Terapeuttisen kulttuurin tutkimuksen uudistaja

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Te apeu isen kul uu in u kimuksen uudis aja © Kolehmainen 2023 Published e sion Kolehmainen, Ma jo Kolehmainen, M. (2023). Te apeu isen kul uu in u kimuksen uudis aja. Sosiologia, 60(1), 51- 54. h ps://jou nal. i/sosiologia/a icle/ iew/128687 2023 51 his o ian ää is elyn: myös uo sin- ja kaksikielise kun- na asu i a sii o äkeä, johon kuului ka jalais en lisäksi u- hansia Länsi-Uudenmaan uo - sinkielisiä. Val akunnallisen kieli ähemmis ön pelko ” uo - salaisen maan” suomalais umi- ses a oli kui enkin odellinen, ja Tepo a analysoi kiin oisas i ämän ”kään eisen asu uskolo- nialismin” synny ämää kii as- a kielipolii is a deba ia. Ainu Elmg enin a ikkeli Suo- men a aa iyh eisön suh au u- mises a miehi e yn I ä-Ka jalan a aa eihin ja a aa iso a an- keihin on yli ajais a his o ian- ki joi us a pa haimmillaan. A ikkeli uo esiin, mi en kul - uu isilla ja al akunnallisilla ajaseuduilla elämään o unee Suomen a aa i ja neu os olii - olaise a aa i angi käy i ä yli ajais a kokemusmaailmaan- sa polii isena ja sosiaalisena esu ssina. Kolonialismi Suomen aja- seuduilla on ai a as i ja aja- uksella a ikkelikokoelma, jonka iisi ois a osa u kimus a osoi a a e inomaises i ko- lonialismin ja ajaseu ujen u kimuksen eo ee is a ja mene elmällis ä ele anssia Suomen his o ian u kimuk- sessa. Teoksen suu in ansio on ajaseu ujen, globaalihis o ian ja kolonialismin u kimuksen ”ko ou aminen”: kansain äli- ses ä keskus elus a ammenne - uja näkökulmia so elle aan luo as i ja oi al a as i moni- naisiin Suomen his o iaan lii - y iin alkupe äisaineis oihin ja u kimuskysymyksiin. An o- logia kiinnos anee pai si his- o ioi sijoi a myös e nisyy ä ja (pos )kolonialismia u ki ia yh eiskun a ie eilijöi ä. Aleksi Huh a Te apeu isen kul uu in u kimuksen uudis aja Su i Salmenniemi: A ec , Aliena ion, and Poli ics in The apeu ic Cul u e. Capi alism on he Skin. Cham: Palg a e MacMillan, 2022, 222 s. ISBN 978-3-031-10571-5 Te apeu inen kul uu i on e o ama on osa myöhäis- kapi alis ia yh eiskun ia. E i- laise psykologise käy ännö , disku ssi ja seli ysmalli o a a kipäi äis ynee mi akaa as- sa, joka on ehny niis ä länsi- mais en yh eiskun ien lingua ancan, ku en Su i Salmennie- mi uu uus eoksessaan osu as i huomau aa. Samalla e apeu - ises a kul uu is a on ullu ilmiö, johon lii y iä pii ei ä on aikea unnis aa. Niihin oi olla haas a aa a ua myös u - kimuksen keinoin, mu a ässä eh ä ässä Salmenniemen ki ja A ec , Aliena ion, and Poli ics in The apeu ic Cul u e. Capi al- ism on he Skin onnis uu lois- a as i. Salmenniemen monog a ia- muo oinen eos pe us uu pi - käjän eiseen e nog a iseen u kimuso eeseen. Tu kimus- aan a en hän on osallis unu e ilaisiin apah umiin, kokeillu i se aih oeh oisia hoi omuo o- ja ja haas a ellu 46 e apeu i- sen kul uu in ha joi ajaa. Haas a