii ä samaa me ki ys ä eikä huomaa sen sä yjä. Esime kiksi 2020-lu un nuo en oisin kuin anhempien ihmis en oi olla aikea ymmä ää, mi ä e oa on ii auksel- la aikkapa 1950-lu un ai 1970-lu un Kekkos-aikaan, koska ymmä ä- minen edelly ää pai si kyseisen henkilön myös näiden uosikymmen- en yh eiskunnallis-polii is en apah umien ja ennen kaikkea ilmapii in un emus a. Vähimmällä ne ymmä ää ajanjakso kokenu . Kohe en iuden as e oi aihdella myös muis a syis ä kuin as aan- o ajan iedon aih elun akia. Teks in uo aja oi esime kiksi olla ielä sellaisessa kehi yksellisessä aiheessa, e ä hän ei halli se kohe enssin uo amisen kielellisiä keinoja. Bambe g (1983) ase aa eks ikohe enssin as eikolle äydes ä kohe enssis a osi aiseen, epäkohe en iin, ei-ymmä - e ä ään ja edelleen aina eks i ömyy een (unsco able) as i. Täysin kohe- en i eks i unnis aa opiikin, pysyy aiheessa, o ien oi lukijaa ja ke oo johdonmukaisessa jä jes yksessä. Epäkohe en i eks i lis aa aihei a nos- ama a mi ään niis ä keskeiseksi, ei anna lukijalle o ien oi aa ie oa jne. Yhden lauseen ai i kkeen uo os ei muodos a eks iä lainkaan. Gundel, Hedbe g & Zacha ski (1993) ase a a e e en iaalise ilmaukse anne - uusas eikolle (gi enness scale), jossa ie y kogni ii inen s a us me ki ään ie yllä kielellisellä keinolla, esime kiksi u uun e e en iin ii aa a ilmaus me ki ään a ikkelikielissä mää äisellä a ikkelilla. Alakoululaise odennäköises i as a a oi ele a kohe en ien ii aus en uo amis a h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 160 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen ja niiden ilmaisemisen ko ek ia kielellis ä keinoa. Voi ole aa, e ä nuo- impien alakoululais en eks i o a kohe enssias eikon alapäässä ja e ä ne ähi ellen kehi y ä iän mukaan as eikon yläpää ä a oi ele iksi. Re e en iaalisen kohe enssin kannal a ole us on, e ä kohe enssias ei- kon yläpäässä eks in osallis uja esi ellään ja heihin ii a aan unnis e - a as i, epäkohe en issa eks issä saa e aan esi ellä usei a osallis ujia, mu a heis ä ei ole mainin aa enempää sano a aa. Myös kohe enssin ja ke omus aken een kannal a oleellinen as aano ajan o ien oin i jää heikos i kohe en eissa eks eissä ähiin. Epäkohe en i ke o a eks i oi sil i olla aih ele as i ymmä e ä ä. Ensinnäkin ke o a eks i on ylipää ään helpompi ulki a kuin e i ele ä, ja apah umien osi ainenkin ankku oin i aikaan ja paikkaan au aa hahmo amaan eks iä. Unelma- ki joi elmien kon eks issa sekä ki joi ajan ikä e ä ki joi elman aihe an- a a lukijalle monia ulkin a ihjei ä. On esime kiksi odo uksenmukais- a, e ä nuo en ki joi ajan maailmassa pe heenjäsenillä ja koululla on suu i ooli, jo en lukija odennäköises i py kii iden i ioimaan disku ssin henkilöi ä pe heenjäseniin ai luokka o e eihin, aikka hei ä ei e ikseen esi el äisi ai ii aussuh ei a me ki äisi kogni ii is a s a us a as aa alla a alla. Re e en iaalise ilmaukse ii aa a siis joko u uun ai uu een ie- oon. Edellinen ilmais aan esime kiksi a ikkelikielissä mää äisillä muo- doilla ai p onomineilla, jälkimmäinen epämää äisillä a ikkeleilla. Läh ö- koh aises i pe usjako u u ja uusi aiku aa helpol a ymmä ää, mu a osiasiassa e i yises i u uuden käsi e on ki jallisuudessa saanu monia e i nimi yksiä ja aih ele ia ulkin oja. E o seli i anhemmassa alan ki jallisuudessa lähinnä syn ak is en aken eiden käy öe oja ja sana- jä jes ys aih elui a, mu a eks in p agmaa iseen ulkin aan ei kiinni- e y huomio a (ks. esime kiksi Cha e 1976; 1987; 1997). P ince (1981, 225–231; 1992) oli ensimmäisiä, joka kiinni i huomio a siihen, e ä u - uuden ja uu uuden as akoh aisuu a (old–new, known–new, p esupposi- ion– ocus, gi en–new) ei ollu ii ä äs i mää i el y ja e ä u uus e millä (gi en) saa oi olla ainakin kolme e i me ki ys ä. Ensinnä kysymys oli disku ssi e e en in unnis amises a edel ä än kon eks in pe us eella (p edic abili y/ eco e abili y), oiseksi salienssis a eli jossain suh eessa huomion he ä ämises ä ai ilmeisyydes ä ja kolmanneksi yh eises ä ie- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 167 suh eiden hallin a ei ielä ole aikuis asolla. Mäkinen ja muu ka so a myös, e ä kehi ys endi sekä äsmällis en ii aussuh eiden e ä sisällön yksiköiden mää ien lisään ymisen aus alla on pa alleelinen. Nuo immillakin alakouluikäisillä on siis jo melko hy ä edelly ykse ymmä ää e e en iaalisia ilmauksia, ja he pys y ä nii ä myös uo a- maan e enkin, jos uo oa ukee eh ä än akenne ja jos uo amis a ei häi i se muu liian aa i a p osessoin i. Tosin lukijan ie oinen huomioi- minen ja kielellisen ilmaisun keino opi aan myöhään (Tomasello 2003; Hickmann 2004) ja aikuis ason seman is-p agmaa inen hallin a alkaa kehi yä as a noin kymmen uo iailla (Hickmann 2004, 285; Be man 2007). Onnis umiseen aiku aa kielenhallinnan aso, kyky keski yä eh ä ään, hy ä oiminnanohjaus ja kyky o aa as aano aja huomioon. Luo a ki joi aminen luo haas a amman kon eks in kuin ohjeis e u ja aken eellinen eh ä äke ominen. Lisäksi mo o ise almiude , muis in oiminna sekä eks i yyppien ja eks ilajien un emus aiku a a suo- iu umiseen. On odo uksenmukais a, e ä suu in osa oisluokkalaisis a ei ielä äysin onnis u e e en iaalisen kohe enssin luomisessa apaassa uo o eh ä ässä ja e ä kuudesluokkalaisilla a oi e olisi jo saa u e a is- sa, jos eks iä ylipää ään syn yisi. Ta kas elu keski yy ässä yh eydessä mää äis en ilmaus en uo oon ki joi e ussa kielessä. Mää äisyyden a - kas elun kehi ymis ä u ki aan suh eessa ke o an eks in kehi ymi- seen. ke omus ja ke o a eks i Teks ilajeja on yypillises i lähes y y sosiaalisen oiminnan näkökulmas- a: samaan eks ilajiin kuulu illa eks eillä on uo o aiku us apah uman näkökulmas a samankal aise a oi ee ja akenne (Vi anen 2010; Heikkinen & Vou ilainen 2012). Teks ilaji ei ä kui enkaan ole a kka- ajaisia, aan ne oi a ke os ua ja limi yä monin a oin (Sho e & Män ynen 2006, 11). Vaikka ke omus eks ilajinomaisena käsi eenä on laajal i käy össä e i kielissä ja kul uu eissa, se oi i se asiassa oden ua hy in monenlaisina eks einä. Mikäli ke omus a a kas ellaan laajem- min eks ilajien supe yyppinä ai eks i yyppinä, sen oidaan ka soa pi- ä än sisällään lukuisia oisilleen läheisiä eks ilajin kal aisia ala yyppejä, ku en jänni yske omus, sa u, ie eiske omus, i si, juo u ai unnus us. