This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a
© Pe i Ka onen
Published e sion
Ka onen, Pe i
Ka onen, P. (2024). Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia, 22(44), 158-164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
2024
This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional License.
158
J@RGONIA
ISSN 1459-305X
Julkaisija: His o ian ja e nologian lai oksen u kija y &
Jy äskylän His o iallinen Yhdis ys y
© Pe i Ka onen
44/2024 h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a
A ioi eokses a La es, Jenni, Raisa Ma ia Toi o & Ma i Välimäki ( oim.).
Henkilöhis o ia ja a haismode ni aika. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. 2024.
373 s. ISBN 978-951-858-882-8.
Pe i Ka onen
Henkilöhis o ia on ollu an iikin ajois a läh ien keskeinen yökalu menneisyyden
ihmis en oiminnan ymmä ämiseksi. Henkilöhis o iaa ja elämäke allis a u kimus a
on aikea e o aa – miksi pi äisikään – oisis aan. Mää i elyn moninaisuus ulee
sel äksi myös neljän u kijan julkaisemas a Henkilöhis o ia ja a haismode ni aika -
eokses a. [1] Ki joi aja keski y ä pääsään öises i uosiin 1500–1800, pe us ellen
a kaisuaan muun muassa sillä, e ä usein elämäke allinen/henkilöhis o iallinen
u kimus on keski yny mode neihin aikoihin ja a allises i polii ikkoihin ja muihin
me kkihenkilöihin. Py kimys esi ellä uusia näkökulmia ja mene elmiä aihepii in
u kimuksen ueksi o eu uukin monil a osin. Sil i olisi ollu hy ä edes maini a aikkapa
1800–1900-lu un polii isen his o ian pii issä pi kään käydyis ä me odikeskus eluis a,
sillä aikka a ikkelikokoelman käsi el y aikakausi on omin akeinen, ei ä yleisellä
asolla ihmis oimijoiden pe us oimin a a a liene e i yisemmin muu unee
muu amassa sadassa uodessa.
An ologia keski yy Suomen his o ian eemoihin ja kyseisellä oppialalla
henkilöhis o ia, elämäke a ja jonkun ie yn henkilön kau a ai a ulla aihe aan
käsi ele ä opinnäy ee o a ollee pi kään a sin suosi uja. Suomen his o ias a
a haismode nia aikaa käsi ellei ä äi öski joja on ilmes yny 1850-lu un alus a
uoden 2024 lopulle yh eensä lähes 300. Niis ä henkilöhis o iaan ky key y iä on
ilmes yny uo een 1950 mennessä 18 ja sen jälkeen 19.
A ikkelikokoelma koos uu johdannos a, yhdeksäs ä a ikkelis a sekä uloksia
kokoa as a ja ule aisuu een luo aa as a loppulu us a. Kokoelma on jae u kah een
osioon, ”Va haismode nin henkilöhis o ian his o iaan” ja ”Henkilöhis o iallisiin
a auksiin”. Jako on sinänsä luon e a. Sil i u kimuksen pe us ei a käsi ele ä
e i yispii ee olisi ollu syy ä käsi ellä jo johdannossa. Esime kiksi aikakauden
omanlaisis aan lähdeaineis ois a ki joi e aan useissa e i kohdissa a sinaisissa
käsi elylu uissa. Keski ämällä ie oja yh een myös julkaisun kah alainen
kysymyksenase elu olisi ullu lukijalle ielä pa emmin ymmä e ä äksi (s. 10).
J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
159
Ki joi aja kysy ä yh ääl ä ”mi ä a haismode ni aikakausi uo henkilöhis o ialliseen
u kimukseen” ja oisaal a ”mi ä e i yis ä henkilöhis o ia oi paljas aa a haismode nin
ajan his o ias a”. Kysymykse o a kiinnos a ia, aikka oki näi ä asioi a on sel i e y
aiemminkin. Lisäksi oi olla aikeaa unoh aa ainakaan kokonaan jo aiemmin koe el uja
lähes ymis apoja. Teoksessa käy e ään puolen kymmen ä ke aa e i muodoissaan
käsi e ä pa ia kaalinen yh eiskun a, joka ii ä än äsmällises i käy e ynä an aisi
uskoakseni edelleen ele an in aami uksen kunkin sää y-yh eiskunnan ihmis yhmän ja
yksilön odellisis a no ma ii isis a ”mahdollisen ajois a”.
