Monilukutaito tietoyhteiskunnan avaintaitona

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona © Ki joi aja & Jy äskylän yliopis o, 2019 Published e sion Leino, Kaisa Leino, K. Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona. Ruusupuis on kä kiuu ise , (5). h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 2019 16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 1/3 Ruusupuis on kä kiuu ise KASVATUS- JA KOULUTUSUUTISIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTAKASVATUS- JA KOULUTUSUUTISIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona Ma askuussa 2019 julkais iin Kansain älisen moniluku aidon ja ohjelmoinnillisen aja elun u kimuksen eli ICILS 2018 - u kimuksen ulokse . Tu kimuksessa a kas el iin 8.- luokkalais en nuo en osaamis a sekä nuo en ja heidän ope ajiensa näkemyksiä moniluku aidon ja ohjelmoinnillisen aja elun oppimises a sekä ie o eknologian käy ös ä. Tässä ki joi uksessa a kas elen moniluku aidon eh ä ien sisäl öjä ja nos an esiin osaamisaluei a, joihin ope uksessa olisi hy ä kiinni ää huomio a aiempaa enemmän. Ope uksessa huomio iedon uo amiseen ja as uulliseen käy ämiseen Suomalaisnuo is a kolmannes pä jäsi e inomaises i moniluku aidon a ioinnissa. Samalla on kui enkin uo a a esiin, e ä kaikkiaan yli neljännes oppilais a sijoi ui heikon osaamisen asolle. Käy ännössä ämä a koi aa si ä, e ä me ki ä ällä joukolla nuo is a ei ole ii ä iä ai oja hakea, käsi ellä ja uo aa ie oa si en, e ä he pä jäisi ä ja ko-opinnoissa ja yöelämässä. Tu kimuksessa moniluku ai oa a kas el iin neljän e i osa-alueen kau a. Tie okoneen oiminnan ymmä äminen sisälsi sellaise ie okoneiden käy ö a a ja käy ön pe us ee , jo ka uke a iedonkäsi elyä. Teh ä änä oli esime kiksi unnis aa ja seli ää, kumpi kahdes a anne us a salasanas a oli ah empi ja miksi. Tämän yyppinen osaaminen on nuo illa hienos i hallussa, ja edellä esi e yyn kysymykseen oikein as asikin 78 % nuo is a. Tiedon haku ja hallin a sisälsi eh ä iä, jo ka lii yi ä iedonhakuun in e ne issä, sopi an läh een alin aan sekä ie ojen ke äämiseen ja jä jes elemiseen omaa a e a a en. Siinä, missä ie ojen haku halli iin e inomaises i, uo i ie ojen hallin a jo enemmän ongelmia. Nuo en pi i esime kiksi ali a sopi a e kkosi un akenne anne ujen sisäl öjen a ulla. Teh ä ää oisi e a a siihen, e ä oppilaa sijoi a a sisäl öjä ylä- ja alakäsi ei ä ku aa aan puu aken eeseen. Ainoas aan 32 % nuo is amme as asi oikein ähän eh ä ään. Tu kimuksessa olikin ha ai a issa, e ä suomalaiskouluissa ha joi ellaan melko ähän si ä, mi en iedon e i osase linki y ä oisiinsa ja mikä on sisäl öjen suhde. 16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 2/3 Tiedon so el amiseen ja uuden iedon uo amiseen lii y ä eh ä ä aa i a e i läh eis ä saadun iedon ii is ämis ä ja muokkaamis a kohde yhmälle sopi aksi. Oppilaiden uli myös o eu aa jokin eks iä ja ku ia sisäl ä ä uo os, ku en e kkosi u ai pos e i. Tällaisissa eh ä issä useimma nuo e osasi a uoda eks iä oisis a iedos ois a, lisä ä ku ia sekä muoka a ä ejä ja eks in on ia. Sen sijaan ase eluun lii y ä kysymykse jääne ä ope uksessa usein käsi elemä ä. Tämä näkyi esime