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 168 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen Ke omus ei siis ole eks ilaji samassa mielessä kuin aikkapa päi äki ja ai apo i, aan se oimii ennen kaikkea yläka ego iana, joka e o elee oisis aan ke o a ja ei-ke o a eks i ai disku ssi . Lisäksi ke o a eks i eks i yyppinä a joaa keinon a kas ella e i eks ilajia edus a ien eks ien sisäis ä aken umis a. (Teks i yypeis ä ja -lajeis a a kemmin ks. Bambe g ( oim.) 1997; Vi anen 2010; Heikkinen & Vou ilainen 2012.) Teks i yyppejä esi e ään yleensä ajallinen mää ä (ks. We lich 1974). P o o yyppisenä ja muis a yypeis ä e o u ana eks i yyppinä on pide y juu i ke o aa eks iä (na a i e). Ke o a eks i yyppi ku aa ja luo mieli- ku ia odellisis a ja ku i elluis a maailmois a. Ke o ien eks ien eh ä- ä on selkeäs i he ä ää mieliku ia, ei niinkään saada aikaan oimin aa (Vi anen 2010, 54–58, 62). Ke o a eks i yyppi siis nimensä mukaises i ke oo oiminnas a ja juonen e enemises ä, minkä akia se usein aken- uu oimin aa ku aa is a e beis ä ja on melko usein menneessä aika- muodossa. Lisäksi ke o assa eks i yypissä on ak ii isia oimijoi a, jo - ka eke ä jo akin ai joille apah uu jo akin (Pie ikäinen & Män ynen 2009, 101). Teks i- ja disku ssi yypi ja eks ilaji kui enkin is eä ä , eikä selkeää ajan e oa oi ehdä. Niinpä ke omukse kaan ei ä ole aih elu omia ai yh ene iä, aan niissä oi Vi asen (2010, 55) mukaan o eu ua monenlaisia s a egioi a, ku en lis aamis a ja lue eloin ia ai suos u elua. Ke o an eks i yypin lisäksi ke omukse sisäl ä ä yleensä myös desk ip ii is ä eks i yyppiä, sillä niissä pai si ke o aan apah u- mia, myös ku a aan paikkoja ja ihmisiä. Ke omuksessa oi siis olla monenlais a kielellis ä oimin aa, sillä apah umien ku aaminen aa ii mones i myös paikkojen, henkilöiden ja unnelmien ku aamis a sekä apah umien me ki yksen a ioimis a (ks. esime kiksi Pie ikäinen & Män ynen 2009, 100). Teks ilajien ja eks i- ja disku ssi yyppien aken uminen on opi a a ai o, ja oisaal a nii ä oidaan käy ää myös luo as i. Pie ikäisen ja Män- ysen (2009, 104–109) mukaan na a ii i o a kin sekä kul uu ises i ja his o iallises i ki ey ynei ä apoja ke oa apah unees a e ä ainu laa ui- sia, yksilön omia apoja me ki yksellis ää kokemuksia ja un emuksia. Ke omukse siis ilmaise a ke ojan yksilöllisiä kokemuksia, mu a sa- malla ne hyödyn ä ä kul uu isia ja yh eisöllisiä ke omus a an oja ja ke omuksellisia esu sseja. Niiden kul uu inen puoli näkyy e enkin h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 169 siinä, e ä ne o a ymmä e ä issä ain, jos as aano aja jakaa saman käsi yksen esime kiksi ajas a. Na a ii isuu een, ku en muuhunkin so- siaaliseen ja kielelliseen oimin aan, kas e aan. Muihin eks i yyppeihin e a una ke o illa eks eillä on kui enkin kaksi ah aa ominaispii e ä: ke o issa eks eissä apah umien aikajä- sennys (usein myös kausaalisuuden ilmaisu) ja osallis ujien ku aaminen o a keskeisiä s a egioi a (Vi anen 2010, 54–56). Ke omukselle on siis yypillis ä, e ä apah umasa ja nouda aa ajallises i loogis a akenne a, joka oi kaunoki jallisissa uo oksissa olla a sin monimu kainenkin kokonaisuus. Ajallinen loogisuus pohjau uu kui enkin aja ukseen oi- siaan seu aa is a apah umis a sekä niiden syis ä e ä seu auksis a. On- nis unu ke omus on siis juonellises i eheä ja e enee loogises i, mikä näkyy esime kiksi ajallisena ja oiminnallisena yh enäisyy enä (Gi ón 1983; 2017; Hickmann 2004; Pie ikäinen & Män ynen 2009). Lisäksi kokonaisuus on eks uaalises i yhdenmukainen. Analysoimme Unelma- ki joi elmien ke omus akenne a eks i yyppiluoki uksen mukaan, joka o aa huomioon kehi y än ki joi amisen ja johon mää äis en ilmaus en yypi ja esiin ymämää ä oi suh eu aa. Ma ilaisen (1989) mukaan ke oja ai al alkaa alakoulun alussa yypil- lises i yksi äislausees a ai -lauseis a koos u ana eks inä, jossa ajallinen ja paikallinen aus a on usein ilmaisema a, apah umia ei ole lii e y apah umien ke juun ja ennen kaikkea eks in yh een lii ä ä ois ei- suus puu uu. Tois eisuus e i yises i ke o assa eks issä syn yy uuden a koi een esi elys ä ja ähän samaan a koi eeseen ii aamises a ja - kossa niin kauan, e ä päädy ään ie yn apah umasa jan loppuun. Ma i- laisen mukaan nuo imma nouda a a aluksi niin sano ua a omis is a hahmo amiss a egiaa, joka uo aa yksi äisiä ha ain oja jos ain ee- mas a ai useammis a eemois a. Seu aa assa aiheessa eks iä uo e aan e äänlaisen se ialis isen hahmo amiss a egian mukaan, joka uo aa apah umake juja usein ajallisessa jä jes yksessä. Vas a holis inen ai analyy inen s a egia uo aa Ma ilaisen mukaan eks ejä, joissa ke - on a kohdis e aan lukijalle halu ussa ä keysjä jes yksessä oleellis a paino aen. Teks einä ensimmäisessä aiheessa uo e aan lis oja, oi- sessa sk ip ejä ja kolmannessa ke o ia eks ejä (ks. Pajunen 2012), jos ke omus on a oi el u eks i yyppi. Lis a o a Bambe gin eks ikohe- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 170 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen enssias eikkoa so el aen eks i ömiä ai epäymmä e ä iä, sk ip i o a odennäköisimmin osi ain ai epä äydellises i kohe en eja ja as a ke - o a eks i py ki ä olemaan kohe en eja. Mää äisyyden ilmaiseminen kehi y ässä ke o assa eks issä Ta kas elemme mää äisyyden ilmaisun kehi ymis ä alakouluikäis en ki joi elmissa suh eessa ke omuksena e ias eises i onnis uneisiin eks - eihin. Mää i elemme ensin ne ilmaisukeino , joi a lapsilla on käy e - ä issään, ja si en käsi elemme niiden ilmenemis ä Unelmaki joi el- missa. mää äisyyden laji ja eks ien yyppiluoki us Mää äisyyden ilmaisemisen a kas elussa läh ökohdaksi oidaan o aa esime kiksi kiel en luoki elu mää äisen a ikkelin pe us eella, ku en D ye (2013) ekee jakaessaan maailman kiele ii een yhmään sen pe us eella, onko kielissä mää äis ä ja/ ai epämää äis ä a ikkelia ai ei ja missä muodossa ilmaisu milloinkin on. Mää äisellä a ikkelilla e o e aan mää äise ilmaukse epämää äisis ä, joilla