Te o Au io, Liisa Hakala & Tiina Kujala ( oim.)
Sii ymiä ja ajan me kkejä koulu uksessa. Ope ussuunni elma u kimuksen näkökulmia
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess 2019, 247–270.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-008-3
Selkeä a oi ee , halli u ope us
Ope ussuunni elma-aja elun
a oi edisku ssien his o iaa
An i Saa i
OPETUKSEN SELKEIDEN TAVOITTEIDEN ase aminen on änä päi änä
i ses ään sel ä ope ussuunni elman aken amisen läh ökoh a. Kun a oi ee
on selkeäs i muo oil u, aja ellaan e ä ope uksen sisällön, ope usmene el-
mien ja a ioinnin suunni elu on helpompaa ja läpinäky ämpää. Selkeiden
a oi eiden ohjaamalla ope ussuunni elma yöllä on kui enkin oma e i yinen
his o iansa, johon ky key yy käsi yksiä iedon, oppimisen ja a ionaalisen
suunni elun luon ees a. A ikkelissa a kas ellaan angloame ikkalaisen
cu iculum-pe in een mukais a a oi edisku ssia 1900-lu un puoli älis ä ny-
kypäi ään.
An i Saa i
248
Ta oi ee edellä
Ollaan ko kea-as een oppilai oksen ope ussuunni elma yö yhmän ko-
kouksessa. Ryhmässä on käy y jo he ki apaa a ja önsyile ää keskus elua
opin o a jonnas a. Viimein joku nos aa kissan pöydälle: ”Eikö meidän ny
olisi ai an aluksi syy ä mää i ellä selkeäs i nämä a oi ee ? Eihän me oi-
da puhua sii ä mi ä me ope e aan, jos meillä ei ole mi ään ku aa sii ä, mi ä
ope uksella a oi ellaan!” Muu yhmäläise nyökkäile ä myön y äisinä:
”Tämä on ilman muu a jä ke in oimin a apa”. Pää e ään siis ja kaa a -
kas amalla u kinnon a oi eku aukse , jos a oidaan jouhe as i sii yä
keskus elemaan yksi äis en opin ojaksojen a oi eis a. Ta oi eiden mää-
i ely puoles aan ohjaa opin oma e iaalia ja ope usmene elmiä koske aa
keskus elua.
Kokouksessa kie ää oppilai oksen johdol a saa u ohjeis us opin o a-
oi eiden muo oiluun. Ohjeis us sisäl ää lis an hy äksy yis ä osaamis-
a oi ei a ku aa is a e beis ä ku en ”aja ella, analysoida (k ii ises i,)
a ioida, edis ää, e i ellä, e o aa, esi ää (ehdo uksia), esi ää (jokin asia)
ai hahmo aa”. Lisäksi a jo aan esime kkejä sii ä, mi kä ei ä ole a -
peeksi a kkoja a oi eluonnehdin oja. Ohjeis us ky key yy Tu kin ojen
ja osaamisen kansalliseen ii ekehykseen, jossa u kinno ja muu osaamis-
kokonaisuude sijoi e aan kahdeksaan e i osaamis asoon. Nämä ilmai-
se a u kin ojen aa imia ie oja, ai oja ja pä e yyksiä. (Ope ushalli us
2017; Val ioneu os o 2017.) Viime kädessä a oi eku auksien ulee olla
yhdenmukaisia myös Eu ooppalaisen u kin ojen ii ekehyksen (Eu opean
Quali ica ions F amewo k, EQF) kanssa, jonka ka so aan pa an a an e i
maiden koulu usjä jes elmien läpinäky yy ä ja e ail a uu a sekä sen
kau a ihmis en ja osaamisen kansain älis ä liikku uu a (ks. Eu oopan
Unionin neu os o 2017). Ta kas i mää i el yjen a oi eiden ka so aan e-
ke än myös osaamisen a ioinnis a en is ä selkeämpää. Tällä a oin a ki-
se keskus elu ope ussuunni elman a oi eis a ky key y ä kansalliseen
koulu usjä jes elmään ja edelleen eu ooppalaiseen koulu uksen ilaan
(Lawn & G ek 2012), joka yh eismi allis aa koulu us a koske aa käsi eis-
öä, u kin oja ja koulu uksen a ioin ia koko man e een laajuudella.
Ta oi eiden ohjaamalle ope ussuunni elma yölle on yö yhmäs-
sä oma asian un ijadisku ssinsa. Ko keakoulu uksen ope ussuunni-
Selkeä a oi ee , halli u ope us
249
elma yössä puhu aan usein ”linjakkaas a ope ussuunni elma yös ä”
( cu iculum alignmen , cohe en cu iculum, Biggs 1996), jossa u kin o-
jen e i osa ni o aan ehokkaaksi ja sauma omaksi ie ojen ja osaamisen
kehi ymisen kokonaisuudeksi. Linjakkaassa ope ussuunni elmassa ja sen
o eu uksessa ei ole a pee on a ope uksellis a ois oa eikä poikkeamia
ase e uis a a oi eis a. Lisäksi opinno aken u a aina luon e as i edel-
lis en ku ssien muodos amalle ie ojen ja ai ojen pe us alle.
Tänä päi änä koulu usjä jes elmän e i osa-alueilla alli see laaja kon-
sensus sii ä, e ä ope us a on aina suunni el a a a oi ee edellä. Ope us-
suunni elmassa a oi eiden ku aamisel a edelly e ään selkeää yh eismi al-
lis a kiel ä. Opin ojaksojen a oi eiden ulee puoles aan sel äs i osoi aa
k i ee ejä opin ojaksojen suo i uksen a ioinnille. E i osaamis asoille luo-
ki ellu a oi ee on lisäksi kye ä ä ky kemään sauma omas i oisiinsa.
Näis ä pe iaa eis a on ullu suo anais a ope ussuunni elma yön a kijä -
keä: ne o a niin i ses ään sel iä, e ä nii ä ei a i se e ikseen pe us ella.
