scieee Science in your language
[fi] (orig)

GeeniVarat 2017

Abstract

Kansi kuvaa neljää geenivaraohjelmaa — eläimiä, kaloja, metsäpuita ja viljeltyjä kasveja. Yhdessä ne muodostavat Suomen Kansallisen geenivaraohjelman. <a href="/discover?query=date%3A2017+AND+type%3AD1&submit=Hae&scope=10024%2F534133">Listaa artikkelit</a>

Read accessible full text

GeeniVarat 2017

Publisher: Luonnonvarakeskus,Helsinki,FI
Year: 2017
Source: https://jukuri.luke.fi/bitstream/10024/539195/1/luke_geenivarat_2017.pdf
2017
Kansallis en geeni a aohjelmien iedo usleh i
GeeniVa a
2 GeeniVa a 2017
Maa- ja me sä- ja kala alouden geeni a ojen yl-
läpidon ä kein pe us e on a au uminen maa-
me sä- ja kala alousympä is össämme apah-
u iin muu oksiin kas in- ja eläinjalos uksen a ulla. Tällä
he kellä oimin aympä is össämme käynnissä ole a
muu okse , e i yises i ilmas onmuu os ja bio alouden
nousu, edelly ä ä maa-, me sä- ja kala alouden no-
peaa sopeu amis a uusiin olosuh eisiin. Geeni a ojen
kes ä än käy ön lisääminen edelly ää, e ä geeni a ojen
saa a uus on u a ua.
Geeni a ojen saa a uu a säädellään pääasiassa
kahdella kansain älisellä sopimuksella, Luonnon moni-
muo oisuussopimuksen alaisella Nagoyan pöy äki jalla
(2010) ja FAO:n alaisella Kas igeeni a asopimuksel-
la (2004). Suomi on molempien sopimus en osapuoli.
Nagoyan pöy äki jan läh ökoh ana on Luonnon
monimuo oisuussopimuksen pe iaa e, jonka mukaan
geeni a a o a jokaisen maan su e eenissa omis-
uksessa ja maa oi i senäises i säädellä omien gee-
ni a ojensa saa a uu a. Nagoyan pöy äki jan kan-
sallisessa oimeenpanossa Suomi on pää äny olla
sään elemä ä Nagoyan pöy äki jan alaisuu een kuu-
lu ien kansallis en geeni a ojensa saa a uu a s. gee-
ni a ojen saa a uus ei edelly ä al ion ennakkolupaa.
Kas igeeni a asopimuksen pe uspe iaa eena on,
e ä iljelykas ien geeni a a o a ihmiskunnan yh eis ä
omaisuu a, koska ne o a ihmisen uoka u an pe us-
a. Täs ä syys ä sopimuksessa mää i e yjen julkisessa
hallinnassa ole ien iljelykas ien geeni a ojen ulee olla
apaas i saa a illa kas injalos uksen a peisiin. Geeni-
a ojen aihdossa käy e ään kas igeeni a asopimuk-
sen alais a s anda doi ua ma e iaalinsii osopimus a.
Yllä maini ujen sopimus en oimaan as umi-
nen ja ie oisuus geeni a ojen po en iaalises a a-
loudellises a a os a o a nos anee keskus eluun
myös kysymyksen geeni a ojen omis usoikeu-
des a sekä Suomessa e ä muissa Pohjoismaissa.
Suomessa ei ole mää i e y kansallis en geeni a o-
jen omis usoikeu a. Täs ä joh uen Nagoyan pöy äki jan
alais en geeni a ojen luo u ajien ja as aano ajien oi-
keude luo u uksen koh eina ole iin geeni a oihin ei ä
ole selkeä . Tämä koskee sekä yksi yisen e ä julkisen
sek o in oimijoi a mukaan lukien Luonnon a akeskus a
(Luke) sekä geeni a ojen as aano ajana e ä luo u a-
jana. Tämä oi ähen ää oimijoiden kiinnos us a kan-
sallis en geeni a ojen käy öön. Epäsel ällä ilan eella
oi olla hai allisia aiku uksia myös uudis e a ana ole-
an kansallisen geeni a aohjelman oimeenpanoon.
Geeni a ojen luo u ajien ja as aano ajien oikeus-
u an a mis amiseksi yh eispohjoismaisessa geeni a-
ojen saa a uu a koske assa Kalma in dekla aa iossa
(2003) kaikkia Pohjoismai a keho e aan mää i ämään
kansallis en geeni a ojensa omis usoikeude . Tämä
ka so aan ä keäksi kaikilla geeni a asek o eilla. Poh-
joismais a No ja on ensimmäisenä maana mää i äny
kansallis en geeni a ojensa omis usoikeuden luon-
non monimuo oisuu a koske assa laissaan (2009).
Geeni a ojen saa a uu a koske ien mene ely-
jen läpinäky yyden, ennus e a uuden ja oimijoi-
den oikeus u an kannal a geeni a ojen omis usoi-
keuden mää i ämis ä on a peellis a ha ki a myös
Suomessa. E i geeni a asek o eiden älis en biolo-
gis en e ojen ja e i sek o eille akiin uneiden geeni-
a ojen aih okäy än öjen uoksi geeni a ojen omis-
usoikeuskysymys ulee a kais a sek o ikoh aises i.
Tuula Pehu
Geeni a aneu o elukunnan puheenjoh aja
maa- ja me sä alousminis e iö
Kuka omis aa geeni a a ?
PÄÄKIRJOITUS
GeeniVa a 2017 3
2017
Kansallis en geeni a aohjelmien iedo usleh i
GeeniVa a
Sisäl ö:
Pääki joi us
si u 2
Geeni a aohjelma päi i e iin
si u 4
Suomalaise humalakanna
kiinnos a a laajas i
si u 7
Alkupe äiseläin o uja
suojellaan säily yska joissa ja
e kos oi umalla
si u 8
Monimuo oinen Suomi100
-menu
si u 10
Vaa an unee kalalajimme
si u 12
Viljelykas ien illi sukulaislaji
mukaan suojeluun
si u 14
Geeni a aomenoiden
a okkaa ominaisuude
si u 15
Me säpuiden geeni a a
luonnonsuojelualueilla
si u 16
GeeniVa a 2017
Ilmes ymispäi ä: Kansain älinen
biodi e si ee ipäi ä 22.5.2017
Vas aa a oimi aja: Juha Kan anen
029 532 6210, [email p o ec ed]
Ulkoasu ja ai o: www.digijiipee.ne
Paino: Paino alo T inke Oy
Tilaukse , osoi eenmuu okse ja
pe uu ukse :
T:mi Digijiipee, Hiidenpo i 2 B 2
00730 HELSINKI
044 296 1108, [email p o ec ed]
E ukannen ku a:
Ku a ai eilija Niina Lai onen, Fo ssa,
[email p o ec ed], www.niinalai o-
nen.wo dp ess.com
Kansi ku aa neljää geeni a aohjel-
maa — eläimiä, kaloja, me säpui a ja
iljel yjä kas eja. Yhdessä ne muodos-
a a Suomen Kansallisen geeni a a-
ohjelman.
ISSN 2341-9733 (paine u)
ISSN 2341-9741 ( e kkojulkaisu)
GeeniVa a on kansallis en geeni a-
aohjelmien iedo usleh i. Leh eä jul-
kaisee Luonnon a akeskus (Luke).
Lue lisää ne is ä:
www.luke. i
Ina ijä en kalakan oja
el y e y is u uksin jo 40
uo a
si u 18
Po o mukana
eläingeeni a aohjelmassa
si u 20
Kennellii on Suomi100-
eema on ko imaise
koi a odu
si u 21
Pe in eise apa pe ikanna
ka oi e iin
si u 22
Vanhoja sipulikukkia e si ään
si u 23
A okaloja el y e ään
sopimuskas a uksin
si u 24
Männy sopi ille
kas upaikoille ilmas on
muu uessa
si u 26
Suomenhe osen
monimuo oisuu a ulee
aalia
si u 27
Yh eydeno o :
[email p o ec ed]
[email p o ec ed]
[email p o ec ed]
[email p o ec ed]
4 GeeniVa a 2017
Uudis us yön aus aa
Kansallisia maa- ja me sä alouden
kas igeeni a aohjelmaa sekä eläin-
geeni a aohjelmaa on o eu e u yli
10 uoden ajan. Tänä aikana oi-
min aympä is össä on apah unu
muu oksia. Esime kiksi Suomessa
on ullu oimaan Nagoyan pöy ä-
ki ja, joka on kansain älinen sopi-
mus geeni a ojen saa a uudes a ja
hyö yjen jaos a.
A k is en ja pohjois en alueiden
me ki ys on kas anu ; kansain äli-
sissä yh eyksissä koko Suomi luo-
ki ellaan s a egises i kuulu aksi
”a k iseen alueeseen”. Pohjoisille
alueille on sopeu unu omia kas i-
lajikkei a ja eläin o uja, joihin kiin-
nos us geeni a an ona on kas anu
ilmas onmuu oksen myö ä. Me sä-,
po o- ja kala aloudella on ä keä
alue aloudellinen a o pohjoisessa
– ja samoin näiden sek o eiden hyö-
dyn ämillä geeni a oilla.
Selkeä puu e on ähän as i ollu
se, e ä Kansallinen eläingeeni a-
aohjelma ei ole sisäl äny kalojen
geeni a oja. Ny on saa u oma oh-
jelma kalojen geeni a ojen suoje-
luun ja kes ä ään hyödyn ämiseen.
Ympä is ömuu os en ja ihmisen
oiminnan aiheu ama kalakan ojen
aan uminen edelly ää, e ä ehos-
e aan kalageeni a ojen monimuo-
oisuuden säily ämis ä.
