Uutta ja vanhaa henkilöhistorian tutkimuksesta

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a © Pe i Ka onen Published e sion Ka onen, Pe i Ka onen, P. (2024). Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia, 22(44), 158-164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 2024 This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional License. 158 J@RGONIA ISSN 1459-305X Julkaisija: His o ian ja e nologian lai oksen u kija y & Jy äskylän His o iallinen Yhdis ys y © Pe i Ka onen 44/2024 h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a A ioi eokses a La es, Jenni, Raisa Ma ia Toi o & Ma i Välimäki ( oim.). Henkilöhis o ia ja a haismode ni aika. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. 2024. 373 s. ISBN 978-951-858-882-8. Pe i Ka onen Henkilöhis o ia on ollu an iikin ajois a läh ien keskeinen yökalu menneisyyden ihmis en oiminnan ymmä ämiseksi. Henkilöhis o iaa ja elämäke allis a u kimus a on aikea e o aa – miksi pi äisikään – oisis aan. Mää i elyn moninaisuus ulee sel äksi myös neljän u kijan julkaisemas a Henkilöhis o ia ja a haismode ni aika - eokses a. [1] Ki joi aja keski y ä pääsään öises i uosiin 1500–1800, pe us ellen a kaisuaan muun muassa sillä, e ä usein elämäke allinen/henkilöhis o iallinen u kimus on keski yny mode neihin aikoihin ja a allises i polii ikkoihin ja muihin me kkihenkilöihin. Py kimys esi ellä uusia näkökulmia ja mene elmiä aihepii in u kimuksen ueksi o eu uukin monil a osin. Sil i olisi ollu hy ä edes maini a aikkapa 1800–1900-lu un polii isen his o ian pii issä pi kään käydyis ä me odikeskus eluis a, sillä aikka a ikkelikokoelman käsi el y aikakausi on omin akeinen, ei ä yleisellä asolla ihmis oimijoiden pe us oimin a a a liene e i yisemmin muu unee muu amassa sadassa uodessa. An ologia keski yy Suomen his o ian eemoihin ja kyseisellä oppialalla henkilöhis o ia, elämäke a ja jonkun ie yn henkilön kau a ai a ulla aihe aan käsi ele ä opinnäy ee o a ollee pi kään a sin suosi uja. Suomen his o ias a a haismode nia aikaa käsi ellei ä äi öski joja on ilmes yny 1850-lu un alus a uoden 2024 lopulle yh eensä lähes 300. Niis ä henkilöhis o iaan ky key y iä on ilmes yny uo een 1950 mennessä 18 ja sen jälkeen 19. A ikkelikokoelma koos uu johdannos a, yhdeksäs ä a ikkelis a sekä uloksia kokoa as a ja ule aisuu een luo aa as a loppulu us a. Kokoelma on jae u kah een osioon, ”Va haismode nin henkilöhis o ian his o iaan” ja ”Henkilöhis o iallisiin a auksiin”. Jako on sinänsä luon e a. Sil i u kimuksen pe us ei a käsi ele ä e i yispii ee olisi ollu syy ä käsi ellä jo johdannossa. Esime kiksi aikakauden omanlaisis aan lähdeaineis ois a ki joi e aan useissa e i kohdissa a sinaisissa käsi elylu uissa. Keski ämällä ie oja yh een myös julkaisun kah alainen kysymyksenase elu olisi ullu lukijalle ielä pa emmin ymmä e ä äksi (s. 10). J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 159 Ki joi aja kysy ä yh ääl ä ”mi ä a haismode ni aikakausi uo henkilöhis o ialliseen u kimukseen” ja oisaal a ”mi ä e i yis ä henkilöhis o ia oi paljas aa a haismode nin ajan his o ias a”. Kysymykse o a kiinnos