Ta oi eo ien oi unu ope ussuunni elma yö ei kui enkaan ole ai an
niin i ses ään sel ä ja luonnollinen kuin mil ä se saa aa aluksi aiku aa.
Sen aus alla on his o iallinen kehi yskulku, jossa yhdis y ä käsi ykse
oppimises a, iedos a sekä koulu uksen ja yh eiskunnan suh ees a. Ta kas-
elen ässä lu ussa a oi edisku ssin kehkey ymis ä angloame ikkalaisessa
cu iculum-pe in eessä.1 Analyysissäni en py i a joamaan yhjen ä ää
ka saus a sii ä, millä koulu usjä jes elmän alueilla si ä on so elle u ja
minkälaisin uloksin, aan kiinni än huomioni siihen, minkälaise epis-
emologisissa eli ie o-opillisissa käsi yksissä apah unee muu okse o a
mahdollis anee nykyis en a oi eiden muo oilua koske ien i ses ään-
sel yyksien muo ou umisen. Ku aan aluksi a oi edisku ssin aus oja
1900-lu un alun ame ikkalaisessa ope ussuunni elmakeskus elussa ja op-
pimispsykologisessa u kimuksessa. Tämän jälkeen a kas elen a oi edis-
ku ssin unne uin a ja aiku us al aisin a muo oa, Bloomin aksonomiaa,
ja sen aus alla ole ia empi is isiä käsi yksiä a oi ei a koske an iedon
pe us ana ole as a käy äy ymisen ha ainnoinnis a. Lopuksi ku aan a-
oi edisku ssin ky key ymis ä muihin 1900-lu un koulu uksen hallinnan
käy än öihin.
1 Cu iculum-pe in ees ä ks. Au io 2017; Saa i, Salmela & Vilkkilä 2017.
An i Saa i
250
Yh eiskunnan a pee ja empii inen ie o
ope ussuunni elma yön keskiöön
Ope ussuunni elman a oi edisku ssilla ei ole selkeää alkupe ää
cu iculum-pe in eessä, mu a monia keskeisiä aineksia löy yy 1800-lu un
lopun Yhdys allois a. Tuolloin maa kaupungis ui ja eollis ui nopeas i.
Lisäksi maahan kohdis ui oimakas sii olaisaal o: 1820- ja 1930-lukujen
älillä yli 50 miljoonaa ihmis ä muu i Eu oopas a Pohjois- ja E elä-Ame-
ikkaan. Val a a sosiaalinen mu os joh i Yhdys alloissa aa imuksiin sii -
olais en in eg oimiseksi as aano ajamaan kul uu iin ja a oihin. Niin
eollis umisen, u banisaa ion kuin maahanmuu on haas eissa käänny iin
koulu uksen puoleen. Laajalla, hy in suunni ellulla massakoulu uksella
py i iin akaamaan yh eiskun a auha sekä a ojen ja käy äy ymisen yh-
denmukaisuus. (Au io 2012; Rasmussen 2002.)
Samaan aikaan koko kas a uksen ja koulu uksen asian un emus a aa-
di iin akenne a aksi ie eellisen iedon pe us alle. Objek ii inen ie o
ko aisi näiden aa imus en mukaan ope ajien pa haimmillaan a kijä -
keen, pahimmillaan mieli al aan, pe us u a ope uskäy ännö ja ekisi
ope ukses a aiempaa lapsi- ja yksilökeskeisempää. Tässä e ääksi keskeiseksi
aiku ajaksi nousi yhdis ys nimel ä He ba ian Socie y. Se koos ui psy-
kologisen koulu uksen saaneis a u kijois a, ku en G.S. Hall ja Cha les
McMu y. Myöhemmin yhdis ykses ä uli kas a us ie eellisen u kimuk-
sen jä jes ö Na ional Socie y o he Scien i ic S udy o Educa ion. Jä jes-
ön edus aja hyökkäsi ä Yhdys alloissa uolloin alli se aa hegeliläis ä
kas a usidealismia ja men al discipline -liike ä2 as aan. Siinä missä uon
ajan klassisen humanis isen ope ussuunni elman ka so iin pal ele an
yleisinhimillisiä henkisiä kykyjä, mone He ba ian Socie yn edus aja
kielsi ä henkis en kykyjen sekä apaan ahdon olemassaolon. Sen si-
jaan he äi i ä , e ä mi aamiseen ja kon olliin pe us u an psykologi-
sen u kimuksen a ulla oi aisiin halli a ihmismiel ä yksi yiskoh aises i.
( Klieba d 1995.)
1800-lu un lopun ja 1900-lu un alun konnek ionis inen ja beha io is-
inen oppimisen psykologia näy i ä as aa an näihin odo uksiin. Kysei-
2 Men al discipline -liikkees ä ks. Saa i ja Ha ni ässä eoksessa.
Selkeä a oi ee , halli u ope us
251
se suun aukse ko os i a oppimisen äydellis ä mi a a uu a ja kon ol-
loi a uu a. E äs beha io ismin kuuluisimmis a klassikois a John B oadus
Wa son ki joi aa:
Beha io is i näke ä , e ä psykologia on puh aas i objek ii i-
nen ja kokeellinen luonnon ie eiden osa-alue. Sen eo ee isena
a oi eena on käy äy ymisen ennus aminen ja kon olloin i.
(Wa son 1913, 158.)
Käy äy yminen, beha io , ii aa ässä niin ihmisen kuin eläin enkin nä-
ky ään oimin aan. Minkäänlaisia ii auksia ie oisuuden sisäiseen oi-
min aan beha io is isessa psykologiassa ei ule ehdä, sillä nii ä ei oida
pi ää äli ömän ha ainnon koh eina. Psykologian kyky ennus amiseen ja
kon olliin puoles aan pe us uu akaumukseen, jonka mukaan ulkois en
ä sykkeiden ja o ganismin siihen uo amien eak ioiden älise suh ee
o a a kas i mi a a issa ja niissä esiin yy säännönmukaisuu a (Wa son
1913).