saa aa olla oma me kin äkeinonsa (La ja aa a 2007, 294). Suomen kieli kuuluu D ye in (2013) jao elun iiden een yhmään, jonka muodos a a kiele , joissa ei ole mää äis ä eikä epämää äis ä a ikkelia. Suomen apaisessa a ikke- li omassa kielessä on useampia mui a keinoja ehdä syn aksissa e oa u un ja uuden in o maa ion – mää äisen ja epämää äisen – älillä. Näi- ä o a muun muassa sijan alin a, lause aken een asolla ehdy alinna ai leksikaalise keino . Uusi in o maa io uodaan eks iin joko esi e- ly aken eella (e-subjek i ja kään einen sanajä jes ys) ai jonkinlaisilla a ken eilla (e äs, muuan, joku, yksi). Tu u a koi e osoi e aan uudelleen maininnalla ja ähden ämällä si ä mahdollises i mää äisillä a ken eilla ( ämä/se X) ai esime kiksi ana o isilla p onomineilla (hän, se). Pelkis- äen uusi in o maa io ilmais aan lyhyemmin – ai esime kiksi epämää- äisellä a ikkelilla, jos kieli sen un ee – mu a u ua in o maa io a oidaan me ki ä monella a alla myös si en, e ä puheena ole an a - h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 171 koi een ( ai siihen ii aa an subs an ii in) sisäl ä ä akenne komplek- sis uu. Suomen kielessä a koi ee oi a eks issä olla me ki yksensä puo- les a mää äisiä ai epämää äisiä (Pen ilä 1963, 532). Lisäksi ne oi a olla genee isiä eli yleisiä ai puolide inii isiä eli puolimää äisiä. Pen ilä (mp.) kui enkin o eaa, e ei suomen kielessä ole mi ään maini a ia muo okeinoja näiden e i me ki yslajien − mää äisen, epämää äisen, ge- nee isen ja puolimää äisen − ilmaisemiseksi, aan a koi een mää äi- syyslaji jä e ään yleensä e ikseen ilmaisema a. Muo okeinojen puu een syynä lienee se, e ä suomen kal aisessa ei-a ikkelikielessä puhuja ja ki joi aja saa a i se pää ää, esi ä ä kö he eks insä a koi ee me - ki semä öminä ai mää äisiksi me ki yinä (Ju onen 2000, 29). Koska a koi eiden mää äiseksi me ki seminen on apaaeh ois a, mää äisyy- den keino alikoima on suomen kielessä melko laaja ja akiin uma on. La ja aa a (2007, 300) ku aa suomen kal ais en a ikkeli omien kiel- en de inii isyy ä kuulijanäkökulmaiseksi spesi iksi ep esen aa ioksi. Hänen mukaansa (2007, 301) suomen yyppisen kielen yleisessä de i- nii isyydessä on kyse uni e saalis a kommunika ii ises a me ki ykses ä, joka on mukana kaikissa kielissä mu a jolla on e ilaisia ilmaisimia e i kielissä. Yleisimpiä ilmaisimia kaikissa kielissä o a demons a ii i , ja niiden mää äiseksi unnis aminen oi pe us ua muun muassa kon eks- iin ja sanajä jes ykseen: lauseenalkuinen sana ulki aan yleensä mää äi- seksi ja lauseenloppuinen epämää äiseksi. Toisin sanoen unnis aminen nouda aa saa u e a uushie a kiaa (A nold 2008). Seman inen de i- nii isyys on La ja aa an (2007, 301) mukaan suomen kielessä ela ii is- a: kaikki kielen ii aa a ilmaukse ei ä ole joko de inii isiä ai inde i- nii isiä. Teks in uo aja ilmaisee ennen kaikkea kokonaisuuksia, jolloin ei ole olennais a, e ä as aano aja unnis aa jokaisen kokonaisuuden osan. Ymmä ämis u kimus ei osin äysin ue La ja aa an näkemys ä, koska lukija py kii a kaisemaan epäsel ä kin ii aussuh ee lukiessaan ( . esime kiksi Glucksbe g ja muu 1975; Beal & Belg ad 1990), mikäli lukee ymmä ääkseen. Lapse pys y ä ähän jo noin kahdeksan uo iaas a. Rajaamme ässä yh eydessä a kas elun sellaisiin mää äisiin ilmauk- siin, joissa mää äinen a koi e kielenne ään subs an ii illa. Jos subs an- ii illa on a kenne, kokonaisuu a oidaan a kas ella subs an ii ilau- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 172 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen sekkeena. Subs an ii ilausekkeen ala yypi eli ne, joissa subs an ii in edus ajana on p onomini ai nume aali ( . esime kiksi Hakulinen, Vilkuna, Ko honen, Koi is o, Heinonen, Alho 2004, 431), jää ä aineis- on ulkopuolelle. Aineis oon kuuluu sekä yleis- e ä e isnimiä, o a han eks ien henkilöhahmoihin ii aa a nimi ykse olennainen osa ke o- mus a. Lisäksi jo a se- a ken een ole e ua a ikkelis umis a oidaan mi a a suh eessa mahdollis en ilmauksien kokonaismää iin, aineis on kaikki mää äise ilmaukse o a sellaisia, jo ka pe iaa eessa oi a saada p onomini a ken een. Aineis on ulkopuolelle jää ä siis ne mää äise ilmaukse , jo ka ilmaise a empo aalisia eli ajallisia ai spa iaalisia eli paikkaan lii y iä me ki yksiä ja joi a a kenne aan p oad e beillä. Lisäk- si u kimusaineis on ulkopuolelle jää ä luonnos aan mää äise pe - soonap onomini (ks. Hakulinen ja muu 2004, 1352), pelkkien p ono- minien muodos ama lausekkee , adjek ii iedussanaise lausekkee sekä ellipsin akia edussana oma lausekkee . – Mää äis en ilmauksien a - kas elu ajau uu noin 24000 eks isanan aineis oon, joka on poimi u oisen, neljännen ja kuudennen luokka-as een Unelma-aineis os a. Se- ai ne- a ken eella me ki yjä ilmauksia a kas ellaan laajemmas a aineis os a eli 2.–6. luokan eks eis ä (n. 40000 eks isanaa), jo a esi- me kkejä löy yy ii ä ä mää ä. Mää äinen ilmaus on mää äinen, kun sen a koi e on ilannekon eks- issaan sillä a oin ainoa, e ä eks in uo aja oi ole aa as aano ajan ie ä än, mis ä a koi ees a on kyse. Ta koi een uudelleenmainin a on mää äisyyden yyppi apaus (Hakulinen ja muu 2004, 1350). Näin ollen eks issä jo aikaisemmin maini uun, eks is ä ai kon eks is a pää el yyn ai muu en ilmeiseen a koi eeseen ii aa a subs an ii ilausekkee o a mää äisiä (ks. P ince 1981; 1992; Vilkuna 2000; Hakulinen ja muu 2004). Mää äisiä o a pai si kon eks is a pää elly myös ak i oidu ilmaukse , jo ka o a yypillises i suh eessa as aano ajaan ja lii y ä siihen kehykseen, jonka kon eks i luo hänen mieleensä (ks. P ince 1981; Vilkuna 1992). Kehi y ässä ki joi uksessa myös ensimaininna oi a olla mää äisiä, e enkin jos niiden a koi e on a alla ai oisella ankku oi- u kon eks iin ( . aulukko 22, P ince 1981). Mää äisyys suh eu uu myös implika ii iseen unne uus- ja saa u e a uushie a kiaan (Gundel ja muu 1993), jo en joidenkin a koi eiden – e i yises i uudelleenmai- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 173 nin ojen – mää äisyys on moninke ais a. Kun analysoinnissa on kui- enkin kyse kehi y äs ä kieles ä, on sel ä, e ä esime ki o a älillä ulkinnan a