Tie okan oja ja elämäke u ei a
Teoksen his o iog a isessa osuudessa on mukana sekä aka eemisia eks ejä e ä
populaa impia esi yksiä. Mielellään olisi lukenu enemmänkin käy e yjen eks ien
alin ape us eis a. Kui enkin Suomessa kumpaankin laji yyppiin kuulunei a
ki joi uksia laa i a usein sama henkilö , mikä poikkeaa melkoises i esime kiksi
Ruo sin elämäke a adi ios a. FT Ma i Välimäen eks i kuulu a an ologian
pa haimmis oon. Hänen bibliog a ioi a ja ie okan oja 1950-lu ul a nykypäi ään
hyödyn ä ä a ikkeli (”Pi kiä linjoja ja uudis amismahdollisuuksia. Va haismode nia
aikaa koske a henkilöhis o iallise julkaisu Suomessa 1950–2020”) on yh ääl ä
alaise a ja oisaal a he ä ää huolia. Välimäki käsi elee da aansa ah as i
lähdek ii isellä o eella ja niinpä eks is ä käy ali e a an sel äksi, kuinka
sa uman a aisiksi julkaisu iedo ko imaisis a his o ia-alan julkaisuis a o a käynee
2010-lu un lopul a läh ien. His o iallis a bibliog a iaa ja ARTO- ie okan aa koo iin
pi kään huolellises i, mu a allennus yöhön käy e yjen esu ssien eh yminen on
lope anu aiemman sys emaa isen kokoamis yön.
Julkaisu olyymien lisäksi Välimäki a ioi julkaisuja laadullises i, mi ä a koi us a
a en hän on koonnu a oimen ie okannan uosina 1950–2021 julkais uis a
a haismode nia aikaa käsi ele is ä henkilöhis o iallisis a ki jois a ja a ikkeleis a.
Lue elo on koo u kansallises a Melinda- ie okannas a sekä uo een 1990 saakka
paine uina ilmes yneis ä his o iallisis a bibliog a iois a. Lue elo on hy ä apuneu o
aihepii in u kijoille, sillä se sisäl ää koko joukon aihepii in keskeis ä ki jallisuu a.
Täy een ka a uu een ei maini ujen ie oläh eiden a ulla kui enkaan pääs ä. A oimes i
julkais ussa ie okannassa maini aan esime kiksi eilu 70 Genos-aikakauski jan
henkilöhis o iallis a a ikkelia, mikä on paljon. Samalla on sel ää, e ei kaikkia eks ejä
ole ollu mahdollis a sisälly ää ie okan aan, mu a juu i Genokses a sekä Suomen
suku u kimusseu an uosiki jois a olisi löy yny enemmänkin aihepii in ki joi uksia.
Kansallisbiog a ia-sa ja jää eoksessa a sin ähälle huomiolle. Suomalaisen
Ki jallisuuden Seu an e kkosi uil a löy y ä Kansallisbiog a ia an oi lokakuussa 2024
hakuehdoilla ”Ruo sin allan aika” ja ”1480–1809” (syn ymäaika) yh eensä 1275
henkilön iedo ; Suomen alouselämän aiku aja puoles aan ilmoi i ie okannan
ennal a mää i ellyllä hakuehdolla ”Ruo sin allan aika” yh eensä 13 henkeä. Ongelma
ei ny kään ole Välimäen, aan kyse on paljol i sii ä, e ei Kansallisbiog a ian
pienoiselämäke ois a ole syö e y al akunnallisiin ie okan oihin kuin mu o-osa. Sen
sijaan S enska li e a u sällskape i Finlandin julkaisema Kansallisbiog a ian sisa sa ja
Biog a isk lexikon ö Finland on hy in edus e una al akunnallisissa ie okannoissa.
