Nadeem Aslam: Kul ainen legenda
PM/31 ADMIN
Kul alangalla kokonaiseksi – RIITTA VAISMAA (3.3.2019)
Vas akoh ien omaanissa kaunis ja kauhea o a innakkain. He kä akkaus a ina limi y ä silmi ömän
äki allan kanssa. Hienos uneen kuulas ilmaisu saa innalleen kidu us a ja appamis a. Py kimys uskon ojen
so innolliseen innakkaiseloon joh aa ainoihin ja uskonnolla pe us el uun julmaan poli ikoin iin.
Nadeem Aslamin Kul aisen legendan paikka on Pakis an, ku i eellinen Zamanan kaupunki, jonka esiku ana
pide ään Punjabin Laho ea. Aika on nykyaika. Aslam (1966) on syn yjään pakis anilainen mu a muu anu jo
eini-ikäisenä Englan iin ja asuu Lon oossa. Kul ainen legenda on hänen iides omaaninsa ja kolmas
suomennos.
Kul ainen legenda on nimel ään myös i alialaisen Jacobus de Vo aginen uoden 1260 ienoilla koos ama
pyhimyslegendakokoelma, jonka a ina uli a osaksi Eu oopan k is illis ä kansankul uu ia.
Nadeem Aslamin Kul aisen legendan as akoh aisuus muis u aa niin ilmaisul aan kuin
eemoil aankin Sokeanmiehen puu a haa, Aslamin edellis ä suomennos a (2014). Siinä kauneuden ja b u aalin
äki allan innakkaisuus on ielä ajumpi. Vaikka ki jailija on Kul aisessa legendassa koko ki jan ajan
onnis unu jopa sees eisiä ilan ei a ku a essaan pi ämään yllä uhan un ua, Sokean miehen puu a ha on
painos a ampi, kun päähenkilön uu u a aa kujanjuoksua ja ämän koh aamaa ää immäis ä äki al aa
ku a aan hy in pi kiä jaksoja. Kul aiseen legendaan Aslam on ai a as i onnis unu luomaan myös
su an okoh ia.
Massud ja Na gis o a menes ynei ä yli 50- uo iai a a kki eh eja, kansain älisiä ja su ai se aisia, mal illisia
muslimei a. He elä ä ä u opiaa uskon ojen auhallises a innakkaiselos a. He läh e ä mukaan ihmiske juun,
jolla kulje e aan uu een ki jas o akennukseen anhan ki jas on islamilaisen osas on eokse . Näin ki ja , jo ka
maini se a Allahin nimen, sääs y ä kulje uksen aa ois a ei ä kä joudu koske uksiin likais en eos en
saa ikka maan kanssa.
Ke jun lähelle pysäh yy au o, jo a ajaa länsimaalainen mies. Koh a paikalla on myös moo o ipyö ällä kaksi
aseis au unu a mies ä. Ase on myös alkoisella miehellä, ja pian asee puhu a . Massud py kii suojaamaan
las a silmi ömäl ä uli uksel a ja jou uu i se koh eeksi. Ampuja osoi au uu ame ikkalaiseksi, ja hänen
au os aan löy yy lai omia ku ia Pakis anin so ilaskoh eis a.
Massud oli löy äny ha inaisen isänsä ki joi aman ki jan, jonka oli hukannu . Lähes uha si uinen ki ja oli
ilmes yny Massudin syn ymä uonna. Se oli ”Kunnianosoi us niille lukema omille aja uksille ja ideoille, jo ka
oli a ma kannee aikojen saa ossa maailmankolkas a oiseen. Ki ja osoi i mi en, e illise apah uma
maailmanhis o iassa oli a aiku anee oisiinsa, esi eli pimen oon jäänei ä ai unohde uja apauksia, joissa
jokin ihmis yhmä oli lisänny oisen yhmän onnea ai ie ämys ä.” Na gis o aa ki jan mukaansa, kun Massud
iedään sai aalaan, missä hän pian kuolee. Myöhemmin kul alangalla ehjäksi neulo un ki jan sanoman ei soisi
anhen uneen yli 50 uodessa.
C ace ja Lily o a köyhä, luku aido on k is i y pa iskun a, jonka a kki ehdi o a a pal elukseensa ja jonka
lahjakkaan y ä en Helenin he koulu a a aka eemiselle u alle. C ace on julmas i su ma u uskonsa ähden.
Elinkau isen saanu ampuja apau uu yhden ankila uoden jälkeen ope el uaan ulkoa Ko aanin. Mi ään
uomio a ei olisi saa u ilman Massudin ja Na giksen apua. Lilyn ka ke uus saa ämän käy ämään oman käden
oikeu a.
A kki eh ien ki jas o ja yöhuone anhassa eh aassa o a ko kei a iloja. Suu essa ilassa o a yksi yiskoh aise
pienoismalli Có doban moskeijas a ja Hania So ian moskeijas a. Rakennus yön on Massudin ja Nag isin
ohjeiden mukaan ehny Lily.