aisia. Uudelleenmainin ojen as akoh ana oimi a ensi- maininna saa a epämää äisen ulkinnan, mikäli a koi e ei ole u uu- del aan ilmeinen ai lauseke ei sisällä mää äisyy ä ilmaise ia mää i ei- ä, joi a o a muun muassa p onomini a ken ee , gene ii imää i ee ja possessii isu iksi (Hakulinen ja muu 2004, 1350). Mää äisyyden laji muodos a a ässä u kimuksessa iisi yhmää (ks. aulukko 23), jo ka oimi a aineis on käsi elyn pe us ana. Ensimainin- nal aan mää äinen ilmaus oi kuulua aulukon 23 yhmiin 2−5, eli mää- äisyys oi pe us ua a ken eeseen, u uun a koi eeseen, uni e saali- p onominiin ai k an i a ii isuu een. Uudelleenmainin oihin on puo- les aan ii a u jo aiemmin eks issä ai a koi ee o a kon eks insa pe us eella niin ilmeise , e ä ilmauksen oi ka soa ole an lukijalle u u eli kon eks issaan mää äinen. Taulukko 23. Mää äisyyden laji . Ryhmän nimi Sisäl ö 1. Uudelleenmainin a Aikaisemmin maini u Teks is ä ai kon eks is a pää el y Muu en ilmeinen 2. Ta ken ee Demons a ii ip onomini Gene ii imää i e Possessii isu iksi 3. Tu u a koi ee E isnime Tu u henkilö ja paika Pe heenjäsene Ta koi ee , joi a on olemassa ain yksi ke allaan 4. Uni e saalip onomini Kaikki-me ki yksise p onomini 5. K an i a ii isuus Nomina ii i- ai gene ii imuo oinen mää i e Mää äis en ilmauksien laji suh eu e aan niin sano uihin ke omus yyp- peihin, jo ka ku aa a kehi y ää ki joi amis a ke o aan eks iin johda - ele as a aihees a Unelmieni päi ä (aineis oa esi ellään a kemmin ki - jan johdan olu ussa). Oppilaskoh ais en asoe ojen ja luokka-as eiden älis en kehi yse ojen akia aineis o sisäl ää hy in he e ogeenisen eks i- joukon ( . Ma ilainen 1989). Osa eks eis ä on helpos i luoki el a issa ke omuksiksi, mu a osa muis u aa enemmän lue eloa ai ku aus a h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 174 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen kuin ke omus a ( . Pajunen 2012). Teks ien ominaisuuksiin pe us u a luoki elu muodos aa ja kumon, jonka oisessa päässä on ke omusmai- siksi luoki el a a eks i ja oisessa päässä lue eloiksi laske a a eks- i (ks. aulukko 24). Näiden ää ipäiden älillä on kolme eks i yhmää: lue elomaise ke omukse eli sk ip i , keskene äise ke omukse ja lyhyempään he keen keski y ä ku aukse . Luoki elu poikkeaa Pajusen (2012), Ma ilaisen (1989) ja Vesalan (2012) ekemis ä holis isis a a ioin- neis a jonkin e an, koska a oi eena on saada mää äis en ilmauksien käy ön kehi yminen mahdollisimman sel äs i näky iin. Taulukko 24. Teks ien luoki elu sisällön ja aken een pe us eella mää i el ä iin eks i yyp- peihin. Teks in yyppi Pii elue elo Ke omusmainen eks i Teks is ä e o uu selkeä juoni, jonka e enemis ä ke oja ku aa Ke oja pe us elee apah umien älise syy- ja seu aus- suh ee Sisällön kannal a olennaise asia pysy ä mukana koko ke omuksen ajan Lue elomainen eks i Tapah umien äliin jää seli ämä ömiä aukkoja Ke on a e enee pin apuolises i ja ku auksen mää ä on ähäis ä Tapah umas a oiseen sii y ään usein, minkä akia eks i aiku aa juoni ungol a Keskene äinen ke omus Teks i alkaa ke omusmaises i mu a loppuu yllä äen Ku aus Teks i keski yy ku aamaan lyhy ä he keä Teks i ei juu ikaan sisällä apah umia Lue elo Teks i lis aa apah uma pe äkkäin Kokonaisuus oi muodos ua yhden e bin ympä ille Sii ymä ja apah umien ku aus jää ä huomio a Ke omusmais en eks ien yhmään kuulu a ki joi elma , jois a e o uu selkeä juoni, jonka e enemis ä eks in ke oja ku aa. Teks i muodos aa kohe en in kokonaisuuden, jossa juonen kannal a olennaise asia pysy- ä mukana koko ke omuksen ajan. Ke omusmaisen eks in ke oja pe us elee apah umien älise syy- ja seu aussuh ee sekä si oo ke o- muksensa aikaan ja paikkaan. Ke omus on siis aken eel aan johdon- mukainen ja eks uaalises i yhdenmukainen, ja se he ä ää mieliku ia luomis aan odellisis a ai ku i elluis a maailmois a. Kouluko puksen eks eissä nämä mieliku a lii y ä unelmien päi ään ja sen sisäl öön. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 175 Lue elomais en ke omus en yhmä sijoi uu eks i yyppija kumolla melko lähelle ke omusmais en eks ien ää ipää ä. Ryhmän eks i muis- u a a ke omuksia mu a o a niin pelkis e yjä, e ä eks i muodos aa pikemminkin juoni ungon kuin a sinaisen ke omuksen. Yksi lue elo- maisen ke omuksen unnuspii e on pe äkkäisyy ä ilmaise an em- po aalisen si en-ad e bin käy ö i kkeen alussa. Tapah umas a oiseen sii y ään nopeas i ja apah umien älille saa aa jäädä pi kiäkin seli ämä - ömiä aukkoja. Nämä yhjä kohda ei ä kui enkaan aiku a ha ki uil a yylikeinoil a, minkä akia eks iin syn yy lue elomaisuuden aiku elma. Lue elomaisen ke omuksen ke on a pysy elee hy in yleisellä asolla ja ku auksen mää ä on a sin ähäis ä. Osallis ujien ku aaminen jää ähemmälle, mu a eks in apah uma lii y ä oisiinsa, mikä e o aa lue elomaisen ke omuksen puh aas i lue eloiksi nime yis ä eks eis ä. Ja kumon seu aa an yhmän muodos a a keskene äise ke omukse . Ne alka a a sin ke omusmaises i mu a loppu a yllä äen. Ke oja oi ku ailla apah umia hy inkin a kas i eks in alkupuolella, mu a ke o- mus ei saa u a loppu a kaisuaan eks in aikana. Ki joi aja ei siis ole saanu eks iään almiiksi aika ajojen pui eissa ai on äsyny ki joi a- miseen ja lope anu eks in kesken. Keskene äis en ke omus en ä - kein pii e onkin juu i a inan yllä ä ä ka keaminen: eks i e enee loogi- ses i, ki joi aja osoi aa apah umien aikajäsennyksen ja ku aa osallis u- jia mu a ei ie juon a loppuun as i. Lisäksi aineis ossa on eks ejä, jo ka alka a a sin ke omusmaises i mu a joissa ke on a muu uu alun jälkeen lue elomaisempaan suun aan. Tällaise eks i ei ä kui enkaan kuulu keskene äis en ke omus en yhmään, sillä niissä apah uma ke o aan loppuun saakka. Nämä eks i on luoki el u lue elomaisiin ke omuksiin. Neljännen yhmän muodos a a ku auksiksi luoki el a a eks i . Ku- aukse keski y ä päi ää lyhyempään he keen ja ku aa a yksi äisen asian ai apah uman melko a kas i. Ku auksiksi luoki el a issa eks- eissä ei ole juoni unkoa eikä eks i pidä sisällään unsas a apah umien joukkoa. Osallis ujia ku a aan mu a esime kiksi apah umien aika- jäsennys puu uu. Ryhmään kuulu a myös aineis on lyhimmä eks i , jo ka ei ä lyhyy ensä ja apah umaköyhyy ensä pe us eella kuulu mihin- kään muuhun ja kumon eks i yhmään. