scieee Science in your language
[fi] (orig)

Monilukutaito tietoyhteiskunnan avaintaitona

Read accessible full text

Monilukutaito tietoyhteiskunnan avaintaitona

Author: Leino, Kaisa
Publisher: Jyväskylän yliopisto
Year: 2019
Source: https://jyx.jyu.fi/bitstream/123456789/66906/1/Monilukutaito%2520tietoyhteiskunnan%2520avaintaitona.pdf
This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona
© Ki joi aja & Jy äskylän yliopis o, 2019
Published e sion
Leino, Kaisa
Leino, K. Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona. Ruusupuis on kä kiuu ise , (5).
h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2
2019
16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona
h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 1/3
Ruusupuis on kä kiuu ise
KASVATUS- JA KOULUTUSUUTISIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTAKASVATUS- JA KOULUTUSUUTISIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA
Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona
Ma askuussa 2019 julkais iin Kansain älisen moniluku aidon
ja ohjelmoinnillisen aja elun u kimuksen eli ICILS 2018 -
u kimuksen ulokse . Tu kimuksessa a kas el iin 8.-
luokkalais en nuo en osaamis a sekä nuo en ja heidän
ope ajiensa näkemyksiä moniluku aidon ja ohjelmoinnillisen
aja elun oppimises a sekä ie o eknologian käy ös ä. Tässä
ki joi uksessa a kas elen moniluku aidon eh ä ien sisäl öjä ja
nos an esiin osaamisaluei a, joihin ope uksessa olisi hy ä
kiinni ää huomio a aiempaa enemmän.
Ope uksessa huomio iedon uo amiseen ja as uulliseen
käy ämiseen
Suomalaisnuo is a kolmannes pä jäsi e inomaises i moniluku aidon a ioinnissa. Samalla on kui enkin
uo a a esiin, e ä kaikkiaan yli neljännes oppilais a sijoi ui heikon osaamisen asolle. Käy ännössä ämä
a koi aa si ä, e ä me ki ä ällä joukolla nuo is a ei ole ii ä iä ai oja hakea, käsi ellä ja uo aa ie oa si en,
e ä he pä jäisi ä ja ko-opinnoissa ja yöelämässä.
Tu kimuksessa moniluku ai oa a kas el iin neljän e i osa-alueen kau a.
Tie okoneen oiminnan
ymmä äminen
sisälsi sellaise ie okoneiden käy ö a a ja käy ön pe us ee , jo ka uke a iedonkäsi elyä.
Teh ä änä oli esime kiksi unnis aa ja seli ää, kumpi kahdes a anne us a salasanas a oli ah empi ja miksi.
Tämän yyppinen osaaminen on nuo illa hienos i hallussa, ja edellä esi e yyn kysymykseen oikein as asikin
78 % nuo is a.
Tiedon haku ja hallin a
sisälsi eh ä iä, jo ka lii yi ä iedonhakuun in e ne issä, sopi an läh een alin aan
sekä ie ojen ke äämiseen ja jä jes elemiseen omaa a e a a en. Siinä, missä ie ojen haku halli iin
e inomaises i, uo i ie ojen hallin a jo enemmän ongelmia. Nuo en pi i esime kiksi ali a sopi a e kkosi un
akenne anne ujen sisäl öjen a ulla. Teh ä ää oisi e a a siihen, e ä oppilaa sijoi a a sisäl öjä ylä- ja
alakäsi ei ä ku aa aan puu aken eeseen. Ainoas aan 32 % nuo is amme as asi oikein ähän eh ä ään.
Tu kimuksessa olikin ha ai a issa, e ä suomalaiskouluissa ha joi ellaan melko ähän si ä, mi en iedon e i
osase linki y ä oisiinsa ja mikä on sisäl öjen suhde.
16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona
h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 2/3
Tiedon so el amiseen ja uuden iedon uo amiseen
lii y ä eh ä ä aa i a e i läh eis ä saadun iedon
ii is ämis ä ja muokkaamis a kohde yhmälle sopi aksi. Oppilaiden uli myös o eu aa jokin eks iä ja ku ia