elluis a naisia oli 39 ja miehiä ain 7. Tämä mukailee e apeu isen kul uu in su- kupuolijakaumaa, joissa nais- enemmis öinen osallis uja- joukko on pikemminkin sään ö kuin poikkeus. Tu kimus uo e e ulleen lisän e apeu i- sen u kimuksen ken älle myös si en, e ä siinä missä aiemmas- sa u kimuksessa on keski y y angloame ikkalaiseen kul uu- iin, ässä koh eena on Suomi. Teoksen läh ökoh ana on aja- us, e ä e apeu inen kul uu i ei ole ain ”yksi”, aan sen ilme- nemismuodo o a moninaisia. Moninaisuudes a huolima a e ilaisia käy än öjä yhdis ä iä pii ei ä oki on: esime kiksi mielen, uumiin ja sielun yh- eyden paino aminen; aja us e ees ä unne-elämäs ä hy- in oinnin läh eenä; sekä usko ”i sen” ak ii isen yös ämisen aikaansaamaan muu okseen. Tu kimuksessa edus e uina o a e enkin aih oeh olää- SOSIOLOGIA 1 / 2023 52 ke iede, uushengellisyys ja i sen kehi ämiseen äh ää ä eknologia . Näiden keskinäi- siä suh ei a ai mahdollisia i ahde-e oja ei eoksessa käsi ellä. Myös haas a el a a osallis ui a monenlaisiin ak- i i ee eihin joogas a enkeli- il oihin ja yöhyke e apias a a o - ulkin oihin. Heidän kau aan eos pii ää näky äksi niin yön ekijän kuin asiakkaan näkökulmia, sillä haas a el a- is a 16 yösken eli koko- ai osa-aikaises i e apeu isen kul uu in pa issa. Laajalle le innee analyysi sii ä, kuinka e apeu is a kul - uu ia luonneh ii aken eellis- en ilmiöiden si uu aminen ja niin yh eiskunnallis en on- gelmien syiden kuin niiden a kaisujenkin näkeminen yk- silöllisinä, o a paikoin muu - unee jo kulah aneiksi aa- seiksi. Useissa e apeu is a kul uu ia koske issa puheen- uo oissa ongelmiksi on näh y e apeu isen kul uu in epä- polii isuus ja yksilökeskeisyys, joiden puoles aan on ulki u ohjaa an pikemminkin i seä kuin yh eiskun aa koske an muu oksen a oi eluun. Sal- menniemen a kkanäköinen u kimus kui enkin osoi aa, e ä e apeu is a kul uu ia ei oi ypis ää yksinke ais a iin na a ii eihin. Ne ei ä myös- kään ee oikeu a moninaisil- le kokemuksille, joi a laajalla asiakaskunnalla on. Hänen aidokkaassa analyysissään e- apeu ises a kul uu is a löy- yykin esime kiksi polii is a oimin aa ja yh eisöllisyy ä. A ikulaa io eo ian läh ö- kohdis a akenne u eos jä- sen yy iiden e i käsi een – poli iikka, ie aan uminen, unnis aminen, a ek i ja suku- puoli – ympä ille. Johdannon ja yh een edon lisäksi ki jan lu u a aa a näkökulmia e- apeu iseen kul uu iin mai- ni ujen käsi eiden kau a. Ensimmäis ä johdan olukua seu aa luku poli iikas a. E i e- lemällä apoja joilla ” e apeu - inen” kään yy ”polii iseksi”, eos osoi aa, kuinka e apeu i- sen kul uu in leimaaminen ei- polii iseksi pe us uu kapealle ymmä ykselle sii ä, mi ä poli- iikkaa ylipää ään on. Poli iik- kaa käsi ellään kahden e ilai- sen ilmiön kau a. Ensinnäkin e apeu inen kul uu i oimii puoluepoli iisen liikehdinnän ken änä, mis ä K is allipuo- lueen pe us aminen on oi a esime kki; oisekseen e apeu - inen kul uu i a joaa kana an henkilökoh aiselle a jen poli ii- kalle. Te apeu isessa kul uu- issa on siis sekä polii isia e ä poli isoi ia endenssejä. Näin u kimus uo uusia näkökul- mia e apeu isen ja polii isen suh eiseen. Se a joaa ikkaan analyysin sii ä, kuinka poli iik- ka ja e apeu inen kul uu i ei ä ole oisensa poissulke ia, päin as oin. Kolmas luku analysoi e apeu - is a kul uu ia ie aan umisen linssin läpi. Näkökulma uo aa ie oa esime kiksi sii ä, mi kä yöelämän pii ee hal en a a ai älineellis ä ä mei ä, mi kä puoles aan ah is a a oman- a on unne a ai a joa a mahdollisuuden un ea ympä- öi ä yh eiskun a omakseen. Tu kimuksen in o man i k i- isoi a ”suo i usyh eiskun aa” aylo is isin e mein: häkki, o a anpyö ä, liukuhihna, uos- ka. Lu ussa dokumen oidaan akuu a as i, kuinka yön ai- ku ukse un u a psyykessä ja uumissa. Useilla in o man eil- la onkin kokemuksia uupumi- ses a ja loppuun palamises a. Te apeu inen kul uu i a joaa ällöin samas umispin oja, jois- sa ie aan umisen kokemukse ule a unnis e uiksi oi o ulla a alla. Kapi alismin ”psyykkis- ä elämää” alo a assa lu ussa eoksen o sikon aja us, e ä ka- pi alismi ulee ”iholle” ai sen alle, he ää henkiin. Huoma a an suu i osa suo- malaisis a käy ää aih oeh o- hoi oja, mu a julkisuudessa niis ä keskus ellaan lähinnä hal en a as i leimaamalla ne humpuukiksi. Niinpä aih o- eh ois en hoi omuo ojen un- nis aminen ja ähän lii y ä a onannon kysymykse o a keskeisiä symbolisen kamp- pailun ken iä. Teoksen neljäs luku käsi elee unnis amisen poli iikkaa kahdes a e i näkö- SOSIOLOGIA 1 / 2023 53 kulmas a. Yh ääl ä in o man i oi oi a aih oeh ois en hoi o- muo ojen unnis amis a i alli- sen e eydenhoi ojä jes elmän innalla. He pe äänkuulu i a lääke ie eellis ä plu alismia sekä henkis en ja emo ionaa- lis en aspek ien huomioimis a hy in oin ia koske assa ym- mä yksessä. Yh ääl ä un- nis amisen a e lii yy myös yöelämään, ku en yöhön ja amma eihin lii y ään a os- ukseen. Haas el a a koke a , e ä heille u u hoi omuodo aa i a e i yis ä ai oa, joka kui enkin on jääny aille sen ansai semaa unnus us a. Viides luku lähes yy u ki a- aa ilmiö ä a ek i u kimuksen kau a. A ek i on keskeinen pai si e apeu isen kul uu in e o oiman, myös siihen lii y- ien kompleksis en al asuh ei- den ymmä ämisen kannal a. Te apeu inen kul uu i a joaa unnepi oisia kokemuksia. Myön eise , mullis a a kin ko- kemukse saa a a kui enkin olla seu auksil aan ambi a- len eja – esime kiksi hu mok- sellis en apah umien jälkeen a keen palaaminen saa aa un ua aikeal a. Luku kiinni - ää huomio a myös siihen, e ä monissa apah umissa alli see unnus uksellisuuden impe a- ii i, jossa henkilökoh ais en un emus en, haa oi a ien kokemus en ja kipeiden muis- ojen jakaminen muille on ole- usa o. Tässä no ma ii isessa käsiki joi uksessa oimakkaa a ek ii ise eak io oimi a odis eena muu okses a ja e- apeu is en eknologioiden pa an a