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 176 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen Ke omusmais en eks ien as akoh ana eks i yyppija kumolla on lue eloiksi nime y eks i . Niissä unelmien päi än apah uma on lis a - u pe äjälkeen eikä yksi äis ä apah umaa ku a a mainin aa a kemmin. Lue elo oi koos ua yksi äisis ä sanois a, lauseis a ai pa in i kkeen kokonaisuuksis a. Usein lue eloksi luoki el a a eks i aken uu yhden e bin, ku en haluamis a ai saamis a ilmaise an, ympä ille. Teks i ei si- sällä pe us el uja syy- ja seu aussuh ei a eikä sii ymiä ai i se ekemis ä ku ailla a kemmin. Teks in sisäl ämä apah uma ei ä äl ämä ä lii y oisiinsa, ja niiden ajallinen e äisyys oisis aan oi olla hy inkin pi kä. Juu i apah umien kausaalinen ja ajallinen i allisuus e o aa lue elo lue elomaisis a ke omuksis a. Kun aineis on eks ejä on jae u eks in yyppija kumon yhmiin, ei ole juu ikaan huomioi u si ä, pysyykö oppilaan ki joi ama eks i anne- ussa aiheessa. Koska u kimuksen koh eena o a mää äis en ilmauksien yh eyde eks in luoki ukseen, aiheessa pysyminen ei ole olennainen luoki eluk i ee i. Huomio keski e ään siis eks in sisällön ja aken een muodos amaan kokonaisuu een ja siihen, millaisia yh eyksiä mää äis- en ilmauksien eks ikoh aisella esiin ymämää ällä on ähän kokonai- suu een ( . Labo & Wale zky 1967). mää äise ilmaukse unelmaki joi elmissa Mää äisiä ilmauksia eli lausekkei a, joiden pääsanana on a alla ai oi- sella u uun a koi eeseen ii aa a subs an ii i, on aineis ossa pa isen uha a, mää ällises i lähes yh ä paljon aineis on joka luokka-as eella, mu a ki joi ajakoh ainen ja suh eellinen jakauma on ino (ks. aulukko 25). Hieman useampi kuin joka kymmenes (14,8%) eks i sisäl ää ain epämää äisiä ja genee isiä ilmauksia ja luokka-as ei ain a kas el una ällais en eks ien osuus on odo uksenmukaises i suu in oisen luokan aineis ossa (22,7%). Neljännellä ja kuudennella mää äisiä ilmauksia jä e ään käy ämä ä enää alle kymmenesosassa eks ejä. Sukupuoli ain a kas el una ain epämää äis en ja genee is en ilmauksien käy ämi- nen näy äisi ole an leimallisempaa pojille, sillä 73,5 p osen ia ällais en eks ien ki joi ajis a on poikia. Nämä eks i o a useimmi en lue elo- maisia kokonaisuuksia, jo ka aken u a haluamis a ai saamis a a koi - a ien e bien ympä ille (ks. esime kki 1). Myös melko yleisellä asolla h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 183 Muu aman mää äisen ilmauksen sisäl ä issä eks eissä esiin y ä jo kaikki eks i yypi . Ryhmään kuulu issa oisluokkalais en eks eissä on sekä lue elomaisia, yleisellä asolla pysy ele iä ki joi uksia (esime kki 11) e ä ke omusmaisempaa eks iä (esime kki 12). Lue elomais en ke - omus en ja ke omusmais en eks ien mää ä on aiempaa suu empi, mu a lue elo ja ku aukse o a yhä a sin yleisiä. Neljäsluokkalaisilla aas suosi uimmaksi yhmäksi nouse a lue elomaise ke omukse ja ke omusmaisuus al aa alaa, kun mää äis en ilmaus en eks ikoh ainen mää ä kas aa (esime kki 13). Samankal ais a endiä nouda a a myös kuudesluokkalais en eks i : muu aman mää äisen ilmauksen eks i o a pääsään öises i lue elomaisia ke omuksia (esime kki 14) mu a paino us sii yy ke omusmaisempaan suun aan (esime kki 15). Lue elo: 11) Unelmieni päi ä on e ä meidän koko pe he menisi lomalle. Kah- deksaksi iikoksi ja e ä mikään ei menisi pieleen. Eikä kukaan ii elisi eikä huu aisi ja e ä kaikki läh isi hy illä mielin. ai iskä os aisi kaik- kea kii aa Essille ja mulle. se olisi ki aa. E ä olisi kuuma. ja se oli minun unelmieni päi ä. (2F54) Lue elomainen ke omus: 12) Olipa ke an y ö joka oli aina melkein iloinen. ja sen y ön nimi oli ilona. mu a ke an hanelle apah ui ihan ou oa. kun hän meni kella in hän näki siellä peikon. mu a se olikin ain aa ekasa. mu a kui enkin hän säikäh i. aika paljon. mu a si en hän lopuksi nau oi. kuinka hassu hän oikein oli peläs y aa e kasaa. si en hän ä alkoi äsy ään ja meni nukkumaan. (2F36) Ke omus: 13) Oli auhallinen ja lyhy yö, minä nukuin. Puu apisi a ja uuli puhalsi lujaa. minä he äsin ja menin ikkunaan ja huomasin kuinka kaunis a ulkona oli. Ulkona au inko nousi ja alaisi ai aan. Minä menin o amaan il in ja juoksin akapihalle. Minä en ollu ikinä eläis - säni nähny mi ään yh ä kaunis a. Le i in il in nu mikolle ja menin makaamaan. Yh äkkiä so sia uli il illeni ja pyysi ä leipää. Syö in so sia ja he nukah i a il illeni. Jä in linnu auhaan. Minä menin sisälle ja olin osi onnellinen. Tämä päi ä oli unelmieni päi ä. Loppu. Tämä apah ui minulle iime kesänä. (4M94) h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 184 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen Lue elomainen ke omus: 14) Nukun 10.00, syön kunnon aamupalan pakkaan a a a . Mua ullaan limusiinilla Hakeen. Si en meen len okoneella Kanadaan. Sie mulle on a a u jäähalli ja sie on kaikki mailman jääkiekko maila ja saan es ailla nii ä. Si alkkaan sii a pa haa ja mee NHL-peliin illal- la. Teen 6 maalia ja 3 syö ö pis e ä. ja mu ali aa NHL–all s aa iin. Sain sii ä pelis ä 10 miljoonaa ja si en os in ommy Hil ige in kaikki aa ee !! (6M80) Ke omus: 15) He äsin aamulla yhdeksän aikoihin lämpöiseen haimaan au- inkoon. Menimme pe heeni ja iso anhempieni kanssa nau imaan e inomaises a aamupalas a. Aamiaisen jälkeen lähdimme pi kähän ä eneillä koh i ko allisaa a. Kun nousimme maihin, lähdimme he i sno klaamaan ja uimaan. Söimme e äämme saa essa, jonka jälkeen lei än mu usilla uokimme kaloja kädes ä. – – Menimme ho ellille kahdeksan aikoihin, missä söimme ja joimme, ka soimme esi yksiä ja meille ojenne iin s ipendi ja mi ali sii ä, kun oi imme lusikoiden su- kellus kilpailun. Kä imme ielä kaiken ämän jälkeen il auinnilla, jon- ka jälkeen luonnon ääniä kuunnellen menimme nukkumaan. (6M97) Kun mää äis en ilmaus en eks ikoh ainen mää ä kas aa yli kuu een, ke omusmaise eks i kas a a a osuu aan. Toisen luokan aineis ossa eni en (6–25) mää äisiä ilmauksia sisäl ä iä eks ejä on noin neljännes. Ke omusmais en eks ien mää