RIISTAPÄIVÄT 2015
20. - 21.1.2015
Esi elmä ii is elmä
Riis an u kimus ulkois en paineiden is i ulessa
Ee o Helle
Riis an u kimuksella on ollu iime aikoina uulise aja Riis a- ja kala alouden u kimuslai oksessa, ja
sellaisina ne ja ku a myös uudessa Luonnon a akeskuksessa Lukessa. Painei a ja is iaallokkoa nos a a a
i se iis akannoissa apah unee muu okse ja oisaal a al ion u kimusjä jes elmän mullis us en ja ns.
sek o i u kimuksen kehi ämisen uoma painee .
Riis akan ojen unsausmuu oksis a eni en painei a u kimukselle uo a a oimakkaas i unsas unee ja
unsas u a ja ihmis oiminnoille suo anais a ahinkoa ai epämuka uu a aiheu a a laji . Silloin a i aan
luo e a aa ie oa unsas umises a, sen syis ä ja hallin akeinois a. Hy iä esime kkejä menneil ä
uosikymmenil ä a joa a suu e ja/ ai eni en aloudellis a ahinkoa aiheu a a iis anisäkkäämme ka hu,
ahma, susi, il es ja me ihylkee . Tu kimuslai oksen uo ama unsaus iedo näis ä lajeis a he ä ä ä
ajoi ain oimakas a k i iikkiä me säs äjäken ässä. Toisaal a ie oa a i aan paineiksi as i unsaas i ai
nopeas i ähen yneis ä iis alajeis a, e enkin jos ne ähälukuisuu ensa akia o a jou unee
uhanalaisuuden pi iin. Hy ä ajankoh ainen esime kkilaji on me sähanhi. Kolmas keskeinen iedon a e
kohdis uu ä keimpiin iis alajeihin, mi a aanpa ä key ä alouden, muun yh eiskunnallisen me ki yksen
ai me säs yksellisen i kis ysa on mi a ein. Täs ä on hy ä esime kki yli oimaises i ä kein iis alajimme
hi i.
Tie o a pee oi a syn yä nopeas i, mu a u kimus on luon eel aan melko hidas a kaisun uoja. Sen
uoksi ennakoin i on e i yisen ä keää, samoin kuin u kimuksen ii ä än ka a a lajis ollinen pei o, jo a
jonkin asoinen pe us ie o on käy e ä issä myös äli ömiin a peisiin.
Yksi keskeinen haas e – pa emmin kuin paine – on me säs äjäkunnan apaaeh ois yön ja ku uuden
u aaminen. Me säs äjien panos e enkin iis a-a ioin ien o eu uksessa on ko aama on.
RKTL:n/Luken iis an u kimus a ulosohjaa maa- ja me sä alousminis e iö. Tu kimus a on ohja u iime
aikoina yhä enemmän äli ömäs i yh eiskunnan a pei a a en, oki niin, e ä ä keä asia on oi u
a mis aa sy ällisellä, jopa pe us u kimukseksi luoki el a alla u kimus yöllä. Minis e iön ulosohjaukseen
sii ilöi y ä ja ki ey y ä a pee ja painee monil a ahoil a: iis akonse nin pii is ä, kansallisis a ja
kansain älisis ä säädöksis ä ja sopimuksis a sekä ”yh eiskunnan ilaukses a”. Tulosohjaus ei ole
yksisuun ais a sanelua, aan yhdessä almis el a a sopimus u kimuslai oksen ä keimmis ä eh ä is ä.
Tulosohjauksen kehi ys on sii äny painoa apaas a, i se ohja us a u kimukses a yh eiskunnan
a i semaan asian un ija yöhön.
Yksi Luken iis an u kimuksen – ku en koko sek o i u kimuksen – suu immis a haas eis a on aloudellinen
ule aisuus. Luken budje i ahoi us pienenee lähes 23 miljoonaa eu oa eli noin 24 % osakkaiden uoden
2012 budje i ahoi uksen asos a uo een 2017. Se a koi aa henkilös ö ähennys en,
oimipaikka e kos on supis amisen ja ila ehokkuuden pa an amisen lisäksi, e ä ulkopuolis a ahoi us a
on hanki a a sel äs i iimeaikais a enemmän. Tämä jos mikä luo painei a oiminnan suunni elulle ja
o eu amiselle.
Paineisis a näkymis ä huolima a iis an u kimuksen ule aisuus näy ää ohkaise al a: iedon a e ja
kysyn ä yh eiskunnassa on ah aa, me säs ys luonnonkäy ömuo ona on Suomessa a os e ua ja
hy äksy yä, u kimuksessa on ankkaa, his o iaan nojaa aa osaamis a ja oimialan yh eis yö e kos o on
ii is ja yh enäinen. Mu a haas ee o a mi a ia!
