This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Te apeu isen kul uu in u kimuksen uudis aja
© Kolehmainen 2023
Published e sion
Kolehmainen, Ma jo
Kolehmainen, M. (2023). Te apeu isen kul uu in u kimuksen uudis aja. Sosiologia, 60(1), 51-
54. h ps://jou nal. i/sosiologia/a icle/ iew/128687
2023
51
his o ian ää is elyn: myös
uo sin- ja kaksikielise kun-
na asu i a sii o äkeä, johon
kuului ka jalais en lisäksi u-
hansia Länsi-Uudenmaan uo -
sinkielisiä. Val akunnallisen
kieli ähemmis ön pelko ” uo -
salaisen maan” suomalais umi-
ses a oli kui enkin odellinen,
ja Tepo a analysoi kiin oisas i
ämän ”kään eisen asu uskolo-
nialismin” synny ämää kii as-
a kielipolii is a deba ia.
Ainu Elmg enin a ikkeli Suo-
men a aa iyh eisön suh au u-
mises a miehi e yn I ä-Ka jalan
a aa eihin ja a aa iso a an-
keihin on yli ajais a his o ian-
ki joi us a pa haimmillaan.
A ikkeli uo esiin, mi en kul -
uu isilla ja al akunnallisilla
ajaseuduilla elämään o unee
Suomen a aa i ja neu os olii -
olaise a aa i angi käy i ä
yli ajais a kokemusmaailmaan-
sa polii isena ja sosiaalisena
esu ssina.
Kolonialismi Suomen aja-
seuduilla on ai a as i ja aja-
uksella a ikkelikokoelma,
jonka iisi ois a osa u kimus a
osoi a a e inomaises i ko-
lonialismin ja ajaseu ujen
u kimuksen eo ee is a ja
mene elmällis ä ele anssia
Suomen his o ian u kimuk-
sessa. Teoksen suu in ansio on
ajaseu ujen, globaalihis o ian
ja kolonialismin u kimuksen
”ko ou aminen”: kansain äli-
ses ä keskus elus a ammenne -
uja näkökulmia so elle aan
luo as i ja oi al a as i moni-
naisiin Suomen his o iaan lii -
y iin alkupe äisaineis oihin
ja u kimuskysymyksiin. An o-
logia kiinnos anee pai si his-
o ioi sijoi a myös e nisyy ä
ja (pos )kolonialismia u ki ia
yh eiskun a ie eilijöi ä.
Aleksi Huh a
Te apeu isen kul uu in
u kimuksen uudis aja
Su i Salmenniemi: A ec ,
Aliena ion, and Poli ics in
The apeu ic Cul u e.
Capi alism on he Skin.
Cham: Palg a e MacMillan,
2022, 222 s.
ISBN 978-3-031-10571-5
Te apeu inen kul uu i on
e o ama on osa myöhäis-
kapi alis ia yh eiskun ia. E i-
laise psykologise käy ännö ,
disku ssi ja seli ysmalli o a
a kipäi äis ynee mi akaa as-
sa, joka on ehny niis ä länsi-
mais en yh eiskun ien lingua
ancan, ku en Su i Salmennie-
mi uu uus eoksessaan osu as i
huomau aa. Samalla e apeu -
ises a kul uu is a on ullu
ilmiö, johon lii y iä pii ei ä
on aikea unnis aa. Niihin oi
olla haas a aa a ua myös u -
kimuksen keinoin, mu a ässä
eh ä ässä Salmenniemen ki ja
A ec , Aliena ion, and Poli ics
in The apeu ic Cul u e. Capi al-
ism on he Skin onnis uu lois-
a as i.
Salmenniemen monog a ia-
muo oinen eos pe us uu pi -
käjän eiseen e nog a iseen
u kimuso eeseen. Tu kimus-
aan a en hän on osallis unu
e ilaisiin apah umiin, kokeillu
i se aih oeh oisia hoi omuo o-
ja ja haas a ellu 46 e apeu i-
sen kul uu in ha joi ajaa.