Beha io ismin ja konnek ionismin lupaukse sekä psykologise u -
kimukse aiku i a myös uon ajan ope ussuunni elma yöhön. Kon-
nek ionismia edus a a Edwa d Lee Tho ndike eki yhdessä Robe S.
Woodwo hin kanssa u kimuksia niin sano us a ans e - aiku ukses a
eli sii ä, mi en ha jaan uminen yhdessä eh ä ässä aiku aa oppimiseen
muissa eh ä issä (Tho ndike & Woodwo h 1901). He u ki a e i yises i
yh eiskunnassa a peelliseksi ka so ujen ai ojen, ku en mi aaminen ja
punni seminen oppimis a ja ans e - aiku us a. Tu kimus uloksena he
esi i ä , e ä ha joi us yhdenlaisessa eh ä ässä ei akaa si ä, e ä ihminen
kykenisi menes yksekkääs i so el amaan ai oa oisenlaisessa eh ä ässä
(m .). Tämä a koi aa myös, e ä men al discipline -liikkeessä esi e yjä
yleisiä kykyjä, ku en ahdon oimaa, i seku ia, joi a esime kiksi klassis en
kiel en ka so iin kehi ä än, ei ole olemassa. Sen sijaan ihmisen mieli
on Tho ndiken edus amassa konnek ionismissa e ilais en ky ken öjen
kokonaisuus, jo a oidaan ja jo a ulee läpiko aises i halli a (Saa i 2008).
Tho ndike ki joi aa:

An i Saa i
252
(...) ihmismieli on luon eel aan ak ii inen kone, joka eagoi
mää ä yillä a oilla mää ä yihin ilan eisiin. Se oimii e i äin
yksi yiskoh aises i muu amalla oimin aansa kokemuksen
kau a hankkimaansa in o maa io a as aa aksi. Esime kiksi
sana a kkaa aisuus a koi aa a kalleen o aen ainoas aan e i-
yis en ä sykkeiden huomioin ia koske ien aipumus en sum-
maa. Si en ihmisen a kkaa aisuuden kyky koos uu lukuisis a
yksi äisis ä ky yis ä ja ajoi uksis a, jo ka aiku a a oisis-
aan iippuma a. (Tho ndike & Woodwo h 1901, 249–250.)
Tu kimuksen uloksilla oli ope ussuunni elma yön kannal a mullis a a
joh opää ös: koska sii o aiku us a ei ole ha ai a issa ja koska yleisiä ky-
kyjä ei ole olemassa, koulussa ulisi esime kiksi k eikan ja la inan ope uk-
sen sijaan ha joi aa äsmälleen nii ä asioi a, joi a yh eiskunnassa ja yöelä-
mässä a i aan. Klassis en humanis is en aineiden ope us oli siis osoi e u
hyödy ömäksi. T ans e - u kimus en joh opää ökse sopi a myös äydel-
lises i koulun kehi ämisessä ja ope ussuunni elma-aja elussa allinnee-
seen ehokkuusaja eluun (e iciency mo emen ). Sen mukaan kouluissa ei
ulisi ope aa mi ään sellais a, mis ä oppilaa ei ä a muudella hyö yisi
ule assa elämässään.3 Siksi Ralph Tyle (1987, 36–37) pi ää ans e - u ki-
mus a yh enä 1900-lu un me ki ä impänä apah umana ope ussuunni -
elma u kimuksessa; se an oi ie eellise keino yhdis ää ope ussuunni el-
ma ympä öi än yh eiskunnan a peisiin.
T ans e - u kimus ja sen ulokse sopi a ehokkuusliikkeen ohella yh-
een myös oisen suosi un ope ussuunni elma i auksen kanssa. F ede ick
W. Taylo unne aan ie eellisen liikkeenjohdon (scien i ic managemen )
pionee ina. Tie eellisen liikkeenjohdon opi he ä i ä uosisadan aih-
eessa kiinnos us a kau a maailman – myös Suomessa (Ke unen 1997,
11–14). Tie eellisen liikkeenjohdon pe iaa ee le isi ä nopeas i myös
koulu uksen alueelle (Mie inen 1990, 58–63).
Cu iculum-pe in eessä aylo is isia pe iaa ei a edus i e i yises i
F anklin Bobbi . Teoksessaan The Cu iculum Bobbi (1918) äi i e ä
koulu uksen ulisi as a a nopeas i kehi y än eollisen yh eiskunnan a -
peisiin. Samalla hän innas i koulun e äänlaisena uo an olai oksena eh-
3 Tehokkuusliikkees ä ks. Saa i ja Ha ni ässä eoksessa.
Selkeä a oi ee , halli u ope us
253
aaseen: molemma muokkaa a aaka-aineis a s anda doi ujen p osessien
kau a yh eiskunnan a i semia uo ei a. Jos koulu ke an oli e äänlainen
ehdas, oi aisiin siihenkin so el aa aylo ismin kal ais a a kkaa oimin-
ojen analyysiä ja mi aamis a. Toimin ojen huolellisen a kas elun kau a
nii ä oi aisiin ehos aa päämää iä pa emmin pal ele iksi ja samalla äysin
hyödy ömä oiminno kye äisiin ka simaan (Bobbi 1912). Koulu uk-
sen a oi ee uli Bobbi in (m .) mukaan ilmais a helpos i ulki a issa
ole alla kielellä, niin e ä myös oppilaa ja hänen anhempansa ymmä -
äisi ä , mi ä ope uksella a oi ellaan. Juu i näky ään käy äy ymiseen
pe us u a a oi eku aus aiku i äy ä än ämän k i ee in.
