scieee Open visual document viewer

GeeniVarat 2017

Abstract

Kansi kuvaa neljää geenivaraohjelmaa — eläimiä, kaloja, metsäpuita ja viljeltyjä kasveja. Yhdessä ne muodostavat Suomen Kansallisen geenivaraohjelman. <a href="/discover?query=date%3A2017+AND+type%3AD1&submit=Hae&scope=10024%2F534133">Listaa artikkelit</a>

Full text

2017 Kansallis en geeni a aohjelmien iedo usleh i GeeniVa a 2 GeeniVa a 2017 Maa- ja me sä- ja kala alouden geeni a ojen yl- läpidon ä kein pe us e on a au uminen maa- me sä- ja kala alousympä is össämme apah- u iin muu oksiin kas in- ja eläinjalos uksen a ulla. Tällä he kellä oimin aympä is össämme käynnissä ole a muu okse , e i yises i ilmas onmuu os ja bio alouden nousu, edelly ä ä maa-, me sä- ja kala alouden no- peaa sopeu amis a uusiin olosuh eisiin. Geeni a ojen kes ä än käy ön lisääminen edelly ää, e ä geeni a ojen saa a uus on u a ua. Geeni a ojen saa a uu a säädellään pääasiassa kahdella kansain älisellä sopimuksella, Luonnon moni- muo oisuussopimuksen alaisella Nagoyan pöy äki jalla (2010) ja FAO:n alaisella Kas igeeni a asopimuksel- la (2004). Suomi on molempien sopimus en osapuoli. Nagoyan pöy äki jan läh ökoh ana on Luonnon monimuo oisuussopimuksen pe iaa e, jonka mukaan geeni a a o a jokaisen maan su e eenissa omis- uksessa ja maa oi i senäises i säädellä omien gee- ni a ojensa saa a uu a. Nagoyan pöy äki jan kan- sallisessa oimeenpanossa Suomi on pää äny olla sään elemä ä Nagoyan pöy äki jan alaisuu een kuu- lu ien kansallis en geeni a ojensa saa a uu a s. gee- ni a ojen saa a uus ei edelly ä al ion ennakkolupaa. Kas igeeni a asopimuksen pe uspe iaa eena on, e ä iljelykas ien geeni a a o a ihmiskunnan yh eis ä omaisuu a, koska ne o a ihmisen uoka u an pe us- a. Täs ä syys ä sopimuksessa mää i e yjen julkisessa hallinnassa ole ien iljelykas ien geeni a ojen ulee olla apaas i saa a illa kas injalos uksen a peisiin. Geeni- a ojen aihdossa käy e ään kas igeeni a asopimuk- sen alais a s anda doi ua ma e iaalinsii osopimus a. Yllä maini ujen sopimus en oimaan as umi- nen ja ie oisuus geeni a ojen po en iaalises a a- loudellises a a os a o a nos anee keskus eluun myös kysymyksen geeni a ojen omis usoikeu- des a sekä Suomessa e ä muissa Pohjoismaissa. Suomessa ei ole mää i e y kansallis en geeni a o- jen omis usoikeu a. Täs ä joh uen Nagoyan pöy äki jan alais en geeni a ojen luo u ajien ja as aano ajien oi- keude luo u uksen koh eina ole iin geeni a oihin ei ä ole selkeä . Tämä koskee sekä yksi yisen e ä julkisen sek o in oimijoi a mukaan lukien Luonnon a akeskus a (Luke) sekä geeni a ojen as aano ajana e ä luo u a- jana. Tämä oi ähen ää oimijoiden kiinnos us a kan- sallis en geeni a ojen käy öön. Epäsel ällä ilan eella oi olla hai allisia aiku uksia myös uudis e a ana ole- an kansallisen geeni a aohjelman oimeenpanoon. Geeni a ojen luo u ajien ja as aano ajien oikeus- u an a mis amiseksi yh eispohjoismaisessa geeni a- ojen saa a uu a koske assa Kalma in dekla aa iossa (2003) kaikkia Pohjoismai a keho e aan mää i ämään kansallis en geeni a ojensa omis usoikeude . Tämä ka so aan ä keäksi kaikilla geeni a asek o eilla. Poh- joismais a No ja on ensimmäisenä maana mää i äny kansallis en geeni a ojensa omis usoikeuden luon- non monimuo oisuu a koske assa laissaan (2009). Geeni a ojen saa a uu a koske ien mene ely- jen läpinäky yyden, ennus e a uuden ja oimijoi- den oikeus u an kannal a geeni a ojen omis usoi- keuden mää i ämis ä on a peellis a ha ki a myös Suomessa. E i geeni a asek o eiden älis en biolo- gis en e ojen ja e i sek o eille akiin uneiden geeni- a ojen aih okäy än öjen uoksi geeni a ojen omis- usoikeuskysymys ulee a kais a sek o ikoh aises i. Tuula Pehu Geeni a aneu o elukunnan puheenjoh aja maa- ja me sä alousminis e iö Kuka omis aa geeni a a ? PÄÄKIRJOITUS GeeniVa a 2017 3 2017 Kansallis en geeni a aohjelmien iedo usleh i GeeniVa a Sisäl ö: Pääki joi us si u 2 Geeni a aohjelma päi i e iin si u 4 Suomalaise humalakanna kiinnos a a laajas i si u 7 Alkupe äiseläin o uja suojellaan säily yska joissa ja e kos oi umalla si u 8 Monimuo oinen Suomi100 -menu si u 10 Vaa an unee kalalajimme si u 12 Viljelykas ien illi sukulaislaji mukaan suojeluun si u 14 Geeni a aomenoiden a okkaa ominaisuude si u 15 Me säpuiden geeni a a luonnonsuojelualueilla si u 16 GeeniVa a 2017 Ilmes ymispäi ä: Kansain älinen biodi e si ee ipäi ä 22.5.2017 Vas aa a oimi aja: Juha Kan anen 029 532 6210, [email p o ec ed] Ulkoasu ja ai o: www.digijiipee.ne Paino: Paino alo T inke Oy Tilaukse , osoi eenmuu okse ja pe uu ukse : T:mi Digijiipee, Hiidenpo i 2 B 2 00730 HELSINKI 044 296 1108, [email p o ec ed] E ukannen ku a: Ku a ai eilija Niina Lai onen, Fo ssa, [email p o ec ed], www.niinalai o- nen.wo dp ess.com Kansi ku aa neljää geeni a aohjel- maa — eläimiä, kaloja, me säpui a ja iljel yjä kas eja. Yhdessä ne muodos- a a Suomen Kansallisen geeni a a- ohjelman. ISSN 2341-9733 (paine u) ISSN 2341-9741 ( e kkojulkaisu) GeeniVa a on kansallis en geeni a- aohjelmien iedo usleh i. Leh eä jul- kaisee Luonnon a akeskus (Luke). Lue lisää ne is ä: www.luke. i Ina ijä en kalakan oja el y e y is u uksin jo 40 uo a si u 18 Po o mukana eläingeeni a aohjelmassa si u 20 Kennellii on Suomi100- eema on ko imaise koi a odu si u 21 Pe in eise apa pe ikanna ka oi e iin si u 22 Vanhoja sipulikukkia e si ään si u 23 A okaloja el y e ään sopimuskas a uksin si u 24 Männy sopi ille kas upaikoille ilmas on muu uessa si u 26 Suomenhe osen monimuo oisuu a ulee aalia si u 27 Yh eydeno o : [email p o ec ed] [email p o ec ed] [email p o ec ed] [email p o ec ed] 4 GeeniVa a 2017 Uudis us yön aus aa Kansallisia maa- ja me sä alouden kas igeeni a aohjelmaa sekä eläin- geeni a aohjelmaa on o eu e u yli 10 uoden ajan. Tänä aikana oi- min aympä is össä on apah unu muu oksia. Esime kiksi Suomessa on ullu oimaan Nagoyan pöy ä- ki ja, joka on kansain älinen sopi- mus geeni a ojen saa a uudes a ja hyö yjen jaos a. A k is en ja pohjois en alueiden me ki ys on kas anu ; kansain äli- sissä yh eyksissä koko Suomi luo- ki ellaan s a egises i kuulu aksi ”a k iseen alueeseen”. Pohjoisille alueille on sopeu unu omia kas i- lajikkei a ja eläin o uja, joihin kiin- nos us geeni a an ona on kas anu ilmas onmuu oksen myö ä. Me sä-, po o- ja kala aloudella on ä keä alue aloudellinen a o pohjoisessa – ja samoin näiden sek o eiden hyö- dyn ämillä geeni a oilla. Selkeä puu e on ähän as i ollu se, e ä Kansallinen eläingeeni a- aohjelma ei ole sisäl äny kalojen geeni a oja. Ny on saa u oma oh- jelma kalojen geeni a ojen suoje- luun ja kes ä ään hyödyn ämiseen. Ympä is ömuu os en ja ihmisen oiminnan aiheu ama kalakan ojen aan uminen edelly ää, e ä ehos- e aan kalageeni a ojen monimuo- oisuuden säily ämis ä. Lajiki jo kuin Linnén aksonomises a luoki elus a Uuden Kansallisen geeni a aohjel- man lajiki jo on kuin suo aan 1700- lu un uo salaisen luonnon ie eilijän Ca l on Linnén laa imas a lajien luoki elus a. Suomen Kansallisen geeni a aohjelman laji aih ele a koi us a mehiläiseen, ki jolohes a nau