Hy in oin ia ja alue aloudellisia aiku uksia al ion mail a
Mikko Rau iainen, e ikoissuunni elija
Me sähalli us, Pohjanmaan luon opal elu
Email: mikko[email p o ec ed]
Puh. 040 5472392
Suomen iis akonse nin 2012-2016 s a egian ”Hy in oin ia iis as a” yh enä päämää änä on
iis a alouden moninais en hy in oin i aiku us en unnis amisen ja a os uksen edis äminen.
Vuosina 2013-2014 Me sähalli uksen e äpal elu sel i i hankkeella al ion alueiden me säs ys- ja
kalas uslupa-asiakkaiden ahankäy öä ja sen uo amia alue alous aiku uksia. Yh eis yökumppaneina
oimi a p o esso i Hannu Tö män iimi Helsingin yliopis on Ru alia-ins i uu is a ja I ä-Suomen yliopis on
u kija Ee o Va anen.
Kysely u kimuksella ke ä iin yli 8000 as aus a sisäl ä ä aineis o. Sen pe us eella Me sähalli uksen lupa-
asiakkaa käy i ä uonna 2013 me säs ys- ja kalas usma koillaan yh eensä liki 44 miljoonaa eu oa. Meno
kohdis ui a e upäässä uoka- ja päi i äis a a oihin, majoi ukseen ja pol oaineeseen. Rahankäy öä
analysoi iin kahdella alous ie eellisellä mallilla (RegFin ja MGM2). Mallis a iippuen ahankäy ön a ioi iin
lisää än yöllisyy ä 86–248 h .
Kysely u kimuksessa sel i e iin myös me säs ys- ja kalas usma kojen aiku uksia sosiaaliseen, psyykkiseen
ja yysiseen hy in oin iin. Ta kas el a ana oli a pien iis an me säs äjä ja i kis yskalas aja sekä
pien iis an me säs äjien maas ossa kulkema kilome i . Aineis o analysoi iin Oulun diakonissalai oksen
liikun ayksikössä kansallispuis okä ijöille suunna un hy in oin i u kimuksen innalla.
Sel i ys ah is aa aiempien u kimus en uloksia luonnon el y ä äs ä ja ak i oi as a aiku ukses a.
Kyselyssä käy e y kysymyssa ja a ioidaan oimi aksi yökaluksi me säs äjien ja kalas ajien kokemien
e eys- ja hy in oin i aiku us en a ioimiseen. Mi a is on kehi ys ä ja ke aan edelleen.
Hankkeessa saa iin paljon uu a ie oa al ion alueiden me säs ys- ja kalas usmahdollisuuksien uo amis a
yh eiskunnallisis a hyödyis ä. Tulos en alossa oidaan a ioida, e ä Me sähalli uksen e äpal eluilla on
keskeinen ooli ko imaisen me säs ys- ja kalas usma kailun sekä niis ä syn y ien ulojen ja pal elujen
mahdollis ajana sekä myös ihmis en hy in oinnin lisääjänä.
Hankkeen oi o aan lisää än kiinnos us a as aa ien u kimuksien o eu amiseksi myös yksi yisillä
iis amailla ja kala esillä. Tu kimusma kaa suomalaisen e ä alouden laajan yh eiskunnallisen aiku a uuden
sel i ämiseksi on syy ä ja kaa.
Hi enlihan a o
Ma kus Kankainen
Luonnon a akeskus
ma kus.kankainen@luke. i
Riis alihan uo an o- ja kulu uske ju poikkeaa muis a elin a ikkeis a, ja si en hi enlihan a on mää i ämiseen
oidaan käy ää e ilaisia lähes ymis apoja. Tu kimuksessa on sel i e y, mi en hi enlihan a o muodos uu
a oke jun oimijoiden kau a me säs yskus annus en, ah ijalos uksen ja ähi äismyynnin summana ja mi en
me säs äjä a o a a i se saaliinsa. Kun hi enlihan a o laske aan uo annos a ja jalos ukses a syn y än
jalos usa on pe us eella, oidaan si ä e a a muihin yh eiskunnan oimin oihin. Hi enlihan elinkeinoille syn y än
a on lisäksi py i iin a ioimaan i kis ysa oa osana hi enme säs yksen kokonaisa oa.
Vuonna 2010 Suomessa syö iin noin 9 miljoonaa kiloa hi enlihaa. Saaliin yh eiskunnalle synny ämäksi
jalos usa oksi a ioi iin noin 150 miljoonaan eu oa. Hi enlihan jalos usa o on ko kea, sillä sen uo amiseen
a i a a me säs yskus annukse o a suu e . Hi enlihan uo an oke jussa jalos usa o muodos uu lähes
kokonaan me säs ykseen käy e yis ä kus annuksis a.
