This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
I seohjau u an yössä oppimisen ihanuus ja ongelmallisuus : koh i sosiokul uu is a
näkökulmaa
© 2020 ki joi aja
Published e sion
Lemme y, Soila
Lemme y, S. (2020). I seohjau u an yössä oppimisen ihanuus ja ongelmallisuus : koh i
sosiokul uu is a näkökulmaa. Aikuiskas a us, 40(4), 328-332.
h ps://doi.o g/10.33336/aik.100538
2020
328
jou nal. i/aikuiskas a us
SOILA LEMMETTY
I seohjau u an
yössä oppimisen ihanuus
ja ongelmallisuus
I seohjau u aa oppimis a ko os e aan e enkin aikuis en elämässä
ja yössä. Usein se ku a aan myön eisenä, yksilö läh öisenä
oimin ana, jonka kau a i seohjau u a aikuise innos u a ,
uo a a luo ia loppu uloksia ja oi a hy in. Yksilö läh öisyys
jä ää kui enkin huomio a yh eisöllisyyden ja ympä is ön
me ki yksen. I seohjau u aa oppimis a ulisi lähes yä enemmänkin
sosiokul uu ises a kuin yksilöllises ä näkökulmas a.
AMERIKKALAINEN KASVATUSTIETEILIJÄ Malcom
Knowles ki joi i uonna 1950, e ä aikuise oppi a
pa hai en in o maalissa, apaassa ympä is össä, ku-
en yöpaikoilla. Emme opi yöelämässä enää ain
siksi, e ä a i semme yksi äis ä ai oa ai siksi,
e ä kehi ämme i seämme u alla e enemisen uok-
si aan myös siksi, e ä sel iy yisimme a kisis a on-
gelman a kaisu ilan eis a ja yös ämme. Työelämän
muu os, globaali kilpailu ja eknologioiden ja ku a
kehi yminen myös uo a a ja ku as i uusia oppi-
mis a pei a.
Ope usminis e i Li Ande ssonin ( as.) al io-
sih ee i Minna Kelhä (2019) kommen oi Val io-
neu os on ja ku an oppimisen u kija apaamisessa,
e ä ”osaamisen kehi ämis ä yöelämässä aja ellaan
edelleen e illisenä kokonaisuu ena, aikka oppimi-
sen pi äisi sisäl yä yöhön”. Tu kimuksissa onkin
ode u, e ä jopa 80 p osen ia oppimises a yössä
ai yön uoksi apah uu yö ä ehdessä (esim. Yeo
2008). Siksi a i semme o maalin, muodollisen
koulu uksen innalle ymmä ys ä aikuis en oppimi-
ses a yön a jessa.
Samaan aikaan kun oppimisen aa ee kas a a ,
yh eiskunnassamme alli see yksilökeskeisyyden
ee os (Beck 2016). Se ko os aa yksilöiden oma-
eh oisuu a ja oman elämän halli se uu a (Noe &
Ellingson 2017). Tähän näkökulmaan ni ou uu i -
seohjau u uus, yksilöiden as uuno o. Työ edus-
aa yksilöllis en a peiden ja au onomian o eu u-
mis a, ja as uu yös ä ja pää öksen eos a sii yy
Koh i sosiokul uu is a näkökulmaa
NÄKÖKULMA TUTKIMUKSEEN
329 jou nal. i/aikuiskas a us AIKUISKASVATUS 4/2020
o ganisaa ioil a yön ekijöille (Ellinge 2008; Noe
& Ellingson 2017; Rigby & Ryan 2018).
Ilmiön aus alla on ehokkuuden ja kilpailuky yn
a oi elu: kun yksilö o a a as uu a omas a oi-
minnas aan, p osessi o a nopeampia, ja kysyn ään
as a aan jous a ammin (Lee & Edmondson 2017).
Samalla a alla oppimisen u kimuksessa on ha ai -
u, e ä as uu oppimises a yössä on kallis unu yhä
ah emmin yön ekijöille i selleen (Ellinge 2004).
Kun ämä yhdis e ään kas a iin oppimis a peisiin,
on sel ää, e ä juu i i seohjau u as a yössä oppimi-
ses a on ullu me ki ä ä yöelämän ilmiö.