iiseen, ukiis a nau aan ja siias- a män yyn. Useimpien lajien sisällä on e illisiä lajikkei a, populaa ioi a ja o uja, joiden osal a ehdään ka sin- aa pääpainon ollessa anhoissa, alkupe äisissä lajikkeissa ja eläin o- duissa. Myös ulkomais a alkupe ää ole ia populaa ioi a ylläpide ään, jos niillä on suh eellisen pi kä jalos- ushis o ia maassamme. Kala- ja me säohjelmissa luonnonpopulaa i- oiden me ki ys on ko os unu . Maa- ja me sä alousminis e i- ön as uulla on Suomen 31 alou- dellises i hyödynne ä än kalalajin suojelu ja hoi o, jo ka huomioidaan geeni a aohjelmassa. Muu kuin aloudellises i me ki ä ä kalalaji kuulu a luonnonsuojelulain pii iin, Viljelykas ien, me säpuiden ja ko ieläin en geeni a ojen hyödyn ämiseen ja säily ämiseen äh ää ä kansallise geeni a aohjelma on ny päi i e y sekä as aa anlainen ohjelma on laadi u kala alouden a peisiin. E i geeni a aohjelma koo aan yhdeksi Suomen Kansalliseksi geeni a aohjelmaksi, jonka o eu amises a huoleh ii Luonnon a akeskus Luke yh eis yössä maa- ja me sä alousminis e iön kanssa. Toimin aa kehi ää Geeni a aneu o elukun a. TEKSTI: Juha Kan anen, Pe i Heinimaa, Elina Ki iha ju ja Ma i Rusanen Kansallinen geeni a aohjelma päi i e iin: e i ohjelma yksiin kansiin ja niiden suojelu as uu on ympä is- öminis e iöllä. Kansallinen eläingeeni a aoh- jelma koskee yhdeksää eläinlajia: he onen, kana, koi a, lammas, me- hiläinen, nau a, po o, sika ja uohi. Ohjelmassa huomioi a a odu o a genee ises i e ilais unee muis a saman lajin eläin oduis a ai niillä on pe innöllisiä e i yisominaisuuksia ai niillä on usei a kymmeniä eläin- sukupol ia kes äny jalos ushis o ia maassamme. Pel o- ja puu a hakas i o a geeni a a yön e i sek o eis a laajin. On ylläpide ä ä siemenis ä lisä ä- ien pel okas ien, ku en ukiin, oh- an ja e i nu mikas ien lisäksi myös hedelmä- ja ma jakas ien, ihan- nes en, y ien ja ohdos en sekä i- he aken amisen kas ien monimuo- oisuu a. Me säpuu o a keskeinen osa suomalais a luon oa, eikä jalos e - uja lajikkei a käy e ä samalla a oin kuin maa- ja puu a ha aloudessa. Geeni a a yössä pää a oi e on lajin genee isen monimuo oisuu- den suojeleminen, koska lajin kyky sopeu ua luonnon alinnan a ulla muu u iin olosuh eisiin pe us uu monimuo oisuu een. Eläingeeni a aohjelma edis ää alkupe äis o ujen suojelua Eläingeeni a a yö on ähän men- nessä pe us unu uonna 1983 jul- kais uun Ko ieläin en geeniaines- oimikunnan mie in öön (Komi ea- mie in ö 1983: 76) ja uonna 2004 KUVA: Juha Kan anen GeeniVa a 2017 5 Geeni a alaki sää elee geeni a ojen hakemis a u kimukseen ulkomail a Vuonna 2016 Suomessa uli oimaan laki, joka oimeenpanee kan- sain älisen sopimuksen geeni a ojen saa a uudes a ja hyö yjen ja- os a (Nagoyan pöy äki ja). Geeni a alakia (h p://www. inlex. i/ i/laki/ ajan asa/2016/20160394) so elle aan kas ien, eläin en ja mik obien gee- ni a oihin silloin, kun nii ä hanki aan u kimus- ja kehi yskäy öön. Vaik- ka laki koske aakin eni en u kijoi a ja bio ekniikkaan pe us u aa eollis a kehi ämis ä, on huoma a a, e ä aikkapa sii oskoi an hakeminen ulko- mail a on geeni a ojen käy ämis ä ja kuuluu myös lain pii iin. Toisaal a keskeis en yleis en iljelykas ien saa a uudes a on so i u e illisellä Kan- sain älisellä kas igeeni a asopimuksella. Nagoyan pöy äki jan a koi us on a mis aa genee isen monimuo oisuu- den säilyminen ule ille sukupol ille sekä u a a hyö yjen oikeudenmu- kais a ja asapuolis a jakoa luo u ajan ja käy äjän älillä. Jokaisella al- iolla on oikeus pää ää omien geeni a ojensa saa a uudes a ja käy ön ehdois a. Suomi on pää äny , e ä meidän oma geeni a amme o a a- paas i saa a illa, ellei niihin lii y saamelais en pe in eisen iedon käy öä. Suu in osa Eu oopan mais a aikoo pi ää geeni a ansa apaas i saa a illa, mu a osa ase aa ajoi uksia omien geeni a ojensa käy ölle. Käy ännössä uusi laki a koi aa, e ä biologisen ma e iaalin pe imää ai biokemiallisia komponen eja u ki ien ahojen ulee a kis aa, aa iiko ma e iaalin alkupe ämaa ennakkosuos umuksen geeni a ojen käy ämi- selle. Tiedo löy y ä kansain älises ä ie ojen äli ysjä jes elmäs ä: h ps:// absch.cbd.in /. Mahdollises i a i aan myös sopimus sii ä, mi en geeni a- as a saa a a hyödy jae aan käy äjän ja a joajamaan älillä. Suomessa geeni a ojen käy öä al o a i anomaise o a Luonnon- a akeskus (maa- ja me sä alouden geeni a a ) ja Suomen ympä is ökes- kus (kaikki muu geeni a a ). Tie oa lain sisällös ä sekä ohjee , mi en uusia säädöksiä nouda e aan, löy y ä e kkosi us os a: www.luonnon ila. i/ geeni a a . julkais uun Suomen Kansalliseen eläingeeni a aohjelmaan (MMM:n julkaisuja 17/2004). Koo dinoidun eläingeeni a a yön alkaessa 1980- lu ulla osoi au ui, e ä i ä- ja poh- joissuomenka ja oli a lähes kuol- lee sukupuu oon. Suomalainen maa iaiskana oli e i äin uhanalai- nen. Ny mikään alkupe äis o u ei ole aa assa hä i ä. Eläingeeni a ojen säily ys ä o- eu e aan ylläpi ämällä säily yska - joja alkupe äis oduille, kehi ämällä oimijoiden e kos oi umis a ja pa- kas amalla alkioi a, munasoluja ja u oseläin en siemennes e ä. Uu- dessa ohjelmassa on esi e y ealis- ise a oi ee , paljonko e i genee - is ä ma e iaalia pakas e aan geeni- a ojen pi käaikaissäily ys ä a en. Kansain älis ä yh eis yö ä ehdään e i yises i Pohjoismaiden Geeni a- akeskus No dGen:in kanssa. Eläingeeni a oja on u ki u mo- ni ie eisin u kimusmene elmin (ge- ne iikan, genomiikan, biokemian, mai o u kimuksen, yh eiskun a- ja kul uu i u kimuksen keinoin). Tä ä u kimus yö ä ja ke aan. Luonnon geeni a an o on ä keä kalageeni a aohjelmalle Kalageeni a aohjelma ii oi aa a- loudellises i ä keiden kalakan ojen pe innöllisen monimuo oisuuden säily ämis ä koske aa seu an a-, u kimus- ja iljely oimin aa. Läh ö- koh aises i seu annan pii issä o a kaikki aloudellises i hyödynne ä- ä kala- ja apulaji . Ak ii isia hoi o- oimenpi ei ä edelly e ään, kun lajin luonnon a aise esu ssi heikkene- ä . Ensin py i ään e ilaisilla sää ely- ja el y ys oimilla pa an amaan ka- lakan ojen ilaa luonnossa, ja as a kun se ei syys ä ai oises a onnis u, sii y ään luonnonmädin hankin- aan ja iljelyyn ai mädin uo an oon emokalas ojen pe us amisen a ulla. Luken kalan iljelylai os en emo- kalas oja, elä ää geenipankkia, käy e ään luonnos a hä inneiden ja aan uneiden kalalajien ja -kan- ojen olemassaolon u aamiseen ja lisäämis a koi uksessa eh ä- ään mädin uo an oon. Mädin uo- KUVA: E kki Oksanen 6 GeeniVa a 2017 an o ekee mahdolliseksi kalala- jien ja -kan ojen poikas uo annon luon oon eh ä iä is u uksia a en, kalakan ojen el y ämiseksi luon- non a aisessa ympä is össä olo- suh eiden niin salliessa, ja lisäksi myös kalanpoikasis u ukse saalii- den uo amiseksi kalas us a a en. Luonnon a aisia kalakan oja a en uude emokalapa e pe us e aan mahdollisuuksien mukaan luonnos- a pyydys e yjen emokalojen mä- dis ä ai poikasis a, mikä a mis aa luonnon alinnan oiminnan myös geenipankkima e iaalissa. Kalojen mai ipankki on pe us e - u e i kalalajien ja -kan ojen maidin pi käaikais a säily ämis ä a en ja ukemaan elä ää geenipankkia sil- ä a al a, e ä luonnos a ei