Vähi äisma kkinoil a muodos u a jalos usa o ei ole suu i, koska hi enlihaa ei kulkeudu paljon ma kkinoille. Vain
noin puole hi enme säs äjis ä oli halukkai a myymään saalis a. Näis äkin me säs äjis ä ain noin 30 % oli almii a
myymään alle ukkujen maksaman 7 eu on hinnan. Keskimää äinen myyn ihalukkuushin a oli ajaa 12 eu oa kilol a.
Ma kkinoiden ähi äismyyn ihin a oli uo ekoh aisilla paino uksilla laske una noin 24 eu oa.
Rah ijalos usy i yksissä me säs äjä jalos i a lihaa noin 11 % saaliis a, mu a pienen kilokoh aisen jalos usa on
akia aiku us kokonaisa oon ei ole suu i.
Vakuu usyh iöiden ja asian un ijoiden a io sekä me säs äjien os o- ja myyn ihalukkuushin oihin pe us u a a io
hi enlihan a os a jäi ä huoma a as i laske ua jalos usa oa ja ähi äishin aa pienemmiksi. Hi enme säs yksen
kus annuksiin pe us u a uo an okus annus oli noin 23 eu oa kilol a eli moninke ainen me säs äjien myyn i- ai
os ohalukkuushin aan e a una. Tämä osoi aa, e ä me säs äjä maksa a ha as uksessaan muus akin kuin
iis alihas a.
Saaliin ja ha as ukses aan maksa ien me säs äjien lisään yminen nos aisi hi enlihan a oa nykyises ä. Esime kiksi
ma kkinoille kulkeu uisi enemmän ko imais a hi enlihaa, jos me säs äjille jae a aa ”ylijäämää” olisi enemmän.
Tulokse pe us u a uosina 2010 ja 2011 o eu e uihin me säs äjäkyselyihin ja jalos usy i ys en haas a eluihin.
E äkummi – oppaina suomalaiseen e änkäyn ikul uu iin
Madeleine Nyman
Me sähalli us, E elä-Suomen luon opal elu
madeleine.nyman@me sa. i
Puh. 040 5731138
Ihmis en suhde luon oon on muu umassa eknisen kehi yksen ja elämän apamuu os en seu auksena.
Sel i ykse osoi a a , e ä e i yises i kaupunkiympä is össä lapsilla ja nuo illa ei ole paljoakaan
kokemuksia kalas ukses a, me säs ykses ä ai luonnossa liikkumises a. Me sähalli us haluaa E äkummi -
hankkeellaan as a a ähän muu okseen. E äkummi hankkeessa on a koi us aken aa koko maan ka a a
e äkummi e kos o, jossa kalas us- ja me säs yskummi oimi a pa ei ain e äkummeina omalla
paikkakunnallaan opas aen lapsia ja nuo ia e änkäyn iin lii y issä aiheissa. Pilo i aiheessa oimin aa
kokeillaan pääkaupunkiseudulla kahden hy:n alueella, jonka jälkeen laajenne aan koko maahan.
Hankkeessa on a koi us laa ia oimin amalli e kos on hallinnoin iin ja ahoi uspohjaan, sekä
koulu uspake i kummeille.
Aihee , joi a me säs yskummin johdolla käsi ellään lii y ä lajin unnis ukseen, iis anhoi oon, hy ään
me säs yskäy än öön, luonnonhoi oon, jokamiehen oikeuksiin sekä luonnossa liikkumiseen.
Kalas uskummin johdolla u us u aan elinympä is öihin, lajeihin ja kalas usmene elmiin. Omalla
lähialueellaan e äkummi pi ä ä e äke hoja, oppi un eja kouluissa ja jä jes ä ä kesäisin päi älei ejä.
Hankkeessa ehdään ii is ä yh eis yö ä Suomen apaa-ajan kalas ajien keskusjä jes ön kanssa. Mui a
ä kei ä yh eis yökumppanei a o a Riis akeskus ja Me säs äjälii o. Me sähalli uksella on koo dinoi a
ooli. Ta oi eena on ukea jo oiminnassa ole aa e äkas a us oimin aa sekä mahdollis aa si ä uusilla
alueilla. E äkummihanke ja kaa Me sähalli uksessa aloi e ua e äkas a us, joka alkoi E äpassi –
ope uspake in laa imises a. E äpassi on ope ajien a uksi laadi u eh ä äkokonaisuus, jonka a ulla
kaikkien luokka-as eiden ope aja oi a käsi ellä e äaihei a –me säs ys, kalas us, luonnossa liikkuminen ja
jokamiehenoikeude – osana ope us a.
Kainuulaisilla me säs äjillä myön eisiä kokemuksia Hy ä meh äka e i - oiminnas a
Asko Keski-Nisula
Hy ä meh äka e i- yö yhmän jäsen
Kainuun alueellisen iis aneu os on puheenjoh aja
Hy ä meh äka e i– oimin amalli on poikkisek o isena yh eis yönä o eu e a a uusi ennal aehkäise än
mielen e eys yön mene elmä. Suunni elussa ja o eu uksessa on mukana mielen e eys yön,
e kos o yön ja e eyden edis ämisen asian un ijoi a Kainuun so e -kun ayh ymäs ä, Te eyden ja
hy in oinnin lai oksel a (THL) ja Kajaanin amma iko keakoulus a. Toiminnan suunni eluun ja
o eu ukseen osallis uu myös Kainuulaisia iis ao ganisaa ioiden edus ajia, sekä poliisin edus aja.