Haas a elluis a naisia oli 39 ja
miehiä ain 7. Tämä mukailee
e apeu isen kul uu in su-
kupuolijakaumaa, joissa nais-
enemmis öinen osallis uja-
joukko on pikemminkin sään ö
kuin poikkeus. Tu kimus uo
e e ulleen lisän e apeu i-
sen u kimuksen ken älle myös
si en, e ä siinä missä aiemmas-
sa u kimuksessa on keski y y
angloame ikkalaiseen kul uu-
iin, ässä koh eena on Suomi.
Teoksen läh ökoh ana on aja-
us, e ä e apeu inen kul uu i
ei ole ain ”yksi”, aan sen ilme-
nemismuodo o a moninaisia.
Moninaisuudes a huolima a
e ilaisia käy än öjä yhdis ä iä
pii ei ä oki on: esime kiksi
mielen, uumiin ja sielun yh-
eyden paino aminen; aja us
e ees ä unne-elämäs ä hy-
in oinnin läh eenä; sekä usko
”i sen” ak ii isen yös ämisen
aikaansaamaan muu okseen.
Tu kimuksessa edus e uina
o a e enkin aih oeh olää-
SOSIOLOGIA 1
/
2023
52
ke iede, uushengellisyys ja
i sen kehi ämiseen äh ää ä
eknologia . Näiden keskinäi-
siä suh ei a ai mahdollisia
i ahde-e oja ei eoksessa
käsi ellä. Myös haas a el a a
osallis ui a monenlaisiin ak-
i i ee eihin joogas a enkeli-
il oihin ja yöhyke e apias a
a o - ulkin oihin. Heidän
kau aan eos pii ää näky äksi
niin yön ekijän kuin asiakkaan
näkökulmia, sillä haas a el a-
is a 16 yösken eli koko- ai
osa-aikaises i e apeu isen
kul uu in pa issa.
Laajalle le innee analyysi
sii ä, kuinka e apeu is a kul -
uu ia luonneh ii aken eellis-
en ilmiöiden si uu aminen
ja niin yh eiskunnallis en on-
gelmien syiden kuin niiden
a kaisujenkin näkeminen yk-
silöllisinä, o a paikoin muu -
unee jo kulah aneiksi aa-
seiksi. Useissa e apeu is a
kul uu ia koske issa puheen-
uo oissa ongelmiksi on näh y
e apeu isen kul uu in epä-
polii isuus ja yksilökeskeisyys,
joiden puoles aan on ulki u
ohjaa an pikemminkin i seä
kuin yh eiskun aa koske an
muu oksen a oi eluun. Sal-
menniemen a kkanäköinen
u kimus kui enkin osoi aa,
e ä e apeu is a kul uu ia ei
oi ypis ää yksinke ais a iin
na a ii eihin. Ne ei ä myös-
kään ee oikeu a moninaisil-
le kokemuksille, joi a laajalla
asiakaskunnalla on. Hänen
aidokkaassa analyysissään e-
apeu ises a kul uu is a löy-
yykin esime kiksi polii is a
oimin aa ja yh eisöllisyy ä.
A ikulaa io eo ian läh ö-
kohdis a akenne u eos jä-
sen yy iiden e i käsi een
– poli iikka, ie aan uminen,
unnis aminen, a ek i ja suku-
puoli – ympä ille. Johdannon
ja yh een edon lisäksi ki jan
lu u a aa a näkökulmia e-
apeu iseen kul uu iin mai-
ni ujen käsi eiden kau a.
Ensimmäis ä johdan olukua
seu aa luku poli iikas a. E i e-
lemällä apoja joilla ” e apeu -
inen” kään yy ”polii iseksi”,
eos osoi aa, kuinka e apeu i-
sen kul uu in leimaaminen ei-
polii iseksi pe us uu kapealle
ymmä ykselle sii ä, mi ä poli-
iikkaa ylipää ään on. Poli iik-
kaa käsi ellään kahden e ilai-
sen ilmiön kau a. Ensinnäkin
e apeu inen kul uu i oimii
puoluepoli iisen liikehdinnän
ken änä, mis ä K is allipuo-
lueen pe us aminen on oi a
esime kki; oisekseen e apeu -
inen kul uu i a joaa kana an
henkilökoh aiselle a jen poli ii-
kalle. Te apeu isessa kul uu-
issa on siis sekä polii isia e ä
poli isoi ia endenssejä. Näin
u kimus uo uusia näkökul-
mia e apeu isen ja polii isen
suh eiseen. Se a joaa ikkaan
analyysin sii ä, kuinka poli iik-
ka ja e apeu inen kul uu i
ei ä ole oisensa poissulke ia,
päin as oin.