saada hanki ua ii ä äs i ie yn kannan koi ai a uusien emokalapa ien pe- us amis a a en. Elä än geenipan- kin ja mai ipankin ma e iaaleille on myös u kimuksellis a ja ie eellis ä käy öä. Pel o- ja puu a hakas ien geeni a a yössä hoide aan kas ikokoelmia Suomen maa- ja me sä alouden kansallinen kas igeeni a aohjel- ma aloi i oimin ansa uonna 2003 (MMM:n julkaisuja 12/2001). Maa a- louden kas ien ja me säpuiden gee- ni a a yö on koo dinoi u e illisinä. Kansallises i ylläpide ä ä gee- ni a akas ien ken äkokoelma o a jäsen ynee , monimuo oisuu a on maksimoi u ja päällekkäisyyksiä ka si u. A uksi on kehi e y ja käy- e y mik osa ellii i-DNA-analyyse- jä. Lisäksi säilymis ä au ihe kim- pien lajien osal a a mis e aan ny nes e yppi ankeissa k yosäily yk- sen a ulla. Siemensäily ys ehdään No dGen:issa. Pa haillaan ollaan suunni elemassa suojelus a egioi- a myös iljelykas ien luonnon a ai- sille sukulaislajeille. Ja kossakin kas igeeni a ako- koelmien hallin a o ganisoidaan kansallisissa kas i yhmäkoh aisissa yö yhmissä. Yh eis yö ä ja ke aan No dGen:in ja Eu oopan kas igee- ni a a oimijoiden e kos oissa. Kansallises i ylläpide - ä ien kas igeeni a a- kokoelmien kas i iedo lisä ään No dGen:in SES- TO- ie okan aan. Myös Luken omia iedonhal- lin a yökaluja kehi e ään hajau e un a muusko- koelma e kos on hallin- nan älineeksi. Kas igee- ni a ojen saa a uuden jä jes ämiseen lii y ien käy än öjen suunni elu ja luo u ussopimus en laa iminen o a keskeisiä oimia käy ön lisäämisen edis ämiseksi. Kas igeeni a aohjel- ma edis ää geeni a ojen genee is en ja ilmiasuun lii y ien ominaisuuksiin e aluoin ia ja hyödyn ä- mis ä sekä säily ysme- ne elmien kehi ämis ä. Ve kos oi umis a kehi e- ään kansallis en kas i- geeni a ojen ylläpi äjien ja hyödyn äjien sekä mui- den geeni a a oimijoiden kesken. Geeni ese ime sä o a me säpuiden geeni a aohjelman pe us a Me säpuiden geeni a aohjelman päi i yksen yh eydessä on ollu hienoa ha ai a, e ä ne pääpe iaa - ee , joiden a aan me säpuiden geeni a aohjelma akenne iin, o a osoi au unee kes ä iksi. In si u ja ex si u -mene elmien käy äminen e i puulajeille on ollu kus annuksia sääs ä ä a kaisu, ja kullekin lajille on pys y y ali semaan oikea me- ne elmä. Lajikoh ais a genee is ä u kimus ie oa hyödynne ään aina kun si ä on käy e ä issä. Me säpuiden geeni a ojen suo- jelun o eu aminen dynaamises i elä ien puiden kokoelmissa, alku- pe äisen kas upaikan ulkopuolella ja geeni ese ime sissä mahdollis- aa sopeu umisen ilmas onmuu ok- seen. Joillekin aka an au iuhan alle jou uneille lajeille a i aan lisäk- si k yop ese aa io a, jonka käy - ööno oa almis ellaan kehi ämällä mene elmää aluksi jala ille. Koska me säpuilla on yleensä laaja le inneisyysaluee yli al iollis- en ajojen, kansain älinen yh eis yö on geeni a ojen suojelussa odella ä keää. Eu oopassa me ki ä ää yh eis yö ä on eh y EUFORGEN- ohjelman (Eu opean Fo es Gene ic Resou ces P og amme) pui eissa jo yli kaksikymmen ä uo a. Useille puulajeille on muodos e u yh einen näkemys ii ä än suojelun asos a sekä ymmä ys sii ä, missä o a pa- himma puu ee ja a i a a konk- ee ise oime . Geeni a ojen suojelu ja kes ä- ä käy ö o a ii iissä yh eydessä oisiinsa. Tule aisuudessa me sän- jalos uksen me ki ys kas aa, sillä e ilaisiin kas u- ja ilmas o-olosuh- eisiin sopeu uneen jalos e un me - sän iljelyaineis on käy öllä oidaan pa an aa unkopuun kas ua sekä kes ä yy ä uholaisia ja au eja as- aan. KUVA: Jens Weibull GeeniVa a 2017 7 Kas aako ko ipihallasi anhaa humalaa? Tiedä kö, e ä se oi olla pe äisin jopa 1500-lu ul a, jolloin humalan kä yillä makse iin e oja Ruo sin kuninkaalle? Luonnon a akeskuksen (Luke) ”Suomalaise humala maailmalle” -hankkeessa e si ään änä kesänä pi kään Suomessa iljel yjä ai anhoja luonnossa kas a ia humalakan oja u ki a aksi. Tähän a i aan kansalais en apua koko Suomes a! Toi o a as i saamme humalan iljelyn uu een kukois ukseen yli 100 uoden hiljaiselon jälkeen! TEKSTI Teija Tenhola-Roininen, Me ja Ha ikainen ja Lidija Bi z KUVA: Jussi Kangas Yö ömän yön a omihumala Kulu aja o a iime uosina oi- nee nau iskella kauppojen laajas a alikoimas a käsi yöläis- ja e ikois- olui a. Käsi yöläisoluiden suosion myö ä suomalais en pienpanimoi- den mää ä moninke ais ui kymme- nessä uodessa – ny nii ä on jo yli sa a. Myös uusi alkoholilaki lisää pienpanimoiden oimin amahdolli- suuksia, mikäli eduskun a hy äksyy lakiehdo uksen suo amyynnis ä. Sekä suomalaise panimo e ä iljelijä o a kiinnos unee löy ä- mään suomalais a hy äa omis a humalaa, joka on saanu makunsa a k isissa olosuh eissa, yö ömän yön Suomessa. Oluen almis ami- sen ja iljelyn aa imus en kannal a hy ien humalakan ojen löy äminen aa ii laaja-alais a u kimus a. Ulko- maise lajikkee ei ä ole sopeu u- nee Suomen pi känpäi än ja lyhyen kas ukauden olosuh eisiin. Usein ne kukki a liian myöhään uo aak- seen sa oa ai kuole a al ella. Humalaa iljel y Suomessa 1300- lu ul a läh ien Humala on kaksiko inen kas i, jon- ka emikas eja on iljel y Suomessa sa oja uosia. Humalan iljelyä on edis e y kuninkaiden ase amilla maalaeilla 1300-lu ul a läh ien. E i- yises i Kuningas K is o e in maan- laki uodel a 1442 pako i kaikki alollise humalan iljelyyn niin Suo- messa kuin Ruo sissakin. Humalalla oli uolloin suu i me ki ys oluen säi- ly yyden pa an ajana ja maun an a- ja. Humalaa on käy e y myös lääk- keenä, ohdoksena, pa jan ja yynyn äy eenä, kankaan kudonnassa ja köysien eossa. Humalan iljely aan ui Suomessa 1850-lu ul a läh- Suomalainen humala maailmalle ien, koska panimo alkoi a uoda uolloin a i semaansa humalaa Keski-Eu oopas a. Suomalais a humalaa (Humulus lupulus). KUVA: Jens Weibull Tie oa anhois a humalis a kai a aan! Luonnon a akeskuksen (Luke) hu- mala u kimuksen a oi eena on löy ää Suomen pa haimma a omi- humala ja saada ne myös ma kki- noille. Niinpä oi omme, e ä kansa- laise ilmoi aisi a meille ähin ään 50 uo a Suomessa iljellyis ä, e - eis ä ja sa oisis a humalis a. E i yi- sen kiinnos a ia o a hy äa omise kas ikanna ai ne, joi a iede ään käy e yn oluen eossa. Ke äämme ie oa myös hedekas eis a. Ilmoi a humalas asi heinäkuun 31. päi ään 2017 mennessä e-lomakkeella: www.luke. i/ilmoi akas i 8 GeeniVa a 2017 Olemme edelläkä ijöi ä! Geenipankkika jojen hoi aja suun aa a sisulla ule aisuu een Geeni e apiaa – Pelson ka ja au aa ankeja uu een elämään Pelso on iimeinen ankila ila, jossa hoide aan geenipankkika jaa. Lam- polassa on 300 suomenlammas a ja 40 kainuunha mas a, na e assa 60 lapinlehmää. – Joka kymmenes lapinlehmä asuu Pelson na e assa, ilanhoi aja Reijo Vi kkunen laskee. Lampolan oimis oon saapunu pos iko i ke oo, e ä Pelson lam- pola oli ankiajan pa as yöpaikka. – Meillä a jo aan angeille miele- käs ä ekemis ä. Eläin e apiaksi ä ä oisi ku sua, Vi kkunen ke oo. Tilal a myydään sii ospässejä ja uuhika i soja. – Toissa uosi oli hy ä, silloin myyn- iin neljäkymmen ä, sanoo yönjoh- aja Pe i Väisänen. Työ ankilalla paikkansa, ule aisuus epä a ma Pelson ankimää ää on ähenne - y huonokun ois en ilojen uoksi. Lampolan äki odo aa, e ä uusia iloja