RISKIAMMATIT, -ALAT JA -ALTISTEET
TYÖPERÄISTEN SAIRAUKSIEN REKISTERIN
PERUSTEELLA
Työ e eyslai os
A be shälsoins i u e
Finnish Ins i u e o Occupa ional Heal h
PL 40, 00032 Työ e eyslai os
www. l. i
ISBN 978-952-261-858-0 (PDF)
’Riskiamma i , -ala ja -al is ee Työpe äis en sai auksien ekis e in pe-
us eella’ -hankkeen a oi eena oli löy ää yöikäis en (15-64 - uo iai-
den) me ki ä immä ajankoh aise iski oimiala , -amma i ja -al is ee
analysoimalla Työpe äis en sai auksien ekis e in aineis o 10 uoden
ajal a ( . 2005-2014).
Hankkeen ulos en pe us eella laadi iin amma i au ien ehkäisyohjelma,
jossa ehdo e aan kohdenne uja oimia amma i au ien ehkäisemiseksi.
10 VUODEN AINEISTON ANALYYSI
Riskiamma i , -ala ja -al is ee TPSR:n pe is eella
Ki si Koskela
K is iina Aal o-Ko e
Ma ia Pesonen
Hille Suojaleh o
I meli Linds öm
Liisa Ai aksinen
Ka i Suu onen
Johanna Leh imäki
Pauliina Toi io
T I E T O A T Y Ö S T Ä
1
RISKIAMMATIT, -ALAT JA -ALTISTEET
TYÖPERÄISTEN SAIRAUKSIEN REKISTERIN
PERUSTEELLA
10 VUODEN AINEISTON ANALYYSI
Ki si Koskela, K is iina Aal o-Ko e, Ma ia Pesonen, Hille Suojaleh o, I meli
Linds öm, Liisa Ai aksinen, Ka i Suu onen, Johanna Leh imäki ja Pauliina
Toi io
Työ e eyslai os
Helsinki
2
Työ e eyslai os
Työlääke iede
PL 40
00032 Työ e eyslai os
www. l. i
Toimi us: Koskela Ki si
Pii okse : Koskela Ki si, Toi io Pauliina, Leh imäki Johanna
© 2019 Työ e eyslai os ja ki joi aja
Hanke on o eu e u yh eis yössä Sosiaali- ja e eysminis e iön kanssa.
Tämän eoksen osi ainenkin kopioin i on ekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin
eh yine muu oksineen) mukaises i kielle y ilman asianmukais a lupaa.
ISBN 978-952-261-858-0 (PDF)
3
TIIVISTELMÄ
’Riskiamma i , -ala ja -al is ee Työpe äis en sai auksien ekis e in pe us eella’ -hankkeen
a oi eena oli löy ää yöikäis en (15-64 - uo iaiden) me ki ä immä ajankoh aise iski-
oimiala , -amma i ja -al is ee analysoimalla Työpe äis en sai auksien ekis e in aineis o
10 uoden ajal a ( . 2005-2014). Huomio a aa i ia endejä py i iin saamaan esiin pe-
iodi aisella a kas elulla ( a kas elujakso . 2005-2009 ja . 2010-2014). Hankkeen a oi -
eena oli uo aa ie oa amma i au ien ja yöpe äisen sai as a uuden kohdenne un p e-
en ion pohjaksi.
Työikäis en 10 uoden aineis ossa ah is e ujen amma i au i apaus en lukumää ä on ä-
hen yny 58 % a kas elujaksolla. Työikäis en sel äs i yleisin ah is e u amma i au i oli
melu amma. Asbes iplakki au i ylsi kolmanneksi yleisimmäksi ah is e uksi amma i au-
diksi ä sy yskoske usiho uman jälkeen. Menneinä uosina apah unu al is uminen me-
lulle ja asbes ille aiheu a a edelleenkin noin 45 % kaikis a yöikäis en ah is e uis a am-
ma i audeis a ja me ki ä ä osuus ah is e ujen amma i au ien lukumää än ähenemi-
ses ä lii yy juu i näihin al is eisiin.
Lukumää än laskun aus alla oidaan ulki a ole an myös yöelämässä apah unee muu-
okse mm. au oma isaa ion myö ä, yö e eyshuol o esu ssien pa aneminen sekä y i ys-
en panos aminen yöolojen kehi ämiseen, yösuojeluun ja yöhy in oin iin. Aiemmassa
”Miksi amma i audi ähene ä ” -hankkeessa1 ode iin kui enkin, e ä näy öä yöolojen
pa anemiselle ei ole saa a illa objek ii is en yöolojen mi a eiden puu uessa. Myös yksi-
yisy i äjyyden ja pä kä öiden lisään ymisellä oi olla aiku uksia amma i au i ilas oihin.
Yksi yisy i äjillä ei ole lakisää eis ä el ollisuu a hankkia yö apa u ma- ja amma i au i-
akuu us a ja pä kä yö oi a aiku aa halukkuu een hakeu ua amma i au i u kimuksiin.
Toisaal a joihinkin amma i au eihin (esime kiksi amma ias ma ja -nuha) lii yy odennä-
köises i me ki ä ää alidiagnos iikkaa, sillä oi eiden aus al a ei äl ämä ä unnis e a yö-
pe äis ä syy ä.
Työikäis en 10 uoden ah is e ujen amma i au ien aineis on pe us eella iskial is ei a
o a ysikaalisis a al is eis a melu ja käsi ä inä, kemiallisis a al is eis a asbes i, mä kä yö,
eläin en epi eeli, ka a ja e i ee (e i yises i lehmä), pesuainee , jauho , ilja ja ehu , li-
kainen yö, ha si ja muo i , leikkuunes ee ja kumikemikaali , biologisis a al is eis a ho-
mesiene , Puumala- i us, syyhypunkki ja a as opunkki sekä yysisis ä ja mekaanisis a e-
kijöis ä ois o yö.
Vah is e ujen amma i au i apaus en kokonaislukumää än ai yöllisiin suh eu e un il-
maan u uuden osal a iski oimialoiksi nousi a mm. ’kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’,
’e ikois unu akennus oimin a’, ’ alon aken aminen’, ’me alli uo eiden almis us (pl. ko-
4
nee ja lai ee )’, ’ e eyspal elu ’, ’muiden kulkuneu ojen almis us’, ’pape i- ja ka onki-
uo eiden almis us’, ’saha a a an sekä puu- ja ko kki uo eiden almis us’, ’me allien ja-
los us’, ’elin a ikkeiden almis us’, ’muiden ei-me allis en mine aali uo eiden almis us’
sekä ’muiden koneiden ja lai eiden almis us’. Pe iodi aisessa a kas elussa ah is e ujen
apaus en kokonaislukumää än ähenemis ä apah ui lähes kaikissa oimialaluokissa,
mu a ’muu henkilökoh aise pal elu ’- oimialaluokan endi oli nouse a. Suu in osa a-
pauksis a ki jau ui ’pa u i ja kampaamo ’ - oimialalle.
Riskiamma eiksi nousi a ah is e ujen amma i au ien kokonaislukumää än ai yölli-
siin suh eu e un ilmaan u uuden osal a mm. ’konepaja- ja alimo yön ekijä sekä asen a-
ja ja ko jaaja ’, ’ akennus yön ekijä ym. (pl. sähköasen aja )’, ’maan iljelijä ja eläin enkas-
a aja ’, ’p osessi yön ekijä ’ sekä ’elin a ike-, puu yö, aa e us- ja jalkinealan almis us-
yön ekijä ’. ’P osessi yön ekijä ’ -amma iluokan apauksis a noin puole ki jau ui elin a -
ike eollisuuden ja saha a a an sekä pape in ja ka ongin almis uksen p osessi yön eki-
jöille. Myös ’elin a ike-, puu yö, aa e us- ja jalkinealan almis us yön ekijöillä’ ah is e-
un amma i audin ilmaan u uus oli ko kea. Tämän amma iluokan apaukse keski y ä
amma iluokkiin ’lihanleikkaaja , kalankäsi elijä ’, ’leipu i ja kondii o i ’, ’huonekalupuu-
sepä ym.’ ja ’konepuusepä ’.
Työikäis en amma i au iepäilyjen mää ä on laskenu 10 uodessa noin 30 %. Työikäis en
amma i au iepäilyjä ki ja iin lukumää äises i eni en oimialaluokkiin ’ e eyspal elu ’,
’kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’, ’julkinen hallin o ja maanpuolus us ym.’ sekä ’koulu us’.
Amma iluoki ain a kas el una amma i au iepäilyjä ki ja iin lukumää äises i eni en ’ko-
nepaja- ja alimo yön ekijöille sekä asen ajille ja ko jaajille’’. Amma i au iepäilyn ilmaan-
u uus oli suu in yöllisiin suh eu e una ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalkinealan
almis us yön ekijöillä ym.’.
10 uoden a kas elujaksolla yöikäis en amma i au ien ja niiden epäilyjen yh eisluku-
mää ä on ähen yny 42 %. Kaikis a amma i audeis a ja amma i au iepäilyis ä noin nel-
jännes oli melu ammoja ai niiden epäilyjä, noin 20 % amma i-iho au eja ai niiden epäi-
lyjä ja noin 15 % amma ias moja ai niiden epäilyjä. Yleisimmä ki ja u al is ee oli a
melu, ois o yö ja homesiene . Amma i au eja ai niiden epäilyjä ki ja iin lukumää äises i
sel äs i mui a oimialaluokkia enemmän ’kas in iljely ja ko ieläin alou een ym.’ sekä ’ e -
eyspal eluihin’. Jälkimmäisellä pe iodilla ’ e eyspal eluiden’ oimiala sii yi ensimmäi-
selle sijalle. Amma iluoki ain a kas el una amma i au eja ai niiden epäilyjä ilmaan ui
eni en ’konepaja- ja alimo yön ekijöille sekä asen ajille ja ko jaajille’. Työllis en mää ään
suh eu e una ilmaan u uus oli suu in ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalkinealan al-
mis us yön ekijöillä ym.’.
10 uoden a kas elujaksolla yöikäisillä ode iin yh eensä 1 146 amma i audiksi ah is-
e ua as maa: 791 he kis ä ien ekijöiden aiheu amaa, 333 kos eus au ioal is eiden ja
5
homeiden aiheu amaa (323 kos eus au ioal is eiden ja 10 maan iljelys yön homeiden ai-
heu amaa) ja 22 ä sy ysas maa. Vah is e ujen amma ias ma apaus en uosi aisessa lu-
kumää ässä ja yöllisiin suh eu e ussa ilmaan u uudessa ode iin laske a endi. Vuosina
2009-2010 amma ias moja ja e i yises i kos eus au ioal is umiseen lii y iä as moja ah-
is e iin kui enkin sel äs i keskimää äis ä enemmän. Taus alla on uonna 2009 STM:n
ase aman yö yhmän suosi us sii ymis ä al is uskokeis a PEF- yöpaikkaseu an aan kos-
eus au ioiden aiheu amien amma ias mojen diagnos iikassa. Ä sy yksen aiheu amissa
as moissa ode iin selkeä kas a a endi 10 uoden seu annan aikana. Amma ias man
osal a iski oimialoja oli a mm. ’kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’, ’koulu us’, ’ e eyspal-
elu ’, ’elin a ikkeiden almis us’ sekä ’julkinen hallin o ja maanpuolus us ym.’ ’Ra i se-
mis oiminnan’ amma ias mojen lukumää ä sekä yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus li-
sään y ä jälkimmäisellä pe iodilla. Riskiamma eja puoles aan oli a mm. maan iljelijä ja
eläin enkas a aja ’, ’p osessi yön ekijä ’, ’ope aja ai muu ope usalan asian un ija ’ ja
’pal elu yön ekijä ’.
10 uoden a kas elujaksolla yöikäis en uosi ain ah is e ujen amma inuhadiagnoo-
sien lukumää ä on me ki ä äs i laskenu . Amma inuhan me ki ä immä aiheu aja o a
kas i- ja eläinpe äise al is ee . Riski oimialoiksi nousi a ’kas in iljely ja ko ieläin alous
ym.’, ’elin a ikkeiden almis us’ ja ’ a i semus oimin a’ sekä näiden alojen koulu us. Ris-
kiamma eiksi nouse a ’maan iljelijä ja eläin enkas a aja ym.’ (sisäl ää myös maa alous-
lomi aja ) sekä elin a ikkeiden almis uksen ja a i semus oiminnan amma i , ku en lei-
pu i ja koki .
Alle gis en koske usiho umien uosi aisessa mää ässä näkyy laske a endi a kas e-
lujakson aikana. Riskial is eiksi nouse a e i yises i kumikemikaali , epoksikemikaali , me-
alli , iso ia solinoni-säilön äainee , ak ylaa i , kampaajan kemikaali ja o maldehydi. Ris-
ki oimialoja o a mm. ’ e eyspal elu ’, ’muu henkilökoh aise pal elu ’ (sisäl ää mm.
kampaamo- ja kauneudenhoi opal elu ), ’e ikois unu akennus oimin a’, ’ alon aken a-
minen’, ’kas in iljely ja ko ieläin alous’ ja ’me alli uo eiden almis us (pl. konee ja lai -
ee )’. Työllis en mää ään suh eu e ussa ilmaan u uudessa ei- eollisis a oimialois a ain
’muu henkilökoh aise pal elu ’ ja ’ yöllis ämis oimin a’ (sisäl ää myös yö oiman uok-
auksen) nouse a iski oimialojen joukkoon. Alle gisen koske usiho uman osal a iskiam-
ma eja o a mm. ’ akennus yön ekijä ’, ’pal elu yön ekijä ’, ’konepaja- ja alimo yön eki-
jä ym.’ ja ’p osessi yön ekijä ’.