Toimin amallin suunni elu sai alkunsa ke äällä 2011, kun iedos e iin, e ä mies en i semu ha o a
Kainuussa yleisempiä kuin muualla Suomessa ja yli puole näis ä i semu his a ehdään laillisilla
me säs ysaseilla. I semu hien aus alla iede ään usein ole an joku elämään lii y ä k iisi, jos a on ollu
seu auksena esime kiksi masennus a ja muu a oi eilua. Tämä oi eilu on oinu kä jis yä, jos huolia ei ole
pys y y jakamaan eikä niis ä puhumaan. Tämän uoksi hankkeessa suunni ellaan, o eu e aan ja
a ioidaan huolen puheeksi o amisen koulu us a kainuulaisille me säs yksen ha as ajille. Halukkais a
me säs ysseu ojen jäsenis ä almenne aan henkilöi ä, joilla on almiuksia unnis aa ja kohda a
mielen e eydellises i pahoin oi ia i semu ha aa assa ole ia me säs yska e ei a, o aa huoli puheeksi ja
puu ua huoleen mahdollisimman a haisessa aiheessa.
Hy ä meh äka e i- oimin amalli pilo oi iin ke äällä 2012 Suomussalmella, jossa o eu e iin huolen
puheeksi o amisen koulu ukse 31:lle halukkaalle me säs yksen ha as ajille. Ke äällä 2013 koulu us ja kui
Ris ijä ellä ja 2014 Kuhmossa. Ja kossa oimin aa laajenne aan koko Kainuuseen. Ensi ke äänä
koulu e aan me säs yksen ha as ajia So kamossa.
Ku ssia a jo iin me säs äjäo ganisaa iolle, koska se on hy in jä jes äy yny ä, pys yy nopeas i äli ämään
ie oa, sekä saamaan po uka liikkeelle. Näin a mis e iin, e ä hanke saa iin käyn iin nopeas i.
Me säs ys ä ha as a a ei ä ole kui enkaan ha as usmuo onsa akia al iimpia i semu hiin, aikka
apauksia sa uu heillekin. Kainuussa on melkein joka aloudessa me säs ys ä ha as a ia ja näin ollen
laillisia asei a on unsaas i. Me säs ysaseilla ehdy i semu ha o a ilas ojen alossa si en yleisiä. Nykyään
asei en säily ykseen on kiinni e y oimakkaas i huomio a. Asiallisessa säily yksessä ole a asee o a
omal a osal aan ehkäisemässä ikä iä apauksia.
Hankkees a saa uja kokemuksia ku a aan ja hankkeen aiku uksia a ioidaan Kajaanin
amma iko keakoulussa almis u illa opinnäy e öillä. Ensimmäinen opinnäy e yö on almis unu ke äällä
2013 (Koskela Kaisa) ja oinen almis uu joulukuussa 2013 (Rau iainen A ja ja Lukka i Sanna). Rau iaisen ja
Lukka in opinnäy e yön ulos en mukaan koulu uksen käynee o a saanee ohkeu a ja almiuksia
kohda a aikeuksissa ole a ka e i. Tämän he kisen kokemuksen pe us eella oidaan a ioida oiminnalla
ole an me ki ys ä laajemminkin kuin i semu hien ehkäisemisessä – oimin amallin a ulla oidaan löy ää
uusia keinoja ja apoja edis ää kokonais al aises i mies en e ey ä ja hy in oin ia.
On ollu muka a nähdä mi en Kainuulaisilla me säs äjillä on ollu näin ainu laa uisella a alla ai o halu ja
kiinnos us ka e in hy in oinnis a. Ongelmil a ei ole halu u sulkea silmiä.
Uusi susikannan hoi osuunni elma
Mikael Luoma
Suomen iis akeskus
mikael.luoma@ iis a. i
Uusi Suomen susikannan hoi osuunni elma almis el iin Suomen iis akeskuksen ja Riis a- ja kala alouden
u kimuslai oksen (nyk. Luonnon a akeskus) yh eis yönä, me sä alousminis e iön ohjauksessa uoden
2014 aikana. Hoi osuunni elman läh ökoh ana on e ii ikoh ainen a kas elu, jossa u a aan susi e ii in
säilyminen ja samaan aikaan o eu e aan e ii ialueella a peellisiksi näh yjä oimenpi ei ä, joilla ihmis en
ja susien innakkaiselo sujuisi suo uisammin.