Samankal aisia aja uksia esi i myös oinen keskeinen ope ussuunni-
elma eo ee ikko We e W. Cha e s (1926), joka kanna i ope ussuun-
ni elmien aken amis a juu i aylo is isen eh ä äanalyysin pohjal a. Teh-
ä äanalyysissä ( ask analysis) jäsenne ään ope us mahdollisimman pieniin
ja halli a iin yksiköihin, ku en mi a a an käy äy ymisen muo oihin.
Tämä puoles aan ohjaa ope ajaa e enemään ope uksessaan selkeäs i,
ikään kuin pala palal a koh i monimu kaisempia kokonaisuuksia.
Näis ä aineksis a muodos ui a keskeise pe us ee ule ille a oi -
edisku sseille. Ensinnäkin ope ussuunni elman a oi ee on ilmais a a
selkeällä kielellä, joka on niin koulu uksen i kamies en kuin eh o ien
ja ope ajienkin ymmä e ä issä. Yksiseli einen a oi ekieli puoles aan
ky key yy aina oppilaan näky ään ja halli a aan käy äy ymiseen. Toi-
seksi a oi eiden äy yy pe us ua objek ii iseen psykologiseen u kimuk-
seen ihmisen oppimises a. Kolmanneksi a oi eiden ulee heijas aa yh eis-
kunnan aa imuksia – mi ään a pee on a, sellais a, jo a ei oida selkeäs i
osoi aa a i a an esime kiksi yöelämässä, ei ule ope aa.
Nämä pe us ee näy ä ä ensi ka somal a uke an oisiaan: On mah-
dollis a u kia, mi ä yh eiskun a a i see, ilmais a se käy äy ymisen
asolla, jos a oi muo oilla selkeä , ha ai a aan käy äy ymiseen ky -
key y ä a oi ee . Niin ikään käy äy ymis ä sys emaa ises i u ki a
oppimisen psykologia kykenee ku aamaan ne edelly ykse (esime kiksi
ope usmene elmä ), joilla halu u a oi e saa u e aan. Näihin pe us eisiin
oi iin myöhemmin ky keä ope ussuunni elman a oi e aksonomioi a,
An i Saa i
254
oppimisen eo ioi a ja ope uksen käy än öjä sekä a ioinnin ja es auksen
muo oja.
Ta oi eo ien oi uneella ope ussuunni elma-aja elulla oli kui enkin
alus a saakka haas ajansa. E i yises i p og essii isen pedagogiikan edus a-
ja ja iloso i John Dewey (1896) näki beha io is isen psykologian joh a an
helpos i a sin kapeaan ja si palemaiseen ku aan ihmisen käy äy ymises-
ä. Käy äy ymisen ky keminen i i päämää is ä ja a ois a ase aa psyko-
logialle a pee oman kapean näköalan ihmisyy een (Dewey 1929; 1939;
ks. myös Hull ish 1926; Rugg 1934).
Vaikka Dewey näki, e ä psykologinen ie o lapses a on olennais a yh-
eiskun aa sekä yksilöä pal ele an ope ussuunni elman kannal a, hän ei
kui enkaan uskonu , e ä olennaisia kas a uksen a oi ei a oi aisiin kos-
kaan mää i ellä yydy ä äs i ha ai a an ja mi a a an käy äy ymisen
asolla. Dewey (1897) oli ehokkuusliikkeen kanssa yh ä miel ä sii ä, e ä
koulun ei ule jäädä e is yksiin muus a yh eiskunnas a, mu a hän ko os-
i, e ä sen ulisi olla pienoisyh eiskun a, jossa ha joi ellaan demok aa i-
sessa yh eiskunnassa keskeisiä ai oja. Dewey myös ko os i, e ä e i yises i
eollis u assa ja eknologisoi u assa Yhdys alloissa yh eiskun a muu uu
ennennäkemä ömällä ahdilla. Ne aido , jo ka oli a keskeisiä edellisen
sukupol en ehdas yössä, saa a a olla äysin a pee omia ai jopa ahin-
gollisia seu aa alle sukupol elle:
Demok a ian ja mode nin eollisuusyh eiskunnan pui eissa
on mahdo on a ennus aa, mil ä si ilisaa iomme näy ää kah-
den uosikymmenen kulu ua. Siksi on mahdo on a almis aa
las a ie yihin ule aisuuden olosuh eisiin. Näin ollen lapsen
almis aminen ule aisuu a a en a koi aa hänen kas a -
amis aan au onomiaan; hänen koulu amis aan si en, e ä
hän kykenee hyödyn ämään omia kykyjään äysipainoises i.
(Dewey 1897.)
Deweyn mukaan on mahdo on a palau aa koulu uksen a oi ei a a -
kas i mää i el yyn käy äy ymiseen. Ku en uonnempana ha ai aan,
a oi edisku ssin ongelmallise pii ee oli a myös ja kossa osa a oi e-
suun au unu a ope ussuunni elma yö ä. Samoin Deweyn näkemyksillä
Selkeä a oi ee , halli u ope us
255
uli as aisuudessa olemaan oma kanna ajansa, mu a he jäi ä angloa-
me ikkalaisessa cu iculum-pe in eessä au ama a ma ginaaliin. Yhdys-
alloissa kas a uksen ja oppimisen u kimus py ki koh i posi i is isia ie-
eenihan ei a. Näihin ihan eisiin kuului na u alis inen on ologia: käsi ys
ihmises ä luonnonolen ona, joka nouda aa käy äy ymisessään samoja
pe iaa ei a kuin muukin eläinkun a. Lisäksi näihin ihan eisiin ky key-
yi epis emologinen käsi ys, jonka mukaan a min a ie oa saadaan sys-
emaa isen ja kon olloidun mi aamisen a ulla. Edellis en pe iaa eiden
pohjal a keskeiseksi muodos ui 1900-lu un ensimmäisinä uosikymmeni-
nä Tho ndiken edus ama ilas ollisia ja kokeellisia mene elmiä hyödyn ä ä
psykologia. (Saa i 2016.)