Myös amma i audiksi ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika-
ioiden mää ä on selkeäs i ähen yny 10 uoden a kas elujakson aikana. Nämä audi
syn y ä äli ömän (immunoglobuliini E- eli IgE- äli eisen) alle gisen mekanismin äli yk-
sellä. Riskial is ei a o a mm. eläin en epi eeli, e i ee ym., jauho , ilja ja ilja ehu ja
luonnonkumi. Riski oimialoja o a mm. ’kas in iljely ja ko ieläin alous’, ’elin a ikkeiden
almis us’, ’ a i semis oimin a’, ’majoi us’ (lähinnä ho ellien a in oloiden henkilös ö) ja
6
’ e eyspal elu ’. Kon ak iu ika iaa ja p o eiinikoske usiho umaa esiin yy e i yises i maan-
iljelijöillä ja eläin enkas a ajilla. Mui a iskiamma eja o a mm. ’pal elu yön ekijä ’ ja
’elin a ike-, puu yö- ym. alan almis us yön ekijä ’.
Ä sy yskoske usiho uma oli kolmanneksi yleisin amma i au i 10 uoden a kas elujak-
solla. Amma i audeiksi ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien mää ä on selkeäs i las-
kenu a kas elujakson aikana. Yleisin ä sy ysiho uman aiheu aja on mä kä yö. Mui a
yleisimpiä aiheu ajia oli a pesuainee , likainen yö, kemiallise ekijä , leikkuunes ee , hau-
uminen, öljy ja oi eluainee , kampaajan al is ee ja elin a ikkeiden käsi ely. Riski oimi-
aloja o a mm. ’ e eyspal elu ’, ’kas in iljely ja ko ieläin alous’, ’muu henkilökoh aise
pal elu ’ ja ’ a i semis oimin a’. Pe iodi aisessa a kas elussa apausmää issä näkyy lasku
kaikissa oimialaluokissa pai si ’muissa henkilökoh aisissa pal eluissa’, joka pi ää sisällään
mm. kampaaja ja kosme ologi . Riskiamma eja oli a puoles aan mm. ’pal elu yön eki-
jä ’, ’konepaja- ja alimo yön ekijä ym.’, ’hoi apal elun ja e eydenhuollon yön ekijä ’
(mm. lähihoi aja ) ja ’ e eydenhuollon asian un ija ’ (mm. sai aanhoi aja ).
Amma i audiksi ah is e ujen la e aalis en epikondylii ien, ä inäluun puikkoli-
säkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de Que ain) ja pi käaikaisen käden ai
an een k epi oi an enosyno ii in lukumää ä o a ollee sel äs i laskusuun aisia a -
kas elujaksolla. Myös näiden amma i au ien epäilyjen lukumää ä o a laskenee huoma -
a as i. Riski oimialoja o a mm. ’kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’ ja ’elin a ikkeiden
almis us’. Riskiamma eja o a puoles aan mm. ’maan iljelijä ja eläin enkas a aja ym.’,
’p osessi yön ekijä ’, ’ akennus yön ekijä ym.’ ja ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalki-
nealan almis us yön ekijä ’.
Vah is e ujen annekana aoi eyh ymien lukumää ä saa u i huippunsa uonna 2011,
jonka jälkeen mää ä on ase unu noin 20 apauksen asolle uosi ain. Riski oimialoja o a
mm. ’elin a ikkeiden almis us’, ’sähkölai eiden almis us’ ja ’e ikois unu akennus oi-
min a’. Pe iodi aisessa a kas elussa e i yises i ’elin a ikkeiden almis uksessa’, mu a
myös ’ alon aken amisessa’ ja ’muissa henkilökoh aisissa pal eluissa’, apaus en mää än
endi on nouse a. Riskiamma eiksi nousi a ’p osessi yön ekijä ’, ’konepaja- ja alimo-
yön ekijä sekä asen aja ja ko jaaja ’ ja ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalkinealan
almis us yön ekijä ym.’ Viimeksi maini un amma iluokan apaus en lukumää ä on nous-
su sel äs i jälkimmäisellä pe iodilla.
Tä inä audin osal a ah is e ujen apaus en lukumää än endi on ollu noususuun ai-
nen. Myös ä inä au iepäilyjä on ki ja u enemmän a kas elujakson loppupuolella. Tä-
inä audin osal a iski oimialoja o a mm. ’moo o iajoneu ojen ja moo o ipyö ien ukku-
ja ähi äiskauppa sekä ko jaus’, ’me alli uo eiden almis us (pl. konee ja lai ee )’, ’mui-
7
den koneiden ja lai eiden almis us’, ’ alon aken aminen’ ja ’e ikois unu akennus oi-
min a’. Riskiamma eiksi nouse a ’konepaja- ja alimo yön ekijä sekä asen aja ja ko jaa-
ja ’, ’ akennus yön ekijä ym.’ sekä ’me sä- ja kala alouden yön ekijä ’.
Työikäis en amma i audiksi ah is e ujen melu ammojen lukumää ä on ähen yny
me ki ä äs i a kas elujakson aikana. Melu ammojen äheneminen on ollu suu in a as-
kaassa eollisuudessa. Riski oimialoja o a mm. pape i-, me alli- akennus eollisuus, konei-
den ja lai eiden almis us, saha a a an sekä puu – ym. uo eiden almis us, julkinen hal-
lin o ja maanpuolus us, kulkuneu ojen almis us sekä me allinjalos us. Riskiamma eiksi
nouse a ’konepaja- ja alimo yön ekijä ym.’, ’ akennus yön ekijä ym.’, ’p osessi’- ja ’kul-
je us yön ekijä ’ ja ’luonnon ie een ja ekniikan asian un ija ’, ’upsee i ’ ja ’so ilasamma i-
henkilös ö’.
Työikäisillä ode iin yh eensä 238 ah is e ua amma isyöpää 10 uoden aineis ossa,
jo en amma isyöpä on edelleenkin ajankoh ainen asia. Diagnoosei ain a kas el una eni-
en oli meso elioomia eli keuhkopussin syöpiä ja keuhkosyöpiä. Amma isyö is ä suu in
osa oli asbes in aiheu amia. Sekä keuhkosyöpää e ä meso elioomaa ki ja iin eni en a-
ken amisen oimialoille sekä ’muiden kulkuneu ojen almis ukseen’. Amma iluokis a kes-
keisimmä oli a ’ akennus yön ekijä ym.’ sekä ’konepaja- ja alimo yön ekijä ym.’; me-
so eliooma apauksilla myös ’p osessi yön ekijä ’.
Työikäis en 10 uoden aineis ossa oli yh eensä 1346 apaus a, joille oli ki ja u samana
ajankoh anakaksi ai kolme diagnoosia. Suu immalla osalla ki ja u usea diagnoosi oli-
a amma i-iho au idiagnooseja. Kun apaukselle oli ki ja u samanaikaises i amma i-
as ma ja -nuha ai p o eiinikoske usiho uma ai koske usu ika ia IgE- äli eis ä alle giaa
aiheu a a maa alous yön al is ee ja jauho oli a a allisimma amma i audin aiheu a-
ja .
’Riskiamma i , -ala ja -al is ee Työpe äis en sai auksien ekis e in pe us eella’ -hankkeen
ulos en pe us eella laadi iin amma i au ien ehkäisyohjelma, jossa ehdo e aan koh-
denne uja p e en ii isiä oimia lii yen mm. amma i au ien ehkäisemiseen maa alous-
yössä. Lisäksi usei a koulu ukseen, ohjaukseen ja iedo amiseen lii y iä aihei a nousi
esille. 10 uoden a kas elujaksol a saa u ilas o ie o osal aan myös ah is i kos eus au-
ioas man osoi amiseen lii y ien mene elmien a ioin i a e a.
Amma i au i ilas oinnin kehi äminen on keskeis ä. Amma i au i ilas oin ia ulee ke-
hi ää edelleen si en, e ä kaikkien ah is e ujen amma i au ien ja amma i au iepäilyjen
diagnoosi ule a ilas oiduiksi. Samoin aineis on laadullisiin ekijöihin ulee kiinni ää en-
is ä enemmän huomio a.
8
Kannus aminen amma i au i-ilmoi uksen en is ä ak ii isempaan käy öön on myös
oleellis a. Ajankoh aises i amma i au i-ilmoi us on käy össä ain noin iidesosas a ekis-
e in apauksis a. Amma i au i-ilmoi ukses a iedo aminen säännöllisin äliajoin pi ää
luon e as i amma i au ien ja yöpe äis en sai auksien eemaa esillä myös yö e eyshuol-
loissa ja e ikoissai aanhoidossa. Toisaal a amma i au i-ilmoi uksis a saa a illa iedoilla on
keskeinen me ki ys ekis e in aineis ossa. Mikäli amma i au i-ilmoi us en osuus ekis e in
apauksis a saa aisiin kas amaan, niin sillä olisi myös olennainen me ki ys ekis e in aineis-
on laa uun.
15
ABSTRACT
The aim o he s udy ‘Risk occupa ions, b anches and exposu e agen s based on he da a
in he Finnish egis e o occupa ional diseases’ was o ind he mos signi ican cu en
isk b anches, occupa ions and exposu e agen s o he wo king-age popula ion by ana-
lyzing he 10-yea da a (2005–2014) o he Finnish egis e o occupa ional diseases. We
used pe iodical analysis o disco e any no able ends (pe iods 2005–2009 and 2010–
2014).
The numbe o ecognized occupa ional diseases among he wo king-age popula ion has
dec eased by 58% du ing he inspec ion pe iod. Noise-induced hea ing loss is he mos
common ecognized occupa ional disease among he wo king-age popula ion. Pleu al
plaques a e he hi d mos common ecognized occupa ional disease a e i i an con ac
de ma i is among he wo king-age popula ion. Exposu e o noise and asbes os in he pas
is s ill causing up o 45% o ecognized occupa ional diseases. Howe e , a signi ican pa
o he dec ease in he numbe o ecognized occupa ional diseases du ing he inspec ion
pe iod is explained by he dec ease in ecognized occupa ional diseases caused by hese
wo exposu e agen s. On he o he hand, many o he issues can be in e p e ed as ha ing
in luenced he dec ease o he numbe o ecognized occupa ional diseases, such as
changes in he wo king li e, imp o ed esou ces in he occupa ional heal h se ices, in-
es men s in de eloping wo king condi ions, in occupa ional heal h and sa e y and in well-
being a wo kplaces.
The high- isk exposu e agen s based on he 10-yea da a o he wo king age popula ion
a e noise and hand-a m ib a ion om he physical agen s, ‘asbes os’, ‘we wo k’, ‘epi he-
lium, u and sec e ions (especially cow)’, ‘de e gen s’, ‘ lou s, g ains and eeds’, ‘di y wo k’,
‘ esins and plas ics’, ‘cu ing oils’, ‘ ubbe chemicals’ om he chemical agen s, ‘molds’,
Puumala- i us, ‘i ch mi e’ and ‘s o age mi e’ om he biological agen s and ‘ epe i i e
wo k’ om he physical and mechanical ac o s.
Based on he o al numbe o ecognized occupa ional diseases o on he incidence o
cases pe 10,000 employed people, ‘c op and animal p oduc ion’, ‘specialized cons uc ion
ac i i ies’, ‘cons uc ion o buildings’, ‘manu ac u e o ab ica ed me al p oduc s, excep
machine y and equipmen ’, ‘human heal h ac i i ies’, ‘manu ac u e o o he anspo
equipmen ’, ‘manu ac u e o pape and pape p oduc s’, ‘manu ac u e o wood and o
p oduc s o wood and co k e c.’, ‘manu ac u e o basic me als’, ‘manu ac u e o ood p od-
uc s’, ‘manu ac u e o o he non-me allic mine al p oduc s’ and ‘manu ac u e o machin-
e y and equipmen n.e.c.’ we e he high- isk b anches o indus y. When e iewing he
esul s pe iodically, he dec ease in he numbe o ecognized occupa ional diseases was
no iced in almos e e y b anch o indus y excep ‘o he pe sonal se ice ac i i ies’, in
16
which an inc easing end was disco e ed. The cases o his b anch we e mainly cases eg-
is e ed in hai d essing.
The ollowing occupa ions we e cha ac e ized as high- isk occupa ions based on he o-
al numbe o ecognized occupa ional diseases o on he incidence pe 10,000 employed
people: ‘me al, machine y and ela ed ades wo ke s’, ‘building and ela ed ades wo k-
e s, excluding elec icians’, ‘ma ke -o ien ed skilled ag icul u al wo ke s’, ‘s a iona y plan
and machine ope a o s’ and ‘ ood p ocessing, wood wo king, ga men and o he c a and
ela ed ades wo ke s’.