a ia, aikka oki näi ä asioi a on sel i e y aiemminkin. Lisäksi oi olla aikeaa unoh aa ainakaan kokonaan jo aiemmin koe el uja lähes ymis apoja. Teoksessa käy e ään puolen kymmen ä ke aa e i muodoissaan käsi e ä pa ia kaalinen yh eiskun a, joka ii ä än äsmällises i käy e ynä an aisi uskoakseni edelleen ele an in aami uksen kunkin sää y-yh eiskunnan ihmis yhmän ja yksilön odellisis a no ma ii isis a ”mahdollisen ajois a”. Tie okan oja ja elämäke u ei a Teoksen his o iog a isessa osuudessa on mukana sekä aka eemisia eks ejä e ä populaa impia esi yksiä. Mielellään olisi lukenu enemmänkin käy e yjen eks ien alin ape us eis a. Kui enkin Suomessa kumpaankin laji yyppiin kuulunei a ki joi uksia laa i a usein sama henkilö , mikä poikkeaa melkoises i esime kiksi Ruo sin elämäke a adi ios a. FT Ma i Välimäen eks i kuulu a an ologian pa haimmis oon. Hänen bibliog a ioi a ja ie okan oja 1950-lu ul a nykypäi ään hyödyn ä ä a ikkeli (”Pi kiä linjoja ja uudis amismahdollisuuksia. Va haismode nia aikaa koske a henkilöhis o iallise julkaisu Suomessa 1950–2020”) on yh ääl ä alaise a ja oisaal a he ä ää huolia. Välimäki käsi elee da aansa ah as i lähdek ii isellä o eella ja niinpä eks is ä käy ali e a an sel äksi, kuinka sa uman a aisiksi julkaisu iedo ko imaisis a his o ia-alan julkaisuis a o a käynee 2010-lu un lopul a läh ien. His o iallis a bibliog a iaa ja ARTO- ie okan aa koo iin pi kään huolellises i, mu a allennus yöhön käy e yjen esu ssien eh yminen on lope anu aiemman sys emaa isen kokoamis yön. Julkaisu olyymien lisäksi Välimäki a ioi julkaisuja laadullises i, mi ä a koi us a a en hän on koonnu a oimen ie okannan uosina 1950–2021 julkais uis a a haismode nia aikaa käsi ele is ä henkilöhis o iallisis a ki jois a ja a ikkeleis a. Lue elo on koo u kansallises a Melinda- ie okannas a sekä uo een 1990 saakka paine uina ilmes yneis ä his o iallisis a bibliog a iois a. Lue elo on hy ä apuneu o aihepii in u kijoille, sillä se sisäl ää koko joukon aihepii in keskeis ä ki jallisuu a. Täy een ka a uu een ei maini ujen ie oläh eiden a ulla kui enkaan pääs ä. A oimes i julkais ussa ie okannassa maini aan esime kiksi eilu 70 Genos-aikakauski jan henkilöhis o iallis a a ikkelia, mikä on paljon. Samalla on sel ää, e ei kaikkia eks ejä ole ollu mahdollis a sisälly ää ie okan aan, mu a juu i Genokses a sekä Suomen suku u kimusseu an uosiki jois a olisi löy yny enemmänkin aihepii in ki joi uksia. Kansallisbiog a ia-sa ja jää eoksessa a sin ähälle huomiolle. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an e kkosi uil a löy y ä Kansallisbiog a ia an oi lokakuussa 2024 hakuehdoilla ”Ruo sin allan aika” ja ”1480–1809” (syn ymäaika) yh eensä 1275 henkilön iedo ; Suomen alouselämän aiku aja puoles aan ilmoi i ie okannan ennal a mää i ellyllä hakuehdolla ”Ruo sin allan aika” yh eensä 13 henkeä. Ongelma ei ny kään ole Välimäen, aan kyse on paljol i sii ä, e ei Kansallisbiog a ian pienoiselämäke ois a ole syö e y al akunnallisiin ie okan oihin kuin mu o-osa. Sen sijaan S enska li e a u sällskape i Finlandin julkaisema Kansallisbiog a ian sisa sa ja Biog a isk