as a oimas a. Teoksen iimeinen luku ennen yh een e oa lähes yy e apeu - is a kul uu ia sukupuolen näkökulmas a. Tämäkin luku a joaa jälleen u aauu a ia ulkin oja sii ä, mil ä e a- peu inen kul uu i näy ää, kun si ä ei ka so a ain ulkoa- päin ja e ääl ä. Salmenniemi nojaa ulkinnassaan esime - kiksi eminis isosiologi A lie Russell Hoschschildin käsi ee- seen ”sy is ä a inois a” (deep s o y), joilla Hochschild ii aa kul uu isiin käsiki joi uksiin, joiden a ulla ihmise eke ä ulkin oja niin yh eiskunnas a, i ses äänkin ja omas a yh eis- kunnallises a posi ios aan. Tu - kimuksessa e apeu isen kul - uu in e o oimaa pohdi aan suomalaisen ah an naisen ihan een – jo a Salmenniemi ku suu ah an eminiinisyy- den sy ä a inaksi – kau a. Täs- ä näkökulmas a e apeu inen kul uu i a joaa ainu laa uisia mahdollisuuksia oman haa oi - u uu ensa koh aamiseen. Ki jassa pääse ä ääneen ne, joilla on omakoh ais a koke- mus a e apeu ises a kul uu- is a. Heidän kokemuksiaan ulki aan empaa ises i, mu a ei hampaa omas i. Teokses- sa si u aan myös u ki a an ken än pimei ä puolia, ku en ee ises i kes ämä ömiä oi- min a apoja. Tu kijan ulkopuo- lisuuden kokemukse ule a esiin esime kiksi silloin, kun eoksessa ku aillaan e apeu i- sen käsiki joi uksen o jumis a: kiel äy ymis ä ole usa oises a unnus uksellisuudes a ja un- nepuhees a. Tu kijakokemuk- sen analyysi uo aa a okkaan näkökulman niihin no ma ii i- siin odo uksiin ja al asuh ei- siin, jo ka ken ällä alli se a . Olisi ollu kiinnos a aa lukea lisääkin esime kiksi ki joi ajan e ilaisiin apah umiin ai hoi o- muo oihin lii y is ä kokemuk- sis a ja näiden kokemus en mahdollisis a e ois a. Tu kimuksen kaikki ansio ei ä mahdu lyhyeen ki ja- a ioon. Teoksessa uodaan ansiokkaas i yh een e ilaisia u kimuskeskus eluja, eikä a - gumen aa io a akenne a as- akkainase elujen a aan. Te- apeu is a kul uu ia ulki aan nimi äin ha millisen usein nä- kökohdis a, joissa yksilö ja yh - eiskun a – esime kiksi yksilön oimaan uminen ja as uu sekä aken eellise ongelma – pai si e o e aan oisis aan, sijoi e aan hy inkin e äälle oisis aan. Täs- sä eoksessa näin ei ehdä. Ku- en Salmenniemi huomau aa, e apeu inen kul uu i on pikemminkin ”sekä e ä” kuin ”joko ai”. On aikea ku i ella sellais a Sosiologia-lehden lu- kijaa, jolle näin monipuolis a, SOSIOLOGIA 1 / 2023 54 eo ee ises i kunnianhimois- a ja empii ises i kiinnos a aa eos a ei oisi suosi ella Ma jo Kolehmainen Vanhuuden käsi yksiä ja kokemuksia Suomessa ja Venäjällä Anna Kinnunen, Maija Könönen & Sinikka Vakimo ( oim.): Babuškoja, e äs- aa eja ja digisenio ei a: Muu u a anhuus Suomessa ja Venäjällä. Helsinki, Gaudeamus, 2022, 279 s. ISBN: 978-952-345-161-2 Toimi e ussa eoksessa Babuškoja, e äs aa eja ja dig isenio ei a: Muu u a an- huus Suomessa ja Venäjällä pu eudu aan laajas i ”muu - u an anhuuden” eemoihin Suomessa ja Venäjällä. Ki jan keskiössä on ikään ymisen a - kas