The numbe o suspec ed cases o occupa ional diseases in he wo king-age popula ion
has dec eased by abou 30% du ing he 10-yea pe iod. When e iewing by indus ial
b anch, mos cases we e eco ded in ‘human heal h ac i i ies’, ‘c op and animal p oduc-
ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’, ‘public adminis a ion and de ense; compulso y
social secu i y’ and ‘educa ion’. Mos cases we e eco ded in ‘me al, machine y and ela ed
ades wo ke s’ when we iewed he esul s by occupa ion. The incidence o a suspec ed
case o occupa ional disease pe 10,000 employed people was in ‘ ood p ocessing, wood-
wo king, ga men and o he c a and ela ed ades wo ke s’.
The numbe o ecognized and suspec ed cases o occupa ional diseases in he wo king-
age popula ion has diminished by 42% du ing he 10-yea inspec ion pe iod. O all ecog-
nized and suspec ed cases o occupa ional diseases, abou a qua e we e ecognized o
suspec ed cases o noise- induced hea ing loss, abou 20% we e ecognized occupa ional
skin diseases o suspec ed cases o hem and abou 15% we e ecognized occupa ional
as hmas o suspec ed cases o hem. The mos equen exposing agen s eco ded we e
noise, epe i i e wo k and molds. When iewing by indus ial b anch, he numbe o ec-
ognized and suspec ed cases o occupa ional diseases was highes in ‘c op and animal
p oduc ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’ and ‘human heal h ac i i ies’. Du ing he
second inspec ion pe iod, ‘human heal h ac i i ies’ p oceeded o i s place. When e iew-
ing by occupa ion, ‘me al, machine y and ela ed ades wo ke s’ had he highes numbe
o ecognized o suspec ed occupa ional disease and he incidence pe 10,000 employed
people was highes in ‘ ood p ocessing, woodwo king, ga men and o he c a and e-
la ed ades wo ke s’.
A o al o 1,146 ecognized occupa ional as hmas we e eco ded in he wo king-age
popula ion du ing he 10-yea inspec ion pe iod. O hem, 791 we e caused by sensi izing
agen s, 333 by exposing agen s in we damage and molds (323 we e caused by exposing
agen s in we damage and 10 we e caused by molds in ag icul u e) and 22 we e eac i e
ai ways dys unc ion synd omes (RADS). The e is a dec easing end in he yea ly numbe
o occupa ional as hmas and he incidence pe 10,000 employed people. Howe e , du ing
17
2009–2010, occupa ional as hmas and especially occupa ional as hmas caused by expos-
ing agen s in we damage we e ecognized mo e han on a e age. In 2009, a wo king
g oup assigned by Social a ai s and heal h ecommended ha a wo kplace PEF su ey
eplace inhala ion exposu e es s in he diagnos ics o an occupa ional as hma caused by
exposing agen s in we damage. Du ing he 10-yea inspec ion pe iod he e is an inc eas-
ing end in he numbe o ecognized occupa ional diseases o ecognized eac i e ai -
ways synd ome. ‘C op and animal p oduc ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’, ‘ed-
uca ion’, ‘human heal h ac i i ies’, ‘manu ac u e o ood p oduc s’ and ‘public adminis a-
ion and de ense; compulso y social secu i y’ we e cha ac e ized as isk indus ial b anches
conside ing occupa ional as hma. The numbe o cases o occupa ional as hma and he
incidence pe 10,000 employed people inc eased in ‘ ood and be e age se ice ac i i ies’
du ing he la e pe iod. Risk occupa ions conce ning as hma we e ‘ma ke -o ien ed
skilled ag icul u al wo ke s, ‘s a iona y plan and machine ope a o s’, ‘ eaching p o ession-
als’ and ‘pe sonal se ices wo ke s’.
The numbe o yea ly- ecognized cases o occupa ional hini is has dec eased ema ka-
bly du ing he 10-yea inspec ion pe iod. The mos signi ican exposing agen s causing
occupa ional hini is a e agen s o plan and animal o igin. ‘C op and animal p oduc ion,
hun ing and ela ed se ice ac i i ies’, ‘manu ac u e o ood p oduc s’, ‘ ood and be e age
se ice ac i i ies’ and he educa ion ha gi es he skills o wo k in hese we e de ined as
isk indus ial b anches. ‘Ma ke -o ien ed skilled ag icul u al wo ke s’ (including also a m
elie wo ke s) and occupa ions in he manu ac u ing o oods and ood and be e age
ac i i ies, such as bake s and cooks, we e cha ac e ized as isk occupa ions.
The numbe o cases o ecognized alle gic con ac de ma i is has shown a dec easing
end du ing he inspec ion pe iod. The isk exposing agen s a e ubbe chemicals, epoxy
chemicals, me als, iso hia solinone-p ese a i es, ac yla es, chemicals used by hai d esse s
and o maldehyde. The isk indus ial b anches we e ‘human heal h ac i i ies’, ‘o he pe -
sonal se ice ac i i ies’ (including, among o he hings, hai d esse and beau y salons),
‘specialised cons uc ion ac i i ies’, ‘cons uc ion o buildings’, ‘c op and animal p oduc-
ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’ and ‘manu ac u e o ab ica ed me al p oduc s,
excep machine y and equipmen ’. When iewing by incidence pe 10,000 employed peo-
ple, only ‘o he pe sonal se ice ac i i ies’ and ‘employmen ac i i ies’ including, among
o he hings, s a ing se ice) we e placed among isk indus ial b anches om non-indus-
ial sec o s. The isk occupa ions o alle gic con ac de ma i is a e i.a. ‘building and ela ed
ades wo ke s (excluding elec icians)’, ‘pe sonal se ices wo ke s’, ‘me al, machine y and
ela ed ades wo ke s’ and ‘s a iona y plan and machine ope a o s’.
The numbe o ecognized cases o p o ein con ac de ma i is and con ac u ica ia
has also dec eased du ing he 10-yea inspec ion pe iod. These diseases a e gene a ed by
immedia e (immunoglobulin E – o IgE-media ed) alle gic mechanism. The isk exposing
18
agen s a e i.a. animal epi helium, exc e ions e c., lou , g ains, co n eed and la ex. ‘C op
and animal p oduc ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’, ‘manu ac u e o ood p od-
uc s’, ‘ ood and be e age se ice ac i i ies’, ‘accommoda ion’ (especially s a in he es-
au an s a ho els) and ‘human heal h ac i i ies’ we e cha ac e ized as isk indus ial
b anches o p o ein con ac de ma i is o con ac u ica ia. Especially ‘ma ke -o ien ed
skilled ag icul u al wo ke s’ ha e cases o p o ein con ac de ma i is and con ac u ica ia.
O he isk occupa ions o p o ein con ac de ma i is and con ac u ica ia a e i.a. ‘pe sonal
se ice wo ke s’ and ‘ ood p ocessing, woodwo king, ga men and o he c a and ela ed
ades wo ke s’.
I i an con ac de ma i is placed hi d when iewing he numbe o cases o ecognized
occupa ional diseases du ing he 10-yea inspec ion pe iod. The numbe o ecognized
cases has dec eased signi ican ly du ing he inspec ion pe iod. The mos common cause
o i i an con ac de ma i is was ‘we wo k’. O he common causes we e ‘de e gen s’,
‘di y wo k’, chemical ac o s’, ‘cu ing oils’, ‘ha ching’, ‘oils and lub ican s’, exposing agen s
o hai d esse s and ‘handling o g oce ies’. Risk indus ial b anches o i i an con ac de -
ma i is we e ‘human heal h ac i i ies’, ‘c op and animal p oduc ion, hun ing and ela ed
se ice ac i i ies’, ‘o he pe sonal se ices’ and ‘ ood and be e age se ice ac i i ies’. When
iewing pe iodically, he e is a dec easing end in o he indus ial b anches excep ‘o he
pe sonal ac i i ies’ which con ains i.a. hai d esse s and cosme ologis s. In u n, when e-
iewing by occupa ion, ia. ‘pe sonal se ice wo ke s’, ‘me al, machine y and ela ed ades
wo ke s’, ‘pe sonal ca e wo ke s’ (i.a. p ac ical nu ses) and ‘heal h associa e p o essionals’
(i.a. egis e ed nu ses).
The numbe s o ecognized cases o la e al epicondyli is, adial s yloid enosyno i is
(de Que ain) and ch onic c epi an syno i is o he hand and w is ha e dec eased
signi ican ly du ing he in es iga ion pe iod. The numbe s o suspec ed cases o hese
ha e also dec eased ema kably. The isk indus ial b anches a e i.a. ‘c op and animal p o-
duc ion, hun ing and ela ed se ice ac i i ies’ and ‘manu ac u e o ood p oduc s’. The isk
occupa ions a e ‘ma ke -o ien ed skilled ag icul u al wo ke s, ‘s a iona y plan and ma-
chine ope a o s, ‘building and ela ed ades wo ke s (excluding elec icians)’ and ‘ ood
p ocessing, woodwo king, ga men and o he c a and ela ed ades wo ke s’.
The numbe o ecognized cases o ca pal unnel synd ome eached a peak in 2011.
A e ha , he numbe o cases has subsided o he le el o abou 20 cases yea ly. Risk
indus ial b anches o ca pal unnel synd ome a e i.a. ‘manu ac u e o ood p oduc s’,
‘manu ac u e o elec ical equipmen ’ and ‘specialized cons uc ion ac i i ies’. The e is an
inc easing end in he numbe o cases especially in ‘manu ac u e o ood p oduc s’ bu
also in ‘cons uc ion o buildings’ and in ‘o he pe sonal se ices’ when e iewing pe iodi-
cally. ‘S a iona y plan and machine ope a o s’, ‘me al, machine y and ela ed ades wo k-
e s, ‘ ood p ocessing, woodwo king, ga men and o he c a and ela ed ades wo ke s’
19
we e di e en ia ed as isk occupa ions. The numbe o cases in ‘ ood p ocessing, wood-
wo king, ga men and o he c a and ela ed ades wo ke s’ has inc eased conside ably
du ing he la e pe iod.
The e is also an inc easing end in he numbe o ecognized cases o hand-a m ib a-
ion disease. As o he la e in es iga ion pe iod, also he suspec ed cases o hand-a m
ib a ion disease inc eased. The isk occupa ional b anches o hand-a m ib a ion disease
a e i.a. ‘wholesale and e ail ade and epai o mo o ehicles and mo o cycles’, ‘manu-
ac u e o ab ica ed me al p oduc s, excep machine y and equipmen ’, ‘manu ac u e o
machine y and equipmen n.e.c.’, ‘cons uc ion o buildings’ and ‘specialized cons uc ion
ac i i ies’. ‘Me al, machine y and ela ed ades wo ke s’, ’building and ela ed ades wo k-
e s (excluding elec icians)’ and ‘ma ke -o ien ed skilled o es y, ishe y and hun ing wo k-
e s we e dis inguished as isk occupa ions.
The numbe o ecognized cases o noise-induced hea ing loss has dec eased signi i-
can ly du ing he in es iga ion pe iod. The dec ease in he numbe o cases has been es-
pecially g ea in hea y indus y. In e iewing by indus ial b anch, i.a. pape , me al and
cons uc ion indus y, ‘manu ac u e o machine y and equipmen n.e.c.’, manu ac u e o
imbe and wood e c. p oduc s, public adminis a ion and de ense, ‘manu ac u e o
anspo equipmen ’ and ‘manu ac u e o basic me als’ we e cha ac e ized as isk indus-
ial b anches. Risk occupa ions a e ‘me al, machine y and ela ed ades wo ke s’, ‘s a ion-
a y plan and machine ope a o s’, ‘d i e s and mobile plan ope a o s’, ‘science and engi-
nee ing associa e p o essionals’, ‘commissioned a med o ces o ice s’ and ‘a med o ces
occupa ions, o he anks’.
The e we e a o al o 238 ecognized cases o occupa ional cance in wo king-age peo-
ple, which means ha occupa ional cance is s ill a cu en opic. When e iewing by diag-
nosis, meso heliomas and lung cance s we e mos equen in numbe . Mos o he cases
we e caused by asbes os. Bo h lung cance s and meso heliomas we e egis e ed especially
in he indus ial b anches o cons uc ion and ‘manu ac u e o o he anspo equipmen ’.
‘Building and ela ed ades wo ke s (excluding elec icians)’ and ‘me al, machine y and
ela ed ades wo ke s’ we e mos equen among occupa ions; conce ning he cases o
meso helioma also ‘s a iona y plan and machine ope a o s’.
The e we e a o al o 1,346 cases ha had wo o h ee diagnoses egis e ed a he same
ime. Mos o hese cases had diagnoses o occupa ional skin diseases. Exposu e agen s
o ag icul u e and lou s ha cause IgE-media ed alle gy we e mos ypical when a case
had as hma and hini is o p o ein con ac de ma i is o con ac u ica ia as an occupa-
ional disease.
20
Based on he esul s o ‘Risk occupa ions, b anches and exposu e agen s based on he
da a in he Finnish egis e o occupa ional diseases’ an agenda o p e en ing occupa-
ional diseases was c ea ed which p oposes alloca ed p e en i e ac ions conce ning i.a.
p e en ing occupa ional diseases in ag icul u e. Addi ionally, se e al opics associa ed
wi h educa ion, guidance and in o ming came up. The s a is ics o he 10-yea da a con-
ce ning occupa ional as hma caused by molds s eng hened he need o e alua ion o
he me hods ha a e used o designa e his disease.
The de elopmen o s a is ics o occupa ional diseases is essen ial. The s a is ics o oc-
cupa ional diseases should be de eloped so ha all diagnoses o cases o ecognized and
suspec ed occupa ional diseases a e egis e ed. Simila ly, he quali a i e ma e s o he
da a need mo e a en ion.