Lajiki jo kuin Linnén
aksonomises a luoki elus a
Uuden Kansallisen geeni a aohjel-
man lajiki jo on kuin suo aan 1700-
lu un uo salaisen luonnon ie eilijän
Ca l on Linnén laa imas a lajien
luoki elus a. Suomen Kansallisen
geeni a aohjelman laji aih ele a
koi us a mehiläiseen, ki jolohes a
nau iiseen, ukiis a nau aan ja siias-
a män yyn. Useimpien lajien sisällä
on e illisiä lajikkei a, populaa ioi a ja
o uja, joiden osal a ehdään ka sin-
aa pääpainon ollessa anhoissa,
alkupe äisissä lajikkeissa ja eläin o-
duissa. Myös ulkomais a alkupe ää
ole ia populaa ioi a ylläpide ään,
jos niillä on suh eellisen pi kä jalos-
ushis o ia maassamme. Kala- ja
me säohjelmissa luonnonpopulaa i-
oiden me ki ys on ko os unu .
Maa- ja me sä alousminis e i-
ön as uulla on Suomen 31 alou-
dellises i hyödynne ä än kalalajin
suojelu ja hoi o, jo ka huomioidaan
geeni a aohjelmassa. Muu kuin
aloudellises i me ki ä ä kalalaji
kuulu a luonnonsuojelulain pii iin,
Viljelykas ien, me säpuiden
ja ko ieläin en geeni a ojen
hyödyn ämiseen ja
säily ämiseen äh ää ä
kansallise geeni a aohjelma
on ny päi i e y sekä
as aa anlainen ohjelma on
laadi u kala alouden a peisiin.
E i geeni a aohjelma koo aan
yhdeksi Suomen Kansalliseksi
geeni a aohjelmaksi, jonka
o eu amises a huoleh ii
Luonnon a akeskus Luke
yh eis yössä maa- ja
me sä alousminis e iön
kanssa. Toimin aa kehi ää
Geeni a aneu o elukun a.
TEKSTI: Juha Kan anen, Pe i Heinimaa,
Elina Ki iha ju ja Ma i Rusanen
Kansallinen geeni a aohjelma päi i e iin:
e i ohjelma yksiin kansiin
ja niiden suojelu as uu on ympä is-
öminis e iöllä.
Kansallinen eläingeeni a aoh-
jelma koskee yhdeksää eläinlajia:
he onen, kana, koi a, lammas, me-
hiläinen, nau a, po o, sika ja uohi.
Ohjelmassa huomioi a a odu o a
genee ises i e ilais unee muis a
saman lajin eläin oduis a ai niillä
on pe innöllisiä e i yisominaisuuksia
ai niillä on usei a kymmeniä eläin-
sukupol ia kes äny jalos ushis o ia
maassamme.
Pel o- ja puu a hakas i o a
geeni a a yön e i sek o eis a laajin.
On ylläpide ä ä siemenis ä lisä ä-
ien pel okas ien, ku en ukiin, oh-
an ja e i nu mikas ien lisäksi myös
hedelmä- ja ma jakas ien, ihan-
nes en, y ien ja ohdos en sekä i-
he aken amisen kas ien monimuo-
oisuu a.
Me säpuu o a keskeinen osa
suomalais a luon oa, eikä jalos e -
uja lajikkei a käy e ä samalla a oin
kuin maa- ja puu a ha aloudessa.
Geeni a a yössä pää a oi e on
lajin genee isen monimuo oisuu-
den suojeleminen, koska lajin kyky
sopeu ua luonnon alinnan a ulla
muu u iin olosuh eisiin pe us uu
monimuo oisuu een.
Eläingeeni a aohjelma edis ää
alkupe äis o ujen suojelua
Eläingeeni a a yö on ähän men-
nessä pe us unu uonna 1983 jul-
kais uun Ko ieläin en geeniaines-
oimikunnan mie in öön (Komi ea-
mie in ö 1983: 76) ja uonna 2004
KUVA: Juha Kan anen
GeeniVa a 2017 5
Geeni a alaki sää elee geeni a ojen hakemis a
u kimukseen ulkomail a
Vuonna 2016 Suomessa uli oimaan laki, joka oimeenpanee kan-
sain älisen sopimuksen geeni a ojen saa a uudes a ja hyö yjen ja-
os a (Nagoyan pöy äki ja). Geeni a alakia (h p://www. inlex. i/ i/laki/
ajan asa/2016/20160394) so elle aan kas ien, eläin en ja mik obien gee-
ni a oihin silloin, kun nii ä hanki aan u kimus- ja kehi yskäy öön. Vaik-
ka laki koske aakin eni en u kijoi a ja bio ekniikkaan pe us u aa eollis a
kehi ämis ä, on huoma a a, e ä aikkapa sii oskoi an hakeminen ulko-
mail a on geeni a ojen käy ämis ä ja kuuluu myös lain pii iin. Toisaal a
keskeis en yleis en iljelykas ien saa a uudes a on so i u e illisellä Kan-
sain älisellä kas igeeni a asopimuksella.
Nagoyan pöy äki jan a koi us on a mis aa genee isen monimuo oisuu-
den säilyminen ule ille sukupol ille sekä u a a hyö yjen oikeudenmu-
kais a ja asapuolis a jakoa luo u ajan ja käy äjän älillä. Jokaisella al-
iolla on oikeus pää ää omien geeni a ojensa saa a uudes a ja käy ön
ehdois a. Suomi on pää äny , e ä meidän oma geeni a amme o a a-
paas i saa a illa, ellei niihin lii y saamelais en pe in eisen iedon käy öä.
Suu in osa Eu oopan mais a aikoo pi ää geeni a ansa apaas i saa a illa,
mu a osa ase aa ajoi uksia omien geeni a ojensa käy ölle.
Käy ännössä uusi laki a koi aa, e ä biologisen ma e iaalin pe imää
ai biokemiallisia komponen eja u ki ien ahojen ulee a kis aa, aa iiko
ma e iaalin alkupe ämaa ennakkosuos umuksen geeni a ojen käy ämi-
selle. Tiedo löy y ä kansain älises ä ie ojen äli ysjä jes elmäs ä: h ps://
absch.cbd.in /. Mahdollises i a i aan myös sopimus sii ä, mi en geeni a-
as a saa a a hyödy jae aan käy äjän ja a joajamaan älillä.
Suomessa geeni a ojen käy öä al o a i anomaise o a Luonnon-
a akeskus (maa- ja me sä alouden geeni a a ) ja Suomen ympä is ökes-
kus (kaikki muu geeni a a ). Tie oa lain sisällös ä sekä ohjee , mi en uusia
säädöksiä nouda e aan, löy y ä e kkosi us os a: www.luonnon ila. i/
geeni a a .
julkais uun Suomen Kansalliseen
eläingeeni a aohjelmaan (MMM:n
julkaisuja 17/2004). Koo dinoidun
eläingeeni a a yön alkaessa 1980-
lu ulla osoi au ui, e ä i ä- ja poh-
joissuomenka ja oli a lähes kuol-
lee sukupuu oon. Suomalainen
maa iaiskana oli e i äin uhanalai-
nen. Ny mikään alkupe äis o u ei
ole aa assa hä i ä.
Eläingeeni a ojen säily ys ä o-
eu e aan ylläpi ämällä säily yska -
joja alkupe äis oduille, kehi ämällä
oimijoiden e kos oi umis a ja pa-
kas amalla alkioi a, munasoluja ja
u oseläin en siemennes e ä. Uu-
dessa ohjelmassa on esi e y ealis-
ise a oi ee , paljonko e i genee -
is ä ma e iaalia pakas e aan geeni-
a ojen pi käaikaissäily ys ä a en.
Kansain älis ä yh eis yö ä ehdään
e i yises i Pohjoismaiden Geeni a-
akeskus No dGen:in kanssa.
Eläingeeni a oja on u ki u mo-
ni ie eisin u kimusmene elmin (ge-
ne iikan, genomiikan, biokemian,
mai o u kimuksen, yh eiskun a- ja
kul uu i u kimuksen keinoin). Tä ä
u kimus yö ä ja ke aan.
Luonnon geeni a an o on ä keä
kalageeni a aohjelmalle
Kalageeni a aohjelma ii oi aa a-
loudellises i ä keiden kalakan ojen
pe innöllisen monimuo oisuuden
säily ämis ä koske aa seu an a-,
u kimus- ja iljely oimin aa. Läh ö-
koh aises i seu annan pii issä o a
kaikki aloudellises i hyödynne ä-
ä kala- ja apulaji . Ak ii isia hoi o-
oimenpi ei ä edelly e ään, kun lajin
luonnon a aise esu ssi heikkene-
ä . Ensin py i ään e ilaisilla sää ely-
ja el y ys oimilla pa an amaan ka-
lakan ojen ilaa luonnossa, ja as a
kun se ei syys ä ai oises a onnis u,
sii y ään luonnonmädin hankin-
aan ja iljelyyn ai mädin uo an oon
emokalas ojen pe us amisen a ulla.
Luken kalan iljelylai os en emo-
kalas oja, elä ää geenipankkia,
käy e ään luonnos a hä inneiden
ja aan uneiden kalalajien ja -kan-
ojen olemassaolon u aamiseen
ja lisäämis a koi uksessa eh ä-
ään mädin uo an oon. Mädin uo-
KUVA: E kki Oksanen

6 GeeniVa a 2017
an o ekee mahdolliseksi kalala-
jien ja -kan ojen poikas uo annon
luon oon eh ä iä is u uksia a en,
kalakan ojen el y ämiseksi luon-
non a aisessa ympä is össä olo-
suh eiden niin salliessa, ja lisäksi
myös kalanpoikasis u ukse saalii-
den uo amiseksi kalas us a a en.
Luonnon a aisia kalakan oja a en
uude emokalapa e pe us e aan
mahdollisuuksien mukaan luonnos-
a pyydys e yjen emokalojen mä-
dis ä ai poikasis a, mikä a mis aa
luonnon alinnan oiminnan myös
geenipankkima e iaalissa.
Kalojen mai ipankki on pe us e -
u e i kalalajien ja -kan ojen maidin
pi käaikais a säily ämis ä a en ja
ukemaan elä ää geenipankkia sil-
ä a al a, e ä luonnos a ei saada
hanki ua ii ä äs i ie yn kannan
koi ai a uusien emokalapa ien pe-
us amis a a en. Elä än geenipan-
kin ja mai ipankin ma e iaaleille on
myös u kimuksellis a ja ie eellis ä
käy öä.