ä on ässä eks i yhmässä suu empi kuin aiemmin, aikka yleisimpiä o a lue elomaise ke omukse . Ne siis sisäl ä ä unsaas i apah umia, jois a ke oja kui enkin puhuu mel- ko yleisellä asolla (esime kki 16). Ke omusmaisis a eks eis ä aas e o - uu selkeä juoni, jonka e enemis ä ke oja ku ailee lue elomaisuu a a kemmin (esime kki 17). Teks iin on ki ja u myös sii ymä apah u- mas a oiseen ja ie y asia , ku en keskeisiin henkilöhahmoihin ii aa- minen, säily ä mukana koko eks in ajan. Lue elomainen ke omus: 16) Unelmieni pai ä kun minä sain hams e in minä uokin si ä sen mimi oli ipsulla oli oma juoksupyö ä ja se sai olla meillä 2 uo a h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 185 si en ulin kouluun minä jä in ipsun ko iin ipsu loysi kaksikymen ä sen iä se upesi syömäänsi ä se jä si kulla sii ä pois si en sii ä uli ho- pea. loppu aha mu a minulla oli ahaa minä pis in aha pu kkiin niin me pääs ii uo sis a suomeen kulu e iin aha . (2M188) Ke omus: 17) Kun Tiina meni ke an kouluun niin hän näki e ä Emmalla oli uusi annekello. Si en kun Tiina uli ko iin koulus a niin hän sanoi ihaises i äidilleen: minä haluan uuden pyö än. Kun ke an Emmakin on saanu annekellon ja aikka mi ä ki aa. Aina ei saa mi ä haluaa sanoi äi i öihin keski yneenä. Si ä pai si huomenna on syn ä ini ja - koi Tiina. Si en huomisaamuna Tiina meni kouluun ja uli koulus a. Mu a kun hän a asi ko io en niin siellä odo i a kaikki hänen ka- e insa ja äi i ja isä. Muis i e siis syn ymäpäi äni si enkin ie ys i sanoi a äi i ja isä yh een ääneen. A aapa mi ä ässä pake issa on. Voisiko se olla kyllä on se on uusi polkupyö ä kii os äi i ja isä ämä on unelmieni syn ymäpäi ä ki joi an sen päi äki jaani. (2F15) Neljäs- ja kuudesluokkalais en eks i , joissa on unsaas i mää äisiä il - mauksia, o a suu immaksi osaksi ke omusmaisia ki joi uksia unelma- päi än sisällös ä (esime kki 18), ja niissä on selkeä juoni alku ilan ei- neen, apah umien ku ailuineen ja loppu a kaisuineen. Vieläkään kaikki ki joi ukse ei ä ole ke omusmaisia, mu a lue elo ja ku aukse o a jo ha inaisia. Runsaas i mää äisiä ilmauksia sisäl ä ä ke omusmaise eks i o a melko pi kiä ja niissä ke o aan apah umis a paikoi ellen hy inkin a kas i. Ke on aan kuuluu lisäksi uo opuhelua henkilöhah- mojen älillä. Runsas mää äis en ilmauksien käy ö seli yykin usein ie yjen asioiden ai henkilöhahmojen ois umisella. Ke omus: 18) – He ä ys Helka! isä huudah i. – Ny lähde ään sukel amaan me elle, isä lisäsi. – Mu a kellohan on as a kuusi aamulla, Helka sanoi äsyneenä. – Jos ahdo nähdä kaloja, niin mennään! isä huu- dah i. Aamu Thaimaan saa essa oli hy in lämmin. Eipä aikaakaan, kun minä ja isi olimme sukellus ehkee niskassa. Hyppäsimme e een. Meidän mukana oli haimaalainen joka opas i meidä ko alli iu oille. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 186 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen Ko alleja oli e i ä isiä. Simpuka oli a odella hienoja. Mu a si en uli odo amani koh a. Pusukala uli ja pussasi minua! Se oli odella hienoa. Ke äsin sukellus eppuun simpukoi a, ko allia ja o in esikame- allani ku ia pusukalas a. Nousimme pin aan ja sanoin: – Kii os isi! Isikin pi i sukel amises a. Loppu. (4F23) Sukupuoli ain a kas el una e o koko aineis ossa o a sel ä . Ylipää ään mää äisiä ilmauksia käy ä ien oisluokkalais en y öjen ja poikien luku- mää ä on lähes sama, mu a suu in osa pojis a käy ää ain yh ä ai kah a mää äis ä ilmaus a kun aas y öillä suu in yhmä on kolmes a neljään mää äis ä ilmaus a ke ää ä eks i . Suu in iheys on pojilla 11 mää- äis ä ilmaus a eks issä, y öillä 25. Suu e iheyde o a kui enkin yksi - äis apauksia. Neljäsluokkalais en poikien aineis ossa ain muu aman mää äisen ilmauksen sisäl ä ä eks i ka a a lähes puole eks eis ä. Ty öjen eks eissä esiin ymämää ä aih elee enemmän. Kuudennen eks eissä e o o a sukupuoli ain a kas el una ielä alempia luokkia selkeämpiä. Ty öjen eks eissä käy e ään unsaas i mää äisiä ilmauksia, ja ain ajaassa iidenneksessä on alle sei semän mää äis ä ilmaus a. Poikien eks eille aas on yypillis ä, e ä mää äis en ilmauksien käy ö- mää ä jää as eikon alapäähän: alle kymmenen mää äis ä ilmaus a on neljässä iidesosassa poikien eks eis ä. Sukupuolie o näky ä sel äs i myös kaikkien luokka-as eiden eks i- yyppijakaumis a (ks. aulukko 29). Yleisimmä mää äisiä ilmauksia sisäl ä ä eks i yypi o a oisella luokalla lue elomaise ke omukse ja lue elo . Sel äs i yli puole oisluokkalais en lue elomaisis a ke o- muksis a on y öjen ki joi amia ja lue elois a unsas puole as aa as i poikien. Selkein e o sukupuol en älillä on y öjen ke omusmais en eks ien suu i mää ä. Neljännellä ja kuudennella luokalla eks i yyppien painopis e sii yy ke omusmaisiin eks eihin ja lue elomaisiin ke o- muksiin. Kummallakin luokka-as eella yli puole y öjen eks eis ä on ke omusmaisia ja poikien puolella yleisyy ään kas a a a lue elomai- se ke omukse . Samalla ku aus en ja lue eloiden mää ä ähenee mo- lempien sukupuol en aineis ossa. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 187 Mää äise ilmaukse ja eks in yyppi / Ikäluokka ja sukupuoli Toinen Ty ö Toinen Poja Neljäs Ty ö Neljäs Poja Kuudes Ty ö Kuudes Poja Ke omusmainen 15 5 23 5 15 5 Lue elomainen 29 20 8 23 11 23 Keskene äinen 2 0 3 0 0 1 Ku aus 3 10 4 10 0 1 Lue elo 17 25 2 11 2 8 mää äis en ilmaus en käy ön kehi yminen ja ke omuksen syn y Mää äis en ilmauksien mää ä kas aa alakoululais en eks eissä kehi- yksellises i ja samalla eks in ke omusmaisuus kas aa. Mää äis en il- mauksien ja eks i yyppien suhde näkyy sel immin, jos laske aan jokai- selle eks i yypille luoki ain sille ominainen mää äis en ilmauksien mediaani. E i eks i yypeis ä ke omusmaise eks i ja keskene äise ke omukse saa a ko keimma mää äis en ilmauksien mediaani . Toi- sella luokalla ke omusmais en eks ien mediaani on 9,5, neljäsluok- kalaisilla 10 ja kuudesluokkalaisilla pe ä i 16. Myös keskene äis en ke omus en mediaani liikku a melko samoissa lukemissa. Ke omus- maisuuden edelly yksenä aiku aisi siis ole an melko unsas mää äis- en ilmauksien mää ä. Luonnollises i se on seu aus a juonen