pääs äisiin aken amaan. – Senaa ikiin eis öjen ja ankeinhoi- olai oksen neu o elu ei ä edis y. Tämä yö pohjau uu angin ak i oi- miseen, yön ope amiseen. Sille on paikka. Mu a ylin joh o suh au uu nui as i pe in eisen yö ankilan ke- hi ämiseen. Ra kaisuja a i aisiin ny , Vi kkunen penää. Suomenka jojen ule aisuudes a kysy äessä Vi kkunen o eaa: – Hin a pi äisi olla sellainen, e ä uo aja elää koh uullisella yöllä. Lampaalle a i aan 1-2 eu oa lisä- hin aa, maidolle lisähin aa samoin. Ahlmanin lehmillä pi ää olla luonne a Ahlmanin amma iopis on maa ila- mes a i Ha i Ala-Kapee muis aa päi än, jolloin geenipankki lope e - iin Suke alla ja osa ka jas a sii e - iin Tampe eelle. – Se oli 17.3.2008. A ian eu asau- o uli pihaan ja oi 37 ISK- ja LSK- eläin ä. Ja silloin minä möin pois ii- meise ayshi e ja hols eini . Koulun kaikki eläime maa iaisia Eläin enhoi ajia koulu a assa na e- assa on lypsyssä 40 i äsuomen- ja länsisuomenka jan geenipankin leh- mää ja kaksi lapinlehmää. Ahlmanil- la on eh y mää ä ie ois a yö ä suo- menka jan uokinnan kehi ämises- sä, ja mai o uo os ii ää mes a ille. – Keski uo os on ny yli 7000 kiloa. Se on hy ä, koska maan keskia o on 6800, ja pa haa lypsää yli 10 000. Ei lehmän a i se sen enem- pää lypsääkään, Ala-Kapee napau - aa. Ahlmanin lehmä ulkoile a päi- i äin. Jaloi elu a hassa öni ään, ammu aan ja i nuillaan. – Tykkään näiden luon ees a. Näis- sä on haas e a. En halua almis a pake ia, joka syö, uo aa ja sai as- aa, Ala-Kapee sanoo. Osa maidos a jalos e aan Ahlma- nin Tilameije issä ja uo ei a myy- dään Tilapuodin lisäksi kaupoissa. Eläin en ule aisuus kui enkin huo- le aa maa ilames a ia. – Suomen maa alouden ilanne sa- nelee äysin, mi en näiden kanssa käy. Tilallisia pi äisi saada innos u- maan, koska suomenka ja pä jää obo ina e oissakin. Eläime o a ak ii isia ja käy ä i se obo illa, Ala- Kapee suosi aa. Kie os Suomen geenipankkika jojen luona ke oo, e ä maa iaiseläin en ule aisuudes a kanne aan huol a – mu a pe iksi ei anne a. TEKSTI: Ma ja a Sih onen Ahlmanin amma iopis on maa ilames a i Ha i Ala-Kapee kannus aa ka ja ilalli- sia ylläpi ämämään alkupe äiska jaa. KUVA: Ma ja a Sih onen GeeniVa a 2017 9 Toisen pol en kananhoi aja Jaakko Iha su ja Ma a-maa iaiskana. Kana o a muka ia lemmikkejä myös lapsille ja niiden a ulla lapsi oi aikuisen opas uk- sella ope ella o amaan as uu a lemmikin hoidos a. Kana oppi a myös hel- pos i pieniä emppuja. KUVA: Sanna Iha su Kainuun amma iopis ossa kyy ö ei ole pelkkä maisemalehmä – Olenkohan minä liian mal ama- on? Kyy ö uli a meille 2008 ja odo in jo enemmän oimin aa kuin on saa u aikaan, poh ii koulu us- päällikkö Leena Ka jalainen Kai- nuun amma iopis os a. Amma iopis on Seppälän ilal- la hoide iin 1960-lu ulla Suomen uo oisin a kyy öka jaa. Niiden sukulinja mene e iin, kun ilalla innos u iin uon i oduis a. Vuon- na 2008 kyy ö palasi a Suke al a Seppälään. Opis olla eh iin huolel- linen pohja yö ja ol iin yh eydessä paikallisiin oimijoihin kyy öjen mahdollisuuksis a. E ikois uo ei a, ei bulkkia Ka jalainen puhuu e ikois uo eiden puoles a. – Jos kyy öjä pide ään ain seka- ka joissa, mai oa ei saa e illeen. Mu a kuinka moni ilallinen pys yy pi ämään alhaisen uo oksen ka - jaa? Tuo aja a i see kyy ön mai- dos a selkeäs i ko keamman hin- nan, si en uo eis aminen onnis ui- si, Ka jalainen o eaa. Kainuussa kyy öä jalos e aan pe in eiseen eh ä äänsä, maidon- uo ajaksi. Ka jalainen ei pidä hy- änä kehi yksenä si ä, e ä kyy ö säilyisi ain maisemanhoi ajana. G een ca e - oiminnassa olisi uusia- kin mahdollisuuksia. – Siinä on eh ä ä yh eis yö ä hoi- oalan kanssa. Yh eis yö ko os uu kaiken uuden luomisessa, Ka jalai- nen näkee. Kehi yshankkee hajanaisia Kainuun amma iopis o saa uosi - ain 60 000 eu oa al ion ahaa gee- nipankkika jan ylläpi oon. – Minis e iöissä ei oikein ymmä e- ä alan kehi ämis a e a. Ei gee- nipankkika jaa oi ain säilöä. On hassua, e ä meidänkin on ano a- a ylläpi o ahoi us a ope ushalli- uksel a, jo a saadaan aas uosi menemään. Ta i aan kehi ys ahaa 5-10 uoden yöhön, jo a pääs ään e eenpäin, Ka jalainen näkee. Maa iais en menes yjä – suomalainen kana Suomen maa iais en säily yksessä pa hai a uloksia o a saa u anee kana – innos uneen ha as aja e - kos on u in. Viime uonna YK:n elin a ike- ja maa alousjä jes ö FAO nos i maa iaiskana malliesime kiksi onnis unees a säily ysohjelmas a. Kanojen säily ysohjelma aloi e - iin 1998. P o esso i Juha Kan a- nen ja maaseu uy i äjä Ta ja Ojan- ne kehi i ä oimin amallin, jossa kukin säily äjä huoleh ii pe imän puh audes a ja lisää kan aa. – Jo 60-lu ulla al eu unee u anuu - aja aloi i a suojelemalla Kiu u e- den ja Sa i aipaleen kan oja, ke oo säily ys ä koo dinoi a e ikois u kija Me i Honka ukia Lukes a. Pienes ä joukos a on kas anu yli neljänsadan säily äjän e kos o, joka huoleh ii noin 5000 kanas a. Yleisimpiä o a alhonkan a ja y - nä änkan a, ha inaisimpia jussilan, hämeen ja ho nion kana . – Eläimis ä huolehdi aan hy in ja ihmisiä yhdis ää akkaus ha as uk- seen, Honka ukia ke oo. Si kei ä ja sopeu unei a Honka ukia luonneh ii maa iaiska- naa hy in Suomen olosuh eisiin so- peu uneiksi, si keiksi ja as us us- kykyisiksi. Kuko huoleh i a , e ä koko pa i saa uokaa, ja aa an uha essa ne pois u a iimeisinä. Honka ukia oi oo, e ä kanojen pe imää oi aisiin u kia lisää, sel i - ää, mis ä ne o a ullee Suomeen ja uoda ma kkinoille myös maa i- aiskana uo ei a. Kun säily ysohjelma äy ää ensi uonna 20 uo a, ule aisuus näy - ää hy äl ä. – Säily ys oimii. Maa iaiskanalla on aloisa ule aisuus, pää ää Me i Honka ukia. 16 GeeniVa a 2017 Geeni a ojen suojelua luonnonsuojelualueella Luonnon a akeskus on as uussa Suomen me säpuiden geeni a ojen säilymises ä ja suojelus a. Suojelu yö ä ehdään pe us amalla geeni ese ime siä me siköihin, joiden puus o on luon ais a paikalle sopeu unu a alkupe ää. Geeni ese ime sien puus o uudis e aan luon aises i ai alueen omalla siemenellä. Joskus geeni a oja oidaan suojella muun suojelun ohella, ku en ehdään Sa onlinnassa Pu u eden saa essa, jopa moo o isahan a ulla. TEKSTI: Leena Y jänä, Esko Oksa ja Teijo Nikkanen Lehmuksen geeni ese ime - sässä Suu essa Niinisaa es- sa eh iin kesällä 2016 pi kään suunni el uja me sänhoi o öi ä. Hoi- o öiden o eu aminen aa i a allis a enemmän pohdin aa ja neu o elui a, sillä Suu i Niinisaa i on monella apaa suojel u alue. Saa i kuuluu uonna 1990 hy äksy yyn an ojensuoje- luohjelmaan. Vuonna 1993 se ali - iin lehmuksen geeni ese ime säksi. Vuonna 1998 saa i lii e iin Na u a 2000 ohjelmaan. Lisäksi alue uli Pu- u eden an ayleiskaa an myö ä kun- nallisen suojelun pii iin uonna 2003. Lopul a uonna 2014 aiempien suo- jeluhankkeiden a oi ee yhdis e iin saman säädöksen alle, kun Pu u e- den luonnonsuojelualue pe us e iin. Tämä on ensimmäinen luonnonsuoje- lualue, jonka yh enä suojelupe us ee- na maini aan jonkin puulajin geeni a- ojen suojelu. Suu en Niinisaa en lehmuspuus- o on syn yny luon aises i, mu a me sikkö ei ole luonnon ilainen, sillä ku iolla on eh y hakkui a useaan o - eeseen. Ku