Pel o- ja puu a hakas ien
geeni a a yössä hoide aan
kas ikokoelmia
Suomen maa- ja me sä alouden
kansallinen kas igeeni a aohjel-
ma aloi i oimin ansa uonna 2003
(MMM:n julkaisuja 12/2001). Maa a-
louden kas ien ja me säpuiden gee-
ni a a yö on koo dinoi u e illisinä.
Kansallises i ylläpide ä ä gee-
ni a akas ien ken äkokoelma o a
jäsen ynee , monimuo oisuu a on
maksimoi u ja päällekkäisyyksiä
ka si u. A uksi on kehi e y ja käy-
e y mik osa ellii i-DNA-analyyse-
jä. Lisäksi säilymis ä au ihe kim-
pien lajien osal a a mis e aan ny
nes e yppi ankeissa k yosäily yk-
sen a ulla. Siemensäily ys ehdään
No dGen:issa. Pa haillaan ollaan
suunni elemassa suojelus a egioi-
a myös iljelykas ien luonnon a ai-
sille sukulaislajeille.
Ja kossakin kas igeeni a ako-
koelmien hallin a o ganisoidaan
kansallisissa kas i yhmäkoh aisissa
yö yhmissä. Yh eis yö ä ja ke aan
No dGen:in ja Eu oopan kas igee-
ni a a oimijoiden e kos oissa.
Kansallises i ylläpide -
ä ien kas igeeni a a-
kokoelmien kas i iedo
lisä ään No dGen:in SES-
TO- ie okan aan. Myös
Luken omia iedonhal-
lin a yökaluja kehi e ään
hajau e un a muusko-
koelma e kos on hallin-
nan älineeksi. Kas igee-
ni a ojen saa a uuden
jä jes ämiseen lii y ien
käy än öjen suunni elu
ja luo u ussopimus en
laa iminen o a keskeisiä
oimia käy ön lisäämisen
edis ämiseksi.
Kas igeeni a aohjel-
ma edis ää geeni a ojen
genee is en ja ilmiasuun
lii y ien ominaisuuksiin
e aluoin ia ja hyödyn ä-
mis ä sekä säily ysme-
ne elmien kehi ämis ä.
Ve kos oi umis a kehi e-
ään kansallis en kas i-
geeni a ojen ylläpi äjien
ja hyödyn äjien sekä mui-
den geeni a a oimijoiden
kesken.
Geeni ese ime sä o a
me säpuiden geeni a aohjelman
pe us a
Me säpuiden geeni a aohjelman
päi i yksen yh eydessä on ollu
hienoa ha ai a, e ä ne pääpe iaa -
ee , joiden a aan me säpuiden
geeni a aohjelma akenne iin, o a
osoi au unee kes ä iksi. In si u ja
ex si u -mene elmien käy äminen
e i puulajeille on ollu kus annuksia
sääs ä ä a kaisu, ja kullekin lajille
on pys y y ali semaan oikea me-
ne elmä. Lajikoh ais a genee is ä
u kimus ie oa hyödynne ään aina
kun si ä on käy e ä issä.
Me säpuiden geeni a ojen suo-
jelun o eu aminen dynaamises i
elä ien puiden kokoelmissa, alku-
pe äisen kas upaikan ulkopuolella
ja geeni ese ime sissä mahdollis-
aa sopeu umisen ilmas onmuu ok-
seen. Joillekin aka an au iuhan
alle jou uneille lajeille a i aan lisäk-
si k yop ese aa io a, jonka käy -
ööno oa almis ellaan kehi ämällä
mene elmää aluksi jala ille.
Koska me säpuilla on yleensä
laaja le inneisyysaluee yli al iollis-
en ajojen, kansain älinen yh eis yö
on geeni a ojen suojelussa odella
ä keää. Eu oopassa me ki ä ää
yh eis yö ä on eh y EUFORGEN-
ohjelman (Eu opean Fo es Gene ic
Resou ces P og amme) pui eissa
jo yli kaksikymmen ä uo a. Useille
puulajeille on muodos e u yh einen
näkemys ii ä än suojelun asos a
sekä ymmä ys sii ä, missä o a pa-
himma puu ee ja a i a a konk-
ee ise oime .
Geeni a ojen suojelu ja kes ä-
ä käy ö o a ii iissä yh eydessä
oisiinsa. Tule aisuudessa me sän-
jalos uksen me ki ys kas aa, sillä
e ilaisiin kas u- ja ilmas o-olosuh-
eisiin sopeu uneen jalos e un me -
sän iljelyaineis on käy öllä oidaan
pa an aa unkopuun kas ua sekä
kes ä yy ä uholaisia ja au eja as-
aan.
KUVA: Jens Weibull
GeeniVa a 2017 7
Kas aako ko ipihallasi anhaa
humalaa? Tiedä kö, e ä se oi
olla pe äisin jopa 1500-lu ul a,
jolloin humalan kä yillä makse iin
e oja Ruo sin kuninkaalle?
Luonnon a akeskuksen (Luke)
”Suomalaise humala maailmalle”
-hankkeessa e si ään änä kesänä
pi kään Suomessa iljel yjä ai
anhoja luonnossa kas a ia
humalakan oja u ki a aksi.
Tähän a i aan kansalais en apua
koko Suomes a! Toi o a as i
saamme humalan iljelyn uu een
kukois ukseen yli 100 uoden
hiljaiselon jälkeen!
TEKSTI Teija Tenhola-Roininen,
Me ja Ha ikainen ja Lidija Bi z
KUVA: Jussi Kangas
Yö ömän yön a omihumala
Kulu aja o a iime uosina oi-
nee nau iskella kauppojen laajas a
alikoimas a käsi yöläis- ja e ikois-
olui a. Käsi yöläisoluiden suosion
myö ä suomalais en pienpanimoi-
den mää ä moninke ais ui kymme-
nessä uodessa – ny nii ä on jo yli
sa a. Myös uusi alkoholilaki lisää
pienpanimoiden oimin amahdolli-
suuksia, mikäli eduskun a hy äksyy
lakiehdo uksen suo amyynnis ä.
Sekä suomalaise panimo e ä
iljelijä o a kiinnos unee löy ä-
mään suomalais a hy äa omis a
humalaa, joka on saanu makunsa
a k isissa olosuh eissa, yö ömän
yön Suomessa. Oluen almis ami-
sen ja iljelyn aa imus en kannal a
hy ien humalakan ojen löy äminen
aa ii laaja-alais a u kimus a. Ulko-
maise lajikkee ei ä ole sopeu u-
nee Suomen pi känpäi än ja lyhyen
kas ukauden olosuh eisiin. Usein
ne kukki a liian myöhään uo aak-
seen sa oa ai kuole a al ella.
Humalaa iljel y Suomessa 1300-
lu ul a läh ien
Humala on kaksiko inen kas i, jon-
ka emikas eja on iljel y Suomessa
sa oja uosia. Humalan iljelyä on
edis e y kuninkaiden ase amilla
maalaeilla 1300-lu ul a läh ien. E i-
yises i Kuningas K is o e in maan-
laki uodel a 1442 pako i kaikki
alollise humalan iljelyyn niin Suo-
messa kuin Ruo sissakin. Humalalla
oli uolloin suu i me ki ys oluen säi-
ly yyden pa an ajana ja maun an a-
ja. Humalaa on käy e y myös lääk-
keenä, ohdoksena, pa jan ja yynyn
äy eenä, kankaan kudonnassa
ja köysien eossa. Humalan iljely
aan ui Suomessa 1850-lu ul a läh-
Suomalainen humala
maailmalle
ien, koska panimo alkoi a uoda
uolloin a i semaansa humalaa
Keski-Eu oopas a.
Suomalais a humalaa (Humulus lupulus).
KUVA: Jens Weibull
Tie oa anhois a
humalis a kai a aan!
Luonnon a akeskuksen (Luke) hu-
mala u kimuksen a oi eena on
löy ää Suomen pa haimma a omi-
humala ja saada ne myös ma kki-
noille. Niinpä oi omme, e ä kansa-
laise ilmoi aisi a meille ähin ään
50 uo a Suomessa iljellyis ä, e -
eis ä ja sa oisis a humalis a. E i yi-
sen kiinnos a ia o a hy äa omise
kas ikanna ai ne, joi a iede ään
käy e yn oluen eossa. Ke äämme
ie oa myös hedekas eis a. Ilmoi a
humalas asi heinäkuun 31. päi ään
2017 mennessä e-lomakkeella:
www.luke. i/ilmoi akas i
8 GeeniVa a 2017
Olemme edelläkä ijöi ä! Geenipankkika jojen
hoi aja suun aa a sisulla ule aisuu een
Geeni e apiaa – Pelson ka ja
au aa ankeja uu een elämään
Pelso on iimeinen ankila ila, jossa
hoide aan geenipankkika jaa. Lam-
polassa on 300 suomenlammas a ja
40 kainuunha mas a, na e assa 60
lapinlehmää.
– Joka kymmenes lapinlehmä asuu
Pelson na e assa, ilanhoi aja Reijo
Vi kkunen laskee.
Lampolan oimis oon saapunu
pos iko i ke oo, e ä Pelson lam-
pola oli ankiajan pa as yöpaikka.
– Meillä a jo aan angeille miele-
käs ä ekemis ä. Eläin e apiaksi ä ä
oisi ku sua, Vi kkunen ke oo.
Tilal a myydään sii ospässejä ja
uuhika i soja.
– Toissa uosi oli hy ä, silloin myyn-
iin neljäkymmen ä, sanoo yönjoh-
aja Pe i Väisänen.
Työ ankilalla paikkansa,
ule aisuus epä a ma
Pelson ankimää ää on ähenne -
y huonokun ois en ilojen uoksi.
Lampolan äki odo aa, e ä uusia
iloja pääs äisiin aken amaan.