kiksi siinä, e ä mone oppilaa sijoi i a ku ia si en, e ä niiden koko ai sijain i suh eessa eks iin ei ukenu a koi us a. Joillain oppilailla oli ongelmia myös hahmo aa si ä, millainen kon as i ukee lukemis a: he saa oi a esime kiksi lai aa eks in ja aus an ä in liian samanlaiseksi ai sijoi aa eks iä ku an päälle ( ai oisinpäin) si en, e ä eks in lukeminen oli hankalaa ai jopa mahdo on a. Neljän enä sisäl öalueena oli digi aalinen ies in ä , jossa eh ä ä kohdis ui a siihen, mi en nuo i osaa jakaa ie oa ja oimia e kossa as uullises i ja ie ojen jakamisen näkökulmas a u allises i. Esime kkinä ällaises a osaamises a on eh ä ä, jossa oppilaiden uli poh ia, lii yi ä kö eh ä ässä anne u iisi ku an julkaisemiseen lii y ää seikkaa käy ön oikeudellisiin, eknisiin ai henkilökoh aisiin aa imuksiin. Oppilais a 42 % sai eh ä äs ä yhden pis een kahdes a mahdollises a, ja 35 % oppilais a sai äyde pis ee . Enemmis ö oppilais a ke oikin ope elleensa i se in e ne issä ies imis ä. Vajaalla kolmanneksella joku pe heenjäsen oli ohjannu e kko ies imis ä, mu a ain 1 % oppilais a ilmoi i oppineensa äs ä ope ajal a. Moniluku aidon sisäl öjen paino us Suomessa ähäis ä Ope aja paino i a ope uksessaan eni en ehokas a iedonhakua (74 % ope ajis a), ie ojen esi ämis ä ie ylle yleisölle (61 %) ja ie okoneen hyödyn ämis ä e ilais en dokumen ien, ku en esi ys en, laa imisessa (61 %). Sen sijaan sel äs i ha empi ope aja paino i esime kiksi si ä, mi en ii a aan digi aalisiin läh eisiin (38 %) ai si ä, mi ä seu auksia oi olla julkiseen e kkoon lai e ulla iedolla (47 %). Myös oppilaiden as aukse ah is i a , e ä ope uksessa olisi en is ä enemmän syy ä kiinni ää huomio a e kon käy ön u a ai oihin ja iedon asianmukaiseen käy öön, ku en ekijänoikeuksiin. Myös e kos a hae un iedon a ioin i kaipaa en is ä enemmän ha joi elua, sillä ope ajis a ähemmän kuin kaksi kolmes a paino i ä ä ja 28 % oppilais a koki oppineensa sii ä koulussa ain ähän ai ei ollenkaan. Uuden ope ussuunni elman mukaan moniluku aidon ope us kuuluu laaja-alaisena kokonaisuu ena kaikkien oppiaineiden sisäl öihin. Täs ä huolima a suomalaisope ajien paino us moniluku aidon sisäl öihin oli osallis uneiden maiden alhaisin. Ak ii isimmin näi ä sisäl öjä paino i a äidinkielen ja ki jallisuuden sekä kieliaineiden ope aja . Tämän u kimuksen alossa näy ää siis sil ä, e ä moniluku aidon sisäl öjen uominen e i oppiaineisiin ei ole edenny ai an odo us en mukaises i. Siksi olisikin ä keää, e ä aiheeseen lii y iin koulu uksiin pääsisi ä kaikkien oppiaineiden ope aja . ICILS 2018 - u kimuksen uloksiin ja eh ä iin oi u us ua a kemmin osoi eessa h p://k l.jyu. i/icils Kaisa Leino Ki joi aja Kaisa Leino yösken elee yliopis o u kijana Koulu uksen u kimuslai oksella Kansain älinen a ioin i u kimus - iimissä. Hän oimii luku aidon asian un ijana ja on ICILS- u kimuksen kansallinen koo dinaa o i. Lähe ä palau e a ki joi ajalle: [email p o ec ed] Teemaku a: Ma i Minkkinen ja iClipa .com, henkilöku a: Ma i Minkkinen Edellinen | Seu aa a | Palaa pääsi ulle 16.12.2019 Moniluku ai o ie oyh eiskunnan a ain ai ona h ps://peda.ne /jyu/ uusupuis o/uu isa kis o/5-2019/2 3/3 0 kommen ia