kannal a olennais en asioiden, ku en henkilöhahmojen, ois umises a ja niihin ii aamisen unsaudes a. Kuudennen luokan ko kea mediaani seli y- ä osin myös eks ien pi enemisellä (ks. Kouluko puksen sanamää is ä eoksen johdan olukua): pidempään eks iin mah uu enemmän uudel- leenmainin oja. Tosin eks i oi alakoululaisella olla pi kä myös lue e- le uuden ja i allis en lisien akia. Ke omusmais en eks ien ja keskene äis en ke omus en äliin sijoi - u a lue elomaise ke omukse sisäl ä ä sel äs i ähemmän mää äisiä ilmauksia (mediaani 4–6) kuin ke omusmaisuu een pohjaa a eks- i . Lue elomaise ke omukse esi ele ä apah umis a ain pääkoh- da , minkä akia kokonaisuus muis u aa juoni unkoa. Tapah umas a oiseen sii y ään nopeas i, jolloin ois u ien asioiden mää ä ähenee. Tois oa − ja si ä kau a mää äis en ilmauksien mää ää − ähen ää myös Taulukko 29. Mää äisiä ilmauksia sisäl ä ä eks i eks i yyppija kumon mukaan alakou- lun luokilla. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 188 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen ke onnan pin apuolisuus, sillä lue elomaisissa ke omuksissa asioi a ja apah umia ei esi ellä ai ku ailla a kas i. Koska eks i pi ää sisällään paljon apah umia, jo ka aih u a iheään ah iin, lukijalle esi ellään paljon uusia a koi ei a sen sijaan, e ä ii a aisiin ois u as i jo u ui- hin a koi eisiin ja akenne aisiin eks i niiden a aan. Kaikkein ma alimma mää äis en ilmaus en mediaani (1–3,5) löy y ä odo uksenmukaises i eks i yyppija kumon lue elomaisimmis a eks- eis ä eli ku auksis a ja lue elois a. Niiden ma ala mediaani seli y- ne ä ois on ähäisyydellä sekä eks in sisäl ämien asioiden ja apah u- mien i allisuudella. Lue elo sisäl ä ä kin unsaas i epämää äisiä ja genee isiä ilmauksia, jo ka ii aa a epä a kkaan ai yleiseen joukkoon. Ku auksiksi luoki el a a eks i aas o a mones i niin lyhyi ä, e ei niis- sä edes ehdi ä ii a a ko inkaan moneen a koi eeseen saa i ois aa ii - auksia eks in aikana. Re e en iaalinen kohe enssi kas aa si en sel äs i ke omusmaisuu- den – ja ke omus aken een – myö ä. Ta allaan ämä on kehäpää elmä, koska ke omus edelly ää kohe enssia, eli ke omus mää i ellään aina- kin osaksi e e en iaalis en ii aus en a ulla. Sil i on aikea sanoa, onko yh eys kausaalinen ( . Mäkinen ja muu 2014). Re e en iaalisia ilmauksia oi nimi äin olla melko unsaas i myös lue elomaisissa ke - omuksissa. Lisäksi jo alle kouluikäise lapse ymmä ä ä ja uo a a e e en iaalisia ii auksia puhu ussa kielessä, aikka he ei ä osaisi lu- kea ja ki joi aa. Ki joi amisen aikeus ja siinä onnis uminen on siis e e en iaalisis a ii auksis a iippuma on ongelma. Alakoululais en se- a ken eellise mää äise ilmaukse Mää äis en ilmauksien lisään yminen ke omuksissa on pai si kehi yk- sellis ä myös hidas a. Ta kas elemme lopuksi, o a ko a ikkelinomaise se- a ken ee , jo ka o a u uja puhu ussa kielessä, löy änee iensä kehi - y ään ki joi ukseen helpo amaan mää äisyyden ilmaisua. Yleensähän ole e aan, e ä lapse ensin ki joi a a ku en puhu a (ks. esime kiksi Be man 2007). Puhu un kielen aiku us on myös Myöhemmän kielen- kehi yksen u kimushankkeen yksi aus ahypo eesi, jonka mukaan aloi - h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 189 ele a ki joi aja nojaa puhu uun kieleen, jos a si en niin sano u aka- eeminen kielenkäy ö i au uu ähi ellen (ks. eoksen johdan olu un pe usole uksia). Ta kas elumme poikkeaa aiemmas a a ikkelis umis- u kimukses a sekä kehi ysnäkökulman e ä mahdollisiin esiin ymisiin e aamisen pe us eella. Näin saadaan näky iin endenssin ja sa unnai- suuden mahdollinen e o. Puhu ussa suomessa käy e ään e ilaisia a ken ei a mää äisyy ä il- maisemaan (Hakulinen ja muu 2004, 1353–1356). Ta ken eena oi a oimia esime kiksi demons a ii ip onomini ja demons a ii ise p oad- e bi , ku en esime kiksi ii auske jussa (yks mies) – se mies. Näis ä e i yises i a ikkelimaisen se-p onominin a kennekäy öä on u ki u suomen osal a pi kään, sillä puhu ussa kielessä paino on se on niin a allinen, e ä sen on ka so u eh ä änsä osal a lähes y än mää äis ä a ikkelia. Tämä ei ole yllä ä ä kehi ys: esime kiksi La ja aa an (2007, 294–295) mukaan kaikissa – a ikkeli omissakin – kielissä käy e ään demons a ii eja ilmaisemaan subs an ii in a koi een maini uu a ai muu a u uu a. Lau yn (1996, 162) mukaan jo Se älä (1883) oli ha- ainnu , e ä se-p onominia käy e ään puhekielessä mää äisen a ikkelin apaan. Se älän jälkeen se- ja ne-p onomini a ken eiden käy öön ja a ik- kelimais umiseen o a o anee kan aa muun muassa La ja aa a (1990), Lau y (1996) sekä Ju onen (2000). A ikkelis umiskeskus elu ei kui en- kaan ole joh anu yksimielisyy een, ja joka u kijalla un uu ole an oma näkemyksensä a ken een käy ö iheydes ä ja eh ä äs ä. Se- a ken eellisia ilmauksia a kas ellaan kaikil a alakoulun luokil a, jo a esime kkejä löy yisi ii ä ä mää ä. Aineis ossa on ny yh eensä 40000 sanaa ja ässä sanamää ässä se- ai ne-demons a ii ip onominia käy e ään subs an ii ia mää i ä änä a ken eena ain 78 ke aa. Lähes- kään kaikki ki joi aja ei ä ylipää ään käy ä a kenneilmauksia, aan nii ä esiin yy ain noin joka kymmenennessä (11,5%) eks issä. Suku- puoli ain a kas el una ilanne on asainen. Ta ken eellis en ilmaus en käy äminen on ha inais a myös siinä mielessä, e ä suu in osa käy ää se- ai ne- a kenne a eks issään ain ke an (ks. aulukko 30). Si en myös eks ikoh ais en esiin ymämää ien pe us eella käy ö näy ää ha - inaisel a. Toisen, neljännen ja kuudennen luokan aineis ojen kaikkiin mää äisiin ilmauksiin suh eu e una a kenneilmauksien osuus jää kul- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 190 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen lakin uosiluokalla alle kolmeen p osen iin. P osen iosuus näy äisi ielä pienene än iän mukaan, mu a aineis o on a sinaiseen k an i- a ii iseen a kas eluun hieman pieni. Kokonaisuudessaan oi ode a, e ä a kenneilmauksien käy ö on sa uman a ais a eikä osoi a se- ja ne-a ikkelin syn yä ai yleis ymis ä kehi y ään ki joi e uun kieleen. Taulukko 30. Se/ne- a ken eiden mää ä eks ei äin e i ikäluokilla. Ta ken eiden mää ä eks issä / Ikäluokka Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Yksi a kenne 10 14 9 11 7 Kaksi a kenne a 2 4 1 1 1 Kolme a kenne a 1 2 Suu in osa (79,5%) aineis on se- a ken eellisis a mää äisis ä ilmauksis a on luoki el a issa mää äisyyden yyppi apauksiksi eli uudelleenmainin- noiksi, joiden a ulla ii a aan johonkin eks issä jo aiemmin maini uun a koi eeseen. Uudelleenmaininnalla oidaan ii a a u uun a koi - eeseen joko aiemmin maini un subs an ii in a ulla (esime kki 19) ai esime kiksi synonyymisellä ilmauksella (esime kki 20). Uudelleenmai- ninnan k i ee i ei siis ole saman sanan ai lausekkeen esiin yminen uudelleen eks issä, aan kaikki samaan a koi eeseen ii aa a sana laske aan uudelleenmainin ojen yhmään. Kokonaisuudessaan uudel- leenmainin ojen yhmä on kui enkin a sin he e ogeeninen, ja al aosa yhmän a ken eellisis a ilmauksis a on yksi äis apauksia, jolloin yksi mää äinen ilmaus me ki ään a ken eella ain yhden ke an eks in ai- kana. Uudelleenmainin ojen sys emaa inen me ki seminen p onomini- a ken eella ei siis ole a anomais a oppilaiden uo amissa kouluki joi- elmissa. 19) Olen a sas us lei illä siellä oli pa as hoi ohe onen Sillä minä hy- pin es ei ä ja laukkasin ja kä in maas ossa ja nukuin allin ylä ke as- sa al oin yöllä ja pesin a us ei a mu a si en aamulla ne a us ee oli mä ä ja mun pi ilaina a unnille oisen he osen sa ulaa. (3F1) 20) Olipa ke an pieni makka an näköinen koi a. Se meni lo oa- maan. Ja 2 unnin pääs ä se sai Lo o oi on. Mu a koi a upesi ka u- maan mi ä oli oikein ehny . Koska hän ei ienny mi ä ekisi niillä ahoilla. (2F41) h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 e e en iaalise mää äise ilmaukse ja niiden suhde ... 191 Mui a aineis ossa esiin y iä se- a ken eellisen mää äisen ilmauksen ii - aussuh ei a o a kehyksen kau a u uun a koi eeseen ii aaminen (11,5%) ai ensimaininnan käy äminen (9%). Kehyksen kau a unne- un a koi een u uus pe us uu ois on sijaan jonkin edellä esi e yn ilmauksen ak i oimaan kehykseen (esime kki 21). Jo ensimmäisellä mainin ake allaan a ken eella me ki yn ilmauksen a ulla aas uodaan keskus eluun uusi a koi e, jonka eks in uo aja ole aa ole an jossain mielessä u u as aano ajalle. Ta ken eellisen ensimaininnan u uus oi pe us ua esime kiksi eks in henkilöhahmojen yh eiseen ie oon eks in ku aamas a maailmas a ai siihen, e ä a koi e saa seli yksensä ai ulkin akon eks insa pian ensimaininnan jälkeen (esime kki 22).50 Sekä kehyksen kau a u uun a koi eeseen ii aa a e ä jo ensimai- ninnassa esiin y ä p onomini a ken ee o a kui enkin hy in ha inai- sia ässä aineis ossa. 21) Tai si en oisin mennä äikka pa iisiin. Ja pa iisissa oisi ka sella si ä ihanaa o nia joka pa iisissa on. (3F39) 22) Pääsen idolini Rihannan konse iin, sillä hän on saapunu Suo- meen, joka on yksi niis ä mais a, joissa hän kie ueellansa käy. (6F19) Lopuksi Re e en iaalinen kohe enssi eli unnis e a a disku ssi e e en eihin ii aaminen ja ylipää ään kohe enssi eli eks ien yh enäisyys, loogisuus, apah umajä jes yksen huomioono aminen, ajallinen ja paikallinen sijoi uminen jne. lisään y ä kehi yksellises i. Kehi ys alkaa puhu un kielen yh eydessä jo esikouluiässä, mu a ki joi amisen osal a kehi ys on paljon hi aampaa. Osa alakouluikäisis ä halli see ii aussuh eiden ilmaisun jo alakoulun alussa, mu a keskimää in kehi ys nopeu uu ala- koulun keski aiheilla ja ja kuu koko alakoulun ajan. Vaikka lapsi halli - 50 Pe in eisen kieliopin mukaan esime kissä (22) on kyse ka a o ises a, eks issä e eenpäin ii aa as a p onominis a (ks. Pen ilä 1963, 514) eikä a sinaises a a ikkelimaises a käy ös ä. h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472 192 anna-kaisa kou o, ma i honko ja anneli pajunen sisi monia ii aussuh eiden kielellisen me kinnän keinoja jo a hain, aikuis ason seman is-p agmaa inen hallin a saa u e aan (keskimää in) alakoulun loppupuolella. Kehi yksen aus alla on monia kielenulkoisia ekijöi ä. K onologisen iän lisäksi mielen eo ian on ol a a ii ä än ke- hi yny , jo a lapsi osaa o aa huomioon ies in as aano ajaa. Vas aa- as i lapsen on kye ä ä ii ä äs i kon olloimaan oimin aansa, jo a hän pys yy suunni elemaan eks in uo oa. Olemme ässä lu ussa u - kinee e e en iaalis en ilmauksien käy öä ajaamalla a kas elun mää- äisiin ilmauksiin eli sellaisiin subs an ii ilausekkeisiin, joi a oidaan a i aessa aja a p onomineilla. Tu kimuksen aineis ona on ollu ala- kouluikäis en las en apaas i uo amia ki joi elmia anne us a aihees a eli niin ku su uja Unelmaki joi elmia. Ki joi elmien kohe enssi lisään yy as ei ain si en, e ä sekä mää äis- en ilmauksien mää ä e ä ki joi elmien ke onnallisuus ke omus a- ken een kau a mää i el yinä lisään y ä . Nuo impien eks i o a usein yhden lauseen epä eks ejä ai e ias eises i epäkohe en eja. Teks ikohe- enssi kas aa ki joi elmien aken een alkaessa nouda aa ke omus- akenne a ja ii aussuh eiden kehi yessä äsmällisiksi. Suu in osa ai- neis on ki joi ajis a on ässä aiheessa as a alakoulun lopussa. Ty öillä eks ikohe enssi kehi yy e i ah ises i poikien kanssa. Mää äisillä ilmauksilla ilmais aan niin sano ua u ua in o maa io a eli eks iin a alla ai oisella jo uo ua in o maa io a, jo a ja kossa äy- denne ään. Tu un in o maa ion e e en in äy yy olla palau e a issa kon- eks is a, sen s a us oi olla ha ainnon kannal a salien i ai si en u uus pe us uu ole e uun u uu een. Nuo immilla alakouluikäisillä ole e u u uus on keskeinen u uuden muo o. Alakouluikäinen ole aa elinym- pä is önsä kuulija-lukijan kannal a u uksi ja uo pe heeseen, kouluun ja ys ä iin ii aa ia ilmauksia esi elemä ä eks iin. Osaksi u uus on ymmä e ä issä ilan eisen ja kul uu isen ak i oinnin kau a. Jos eks i on hy in epäkohe en i, mää äisiä ilmauksia on ähän ai ei ollenkaan: eks i lue elee unelmakoh ei a eikä ke o unelmapäi än sisällös ä. Alakouluikäis en mää äisiä ilmauksia ei oi a ioida esime kiksi Gundelin ja muiden (1993) apaan implika ii isella anne uusas eikolla, koska huomion koh eena ja ak i oi uneena oi olla myös ilmaus, joka ei ole iden i ioi a issa eks in asolla. Si en kehi y ää kiel ä oidaan mää- h ps://doi.o g/10.21435/sks .1472