sisäl ä ä uo os, ku en e kkosi u ai pos e i. Tällaisissa eh ä issä useimma nuo e osasi a uoda eks iä
oisis a iedos ois a, lisä ä ku ia sekä muoka a ä ejä ja eks in on ia. Sen sijaan ase eluun lii y ä
kysymykse jääne ä ope uksessa usein käsi elemä ä. Tämä näkyi esime kiksi siinä, e ä mone oppilaa
sijoi i a ku ia si en, e ä niiden koko ai sijain i suh eessa eks iin ei ukenu a koi us a. Joillain oppilailla oli
ongelmia myös hahmo aa si ä, millainen kon as i ukee lukemis a: he saa oi a esime kiksi lai aa eks in ja
aus an ä in liian samanlaiseksi ai sijoi aa eks iä ku an päälle ( ai oisinpäin) si en, e ä eks in lukeminen
oli hankalaa ai jopa mahdo on a.
Neljän enä sisäl öalueena oli
digi aalinen ies in ä
, jossa eh ä ä kohdis ui a siihen, mi en nuo i osaa jakaa
ie oa ja oimia e kossa as uullises i ja ie ojen jakamisen näkökulmas a u allises i. Esime kkinä ällaises a
osaamises a on eh ä ä, jossa oppilaiden uli poh ia, lii yi ä kö eh ä ässä anne u iisi ku an julkaisemiseen
lii y ää seikkaa käy ön oikeudellisiin, eknisiin ai henkilökoh aisiin aa imuksiin. Oppilais a 42 % sai
eh ä äs ä yhden pis een kahdes a mahdollises a, ja 35 % oppilais a sai äyde pis ee . Enemmis ö oppilais a
ke oikin ope elleensa i se in e ne issä ies imis ä. Vajaalla kolmanneksella joku pe heenjäsen oli ohjannu
e kko ies imis ä, mu a ain 1 % oppilais a ilmoi i oppineensa äs ä ope ajal a.
Moniluku aidon sisäl öjen paino us Suomessa ähäis ä
Ope aja paino i a ope uksessaan eni en ehokas a iedonhakua (74 % ope ajis a), ie ojen esi ämis ä
ie ylle yleisölle (61 %) ja ie okoneen hyödyn ämis ä e ilais en dokumen ien, ku en esi ys en, laa imisessa
(61 %). Sen sijaan sel äs i ha empi ope aja paino i esime kiksi si ä, mi en ii a aan digi aalisiin läh eisiin (38
%) ai si ä, mi ä seu auksia oi olla julkiseen e kkoon lai e ulla iedolla (47 %). Myös oppilaiden as aukse
ah is i a , e ä ope uksessa olisi en is ä enemmän syy ä kiinni ää huomio a e kon käy ön u a ai oihin ja
iedon asianmukaiseen käy öön, ku en ekijänoikeuksiin. Myös e kos a hae un iedon a ioin i kaipaa
en is ä enemmän ha joi elua, sillä ope ajis a ähemmän kuin kaksi kolmes a paino i ä ä ja 28 % oppilais a
koki oppineensa sii ä koulussa ain ähän ai ei ollenkaan.
Uuden ope ussuunni elman mukaan moniluku aidon ope us kuuluu laaja-alaisena kokonaisuu ena kaikkien
oppiaineiden sisäl öihin. Täs ä huolima a suomalaisope ajien paino us moniluku aidon sisäl öihin oli
osallis uneiden maiden alhaisin. Ak ii isimmin näi ä sisäl öjä paino i a äidinkielen ja ki jallisuuden sekä
kieliaineiden ope aja . Tämän u kimuksen alossa näy ää siis sil ä, e ä moniluku aidon sisäl öjen uominen
e i oppiaineisiin ei ole edenny ai an odo us en mukaises i. Siksi olisikin ä keää, e ä aiheeseen lii y iin
koulu uksiin pääsisi ä kaikkien oppiaineiden ope aja .
ICILS 2018 - u kimuksen uloksiin ja eh ä iin oi u us ua a kemmin osoi eessa h p://k l.jyu. i/icils
Kaisa Leino
Ki joi aja Kaisa Leino yösken elee yliopis o u kijana
Koulu uksen u kimuslai oksella Kansain älinen
a ioin i u kimus - iimissä. Hän oimii luku aidon
asian un ijana ja on ICILS- u kimuksen kansallinen
koo dinaa o i.
Lähe ä palau e a ki joi ajalle: [email p o ec ed]
Teemaku a: Ma i Minkkinen ja iClipa .com, henkilöku a:
Ma i Minkkinen
Edellinen | Seu aa a | Palaa pääsi ulle
16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona
h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 3/3
0 kommen ia