Työn ekijöil ä odo e aan i seohjau u aa oimin-
aa ja oppimis a, joka on usein näh y aikuiselle omi-
naisena ai ona ja kykynä (ka so esim. Guglielmino
2008; Me iam 2001). E i ihmisillä onkin e ilaise
henkilökoh aise , esime kiksi kokemukseen, koulu-
ukseen ja pe soonallisuu een lii y ä almiude oi-
mia i seohjau u as i (esim. Guglielmino 2008). I se-
ohjau u a oppiminen on ku a u myös p osessiksi,
jossa yksilö ase aa a oi ee oppimiselleen sekä
kon olloi ja a ioi i se omaa oppimis aan (Knowles
1975; B ocke & Hiems a 1991).
Yksilöläh öis ä näkökulmaa on kui enkin a os-
el u sii ä, e ä se näkee aikuisen oppijan eknises i
pä e änä obo ina, joka oimii i allisena ympä is-
ös ään (Me iam 2001). Vähemmän huomio a
on kiinni e y siihen, millaisia mahdollisuuksia ja
ajoi ei a yöelämän ilan ee , yh eisö ja ympä is-
ö aikuis en i seohjau u alle oppimiselle odelli-
suudessa a joa a ja ase a a (esim. Baske 1993;
Bell 2017).
I seohjau u an yössä oppimisen luon eeseen
pu eu u assa äi öski jassani (Lemme y 2020a) yh-
dis in i seohjau u an oppimisen yksilöläh öise nä-
kökulma laajempaan sosiokul uu iseen ii ekehyk-
seen, jonka mukaan oppiminen o eu uu yksilön, yh-
eisön ja ympä is ön uo o aiku uksessa (Vygo sky
1978; Bille 2004). Tu kimuksessa a kas elin si en
yön ekijöiden oman oiminnan lisäksi o ganisaa ion
kul uu iin ja käy än öihin, aken eisiin, oimijoiden
ooleihin ja asemiin sekä uo o aiku ussuh eisiin
ja yöympä is öihin lii y iä ekijöi ä hyödyn ämäl-
lä e nog a is a u kimuss a egiaa (Hamme sley &
A kinson 2007).
Tu kimuksen aus alla aiku i a and agogiikan
(esim. Knowles 1975; Knowles ym. 2012; B ocke &
Hiems a, 1991), käy än öpe us aisen yössä oppi-
misen (esim. Bille 2004; Collin 2005) sekä luo an
oiminnan (esim. Gla eanu 2015) eo ee ise ii e
-
kehykse . Tu kimuksen kohdeo ganisaa io oimi a
eknologia-alalla, jossa niin oppimisen kuin i seoh-
jau u uuden ilmiö o a keskeisiä. ”I seoppimis a
apah uu joka päi ä – se on oikeas aan mun yö ä”,
ku asikin e äs u kimukseen haas a el u ohjelmis o-
suunni elija. Väi öski jani uo i mielenkiin oisia nä-
kökulmia i seohjau u an oppimisen ilmenemises ä ja
ukemisen keinois a yön a jessa, minkä uoksi ja kan
keskus elua ha ain ojeni ja löydös eni pohjal a.
YKSILÖKESKEINEN ITSEOHJAUTUVUUS ON
TYÖSSÄ OPPIMISEN ILLUUSIO
Tu kimukseni ah is aa ole uksen, e ä i seohjau u a
oppiminen on sosiokul uu inen ilmiö, jossa yksilön ai
yhmän as uuno o kiinni yy ympä is ön ja yh eisön
aameihin (Lemme y 2020a). Täs ä syys ä au onomi-
nen, yksilökeskeinen i seohjau u uus on yöelämässä
mahdo on a: yksilö on yössä aina osa suu empaa
sosiokul uu is a kokonaisuu a. Siksi myöskään i se-
ohjau u aa oppimis a ei pi äisi ulki a yksiseli eises-
i yksilön halli semaksi oiminnaksi, aan samalla on
o e a a huomioon i seohjau u uu a mahdollis a a
ja ajoi a a ilanne- ja o ganisaa iokoh aise ekijä
(Lemme y 2020b). Teknologia-alan yössä oppimi-
nen saa aa näy äy yä yksinäisenä puu amisena. To-
dellisuudessa ie okoneen uudulla ai p ojek i iimin
loosissa on käynnissä monia keskus elui a kollegoiden
ai lähijoh ajien kanssa. Ilman näi ä keskus eluja oppi-
misp osessi hidas uisi a ja y eh yisi ä . I seohjau u-
a oppiminenkaan ei si en ole yksinäis ä yösken elyä.
Työssä oppiminen oi o eu ua luo uu a ja hy-
in oin ia lisää änä ilmiönä (Lemme y 2020a).