Mo e ac i e use o epo ing o ecognized o suspec ed occupa ional disease om
physician o egional s a e adminis a i e agencies should be ac ua ed. Cu en ly his
epo is c ea ed only om one i h o he cases. In o ming abou he epo o ecognized
o suspec ed occupa ional disease egula ly keeps he heme o occupa ional and wo k-
ela ed diseases na u ally in iew also in occupa ional and special heal h ca e. On he o he
hand, he in o ma ion documen ed in he epo o ecognized o suspec ed occupa ional
disease is pi o al in he da a o he Finnish egis e o occupa ional diseases. I he pe -
cen age o egis e ed cases o a epo o ecognized o suspec ed occupa ional disease
o egional s a e adminis a i e agencies would inc ease, i would ha e ele an signi i-
cance also o he quali y o he da a in he egis e .
21
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................ 3
SAMMANDRAG................................................................................................................... 9
ABSTRACT ......................................................................................................................... 15
1 TAUSTAA........................................................................................................................ 23
2 TAVOITTEET ................................................................................................................... 27
3 AINEISTO JA MENETELMÄT ........................................................................................ 28
4 TYÖIKÄISTEN AINEISTO .............................................................................................. 31
4.1 Työikäis en ah is e u amma i audi .......................................................................................... 31
4.2 Työikäis en amma i au iepäily ....................................................................................................... 48
4.3 Työikäis en ah is e u amma i audi ja amma i au iepäily ............................................. 55
5 ESIMERKKIAMMATTITAUDIT TYÖIKÄISTEN AINEISTOSSA ................................... 62
5.1 Amma ias ma ...................................................................................................................................... 62
5.2 Amma inuha ........................................................................................................................................ 74
5.3 Amma i-iho audi ................................................................................................................................ 83
5.3.1 Alle ginen koske usiho uma ........................................................................................................ 83
5.3.2 P o eiinikoske usiho uma ja koske usu ika ia ...................................................................... 91
5.3.3 Ä sy yskoske usiho uma................................................................................................................ 99
5.3.4 Amma i-iho au iepäily ................................................................................................................105
5.4 Rasi ussai aude ...................................................................................................................................106
5.4.1 La e aalinen epikondylii i ............................................................................................................107
5.4.2 Vä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehdus (de Que ain) ja
pi käaikainen käden ai an een k epi oi a enosyno ii i ..........................................................113
5.4.3 Rannekana aoi eyh ymä ..............................................................................................................119
5.5 Alle ginen al eolii i ............................................................................................................................123
5.6 Tä inä au i ..............................................................................................................................................126
5.7 Liuo inai osai aus ................................................................................................................................133
22
5.8 Melu amma .........................................................................................................................................135
5.9 Silikoosi ...................................................................................................................................................142
5.10 Asbes iplakki au i..............................................................................................................................144
5.11 Asbes oosi ...........................................................................................................................................148
5.12 Amma isyö ä ..................................................................................................................................150
6 MONEN DIAGNOOSIN TAPAUKSET TYÖIKÄISTEN AINEISTOSSA ...................... 155
7 YLI 65-VUOTIAIDEN AINEISTO ................................................................................. 156
8 KAIKENIKÄISTEN AINEISTO ...................................................................................... 159
8.1 Melu amma .........................................................................................................................................161
8.2 Silikoosi ...................................................................................................................................................163
8.3 Asbes iplakki au i ................................................................................................................................165
8.4 Asbes oosi .............................................................................................................................................167
8.5 Amma isyö ä .....................................................................................................................................169
9 POHDINTA ................................................................................................................... 174
10 AMMATTITAUTIEN EHKÄISYOHJELMA ................................................................ 181
LÄHTEET .......................................................................................................................... 192
23
1 TAUSTAA
Työpe äis en sai auksien ekis e i (TPSR) on u kimus ekis e i, jo a Työ e eyslai os ylläpi-
ää Työ e eyslai oksen oiminnas a ja ahoi ukses a anne un lain2 (159/1978 2a § 2 mom.)
nojalla amma i au ien ja muiden yös ä joh u ien sai auksien u kimus a, sel i elyä, eh-
käisyä sekä diagnosoinnin ja hoidon kehi ämis ä a en.
Työpe äis en sai auksien ekis e iin on ke ä y ka a as i ie oa amma i au ien, amma i-
au iepäilyjen sekä e äinä yö apa u mina ko a a ien ammojen uoksi lääkä eiden u -
kimuksissa olleis a henkilöis ä jo uodes a 1964 läh ien.
Nykyisen käy ännön mukaan Tapa u ma akuu uskeskus (TVK) ja Maa alousy i äjien elä-
kelai os (MELA) oimi a a kaikkia amma i au eja ja amma i au iepäilyjä koske a iedo
Työpe äis en sai auksien ekis e iin. Työ apa u ma- ja amma i au ilaki3 (459/2015) ja as-
aa as i Maa alousy i äjän yö apa u ma- ja amma i au ilaki4 (873/2015) mää i ele ä
Työpe äis en sai auksien ekis e in oikeuden saada akuu uslai oksis a amma i au eihin
lii y iä ie oja.
Työpe äis en sai auksien ekis e illä on myös oikeus saada ie oja lääkä ien Aluehallin o i-
as ojen yösuojelun as uualueille ilmoi amis a amma i audeis a ja niiden epäilyis ä sekä
yös ä joh uneis a muis a sai aalloisis a ilois a yösuojelun al onnas a ja yöpaikan yö-
suojeluyh eis oiminnas a anne un lain5 (44/2006) 46 §:n pe us eella. Amma i au i-ilmoi-
us en ie oja käy e ään Työpe äis en sai auksien ekis e issä äsmen ämään TVK:n ja Me-
lan kau a ulleiden apaus en diagnoosi- ja al is e ie oja.
Työpe äis en sai auksien ekis e is ä on julkais u ie oa aineis o uosi ain. Viimeisin Työ-
pe äis en sai auksien ekis e in uosijulkaisu on uodel a 20146. Rekis e öin i uonna 2014
ki ja iin yh eensä 4338 amma i au ia ja amma i au iepäilyä (17,7 apaus a/ 10 000 yöl-
lis ä). Vah is e uja amma i au eja ode iin uolloin 1616 apaus a (6,6 apaus a/10 000
yöllis ä). Amma i au ien ja amma i au iepäilyjen sekä ah is e ujen amma i au ien
mää än ode iin pysyneen melko akaalla asolla uosina 2012-2014.
Työpe äis en sai auksien ekis e in aineis oon käy e y ilas oanalyysi o a ollee pi kään
muu uma omia ku en uosijulkaisun akennekin. Vuosijulkaisussa käy e y oimiala- ja
amma i yhmi ely on luo u Työ e eyslai oksella 1980-lu un loppupuolella, jolloin al is u-
misp o iili oli monissa yö eh ä issä e ilainen kuin nykypäi änä. Lukuisa amma i- ja oi-
mialaluoki us en muu okse o a aiheu anee haas ei a näiden aikoinaan luo ujen yhmi -
elyiden ylläpi ämiseen. Luodu oimiala- ja amma ikoh aise yhmä o a myös muodos-
unee a sin e ikokoisiksi yöllis en mää än osal a. Si en oimiala- ja amma ikoh ainen
yhmi ely oli jä ke ää uudis aa.
24
Vuosien mi aan on unnis e u lukuisia uusia amma i audin aiheu ajia (al is ei a). Kaikille
e i al is eille on luo u 6-nume oinen al is ekoodi. Vuosijulkaisuissa osa al is eis a on yh-
mi el y ilas oanalyyseissä keskenään esim. käy ö a koi uksen (maali ) ai kemiallisen kaa-
an (aldehydi ) mukaan. Al is eiden yhmi ely kaipaa uudelleena ioin ia, jossa diagnoo-
siläh öises i yhdis e ään saman yyppisiä al is ei a.
Työpe äis en sai auksien ekis e in aineis os a on eh y pidemmän aika älin analyysi ”Miksi
amma i audi ähene ä ?” –hankkeessa1, joka o eu e iin Työ e eyslai oksen ja Tampe-
een yliopis on asian un ijoiden ekemänä . 2015-2016 Työsuojelu ahas on uella. Hank-
keen aineis ona käy e iin Työpe äis en sai auksien ekis e iin ki ja uja amma i au i- ja
amma i au iepäily apauksia uosil a 1975–2013.
Hankkeen loppu apo issa ode aan, e ä amma i audi ja amma i au iepäily o a asai-
ses i ähen ynee ain iimeisen uosikymmenen aikana. Si ä edel ä äs i ekis e iin ilmoi-
e ujen apaus en lukumää issä on ollu aih elua. Amma i au ien ilmaan u uuden aih-
eluiden akana a ioi iin ole an monenlaisia ekijöi ä, ku en yh eiskunnan ja y i ys en pa-
nos ukse yöolojen kehi ämiseen ja yö e eyshuol oon, lainsäädännöllise muu okse
mm. amma i au ilue eloon sekä e ilaise seulon a u kimukse . Viimeisen uosikymme-
nen aikana amma i au ien ilmaan u uudessa ode un asaisen alenemisen ä keimpinä
syinä a ioi iin ole an yh eiskunnan ja yöpaikkojen panos ukse yö e ey een ja - u al-
lisuu een sekä eknologian kehi yminen.
Hankkeen loppu apo issa ode aan myös, e ä objek ii is a näy öä amma i au ien ähe-
nemisen aus alla ole alle epäsuo as i näky älle yöolojen pa anemiselle ei ole saa a illa.
Ka a aa ie yn oimialan ajankoh ais a yöolo- ja al is e aso ie oa ei ole käy e ä issä.
Suomen yäal is ema iisi FINJEM e o elee oisis aan amma ien al is ep o iili , mu a al-
is ep o iilin a ulla ei oida seli ää ie yn amma in amma i au i-ilmaan u uuden ajallis a
muu os a. Si en a i aan objek ii isia yöolojen mi a ei a.
Hankkeen loppu apo issa ko os e iin, e ä Työpe äis en sai auksien ekis e in ie ojen a-
po oin ia ulee kehi ää si en, e ä se sisäl ää pi käaikais an endien analyysejä sekä e ik-
seen ongelmallis en amma ien analyysejä. Rapo oin ia ulisi kehi ää myös si en, e ä
Työpe äis en sai auksien ekis e is ä oidaan saada esille ie oja, jo ka pal ele a aiempaa
pa emmin e ilaisia amma i au ien o jun a-kampanjoi a. Rekis e in ie osisäl ö an aisi
myös mahdollisuuden kampanjoiden aiku a uuden seu an aan.
Vuonna 2017 julkais iin loppu apo i Työ e eyslai oksen hankkees a ”Kemikaali iskien
hallin a kun oon – Rekis e i ie oon pe us u a sel i ys kemikaaleille al is a is a iski öis ä ja
amma eis a”7. Tässä hankkeessa koo iin ie oja mm. useis a e i ekis e eis ä (mm. TPSR,
FINJEM, ASA (syöpäsai auden aa aa aiheu a ille aineille ja mene elmille amma issaan al-
is u ien ekis e i, Työhygieenis en mi aus en ekis e i, Biologis en al is umismi aus en
ekis e i). Loppu apo issa ode iin, e ä kemikaalial is umisen kannal a me ki ä impiä
31
4 TYÖIKÄISTEN AINEISTO
4.1 Työikäis en ah is e u amma i audi
Työikäis en 10 uoden aineis oon on ki ja u yh eensä 21 094 ah is e ua amma i au i-
apaus a ensimmäisen diagnoosin mukaan laske una. Mikäli laskuihin o e aan mukaan
myös ekis e iin apauksille ki ja u oise ja kolmanne diagnoosi , kokonaislukumää äksi
saadaan 21 453 apaus a, joka on 1,7 % enemmän kuin pelkäs ään ensimmäisen diagnoo-
sin mukaan laske u mää ä.
Amma i-iho au ien osal a yllä ole assa lu ussa on huomioi u ain e i lisädiagnoosin (lisä-
diagnoosi 1 ja 2) omaa a apaukse (k s. myös koh a Aineis o ja mene elmä ). Esime kiksi
ekis e iin ki ja u apaukse , joilla alle giselle koske usiho umalle on me ki y usei a e i
aiheu ajia, on laske u yhdeksi apaukseksi.
Rekis e iin ki ja u oise ja kolmanne diagnoosi ei ä muu a me ki ä äs i apaus en ko-
konaislukumää ää ajanjaksolla ai kokonaislukumää ää uosi ain. Sen sijaan yksi äis en
amma i au ien osal a lukumää ä aiku us oi olla me ki ä ä. Lisäksi aiku ukse kunkin
amma i audin oimiala- ja amma ijakaumaan sekä al is eiden ki joon oi a olla selkei ä.
Esime kiksi amma inuha ki jau u a monissa apauksissa oiseksi diagnoosiksi amma i-
as man ollessa ensimmäinen diagnoosi.
Ensimmäisen diagnoosin mukaan a kas el una yöikäis en ah is e ujen amma i au i a-
paus en lukumää ä on ollu sel äs i laskusuun ainen 10 uoden a kas eluajanjaksolla.