Ta oi eiden aksonominen luoki elu
Usea 1900-lu un puoli älin unne uimmis a ame ikkalaisis a kas a us-
ie eilijöis ä oli a saanee koulu uksensa beha io is isessa psykologiassa
Bu hus Skinne in oppilaina. Toisen maailmansodan aikana heis ä moni,
muun muassa Robe Mage , Robe Gagné ja Benjamin Bloom, yösken-
eli ä a meijan psykologeina. Heidän eh ä änään oli kehi ää oimi ia
koulu uskäy än öjä monimu kais en asejä jes elmien hallin aan. Esime -
kiksi hä i äjäaluksen ilma o jun ajä jes elmän käy ö aa i sauma on a
ihmisen ja ase eknologian yh eis yö ä. (Taubman 2009; T öhle 2013.)
Tässä oppimisen psykologialle a au ui jälleen mahdollisuus hyödyn ää yllä
maini ua eh ä äanalyysiä. Tie yihin eh ä iin koulu e a ille so ilaille
oli suunni el a a yksi yiskoh ainen ope ussuunni elma. Tällä a oin a -
mis e aisiin, e ä kaikki saisi a äsmälleen samanlaisen koulu uksen ja
si en jokainen so ilas kykenisi suo i amaan eh ä änsä ais elu ilan eessa
ennakoi a as i. So ilaiden koulu uksen suunni elussa oli siksi aluksi hah-
mo e a a, minkälaisis a oiminnois a yksi äisen so ilaan käy äy ymisen
ais elu ilan eessa ulisi a kalleen o aen muodos ua, ja mi en so ilaan
oiminnan ulisi ky key yä esime kiksi ilma o jun ajä jes elmän oimin-
aan sekä laajempiin ak isiin suunni elmiin. (Mead 2013.)
An i Saa i
262
Ta oi edisku ssi koulu uksen hallinnan e kos oissa
Tie o-opillise epäsel yyde muodos u a ha oin es eeksi ope ussuunni-
elmadisku ssien suosiolle. Epis emologis a pe us aa ah emmin niiden
elin oimaa seli ää kyky ky key yä osaksi laajempia koulu uksen hallin-
nan e kos oja. Ope uksen a oi eiden paino aminen ei jääny kään
oisen maailmansodan jälkeisinä uosikymmeninä ainoas aan ope us-
suunni elma eks ien laa imisen asolle, aan se le isi nopeas i uusille kou-
lu uksen alueille ja ky key yi jo olemassa ole iin hallinnan käy än öihin.
Ensinnäkin Bloom yö yhmineen ko os i apo issaan, e ä hy in mää i-
elly a oi ee mahdollis a a eksak in ja objek ii isen koulusaa u us en
es aamisen – sen a ulla oidaan hy in ha ai a ja mi a a e o aio un ja o-
eu uneen käy äy ymisen älillä (Bloom ym. 1956, 12–13). Ja kossa Bloom
kollegoineen akensi o ma ii isen ja summa ii isen a ioinnin käy än öjä
käy äy ymisen asolla mää i el yjen a oi eiden ympä ille (Bloom ym.
1971.) Näin a oi edisku ssis a uli osa koulu uksen kehi y ää jä jes el-
mähallin aa, joka paino i a kkoja s anda deja, ja ku aa mi aamis a sekä
kun ien, koulujen ja ope ajien ulos as uu a (Taubman 2009).
Lisäksi selkeiden a oi eiden ohjaa aa me ki ys ä paino e iin ope a-
jien ja koulu uksen i kamies en koulu uksessa. Robe Mage laa i alun
pe in ohjelmoi uun ope ukseen a koi e un oppaan a kkojen käy äy-
ymis a oi eiden mää i ämiseksi. Pian Mage in ki jas a uli niin suo-
si u, e ä se nime iin yleiseksi ope us a oi eiden muo oilun oppaaksi
P epa ing ins uc ional objec i es (Mage 1962, suom. Ope us a oi eiden
mää i äminen 1975), joka saa u i suu a suosio a myös Suomessa. Käy -
äy ymis a oi eiden mää i äminen on Mage in mukaan ”kokeellises i
es a u” mene elmä, joka on osoi anu hyö ynsä ope uksen ehos ami-
sessa niin, e ä juu i halu u a oi ee saa u e aan ja kye ään a ioimaan
(Mage 1962; Mage & Beach 1967). Mi ä ahansa a oi e a mää i ellään-
kin, on sii ä oi a a e o aa oisis aan suo i us, suo i usolosuh ee ja a ka
hy äksy ä än suo i uksen k i ee i (Mage 1967). Ilman ämänkal aisia
selkeäs i mää i el yjä a oi ei a ope aja ei osaa suunni ella ope uksensa
sisäl öä ja mene elmiä: ”Elle iedä, mihin ole menossa, on aikea ali a
sopi ia keinoja sinne pääsemiseksi”. (Mage 1975, 13.) Ope uksen suunni -
elun lisäksi selkeä a oi ee au a a ope ajaa es aamaan saa u e uja

Selkeä a oi ee , halli u ope us
263
oppimis uloksia eksak is i ja oikeudenmukaises i. Lisäksi sii ä on hyö yä
myös oppilaille, sillä a oi ee a joa a selkeän päämää än: ”Oppilaa
oi a niiden a ulla keski ää ponnis elunsa”. (Mage 1975, 14.)
Selkeä a oi ee oimi a ällä a oin lenkkinä, joka pi i yhdessä kou-
lu uksen hallinnan e i osa-aluei a: ope ussuunni elman laa imisen ohessa
a oi e a ionaalisuus ky key yi elimellises i myös ope usmene elmien ja
sisäl öjen suunni eluun sekä koulu uksen a ioin iin. Lisäksi a ka a-
oi ee yhdis i ä e i oimijoi a ja oiminnan asoja oppilais a ope ajiin,
u kijoihin ja i kamiehiin.