Kolmas luku analysoi e apeu -
is a kul uu ia ie aan umisen
linssin läpi. Näkökulma uo aa
ie oa esime kiksi sii ä, mi kä
yöelämän pii ee hal en a a
ai älineellis ä ä mei ä, mi kä
puoles aan ah is a a oman-
a on unne a ai a joa a
mahdollisuuden un ea ympä-
öi ä yh eiskun a omakseen.
Tu kimuksen in o man i k i-
isoi a ”suo i usyh eiskun aa”
aylo is isin e mein: häkki,
o a anpyö ä, liukuhihna, uos-
ka. Lu ussa dokumen oidaan
akuu a as i, kuinka yön ai-
ku ukse un u a psyykessä ja
uumissa. Useilla in o man eil-
la onkin kokemuksia uupumi-
ses a ja loppuun palamises a.
Te apeu inen kul uu i a joaa
ällöin samas umispin oja, jois-
sa ie aan umisen kokemukse
ule a unnis e uiksi oi o ulla
a alla. Kapi alismin ”psyykkis-
ä elämää” alo a assa lu ussa
eoksen o sikon aja us, e ä ka-
pi alismi ulee ”iholle” ai sen
alle, he ää henkiin.
Huoma a an suu i osa suo-
malaisis a käy ää aih oeh o-
hoi oja, mu a julkisuudessa
niis ä keskus ellaan lähinnä
hal en a as i leimaamalla ne
humpuukiksi. Niinpä aih o-
eh ois en hoi omuo ojen un-
nis aminen ja ähän lii y ä
a onannon kysymykse o a
keskeisiä symbolisen kamp-
pailun ken iä. Teoksen neljäs
luku käsi elee unnis amisen
poli iikkaa kahdes a e i näkö-
SOSIOLOGIA 1
/
2023
53
kulmas a. Yh ääl ä in o man i
oi oi a aih oeh ois en hoi o-
muo ojen unnis amis a i alli-
sen e eydenhoi ojä jes elmän
innalla. He pe äänkuulu i a
lääke ie eellis ä plu alismia
sekä henkis en ja emo ionaa-
lis en aspek ien huomioimis a
hy in oin ia koske assa ym-
mä yksessä. Yh ääl ä un-
nis amisen a e lii yy myös
yöelämään, ku en yöhön ja
amma eihin lii y ään a os-
ukseen. Haas el a a koke a ,
e ä heille u u hoi omuodo
aa i a e i yis ä ai oa, joka
kui enkin on jääny aille sen
ansai semaa unnus us a.
Viides luku lähes yy u ki a-
aa ilmiö ä a ek i u kimuksen
kau a. A ek i on keskeinen
pai si e apeu isen kul uu in
e o oiman, myös siihen lii y-
ien kompleksis en al asuh ei-
den ymmä ämisen kannal a.
Te apeu inen kul uu i a joaa
unnepi oisia kokemuksia.
Myön eise , mullis a a kin ko-
kemukse saa a a kui enkin
olla seu auksil aan ambi a-
len eja – esime kiksi hu mok-
sellis en apah umien jälkeen
a keen palaaminen saa aa
un ua aikeal a. Luku kiinni -
ää huomio a myös siihen, e ä
monissa apah umissa alli see
unnus uksellisuuden impe a-
ii i, jossa henkilökoh ais en
un emus en, haa oi a ien
kokemus en ja kipeiden muis-
ojen jakaminen muille on ole-
usa o. Tässä no ma ii isessa
käsiki joi uksessa oimakkaa
a ek ii ise eak io oimi a
odis eena muu okses a ja e-
apeu is en eknologioiden
pa an a as a oimas a.