Tämä ha ain o osuu yleisen oppimisdisku ssin y i-
meen: oppiminen on myön einen asia. Oppiessam-
me koemme hienoja un ei a i semme yli ämises ä.
I seä kiinnos a an aiheen pa issa pääsemme low- i-
laan, jossa aika kuluu kuin sii illä.
Oppiminen kulkeekin käsi kädessä luo an oimin-
nan kanssa (Lemme y & Collin 2020). On opi a a
330
jou nal. i/aikuiskas a us
jo ain, e ä ongelman saa a kais ua. Jokainen meis ä
on ö männy esime kiksi ek y oin i-ilmoi uksiin,
joissa hakijal a odo e aan ”halua oppia ja kehi yä”.
Työpaikoille halu aan yön ekijöi ä, jo ka nau i a
oppimises a ja mo i oi u a uusis a asiois a ja ai-
dois a. Nämä odo ukse ei ä sil i au omaa ises i a-
kaa posi ii isia oppimiskokemuksia.
Oppiminen oi nimi äin yh ä lailla olla kuo mi -
a aa ja ongelmallis a: kii een ja muu oksen uo a-
ma oppimisähky oi e o aa hy in oin ia ja mo i-
aa io a. Teknologia-alan yön ekijöiden puhees a
aken ui ku a ja ku an, jokapäi äisen oppimisen
äl ämä ömyydes ä. E ään haas a el a an mukaan
kaksi kuukau a ilman uuden ope elua akaa sen, e -
ei osaa enää mi ään hyödyllis ä. (Lemme y & Collin
2019.) Alalla muu os on siis e i yisen ajua. Mu a ai-
an ennenkuuluma on a ämä ei ole muillakaan oi-
mialoilla: uusia ie ojä jes elmiä, oimin a apoja ai
aa imuksia pongah aa e een uon uos a.
Työn ekijä uskaile a yön lisään y ien häi iö eki-
jöiden is i ulessa, y i äen löy ää päi äs ä, iikos a ai
kuukaudes a akoa suu en kokonaisuuksien oppimi-
selle. Siksi u kimusha ainno sii ä, e ä monilla o gani-
saa ioilla oi olla ähäise esu ssi ja kapea ymmä ys
yön ekijöiden oppimisen ukemiseen (esim. Lizie &
Reich 2019), näy ää huonol a yh älöl ä. Ongelmia on
iedossa e i yises i siinä aiheessa, kun oppimis a ei
nähdä osana yön ekijän yö ä aan se e ho aan aino-
as aan i sensä kehi ämisen, oman ma kkina-a on säi-
ly ämisen ja i seen sijoi amisen alle. Toki oppiminen
on panos us a omaan jaksamiseen ja u akehi ykseen,
mu a se on myös panos amis a o ganisaa ion kilpai-
lukykyyn. Siksi ei oi olla niin, e ä oppimises a ulee
sellainen yön osa, jo a odo e aan au omaa ises i eh-
ä än omalla ajalla, pahimmassa apauksessa pe heen
ja omien ha as us en kus annuksella.
Työssä oppimisen ongelmallisuu a koskee u -
kimusha ain o, jonka mukaan oppiminen oi olla
yön ekijälle kuo mi a aa ja jopa hy in oin ia uh-
kaa aa (Lemme y 2020a). Se ei ole ainu laa uinen.
Eu oopan yö e eys- ja yö u allisuus i as on
(2019) julkaisemassa apo issa nimi äin maini-
aan kehi y äksi yö e eys- ja u allisuus iskiksi
digi alisaa ion aiheu ama ja ku an oppimisen a e.
Elämme kään een eke ää aikakau a: oppimises a on
ulossa yö e eys iski.
Tu kimus en mukaan i seohjau u a yössä op-
piminen on sekä pa adoksaalinen e ä sosiokul uu-
inen ilmiö (Lemme y & Collin 2019; Lemme y
2020a). Se oi edis ää luo aa oimin aa ja olla si en
uo a aa mu a yh ä lailla o eu ua kuo mi a ana ja
oimijoiden hy in oin ia haas a ana. A jen nopeissa
ilan eissa yön ekijä o aa as uu a ja ekee pää öksiä
ak ii ises i, mu a ei kui enkaan oimi yhjiössä. Ym-
pä is ö ase aa oiminnalle mahdollisuude ja pui -
ee (Lemme y & Collin 2020; Lemme y 2020b).