J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
160
Välimäen a ikkeli ”Piispa u kimuksen koh eena” on ah a analyysi piispois a
laadi uis a henkilöhis o iois a ja elämäke ois a. Ta kas elussa on mukana yh eensä 25
eos a, jois a pe ä i sei semän käsi elee Mikael Ag icolaa. Välimäki osoi aa, kuinka
piispoja koske a monog a ia o a aka eemises a pä e öi ä iä: mukana ole is a 17
ki joi ajas a ainakin 11 pää yi p o esso iksi ai A kis olai oksen pääjoh ajaksi.
P o esso i, a kkipiispa Jacob Tengs öm (1755–1832) on mukana sekä ki joi ajana e ä
kah een o eeseen u kimuskoh eena. E ic An honin (1893–1878) äi öski ja Jacob
Tengs öm och s i ss y elsen i Åbo s i 1808–1832 (1923) ei kui enkaan jos ain syys ä
ole mukana. Suomessa julkais uis a piispaelämäke ois a on ki joi anu myös
ki kkohis o ian p o esso i Simo Heininen Teologiseen Aikakauski jaan o sikolla
”Pyhäs ä Hen ikis ä I ja Askolaan. Suomalaise piispaelämäke a 1795–2022” (2023).
Kyseinen esi ys on muu en yksi niis ä julkaisuis a, jo ka ei ä ainakaan ma askuussa
2024 ullee näky iin yleisimpien ie okan ojen haku uloksissa.
Kiinnos a a on Te se us- u kija, Suomen ys ä ä Ru ik Holm (1877–1947), joka lienee
eoksen ainoa uo salainen u kimuksen koh eeksi o e u his o ioi sija. Ve ailua
uo salaiseen alan u kimukseen kanna aisi ule aisuudessa ha ki a, sillä Pohjanlahden
länsipuolella nimenomaan ki kkohis o iassa elämäke a u kimus oli pi kään suosi u
äi öski ja-aihe. Välimäki k i isoi aiemman u kimuksen näkökulmia a sin
oimakkaas i pe ä en esime kiksi unne- ja kokemushis o iallis a o e a. Lähde ilanne
uskin useinkaan mahdollis aa maini uja ä kei ä näkökulmia. Välimäki kui enkin
esi ää oi an esime kin maini ujen lähes ymis apojen po en iaalis a piispa a Anna
Hen iksdo e Kockin elämää käsi ele ässä, pe us eelliseen lähde yöhön
pohjau u assa u kimuksessaan. Pa ia kaalisen yh eiskunnan ja kolmisää yopin
naimisissa ole alle elii in naiselle suoma mahdollisuude käy ää al aa ja kehi ää
ko i alou a konk e isoi u a : oimijuus oli ain i se o e a a, kukaan ei si ä
hopealau asella a jonnu . Siinä suh eessa ulokse o a linjassa aiemmin myös
esime kiksi alonpoikaisyh eisöis ä eh yjen ha ain ojen kanssa.
FT Tiina Mie inen as aa neljäs ä a ikkelis a ja samalla noin neljäsosas a eoksen
kokonaislaajuudes a. Ne sisäl ä ä kiinnos a ia näkökulmia, mu a eks eihin sisäl yy
ongelmia. A ikkelissa ”Esime kkejä ja ope a aisia a inoi a. Va haismode nia
koske a biog a inen ki jallisuus Suomessa ennen uo a 1950” käsi elee o sikos aan
huolima a myös koko joukon e i a kis ois a löy ynei ä käsiki joi uksia. Ki joi us on
sijoi e u eoksen his o iog a iseen osioon, jo en lukija ole aa pääse änsä ka a an
aiemman u kimuksen analyysin pa iin ai edes siihen, e ä a hempiin uloksiin
ii a aisiin: mone esille nos e u asia o a ollee jo pi kään unne uja. E ikoinen on
o eamus, jonka mukaan Y jö Ko i uo en oimi amas a a okkaas a
Ylioppilasma ikkelis a ”löy y ä lyhye elämäke a ” ylioppilais a (s. 51). Kyseessä on
kui enkin ai an nimensä mukaises i ma ikkeli eli lue elo henkilöiden pe us iedois a.