– Senaa ikiin eis öjen ja ankeinhoi-
olai oksen neu o elu ei ä edis y.
Tämä yö pohjau uu angin ak i oi-
miseen, yön ope amiseen. Sille on
paikka. Mu a ylin joh o suh au uu
nui as i pe in eisen yö ankilan ke-
hi ämiseen. Ra kaisuja a i aisiin
ny , Vi kkunen penää.
Suomenka jojen ule aisuudes a
kysy äessä Vi kkunen o eaa:
– Hin a pi äisi olla sellainen, e ä
uo aja elää koh uullisella yöllä.
Lampaalle a i aan 1-2 eu oa lisä-
hin aa, maidolle lisähin aa samoin.
Ahlmanin lehmillä pi ää olla
luonne a
Ahlmanin amma iopis on maa ila-
mes a i Ha i Ala-Kapee muis aa
päi än, jolloin geenipankki lope e -
iin Suke alla ja osa ka jas a sii e -
iin Tampe eelle.
– Se oli 17.3.2008. A ian eu asau-
o uli pihaan ja oi 37 ISK- ja LSK-
eläin ä. Ja silloin minä möin pois ii-
meise ayshi e ja hols eini .
Koulun kaikki eläime maa iaisia
Eläin enhoi ajia koulu a assa na e-
assa on lypsyssä 40 i äsuomen- ja
länsisuomenka jan geenipankin leh-
mää ja kaksi lapinlehmää. Ahlmanil-
la on eh y mää ä ie ois a yö ä suo-
menka jan uokinnan kehi ämises-
sä, ja mai o uo os ii ää mes a ille.
– Keski uo os on ny yli 7000 kiloa.
Se on hy ä, koska maan keskia o
on 6800, ja pa haa lypsää yli 10
000. Ei lehmän a i se sen enem-
pää lypsääkään, Ala-Kapee napau -
aa.
Ahlmanin lehmä ulkoile a päi-
i äin. Jaloi elu a hassa öni ään,
ammu aan ja i nuillaan.
– Tykkään näiden luon ees a. Näis-
sä on haas e a. En halua almis a
pake ia, joka syö, uo aa ja sai as-
aa, Ala-Kapee sanoo.
Osa maidos a jalos e aan Ahlma-
nin Tilameije issä ja uo ei a myy-
dään Tilapuodin lisäksi kaupoissa.
Eläin en ule aisuus kui enkin huo-
le aa maa ilames a ia.
– Suomen maa alouden ilanne sa-
nelee äysin, mi en näiden kanssa
käy. Tilallisia pi äisi saada innos u-
maan, koska suomenka ja pä jää
obo ina e oissakin. Eläime o a
ak ii isia ja käy ä i se obo illa, Ala-
Kapee suosi aa.
Kie os Suomen
geenipankkika jojen
luona ke oo, e ä
maa iaiseläin en
ule aisuudes a
kanne aan huol a –
mu a pe iksi ei anne a.
TEKSTI: Ma ja a Sih onen
Ahlmanin amma iopis on maa ilames a i Ha i Ala-Kapee kannus aa ka ja ilalli-
sia ylläpi ämämään alkupe äiska jaa. KUVA: Ma ja a Sih onen
GeeniVa a 2017 9
Toisen pol en kananhoi aja Jaakko Iha su ja Ma a-maa iaiskana. Kana o a
muka ia lemmikkejä myös lapsille ja niiden a ulla lapsi oi aikuisen opas uk-
sella ope ella o amaan as uu a lemmikin hoidos a. Kana oppi a myös hel-
pos i pieniä emppuja. KUVA: Sanna Iha su
Kainuun amma iopis ossa kyy ö
ei ole pelkkä maisemalehmä
– Olenkohan minä liian mal ama-
on? Kyy ö uli a meille 2008 ja
odo in jo enemmän oimin aa kuin
on saa u aikaan, poh ii koulu us-
päällikkö Leena Ka jalainen Kai-
nuun amma iopis os a.
Amma iopis on Seppälän ilal-
la hoide iin 1960-lu ulla Suomen
uo oisin a kyy öka jaa. Niiden
sukulinja mene e iin, kun ilalla
innos u iin uon i oduis a. Vuon-
na 2008 kyy ö palasi a Suke al a
Seppälään. Opis olla eh iin huolel-
linen pohja yö ja ol iin yh eydessä
paikallisiin oimijoihin kyy öjen
mahdollisuuksis a.
E ikois uo ei a, ei bulkkia
Ka jalainen puhuu e ikois uo eiden
puoles a.
– Jos kyy öjä pide ään ain seka-
ka joissa, mai oa ei saa e illeen.
Mu a kuinka moni ilallinen pys yy
pi ämään alhaisen uo oksen ka -
jaa? Tuo aja a i see kyy ön mai-
dos a selkeäs i ko keamman hin-
nan, si en uo eis aminen onnis ui-
si, Ka jalainen o eaa.
Kainuussa kyy öä jalos e aan
pe in eiseen eh ä äänsä, maidon-
uo ajaksi. Ka jalainen ei pidä hy-
änä kehi yksenä si ä, e ä kyy ö
säilyisi ain maisemanhoi ajana.
G een ca e - oiminnassa olisi uusia-
kin mahdollisuuksia.
– Siinä on eh ä ä yh eis yö ä hoi-
oalan kanssa. Yh eis yö ko os uu
kaiken uuden luomisessa, Ka jalai-
nen näkee.
Kehi yshankkee hajanaisia
Kainuun amma iopis o saa uosi -
ain 60 000 eu oa al ion ahaa gee-
nipankkika jan ylläpi oon.
– Minis e iöissä ei oikein ymmä e-
ä alan kehi ämis a e a. Ei gee-
nipankkika jaa oi ain säilöä. On
hassua, e ä meidänkin on ano a-
a ylläpi o ahoi us a ope ushalli-
uksel a, jo a saadaan aas uosi
menemään. Ta i aan kehi ys ahaa
5-10 uoden yöhön, jo a pääs ään
e eenpäin, Ka jalainen näkee.
Maa iais en menes yjä –
suomalainen kana
Suomen maa iais en säily yksessä
pa hai a uloksia o a saa u anee
kana – innos uneen ha as aja e -
kos on u in. Viime uonna YK:n
elin a ike- ja maa alousjä jes ö FAO
nos i maa iaiskana malliesime kiksi
onnis unees a säily ysohjelmas a.
Kanojen säily ysohjelma aloi e -
iin 1998. P o esso i Juha Kan a-
nen ja maaseu uy i äjä Ta ja Ojan-
ne kehi i ä oimin amallin, jossa
kukin säily äjä huoleh ii pe imän
puh audes a ja lisää kan aa.
– Jo 60-lu ulla al eu unee u anuu -
aja aloi i a suojelemalla Kiu u e-
den ja Sa i aipaleen kan oja, ke oo
säily ys ä koo dinoi a e ikois u kija
Me i Honka ukia Lukes a.
Pienes ä joukos a on kas anu
yli neljänsadan säily äjän e kos o,
joka huoleh ii noin 5000 kanas a.
Yleisimpiä o a alhonkan a ja y -
nä änkan a, ha inaisimpia jussilan,
hämeen ja ho nion kana .
– Eläimis ä huolehdi aan hy in ja
ihmisiä yhdis ää akkaus ha as uk-
seen, Honka ukia ke oo.
Si kei ä ja sopeu unei a
Honka ukia luonneh ii maa iaiska-
naa hy in Suomen olosuh eisiin so-
peu uneiksi, si keiksi ja as us us-
kykyisiksi. Kuko huoleh i a , e ä
koko pa i saa uokaa, ja aa an
uha essa ne pois u a iimeisinä.
Honka ukia oi oo, e ä kanojen
pe imää oi aisiin u kia lisää, sel i -
ää, mis ä ne o a ullee Suomeen
ja uoda ma kkinoille myös maa i-
aiskana uo ei a.
Kun säily ysohjelma äy ää ensi
uonna 20 uo a, ule aisuus näy -
ää hy äl ä.
– Säily ys oimii. Maa iaiskanalla on
aloisa ule aisuus, pää ää Me i
Honka ukia.
16 GeeniVa a 2017
Geeni a ojen suojelua luonnonsuojelualueella
Luonnon a akeskus
on as uussa Suomen
me säpuiden geeni a ojen
säilymises ä ja
suojelus a. Suojelu yö ä
ehdään pe us amalla
geeni ese ime siä
me siköihin, joiden puus o
on luon ais a paikalle
sopeu unu a alkupe ää.
Geeni ese ime sien puus o
uudis e aan luon aises i ai
alueen omalla siemenellä.
Joskus geeni a oja
oidaan suojella muun
suojelun ohella, ku en
ehdään Sa onlinnassa
Pu u eden saa essa, jopa
moo o isahan a ulla.
TEKSTI: Leena Y jänä, Esko
Oksa ja Teijo Nikkanen
Lehmuksen geeni ese ime -
sässä Suu essa Niinisaa es-
sa eh iin kesällä 2016 pi kään
suunni el uja me sänhoi o öi ä. Hoi-
o öiden o eu aminen aa i a allis a
enemmän pohdin aa ja neu o elui a,
sillä Suu i Niinisaa i on monella apaa
suojel u alue. Saa i kuuluu uonna
1990 hy äksy yyn an ojensuoje-
luohjelmaan. Vuonna 1993 se ali -
iin lehmuksen geeni ese ime säksi.
Vuonna 1998 saa i lii e iin Na u a
2000 ohjelmaan. Lisäksi alue uli Pu-
u eden an ayleiskaa an myö ä kun-
nallisen suojelun pii iin uonna 2003.
Lopul a uonna 2014 aiempien suo-
jeluhankkeiden a oi ee yhdis e iin
saman säädöksen alle, kun Pu u e-
den luonnonsuojelualue pe us e iin.
Tämä on ensimmäinen luonnonsuoje-
lualue, jonka yh enä suojelupe us ee-
na maini aan jonkin puulajin geeni a-
ojen suojelu.