Pui ei a kehi ämällä o ganisaa io oi a aiku aa
siihen, millaiseksi i seohjau u a oppiminen yössä
muodos uu: synny ääkö se luo aa oimin aa ja on
si en uo oisaa ai ajaako se yön ekijä ongelmia
uo a aan ahdinkoon?
Koska oppiminen ei oi olla äysin yksilöllis ä, yö
-
paikoillakaan ei ii ä, e ä ain palka aan luo ia, oppi-
ia, i sensä joh amisen aidoilla a us e uja yksilöi ä,
aan heidän ulee lisäksi ymmä ää, mihin he omaa
oppimis aan suun aa a ja mi ä mahdollisuuksia
heillä on käy e ä issään. Kun o ganisaa io ja ku as-
i muu u a , myös mahdollisuude i seohjau u alle
oppimiselle muu u a . Muu os a ei aina oi ja u aa,
mu a yöpaikoilla on syy ä pi ää huol a esime kiksi
sii ä, e ä o ganisaa ion aken ee ja as uualuee o a
sel iä. Tällöin yön ekijä ie ää, kenel ä saa apua.
Kon olloi an esimies yön sijaan almen a a,
yön ekijäläh öinen lähijoh aminen on ä keää i -
seohjau u an oppimisen ukemisessa. Lähijoh ajia
a i aan asian un ija yössäkin hahmo amaan ko-
konaisku aa sekä jakamaan as uu a ja yö aakkaa.
Vuo o aiku us ilan eiden mahdollis aminen edis ää
asian un ijoiden älis ä kokemus en jakamis a.
Pui ei a kehi ämällä
o ganisaa io oi a
aiku aa siihen,
millaiseksi i seohjau u a
oppiminen yössä
muodos uu.
NÄKÖKULMA TUTKIMUKSEEN
331 jou nal. i/aikuiskas a us AIKUISKASVATUS 4/2020
Jos i seohjau u a oppiminen alkaa esiin yä yhä
ah emmin yksinäisenä yösken elynä ai yksilöiden
ha ioille kasaan u ana kuo mana, ehokkuuden ja
suo i amisen haas eiksi muodos u a sekä aikeu-
de au aa oisia e ä yksinke aises i aika. Oppiminen
aa ii aikaa, ja se ulisi huomioida yö eh ä ien aika-
aulu uksessa ja esu ssien suunni elussa. Toisaal a
oppimisaikaa oi joskus lisä ä sillä, e ä kaikkea ei
ehdä luo as i: almis ohje, kaa io ai a kaisu saa aa
uoda yön ekijälle juu i sen k ii isen hengähdyshe -
ken, joka mahdollis aa ä keän oppimiskokemuksen.
ITSEOHJAUTUVUUDEN KOROSTUMINEN
TYÖELÄMÄSSÄ JA YHTEISKUNNASSA
Vuoden 2020 uu iso sikoissa on ilissy ha ain oja
sii ä, mi en ko ona uosi e ä öineen on aiku anu
yön ekijöihin. Toise o a nau inee uudenlaisen
apauden uomas a yömo i aa ios a, kun aas oi-
se o a kokene yksinäisyy ä ai uen puu e a. E ä-
elämä ei siis olekaan ollu pelkkää au ois a au ono-
miaa, ku en ei elämä yleensäkään.
Yksilökeskeisen yh eiskunnan ongelma onkin
sellaisen i seohjau u uuden odo us, joka peda aan
innos a iin mieliku iin apaudes a ja yksilön kaik-
ki oipaisuudes a. Monis a yössä saa u e uis a lop-
pu uloksis a sa aa kunniaa yksi äisille ekijöille yö-
paikoilla ja sosiaalisessa mediassa. Koska ha oin
uh aamme aikaamme kysymykselle, mi en ulokse
odellisuudessa syn yi ä , ne jää ä yksilösuo i uk-
sina ja sanka i a inoina ah is amaan odeksi illuu-
sio a yksilön iippuma omuudes a. Näin ulemme
luoneeksi kul uu ia, jossa myös ku i elemme, e ä
meidän ulee pä jä ä yksin. Todellisuudessa elämme
yh eisöissä, ja muu u an maailman ympä öimänä
olemme yhä iippu aisempia oisis amme. Yksin
sel iy ymisen sijaan i seohjau u uus ulisi nähdä
yksilön ak ii isuu ena, joka pilkah elee yh eisöllisen
oppimisen kokonaisuudessa ue una.