Hoi osuunni elman almis elun yh eydessä kansalaisilla oli mahdollisuus osallis ua päi i ys yöhön
sähköisen keskus elu oo umin kau a. Laajemmin suomalais en näkemyksiä kannanhoi oon sel i e iin
laajalla kansallisella susikyselyllä. E i yises i a kaisujen löy ämiseksi ja luomiseksi jä jes e iin 10 yöpajaan
susi e ii ialueilla, joissa keski y iin e ii illä asu ien kansalais en kanssa oimenpi eiden löy ämiseen ja
luomiseen. Suomen iis akeskuksen alueellis en sidos yhmä ahojen kuulemiseksi jä jes e iin 15 ilaisuu a
e i puolilla Suomea. Lisäksi e illisessä eemaseminaa issa pohdi iin suden gene iikkaa ja
koi asusikysymys ä. Susikannan hoidon oimenpi ee pohjau u a pi käl i kansalais en uo amiin
pe us el uihin näkemyksiin kannanhoidos a.
Uudessa susikannan hoi osuunni elmassa esi e ään oimenpi eenä yh eis yö yhmien pe us amis a,
uudenlais a DNA-analyysiin pe us u aa kannanseu annan käy ööno oa, susien GPS-pan aseu an ojen
ja kamis a sekä susien kannanhoidollisenme säs yksen aloi amis a. Susien lai on a appamis a py i ään
ki kemään ehokkaas i moninaisilla oimenpi eillä, joissa keskeisessä asemassa o a paikallise
me säs ysseu a . Suden aiheu amia ahinkoja py i ään ennal aehkäisemään, e i yises i uusilla syn y illä
susi e ii ialueilla ennakkosuunni elulla.

A ainasemassa susikannanhoidon ja oimenpi eiden o eu amisessa on a oin yh eis yö, jo a ullaan
lisäämään. Yh eis yön kau a akenne aan luo amus a siihen, e ä kaikkien yh eisenä a oi eena on
u a a kansalais en elinolosuh ee , elinkeino ja ha as ukse sekä susikannan säilyminen elin oimaisena
osana suomalais a luon oa.
Uhanalaisuuden älia ioin i 2015
Esko Hy ä inen
ympä is öminis e iö
esko.hy a inen@ympa is o. i
Suomessa on eh y neljä lajien uhanalaisuusa ioin ia, jois a iimeisin almis ui uonna 2010. A ioin i ka oi noin
21 400 lajia, noin 45 % Suomen lajis os a. Seu aa an laajan kokonaisa ioinnin on mää ä almis ua uo een 2020
mennessä.
Uhanalaisuusa ioin i on yksi keskeinen luonnon monimuo oisuuden ilan ku aaja. Se on myös keskeinen mi a i,
kun ullaan a kas elemaan Suomen ja muiden maiden onnis umis a luonnon monimuo oisuuden köyh ymisen
pysäy ämisessä uo een 2020 mennessä.
A ioin imene elmä
IUCN:n uhanalaisuusluoki elu on yhdenmukainen mene elmä, jonka a ulla oidaan a ioida lajien hä iämis iskiä. Se
kehi e iin alun pe in unnis amaan ja luoki elemaan maailmanlaajuisella asolla hä iämis aa assa ole a eliölaji .
A ioi aessa lajien hä iämis iskiä al akunnallisilla ai muilla alueellisilla asoilla on o e a a huomioon ekijöi ä, joi a
ei ule as aan maailmanlaajuisessa a ioinnissa. Tällaisia o a esime kiksi yli geopolii is en ajojen esiin y ien
populaa ioiden a ioin i sekä alueella lisään ymä ömien elämän aiheiden ja ulokaslajien a ioin i.
A ioin imene elmän alueellisen so el amisen ohjee almis ui a uonna 2003. Mene elmä on maailmalla laajas i
käy össä.
Kaikki laji oidaan sijoi aa johonkin IUCN luokis a, joi a alueellisen ason a ioinnissa on käy össä 11. Näis ä kolme
on a sinaisia uhanalaisuusluokkia: aa an unee (VU), e i äin uhanalaise (EN) ja ää immäisen uhanalaise (CR).
Niin sano uja punaisen lis an luokkia o a a sinais en uhanalaisuusluokkien lisäksi hä innee , silmälläpide ä ä ja
puu eellises i unne u .
Uhanalaisuusluokka ku aa sukupuu o iskiä eli lajin hä iämisen odennäköisyy ä ie yllä aika älillä. Lajin
sijoi uminen ko keaan uhanalaisuusluokkaan ke oo hä iämisen suu es a odennäköisyydes ä. Ko keamman luokan
lajeis a suu empi osa ulee hä iämään kuin alemman luokan lajeis a ilman ehokkai a suojelu oimia ai muu oksia
ekijöissä, jo ka aiku a a lajin aan umiseen. Laji a ioidaan uhanalaiseksi, kun se äy ää uhanalaiselle lajille
mää i elly k i ee i . IUCN:n jä jes elmässä on käy össä iisi k i ee iä, joissa on usei a alakoh ia.