Vuoden 2014 ah is e ujen amma i au ien lukumää ä (1178 apaus a) on 58 % pienempi
kuin ajanjakson alussa uonna 2005 (2784 apaus a). Vah is e un amma i audin ilmaan-
u uus on laskenu ajanjaksolla yöllisiin suh eu e una 11,7 apaukses a/10 000 yöl-
lis ä/ uosi asolle 4,9 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi. (Taulukko 1, ku a 1)
Ensimmäisellä iisi uo ispe iodilla ( . 2005-2009) ode iin 13 381 ah is e ua amma i-
au ia ja jälkimmäisellä iisi uo ispe iodilla ( . 2010-2014) 7 713 ah is e ua amma i au ia
eli ah is e ujen amma i au ien mää ä on laskenu 42 % pe iodei ain a kas el una.
32
Taulukko 1. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi -
ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 1. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10
uoden aineis ossa
33
Ku a 2. Työikäis en ah is e u amma i audi sukupuolen mukaan 10 uoden aineis ossa
Ku a 3. Työikäis en ah is e u amma i audi iän mukaan 10 uoden aineis ossa
34
Työikäis en ah is e uis a amma i audeis a ode iin miehillä 15 230 apaus a (72 %) ja
naisilla 5 864 apaus a (28 %) (ku a 2). Pe iodei ain a kas el una mies en p osen iosuus
on hiukan laskenu (73 % - 71 %) ja as aa as i nais en p osen iosuus on noussu (27 % -
29 %).
Yli puole kaikis a ah is e uis a amma i audeis a ode iin ikä yhmissä 55-59 uo a (22
%), 60-64 uo a (17 %) sekä 50-54 uo a (16 %) (ku a 3). Tähän aiku aa mm. melu am-
mojen sekä asbes isai auksien ah is aminen amma i audiksi e i yises i näissä ikä yh-
missä. Miehillä ah is e uja amma i au eja ilmaan ui eni en edellä maini uissa yhmissä.
Naisilla ah is e uja amma i au eja ilmaan ui eni en ikä yhmissä 45-49 uo a, 50-54
uo a ja 40-44 uo a. 10 uoden aineis ossa keskimää äinen ikä amma i audin ah is-
amishe kellä oli 48 uo a. Mies en keskimää äinen ikä oli 50 uo a ja nais en 42 uo a.
Pe iodei ain a kas el una ikä yhmän 60-64 uo a p osen iosuus kaikis a pe iodin ah-
is e uis a amma i audeis a nousi 14 p osen is a 22 p osen iin. Muu oin ikä yhmien p o-
sen iosuude pysyi ä a sin akaalla asolla. Työikäis en mies en ah is e uis a amma i-
audeis a ode iin ensimmäisellä pe iodilla 18 % ikä yhmässä 60-64 uo a, kun oisella
pe iodilla osuus nousi 28 p osen iin. Naisilla ei apah unu me ki ä iä muu oksia ikäja-
kaumassa.
Sel äs i yleisin ah is e u amma i au i yöikäisillä oli melu amma, joi a oli 10 uoden ai-
neis ossa 7 639 apaus a. Amma i-iho audeis a ä sy yskoske usiho uma ylsi oiseksi ylei-
simmäksi ah is e uksi amma i audiksi (1 966 apaus a). Myös alle ginen koske usiho -
uma sekä p o eiinikoske usiho uma ai koske usu ika ia sijoi ui a yleisimpien ah is-
e ujen amma i au ien joukkoon (1 597 ja 482 apaus a). Asbes iplakki au i oli yöikäis en
kolmanneksi yleisin ah is e u amma i au i (1 780 apaus a). Rasi ussai auksis a yleisim-
pien ah is e ujen amma i au ien joukkoon ylsi ä la e aalinen epikondylii i ( enniskyy-
nä pää) sekä pi käaikainen käden ai an een k epi oi a enosyno ii i (1 472 ja 903 a-
paus a). 10 uoden aineis ossa amma ias moja ode iin 1 146 apaus a ja amma inuhia
682 apaus a. Myös myy äkuume nousi yleisimpien ah is e ujen amma i au ien jouk-
koon 486 apauksella. (Ku a 4)
10 uoden aineis ossa miehillä yleisin ah is e u amma i au i oli melu amma, jo a seu-
asi a asbes iplakki au i ja la e aalinen epikondylii i (Ku a 5).
Nais en amma i au iki jo e o ui sel äs i miehis ä. Kolme yleisin ä ah is e ua amma i-
au ia naisilla oli a ä sy yskoske usiho uma, alle ginen koske usiho uma ja as ma. (Ku a
6)
35
Ku a 4. Työikäis en yleisimmä ah is e u amma i audi 10 uoden aineis ossa
Ku a 5. Työikäis en mies en yleisimmä ah is e u amma i audi 10 aineis ossa
36
Ku a 6. Työikäis en nais en yleisimmä ah is e u amma i audi 10 uoden aineis ossa
Työikäis en ah is e ujen amma i au ien diagnoosei ain ehdyssä pe iodi aisessa a -
kas elussa yleinen endi oli ähene ä ja sama amma i audi pysy eli ä yleisimpien am-
ma i au ien joukossa pe iodis a oiseen. Melu amma oli yleisin amma i au i molemmilla
pe iodeilla. Melu amman jälkeen ensimmäisellä pe iodilla yleisimmä ah is e u amma -
i audi oli a ä sy yskoske usiho uma, la e aalinen epikondylii i ja asbes iplakki au i. Jäl-
kimmäisellä pe iodilla asbes iplakki au i oli oiseksi yleisin amma i au i, jo a seu asi a ä -
sy yskoske usiho uma ja alle ginen koske usiho uma. (Ku a 7)
La e aalisen epikondylii in sekä pi käaikaisen käden ai an een k epi oi an enosyno ii in
lukumää ä laski a keskimää äis ä enemmän pe iodien älillä (- 62 % ja -58 %), mu a
säily i ä sil i asemansa 10 yleisimmän ah is e un amma i audin joukossa. (Ku a 7)
Vaikka amma i au ien yleinen endi on ähene ä, niin jälkimmäisellä pe iodilla ä-
inä au eja (119-127 apaus a) ja annekana aoi eyh ymää (99-133 apaus a) ode iin
enemmän kuin ensimmäisellä pe iodilla (ku a 7).
Miehillä melu amma oli odo e us i yleisin ja asbes iplakki au i oiseksi yleisin ah is e u
amma i au i molemmilla pe iodeilla. Ensimmäisellä pe iodilla la e aalinen epikondylii i oli
kolman ena, mu a jälkimmäisellä pe iodilla kolmanneksi oli noussu alle ginen koske u-
siho uma. (Ku a 8)
Naisilla ä sy yskoske usiho uma, alle ginen koske usiho uma ja as ma oli a yleisimpiä
molemmilla pe iodeilla (ku a 9).
37
Ku a 7. Työikäis en yleisimmä ah is e u amma i audi pe iodei ain
Ku a 8. Työikäis en mies en yleisimmä ah is e u amma i audi pe iodei ain
38
Ku a 9. Työikäis en nais en yleisimmä ah is e u amma i audi pe iodei ain
Pääal is e yhmi äin a kas el una ysikaalisiin ja kemiallisiin al is eisiin lii y iä ah is e uja
amma i au eja ode iin lähes yh ä paljon. Fysikaalis en al is eiden aiheu amia ah is e -
uja amma i au eja oli 39 % apauksis a (8 159 apaus a) ja kemiallis en al is eiden aiheu -
amia apauksia 36 % (7 572 apaus a). Fyysisiin ja mekaanisiin ekijöihin (e i yises i ois o-
yö) lii y iä ah is e uja apauksia oli 15 % (3 138 apaus a) ja biologisiin al is eisiin lii y iä
apauksia oli 10 % (2 005 apaus a). (Ku a 10)
Työllis en mää ään suh eu e una ysikaalise al is ee aiheu a a ah is e uja amma i-
au eja keskimää in 3,4 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi ja kemiallise al is ee 3,2 a-
paus a/10 000 yöllis ä/ uosi. (Ku a 10)
Fysikaalisis a al is eis a me ki ä immä o a melu ja käsi ä inä, joi a seu aa a mm. UV-
sä eily, epä ysiologinen pu is us ai eny ys sekä hau uminen. Kemiallis en al is eiden ki jo
on e i äin laaja. 10 uoden aineis oon oli ki ja u noin 450 e i kemiallis a al is e a. Keskei-
simmä näis ä o a asbes i, mä kä yö, eläin en epi eeli, ka a ja e i ee (e i yises i lehmä),
pesuainee , jauho , ilja ja ehu , likainen yö, ha si ja muo i , leikkuunes ee ja kumike-
mikaali . Biologisis a al is eis a me ki ä immä o a homesiene , Puumala- i us, syyhy-
punkki ja a as opunkki. Fyysisis ä ja mekaanisis a ekijöis ä yli oimaises i yleisin oli ois o-
yö.
39
Vah is e ujen amma i au ien äheneminen näkyy pe iodi aisessa a kas elussa e i yi-
ses i ysikaalis en al is eiden kohdalla lii yen melu ammojen mää än sel ään laskuun. Vä-
hene ä ah is e ujen amma i au ien lukumää än endi näkyy lie emmin myös muissa
pääal is e yhmissä. (Ku a 11)
10 uoden aineis on pääal is e yhmien uosi aises a a kas elus a sel iää, e ä uonna
2012 kemiallise al is ee o a sii ynee ysikaalis en al is eiden ohi yleisimmäksi amma i-
au ien aiheu ajaksi (ku a 12).
Ku a 10. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien ilmaan u uus yöllisiin suh eu e una pääal is e yhmi äin 10
uoden aineis ossa
40
Ku a 11. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien ilmaan u uus yöllisiin suh eu e una pääal is e yhmi äin
pe iodei ain
Ku a 12. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien ilmaan u uus yöllisiin suh eu e una pääal is e yhmi äin
uosi ain 10 uoden aineis ossa
47
Ku a 18. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma i au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma-
ei ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 19. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma i au ien lukumää äs ä amma ei ain pe iodei ain
48
Ku a 20. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma i au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma-
ei ain pe iodei ain
4.2 Työikäis en amma i au iepäily
Työikäis en 10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 28 921 amma i au iepäilyä ensim-
mäisen diagnoosin mukaan laske una. Ensimmäisellä pe iodilla ki ja iin 16 136 amma i-
au iepäilyä ja jälkimmäisellä pe iodilla 12 785 amma i au iepäilyä.
Vuonna 2005 amma i au iepäilyjä ki ja iin 3 453 apaus a ja uonna 2014 puoles aan
2 427 apaus a. Työllisiin suh eu e una ilmaan u uus on laskenu 14,5 – 10,1 apaus a/10
000 yöllis ä/ uosi. Amma i au iepäilyjen mää ä on laskenu 10 uodessa noin 30 %. Vuo-
sina 2011-2014 amma i au iepäilyjen mää ä on pysyny a sin akaalla asolla. (Ku a 21)
Amma i au iepäilyjen mää ä on laskenu ah is e ujen amma i au ien mää ään e a -
una mal illisemmin.
Kaikis a amma i au iepäilyis ä oli eilu neljännes melu ammaepäilyjä. Amma i-iho au-
iepäilyjä ja amma ias maepäilyjä oli molempia noin 20 % kaikis a amma i au iepäilyis ä.
Yleisimmä amma i au iepäilyille ki ja u al is ee oli a ois o yö, melu ja homesiene .
49
Ku a 21. Työikäis en amma i au iepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10 uoden
aineis ossa
Toimialoi ain a kas el una yöikäis en amma i au iepäilyjä ki ja iin lukumää äises i eni-
en ’ e eyspal eluihin’ (2 873 apaus a), ’kas in iljelyyn ja ko ieläin alou een ym.’ (2 230
apaus a), ’julkiseen hallin oon ja maanpuolus ukseen ym. ’ (1 975 apaus a) sekä ’koulu-
ukseen’ (1 774 apaus a) (Ku a 22).
’Te eyspal eluiden’ amma i au iepäilyis ä oli noin 30 % amma i-iho au iepäilyjä ja noin
30 % oli amma ias maepäilyjä. Amma inuhaepäilyjä oli puoles aan noin 10 %. Tämän
oimialaluokan amma i au iepäilyille ki ja uis a al is eis a homesiene oli a yleisin (noin
30 % apauksis a).
’Julkiseen hallin oon ja maanpuolus ukseen, pakolliseen sosiaali akuu ukseen’ ki ja uis a
amma i au iepäilyis ä ajaa 30 % oli amma ias maepäilyjä ja puoles aan ’koulu uksen’
amma i au iepäilyis ä yli 40 % oli amma ias maepäilyjä. Myös näissä oimialaluokissa ho-
mesiene oli yleisin apaukselle me ki y al is e.