lexikon ö Finland on hy in edus e una al akunnallisissa ie okannoissa. J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 160 Välimäen a ikkeli ”Piispa u kimuksen koh eena” on ah a analyysi piispois a laadi uis a henkilöhis o iois a ja elämäke ois a. Ta kas elussa on mukana yh eensä 25 eos a, jois a pe ä i sei semän käsi elee Mikael Ag icolaa. Välimäki osoi aa, kuinka piispoja koske a monog a ia o a aka eemises a pä e öi ä iä: mukana ole is a 17 ki joi ajas a ainakin 11 pää yi p o esso iksi ai A kis olai oksen pääjoh ajaksi. P o esso i, a kkipiispa Jacob Tengs öm (1755–1832) on mukana sekä ki joi ajana e ä kah een o eeseen u kimuskoh eena. E ic An honin (1893–1878) äi öski ja Jacob Tengs öm och s i ss y elsen i Åbo s i 1808–1832 (1923) ei kui enkaan jos ain syys ä ole mukana. Suomessa julkais uis a piispaelämäke ois a on ki joi anu myös ki kkohis o ian p o esso i Simo Heininen Teologiseen Aikakauski jaan o sikolla ”Pyhäs ä Hen ikis ä I ja Askolaan. Suomalaise piispaelämäke a 1795–2022” (2023). Kyseinen esi ys on muu en yksi niis ä julkaisuis a, jo ka ei ä ainakaan ma askuussa 2024 ullee näky iin yleisimpien ie okan ojen haku uloksissa. Kiinnos a a on Te se us- u kija, Suomen ys ä ä Ru ik Holm (1877–1947), joka lienee eoksen ainoa uo salainen u kimuksen koh eeksi o e u his o ioi sija. Ve ailua uo salaiseen alan u kimukseen kanna aisi ule aisuudessa ha ki a, sillä Pohjanlahden länsipuolella nimenomaan ki kkohis o iassa elämäke a u kimus oli pi kään suosi u äi öski ja-aihe. Välimäki k i isoi aiemman u kimuksen näkökulmia a sin oimakkaas i pe ä en esime kiksi unne- ja kokemushis o iallis a o e a. Lähde ilanne uskin useinkaan mahdollis aa maini uja ä kei ä näkökulmia. Välimäki kui enkin esi ää oi an esime kin maini ujen lähes ymis apojen po en iaalis a piispa a Anna Hen iksdo e Kockin elämää käsi ele ässä, pe us eelliseen lähde yöhön pohjau u assa u kimuksessaan. Pa ia kaalisen yh eiskunnan ja kolmisää yopin naimisissa ole alle elii in naiselle suoma mahdollisuude käy ää al aa ja kehi ää ko i alou a konk e isoi u a : oimijuus oli ain i se o e a a, kukaan ei si ä hopealau asella a jonnu . Siinä suh eessa ulokse o a linjassa aiemmin myös esime kiksi alonpoikaisyh eisöis ä eh yjen ha ain ojen kanssa. FT Tiina Mie inen as aa neljäs ä a ikkelis a ja samalla noin neljäsosas a eoksen kokonaislaajuudes a. Ne sisäl ä ä kiinnos a ia näkökulmia, mu a eks eihin sisäl yy ongelmia. A ikkelissa ”Esime kkejä ja ope a aisia a inoi a. Va haismode nia koske a biog a inen ki jallisuus Suomessa ennen uo a 1950” käsi elee o sikos aan huolima a myös koko joukon e i a kis ois a löy ynei ä käsiki joi uksia. Ki joi us on sijoi e u eoksen his o iog a iseen osioon, jo en lukija ole aa pääse änsä ka a an aiemman u kimuksen analyysin pa iin ai edes siihen, e ä a hempiin uloksiin ii a aisiin: mone esille nos e u asia o a ollee jo pi kään unne uja. E ikoinen on o eamus, jonka mukaan Y jö Ko i uo en oimi amas a a okkaas a Ylioppilasma ikkelis a ”löy y ä lyhye elämäke a ” ylioppilais a (s. 51). Kyseessä on kui enkin ai an nimensä mukaises i ma ikkeli eli lue elo henkilöiden