Teoksen iimeinen luku ennen
yh een e oa lähes yy e apeu -
is a kul uu ia sukupuolen
näkökulmas a. Tämäkin luku
a joaa jälleen u aauu a ia
ulkin oja sii ä, mil ä e a-
peu inen kul uu i näy ää,
kun si ä ei ka so a ain ulkoa-
päin ja e ääl ä. Salmenniemi
nojaa ulkinnassaan esime -
kiksi eminis isosiologi A lie
Russell Hoschschildin käsi ee-
seen ”sy is ä a inois a” (deep
s o y), joilla Hochschild ii aa
kul uu isiin käsiki joi uksiin,
joiden a ulla ihmise eke ä
ulkin oja niin yh eiskunnas a,
i ses äänkin ja omas a yh eis-
kunnallises a posi ios aan. Tu -
kimuksessa e apeu isen kul -
uu in e o oimaa pohdi aan
suomalaisen ah an naisen
ihan een – jo a Salmenniemi
ku suu ah an eminiinisyy-
den sy ä a inaksi – kau a. Täs-
ä näkökulmas a e apeu inen
kul uu i a joaa ainu laa uisia
mahdollisuuksia oman haa oi -
u uu ensa koh aamiseen.
Ki jassa pääse ä ääneen ne,
joilla on omakoh ais a koke-
mus a e apeu ises a kul uu-
is a. Heidän kokemuksiaan
ulki aan empaa ises i, mu a
ei hampaa omas i. Teokses-
sa si u aan myös u ki a an
ken än pimei ä puolia, ku en
ee ises i kes ämä ömiä oi-
min a apoja. Tu kijan ulkopuo-
lisuuden kokemukse ule a
esiin esime kiksi silloin, kun
eoksessa ku aillaan e apeu i-
sen käsiki joi uksen o jumis a:
kiel äy ymis ä ole usa oises a
unnus uksellisuudes a ja un-
nepuhees a. Tu kijakokemuk-
sen analyysi uo aa a okkaan
näkökulman niihin no ma ii i-
siin odo uksiin ja al asuh ei-
siin, jo ka ken ällä alli se a .
Olisi ollu kiinnos a aa lukea
lisääkin esime kiksi ki joi ajan
e ilaisiin apah umiin ai hoi o-
muo oihin lii y is ä kokemuk-
sis a ja näiden kokemus en
mahdollisis a e ois a.
Tu kimuksen kaikki ansio
ei ä mahdu lyhyeen ki ja-
a ioon. Teoksessa uodaan
ansiokkaas i yh een e ilaisia
u kimuskeskus eluja, eikä a -
gumen aa io a akenne a as-
akkainase elujen a aan. Te-
apeu is a kul uu ia ulki aan
nimi äin ha millisen usein nä-
kökohdis a, joissa yksilö ja yh
-
eiskun a – esime kiksi yksilön
oimaan uminen ja as uu sekä
aken eellise ongelma – pai si
e o e aan oisis aan, sijoi e aan
hy inkin e äälle oisis aan. Täs-
sä eoksessa näin ei ehdä. Ku-
en Salmenniemi huomau aa,
e apeu inen kul uu i on
pikemminkin ”sekä e ä” kuin
”joko ai”. On aikea ku i ella
sellais a Sosiologia-lehden lu-
kijaa, jolle näin monipuolis a,
SOSIOLOGIA 1
/
2023
54
eo ee ises i kunnianhimois-
a ja empii ises i kiinnos a aa
eos a ei oisi suosi ella
Ma jo Kolehmainen
Vanhuuden käsi yksiä ja
kokemuksia Suomessa
ja Venäjällä
Anna Kinnunen, Maija
Könönen & Sinikka Vakimo
( oim.): Babuškoja, e äs-
aa eja ja digisenio ei a:
Muu u a anhuus Suomessa
ja Venäjällä. Helsinki,
Gaudeamus, 2022, 279 s.
ISBN: 978-952-345-161-2
Toimi e ussa eoksessa
Babuškoja, e äs aa eja ja
dig isenio ei a: Muu u a an-
huus Suomessa ja Venäjällä
pu eudu aan laajas i ”muu -
u an anhuuden” eemoihin
Suomessa ja Venäjällä. Ki jan
keskiössä on ikään ymisen a -
kas elu sosiaalises i aken u-
ana (kul uu isena) ilmiönä,
yh eiskunnallisena kysymyk-
senä, polii isena sää elynä,
sekä näiden moneen suun aan
e ä ien paineiden alla elä ien
ikään y ien ihmis en koke-
mukse Suomessa ja Venäjällä.