assa si ulla 17 uodel a 1925 nähdään nykyisin sa a uo iaa lehmukse noin kaksikymmen uo i- aina ha ennuksen jälkeen. Puus on käsi ely saa ella o a aina ollee a- o aisia, jo en lehmukse o a kas a - anee iheässä pi kä ja solaka un- go . Lehmus en kukkimisen ja lisään- ymisen kannal a ämä ei ole pa as ilanne, sillä pieni kas u ila joh aa pie- neen la ukseen, joka kukkii niukas i. Ny o eu e ujen lehmusme si- kön hoi o öiden suunni elu aloi e iin jo 2009, jolloin Niinisaa i oli sii yny Me sän u kimuslai oksel a Me sähal- li uksen hallin aan ja suojeluohjelmi- en al onnan as uu oli E elä-Sa on ympä is ökeskuksella. Keskus elu osapuolien älillä lisäsi puolin ja oisin ymmä ys ä e i suojelu a oi eiden o eu umisen edelly yksis ä, mikä on helpo anu öiden yh eenso i amis a ja pa haiden käy än öjen löy ämis ä. Suu en Niinisaa en lehmusku io ja sen ympä ille haka u kais ale e o uu hy in ässä ku auskop e in a ulla o e ussa ku assa. KUVA: Esko Oksa. GeeniVa a 2017 17 Me sälehmuksen geeni a- ojen suojellaan meillä pää- osin säily yskokoelmissa, joihin on is u e u a e uja lehmusklooneja lukuisis a pienis ä luon aisis a esiin- ymis ä. Kokoelmien lisäksi on ali u 4 luon ais a leh- musme sikköä geeni ese - ime siksi. Näis ä laajin on Sa onlinnan Pu u eden kahdella saa ella ole a, kolmes a me sikös ä koos- u a Suu en Niinisaa en ja Vasa a in geeni ese i- me sä. Suu en Niinisaa en lehmusgeeni a oja on hyö- dynne y me sä aloudes- sa ke äämällä lehmuksen siemen ä uosina 1997 ja 2002 yh eensä 10,3 kg. Yh eis yö Me sähalli uksen Luon- opal elujen ja Me lan (ny emmin Luonnon a akeskuksen) älillä on oiminu e inomaises i suunni elus- a o eu ukseen saakka. Edellisessä ha ennuksessa uonna 1997 lehmuksille eh iin i- laa pois amalla koi uja ja män yjä lehmusme sikön sisäl ä ja a aamal- la kais ale lehmusku ion ympä ille. Aiemmin lehmus en kaa aminen suojelualueiden jalopuume sikös sä oli hy in aikeaa, koska sen pelä - iin heiken ä än ämän suojellun luon o yypin ominaispii ei ä. Luon- nonsuojelualueen muodos amisen myö ä lehmuksen geeni a ojen hoi- oon saa iin yksi yökalu lisää, sillä suojelupää öksessä ja helmikuulla 2017 Ympä is öminis e iössä ah- is e ussa hoi o- ja käy ösuunni- elmassa mahdollis e aan myös lehmus en kaa aminen, jos ämä on a peellis a lehmus en elin oi- maisuuden ja lisään ymisen kan- nal a. Kun lehmuksia kaade aan, ne jä e ään maahan lahoamaan ja ke y ämään lahoa aa leh- muspuu a. Aiempi hoi okäy än- ö pi i me sän pohjan ”siis inä”, ailla kuollu a puus oa. Hoi o- ja käy ösuunni elmassa an- ne aan yhdeksi alueen hoidon a oi eeksi lisä ä lahopuu a. Ny Niinisaa essa käy e y hak- kuu apa jä ää maas oon puu a lahoamaan sekä maahan e ä pys yyn pi kinä kan oina; näin ehdään linnuille kolopui a ja i- kas u e aan elinympä is öä. Geeni ese ime sien käsi - elyllä ei a oi ella aloudellis- a hyö yä ja puukuu iome ejä aan edis e ään puus on uu- dis umis a ja pe imäl ään mo- nimuo oisen uuden puus on syn yä. Tä ä a oi ellaan ha en a- malla myös lehmuspuus oa. Ha - en aminen uo lisää aloa lehmus- en la us oon sekä maanpinnalle, mikä lisää lehmus en kukin aa ja siemen uo an oa ja edis ää uusien lehmuksen aimien syn ymis ä. Leh- mus aimien sel iy ymis ä ja kas ua edis e ään myös pois amalla a - jos a a alikas oskuuse lehmus en lähis öl ä. Lehmusku ion ympä ille ny a a ulla kais aleella on unsaas i edellisen hakkuun jälkeen syn y- nei ä aimia, joiden oi o aan pian äy ä än kais aleen ja laajen a an lehmusku io a. Pa in uoden kulu - ua kukinnan unsas uminen lienee jo näh ä issä ja iimeis ään 10 uo- den kulu ua on jo a peen pala a paikalle suunni elemaan seu aa aa aihe a lehmusme sikön laajen a- misessa. Käy len ämässä ku auskop e illa Suu en Niinisaa en ja Vasa a in yllä Luken You ube kana alla: you ube.com/LukeFinland geeni ese ime sä Suu en Niinisaa en nuo a lehmuspuus oa uonna 1925. KUVA: Olli Heikinheimo, Lus o, Me lan kokoelma 18 GeeniVa a 2017 Neljä uosikymmen ä Ina ijä en säännös elyn kala alous el oi een hoi oa Vuonna 1941 aloi e iin Ina- ijä en säännös ely esi oi- maa a en. Sen seu auksena aimen-, nie iä- ja siikakanna aan ui a me ki ä äs i. E i u kimushankkeiden ja e- sioikeusp osessien jälkeen alkoi Ina ijä en kalakannoil- le aiheu uneiden hai ojen kompensoin i myös poikasis- u uksin uonna 1976. Seu- an a u kimus en uo aman u kimus iedon ohjaamana hai oja on pys y y kompen- soimaan ja ny emmin myös is u uslajien luonnonkanna o a elpynee . TEKSTI: Pe i Heinimaa Suomen a k isin suu jä i - Ina i- jä i Ina ijä eä on säännös el y uodes- a 1941 läh ien No jan ja Venäjän Paa sjoessa ole ia esi oimalai oksia a en. Säännös elyä a en Ina ijä - en edenpinnan ko keu a nos e - iin puoli me iä, minkä seu auksena an a-alueiden eliöyh eisö aan ui a ja kalojen a in o-olosuh ee muu ui- a . Myös ke ä al en jään painumi- nen ma alan eden ku ualueilla hei- kensi jä iku uis en lajien lisään ymis- ä. Ina ijä en kalas o on ähälajinen, ain 10 luon ais a kalalajia, jois a pää- osa on lohikalalajeja. Näis ä eni en ahinkoa kä sineille lajeille mää ä iin is u us el oi ee saalismene ys en ja säännös elyn aiheu amien hai o- jen kompensoimiseksi. Ina in alueelle on 1950- ja 1960-lu uilla ko iu e u muikku, jos a on muodos unu ä keä a in olaji pe okaloille. Luonnon a akeskuksen Ina in ka- lan iljelylai os on pe us e u Juu uan- joen a elle uonna 1951 Ina ijä en kalakan ojen heiken ymisen kompen- soimiseksi. Alkuaikojen iljely oimin a pe us ui aimenen ja siian luonnonmä- dinhankin aan ja as akuo iu uneiden poikas en is u uksiin. Ruokin a iljelyn kehi ymisen, uusien iljely ilojen a- ken amisen ja luonnon a in olammik- ko- iljelyn aloi amisen myö ä luo iin 1970-lu ulla mahdollisuus aloi aa laajami aisempi is u us oimin a. Li- sää iljelykapasi ee ia el oi e a a en saa iin aken amalla Sa mijä - en kalan iljelylai os Ina ijä en kaak- koispuolelle 1970-lu un lopulla. Nie iöiden moo o ikelkkais u us. KUVA: E no Salonen GeeniVa a 2017 19 Säännös elyn aiheu amien hai o- jen kompensoin i Säännös elyn kalakannoille aiheu ¬ amien hai ojen kompensoi- miseksi mää ä iin Ina ijä elle is u e - a aksi kaloja uodes a 1976 alkaen ja sen si u esis öjen alueelle uodes- a 1985 alkaen. Ina ijä elle aimenia ja jä i¬lohia uli is u aa uosi ain 100 000 aelluskokois a poikas a, nie iöi ä ja ha maanie iöi ä 250 000 ja pohjasiikoja 1 000 000 kesän anhaa poikas a. Si u esille uli lisäksi is u - aa 15 000 aimenen 3- uo ias a poi- kas a ja 108 000 kesän anhaa pohja- siian poikas a. Kala alous el oi een hoidon ke- hi ämiseksi o e iin uonna 1996 käy öön ns. sopeu u a el oi ehoi o, missä is u uksia ohja aan kala alous- a kkailussa is u uspoikasis a, kala- kannois a ja kalas ukses a saa ujen ie ojen pe us eella. Nykyisin kala alo- us el oi e a hoide aan Pohjois-Suo- men ympä is ölupa i as on uonna 2000 an amien, aiempaa jous a am- pien, lupaeh ojen pe us eella koko ahinkoalueella. Kala alous el oi eessa onkin u - kimuksen suosi ukses a ähenne y pohjasiikojen is u uksia siikojen a- oi e a heikomman kas un uoksi. Suu i osa siikasaaliis a onkin nykyisin