pe us iedois a. Samanlaisia huolima omuus i hei ä on unsaas i. Oma Maa -sa jaa ei suinkaan julkais u yh ä painos a, aan kolme (1907–1911, 1923–1928 ja 1958–1962). Viimeisessä painoksessa elämäke allise eks i keski y ä yksinomaan i senäisyyden ajan allanpi äjiin, mu a sen sijaan 1900-lu un alun painoksissa e imi aisia elämäke a eks ejä on kosol i. On aikea olla samaa miel ä äi ees ä, jonka mukaan aikakauden ”henkilöhis o iallisen u kimuksen oi ka soa olleen ha as ajien käsissä, jo ka u ki a ja ki joi i a muun oimen ohessa.” (s. 66) Pe us eluksi ii ää, e ei ä J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 161 1900-lu un alun elämäke u i ollee ” i oissa Helsingin yliopis ossa.” (s. 69) Vi koja oli uolloin ain muu ama ja nopeakin ilkaisu aiemman u kimuksen ha ain oihin olisi osoi anu , e ä juu i nämä i kap o esso i julkaisi a muun ohella myös ak ii ises i henkilöhis o ias a. On äysin ha haanjoh a aa äi ää 1900-lu un alun oh o in u kinnon suo i anei a elämäke u ei a ha as ajiksi. Kukin oi samalla mie iä, kuinka mon a pää oimis a henkilöhis o ioi sijaa Suomes a löy yy änäkään päi änä. Mie inen esi ää myös pe us elema omia äi ei ä e i aikakausien u kijois a. Kaikkein epäoikeudenmukaisimman koh elun saa aikakau ensa e u i in his o ioi sija E. G. Palmén (1849–1919), edellä maini un Oma Maa -sa jan luoja ja keskeisin ki joi aja. Mie isen (”Lupa ku i ella. Va haismode nin ajan naise biog a ioissa 1700-lu ul a 2000-lu ulle”) mukaan Palmén ”edus i 1900-lu un alussa his o ian u kimuksen anhempaa sukupol ea, jolle osiasioi a ä keämpää oli oikeiden ihan eiden esiin nos aminen his o ian ja kumos a.” (s. 110) Palménin al a aa uo an oa a ioidaan hänen oppi-isäs ään Zach is Topeliukses a (1818–1898) ki joi aman nek ologin pe us eella, ii aama a ainoaankaan Palménis a ki joi e uun u kimukseen ai muuhun julkaisuun. Esime kiksi an ologia Kansallis en ins i uu ioiden muo ou uminen (2014) – jo a eoksessa ei maini a ja jossa on muun ohella esime kiksi Ulla Koskisen ja Piia Einosen sekä Ja i Eilolan ja Ki si Salosen laadukkaa , his o iog a iaan ja his o iaku iin lii y ä lu u – sisäl ää sa oja ii auksia Palménin me ki ykseen 1800-lu un lopun ja 1900-lu un ensimmäis en uosikymmen en his o ian u kimuksessa. Ylipää ään Mie isen ki joi ama osuude hyppi ä asias a oiseen, ki jallisuu a käy e ään sa uman a aises i ja älillä ki joi e aan pi kään yksinomaan oisen käden läh eiden a assa ja oisinaan ainoas aan alkupe äisaineis oihin pe us aen. FT Jenni La es puoles aan u kii nä piöläisen so ilaan lesken ja k ou inpi äjä Ge ud Hanssonin aihei a ennen muu a kihlakunnanoikeuden pöy äki jojen a ulla. Mene elmä on koe el u ja uo aa lisää ie oa edelleen a sin ähälle huomiolle jääneiden leskinais en oimijuudes a ja maini un s a uksen mukanaan uomas a liikkuma a as a maaseu uyh eisössä. A ikkeli on a kkaa yö ä ja älillä punainen lanka un uu hieman ka oa an. Näin on esime kiksi silloin, kun ki joi aja apo oi henkiki jojen annis a yleensä sekä kyseisen henkilön ja hänen sukupii insä u kimukselle (s. 305–311). Luku olisi äl ä osin kai annu ii is ämis ä. Ki joi uksessa ehdään siis