Ki jan kappalee käsi ele ä
anhenemisen disku sseja
enäläisessä ki jallisuudessa
(Sa kina, Ha is), sai auksien,
ku en demen ian sosiokul -
uu is a mää i elyä (Vakimo),
sekä demen iadisku ssin ym-
mä ys ä Venäjällä, myös kau-
noki jallisuu a hyödyn äen
(Könönen), anhempien nais-
en kul uu isia ku as oja (Va -
jakoski), iso anhemmuu een
lii y iä eemoja (Pie ilä ja Oja-
la, Tiaynen-Qadi ), hoi apal e-
lui a Suomessa (Van Ae scho ja
Sih o) sekä Venäjällä (Pa eno-
a, Zd a omyslo a ja Nizamo-
a), seksuaalisuuden me ki ys ä
myöhemmällä iällä (Zeliko a) ja
yh eisöllisyy ä myöhemmällä
iällä e i yises i paikkaan sido -
una kokemuksena (Tiilikainen
ym.). Ki jan oimi aja o a a
myös kan aa siihen mi en ja
minkälaisilla u kimuso eilla
anhoja ihmisiä ulee u kia.
He nos a a esiin kysymyksiä
lii yen mene elmiin, aineis oi-
hin, näkökulmiin, u kimuksen
o eu amiseen, sekä siihen,
minkälaisia käsi yksiä anhuu-
des a uo e aan, ja siihen, ke kä
edes o a ” anhoja ihmisiä”. Esi-
me kiksi kaunoki jallisuuden
yh eiskunnallisen me ki yksen
unnis aminen Venäjällä (mik-
sei myös Suomessa) nos e aan
esiin kiinnos a ana empii isenä
keinona ymmä ää ikään ymi-
seen lii e ä iä disku sseja. Ki -
jan e i kappaleiden moninaise
me odologise lähes ymis a a ,
sekä niis ä käy y keskus elu
johdan o- ja yh een e olu ussa
oimi a hy inä läh ökoh ina
muillekin (ikään ymisen) u ki-
joille pohdi aessa ajankoh ais a
kysymys ä sii ä, kuinka anhoja
ihmisiä ulisi u kia si en, e ei
heihin lii e ä iä s e eo ypioi a
päädy äisi ah is amaan.
Teoksessa käsi ellään kah a
maan ie eellis ä alue a, Suo-
mea ja Venäjää. Si ä, miksi
Venäjä on ali u Suomen in-
nalle a kas elukoh eeksi, pe-
us ellaan mm. enäjänkielis-
en muu oliikkeellä Suomeen.
Suomessa asu a enäjänkie-
lise jää ä kui enkin ki jassa
ähälle huomiolle, ainoas aan
Tiaynen-Qadi käsi elee hei ä
omassa lu ussaan yh enä osana
aineis oaan. Toinen pe us elu
alinnalle on lisä ä enäläis ä
sosiaali- ja kul uu ige on olo-
gis a u kimus a suomen kie-
lellä. Tämä o eu uu ki jassa
hy in, ja nyky-Venäjää käsi ele-
ä u kimukse o a ele a eja
keskus eluna auksia suomalai-
sille Venäjä- u kijoille. Kahden
kul uu in e ailu on haas a a
eh ä ä. Ki jan monessa koh-
dassa pohdi aankin, kuinka oi-
saal a Venäjällä yksilöllisyyden
ja yh eisöllisyyden paino umi-
nen on e ilais a kuin Suomessa,
ja oisaal a kuinka a oa yksin-
ke ais uksia lii yen kyseisiin
jao eluihin. Venäjää käsi ele-
ä kappalee o a kin omiaan
ikkomaan näi ä ”kul uu illa
seli ämisen” sudenkuoppia
uomalla uo e a u kimus ie-
oa myös suomenkielisen Venä-
jä- u kimuksen pii iin.
Pohdin lyhyes i eoksessa esi-
e yä keskeis ä kysymys ä ”mi-
SOSIOLOGIA 1
/
2023