Vuosisadan puoli älissä a oi edisku ssi le isi ä maailmalla hieman
e i ah iin osana cu iculum-pe inne ä. Siinä missä sillä oli uosisadan
aih eeseen ulo u a his o ia Yhdys alloissa, esime kiksi Englannissa
a oi edisku ssi jäi aluksi ainoas aan al ion i kamies en pii iin. Vas a
1970-lu un lopulla ope ajil a ale iin ehokkuuden ja ulos as uun ni-
missä aa ia ope uksen a kempaa suunni elua (Kelly 2004, 58). Pe us-
koulu-uudis uksen yh eydessä Suomessa käy iin ak ii is a keskus elua a-
oi eenmää i elyn p oblema iikas a, jossa Bloomin, Tyle in ja Mage in
aiku us oli ilmeinen (Saa i 2011). Pe uskoulu-uudis uksen yh eydessä
a oi eohjaa a disku ssi ilmaisi laajempaa suomalaisessa yh eiskunnassa
alli se aa suunni eluideologiaa, joka ko os i keski e yä, a ionaalis a
suunni elua sekä asian un ija ie oon pohjau u aa ja ku aa jä jes elmä-
kehi ys ä. Pe uskoulun ope ussuunni elman pe us eissa (1970, 22–23)
ode aan, e ä selkeiden a oi eiden on ohja a a ope usmene elmiä, ma-
e iaaleja ja ope uksen mui a sisäl öjä. Koulu uksen yleisemmä a oi ee
on oi a a muo oilla ”konk ee isiksi” osa a oi eiksi, ” jo ka oidaan il-
mais a oppilaiden käy äy ymismuo oina ja suo i uksina” (m . 23). Selkeä
a oi ee oidaan puoles aan ai a omas i ky keä e inäisiin (ope us- ja
u kimus a koi uksia pal ele iin) obse oin imene elmiin sekä koulusaa-
u us es eihin (m . 23). Komi ea esi ää, e ä a oi ee oidaan jä jes ää
aksonomiaksi. Pelkkään a oi elue eloon e a una a oi eiden ”hie-
a kkinen” jä jes elmä on helppo halli a sekä a oi ease elmaa a ioi aessa
e ä ope us yön pohjana. (M . 23.) Selkeä a oi ee au a a myös eke-
mään yh eiskunnalle selkoa koulun ”saa u amien uloksien laadus a ja
mää äs ä” (m . 22).
An i Saa i
264
Kansallis en koulu usjä jes elmien hallinnan innalla a oi eohjaa a
disku ssi le isi kylmän sodan aikana myös globaalille koulu uspolii iselle
ken älle. Taloudellisen yh eis yön ja kehi yksen jä jes ö OECD muodos-
e iin keskeis en länsi al ojen oimes a uonna 1961 edis ämään niiden
alouskas ua ja apaakauppaa sekä u aamaan ie een ja eknologian ke-
hi ys ä suh eessa i äblokkiin. Sen koulu uspolii iselle agendalle kuului
s anda doida koulu uksen a oi ei a ja a mis aa es ein, e ä ne saa u-
e aan. Kylmän sodan jälkeen koulu uksen s anda doinnin pe iaa ee
o a jäänee elämään osana uuslibe aalia koulu uspoli iikkaa. Kahden
suu allan älisen kilpailun sijaan si ä uokkii ny globaali ma kkina alo-
us ja al ioiden älinen kilpailu inhimillises ä pääomas a (human capi al).
(T öhle 2013.)
Pohdin a
Selkeis ä a oi eis a on ullu ope ussuunni elma yön ja koulu uksen
kehi ämisen keskeinen läh ökoh a. Tänä päi änä allalla on ku i elma,
e ä selkeiden a oi eiden mää i äminen ekisi ope ukses a ” ehokkaam-
paa”. Sen ka so aan myös mahdollis a an koulusaa u uksia koske an ob-
jek ii isen es aamisen ja au a an as aamaan yh eiskunnan a peisiin.
Bloomin aksonomia ja Tyle in a ionaali näky ä joko selkeäs i ilmais-
uina aiku eina ai e äänlaisena e eenä jä kenä monissa nykypäi än
ope ussuunni elmadisku sseissa. Ne o a aiku anee muun muassa lin-
jakkaan ope ussuunni elman (cons uc i e alignmen ) pe iaa eisiin, joi a
käy e ään laajas i ko keakoulu uksessa (Hyy inen 2011). Biggsin (1996)
mallissa ope ussuunni elma muodos uu linjakkaaksi, kun a oi ee on
selkeäs i mää i el y sekä jäsenne y johdonmukaises i e ene äksi kokonai-
suudeksi, jossa ei ole päällekkäisyyksiä eikä a oi eiden kannal a a pee -
omia sisäl öjä.
Ta oi edisku ssin e o oima on ymmä e ä ä. Sen so el aminen e-
kee oiminnas a ainakin näennäises i ennakoi a ampaa, ja koulu uksen
e i oimijoiden älises ä kommunikaa ios a helpompaa, sikäli kun kaik-
ki käy ä ä samoja käsi ei ä. Samoin ope ussuunni elma yössä kaikki
Selkeä a oi ee , halli u ope us
265
ymmä ä ä , mis ä läh eä liikkeelle. Pa haassa apauksessa u kinnon si-
säl ämiä ku sseja pys y ään koo dinoimaan oisiinsa si en, e ä siinä ei ole
päällekkäisyyksiä. Samalla osaamis a akenne aan niin, e ä uude sisällö
aken u a sauma omas i ja ehokkaas i aikaisemman pe us alle. Lisäksi
oppilaa ja opiskelija ie ä ä , mi ä odo aa ku ssil a ai kokonaisel a u -
kinnol a. He myös ie ä ä , minkä pe us eella hei ä a ioidaan. Ope aja
osaa a puoles aan suunna a ope us aan niin, e ä se pal elee a oi ei a.