samalla selkoa a haismode nin ajan lähdeaineis ojen e i yispii eis ä ja niiden ajoi uksis a. P o esso i Raisa Ma ia Toi o ki joi aa elämänkokemuksen näkökulmas a ul ilalaisen Aga a Pekan y ä en apaukses a ja analysoi uudelleen ämän jo äi öski jassaan (2006) laajas i käsi ellyn oimijan elämää. Toi on osuus on eoksen eo ee isin ja siinä näkyy hienos i ki joi ajan kokemus (!) aihepii in u kimukses a. Samalla ulee hy in a a ua, kuinka u kijan oma aja elu muu uu ja kehi yy ajassa: siinäkin mielessä eks i on ha ainnollinen. Lu un neljä ku io a jäsen ä än e inomaises i käsi elyä ja samalla eke ä osin a sin aikeas a aihees a helpommin käsi el ä än. Henkilöhis o ian ule aisuus La es ja Välimäki o a ki joi anee eoksen pää ä än jakson o sikolla ”Yksi elämä, mon a a inaa. Tule aisuuden näkökulmia a haismode niin henkilöhis o iaan”. Teks i J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 162 on yh ääl ä koon i eoksen sisällös ä ja oisaal a siinä esi e ään näkökulmia ule aa u kimis a a en. He ko os a a a haismode nin ajan aineis ojen si paleisuu a, säily yyden haas ei a ja lähdek ii isiä näkökulmia. Samoin käsi ellään usein ai an e ilais en aineis ojen yhdis ämisen me ki ys ä ja haas ei a. Tämä on ä keä muis u us, sillä ilman yhdis ely ai oa aihepii in ( ai käy ännössä minkään laadukkaan his o ian u kimuksen) u kimukses a ei ule mi ään. Olisin kai annu a kempaa e i elyä sii ä, mi ä ki joi aja odella a koi a a ässä yh eydessä usein maini semallaan ”henkilöhis o iallisella me odilla” (esim. s. 337) ai ”analyy isillä yökaluilla” (esim. s. 341). Viimeksi maini us a oikeas aan ä kein eksplikoi u esime kki ulee Toi on a ikkelis a ja nimenomaan kokemukses a. Ki joi aja o ea a aikakauden ihmis en oman äänen ai pe soonan a oi amisen aikeuden, minkä uoksi u kimuskoh ei a on eoksessa a kas el u ulkopuolel a ilman e ä py i äisiin pääsemään kiinni heidän ”aja uksiinsa, un eisiinsa ai mo ii eihinsa”. Tämä on oikealla a alla p agmaa inen läh ökoh a. Samalla oi kysyä, kuinka a peen ällais en poh iminen näillä u kimuksellisilla eunaehdoilla olisi edes ollu kaan. Teoksessa iljel y sukupuolihis o iallinen näkökulma on sekin hedelmällinen lähes ymis apa. Myös in e sek ionaalises a näkökulmas a (s. 348, . Toi on a ikkelin ku io 4, s. 200) olisin mielelläni lukenu lisää, sillä pi äisin si ä edelleen yh enä kiinnos a immis a a haismode nin elämäke allisen u kimuksen näkökulmis a. Ki jan pää ä ä ii aus eläinelämäke oihin on jänni ä ä ja jä ää odo amaan uusia a auksia aihees a. Pe i Ka onen on Suomen his o ian p o esso i Jy äskylän yliopis on his o ian ja e nologian lai oksella. Vii ee [1] A ioi a a eos on a oimes i lue a issa osoi eessa: h ps://doi.o g/10.21435/h .292. Läh ee ja ki jallisuus Tie okanna Yh einen menneisyys, e ilaise ulkinna : Bibliome inen ja k ali a ii inen analyysi a haismode nis a Ruo sin al akunnas a Ruo sin ja Suomen his o iog a iassa 1860– 2020 (Hi su) -hankkeen iimoil a laadi u ie okanna , jo ka ullaan aikanaan julkaisemaan JYX-julkaisua kis ossa. Biog a isk lexikon ö Finland, h ps://www.bl . i/. Kansallisbiog a ia, h ps://kansallisbiog a