luonnon uo annos a pe äisin. Pienen- ne yjä siikais u uksia kompensoi- daan e i yises i aimen en is u uksilla. Taimenkan ojen luonnonlisään ymi- nen on kui enkin myös ah is unu ja is u uksissa on iime uosina o e u myös mädin is u aminen mukaan, jo a 3- uo iaiden aimen en is u us- mää ä oidaan pi ää koh uullisina. Nie iäis u ukse o eu e aan 1- uo i- aiden poikas en äsmäis u uksilla ke- ä al en moo o ikelkkakulje uksilla e i puolille Ina ijä eä. Riis a- ja kala alouden u kimus- lai os ja uodes a 2015 Luonnon a- akeskus on o eu anu kala alous- el oi een iljelyn ja is u ukse sään- nös elylu an hal ijan, nykyisin Lapin ELY-keskus, oimeksiannos a. Kala- alous el oi een is u us en uo uise kus annukse o a nykyisin noin 0,7 milj. eu oa. Vel oi e a hoide aan ii- si uo isin oimin ajaksoin, jois a uusin is u us- ja a kkailujakso alkoi uonna 2016. Is u uksissa sii y y paikallis en kalakan ojen käy öön Alueen paikallis en kalalajien ja kan o- jen pe innöllisen aus an u aamisek- si uude emokalapa e aimenes a, nie iäs ä ja pohjasiias a pe us e aan luonnonkalois a. Is u uksissa käy e- ään nykyisin ain paikallisia kalakan- oja. Aiemmin el oi eessa käy e iin Vuoksen esis ön jä iloh a uosina 1976-1985, Koi ajoen plank onsiikaa uosina 1976-1989 ja ha maanie iää uosina 1976-2012. Kala alous el oi een is u us en kehi ämiseksi ja uloksellisuuden a ioimiseksi on e i aikoina eh y e i me kin ämene elmillä laajoja me kin- äohjelmia. Vuosiluokas a 2004 alka- en kaikki is u e a a kala on me ki - y o olii i ä jäyksin, minkä ansios a nykyisin oidaan myös luo e a as i a ioida luonnonkalakan ojen ilaa, luonnon uo annon mää ää ja me ki- ys ä. Saalis kas anu 1990-lu un puoli- älin jälkeen Ina ijä en kokonaiskalansaalis on aihdellu oimakkaas i e i aikoina. Säännös elyn aloi amisen jälkeen saalii oli a alhaisimmillaan 1960-lu- un lopulla ja huipussaan 1989 muik- kubuumin myö ä. 1990-lu un alun muikkukannan omahduksen jälkeen saalii o a kas anee asaises i nyky- asolle 150-160 onniin. Punalihais- en pe okalojen (jä i aimen, jä ilohi, nie iä ja ha maanie iä) saalis on ollu huoma a as i aiempaa suu empi, uonna 2001 saa u e iin ähänas i- nen ennä ys 75 onnia. Jä i aimenen luon ainen lisään yminen on el oi e- hoidon aikana elpyny niin, e ä 2000- lu ulla puole saaliis a on pe äisin luonnossa syn yneis ä poikasis a. Nie iän uosiluokkakoh aisis a saa- liis a on 55-81 % ollu pe äisin 2000- lu un alun is u uksis a. Pohjasiian 2000-lu un is u ukse o a uo anee 23-60 % uosiluokkakoh aises a saa- liis a. Ina ijä i on keskeinen kala-ai a paikallisille ja noin joka kolmas Ina in kunnan alous kalas aa jä ellä. Ko i- a ekalas aja saa a yli puole jä en kokonaissaaliis a, mis ä pääosa e - koilla ä keimpien saalislajien ollessa pohjasiika ja jä i aimen. Kaupallise kalas aja saa a ysillä ja e koilla kokonaissaaliis a eilun iidenneksen ja ä kein saalislaji on pohjasiika. Ul- kopaikkakun alaise i kis yskalas- aja saa a iidenneksen Ina ijä en kokonaissaaliis a ä keimpien saalis- lajien ollessa jä i aimen, nie iä, ha - jus sekä hauki ja mökkiläisillä näiden lisäksi pohjasiika. Nie iänpoikasia Ina in kalan iljelylai oksessa. KUVA: Pe i Heinimaa Nie iöiden moo o ikelkkais u us. KUVA: E no Salonen 20 GeeniVa a 2017 TEKSTI: Me i Honka ukia ja Heli Lindebe g Kesy yshis o ia peu as a po oksi Nykykäsi yksen mukaan po o on kesy y y kahdessa e i kesy yskes- kuksessa: Fennoskandiassa ja Ve- näjällä. Ajankohdan a ellaan olleen neolii isella kaudella. Viimeisen jääkauden jälkeen un u ipeu as a uli ä keä saaliseläin ja sen u in asu us alkoi le i ä pohjoisille alueil- le. Ajan saa ossa illi un u ipeu a ha inais ui me säs yksen seu auk- sena. Suomes a un u ipeu a hä isi kokonaan 1800-lu ulla. Vain pieni osa illis ä kan amuodos a säilyi ny- kypäi iin saakka Kuolan niemimaal- la ja No jan e eläisillä un u ialueilla. Monipuolinen ko ieläin Po on ooli ko ieläimenä on muu u- nu suu es i ajan myö ä. Alun alkaen po oa käy e iin houku useläimenä me säs ykseen. Si emmin po oa a i iin kan o- ja kulje us eh ä issä sekä maidon- ja nahan uo an oon. Po on me ki ys lihan uo annossa ko os ui as a niinkin myöhään kuin 1800-lu ulla. Po o mukana Suomen kansallisessa eläingeeni a aohjelmassa Po o on osa Suomen kansallis a eläingeeni a aohjelmaa, jonka a- oi e on u a a ko ieläin en pe in- nöllinen monimuo oisuus. Suomen po okannan genee isen muun e- lun mää ä ei ole a kalleen iedos- sa. Sen sel i äminen olisi oleellis a geeni a a oimenpi eiden pohjaksi. Keinoja monimuo oisuuden u aamiseksi Kansain älinen luonnonsuojelulii - o IUCN luoki eli uonna 2008 po- on elin oimaiseksi. Tu kijayh eisön mieles ä po ojen yhmäkokojen pie- nen yminen on lisänny sukusii os a ja on muo ou unu uhkaksi lajin sel- iy ymiselle ule aisuudessa. Po on siemennes een ke ää- misen, pakas amisen ja keinosie- mennyksen käy ööno on hyödy po oelinkeinolle o a kiis a oma . Jalos us oiminnan innalla siemen- nes een pakas aminen geenipank- kiin au aa säily ämään po okan- ojen genee is ä monimuo oisuu a ule aisuuden haas eisiin. Keinosiemennyksellä oidaan edis ää halu uja ominaisuuksia a- paa a lisään ymis ä ehokkaammin. Esime kiksi koon alinnalla ähdä- ään suu empiin, lihakkaampiin yk- silöihin, ja suu empaan eu as iliin. Kookkaampien eläin en myö ä ko- konaismää ää oidaan pienen ää, joka ähen äisi al ilaidunalueiden kulumis a lihan uo annon säilyessä ennallaan. Po on siemennes een pakas a- minen on haas eellis a. Alaskassa 2010 pakas e ulla siemennes eellä siemenne yis ä sei semäs ä aa i- mes a yksi uli kan a aksi ja synny i u os asan 22.4.2010. Tuo esiemen- nes eellä uo e uja jälkeläisiä syn yi 1973 Sko lannissa sekä Suomessa 1999 ja 2000 Oulun yliopis ossa. Tuo ealkionsii o uo i elä än asan Kaamasen po o u kimusasemalla 2003. Yksi äisis ä saa u uksis a huo- lima a po on keinollisen lisään- ymisen mene elmä o a ielä lapsenkengissä. Mää ä ie oisen kehi ys yön uloksena pys y ään po o aloudelle luomaan oimi a siemennes een ke äämis-, pakas a- mis- ja keinosiemennysmene elmä . Se a aa mahdollisuude po on sie- menen ulkomaankauppaan ja näin pa an aa suomalaisen po on geeni- pe imää. Po o johda i ihmisasu uksen pohjolaan - Fennoskandiassa ja Venäjällä elää kolme peu an alalajia: un u ipeu a (Rangi e a andus a andus), me säpeu a (Rangi e a andus ennicus) ja huippu uo enpeu a (Rangi e a andus pla y hynchus). - Kesy e yä peu aa ku su aan po oksi - Po o on puoli illi ko ieläin - Po oja elää Fennoskandiassa ja Sipe iassa noin 4 miljoonaa. Ka ibuja on noin 5 miljoonaa. - Po onhoi o on pe in eises i ollu eks ensii ises ä ja säännel yä. Nykyai- kainen po o alous on suun au umassa koh i uo an oeläin alou a, aikka jalos us alin aa ei ielä ehokkaas i hyödynne äkään. - Luken koo dinoimassa A k inen A kki – u kimushankkeessa e si ään pohjois en ko ieläin en, po ojen, nau ojen ja he os en, genomi ason so- peu umismekanismeja aa i iin elinolosuh eisiin. KUVA: Me i Honka ukia GeeniVa a 2017 21 Ko imais en koi a o ujen uosi 100- uo iaan Suomen juhla uo ena, Kennellii o kunnioi aa ko imaisia koi a o