Työllisiin suh eu e una amma i au iepäily apauksia ode iin eni en ’muiden kulkuneu-
ojen almis uksessa’ (44,3 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi) ja ’saha a a an sekä puu- ja
ko kki uo eiden almis uksessa (pl. huonekalu ); olki- ja punon a uo eiden almis uk-
sessa’. Edellä maini ujen ’ e eyspal elujen, ’ julkisen hallinnon ja maanpuolus uksen ym.’
sekä ’koulu uksen’ yöllis en mää ä on niin suu i suh eessa muihin, e ä nämä oimialaluo-
ka ei ä yllä yöllisiin suh eu e un ilmaan u uuden osal a kä kisijoille. (Ku a 23)
50
Ensimmäisellä pe iodilla amma i au iepäilyjä ode iin lukumää äises i eni en ’kas in ilje-
lyssä ja ko ieläin aloudessa ym.’ sekä ’ e eyspal eluissa’. Jälkimmäisellä pe iodilla ’ e eys-
pal elu ’ on noussu kä keen ja ’kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’ on ipah anu neljän-
neksi. Koulu uksen amma i au iepäilyjen mää ä on aa is uksen lisään yny jälkimmäisellä
pe iodilla. (Ku a 24)
’Muu henkilökoh aise pal elu ’ - oimialaluokassa on apah unu lie ää lisään ymis ä am-
ma i au iepäilyjen lukumää ässä sekä yöllisiin suh eu e ussa ilmaan u uudessa jälkim-
mäisellä pe iodilla (Ku a 24 ja 25). Sama endi oli näh ä issä myös ämän oimialaluokan
ah is e ujen amma i au i apaus en mää issä.
Ku a 22. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
51
Ku a 23. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oimialoi ain
10 uoden aineis ossa
Ku a 24. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei ain
52
Ku a 25. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oimialoi ain
pe iodei ain
Amma iluoki ain a kas el una amma i au iepäilyjä ki ja iin lukumää äises i eni en ’ko-
nepaja- ja alimo yön ekijöille sekä asen ajille ja ko jaajille’ (3 430 apaus a), ’ akennus-
yön ekijöille ym. (pl. sähköasen aja )’ (2 480 apaus a), ’p osessi yön ekijöille’ (2 432 a-
paus a), ’maan iljelijöille ja eläin enkas a ajille ym.’ (2253 apaus a) sekä ’pal elu yön eki-
jöille’ (2 166 apaus a). Kaikissa näis ä amma iluokis a apausmää ä yli i 2000 apaus a.
(Ku a 26)
Työllisiin suh eu e una ilmaan u uus oli suu in ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalki-
nealan almis us yön ekijöillä ym.’ (48,3 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi), ’p osessi yön e-
kijöillä’, ’konepaja- ja alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko jaajilla’ sekä ’käsi yö uo ei-
den almis ajilla, hienomekaanikoilla sekä painoalan yön ekijöillä’ (Ku a 27).
Pe iodi aisessa a kas elussa amma i au iepäilyjä ode iin lukumää äises i eni en ensim-
mäisellä pe iodilla ’konepaja- ja alimo yön ekijöillä, asen ajilla ja ko jaajilla’, ’maan iljeli-
jöillä ja eläin enkas a ajilla ym.’, ’p osessi yön ekijöillä’ ja ’ akennus yön ekijöillä ym. (pl.
sähköasen aja )’. Jälkimmäisellä pe iodilla ’konepaja- ja alimo yön ekijä , asen aja ja ko -
jaaja ’ o a edelleen kä jessä. ’Maan iljelijöiden ja eläin enkas a ajien ym.’ apauksissa on
apah unu me ki ä ää ähenemis ä. (Ku a 28)
53
’Hoi apal elun ja e eydenhuollon yön ekijöiden’ endi on puoles aan aa is uksen li-
sään y ä. Tässä oimialaluokassa noin kolmasosa oli amma i-iho au iepäilyjä ja noin kol-
masosa amma ias maepäilyjä. Yleisin amma i au iepäilylle me ki y al is e oli homesie-
ne . (Ku a 28)
Työllis en mää ään suh eu e uissa amma i au iepäilyjen ilmaan u uuksissa ’elin a ike-,
puu yö- ja aa e us- ja jalkinealan almis us yön ekijä ym.’, ’p osessi yön ekijä ’, ’käsi yö-
uo eiden almis aja , hienomekaaniko sekä painoalan yön ekijä ’ ja ’konepaja- ja ali-
mo yön ekijä sekä asen aja ja ko jaaja ’ oli a kä jessä molemmilla pe iodeilla. (Ku a 29)
Ku a 26. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis ossa
54
Ku a 27. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma ei ain
10 uoden aineis ossa
Ku a 28. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen lukumää äs ä amma ei ain pe iodei ain
55
Ku a 29. Esime kkejä yöikäis en amma i au iepäilyjen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma ei ain
pe iodei ain
4.3 Työikäis en ah is e u amma i audi ja amma i au iepäily
10 uoden aineis ossa yöikäisillä ode iin yh eensä 50 015 amma i au ia ai amma i au-
iepäilyä ensimmäisen diagnoosin mukaan laske una. Tapaus en mää än endi on ollu
laske a. Amma i au eja ai niiden epäilyjä ode iin ensimmäisellä pe iodilla 29 517 a-
paus a ja jälkimmäisellä pe iodilla 20 498 apaus a.
Vuonna 2005 amma i au eja ai niiden epäilyjä ode iin 6 237 apaus a, kun uonna 2014
lukumää ä oli 3 605 apaus a. 10 uoden ajanjaksolla amma i au ien ai amma i au iepäi-
lyjen mää ä on ähen yny 42 %. Työllis en mää ään suh eu e una apaus en mää ä on
laskenu asol a 26,2 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi asolle 15,2 apaus a/10 000 yöl-
lis ä/ uosi. (Ku a 30)
Kaikis a amma i audeis a ja amma i au iepäilyis ä noin neljännes oli melu ammoja ai
niiden epäilyjä, noin 20 % amma i-iho au eja ai niiden epäilyjä ja noin 15 % amma i-
as moja ai niiden epäilyjä. Yleisimmä ki ja u al is ee oli a melu, ois o yö ja homesiene .
56
Ku a 30. Työikäis en ah is e ujen amma i au ien ja amma i au iepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u
ilmaan u uus uosi ain 10 uoden aineis ossa
Toimialakoh aisessa a kas elussa ode iin amma i au eja ai niiden epäilyjä lukumää äi-
ses i sel äs i mui a oimialaluokkia enemmän ’kas in iljelyssä ja ko ieläin aloudessa, iis a-
aloudessa ja niihin lii y ä pal eluissa’ (5 091 apaus a) sekä ’ e eyspal eluissa’ (4 052
apaus a) (ku a 31). Työllis en mää ään suh eu e una ’muiden kulkuneu ojen almis us’
ylsi ensimmäiselle sijalle (110,8 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi) (ku a 32).
Ensimmäisellä pe iodilla amma i au eja ai niiden epäilyjä ode iin eni en lukumää äises i
’kas in iljelyssä ja ko ieläin aloudessa ym.’ (3 569 apaus a), mu a jälkimmäisellä pe iodilla
’ e eyspal eluiden’ oimialaluokka sii yi ensimmäiselle sijalle (1 863 apaus a) (ku a 33).
’Muu henkilökoh aise pal elu ’ - oimialaluokan apausmää ä lisään yi hiukan jälkimmäi-
sellä pe iodilla (565 apaus a – 616 apaus a). Tämän oimialaluokan osal a lisäys ä uli sekä
ah is e ujen apaus en e ä amma i au iepäilyjen lukumää ään. (Ku a 33)
Kun apauksien mää ä suh eu e aan yöllis en lukumää ään ’muiden kulkuneu ojen al-
mis us’ yl ää ensimmäiselle sijalle molemmilla pe iodeilla (70,6 apaus a – 46,1 a-
paus a/10 000 yöllis ä/ uosi). Ensimmäisellä pe iodilla ’kas in iljely ja ko ieläin alous, iis-
a alous ja niihin lii y ä pal elu ’ - oimialaluokka oli oisella sijalla, mu a jälkimmäisellä
pe iodilla ämä oimialaluokka sijoi uu as a 7. sijalle. (Ku a 34)
63
Ku a 40. Työikäis en amma ias maepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10 uo-
den aineis ossa
Ku a 41. Työikäis en ah is e ujen amma ias mojen ja amma ias maepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu-
e u ilmaan u uus uosi ain 10 uoden aineis ossa
64
Amma ias maepäilyjä oli yh eensä 5 824 apaus a, kun apaukse on mää i el y käy äen
as man diagnoosikoodeja J45 ja J68.3. Näiden lisäksi ekis e issä on 654 amma i au iepäi-
lyä, joissa diagnoosina on yskä (R05) ai hengenahdis us (R06). Amma ias maepäilyjen
suh een nähdään nouse a endi uo een 2010 saakka, jolloin oli 669 amma ias maepäi-
lyä. Tämän jälkeen apaus en mää ä laskee lähelle uoden 2005 asoa eli noin 500 apauk-
seen uodessa (ku a 40 ja ku a 41). Myös amma ias maepäily suh eessa 10 000 yöllis ä
on laskusuunnassa. Ja kossa ässä kappaleessa käsi ellään amma i audiksi ah is e uja
as moja.
Ku a 42. Työikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää ä al is e yhmi äin 10 uoden aineis ossa
Ku a 43. Työikäis en ah is e ujen amma ias mojen yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus al is e yhmi äin uosi -
ain 10 uoden aineis ossa
65
Tässä 10- uo isaineis ossa ah is e ujen amma ias mojen suu imma aiheu aja yhmä
o a : ’kos eus au ioal is ee ja homee ’ (333 apaus a), ’eläinpe äise al is ee ’ (276 a-
paus a), ’kas ipe äise al is ee ’ (226 apaus a) ja ’kemiallise al is ee ’ (197 apaus a) (ku a
42 ja 43).
Kos eus au ioal is eiden ja homeiden aiheu ama amma ias ma esiin yi ä pääasialli-
ses i oimialoilla: ’koulu us’ (84 apaus a), ’ e eyspal elu ’ (76 apaus a), ’julkinen hallin o
ja maanpuolus us ym.’ (43 apaus a) ja ’sosiaalihuollon a opal elu ’ (33 apaus a). Suu im-
ma amma i yhmä oli a ope aja , sai aanhoi aja ja kä ilö , lähihoi aja , hallinnon yön-
ekijä , yleissih ee i ja sosiaalialan ohjaaja .
Eläinpe äis en al is eiden aiheu amis a amma ias mois a 56% joh ui lehmäs ä ja 30% a-
as opölypunkeis a. Hii en, he osen, kissan ja sian aiheu amia amma ias moja ode iin
ain muu amia apauksia ja muiden eläinpe äis en al is eiden aiheu amia yksi äisiä a-
pauksia.
Kas ipe äis en al is eiden aiheu amis a as mois a 80% joh ui jauhois a ja ehuis a ja 10%
puupölyis ä. Useampia a abikumin, ko is ekas ien, omaa in ja maus eiden aiheu amia
amma i au eja ode iin.
Jauhojen ja ehujen aiheu amis a 181:s a amma ias mas a noin yksi kolmasosa esiin yi
oimialalla ’kas in iljely, ko ieläin alous ja iis a alous ym.’ ja noin yksi kolmasosa oimialla
’elin a ikkeiden almis us’. Lisäksi me ki ä ä mää ä jauhojen aiheu amis a amma i-
as mois a ode iin ’ a i semis oiminnan’ ja ’ ukku- ja ähi äiskaupan’ oimialoilla. Jauho-
jen ja ehujen aiheu amia as moja esiin yi eni en leipu eilla, elin a ike eollisuuden p o-
sessi yön ekijöillä, maan iljelijöillä ja kokeilla.
Isosyanaa i aiheu i a 30 kemiallis en al is eiden aiheu amis a amma ias mois a (ku a
44). Isosyanaa ien aiheu ama amma ias moja esiin yi mm. akennus oiminnassa sekä
me alli uo eiden, moo o iajoneu ojen ja kumi- ja muo i uo eiden almis uksessa.
Isosyanaa ien aiheu amia amma ias moja ode iin maalaa eilla, puusepillä ja puu uo -
eiden käsi elijöillä, muo i eollisuuden p osessi yön ekijöillä ja konepaja- ja alimo yön-
ekijöillä, ko jaajilla sekä asen ajilla.
Ak ylaa ien aiheu ama 17 amma ias maa ode iin lähinnä eollisuudes a, e eyden-
huollon ja kauneudenhuollon aloil a. Amma eina oli a kokoonpanija , kosme ologi ja
hammashoi aja .
Kemiallisis a ekijöis ä kampaamokemikaali aiheu i a 24 as maa ja hi saushuu u ai
uos uma oman e äksen hion apöly 20. ’Muiden kemiallis en al is eiden’ ku en leik-
kuunes eiden, kolo oniha sin, epoksiyhdis eiden ja happoanhyd idien aiheu amien as -
mojen apausmää ä oli pieni. Ryhmä ’muu kemiallise al is ee ’ on ilas oinnin ylijäämä-
luokka, johon kuului 14 % apauksis a. Tähän luokkaan ki ja aan apaukse , joilla a kempi
66
kemiallinen al is e ei ole iedossa. Si en aiemmin maini uissa yhmissä saa aa olla liian ä-
häisiä apausmää iä.
Ku a 44. Työikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää ä esime kkial is ei ain pe iodei ain
Ku a 45. Työikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää ä al is e yhmi äin pe iodei ain
67
Ku a 46. Työikäis en ah is e u amma ias ma esime kkial is ei ain p osen eina kaikis a amma ias mois a
pe iodei ain
En syymien aiheu amia amma ias moja ode iin lähinnä kemikaalien ja lääkeaineiden
almis uksessa ja me ki ä in amma i oli p osessi yön ekijä. Lisäksi en syymien aiheu a-
mia as moja ode iin almis usalan a us a illa yön ekijöillä, e eydenhuol oalan yön e-
kijöillä ja luonnon ie een asian un ijoilla. Viimeinen lii yy odennäköises i u kimus yöhön
labo a o iossa.