Helen yösken elee usein ässä ki jas ossa. Sinne ulee myös u allisuuspoliisi. USA aa ii ampujaa
palau e a aksi ko imaahansa, aikkei ä ä akoojakseen unnus akaan. Poliisi aa ii, e ä Na giksen pi ää
oikeudessa sanoa an a ansa ampujalle an eeksi. Köyhien las en anhemma o a jo ähän islamilaisen
oikeuden mukaiseen mene elyyn suos unee , koska o a samalla saanee huoma a an ahallisen ko auksen.
Na gis ei e i ahoja a i se, mu a Pakis anin ja USA:n suh ee edelly ä ä Na giksen suos umus a, jo a ilman
mies ä ei oida palau aa. Poliisi uhkailee Na gis a, mu a ämä ain auhallises i u kii juu i löy yny ä aa e a.
Poliisi ikkoo läh iessään ika illaan a okkaan ki jan.
Massud saa sai aalassa e a kashmi ilaisel a nuo el a miehel ä, jos a ulee ki jan kolmas päähenkilö. Nuo i
mies ulee su u aloon, oi aa he i niin Na giksen kuin Heleninkin luo amuksen. Im anin jääminen aloon on
iski kaikille. Onhan Helen k is i y ja ki joi anu islamia k ii ises i a ioi an leh ia ikkelin, eikä Na gis saa
pide yksi piilossa uskon oon lii y ää elämänsä suu a salaisuu a, jo en poliisi pys yy painos amaan hän ä ja
ekemään hänes äkin henkipa on. Im an on paennu e o is ien koulu uslei il ä, aikka hänen anhempansa on
In ian ja Kashmi in kon lik eissa ape u. Koh a poliisi on kaikkien kin e eillä. Aslamin luoma ase elma
osoi aa ajankoh aisuu ensa, kun pommi aas len ä ä kashmi ilais en ja in ialais en so ilaiden älillä.
Kolmikko onnis uu pakenemaan. He ule a Massudin ja Na giksen omis amalle saa elle, jonka
olemassaolos a ei ä ulkopuolise iedä. Saa i on kuin pa a iisi. Täydellisen auhan lisäksi saa en luon o on
ehe ä ja monimuo oinen. Luonnon ku aaminen on Aslamin ehdo on ah uus, minkä saa oi ha ai a
jo Sokean miehen puu a has a. Massud on alkanu aken aa saa elle pa a iisia, pyhäkköä, joka koos uu
moskeijas a, ki kos a ja hindujen emppelis ä. Rakennelma on jääny keskene äiseksi, koska siellä apah unu
äki allan eko on ieny Massudin innon pyhäkön aken amiseen. Ny saa i pyhäkköineen on pakopaikka ja
nuo en akkauden he kkä kulissi. Kaikki ie ä ä , e ä pa a iisi ei ole ikuinen.
Helenin ja Im an akkaus sy yy. Vaikka a kaisu on oikeas aan odo e a issa, jopa i ses ään sel ä, ei se
mi enkään heikennä omaanin ehoa. Toisen akkaus a inan ku aa a Nag isin muis o , joi a osin a jos aa
Nag isin salaisuus, jos a hän ei eh iny miehelleen ke oa. Kolmas ja odella koh alokas akkaus sy yy Helenin
isän Lilyn ja Ayshan älille. Ennus e on alun alkaen huono. Aysha on imaamin y ä ja jihadis ima yy in leski
ja Lily ki joi us aido on köyhä, iksaa aja a k is i y.
Yöaikaan moskeijan mina ee is a joku ke oo ihmis en henkilökoh aisis a, usein salaisis a asiois a. Ei iede ä,
kuka ämä öinen sanansaa aja on. Jo ku sano a mina ee is a kuulu a Allahin äänen. Siel ä kuulu e aan Lilyn
ja Ayshan suhde. Loppu oi olla ain onne on. Syy e jumalan pilkas a on niin isän kuin y ä enkin koh alona.
Kul ainen legenda ke oo uskon ojen koh aamisen aikeudes a, ehkä jopa mahdo omuudes a. Pakis anissa
k is i yjä aino aan mu a myös islamin e i yhmä ais ele a keskenään. Kashmi issa o a as akkain
muslimi ja hindu . Aslam osoi aa, e ä yksilöiden asolla uskon ojen innakkaiselo on mahdollinen. Sii ä
jou uu kui enkin askaas i maksamaan.
Na gis alkaa ommella suu a ki jaa kokoon kul alangalla, älillä ompelee Helen ja lopul a myös Im an.
Ki jas a ulee upeas i symboli koko Pakis anille, ken ies koko maailmalle. Tä keä eos on kieh o assa
loppukoh auksessa aas kokonainen. Kul alangalla ommel una se on kaksi ke aa paksumpi kuin alun pe in.
Voiko ikkinäisen al ion ja kansan saada kokonaiseksi? Voi a ko ihmise joskus elää yhdessä e ilaisis a
uskonnollisis a akaumuksis a huolima a? Aslam ei ähän as aa. Myös päähenkilöidensä koh alon Aslam
jä ää a oimeksi. Kul alangalla kokoon ommellun ki jan oin nähdä ku as a an edes hienois a oi oa.
Loppukoh aus on ki jan kauneimpia. Kul aisen legendan loppu jää upeas i auki.
Nadeem Aslam: Kul ainen legenda (The Golden Legend). Suom. Ki si Luoma. 375 s.
Rii a Vaismaa on ki jallisuusk ii ikko