ia. i/. J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 163 Suomen alouselämän aiku aja , h ps://kansallisbiog a ia. i/ alous aiku aja . Ylioppilasma ikkeli 1640–1852, h ps://ylioppilasma ikkeli. i/. Välimäki, Ma i. 2024. Lue elo Suomessa uosina 1950–2021 julkais uis a a haismode nia henkilöhis o iaa käsi ele is ä eoksis a ja a ikkeleis a, h ps:// epo. uni. i/handle/10024/156748. Ki jallisuus An honi, E ic. 1923. Jacob Tengs öm och s i ss y elsen i Åbo s i 1808–1832. Suomen ki kkohis o iallisen seu an oimi uksia 18. Helsing o s. Einonen, Piia & Pe i Ka onen oim. 2002. A jen al a. Suomalaisen yh eiskunnan pa ia kaalises a jä jes ykses ä myöhäiskeskiajal a eollis umisen kynnykselle ( . 1450–1860). His o iallinen A kis o 116. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Heininen, Simo. 2023. Pyhäs ä Hen ikis ä I ja Askolaan. Suomalaise piispaelämäke a 1795–2022. Teologinen Aikakauski ja 128, 1: 70–77, h ps://jou nal. i/ a /a icle/ iew/136291. Ka onen, Pe i. 1999. Tu un ensimmäinen kaupan a kas aja Hans (John) Bogge. Suomen suku u kimusseu an uosiki ja 44, 127–147. Helsinki: Suomen suku u kimusseu a. Ka onen, Pe i. 2023. Suomen ja Skandina ian his o ian p o esso i E ns Gus a Palménin oppilaa . Pohjolan his o ianki joi us, julkais u 17.8.2023, h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-202309075001. Ka onen, Pe i & An i Räihä. 2014. Oma Maa -ki jasa ja ja ins i uu ioiden his o ia. Teoksessa Kansallis en ins i uu ioiden muo ou uminen. Suomalainen his o iaku a Oma Maa -ki jasa jassa 1900–1960, oim. Pe i Ka onen & An i Räihä, 9–28. His o iallisia Tu kimuksia 267. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-201611244742. Ka onen, Pe i. 2019. His o ian u kimuksen ja yh eiskunnan yli puoli ois a uosisa ainen uo opuhelu: esu ssi , aken ee ja ulokse . Teoksessa Tiede ja yh eiskun a. Suomen His o iallinen Seu a ja his o ian u kimus 1800-lu ul a 2010- lu ulle, oim. Pe i Ka onen, 13–41. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Toimi uksia 1449. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-201910254613. Ka onen, Pe i. 2019. His o ian äi öski jojen aikakaude , julkaisukiele ja äi ösyliopis o 1850-lu ul a 2010-lu un jälkipuoliskolle. Teoksessa Tiede ja yh eiskun a. Suomen His o iallinen Seu a ja his o ian u kimus 1800-lu ul a 2010- lu ulle, oim. Pe i Ka onen, 32–35. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Toimi uksia J@ gonia ol. 22, n o 44 (2024) ISSN 1459-305X Ka onen, P. 2024. Uu a ja anhaa henkilöhis o ian u kimukses a. J@ gonia 22, 44: 158–164. h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-202412117744 164 1449. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, www.u n. i/URN:NBN: i:jyu- 201910254611. Ka onen, Pe i. 2021. Suomen Suku u kimusseu an julkaisu his o ian u kijoiden esu sseina ja julkaisu oo umeina. Genos 92, 4: 194–205, h p://www.u n. i/URN:NBN: i:jyu-202112155975. Kuha, Miia & Pe i Ka onen eds. 2023. Swedish and Finnish His o iog aphies o he Swedish Realm, c. 1520–1809. Sha ed Pas , Di e en In e p e a ions? Rou ledge Resea ch in Ea ly Mode n His o y. Rou ledge: London.