uja ”Ko imaise odu kansallisaa eenamme” -hankkeella. Hankkeen a oi eena on u us u aa suomalaise ko imaisiin koi a o uihin sekä kii ää niiden kas a ajia hy in ehdys ä yös ä. Kennellii o aloi aa myös oimenpi ee sopi ien koi ien ali semiseksi geenipankkiin Kansallisen eläingeeni a aohjelman o eu amiseksi. TEKSTI: Heidi Ka jalainen, Suomen Kennellii o KUVA: Suomen Kennellii o/Hannu Hu u Käy öominaisuude kan a a yhä Ko imaise odu alkoi a muo ou- ua nykyisiksi 1800-lu un lopul- la ja 1900-lu un alussa, aikkakin koi illa me säs äminen sekä niiden hyödyn äminen paimennus eh ä is- sä oli suomalaisille ja saamelaisille u ua huoma a as i a hemminkin. Kansalliskoi aamme suomenpys y- ko aa käy e ään edelleen me sä- kanalin ujen sekä pienpe ojen me - säs yksessä, mu a a a on a ei ole kuulla ’pikinokan’ haukku an hi i- me sälläkin. Ka hujen ja hi ien me säs yk- seen ko oisis a oduis a käy e ään yleisimmin ka jalanka hukoi aa. La- pinpo okoi ia ja suomenlapinkoi ia yösken elee yhä po onhoi oalu- eilla paimennus eh ä issä. Suo- menlapinkoi a on osin alloi anu sydämiä enene issä mää in myös seu akoi ana. Suomenajokoi an menes yminen jäniksen ja ke un me säs yksessä pe us uu hy iin käy öominaisuuksiin Suomen al i- sissa olosuh eissa. Ko imais en o- ujen geeni a oihin lue aan mukaan myös pohjanpys yko an suomalai- nen kan a. Ro ua käy e ään nykyisin me säkanalin ujen ja pienpe ojen me säs ykseen. Te eysominaisuuksien aaliminen 1980-lu ulla nousi huoli koi a o- duissa esiin y is ä pe innöllisis ä sai auksis a sekä sukusii osas een nousus a. Kennellii o o i käy öön- sä 1980-lu un puoli älissä Pe in- nöllis en ikojen ja sai auksien as- us amisohjelman (PEVISA), joka sekä yleisellä e ä o ukoh aisella asolla ohjaa koi ien e eysjalos- us a. Ro ukoh aisissa jalos uksen a oi eohjelmissa seu a aan o ujen e ey ä, luonne a, käy öominai- suuksia sekä populaa ion koi ien ja- los uskäy öä ja jälkeläismää iä. Ro- ujen monimuo oisuuden ilas a on 2000-lu ulla eh y u kimuksia DNA- ekniikkaa hyödyn äen. Pe innöllis- en au ien ja ikojen yleis ymis ä on as us e u myös geeni es ein. Geenipankkiin ali a a koi a Geenipankkiin ali aan sellaisia kandidaa iu oksia, joiden pe imää on hyödyllis ä käy ää koi akannan pe imän el y ämiseen, jos a e niin aa ii. Ta oi eena on ali a 25- 30 u os a kus akin odus a ja ke ä ä niis ä siemennes e ä pakas e a- aksi noin 15-30 siemennysannos- a. U os en ulee olla kliinises i e - ei ä, ja niille ehdään myös seu- lon a u kimukse o u yypillis en pe innöllis en ongelmien a al a. Saman odun e i u os en ulee olla mahdollisimman e isukuisia muihin ali uihin u oksiin sekä myös ny- kyiseen na upopulaa ioon nähden. U oksien iiden pol en pe us eella laske u sukusii osas e ei saa yli ää 6.25 %. Kennellii o ja o ujä jes ö eke ä u os alinna yh eis yössä. Tä kein eh ä ä geeni a ojen hoidossa on huoleh ia nykyises ä koi akannas amme, ehdä pää ök- siä koi ien hy in oinnin puoles a. 22 GeeniVa a 2017 Kuninkaallise apa pe ilajikkee ja sa a uu a yyppiä Ta ha apa pe i on puu a hojemme unne uimpia ihanneksia. Sen mehe iä leh i uo eja nau iskellaan alkukesällä aikkaina jälki uokina. Luonnon a akeskuksen u kimuksen mukaan ko ipuu a hoissa kas aa useimmi en anha b i iläinen apa pe ilajike Queen Vic o ia. Eloku a ’Rapa pe in kadonnei a geenejä me säs ämässä’ ke oo äs ä u kimukses a ja geeni a ojen säily ämises ä. Va salääkkees ä b i ien he kku Rapa pe in juu ia on käy e y Aa- siassa lääkkeenä 5000 uo a ja Eu oopassakin 1500-lu ul a läh ien. Tu un seudulla ”Muncks aba be ” unne iin 1600-lu ulla. Rapa pe in leh i uo ien käy ö a in ona yleis yi 1800-lu un alku- puolella, jolloin b i iläinen Joseph Mya jalos i a ha apa pe ilajikkeen Queen Vic o ia (Vic o ia). Tuolloin jalos e iin suu isa oisia, ähäkui ui- sia, hy änmakuisia ja ie yn ä isiä lajikkei a. Suomessa on myy y 1880-lu- ul a läh ien yli kah akymmen ä e i- lais a apa pe ilajike a juu akoina ai siemeninä. Näis ä Vic o ia oli suosi uin, mu a saa a illa oli myös esime kiksi lajikkei a P inssi Albe , Linnaeus, Mona ch ja C imson Pe - ec ion. Rapa pe in geeni a oja ke ä iin 1980-lu ulla Pohjoismaiden Geeni a akeskuk- sen ke äyksen pohjal a pe us e us- sa kansallisessa apa pe ikokoel- massa on 36 kas ikan aa kahdel a- kymmenel äkahdel a paikkakunnal- a. Kokoelma sijai see Luonnon a- akeskuksen Piikkiön oimipaikas- sa. Koska noin puole kokoelman apa pe eis a on Vic o ia-lajike a ai sen kal aisia, on ollu a e uudis aa kokoelmaa monimuo oisemmaksi. Rapa pe ien genee inen u ki- mus Vuonna 2015 kas ikuulu uksella saa iin ie o yli 700 anhas a a- pa pe is a, jois a 375 kas ikan aa ali iin u kimukseen iän, löy öpaik- kakunnan, kas iin lii y än muis i ie- don ja muiden e i yisominaisuuksien pe us eella. Myös kokoelman apa - pe ikanna ja 16 lajikenäy e ä Tans- kas a ja Yhdys allois a u ki iin. Rapa pe ien DNA e is e iin kan- salais en lähe ämis ä leh inäy eis- ä. Genee is ä monimuo oisuu a a ioi iin käy ämällä kuu a mik o- sa ellii ia, jo ka unnis i a yh eensä 71 alleelia eli e ipi uis a DNA-alue - a. Yli 60 % kaikis a näy eis ä oli äysin ai lähes samanlaisia kuin ko- koelmassa ole a lajike Queen Vic o- ia. Tanskas a saadu näy ee lajik- keis a Linnaeus, S awbe y ja The Su on oli a keskenään samanlai- sia. Kansalais en lähe ämis ä näy - eis ä löy yi 19 ällais a kas ia. Uuden yyppisiä kas ikan oja, joi a ei geeni a akokoelmassa en- nes ään ole, löy yi ois asa aa. Tu - kimuksen ansiois a oidaan kokoel- mas a pois aa keskenään genee i- ses i iden ise kanna ja o aa ilalle kansalaisil a löy ynei ä a okkai a anhoja apa pe eja. Ilmiöpohjais a oppima e iaalia Peda.ne -koulu e kkoon on koo u laaja uhannen si un oppikokonai- suus iljelykas ien monimuo oisuu- des a. Tie opake i ke o a pel ojen ja puu a hojen geeni a akas eis a ja niiden suojelus a. Ope aja o a laa inee aiheis a myös ope usko- konaisuuksia. Mukana on eloku- a Rapa pe in kadonnei a geenejä me säs ämässä. Viljelykas ien mo- nimuo oisuus sopii ilmiöpohjaiseen oppimiseen niin pe uskoulussa kuin oisella as eella. www.geeni a aoppi. i Rapa pe ieloku an ku aus a Piikkiön geeni a akokoelman ää ellä. TEKSTI: Me ja Ha ikainen, Pi jo Tanhuanpää, Te hi Suojala-Ahl o s, Maa i Heinonen ja Teija Tenhola-Roininen KUVA: Elisa Uusi asi GeeniVa a 2017 23 Rapa pe ieloku an ku aus a Piikkiön geeni a akokoelman ää ellä. Luonnon a akeskuksessa ke ä ään ie oja ja näy ei ä anhois a sipulikukis a. Ta - koi uksena on sel i ää, mis ä sipulikukkalajeis a meillä a- a aan ielä anhoja kan oja, jo ka o a säilynee 1950- lu ul a ai si ä aikaisemmil a uosikymmenil ä. TEKSTI ja KUVA:Si kka Juhanoja Tie oa ke ä ään kas ikuulu- us en a ulla apah umissa ja medioissa. Vanhois a sipuli- kukis a on saa u ilmoi uksia sadois- a kas ikannois a. Eni en ie oa on ke yny Va sinais-Suomes a, Uu- del amaal a ja Pi kanmaal a. Poh- joisimma ilmoi ukse o a Kemis ä. Ilmoi us en pe us eella on pyyde - y kas inäy ei ä, jo ka on is u e - u Luonnon a akeskuksen pellolle Piikkiöön e ailua a en. Ulkomail- a on ila u anhoja lajikkei a e ai- lun ueksi. Va