Ä sy yksen aiheu amia amma ias moja ode iin yh eensä 22. Tapaukse esiin yi ä seu-
aa illa oimialoilla: kas in iljelyssä, ko ieläin aloudessa ja iis a aloudessa ym., kemikaalien
ja kemiallis en uo eiden sekä me allien almis uksessa, jä een ke uussa ja käsi elyssä ja
julkisessa hallinnossa. Amma eina oli konepaja- ja alimo yön ekijä , ko jaaja ja asen aja ,
p osessi yön ekijä , kuo ma-au ojen ja e i yisajoneu ojen kulje aja sekä maan iljelijä .
Ta kas elujakson ensimmäisen iiden uoden aikana ode iin 677 amma ias maa ja jäl-
kimmäisen iiden uoden aikana 469 amma ias maa. Suu en al is e yhmien (kos eus-
au ioal is ee ja homee , eläinpe äise al is ee , kas ipe äise al is ee ja kemiallise al is-
ee ) suh eellisissa mää issä kaikis a apauksis a ei ode a me ki ä iä muu oksia (ku a 45).
Ve a aessa a kas elujakson ensimmäis ä ii ä uo a jälkimmäiseen ii een uo een o-
de aan amma ias mojen suh eellisen mää än e a una kaikkiin amma ias moihin li-
sään y än seu aa ien aiheu ajien osal a: en syymi (0,6% ja 1,5%), muu eläinpe äise al-
is ee kuin lehmä (2,4% ja 4,3%) ja muu kas ipe äise al is ee kuin jauho ja ehu (1,6%
ja 2,8%) (ku a 46).
68
Kos eus au ioal is eiden, lehmän, jauhojen ja ehujen, isosyanaa ien, kampaamo yön al-
is eiden, puupölyjen, ak ylaa ien aiheu amien as mojen suh eellinen mää ä joko äheni
ai oli olennaises i ennallaan (ku a 46).
Mielenkiin oises i ä sy yksen aiheu amissa as moissa ode aan selkeä kas a a endi 10
uoden seu annan aikana.
Vah is e uja amma ias moja esiin yi eni en oimialalla ’kas in iljely, ko ieläin alous ja iis-
a alous ym.’ (344 apaus a). Seu aa aksi eni en amma ias moja ode iin oimialoilla
’koulu us’ (107 apaus a), ’ e eyspal elu ’ (106 apaus a), ’elin a ikkeiden almis us’ (92
apaus a) ja ’julkinen hallin o ja maanpuolus us ym.’ (49 apaus a). (Ku a 47)
Ta kas el aessa ah is e ujen amma ias mojen mää ää suh eessa 10 000 alalla ole aa
yön ekijää oli ’kas in iljely, ko ieläin alous ja iis a alous ym.’ kaikkien iskial ein oimiala
(5,0 amma ias maa/10 000 yöllis ä) ja ’elin a ikkeiden almis us’ seu aa aksi iskial ein
oimiala (2,7 amma ias maa/ 10 000 yöllis ä). Kolman ena oli ’saha a a an ja puu- ja
ko kki uo eiden almis us’. Sen sijaan oimialoilla ’koulu us’ ja ’ e eyspal elu ’ iski 10 000
yön ekijää kohden ei ollu e i yisen suu i, aikka apausmää iä on paljon joh uen alalla
ole ien yön ekijöiden suu es a mää äs ä. (Ku a 48)
Ve a aessa a kas elujakson ensimmäis ä ii ä uo a jälkimmäiseen ii een uo een o-
de aan sekä amma ias mojen kokonaismää än e ä amma ias mojen mää än 10 000
yöllis ä kohden lisään y än ’ a i semis oiminnassa.’ Muilla oimialalla amma ias mojen
mää ä ähenee ai pysyy olennaises i ennallaan. (Ku a 49 ja 50).
Ku a 47. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis-
ossa
69
Ku a 48. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oi-
mialoi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 49. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei ain
70
Ku a 50. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oi-
mialoi ain pe iodei ain
Vah is e uja amma ias moja oli eni en ’maan iljelijöillä ja eläin en kas a ajilla’, 346 a-
paus a. Seu aa aksi suu imma amma i yhmä oli a ’p osessi yön ekijä ’, ’ope aja ja
muu ope usalan asian un ija ’, ’pal elu yön ekijä ’, ’ e eydenhuollon asian un ija ’ ja
’elin a ike ym. almis us yön ekijä ’. Kussakin yhmässä ode iin 60-85 ah is e ua am-
ma ias maa. (Ku a 51)
Amma ias mojen suh eellinen mää ä 10 000 yö ekijää kohden oli sel äs i suu in ’maan-
iljelijöillä ja eläin enkas a ajilla ym.’ ja ämän jälkeen ’elin a ikkeiden ym. almis us yön-
ekijöillä’, ’p osessi yön ekijöillä’ ja ’ eollisuuden kokoonpanijoilla’ (ku a 52).
Ve a aessa seu an ajakson ensimmäis ä ii ä uo a jälkimmäiseen ii een uo een o-
de iin amma ias mojen suh eellisen mää än 10 000 yön ekijää kohden ähene än kai-
kissa amma eissa pai si ’hoi apal elun ja e eydenhuollon yön ekijöillä’. Kui enkin ’p o-
sessi yön ekijöillä’, ’ eollisuuden kokoonpanijoilla’ ja ’pal elu yön ekijöillä’ muu os oli
mui a yhmiä ähäisempää. (Ku a 53 ja 54).
71
Ku a 51. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis-
ossa
Ku a 52. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una am-
ma ei ain 10 uoden aineis ossa
72
Ku a 53. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen lukumää äs ä amma ei ain pe iodei ain
Ku a 54. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma ias mojen ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una am-
ma ei ain pe iodei ain
79
Ku a 62. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma inuhien lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei ain
Ku a 63. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma inuhien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oimi-
aloi ain pe iodei ain
80
Ku a 64. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma inuhien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis-
ossa
Ku a 65. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma inuhien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma-
ei ain 10 uoden aineis ossa
81
Ku a 66. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen amma inuhien lukumää äs ä amma ei ain pe iodei ain
Ku a 67. Työikäis en amma inuhaepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10 uo-
den aineis ossa
82
10 uoden aineis ossa yöikäis en amma inuhaepäilyjä ode iin yh eensä 2 504 apaus a.
Amma inuhaepäilyjen mää ä on ollu laskusuun ainen. (Ku a 67) Työikäis en amma inu-
haepäilyissä suu in a osaa oi eilus a a ioidaan yleensä joko epäspesi eiksi ai lie iksi pöly-
, kä y-, huu u- ja ai kemikaaliä sy yksiin ai ilman aihdon ja lämpö ilojen asi eisiin lii y-
iksi yön pahen amiksi oi eiksi yössä.
Amma inuha ilas ojen lukumää issä on epä a muu a, koska Tapa u ma akuu uskeskuk-
sen aineis o sisäl ää ain yhden (yleensä me ki ä impänä pide yn) amma i au idiagnoo-
siken än, joka ki jau uu Työpe äis en sai auksien ekis e iin. Koska amma inuha, -as ma ja
p o eiinikon ak i- ai kon ak iu ika iaiho uma äli ömissä alle gioissa diagnosoidaan
mones i oisilleen läheisinä ajankoh ina, osa samanaikaisis a nuhadiagnooseis a jää siksi
ilas oissa näkymä ä. Tilas o eknisis ä syis ä äs ä ilas os a puu u ien amma inuhadiag-
noosien mää ää oi ain a ailla. Huomiona ois a on, e ä kansain älisissä poikkileikkaus-
u kimuksissa IgE- äli eis ä äli ön ä alle gis a nuhaa on ode u yleensä enemmän kuin
amma ias maa. Tä en ilas oi ujen ah is e ujen amma inuhien lukumää ä saa aa hei -
ää koh alaises i.
Voimakkaan yöpe äisen ä sy yksen seu auksena syn yny ä ylähengi ys eiden eak ii is a
oimin ahäi iö (ICD-10: J68.2, ns. RUDS) on ku a u ensimmäisen ke an kansain älisessä
ki jallisuudessa 1994 ja suomenkielisessä ki jallisuudessa 2009 ja ensimmäinen suomalai-
nen apausselos us on ku a u uonna 2013 ja näi ä diagnooseja on ale u käy ää Suo-
messa ha aksel aan as a äs ä läh ien. Tässä aineis ossa näi ä diagnooseja on ain yksi
kappale. Diagnoosik i ee i , au ien unnis aminen ja hoi o ja ennus e on puu eellises i
unne ua, eikä audille ei ole kansallises i julkais ua ai so i ua diagnoosik i ee is öä. Tau-
eja ode aan yleisiksi ko a-, nenä- ja ku kku au ien sai auksiksi ja amma i audin alidiag-
nos iikka lienee a sin yleis ä. Kansain älises i au ia on apo oi u lähinnä muiden (e enkin
k ooninen inosinuii i) diagnoosien nimikkeillä. New Yo kin WTC-kaksois o nien uhon
jälkeinen audin ilmaan uminen oli yli kaksinke ais a ä sy ysas maan nähden.
Alle ginen, IgE- äli einen amma inuha oi eilee yleensä äli ömis ä hengi ys eiden alle -
gisis a sai auksis a ensimmäisenä. Elämänlaadun alenema on si ä pienempi, mi ä a hai-
semmassa aiheessa au i ode aan ja hoi oon, yöhygieenisiin oimenpi eisiin ja amma il-
lisiin muu oksiin yhdy ään. Va haisen alle gisen amma inuhan o eamisen kau a alle -
gisiin amma i au eihin lii y ää elämänlaadun ja yöky yn aleneman mää ää oidaan py -
kiä minimoimaan.
Maan iljelijöiden osal a saa aisi ie oisuuden lisäys alle gioiden a haisen o eamisen
hyödys ä olla hyödyllis ä. Maan iljelijän yökykyä oidaan ukea pa hai en silloin, kun
yössä pahene ia/ yöhön lii y iä oi ei a yhdy ään u kimaan mahdollisimman aikaisin.
Esime kiksi amma inuhan ai amma ias man puhkeaminen oidaan mahdollises i es ää,
kun oi eisiin puu u aan a hain ja yö apoja ja suojau umis a a kis e aan.
83
5.3 Amma i-iho audi
Tässä kappaleessa käsi ellään amma i-iho audeis a alle ginen koske usiho uma, p o eii-
nikoske usiho uma ja koske usu ika ia sekä ä sy yskoske usiho uma.
5.3.1 Alle ginen koske usiho uma
Alle gis en koske usiho umien uosi aisessa mää ässä näkyy laske a endi: ensimmäi-
sen iisi uo ispe iodin kokonaismää ä on selkeäs i suu empi kuin jälkimmäisen iisi uo-
ispe iodin kokonaismää ä (ku a 68).
Ku a 68. Työikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u-
uus uosi ain 10 uoden aineis ossa
Tässä 10- uo isaineis ossa alle gisen koske usiho uman suu imma aiheu aja yhmä
o a ’kumikemikaali ’, ’epoksikemikaali ’, ’me alli ’ ja ’iso ia solinoni-säilön äainee ’ (ku a
69).
84
Kumikemikaalialle gioiden mää ä on hiljalleen ähen yny 1990-lu un huippuajois a:
myös ämän aineis on ensimmäisen ja jälkimmäisen iisi uo ispe iodin älillä näkyy ämä
kehi yssuun a (ku a 70).
Amma i-iho au ien kokonaismää än ähen yessä epoksi uo eisiin lii y ä koske usalle -
gia o a kas a anee suh eellis a osuu aan: ämän aineis on jälkimmäisen iisi uo ispe-
iodin aikana epoksiin lii y ä alle gise koske usiho uma oli a suu in yhmä jä äen ku-
mikemikaali oiseksi (ku a 70). Maailmanlaajuinen iso ia solinonialle giaepidemia näkyy
myös Suomen oimakkaas i kas aneissa amma i au ilu uissa (ku a 69 ja 70).
Me allien aiheu ama alle gise iho uma o a myös a sin iso yhmä. Ne lii y ä pääosin
äes össä e i äin yleiseen nikkelialle giaan ja o a yön nikkelial is uksen aiheu amia pa-
henemaiho umia. Mui a isoja yhmiä o a ak ylaa i , kampaajan kemikaali (lähinnä kes-
ohius ä i ) ja o maldehydi (ku a 69). Nämä aiheu aja yhmä o a säily änee ainakin
suh eellisen me ki yksensä, kun ensimmäis ä ja ois a 5- uo ispe iodia e aillaan oisiinsa
(ku a 70). Pienien aiheu aja yhmien joukossa hajus ee näy äisi ä lisään yneen (ku a 71).
Tämä ilmiö saa aa ku as aa pa an unei a diagnos isia mahdollisuuksia.