Uhanalaisuusa ioin i ai Punainen ki ja ei sellaisenaan ole lajien suojelu a peen a ioin i eikä p io isoin i.
Uhanalaisuusa ioinnilla ei myöskään suo aan ole lainsäädännössä mää i el yjä aiku uksia. Luonnonsuojelulain
so el amisalaan kuulu a uhanalaise laji lue ellaan luonnonsuojeluase uksen lii eessä, jonka sisäl öön
uhanalaisuusa ioinnilla on luonnollises i keskeinen aiku us. Luonnonsuojeluase uksessa mää i ellään e ikseen
e i yises i suojel a a laji , joiden säilymiselle ä keiden esiin ymispaikkojen u aaminen on mahdollis a
luonnonsuojelulain 47 §:n mukaises i. Luonnonsuojeluase uksen lii e ei sisällä iis alajeja eikä aloudellises i
hyödynne ä iä kalalajeja, aikka ne olisi a uhanalaisia.
Uhanalaisuusa ioinni uonna 2015
Lin ujen ja nisäkkäiden uhanalaisuuden a ioinni päi i e ään uoden 2015 aikana. Useimpiin muihin eliö yhmiin
e a una näis ä laji yhmis ä ke yy paljon uu a seu an a ie oa uosi ain, mikä mahdollis aa ja ekee jä ke äksi
uhanalaisuuden a ioinnin mui a laji yhmiä iheämmin. Lin uihin ja nisäkkäihin kohdis uu myös useimpia mui a
laji yhmiä huoma a as i suu empi yleinen mielenkiin o muun muassa iis alajien kau a, minkä uoksi on a peen,
e ä a ioinni o a mahdollisimman uo eeseen ie oon pe us u ia ja si en laajemmin käy ökelpoisia. Kaikis a
maini ujen laji yhmien lajeis a uu a ie oa ei ke y samaa ah ia, mu a laji yhmä on kui enkin jä ke ää a ioida
kokonaisuuksina.
Lajien uhanalaisuuden a ioinnin ohjaus yhmä (LAUHA) ohjaa a ioinni eke iä asian un ija yö yhmiä ja hy äksyy
a ioinni a kas e uaan, e ä k i ee ejä ja niiden so el amises a anne uja ohjei a on asianmukaises i nouda e u.
Nisäkäs yö yhmän puheenjoh ajana oimii Heikki Hen onen (Luonnon a akeskus) ja lin u yö yhmän
puheenjoh ajana Juha Tiainen (Luonnon a akeskus).
DNA- u kimukse suu pe opopulaa ioiden ja niiden liikku uuden u kimuksessa
Ilpo Kojola
Luonnon a akeskus
ilpo.kojo[email p o ec ed]
Suu pe okan ojen genee isiin aken eisiin heijas uu maan iede, ekologia ja ihmisen aiku us. Vuo is oilla ja
esis öillä sekä saaliseläinkannan koos umuksella oi olla e ilais a aa aiku us a. Ihmisasu uksen le iäminen ihmisen
ja suu pe ojen älinen kon lik i o a puoles aan joh anee kan ojen pi s ou umiseen alueilla, missä ihmisen aiku us
on oimakas. Täs ä käy yh enä ää iesime kkinä bengalin iike i, jonka populaa io In iassa oli aiemmin yh enäinen,
mu a koos uu ny pienis ä e illisesiin ymis ä ja on mene äny 97 % genee ises ä monimuo oisuudes aan iimeksi
kuluneiden sadan uoden aikana.
Ta kas el aessa uhanalaisuu a sen alkupe äisen mää i elmän mukaises a läh ökohdas a, a kas el a ina yksikköinä
ulee olla populaa io . Eu oopassa on muu amia pieniä ja uhanalainen e illiskan oja, ku en Can ab ian ka hu ja
Sie a Mo enon sude Espanjassa sekä Apenniinien ka hukan a I aliassa, mu a Luo eis-Eu oopan suu pe oesiin ymä
o a osa laajalle le inneis ä ja suh eellisen yh enäisis ä populaa iois a. Populaa iogenee ise u kimukse o a
pa haimmillaan laajoja kansain älisiä hankkei a, joissa genee is ä e ilais umis a a kas ellaan pai si maan ie eellisen
e äisyyden, myös luon ais en ja ihmis oiminnas a juon u ien ekijöiden näkökulmis a.
Molekyylibiologinen u kimus on osoi anu Suomen suu pe okan ojen kuulu an ensisijaises i i äiseen
kokonaisuu een. Me ki ä än poikkeuksen muodos a a un u ilapin ahma , jo ka o a osa län is ä, pääasiassa
Ruo sin ja No jan uo is oalueelle esiin ymissään keski y ää populaa io a. Suomen suu pe oesiin ymien yh eyksiä
Venäjälle heiken äne ä Venäjän puolella ole a ajansuun ainen ai a, mu a pi ä ää es e ä ai a ei muodos a.