Siksi o ganisaa ioissa on pe us el ua keho aa a -
kas elemaan si ä, missä ilan eissa on a koi uksen-
mukais a luoda odo uksia yksilöiden mi a alle as-
uun o amiselle, ja milloin olisi o ollisempaa aalia
pikemminkin yh eisen ekemisen lomassa aken u aa
ak ii isuu a. Tu bulen in yöelämän oi ajia o a ne
o ganisaa io , joissa kye ään löy ämään niin yksilöä,
yh eisöä kuin o ganisaa io akin laajas i pal ele ia yh-
eisiä päämää iä, käy än öjä ja oimin a apoja. Joissa
yöpaika i sessään nähdään oppimisympä is öinä,
yön ekijä oppijoina ja joh aja oppimisen ohjaajina.
Näkökulma eks i pe us uu Soila Lemme yn aikuis-
kas a us ie een äi öski jan ”Sel -lea ning is p esen
e e y day – in ac , i ’s my job”. Sel -di ec ed wo k-
place lea ning in echnology-based wo k lek ioon. Se
a kas e iin syyskuussa 2020 Jy äskylän yliopis ossa.
SOILA LEMMETTY
KT, u kija
kas a us ie eiden lai os
Jy äskylän yliopis o
h ps://o cid.o g/0000-0003-
3367-8718
LÄHTEET
A is, A. B. & Ha is, E. G. (2007). Sel -di ec ed lea ning
and sales o ce pe o mance: An in eg a ed
amewo k. Jou nal o Pe sonal Selling and Sales
Managemen 27(1), 9–24. DOI: doi.o g/10.2753/
PSS0885-3134270101.
Baske , H. K. M. (1993). Wo kplace ac o s which
enhance sel -di ec ed lea ning, 7 h In e na ional
Symposium on Sel -Di ec ed Lea ning, Wes Palm
Beach, FL, USA. 21.–23.1.1993. h ps:// iles.e ic.
ed.go / ull ex /ED359354.pd .
Beck, U. (2016). Va ie ies o second mode ni y
and he cosmopoli an ision. Theo y, Cul u e
and Socie y 33(7–8), 257–240. DOI: doi.
o g/10.1177/0263276416671585.
Bell, B. S. (2017). S a egies o suppo ing sel -
egula ion du ing sel -di ec ed lea ning in he
wo kplace. Teoksessa R. A. Noe & J. E. Ellingson
( oim.). Au onomous lea ning in he wo kplace.
New Yo k, NY, USA: Rou ledge, 117–134. DOI: doi.
o g/10.4324/9781315674131.
Bille , S. (2004). Lea ning h ough wo k: Wo kplace
pa icipa o y p ac ices. Teoksessa H. Rainbi d, A.
Fulle & A. Mun o ( oim). Wo kplace lea ning in
con ex . London: Rou ledge, 109–125.

332
jou nal. i/aikuiskas a us
B ocke , R. G. & Hiems a, R. (1991). Sel -di ec ion in
adul lea ning: Pe spec i es on heo y, esea ch, and
p ac ice. London: Rou ledge.
Collin, K. (2005). Expe ience and sha ed p ac ice
– design enginee s’ lea ning a wo k (Doc o al
disse a ion, Jy äskylä s udies in educa ion,
psychology and social esea ch 261, Uni e si y
o Jy äskylä, Jy äskylä, Finland). h ps://jyx.jyu. i/
bi s eam/handle/123456789/13310/9513921883.
pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Ellinge , A. D. (2004). The concep o sel -di ec ed
lea ning and i s implica ions o human
esou ce de elopmen . Ad ances in De eloping
Human Resou ces 6(2), 158–177. DOI: doi.
o g/10.1177/1523422304263327.
Eu oopan yö e eys ja yö u allisuus i as o (2019).
Kysely u kimus Eu oopan y i yksille uusis a ja
kehi y is ä iskeis ä – apo i. h ps://osha.eu opa.eu/
i/ ac s-and- igu es/esene (4.9.2020).
Gl
ă
eanu, V. P. (2015). C ea i i y as a sociocul u al ac .
The Jou nal o C ea i e Beha io 49(3), 165–180.
DOI: doi.o g/10.1002/jocb.94.
Guglielmino, L. (2008). Why sel -di ec ed lea ning?
In e na ional Jou nal o Sel -Di ec ed Lea ning 5(1),
1–12.
Hamme sley, M. & A kinson, P. (2007). E hnog aphy:
P inciples in p ac ice. London: Roudledge.