Samanlaisia huolima omuus i hei ä on unsaas i. Oma Maa -sa jaa ei suinkaan
julkais u yh ä painos a, aan kolme (1907–1911, 1923–1928 ja 1958–1962).
Viimeisessä painoksessa elämäke allise eks i keski y ä yksinomaan i senäisyyden
ajan allanpi äjiin, mu a sen sijaan 1900-lu un alun painoksissa e imi aisia
elämäke a eks ejä on kosol i. On aikea olla samaa miel ä äi ees ä, jonka mukaan
aikakauden ”henkilöhis o iallisen u kimuksen oi ka soa olleen ha as ajien käsissä,
jo ka u ki a ja ki joi i a muun oimen ohessa.” (s. 66) Pe us eluksi ii ää, e ei ä
J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
161
1900-lu un alun elämäke u i ollee ” i oissa Helsingin yliopis ossa.” (s. 69) Vi koja
oli uolloin ain muu ama ja nopeakin ilkaisu aiemman u kimuksen ha ain oihin olisi
osoi anu , e ä juu i nämä i kap o esso i julkaisi a muun ohella myös ak ii ises i
henkilöhis o ias a. On äysin ha haanjoh a aa äi ää 1900-lu un alun
oh o in u kinnon suo i anei a elämäke u ei a ha as ajiksi. Kukin oi samalla mie iä,
kuinka mon a pää oimis a henkilöhis o ioi sijaa Suomes a löy yy änäkään päi änä.
Mie inen esi ää myös pe us elema omia äi ei ä e i aikakausien u kijois a. Kaikkein
epäoikeudenmukaisimman koh elun saa aikakau ensa e u i in his o ioi sija E. G.
Palmén (1849–1919), edellä maini un Oma Maa -sa jan luoja ja keskeisin ki joi aja.
Mie isen (”Lupa ku i ella. Va haismode nin ajan naise biog a ioissa 1700-lu ul a
2000-lu ulle”) mukaan Palmén ”edus i 1900-lu un alussa his o ian u kimuksen
anhempaa sukupol ea, jolle osiasioi a ä keämpää oli oikeiden ihan eiden esiin
nos aminen his o ian ja kumos a.” (s. 110) Palménin al a aa uo an oa a ioidaan
hänen oppi-isäs ään Zach is Topeliukses a (1818–1898) ki joi aman nek ologin
pe us eella, ii aama a ainoaankaan Palménis a ki joi e uun u kimukseen ai muuhun
julkaisuun. Esime kiksi an ologia Kansallis en ins i uu ioiden muo ou uminen (2014) –
jo a eoksessa ei maini a ja jossa on muun ohella esime kiksi Ulla Koskisen ja Piia
Einosen sekä Ja i Eilolan ja Ki si Salosen laadukkaa , his o iog a iaan ja his o iaku iin
lii y ä lu u – sisäl ää sa oja ii auksia Palménin me ki ykseen 1800-lu un lopun ja
1900-lu un ensimmäis en uosikymmen en his o ian u kimuksessa. Ylipää ään
Mie isen ki joi ama osuude hyppi ä asias a oiseen, ki jallisuu a käy e ään
sa uman a aises i ja älillä ki joi e aan pi kään yksinomaan oisen käden läh eiden
a assa ja oisinaan ainoas aan alkupe äisaineis oihin pe us aen.
FT Jenni La es puoles aan u kii nä piöläisen so ilaan lesken ja k ou inpi äjä Ge ud
Hanssonin aihei a ennen muu a kihlakunnanoikeuden pöy äki jojen a ulla.
Mene elmä on koe el u ja uo aa lisää ie oa edelleen a sin ähälle huomiolle
jääneiden leskinais en oimijuudes a ja maini un s a uksen mukanaan uomas a
liikkuma a as a maaseu uyh eisössä. A ikkeli on a kkaa yö ä ja älillä punainen
lanka un uu hieman ka oa an. Näin on esime kiksi silloin, kun ki joi aja apo oi
henkiki jojen annis a yleensä sekä kyseisen henkilön ja hänen sukupii insä
u kimukselle (s. 305–311). Luku olisi äl ä osin kai annu ii is ämis ä. Ki joi uksessa
ehdään siis samalla selkoa a haismode nin ajan lähdeaineis ojen e i yispii eis ä ja
niiden ajoi uksis a.