Yksilömää ien seu annassa genee ise mene elmä al aa a alaa. Skandina iassa ja suu el a osin myös e eläisessä
Eu oopassa ka hukannan unsausa io pohjau u a pääasiassa DNA-p o iloin iin, jossa analyysi ehdään
ulos enäy eis ä. Sys emaa isimmin ämä seu an a on o eu e u Ruo sissa, missä al aosan näy eis ä ke ää ä
hi enme säs äjä ensimmäisen me säs ys iikon aikana. Ensimmäisen jah i iikon aikana ki ja aan ylös myös ka hua
koske a näköha ainno . Susikannan seu an a Skandina iassa on yhdis elmä e ii ikoh ais a lumijälkiseu an aa ja
genee is ä analyysia. Alku al en lumilla susia jälji ää ii iis i noin 100 henkilöä, jo ka ke ää ä ulos enäy ee
al een. Ruo sissa genee isen analyysin pää a koi us on a mis aa, onko e ii in alueella pen ue.
Kan a-a io oisi pe iaa eessa pohjau ua ulos enäy eisiin muilla meillä elä ien suu pedoilla pai si il eksellä, sillä
il eksellä on apana pei ellä jä öksiään. Tule aisuudessa gene iikas a saa aa olla myös il eskannan seu annan
yökaluksi, sillä myös assunjäljis ä on mahdollis a e is ää DNA: a. Mene elmä on kehi ys yön alla mm. Ruo sissa.
Keskimää äisiä sii ymise äisyyksiä populaa iossa oidaan a ioida e aamalla kahden näy eyksilön älis ä
sukulaisuu a yksilöiden äliseen maan ie eelliseen e äisyy een. Yksi yiskoh aisempi a kas elu esime kiksi
suomalais- enäläises ä susikannas a Skandina iaan sii yneis ä yksilöis ä pohjau uu genee iseen unnis amiseen.
Populaa ioon ule ien uusien yksilöiden unnis aminen on mahdollis a, sillä kannas a on olemassa lähes auko on
geenika a.
”Pe oyhdyshenkilöjä jes elmän kehi ämien”
Samuli Heikkinen
Luonnon a akeskus
samuli.heikkinen@luke. i
Olli Ku sula
Suomen Riis akeskus
olli.ku sula@ iis a. i
Vapaaeh oinen pe oyhdyshenkilö e kos o on oiminu uodes a 1978 läh ien. Ha ain o e kos on eh ä änä on ollu
uo aa ha ain oja Suomen suu pedois a u kimuksen ja iis ahallinnon pää öksen eon a peisiin. Jä jes elmä on
hi aas i laajen unu I ä- ja Pohjois-Suomes a ka amaan koko maa a. Tällä he kellä pe oyhdyshenkilöi ä on eilu
pa i uha a. Val aosa heis ä on me säs äjiä. Ki ja ujen suu pe oha ain ojen mää ä on kas anu kolminke aiseksi
kymmenen iime uoden aikana. Vuonna 2013 pe oyhdyshenkilö eki ä lähes 60 000 suu pe oha ain oa.
Jä jes elmä on myös kokenu muu oksia ja pa annuksia iime uosikymmenenä. Vuonna 2009 jä jes elmä sii yi
käy ämään sähköis ä allennus- ja apo oin ikana aa (Tassu) ja uonna 2014 julkais iin pal elu, jossa kansalainen
saa oi a kas ella ha ain oja in e ne issä ( iis aha ainno . i).
Pe oyhdyshenkilöiden ä kein eh ä ä on ke ä ä, a mis aa ja ki ja a Tassuun oman alueensa suu pe oha ainno .
Suu pe oha ainno o a keskeisessä asemassa a ioi aessa suu pe okan ojen lukumää ää ja le i äy ymis ä.
Edellis en lisäksi Luonnon a akeskus käy ää ha ain oma e iaalia e ilaisien u kimus en ja pyyde yjen lausun ojen
aus a ie ona.
Suomen iis akeskus oimeenpanee Suomessa pe opoli iikkaa. Suu pe okan ojen hoi aminen ja
poikkeuslupap osessin pää ökse pe us u a pi käl i pe oyhdyshenkilöjä jes elmän uo amaan ie oon.
Kannanhoidollise poikkeuslu a kohdenne aan ihen ymäalueille e i yises i pen ueha ain ojen pe us eella.
Suu pe ojä jes elmälle on kui enkin selkeä a e kehi yä as aamaan nykypäi än a pei a. Kaikkiaan Tassuun
ki jau unei a pe oyhdyshenkilöi ä on jo unsaas i ja e kos o oimii pääasiassa hy in, mu a alueellise e o o a
suu ia. E i yisiä kehi ämiskoh ei a o a ainakin o ganisaa ion pa an aminen, alli se ien käy än öjen
yh enäis äminen ja pe oyhdyshenkilöille anne a an koulu uksen uudis aminen ja yhdenmukais aminen.