Suu en Niinisaa en lehmuspuus-
o on syn yny luon aises i, mu a
me sikkö ei ole luonnon ilainen, sillä
ku iolla on eh y hakkui a useaan o -
eeseen. Ku assa si ulla 17 uodel a
1925 nähdään nykyisin sa a uo iaa
lehmukse noin kaksikymmen uo i-
aina ha ennuksen jälkeen. Puus on
käsi ely saa ella o a aina ollee a-
o aisia, jo en lehmukse o a kas a -
anee iheässä pi kä ja solaka un-
go . Lehmus en kukkimisen ja lisään-
ymisen kannal a ämä ei ole pa as
ilanne, sillä pieni kas u ila joh aa pie-
neen la ukseen, joka kukkii niukas i.
Ny o eu e ujen lehmusme si-
kön hoi o öiden suunni elu aloi e iin
jo 2009, jolloin Niinisaa i oli sii yny
Me sän u kimuslai oksel a Me sähal-
li uksen hallin aan ja suojeluohjelmi-
en al onnan as uu oli E elä-Sa on
ympä is ökeskuksella. Keskus elu
osapuolien älillä lisäsi puolin ja oisin
ymmä ys ä e i suojelu a oi eiden
o eu umisen edelly yksis ä, mikä on
helpo anu öiden yh eenso i amis a
ja pa haiden käy än öjen löy ämis ä.
Suu en Niinisaa en lehmusku io ja sen ympä ille haka u kais ale e o uu hy in ässä ku auskop e in a ulla o e ussa
ku assa. KUVA: Esko Oksa.

GeeniVa a 2017 17
Me sälehmuksen geeni a-
ojen suojellaan meillä pää-
osin säily yskokoelmissa,
joihin on is u e u a e uja
lehmusklooneja lukuisis a
pienis ä luon aisis a esiin-
ymis ä. Kokoelmien lisäksi
on ali u 4 luon ais a leh-
musme sikköä geeni ese -
ime siksi. Näis ä laajin on
Sa onlinnan Pu u eden
kahdella saa ella ole a,
kolmes a me sikös ä koos-
u a Suu en Niinisaa en
ja Vasa a in geeni ese i-
me sä. Suu en Niinisaa en
lehmusgeeni a oja on hyö-
dynne y me sä aloudes-
sa ke äämällä lehmuksen
siemen ä uosina 1997 ja
2002 yh eensä 10,3 kg.
Yh eis yö Me sähalli uksen Luon-
opal elujen ja Me lan (ny emmin
Luonnon a akeskuksen) älillä on
oiminu e inomaises i suunni elus-
a o eu ukseen saakka.
Edellisessä ha ennuksessa
uonna 1997 lehmuksille eh iin i-
laa pois amalla koi uja ja män yjä
lehmusme sikön sisäl ä ja a aamal-
la kais ale lehmusku ion ympä ille.
Aiemmin lehmus en kaa aminen
suojelualueiden jalopuume sikös sä
oli hy in aikeaa, koska sen pelä -
iin heiken ä än ämän suojellun
luon o yypin ominaispii ei ä. Luon-
nonsuojelualueen muodos amisen
myö ä lehmuksen geeni a ojen hoi-
oon saa iin yksi yökalu lisää, sillä
suojelupää öksessä ja helmikuulla
2017 Ympä is öminis e iössä ah-
is e ussa hoi o- ja käy ösuunni-
elmassa mahdollis e aan myös
lehmus en kaa aminen, jos ämä
on a peellis a lehmus en elin oi-
maisuuden ja lisään ymisen kan-
nal a. Kun lehmuksia kaade aan,
ne jä e ään maahan lahoamaan
ja ke y ämään lahoa aa leh-
muspuu a. Aiempi hoi okäy än-
ö pi i me sän pohjan ”siis inä”,
ailla kuollu a puus oa. Hoi o-
ja käy ösuunni elmassa an-
ne aan yhdeksi alueen hoidon
a oi eeksi lisä ä lahopuu a.
Ny Niinisaa essa käy e y hak-
kuu apa jä ää maas oon puu a
lahoamaan sekä maahan e ä
pys yyn pi kinä kan oina; näin
ehdään linnuille kolopui a ja i-
kas u e aan elinympä is öä.
Geeni ese ime sien käsi -
elyllä ei a oi ella aloudellis-
a hyö yä ja puukuu iome ejä
aan edis e ään puus on uu-
dis umis a ja pe imäl ään mo-
nimuo oisen uuden puus on
syn yä. Tä ä a oi ellaan ha en a-
malla myös lehmuspuus oa. Ha -
en aminen uo lisää aloa lehmus-
en la us oon sekä maanpinnalle,
mikä lisää lehmus en kukin aa ja
siemen uo an oa ja edis ää uusien
lehmuksen aimien syn ymis ä. Leh-
mus aimien sel iy ymis ä ja kas ua
edis e ään myös pois amalla a -
jos a a alikas oskuuse lehmus en
lähis öl ä.
Lehmusku ion ympä ille ny
a a ulla kais aleella on unsaas i
edellisen hakkuun jälkeen syn y-
nei ä aimia, joiden oi o aan pian
äy ä än kais aleen ja laajen a an
lehmusku io a. Pa in uoden kulu -
ua kukinnan unsas uminen lienee
jo näh ä issä ja iimeis ään 10 uo-
den kulu ua on jo a peen pala a
paikalle suunni elemaan seu aa aa
aihe a lehmusme sikön laajen a-
misessa.
Käy len ämässä ku auskop e illa Suu en Niinisaa en ja Vasa a in yllä
Luken You ube kana alla: you ube.com/LukeFinland geeni ese ime sä
Suu en Niinisaa en nuo a lehmuspuus oa uonna 1925. KUVA: Olli Heikinheimo,
Lus o, Me lan kokoelma
18 GeeniVa a 2017
Neljä uosikymmen ä Ina ijä en
säännös elyn kala alous el oi een hoi oa
Vuonna 1941 aloi e iin Ina-
ijä en säännös ely esi oi-
maa a en. Sen seu auksena
aimen-, nie iä- ja siikakanna
aan ui a me ki ä äs i. E i
u kimushankkeiden ja e-
sioikeusp osessien jälkeen
alkoi Ina ijä en kalakannoil-
le aiheu uneiden hai ojen
kompensoin i myös poikasis-
u uksin uonna 1976. Seu-
an a u kimus en uo aman
u kimus iedon ohjaamana
hai oja on pys y y kompen-
soimaan ja ny emmin myös
is u uslajien luonnonkanna
o a elpynee .
TEKSTI: Pe i Heinimaa
Suomen a k isin suu jä i - Ina i-
jä i
Ina ijä eä on säännös el y uodes-
a 1941 läh ien No jan ja Venäjän
Paa sjoessa ole ia esi oimalai oksia
a en. Säännös elyä a en Ina ijä -
en edenpinnan ko keu a nos e -
iin puoli me iä, minkä seu auksena
an a-alueiden eliöyh eisö aan ui a
ja kalojen a in o-olosuh ee muu ui-
a . Myös ke ä al en jään painumi-
nen ma alan eden ku ualueilla hei-
kensi jä iku uis en lajien lisään ymis-
ä. Ina ijä en kalas o on ähälajinen,
ain 10 luon ais a kalalajia, jois a pää-
osa on lohikalalajeja. Näis ä eni en
ahinkoa kä sineille lajeille mää ä iin
is u us el oi ee saalismene ys en
ja säännös elyn aiheu amien hai o-
jen kompensoimiseksi. Ina in alueelle
on 1950- ja 1960-lu uilla ko iu e u
muikku, jos a on muodos unu ä keä
a in olaji pe okaloille.
Luonnon a akeskuksen Ina in ka-
lan iljelylai os on pe us e u Juu uan-
joen a elle uonna 1951 Ina ijä en
kalakan ojen heiken ymisen kompen-
soimiseksi. Alkuaikojen iljely oimin a
pe us ui aimenen ja siian luonnonmä-
dinhankin aan ja as akuo iu uneiden
poikas en is u uksiin. Ruokin a iljelyn
kehi ymisen, uusien iljely ilojen a-
ken amisen ja luonnon a in olammik-
ko- iljelyn aloi amisen myö ä luo iin
1970-lu ulla mahdollisuus aloi aa
laajami aisempi is u us oimin a. Li-
sää iljelykapasi ee ia el oi e a
a en saa iin aken amalla Sa mijä -
en kalan iljelylai os Ina ijä en kaak-
koispuolelle 1970-lu un lopulla.
Nie iöiden moo o ikelkkais u us. KUVA: E no Salonen
GeeniVa a 2017 19
Säännös elyn aiheu amien hai o-
jen kompensoin i
Säännös elyn kalakannoille
aiheu ¬ amien hai ojen kompensoi-
miseksi mää ä iin Ina ijä elle is u e -
a aksi kaloja uodes a 1976 alkaen
ja sen si u esis öjen alueelle uodes-
a 1985 alkaen. Ina ijä elle aimenia
ja jä i¬lohia uli is u aa uosi ain
100 000 aelluskokois a poikas a,
nie iöi ä ja ha maanie iöi ä 250 000 ja
pohjasiikoja 1 000 000 kesän anhaa
poikas a. Si u esille uli lisäksi is u -
aa 15 000 aimenen 3- uo ias a poi-
kas a ja 108 000 kesän anhaa pohja-
siian poikas a.
Kala alous el oi een hoidon ke-
hi ämiseksi o e iin uonna 1996
käy öön ns. sopeu u a el oi ehoi o,
missä is u uksia ohja aan kala alous-
a kkailussa is u uspoikasis a, kala-
kannois a ja kalas ukses a saa ujen
ie ojen pe us eella. Nykyisin kala alo-
us el oi e a hoide aan Pohjois-Suo-
men ympä is ölupa i as on uonna
2000 an amien, aiempaa jous a am-
pien, lupaeh ojen pe us eella koko
ahinkoalueella.