Sil i juu i näissä esi e yissä pii eissä piile ä a oi eo ien oi uneen
ope ussuunni elmadisku ssin aa a . Ope ussuunni elma eo ee ikko
Kelly (2004) maini see yksi yiskoh aisessa k i iikissään, e ä a oi eoh-
jau unu ope ussuunni elmadisku ssi saa aa joh aa uusbeha io ismiin,
joka keski yy ain ha ai a aan ja mi a a aan käy äy ymiseen, joka
puoles aan suun aa ope us a a oi elemaan ainoas aan s anda dien mu-
kaisia uloksia. Lisäksi a oi eohjau unu ope ussuunni elmadisku ssi luo
Kellyn mukaan e heellisen illuusion ope uksen äydes ä halli a uudes a.
Ope uksen lineaa isuus, askel askeleel a e eneminen, o eu uu kui enkin
ha oin koulujen käy ännöissä, joissa on aina mukana ope uksen yksi-
löllise ja kul uu ise ekijä . Ta oi edisku ssi sopii e i yisen huonos i
esime kiksi aideaineisiin, jo ka paino a a luo aa, ennakoima on a yös-
ken elyä. Lisäksi se, esiin yessään a oneu aalina, on omiaan pei ämään
koulu uksen ee ise ja polii ise kysymykse , jo ka o a demok aa isessa
yh eiskunnassa ali uisen neu o elun koh eina. (Kelly 2004, 59–70.) Te o
Au io puoles aan ki joi aa:
Empii ise ” o uude ” ja p agmaa inen ” ehokkuus” iisu una
kaikis a me a yysisis ä ja mo aalisis a sisällöis ä muodos a a
e äänlaisen ope uksen suunni elun kehäpää elmän. Ope us a-
oi ei a a ioidaan kaiken aikaa ie eellis en u kimus ulos en
ja yh eiskunnan ” a peiden” alossa, joiden so el u uu a puo-
les aan a ioidaan suh eessa niiden ehokkuu een oppilaiden
käy äy ymisen muu amisessa. (Au io 2012, 114.)
Tämänkal aisen aja elu a an e o oima on ilmeinen ope ussuunni elma-
yössä ja ylipää ään koulu uksen hallinnan disku sseissa, mu a samalla se
on omiaan kas a amaan kuilua koulun kehi ämisen isioiden ja koulu-
An i Saa i
266
jen a jen älillä. Tällöin selkeä a oi ee ei ä ole pal ele ilmoi e ua a -
koi us aan koulu us a koske an kommunikaa ion selkey ämisessä.
Selkeä a oi ee , halli u ope us
267
Läh ee
Ande son, L. W. 2001. A axonomy o lea ning, eaching, and assessing: a
e ision o Bloom’s axonomy o educa ional objec i es (Ab idg. ed.).
New Yo k: Longman.
Au io, T. 2012. Subjec i i y, cu iculum, and socie y: be ween and beyond he
Ge man didak ik and Anglo-Ame ican cu iculum s udies. London:
Rou ledge.
Biggs, J. 1996. Enhancing eaching h ough cons uc i e alignmen . Highe
educa ion 32 (3), 347–364.
Bloom, B.S. ( oim.) 1956. Taxonomy o educa ional objec i es. The
classi ica ion o educa ional goals. Handbook I: Cogni i e domain. A
Commi ee o College and Uni e si y Examine s. New Yo k: Da id
McKay Company.
Bloom, B. S., Has ings, J. T. & Madaus, G. F. 1971. Handbook on o ma i e
and summa i e e alua ion o s uden lea ning. New Yo k: McG aw-
Hill.
Bobbi , J. F. 1912. The elimina ion o was e in educa ion. The Elemen a y
School Teache 12 (6), 259–271.
Bobbi , J. F. 1918. The cu iculum. Camb idge (Mass.): The Ri e side P ess.
B inkmann, S. 2009. Fac s, alues, and he na u alis ic allacy in psychology.
New Ideas in Psychology 27 (1), 1–17.
B odbeck, M. 1963. Logic and scien i ic me hod in esea ch on eaching.
Teoksessa N.L. Gage ( oim.) Handbook o esea ch on eaching.
Chicago: Rand McNally & Co, 44–93.
Dewey, J. 1896. The e lex a c concep in psychology. Psychological Re iew 3
(4), 357–370.
Dewey, J. 1897. My pedagogic c eed. School Jou nal 54, 77–80.
Dewey, J. 1929. The ques o ce ain y. London: Kegan Paul.
Dewey, J. 1939. Theo y o alua ion. Chicago: The Uni e si y o Chicago P ess.
Dupuy, J. P. 2000. The mechaniza ion o he mind. On he o igins o cogni i e
science. P ince on: P ince on Uni e si y P ess.
Eu oopan unionin neu os o 2017. Neu os on ehdo us eu ooppalaises a
u kin ojen ii ekehykses ä elinikäisen oppimisen edis ämiseksi
ja eu ooppalaisen u kin ojen ii ekehyksen pe us amises a elin-
ikäi sen oppimisen edis ämiseksi. Eu oopan unionin i allinen
leh i C 189/15. h ps://eu -lex.eu opa.eu/legal-con en /FI/TXT/
PDF/?u i=CELEX:32017H0615(01)& om=EN. Lue u 22.1.2019.

An i Saa i
268
Hull ish, H. G. 1926. Aspec s o Tho ndike’s psychology in hei ela ion o
educa ional heo y and p ac ice. Columbus: Ohio S a e Uni e si y
P ess.
Hyy inen, H. 2011. Biggsin linjakkaan ope uksen pe us eis a. Teoksessa K.
Holma & K. Mälkki ( oim.) Tu kimusma kalla: me odologia, eo ia ja
iloso ia kas a us u kimuksessa. Helsinki: Gaudeamus, 94–107.