elu sosiaalises i aken u- ana (kul uu isena) ilmiönä, yh eiskunnallisena kysymyk- senä, polii isena sää elynä, sekä näiden moneen suun aan e ä ien paineiden alla elä ien ikään y ien ihmis en koke- mukse Suomessa ja Venäjällä. Ki jan kappalee käsi ele ä anhenemisen disku sseja enäläisessä ki jallisuudessa (Sa kina, Ha is), sai auksien, ku en demen ian sosiokul - uu is a mää i elyä (Vakimo), sekä demen iadisku ssin ym- mä ys ä Venäjällä, myös kau- noki jallisuu a hyödyn äen (Könönen), anhempien nais- en kul uu isia ku as oja (Va - jakoski), iso anhemmuu een lii y iä eemoja (Pie ilä ja Oja- la, Tiaynen-Qadi ), hoi apal e- lui a Suomessa (Van Ae scho ja Sih o) sekä Venäjällä (Pa eno- a, Zd a omyslo a ja Nizamo- a), seksuaalisuuden me ki ys ä myöhemmällä iällä (Zeliko a) ja yh eisöllisyy ä myöhemmällä iällä e i yises i paikkaan sido - una kokemuksena (Tiilikainen ym.). Ki jan oimi aja o a a myös kan aa siihen mi en ja minkälaisilla u kimuso eilla anhoja ihmisiä ulee u kia. He nos a a esiin kysymyksiä lii yen mene elmiin, aineis oi- hin, näkökulmiin, u kimuksen o eu amiseen, sekä siihen, minkälaisia käsi yksiä anhuu- des a uo e aan, ja siihen, ke kä edes o a ” anhoja ihmisiä”. Esi- me kiksi kaunoki jallisuuden yh eiskunnallisen me ki yksen unnis aminen Venäjällä (mik- sei myös Suomessa) nos e aan esiin kiinnos a ana empii isenä keinona ymmä ää ikään ymi- seen lii e ä iä disku sseja. Ki - jan e i kappaleiden moninaise me odologise lähes ymis a a , sekä niis ä käy y keskus elu johdan o- ja yh een e olu ussa oimi a hy inä läh ökoh ina muillekin (ikään ymisen) u ki- joille pohdi aessa ajankoh ais a kysymys ä sii ä, kuinka anhoja ihmisiä ulisi u kia si en, e ei heihin lii e ä iä s e eo ypioi a päädy äisi ah is amaan. Teoksessa käsi ellään kah a maan ie eellis ä alue a, Suo- mea ja Venäjää. Si ä, miksi Venäjä on ali u Suomen in- nalle a kas elukoh eeksi, pe- us ellaan mm. enäjänkielis- en muu oliikkeellä Suomeen. Suomessa asu a enäjänkie- lise jää ä kui enkin ki jassa ähälle huomiolle, ainoas aan Tiaynen-Qadi käsi elee hei ä omassa lu ussaan yh enä osana aineis oaan. Toinen pe us elu alinnalle on lisä ä enäläis ä sosiaali- ja kul uu ige on olo- gis a u kimus a suomen kie- lellä. Tämä o eu uu ki jassa hy in, ja nyky-Venäjää käsi ele- ä u kimukse o a ele a eja keskus eluna auksia suomalai- sille Venäjä- u kijoille. Kahden kul uu in e ailu on haas a a eh ä ä. Ki jan monessa koh- dassa pohdi aankin, kuinka oi- saal a Venäjällä yksilöllisyyden ja yh eisöllisyyden paino umi- nen on e ilais a kuin Suomessa, ja oisaal a kuinka a oa yksin- ke ais uksia lii yen kyseisiin jao eluihin. Venäjää käsi ele- ä kappalee o a kin omiaan ikkomaan näi ä ”kul uu illa seli ämisen” sudenkuoppia uomalla uo e a u kimus ie- oa myös suomenkielisen Venä- jä- u kimuksen pii iin. Pohdin lyhyes i eoksessa esi- e yä keskeis ä kysymys ä ”mi- SOSIOLOGIA 1 / 2023