haiske ään kukkijoi a Ke ään ensi ai ui a, lumikelloja, on kymmenkun a. Näis ä suu in osa on puis olumikelloja, jo ka le iä ä upasmaises i. Täh ilumikellos a on saa u joi akin näy ei ä. Sinikukkai- sis a pikkusipuleis a idänsinililjoja on saa u eni en. Aineis ossa näy - äisi ole an sekä anhoja, helpos i le iä iä kan oja e ä lajikkei a, joi- den kuka o a ummempia ja un- saampia. Isoke ä ähdes ä on saa u näy ei ä. Helmililjois a osa edus aa pi kään iljelyssä ollu a hen ohel- mililjaa, joka le iää pa haimmillaan laajoiksi kas us oiksi. Na sissi- ja ulppaaniaa ei a ja liljalois oa Na sisseis a on saa u suu in mää ä näy ei ä. Valkona sisseis a e o uu sel äs i joi akin yyppejä: yksinke - aise ” asaaninsilmä”, ’Recu us’, unoilijanna sissi ’Ac aea’ ja ke an- nainen hellun aina sissina unne u muo o. Ke annainen alkona sis- si on monimuo oinen: e äleh ien muo o, koko ja mää ä aih ele a , samoin sisimpien e äleh ien eu- nuksen ä i. Kiinnos a ia o a myös aaleankel aise o ina sissi , jo ka muis u a a anhoja lajikkei a. Vanhoja ulppaaneja on allessa na sisseja ähemmän. Vain anha ulppaanikanna , jo ka lisään y ä pienis äkin si usipuleis a, o a säi- lynee uosikymmenien ajan. Nämä o a usein sine ä än punakukkai- sia, si oja ja muodol aan suippe- ne ia. Vanhoja kel aisia ja punaisia Apeldoo n- ulppaaneja on myös saa u näy eiksi. Liljojen su us a uskolilja-aineis- o aiku aa melko yh enäisel ä, ain i usilmujen esiin yminen aih elee. Tiike ililjoissa aih elu on pien ä, sen sijaan a joliljojen kukan ä i ja e ä- leh ien äpli ys aih ele a paljon. Myös sah amililjois a on näy ei ä. Koi anhampais a, ki jopika ilil- jois a, ke ä lumipisa ois a, ähdi- keis ä, pa a iisililjois a ja my kkylil- jois a on niukas i näy ei ä, ja niis ä oi o aan ielä ilmoi uksia ja näy ei- ä. Myös muis a anhois a sipuliku- kis a iedo o a e e ullei a. Ilmoi- uksen oi ehdä osoi eessa www. luke. i/ilmoi akas i ai sähköpos i - se osoi eeseen si kka.juhanoja@ luke. i. Kas ikuulu us Missä kas aa anhoja pioneja ? Luonnon a akeskus ke ää ie o- ja ja näy ei ä Suomessa 1950- lu ulla ai si ä ennen kas aneis a pioneis a. Tämä yö on osa kan- sallis a kas igeeni a aohjelmaa, joka huoleh ii puu a ha- ja maa- alouskas ien monimuo oisuu- den säilymises ä ule ille suku- pol ille. Ke o meille anhois a pioneis a ! www.luke. i/ilmoi akas i Sipulikukkakuulu uksen sa oa 24 GeeniVa a 2017 Lohikalalajien el y äminen al ion a okalojen sopimuskas a uksella Val ion sopimuskas a us oimin a aloi e iin 1970-lu ulla ja uonna 1979 is u e iin ensimmäise lohe . Aluksi a oi eena oli kalas e a ien kalakan ojen ah is aminen mu a uosikymmen en aikana painopis e on sii yny uhanalais en lohikalakan ojen el y ämiseen ja samalla lohen innalle is u uksiin on o e u jä ilohi, me i- ja jä i aimen sekä nie iä. TEKSTI: Pe i Heinimaa Luonnon a akeskus kas a aa kalanpoikasia is u uksiin pai - si omissa lai oksissaan myös sopimuskas a uksella yksi yisissä kalan iljelylai oksissa. Val ion omissa lai oksissa kas a e aan lai os en il- jelykapasi ee in pui eissa emokalan- iljelyn innalla kalanpoikasia e i yi- ses i al ion omiin el oi eisiin ku en Ina ijä en kala alous el oi eeseen, joidenkin uhanalais en kalakan ojen el y ämiseen sekä kalan u kimuk- sen a peisiin. Aiemmin on uo e u laajami aises i lohenpoikasia mm. To nionjoen ja Simojoen lohikan o- jen el y ysis u uksiin, mu a niis ä on luo u u lohikan ojen ah is umi- sen myö ä 2000-lu un alkupuolella. E i yises i aelluskokois en, yleensä 2- uo iaiden poikas en kas a ukses- sa, on kui enkin jo pi kään u audu - u myös yksi yis en iljely-y i ys en kapasi ee iin ja oimin a apa aloi- Sopimuskas a uslohien is u us. KUVA: Juha-Pekka Tu kka GeeniVa a 2017 25 e iin 1970-lu ulla a okalojen sopi- muskas a us oiminnalla. Sopimuskas a uksella uo e u- jen kalanpoikas en ensimmäise is- u ukse eh iin uonna 1979. Aluksi sopimuskas a us oimin a suunna - iin pääosin ne anlohen is u uksiin Suomenlahdelle, Saa is ome elle ja Selkäme elle, mikä ah is i alueen lohikan oja ja u asi saalii alueen lohenkalas ukselle. Toimenpi eellä as a iin I äme en lohikan ojen ah- is amises a eh yihin kansain älisiin sopimuksiin. Lohi-is u ukse oli a 1980-lu ul a aina 1990-lu un puoli- äliin as i e i äin uloksellisia mu a si emmin niiden uo a uus on oi- makkaas i heiken yny monien e i ekijöiden uoksi. Kalas ussää elyn muu umisen ja Pe äme en luonnon- lohijokien elpymisen myö ä lohi-is u- ukse o a ähen ynee ja is u us en painopis e on sii yny muihin uhan- alaisiin kalalajeihin. Vuonna 1986 sopimuskas a uk- sen is u us en pii iin uli ää immäisen uhanalainen Saimaan jä ilohi, minkä säilyminen ois aiseksi pe us uu uu- sien emokalapa ien pe us amiseen uosi ain Pielisjoen alaosaan Kuu - nan esi oimalai okselle palaa ien, sinne aiemmin sopimuskas a ukses- a is u e ujen, jä ilohien kiinnisaami- seen. Ää immäisen uhanalaisen Sai- maan nie iän esiin ymis ä on ue u sopimuskas a uksen poikasis u uksin uodes a 1993 alkaen, mu a nykyisin on sii y y kas a e ujen poikas en sijas a al aosin as akuo iu uneiden nie iän poikas en is u uksiin. Tu ki- mus en pe us eella as akuo iu u- neiden poikas en is u uksilla oidaan pa hai en ah is aa ku ukypsiksi kas- a ien nie iöiden mää iä. Vuodes a 1987 läh ien on uo e u is u uksiin myös ää immäisen uhanalaisen me i- aimenen heikoimpien jokien kan oja Me i aimen en las aus a is u uskulje us a a en. KUVA: Pe i Heinimaa ja uodes a 2014 alkaen myös e i äin uhanalaisen jä i aimenen kan oja. Sopimuskas a uksessa kalan- poikase hanki aan kilpailu amalla ja iljely-y i ykse si ou u a kas- a amaan sopimuksissa mää i el- ly mää ä e i-ikäisiä is u uspoikasia Luonnon a akeskuksen kalan iljely- lai oksissa kunkin kalalajin ja -kan- nan geenihuolle uilla emokalapa illa uo e us a mädis ä. Nykyisin poikasia hanki aan sei semäl ä e i y i yksel ä ai yh eisöl ä. Is u uske ään koi aes- sa Luonnon a akeskuksen esi iljely- asian un ija lunas a a poikase ilje- ly-y i yksil ä ja huoleh i a poikas en kulje us en jä jes ämises ä is u us- koh eisiin ja niiden asianmukaises a is u amises a is u us esis öjen e i kala alous oimijoiden kanssa. Hy ä yh eis yö e i oimijoiden älillä akaa koko oiminnan hy än uloksellisuu- den. Nykyisin sopimuskas a us a oin is u e aan joka ke ä 400 00-500 000 lohen, me i aimenen, jä ilohen ja jä i aimenen yksi- ai kaksi uo ias- a poikas a. Poikas en a o on uo- si asolla noin puoli miljoona eu oa. Ne an loh a is u e aan Suomenlah- een laske iin jokiin ja Pe änme en lohikan oja Saa is ome een ja Selkä- me een laske iin jokiin. Pe äme ellä Kiiminkijokeen py i ään ko iu amaan Iijoen lohi ja me i aimen. Me i aime- nen luonnonkan oja ah is e aan In- ga skilanjoella, Isojoella ja Les ijoella jokien oman me i aimenkannan is u- uksin. Vuoksen esis ön jä iloh a is- u e aan Pielisjokeen Kuu nan oima- lai oksen alapuolelle sekä Lieksanjo- keen. Rau alammin ei in jä i aimen- a is u e aan ei in koskille ukemaan aellukselle aina Päijän eelle saakka ael a aa kan aa. ” A okalojen sopimuskas a uksella iljely-y i ykse mukaan al ion is u uksiin ”