Kala alous el oi eessa onkin u -
kimuksen suosi ukses a ähenne y
pohjasiikojen is u uksia siikojen a-
oi e a heikomman kas un uoksi.
Suu i osa siikasaaliis a onkin nykyisin
luonnon uo annos a pe äisin. Pienen-
ne yjä siikais u uksia kompensoi-
daan e i yises i aimen en is u uksilla.
Taimenkan ojen luonnonlisään ymi-
nen on kui enkin myös ah is unu ja
is u uksissa on iime uosina o e u
myös mädin is u aminen mukaan,
jo a 3- uo iaiden aimen en is u us-
mää ä oidaan pi ää koh uullisina.
Nie iäis u ukse o eu e aan 1- uo i-
aiden poikas en äsmäis u uksilla ke-
ä al en moo o ikelkkakulje uksilla
e i puolille Ina ijä eä.
Riis a- ja kala alouden u kimus-
lai os ja uodes a 2015 Luonnon a-
akeskus on o eu anu kala alous-
el oi een iljelyn ja is u ukse sään-
nös elylu an hal ijan, nykyisin Lapin
ELY-keskus, oimeksiannos a. Kala-
alous el oi een is u us en uo uise
kus annukse o a nykyisin noin 0,7
milj. eu oa. Vel oi e a hoide aan ii-
si uo isin oimin ajaksoin, jois a uusin
is u us- ja a kkailujakso alkoi uonna
2016.
Is u uksissa sii y y paikallis en
kalakan ojen käy öön
Alueen paikallis en kalalajien ja kan o-
jen pe innöllisen aus an u aamisek-
si uude emokalapa e aimenes a,
nie iäs ä ja pohjasiias a pe us e aan
luonnonkalois a. Is u uksissa käy e-
ään nykyisin ain paikallisia kalakan-
oja. Aiemmin el oi eessa käy e iin
Vuoksen esis ön jä iloh a uosina
1976-1985, Koi ajoen plank onsiikaa
uosina 1976-1989 ja ha maanie iää
uosina 1976-2012.
Kala alous el oi een is u us en
kehi ämiseksi ja uloksellisuuden
a ioimiseksi on e i aikoina eh y e i
me kin ämene elmillä laajoja me kin-
äohjelmia. Vuosiluokas a 2004 alka-
en kaikki is u e a a kala on me ki -
y o olii i ä jäyksin, minkä ansios a
nykyisin oidaan myös luo e a as i
a ioida luonnonkalakan ojen ilaa,
luonnon uo annon mää ää ja me ki-
ys ä.
Saalis kas anu 1990-lu un puoli-
älin jälkeen
Ina ijä en kokonaiskalansaalis on
aihdellu oimakkaas i e i aikoina.
Säännös elyn aloi amisen jälkeen
saalii oli a alhaisimmillaan 1960-lu-
un lopulla ja huipussaan 1989 muik-
kubuumin myö ä. 1990-lu un alun
muikkukannan omahduksen jälkeen
saalii o a kas anee asaises i nyky-
asolle 150-160 onniin. Punalihais-
en pe okalojen (jä i aimen, jä ilohi,
nie iä ja ha maanie iä) saalis on ollu
huoma a as i aiempaa suu empi,
uonna 2001 saa u e iin ähänas i-
nen ennä ys 75 onnia. Jä i aimenen
luon ainen lisään yminen on el oi e-
hoidon aikana elpyny niin, e ä 2000-
lu ulla puole saaliis a on pe äisin
luonnossa syn yneis ä poikasis a.
Nie iän uosiluokkakoh aisis a saa-
liis a on 55-81 % ollu pe äisin 2000-
lu un alun is u uksis a. Pohjasiian
2000-lu un is u ukse o a uo anee
23-60 % uosiluokkakoh aises a saa-
liis a.
Ina ijä i on keskeinen kala-ai a
paikallisille ja noin joka kolmas Ina in
kunnan alous kalas aa jä ellä. Ko i-
a ekalas aja saa a yli puole jä en
kokonaissaaliis a, mis ä pääosa e -
koilla ä keimpien saalislajien ollessa
pohjasiika ja jä i aimen. Kaupallise
kalas aja saa a ysillä ja e koilla
kokonaissaaliis a eilun iidenneksen
ja ä kein saalislaji on pohjasiika. Ul-
kopaikkakun alaise i kis yskalas-
aja saa a iidenneksen Ina ijä en
kokonaissaaliis a ä keimpien saalis-
lajien ollessa jä i aimen, nie iä, ha -
jus sekä hauki ja mökkiläisillä näiden
lisäksi pohjasiika.
Nie iänpoikasia Ina in kalan iljelylai oksessa. KUVA: Pe i Heinimaa
Nie iöiden moo o ikelkkais u us. KUVA: E no Salonen
20 GeeniVa a 2017
TEKSTI: Me i Honka ukia ja Heli
Lindebe g
Kesy yshis o ia peu as a po oksi
Nykykäsi yksen mukaan po o on
kesy y y kahdessa e i kesy yskes-
kuksessa: Fennoskandiassa ja Ve-
näjällä. Ajankohdan a ellaan olleen
neolii isella kaudella. Viimeisen
jääkauden jälkeen un u ipeu as a
uli ä keä saaliseläin ja sen u in
asu us alkoi le i ä pohjoisille alueil-
le. Ajan saa ossa illi un u ipeu a
ha inais ui me säs yksen seu auk-
sena. Suomes a un u ipeu a hä isi
kokonaan 1800-lu ulla. Vain pieni
osa illis ä kan amuodos a säilyi ny-
kypäi iin saakka Kuolan niemimaal-
la ja No jan e eläisillä un u ialueilla.
Monipuolinen ko ieläin
Po on ooli ko ieläimenä on muu u-
nu suu es i ajan myö ä. Alun alkaen
po oa käy e iin houku useläimenä
me säs ykseen. Si emmin po oa
a i iin kan o- ja kulje us eh ä issä
sekä maidon- ja nahan uo an oon.
Po on me ki ys lihan uo annossa
ko os ui as a niinkin myöhään kuin
1800-lu ulla.
Po o mukana Suomen
kansallisessa
eläingeeni a aohjelmassa
Po o on osa Suomen kansallis a
eläingeeni a aohjelmaa, jonka a-
oi e on u a a ko ieläin en pe in-
nöllinen monimuo oisuus. Suomen
po okannan genee isen muun e-
lun mää ä ei ole a kalleen iedos-
sa. Sen sel i äminen olisi oleellis a
geeni a a oimenpi eiden pohjaksi.
Keinoja monimuo oisuuden
u aamiseksi
Kansain älinen luonnonsuojelulii -
o IUCN luoki eli uonna 2008 po-
on elin oimaiseksi. Tu kijayh eisön
mieles ä po ojen yhmäkokojen pie-
nen yminen on lisänny sukusii os a
ja on muo ou unu uhkaksi lajin sel-
iy ymiselle ule aisuudessa.
Po on siemennes een ke ää-
misen, pakas amisen ja keinosie-
mennyksen käy ööno on hyödy
po oelinkeinolle o a kiis a oma .
Jalos us oiminnan innalla siemen-
nes een pakas aminen geenipank-
kiin au aa säily ämään po okan-
ojen genee is ä monimuo oisuu a
ule aisuuden haas eisiin.
Keinosiemennyksellä oidaan
edis ää halu uja ominaisuuksia a-
paa a lisään ymis ä ehokkaammin.
Esime kiksi koon alinnalla ähdä-
ään suu empiin, lihakkaampiin yk-
silöihin, ja suu empaan eu as iliin.
Kookkaampien eläin en myö ä ko-
konaismää ää oidaan pienen ää,
joka ähen äisi al ilaidunalueiden
kulumis a lihan uo annon säilyessä
ennallaan.
Po on siemennes een pakas a-
minen on haas eellis a. Alaskassa
2010 pakas e ulla siemennes eellä
siemenne yis ä sei semäs ä aa i-
mes a yksi uli kan a aksi ja synny i
u os asan 22.4.2010. Tuo esiemen-
nes eellä uo e uja jälkeläisiä syn yi
1973 Sko lannissa sekä Suomessa
1999 ja 2000 Oulun yliopis ossa.
Tuo ealkionsii o uo i elä än asan
Kaamasen po o u kimusasemalla
2003.
Yksi äisis ä saa u uksis a huo-
lima a po on keinollisen lisään-
ymisen mene elmä o a ielä
lapsenkengissä. Mää ä ie oisen
kehi ys yön uloksena pys y ään
po o aloudelle luomaan oimi a
siemennes een ke äämis-, pakas a-
mis- ja keinosiemennysmene elmä .
Se a aa mahdollisuude po on sie-
menen ulkomaankauppaan ja näin
pa an aa suomalaisen po on geeni-
pe imää.
Po o johda i ihmisasu uksen pohjolaan
- Fennoskandiassa ja Venäjällä elää kolme peu an alalajia: un u ipeu a
(Rangi e a andus a andus), me säpeu a (Rangi e a andus ennicus) ja
huippu uo enpeu a (Rangi e a andus pla y hynchus).
- Kesy e yä peu aa ku su aan po oksi
- Po o on puoli illi ko ieläin
- Po oja elää Fennoskandiassa ja Sipe iassa noin 4 miljoonaa. Ka ibuja on
noin 5 miljoonaa.
- Po onhoi o on pe in eises i ollu eks ensii ises ä ja säännel yä. Nykyai-
kainen po o alous on suun au umassa koh i uo an oeläin alou a, aikka
jalos us alin aa ei ielä ehokkaas i hyödynne äkään.
- Luken koo dinoimassa A k inen A kki – u kimushankkeessa e si ään
pohjois en ko ieläin en, po ojen, nau ojen ja he os en, genomi ason so-
peu umismekanismeja aa i iin elinolosuh eisiin.
KUVA: Me i Honka ukia
GeeniVa a 2017 21
Ko imais en koi a o ujen uosi
100- uo iaan Suomen juhla uo ena,
Kennellii o kunnioi aa ko imaisia
koi a o uja ”Ko imaise odu
kansallisaa eenamme” -hankkeella.