P o esso i Raisa Ma ia Toi o ki joi aa elämänkokemuksen näkökulmas a ul ilalaisen
Aga a Pekan y ä en apaukses a ja analysoi uudelleen ämän jo äi öski jassaan (2006)
laajas i käsi ellyn oimijan elämää. Toi on osuus on eoksen eo ee isin ja siinä näkyy
hienos i ki joi ajan kokemus (!) aihepii in u kimukses a. Samalla ulee hy in a a ua,
kuinka u kijan oma aja elu muu uu ja kehi yy ajassa: siinäkin mielessä eks i on
ha ainnollinen. Lu un neljä ku io a jäsen ä än e inomaises i käsi elyä ja samalla
eke ä osin a sin aikeas a aihees a helpommin käsi el ä än.
Henkilöhis o ian ule aisuus
La es ja Välimäki o a ki joi anee eoksen pää ä än jakson o sikolla ”Yksi elämä,
mon a a inaa. Tule aisuuden näkökulmia a haismode niin henkilöhis o iaan”. Teks i

J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
162
on yh ääl ä koon i eoksen sisällös ä ja oisaal a siinä esi e ään näkökulmia ule aa
u kimis a a en. He ko os a a a haismode nin ajan aineis ojen si paleisuu a,
säily yyden haas ei a ja lähdek ii isiä näkökulmia. Samoin käsi ellään usein ai an
e ilais en aineis ojen yhdis ämisen me ki ys ä ja haas ei a. Tämä on ä keä muis u us,
sillä ilman yhdis ely ai oa aihepii in ( ai käy ännössä minkään laadukkaan
his o ian u kimuksen) u kimukses a ei ule mi ään.
Olisin kai annu a kempaa e i elyä sii ä, mi ä ki joi aja odella a koi a a ässä
yh eydessä usein maini semallaan ”henkilöhis o iallisella me odilla” (esim. s. 337) ai
”analyy isillä yökaluilla” (esim. s. 341). Viimeksi maini us a oikeas aan ä kein
eksplikoi u esime kki ulee Toi on a ikkelis a ja nimenomaan kokemukses a.
Ki joi aja o ea a aikakauden ihmis en oman äänen ai pe soonan a oi amisen
aikeuden, minkä uoksi u kimuskoh ei a on eoksessa a kas el u ulkopuolel a ilman
e ä py i äisiin pääsemään kiinni heidän ”aja uksiinsa, un eisiinsa ai mo ii eihinsa”.
Tämä on oikealla a alla p agmaa inen läh ökoh a. Samalla oi kysyä, kuinka a peen
ällais en poh iminen näillä u kimuksellisilla eunaehdoilla olisi edes ollu kaan.
Teoksessa iljel y sukupuolihis o iallinen näkökulma on sekin hedelmällinen
lähes ymis apa. Myös in e sek ionaalises a näkökulmas a (s. 348, . Toi on a ikkelin
ku io 4, s. 200) olisin mielelläni lukenu lisää, sillä pi äisin si ä edelleen yh enä
kiinnos a immis a a haismode nin elämäke allisen u kimuksen näkökulmis a.
Ki jan pää ä ä ii aus eläinelämäke oihin on jänni ä ä ja jä ää odo amaan uusia
a auksia aihees a.
Pe i Ka onen on Suomen his o ian p o esso i Jy äskylän yliopis on his o ian ja
e nologian lai oksella.
Vii ee
[1] A ioi a a eos on a oimes i lue a issa osoi eessa:
h ps://doi.o g/10.21435/h .292.