Jä jes elmän o ganisaa iossa kiinni e ään huomio a Tassun käy öoikeuksien myön ämispe us eisiin,
pe oyhdyshenkilöiden lukumää ään ja heidän sijoi umiseen omalla alueellaan sekä pe oyhdyshenkilön oolin
selkey ämiseen. Ta oi eena on pe oyhdyshenkilöiden alueellinen ka a uus mikä mahdollis aisi aakan
asaisemman jakamisen. Samalla pohdi aan onko a e a ”joh a ille pe oyhdyshenkilöille”, joiden a ulla luodaan
alueellis en suu pe oasian un ijoiden e kos o.
Koulu us a ullaan suun aamaan i se ha ainnon ekemiseen ja sen apo oin iin Tassussa. Ta oi eena on
ha ain ojen lukumää än kas a amisen sijas a keski yä uo amaan laadukkai a ha ain oja.
Luo e a aan ja laadukkaaseen iis a ie oon asiakasläh öisillä, sähköisillä iedonke uumene elmillä
A i Kon iainen, p ojek ipäällikkö
Suomen iis akeskus
a i.kon iainen@ iis a. i
Asiakasläh öises i o eu e u sähköise iedonke uumene elmä pa an a a iis a iedon luo e a uu a ja laa ua.
Kulu an me säs yskauden alussa lansee a u Oma iis a -pal elu (oma. iis a. i) a joaa käy äjälle
helppokäy öise yökalu ki ja a i selleen al een saalis ie oja mis ä ahansa suomalaises a iis aeläimes ä ja
me säs yslaissa maini us a auhoi ama omas a eläimes ä ie okoneensa ne iselaimella ai saaliinsaan ipaikal a
nykyaikaisella mobiiliso elluksella. Pal elun a ulla oidaan ehdä myös lakisää eise saalisilmoi ukse .
Luo e a a ja laadukas iis a ie o on iis akonse nin pää ös en ä kein aaka-aine. Tu kimuksen kehi ämä analyysi
ai ennus emalli oi a uo aa käy ökelpoisia apo eja pää öksen ekoa a en ain, jos läh ö iedo o a
hy älaa uisia.
Sähköisen asioinnin ja samalla ke ä yn iis a iedon luo e a uuden kulmaki i on se, e ä kukin käy äjä on pal eluun
ekis e öi yessä unnis e u luo e a alla a alla. Käy äjä luo ekis e ö yessään i selleen Oma iis a - unnuksen, jolla
hän sen jälkeen ki jau uu Oma iis a - e kkopal eluun, mobiiliso elluksen sekä enene ässä mää in myös muihin
iis akonse nin lai os en pal eluihin. Luo e a an unnis uksen ansiois a pal elun käy äjälle oidaan näy ää muis a
jä jes elmis ä, ku en me säs äjä ekis e is ä ai lupienhakujä jes elmäs ä, häneen lii y ää ie oa ja jokaiselle hänen
ki jaamalleen iis a iedolle syn yy yksiseli einen omis aja.
Yksi äis en saaliski jaus en lisäksi luo e a ia o a myös lakisää eis en saalisilmoi us en iedo da an allen ajas a,
saaliin saajas a, saalisilmoi uksen jä äjäs ä ja hy äksyjäs ä. Tallen aja iedon pe us eella oidaan a i aessa pyy ää
a kennuksia jä e yihin saalisilmoi us ie oihin. Saaliin saaja oi a kis aa jälkeenpäin mi ä saalii a hän on ki jannu .
Toisaal a, hän oi myös a kis aa mi ä saalii a hänelle on ki ja u, eli kyse on myös me säs äjän oikeus u as a.
Henkilö oi lisäksi helpos i a kis aa missä aiheessa hänen jä ämänsä lakisää eisen saalisilmoi uksen käsi ely on.
Riis a iedon laadulla ymmä ämme si ä, e ä ke ä y iis a ie o on a peeseen nähden ka a aa. Laa u a koi aa
myös iedon i hee ömyy ä allenne ujen yksi yiskoh ien, ku en paikka iedon, ajan sekä eläinyksilökoh ais en
ie ojen osal a. Uskomme sähköisessä muodossa ole an iis a iedon mää än ja laadun kohene an myös siksi, e ä
pal elu a joaa käy äjälle i selleen hyö yä ki jaamas aan iis a iedos a.
Saalisilmoi us syn yy ie okoneella ai a omas i. Olemme onnis unee ähen ämään käsin syö e ä ien ie ojen
mää ää me ki ä äs i äyden ämällä au omaa ises i osia lakisää eisissä saalisilmoi uksissa aadi uis a iedois a.