Hankkeen a oi eena on u us u aa
suomalaise ko imaisiin koi a o uihin
sekä kii ää niiden kas a ajia hy in
ehdys ä yös ä. Kennellii o aloi aa
myös oimenpi ee sopi ien koi ien
ali semiseksi geenipankkiin Kansallisen
eläingeeni a aohjelman o eu amiseksi.
TEKSTI: Heidi Ka jalainen, Suomen
Kennellii o
KUVA: Suomen Kennellii o/Hannu
Hu u
Käy öominaisuude
kan a a yhä
Ko imaise odu alkoi a muo ou-
ua nykyisiksi 1800-lu un lopul-
la ja 1900-lu un alussa, aikkakin
koi illa me säs äminen sekä niiden
hyödyn äminen paimennus eh ä is-
sä oli suomalaisille ja saamelaisille
u ua huoma a as i a hemminkin.
Kansalliskoi aamme suomenpys y-
ko aa käy e ään edelleen me sä-
kanalin ujen sekä pienpe ojen me -
säs yksessä, mu a a a on a ei ole
kuulla ’pikinokan’ haukku an hi i-
me sälläkin.
Ka hujen ja hi ien me säs yk-
seen ko oisis a oduis a käy e ään
yleisimmin ka jalanka hukoi aa. La-
pinpo okoi ia ja suomenlapinkoi ia
yösken elee yhä po onhoi oalu-
eilla paimennus eh ä issä. Suo-
menlapinkoi a on osin alloi anu
sydämiä enene issä mää in myös
seu akoi ana. Suomenajokoi an
menes yminen jäniksen ja ke un
me säs yksessä pe us uu hy iin
käy öominaisuuksiin Suomen al i-
sissa olosuh eissa. Ko imais en o-
ujen geeni a oihin lue aan mukaan
myös pohjanpys yko an suomalai-
nen kan a. Ro ua käy e ään nykyisin
me säkanalin ujen ja pienpe ojen
me säs ykseen.
Te eysominaisuuksien
aaliminen
1980-lu ulla nousi huoli koi a o-
duissa esiin y is ä pe innöllisis ä
sai auksis a sekä sukusii osas een
nousus a. Kennellii o o i käy öön-
sä 1980-lu un puoli älissä Pe in-
nöllis en ikojen ja sai auksien as-
us amisohjelman (PEVISA), joka
sekä yleisellä e ä o ukoh aisella
asolla ohjaa koi ien e eysjalos-
us a. Ro ukoh aisissa jalos uksen
a oi eohjelmissa seu a aan o ujen
e ey ä, luonne a, käy öominai-
suuksia sekä populaa ion koi ien ja-
los uskäy öä ja jälkeläismää iä. Ro-
ujen monimuo oisuuden ilas a on
2000-lu ulla eh y u kimuksia DNA-
ekniikkaa hyödyn äen. Pe innöllis-
en au ien ja ikojen yleis ymis ä on
as us e u myös geeni es ein.
Geenipankkiin ali a a
koi a
Geenipankkiin ali aan sellaisia
kandidaa iu oksia, joiden pe imää
on hyödyllis ä käy ää koi akannan
pe imän el y ämiseen, jos a e
niin aa ii. Ta oi eena on ali a 25-
30 u os a kus akin odus a ja ke ä ä
niis ä siemennes e ä pakas e a-
aksi noin 15-30 siemennysannos-
a.
U os en ulee olla kliinises i e -
ei ä, ja niille ehdään myös seu-
lon a u kimukse o u yypillis en
pe innöllis en ongelmien a al a.
Saman odun e i u os en ulee olla
mahdollisimman e isukuisia muihin
ali uihin u oksiin sekä myös ny-
kyiseen na upopulaa ioon nähden.
U oksien iiden pol en pe us eella
laske u sukusii osas e ei saa yli ää
6.25 %. Kennellii o ja o ujä jes ö
eke ä u os alinna yh eis yössä.
Tä kein eh ä ä geeni a ojen
hoidossa on huoleh ia nykyises ä
koi akannas amme, ehdä pää ök-
siä koi ien hy in oinnin puoles a.

22 GeeniVa a 2017
Kuninkaallise apa pe ilajikkee
ja sa a uu a yyppiä
Ta ha apa pe i on puu a hojemme
unne uimpia ihanneksia. Sen
mehe iä leh i uo eja nau iskellaan
alkukesällä aikkaina jälki uokina.
Luonnon a akeskuksen u kimuksen
mukaan ko ipuu a hoissa kas aa
useimmi en anha b i iläinen
apa pe ilajike Queen Vic o ia.
Eloku a ’Rapa pe in kadonnei a
geenejä me säs ämässä’ ke oo
äs ä u kimukses a ja geeni a ojen
säily ämises ä.
Va salääkkees ä b i ien he kku
Rapa pe in juu ia on käy e y Aa-
siassa lääkkeenä 5000 uo a ja
Eu oopassakin 1500-lu ul a läh ien.
Tu un seudulla ”Muncks aba be ”
unne iin 1600-lu ulla.
Rapa pe in leh i uo ien käy ö
a in ona yleis yi 1800-lu un alku-
puolella, jolloin b i iläinen Joseph
Mya jalos i a ha apa pe ilajikkeen
Queen Vic o ia (Vic o ia). Tuolloin
jalos e iin suu isa oisia, ähäkui ui-
sia, hy änmakuisia ja ie yn ä isiä
lajikkei a.
Suomessa on myy y 1880-lu-
ul a läh ien yli kah akymmen ä e i-
lais a apa pe ilajike a juu akoina
ai siemeninä. Näis ä Vic o ia oli
suosi uin, mu a saa a illa oli myös
esime kiksi lajikkei a P inssi Albe ,
Linnaeus, Mona ch ja C imson Pe -
ec ion.
Rapa pe in geeni a oja ke ä iin
1980-lu ulla
Pohjoismaiden Geeni a akeskuk-
sen ke äyksen pohjal a pe us e us-
sa kansallisessa apa pe ikokoel-
massa on 36 kas ikan aa kahdel a-
kymmenel äkahdel a paikkakunnal-
a. Kokoelma sijai see Luonnon a-
akeskuksen Piikkiön oimipaikas-
sa. Koska noin puole kokoelman
apa pe eis a on Vic o ia-lajike a ai
sen kal aisia, on ollu a e uudis aa
kokoelmaa monimuo oisemmaksi.
Rapa pe ien genee inen u ki-
mus
Vuonna 2015 kas ikuulu uksella
saa iin ie o yli 700 anhas a a-
pa pe is a, jois a 375 kas ikan aa
ali iin u kimukseen iän, löy öpaik-
kakunnan, kas iin lii y än muis i ie-
don ja muiden e i yisominaisuuksien
pe us eella. Myös kokoelman apa -
pe ikanna ja 16 lajikenäy e ä Tans-
kas a ja Yhdys allois a u ki iin.
Rapa pe ien DNA e is e iin kan-
salais en lähe ämis ä leh inäy eis-
ä. Genee is ä monimuo oisuu a
a ioi iin käy ämällä kuu a mik o-
sa ellii ia, jo ka unnis i a yh eensä
71 alleelia eli e ipi uis a DNA-alue -
a.
Yli 60 % kaikis a näy eis ä oli
äysin ai lähes samanlaisia kuin ko-
koelmassa ole a lajike Queen Vic o-
ia. Tanskas a saadu näy ee lajik-
keis a Linnaeus, S awbe y ja The
Su on oli a keskenään samanlai-
sia. Kansalais en lähe ämis ä näy -
eis ä löy yi 19 ällais a kas ia.
Uuden yyppisiä kas ikan oja,
joi a ei geeni a akokoelmassa en-
nes ään ole, löy yi ois asa aa. Tu -
kimuksen ansiois a oidaan kokoel-
mas a pois aa keskenään genee i-
ses i iden ise kanna ja o aa ilalle
kansalaisil a löy ynei ä a okkai a
anhoja apa pe eja.
Ilmiöpohjais a oppima e iaalia
Peda.ne -koulu e kkoon on koo u
laaja uhannen si un oppikokonai-
suus iljelykas ien monimuo oisuu-
des a. Tie opake i ke o a pel ojen
ja puu a hojen geeni a akas eis a
ja niiden suojelus a. Ope aja o a
laa inee aiheis a myös ope usko-
konaisuuksia. Mukana on eloku-
a Rapa pe in kadonnei a geenejä
me säs ämässä. Viljelykas ien mo-
nimuo oisuus sopii ilmiöpohjaiseen
oppimiseen niin pe uskoulussa kuin
oisella as eella.
www.geeni a aoppi. i
Rapa pe ieloku an ku aus a Piikkiön geeni a akokoelman ää ellä.
TEKSTI: Me ja Ha ikainen, Pi jo Tanhuanpää,
Te hi Suojala-Ahl o s, Maa i Heinonen ja
Teija Tenhola-Roininen
KUVA: Elisa Uusi asi
GeeniVa a 2017 23
Rapa pe ieloku an ku aus a Piikkiön geeni a akokoelman ää ellä. Luonnon a akeskuksessa
ke ä ään ie oja ja näy ei ä
anhois a sipulikukis a. Ta -
koi uksena on sel i ää, mis ä
sipulikukkalajeis a meillä a-
a aan ielä anhoja kan oja,
jo ka o a säilynee 1950-
lu ul a ai si ä aikaisemmil a
uosikymmenil ä.
TEKSTI ja KUVA:Si kka Juhanoja
Tie oa ke ä ään kas ikuulu-
us en a ulla apah umissa ja
medioissa. Vanhois a sipuli-
kukis a on saa u ilmoi uksia sadois-
a kas ikannois a. Eni en ie oa on
ke yny Va sinais-Suomes a, Uu-
del amaal a ja Pi kanmaal a. Poh-
joisimma ilmoi ukse o a Kemis ä.