Kelly, A.V. 2004. The cu iculum: heo y and p ac ice (5. painos). London:
Sage.
Ke unen, P. 1997. Työjä jes ys. Tu kielmia yön ja iedon polii ises a
his o ias a. Helsinki: Tu kijalii o.
Kline, R. R. 2015. The cybe ne ics momen : o why we call ou age he
In o ma ion Age. Bal imo e: Johns Hopkins Uni e si y P ess.
Komi eanmie in ö 1970. Pe uskoulun ope ussuunni elmakomi ean mie in ö
I. Ope ussuunni elman pe us ee . Komi eanmie in ö 1970: A4.
Helsinki: Val ion paina uskeskus.
K a hwohl, D. R., Bloom, B. S. & Masia, B. B. 1964. Taxonomy o educa ional
objec i es. Handbook II: A ec i e domain. New Yo k: Da id McKay
Company.
Lawn, M. & G ek, S. 2012. Eu opeanizing educa ion: go e ning a new policy
space. Ox o d: Symposium Books.
Mage , R. F. 1962. P epa ing ins uc ional objec i es. Palo Al o: Fea on
Publishe s.
Mage , R. F. 1972. Goal analysis. Belmon : Fea on Publishe s.
Mage , R. F. 1975. Ope us a oi eiden mää i äminen. Helsinki: O a a.
Mage , R. F. & Beach J , K. M. 1967. De eloping oca ional ins uc ion.
Belmon : Fea on Publishe s.
Ma zano, R. J. & Kendall, J. S. 2007. The new axonomy o educa ional
objec i es (2. painos). Thousand Oaks, Cali .: Co win P ess.
Mead, C. 2013. Wa play: ideo games and he u u e o a med con lic .
Bos on: Hough on Mi lin Ha cou .
Mie inen, R. 1990. Koulun muu amisen mahdollisuudes a. Helsinki:
Gaudeamus.
Mo gan, K. 2011. Mas e y lea ning in he science class oom: success o e e y
s uden . A ling on: NSTA P ess.
Moxley, R. A. 2005. E ns Mach and BF Skinne : hei simila i ies wi h wo
adi ions o e bal beha io . The Beha io Analys 28 (1), 29–48.
Selkeä a oi ee , halli u ope us
269
Ope ushalli us 2017. Tu kin ojen ii ekehys en osaamis asoku aukse .
h ps://www.oph. i/download/191224_Tu kin ojen_ ii ekehys en_
osaamis asoku aukse _FI_SV_EN.pd . Lue u 22.1.2019.
Popham, W. 1969. Objec i es and ins uc ion. Teoksessa W. Popham, W.
Eisne , H. Sulli an & L. Tyle ( oim.) Ins uc ional objec i es.
Chicago: Rand McNally, 32–52.
Pu nam, H. 2002. The collapse o he ac / alue dicho omy and o he essays.
Camb idge: Ha a d Uni e si y P ess.
Ro y, R. 1980. Philosophy and he mi o o na u e. Ox o d: Basil Blackwell.
Rugg, H. 1934. A e h ee decades o scien i ic me hod in educa ion. Teache s
College Reco d 34, 111–122.
Saa i, A. 2008. Kas a uspsykologian A khimedeen pis e: so el a a u kimus
ja hallin a. Kas a us & Aika, 2 (1), 41–55. h ps://jou nal. i/
kas a usjaaika/a icle/ iew/68141. Lue u 22.1.2019.
Saa i, A. 2011. Kas a us ie een iedon ah o: k ii isen his o ian näkökulmia
suoma laiseen kas a uksen u kimukseen. Jy äskylä: Suomen kas a us-
ie eellinen seu a.
Saa i, A. 2016. Knowledge wi hou con ex s? A Foucauldian analysis o E.L.
Tho ndike’s posi i is educa ional esea ch. S udies in Philosophy and
Educa ion 35 (6), 589–603. h ps://doi.o g/10.1007/s11217-016-9527-
2.
Saa i, A., Salmela, S. & Vilkkilä, J. 2017. Bildung- ja cu iculum-pe in ee
suomalaisessa ope ussuunni elma-aja elussa. Teoksessa T. Au io,
L. Hakala & T. Kujala ( oim.) Ope ussuunni elma u kimus:
keskus elun a auksia suomalaiseen kouluun ja ope ajankoulu ukseen.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 61–82. h p://u n. i/
URN:ISBN:978-952-03-0635-9.
Simpson, E.J. 1966. The classi ica ion o educa ional objec i es, psychomo o
domain. U bana: Uni e si y o Illinois.
Smi h, L. 1986. Beha io ism and logical posi i ism: a eassessmen o he
alliance. Palo Al o: S an o d Uni e si y P ess.
Taubman, P. 2009. Teaching by numbe s: decons uc ing he discou se o
s anda ds and accoun abili y in educa ion. S udies in cu iculum
heo y se ies. New Yo k: Rou ledge.
Tho ndike, E. L. & Woodwo h, R. 1901. The in luence o imp o emen in one
men al unc ion upon he e iciency o o he unc ions. Psychological
Re iew 8 (3), 247–261.
An i Saa i
270
T öhle , D. 2013. The echnoc a ic momen um a e 1945, he de elopmen
o eaching machines, and sobe ing esul s. Jou nal o Educa ional
Media, Memo y, and Socie y 5 (2), 1–19.
Tyle , R. 1987. The i e mos signi ican cu iculum e en s in he wen ie h
cen u y. Educa ional Leade ship 44 (4) 36–38.
Val ioneu os o 2017. Val ioneu os on ase us u kin ojen ja muiden osaamis-
kokonaisuuksien ii ekehykses ä. Val ioneu os o 120/2017 h ps://
www. inlex. i/ i/laki/alkup/2017/20170120. Lue u 22.1.2019.
Wa son, J.B. 1913. Psychology as he beha io is iews i . Psychological Re iew
20 (2), 158–177.