Läh ee ja ki jallisuus
Tie okanna
Yh einen menneisyys, e ilaise ulkinna : Bibliome inen ja k ali a ii inen analyysi
a haismode nis a Ruo sin al akunnas a Ruo sin ja Suomen his o iog a iassa 1860–
2020 (Hi su) -hankkeen iimoil a laadi u ie okanna , jo ka ullaan aikanaan
julkaisemaan JYX-julkaisua kis ossa.
Biog a isk lexikon ö Finland, h ps://www.bl . i/.
Kansallisbiog a ia, h ps://kansallisbiog a ia. i/.
J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
163
Suomen alouselämän aiku aja , h ps://kansallisbiog a ia. i/ alous aiku aja .
Ylioppilasma ikkeli 1640–1852, h ps://ylioppilasma ikkeli. i/.
Välimäki, Ma i. 2024. Lue elo Suomessa uosina 1950–2021 julkais uis a
a haismode nia henkilöhis o iaa käsi ele is ä eoksis a ja a ikkeleis a,
h ps:// epo. uni. i/handle/10024/156748.
Ki jallisuus
An honi, E ic. 1923. Jacob Tengs öm och s i ss y elsen i Åbo s i 1808–1832.
Suomen ki kkohis o iallisen seu an oimi uksia 18. Helsing o s.
Einonen, Piia & Pe i Ka onen oim. 2002. A jen al a. Suomalaisen yh eiskunnan
pa ia kaalises a jä jes ykses ä myöhäiskeskiajal a eollis umisen kynnykselle ( .
1450–1860). His o iallinen A kis o 116. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
Heininen, Simo. 2023. Pyhäs ä Hen ikis ä I ja Askolaan. Suomalaise
piispaelämäke a 1795–2022. Teologinen Aikakauski ja 128, 1: 70–77,
h ps://jou nal. i/ a /a icle/ iew/136291.
Ka onen, Pe i. 1999. Tu un ensimmäinen kaupan a kas aja Hans (John) Bogge.
Suomen suku u kimusseu an uosiki ja 44, 127–147. Helsinki: Suomen
suku u kimusseu a.
Ka onen, Pe i. 2023. Suomen ja Skandina ian his o ian p o esso i E ns Gus a
Palménin oppilaa . Pohjolan his o ianki joi us, julkais u 17.8.2023,
h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-202309075001.
Ka onen, Pe i & An i Räihä. 2014. Oma Maa -ki jasa ja ja ins i uu ioiden his o ia.
Teoksessa Kansallis en ins i uu ioiden muo ou uminen. Suomalainen his o iaku a
Oma Maa -ki jasa jassa 1900–1960, oim. Pe i Ka onen & An i Räihä, 9–28.
His o iallisia Tu kimuksia 267. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a,
h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-201611244742.
Ka onen, Pe i. 2019. His o ian u kimuksen ja yh eiskunnan yli
puoli ois a uosisa ainen uo opuhelu: esu ssi , aken ee ja ulokse . Teoksessa Tiede
ja yh eiskun a. Suomen His o iallinen Seu a ja his o ian u kimus 1800-lu ul a 2010-
lu ulle, oim. Pe i Ka onen, 13–41. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Toimi uksia
1449. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a,
h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-201910254613.
Ka onen, Pe i. 2019. His o ian äi öski jojen aikakaude , julkaisukiele ja
äi ösyliopis o 1850-lu ul a 2010-lu un jälkipuoliskolle. Teoksessa Tiede ja
yh eiskun a. Suomen His o iallinen Seu a ja his o ian u kimus 1800-lu ul a 2010-
lu ulle, oim. Pe i Ka onen, 32–35. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Toimi uksia
J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X
Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744
164
1449. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-
201910254611.
Ka onen, Pe i. 2021. Suomen Suku u kimusseu an julkaisu his o ian u kijoiden
esu sseina ja julkaisu oo umeina. Genos 92, 4: 194–205,
h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-202112155975.
Kuha, Miia & Pe i Ka onen eds. 2023. Swedish and Finnish His o iog aphies o he
Swedish Realm, c. 1520–1809. Sha ed Pas , Di e en In e p e a ions? Rou ledge
Resea ch in Ea ly Mode n His o y. Rou ledge: London.