Ilmoi us en pe us eella on pyyde -
y kas inäy ei ä, jo ka on is u e -
u Luonnon a akeskuksen pellolle
Piikkiöön e ailua a en. Ulkomail-
a on ila u anhoja lajikkei a e ai-
lun ueksi.
Va haiske ään kukkijoi a
Ke ään ensi ai ui a, lumikelloja, on
kymmenkun a. Näis ä suu in osa
on puis olumikelloja, jo ka le iä ä
upasmaises i. Täh ilumikellos a on
saa u joi akin näy ei ä. Sinikukkai-
sis a pikkusipuleis a idänsinililjoja
on saa u eni en. Aineis ossa näy -
äisi ole an sekä anhoja, helpos i
le iä iä kan oja e ä lajikkei a, joi-
den kuka o a ummempia ja un-
saampia. Isoke ä ähdes ä on saa u
näy ei ä. Helmililjois a osa edus aa
pi kään iljelyssä ollu a hen ohel-
mililjaa, joka le iää pa haimmillaan
laajoiksi kas us oiksi.
Na sissi- ja ulppaaniaa ei a ja
liljalois oa
Na sisseis a on saa u suu in mää ä
näy ei ä. Valkona sisseis a e o uu
sel äs i joi akin yyppejä: yksinke -
aise ” asaaninsilmä”, ’Recu us’,
unoilijanna sissi ’Ac aea’ ja ke an-
nainen hellun aina sissina unne u
muo o. Ke annainen alkona sis-
si on monimuo oinen: e äleh ien
muo o, koko ja mää ä aih ele a ,
samoin sisimpien e äleh ien eu-
nuksen ä i. Kiinnos a ia o a myös
aaleankel aise o ina sissi , jo ka
muis u a a anhoja lajikkei a.
Vanhoja ulppaaneja on allessa
na sisseja ähemmän. Vain anha
ulppaanikanna , jo ka lisään y ä
pienis äkin si usipuleis a, o a säi-
lynee uosikymmenien ajan. Nämä
o a usein sine ä än punakukkai-
sia, si oja ja muodol aan suippe-
ne ia. Vanhoja kel aisia ja punaisia
Apeldoo n- ulppaaneja on myös
saa u näy eiksi.
Liljojen su us a uskolilja-aineis-
o aiku aa melko yh enäisel ä, ain
i usilmujen esiin yminen aih elee.
Tiike ililjoissa aih elu on pien ä, sen
sijaan a joliljojen kukan ä i ja e ä-
leh ien äpli ys aih ele a paljon.
Myös sah amililjois a on näy ei ä.
Koi anhampais a, ki jopika ilil-
jois a, ke ä lumipisa ois a, ähdi-
keis ä, pa a iisililjois a ja my kkylil-
jois a on niukas i näy ei ä, ja niis ä
oi o aan ielä ilmoi uksia ja näy ei-
ä. Myös muis a anhois a sipuliku-
kis a iedo o a e e ullei a. Ilmoi-
uksen oi ehdä osoi eessa www.
luke. i/ilmoi akas i ai sähköpos i -
se osoi eeseen si kka.juhanoja@
luke. i.
Kas ikuulu us
Missä kas aa anhoja pioneja ?
Luonnon a akeskus ke ää ie o-
ja ja näy ei ä Suomessa 1950-
lu ulla ai si ä ennen kas aneis a
pioneis a. Tämä yö on osa kan-
sallis a kas igeeni a aohjelmaa,
joka huoleh ii puu a ha- ja maa-
alouskas ien monimuo oisuu-
den säilymises ä ule ille suku-
pol ille.
Ke o meille anhois a pioneis a !
www.luke. i/ilmoi akas i
Sipulikukkakuulu uksen sa oa
24 GeeniVa a 2017
Lohikalalajien el y äminen al ion
a okalojen sopimuskas a uksella
Val ion
sopimuskas a us oimin a
aloi e iin 1970-lu ulla ja
uonna 1979 is u e iin
ensimmäise lohe .
Aluksi a oi eena
oli kalas e a ien
kalakan ojen
ah is aminen mu a
uosikymmen en
aikana painopis e on
sii yny uhanalais en
lohikalakan ojen
el y ämiseen ja samalla
lohen innalle is u uksiin
on o e u jä ilohi, me i- ja
jä i aimen sekä nie iä.
TEKSTI: Pe i Heinimaa
Luonnon a akeskus kas a aa
kalanpoikasia is u uksiin pai -
si omissa lai oksissaan myös
sopimuskas a uksella yksi yisissä
kalan iljelylai oksissa. Val ion omissa
lai oksissa kas a e aan lai os en il-
jelykapasi ee in pui eissa emokalan-
iljelyn innalla kalanpoikasia e i yi-
ses i al ion omiin el oi eisiin ku en
Ina ijä en kala alous el oi eeseen,
joidenkin uhanalais en kalakan ojen
el y ämiseen sekä kalan u kimuk-
sen a peisiin. Aiemmin on uo e u
laajami aises i lohenpoikasia mm.
To nionjoen ja Simojoen lohikan o-
jen el y ysis u uksiin, mu a niis ä
on luo u u lohikan ojen ah is umi-
sen myö ä 2000-lu un alkupuolella.
E i yises i aelluskokois en, yleensä
2- uo iaiden poikas en kas a ukses-
sa, on kui enkin jo pi kään u audu -
u myös yksi yis en iljely-y i ys en
kapasi ee iin ja oimin a apa aloi-
Sopimuskas a uslohien is u us. KUVA: Juha-Pekka Tu kka
GeeniVa a 2017 25
e iin 1970-lu ulla a okalojen sopi-
muskas a us oiminnalla.
Sopimuskas a uksella uo e u-
jen kalanpoikas en ensimmäise is-
u ukse eh iin uonna 1979. Aluksi
sopimuskas a us oimin a suunna -
iin pääosin ne anlohen is u uksiin
Suomenlahdelle, Saa is ome elle ja
Selkäme elle, mikä ah is i alueen
lohikan oja ja u asi saalii alueen
lohenkalas ukselle. Toimenpi eellä
as a iin I äme en lohikan ojen ah-
is amises a eh yihin kansain älisiin
sopimuksiin. Lohi-is u ukse oli a
1980-lu ul a aina 1990-lu un puoli-
äliin as i e i äin uloksellisia mu a
si emmin niiden uo a uus on oi-
makkaas i heiken yny monien e i
ekijöiden uoksi. Kalas ussää elyn
muu umisen ja Pe äme en luonnon-
lohijokien elpymisen myö ä lohi-is u-
ukse o a ähen ynee ja is u us en
painopis e on sii yny muihin uhan-
alaisiin kalalajeihin.
Vuonna 1986 sopimuskas a uk-
sen is u us en pii iin uli ää immäisen
uhanalainen Saimaan jä ilohi, minkä
säilyminen ois aiseksi pe us uu uu-
sien emokalapa ien pe us amiseen
uosi ain Pielisjoen alaosaan Kuu -
nan esi oimalai okselle palaa ien,
sinne aiemmin sopimuskas a ukses-
a is u e ujen, jä ilohien kiinnisaami-
seen. Ää immäisen uhanalaisen Sai-
maan nie iän esiin ymis ä on ue u
sopimuskas a uksen poikasis u uksin
uodes a 1993 alkaen, mu a nykyisin
on sii y y kas a e ujen poikas en
sijas a al aosin as akuo iu uneiden
nie iän poikas en is u uksiin. Tu ki-
mus en pe us eella as akuo iu u-
neiden poikas en is u uksilla oidaan
pa hai en ah is aa ku ukypsiksi kas-
a ien nie iöiden mää iä. Vuodes a
1987 läh ien on uo e u is u uksiin
myös ää immäisen uhanalaisen me i-
aimenen heikoimpien jokien kan oja Me i aimen en las aus a is u uskulje us a a en. KUVA: Pe i Heinimaa
ja uodes a 2014 alkaen myös e i äin
uhanalaisen jä i aimenen kan oja.
Sopimuskas a uksessa kalan-
poikase hanki aan kilpailu amalla
ja iljely-y i ykse si ou u a kas-
a amaan sopimuksissa mää i el-
ly mää ä e i-ikäisiä is u uspoikasia
Luonnon a akeskuksen kalan iljely-
lai oksissa kunkin kalalajin ja -kan-
nan geenihuolle uilla emokalapa illa
uo e us a mädis ä. Nykyisin poikasia
hanki aan sei semäl ä e i y i yksel ä
ai yh eisöl ä. Is u uske ään koi aes-
sa Luonnon a akeskuksen esi iljely-
asian un ija lunas a a poikase ilje-
ly-y i yksil ä ja huoleh i a poikas en
kulje us en jä jes ämises ä is u us-
koh eisiin ja niiden asianmukaises a
is u amises a is u us esis öjen e i
kala alous oimijoiden kanssa. Hy ä
yh eis yö e i oimijoiden älillä akaa
koko oiminnan hy än uloksellisuu-
den.
Nykyisin sopimuskas a us a oin
is u e aan joka ke ä 400 00-500 000
lohen, me i aimenen, jä ilohen ja
jä i aimenen yksi- ai kaksi uo ias-
a poikas a. Poikas en a o on uo-
si asolla noin puoli miljoona eu oa.
Ne an loh a is u e aan Suomenlah-
een laske iin jokiin ja Pe änme en
lohikan oja Saa is ome een ja Selkä-
me een laske iin jokiin. Pe äme ellä
Kiiminkijokeen py i ään ko iu amaan
Iijoen lohi ja me i aimen. Me i aime-
nen luonnonkan oja ah is e aan In-
ga skilanjoella, Isojoella ja Les ijoella
jokien oman me i aimenkannan is u-
uksin. Vuoksen esis ön jä iloh a is-
u e aan Pielisjokeen Kuu nan oima-
lai oksen alapuolelle sekä Lieksanjo-
keen. Rau alammin ei in jä i aimen-
a is u e aan ei in koskille ukemaan
aellukselle aina Päijän eelle saakka
ael a aa kan aa.
” A okalojen
sopimuskas a uksella
iljely-y i ykse mukaan
al ion is u uksiin ”