Kelhä, M. (2019). Kommen i ja ku an oppimisen
uudis uksen u kija apaamisessa 26.11.2019.
h ps://www.si a. i/a ikkeli /elinikais a-oppimis a-
uudis e aan- u kimus ie oa-hyodyn aen/ (4.9.2020,
allenne ka so a issa).
Knowles, M. (1950). In o mal Adul Educa ion A Guide
o Adminis a o s, Leade s, and Teache s. New Yo k,
NY, USA: Associa ion.
Knowles, M. (1975). Sel -di ec ed lea ning. Chicago, IL,
USA: Folle .
Knowles, M., Hol on, E. F. & Swanson, R. A. (2012). The
adul lea ne : The de ini i e classic in adul educa ion
and human esou ce de elopmen . London:
Rou ledge.
Lee, M. Y. & Edmondson, A. C. (2017). Sel -managing
o ganiza ions: Explo ing he limi s o less-hie a chical
o ganizing. Resea ch in O ganiza ional Beha io 37,
35–58. DOI: doi.o g/ 10.1016/j. iob.2017.10.002.
Lemme y, S. & Collin, K. (2019). Sel -di ec ed lea ning
as a p ac ice o wo kplace lea ning. In e p e a i e
epe oi es o sel -di ec ed lea ning in ICT wo k.
Voca ions and Lea ning 13, 47–70. DOI: doi.
o g/10.1007/s12186-019-09228-x.
Lemme y, S. & Collin, K. (2020). Sel -di ec ed
lea ning in c ea i e ac i i y: An E hnog aphic s udy
in echnology-based wo k. Jou nal o c ea i e
beha iou , ea ly online. DOI: doi.o g/10.1002/
jocb.438.
Lemme y, S. (2020a). ”Sel -lea ning is p esen e e y
day – in ac , i ’s my job”. Sel -di ec ed wo kplace
lea ning in echnology-based wo k. Jy äskylä:
Jy äskylän yliopis o.
Lemme y, S. (2020b). Employee oppo uni ies o
sel -di ec ed lea ning a echnology o ganiza ions:
Fea u es and ames o sel -di ec ed lea ning p ojec s.
S udies in Con inuing Educa ion, ea ly online. DOI:
doi.o g/10.1080/0158037X.2020.1765758.
Lizie , A. & Reich, A. (2019). “I you’ e no in he
class oom, you’ e no lea ning”: Wo kplace lea ning
and s uc u ed lea ning and de elopmen sys ems
and p ac ices in complex adap i e o ganisa ions.
P oceedings, Reasea ching Wo k and Lea ning, 5 h
In e na ional Con e ence on Resea ching Wo k and
Lea ning (RWL11). Giessen, Ge many: Jus us- on
Liebig Uni e si ä , 47–48.
Me iam, S. (2001). And agogy and sel -di ec ed
lea ning: Pilla s o adul lea ning heo y. New
Di ec ions o Adul and Con inuing Educa ion 89,
3–13. DOI: doi.o g/10.1002/ace.3.
Noe, R. A. & Ellingson, J. E. (2017). Au onomous lea ning
in he wo kplace: An in oduc ion. Teoksessa J. E.
Ellingson & R. A. Noe (Toim.), Au onomous lea ning
in he wo kplace. New Yo k, NY, USA: Rou ledge,
1–12. DOI: doi.o g/10.4324/9781315674131.
Paloniemi, S. & Collin, K. (2010). Discu si e powe and
c ea i i y in in e -p o essional wo k. Voca ions and
Lea ning 5(1), 23–40. DOI: doi.o g/10.1007/s12186-
011-9064-7.
Rigby, C. S. & Ryan, R. M. (2018). Sel -de e mina ion
heo y in human esou ce de elopmen : New
di ec ions and p ac ical conside a ion. Ad ances o
De eloping Human Resou ces 20(2), 133–147.
Vygo sky, L. S. (1978). Mind in socie y. The de elopmen
o highe psychological p ocesses. Teoksessa M. Cole,
V. John-S eine , S. Sc ibne & E. Soube man (Toim.),
Mind in socie y. Camb idge, MA, USA: Ha a d
Uni e si y, 19–58.
Yeo, R. K. (2008). How does lea ning (no ) ake
place in p oblem-based lea ning ac i i ies in
wo kplace con ex s. Human Resou ce De elopmen
In e na ional 11(3), 317–330. DOI: doi.
o g/10.1080/13678860802102609.