Ku a 69. Työikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää ä al is e yhmi äin 10 uoden aineis-
ossa
85
Ku a 70. Työikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää ä al is e yhmi äin ( yhmä 1-10) pe-
iodei ain
Ku a 71. Työikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää ä al is e yhmi äin ( yhmä 11-20)
pe iodei ain
86
’Te eyspal elujen’ oimialalla ilmenee lukumää äises i eni en alle gisia koske usiho umia
(ku a 72), mu a oimialojen ilmaan u uus e ailussa e eydenhuol opal elu ei ä sen si-
jaan nouse esiin (ku a 73). Tämä joh uu yön ekijöiden suu es a lukumää äs ä. Tapaus en
mää ä ällä oimialalla on huoma a as i ähen yny e ail aessa ensimmäis ä ja jälkim-
mäis ä iisi uo ispe iodia (ku a 74). Tä kein al is e yhmä on kumikemikaali .
’Muu henkilökoh aise pal elu ’ - oimiala on oisella sijalla sekä lukumää ä- e ä ilmaan-
u uus e ailussa (ku a 72 ja 73). Se pi ää sisällään kampaaja ja kosme ologi . Tällä oi-
mialalla alle gis en amma i-iho au ien mää ä on lisään yny ämän aineis on ensimmäis ä
ja jälkimmäis ä iisi uo ispe iodia e a aessa (ku a 74). Syynä lienee iso ia solinonialle -
gioiden oimakas lisään yminen.
Raken amisen alalla on lukumää äises i paljon alle gisia koske usiho umia: ’e ikois unu
akennus oimin a’ on lukumää ä e ailussa kolman ena ja ’ alon aken aminen’ kahdek-
san ena (ku a 72). 5- uo ispe iodien e ailussa apaus en kokonaismää ä on pysyny lä-
hes ennallaan (ku a 74).
’Kas in iljelyn ja ko ieläin alouden ym.’ oimialalla on neljänneksi eni en alle gisia koske-
usiho umia (ku a 72). Tapaus en mää ä on huoma a as i ähen yny e a aessa en-
simmäis ä ja jälkimmäis ä iisi uo ispe iodia keskenään (ku a 74).
Me alli eollisuudessa on paljon alle gisia koske usiho umia: ’me alli uo eiden almis us
lukuun o ama a konei a ja lai ei a’ on iidenneksi ja ’muiden koneiden ja lai eiden al-
mis us’ sei semänneksi suu in oimiala alle gis en koske usiho umien lis assa (ku a 72).
Tapaukse ei ä ole ko in olennaises i ähen ynee 10 uoden aikana (ku a 74).
’Vähi äiskaupan’ oimialalla oli kuudenneksi eni en alle gis a koske usiho umaa (ku a
72). Sen suu issa yksiköissä yösken elee myyjien lisäksi myös unsaas i kampaajia, kokkeja
ja a joilijoi a.
Kun a kas ellaan alle gisen koske usiho uman yö oiman mää ään suh eu e uja ilmaan-
u uuslukuja (ku a 73), kä jes ä löy yy lähes pelkäs ään eollisuuden oimialoja, ain ’muu
henkilökoh aise pal elu ’ oisella sijalla (sisäl ää kampaamo ja kauneushoi ola ) ja ’ yöl-
lis ämis oimin a’ (mm. yö oiman uok aus) kuudennella sijalla o a ei- eollisia oimialoja.
Teollisis a oimialois a nousee esiin kulkuneu ojen ja niiden oheislai eiden almis us, ’ke-
mikaalien ja kemiallis en uo eiden almis us’ (mm. maali eollisuus), ’muiden ei-me allis-
en mine aali uo eiden almis us’ (mm. be oni uo e eollisuus), ’kumi- ja muo i uo eiden
almis us’, ’saha a a an ja puu- ym. uo eiden almis us’ (mm. ane i eollisuus) sekä ’me-
alli uo eiden almis us’. Kä jessä ole a oimialaluokka ’muu almis us’ pi ää sisällään mm.
’u heilu älineiden’, ’hammasp o eesien ja keinohampaiden’ sekä ’lääkin ä- ja hammaslää-
kin äins umen ien ja - a ikkeiden’ almis uksen.
87
Ku a 72. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää äs ä oimialoi ain 10
uoden aineis ossa
Ku a 73. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien ilmaan u uudes a yöllisiin suh-
eu e una oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
88
Ku a 74. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen alle gis en koske usiho umien lukumää äs ä oimialoi ain pe-
iodei ain
Amma iluoka , joissa esiin yy mää ällises i eni en alle gisia koske usiho umia, o a ässä
aineis ossa ’ akennus yön ekijä ’, ’pal elu yön ekijä ’ ja ’konepaja- ja alimo yön ekijä ym.’
kussakin yli 200 apaus a 10 uoden aikana (ku a 75). ’Rakennus yön ekijöiden’ joukossa
uisku- ja akennusmaala i , la ianpäällys ys yön ekijä ja pu kiasen aja o a suu immassa
iskissä. ’Pal elu yön ekijöiden’ joukossa on kaksi ä keää iskiamma ia: kampaaja ja kos-
me ologi . ’Pal elu yön ekijöiden’ alle gis en koske usiho umien mää ä on lisään yny
e ail aessa ensimmäis ä ja jälkimmäis ä iisi uo ispe iodia keskenään (ku a 76). Koneis-
aja ja moo o iajoneu oasen aja ka a a pääosan amma iluokan’ konepaja- ja alimo-
yön ekijä ym.’ apauksis a. Neljänneksi suu in amma iluokka ’p osessi yön ekijä ’ (ku a
75) pi ää sisällään puu- ja saha a a an p osessi yön ekijä (lähinnä ane i eollisuuden
yön ekijöi ä), be oni uo eiden almis aja , kemian eollisuuden p osessi yön ekijä (esim.
maalin almis aja ) ja me alli eollisuuden p osessi yön ekijä ja iimeis elijä .
95
Ku a 82. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden lukumää-
äs ä oimialoi ain pe iodei ain
Ku a 83. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden ilmaan u uu-
des a yöllisiin suh eu e una oimialoi ain pe iodei ain
96
’Maan iljelijä ja eläin enkas a aja ym.’ o a yli oimaises i suu in amma i yhmä, jossa
esiin yy kon ak iu ika iaa ja p o eiinikoske usiho umaa (ku a 84). Seu aa aksi ko keim-
ma absoluu ise apauslukumää ä ja ilmaan u uuslu u o a ’pal elu yön ekijöillä’ ja
’elin a ike-, puu yö- ym. alan almis us yön ekijöillä’ (ku a 84 ja 85). Pal elu yön ekijöi ä
o a mm. koki , kei äjä ja kylmäkö sekä kampaaja . Yllä maini uihin almis us yön eki-
jöihin kuulu a mm. leipu i .
’Te eydenhuollon asian un ija ’ (mm. sai aanhoi aja ), ’hoi apal elun ja e eydenhuollon
yön ekijä ’ (mm. lähihoi aja ) ja ’ e eydenhuollon e i yisasian un ija ’ (mm. hammaslää-
kä i ) --amma iluokissa esiin yy myös äli ömän alle gian iho au eja. Pääasiallinen al is e
on luonnonkumi. (Ku a 84)
’P osessi yön ekijöiden’ amma iluokassa on iidenneksi eni en apauksia (ku a 84). He
yösken ele ä pääosin elin a ike eollisuudessa lei än almis uksessa, ja al is eena on
useimmi en jauho . ’Myyjä ja kauppiaa ym.’ -amma iluokassa on kahdeksanneksi eni en
apauksia (ku a 84). Useimma apaukse o a kukkakauppojen yön ekijöi ä ja ko is ekas-
ien aiheu amia.
Kun a kas ellaan amma iluokkien yö oiman mää ään suh eu e uja ilmaan u uuslukuja,
edellis en lisäksi esiin nousee ’A us a a kei iö- ja uoka yön ekijä ’ (ku a 85). Viisi uo-
ispe iodeja a kas el aessa laske a endi näkyy lähes kaikissa amma iluokissa (ku a 86
ja 87).
Ku a 84. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden lukumää-
äs ä amma ei ain10 uoden aineis ossa
97
Ku a 85. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden ilmaan u uu-
des a yöllisiin suh eu e una amma ei ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 86. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden lukumää-
äs ä amma ei ain pe iodei ain
98
Ku a 87. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen p o eiinikoske usiho umien ja koske usu ika ioiden ilmaan u uu-
des a yöllisiin suh eu e una amma ei ain pe iodei ain
Väli ömän alle gisen mekanismin äli ämä amma i-iho audi , p o eiinikoske usiho -
uma ja koske usu ika ia, ilmene ä pääosin maan iljelijöillä ja muilla ka jankas a ukseen
osallis u illa yön ekijöillä ja aiheu u a lehmän hilsees ä ja ka jan ehuina käy e yis ä il-
jois a. Näiden amma i au ien mää ä äheni selkeäs i u ki ujen 10 uoden aikana. Syynä
lienee yö oiman mää än äheneminen ja myös al is umisen äheneminen uusien eläin-
enhoidon eknis en a kaisujen ansios a (esim. lypsy obo i ).
Ruoka-ainee , e i yises i jauho , o a oinen me ki ä ä aiheu aja yhmä. Näille al is u a
uoan almis uksen, elin a ike eollisuuden ja ähi äiskaupan yön ekijä . Amma i au ien
laske aan endiin oi olla syynä suojakäsineiden lisään yny käy ö näillä aloilla.
Luonnonkumialle gia on ähen yny e i yisen paljon u kimusjakson aikana. Se on osa jo
1990-lu un loppupuolella alkanu a kehi ys ä, jonka syynä on luonnonkumikäsineiden laa-
dun pa aneminen ja ennen kaikkea niiden käy ön äheneminen, kun yön ekijä o a sii -
ynee laajami aises i käy ämään aluksi inyylimuo isia käsinei ä ja nykyisin syn ee isiä
ni iilikumikäsinei ä.
Luonnonkumikäsineiden alle geenimää ä iippuu almis us ekniikas a ja si ä on mahdol-
lis a al oa. Muu en äli ömän alle gian iho au ien aiheu aja o a yleensä kas i- ja eläin-
pe äisiä luonnonma e iaaleja, joiden alle geenikoos umukseen on aikea aiku aa. Jois-
sakin amma eissa (esim. lypsyka jan kas a us) yö apojen muu os joh aa al is umisen ä-
henemiseen. Jos yö apoja on aikea muu aa, henkilökoh ais en suojain en käy ö yleensä
99
ähen ää ainakin oi eiden ilmenemis ä ja mahdollises i myös ihon kau a apah u aa he -
kis ymis ä. Koske usu ika ia aiheu aa ha oin yöky y ömyy ä yksinään esiin yessään,
mu a sama henkilö oi sai as ua hengi ys eiden amma i au iin, alle giseen nuhaan ai
as maan. Hengi ys eiden alle gis en sai auksien ehkäisyssä kanna aa huomioida myös
ihon al is uminen.
5.3.3 Ä sy yskoske usiho uma
Amma i audeiksi ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien mää ä on selkeäs i laskenu
10 uoden a kas elujakson aikana (ku a 88).
’Mä kä yö’ oli odo e us i yleisin ä sy ysiho uman aiheu ajaksi nime y al is e (ku a 89).
Mui a yleisimpiä aiheu ajia oli a ’pesuainee ’, ’likainen yö’, ’kemiallise ekijä ’, ’leik-
kuunes ee ’, ’hau uminen’, ’öljy ja oi eluainee ’, ’kampaajan al is ee ’ ja ’elin a ikkeiden
käsi ely’.
Ku a 88. Työikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus
uosi ain 10 uoden aineis ossa
100
Ku a 89. Työikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien lukumää ä esime kkial is ei ain 10 uoden aineis-
ossa
’Te eyspal elujen’ oimialalla esiin yy yli oimaises i eni en ä sy ysiho umia (lähes 400 a-
paus a; ku a 90). Työ oiman mää ään suh eu e uissa ilmaan u uuslu uissa ’ e eyspal e-
lu ’ on kui enkin as a sei semännellä sijalla (ku a 91). ’Kas in iljely ja ko ieläin alous ym.’
- oimiala on oisella sijalla sekä lukumää ä- e ä ilmaan u uus e ailussa (ku a 90 ja 91).
Suu in ilmaan u uusluku on ’muu henkilökoh aise pal elu ’ - oimialalla, jossa yösken e-
le ä mm. kampaaja (ku a 91). Ä sy ysiho umien absoluu inen lukumää ä ällä oi-
mialalla on as a kuudenneksi suu in (ku a 90), koska kyse on suh eellisen pienes ä oi-
mialas a.
’Ra i semis oiminnassa’ on kolmanneksi eni en ä sy ysiho umia (ku a 90), ja yö oiman
mää ään suh eu e u ilmaan u uusluku on myös suu i, neljänneksi ko kein (ku a 91). ’Ma-
joi us’ - oimialan ko keahko ilmaan u uus lii yy ho elli a in oloiden kei iöhenkilökun aan
(ku a 91).
’Vähi äiskauppa’ nousee apauslukumää iä a kas el aessa yllä äen neljännelle sijalle
(ku a 90). Si ä seli ää mm. kampaajien ja kokkien yösken ely suu issa ähi äiskaupan
myymälöissä.
101
’Me alli uo eiden almis uksessa’ esiin yy myös a sin paljon ä sy ysiho umia (ku a 90).
Pääasiallinen al is e on leikkuunes ee . Toimiala on iiden enä sekä lukumää ä- e ä il-
maan u uuslis alla (ku a 90 ja 91).
’Kiin eis ön- ja maisemanhoidossa’, ’muiden koneiden ja lai eiden almis uksessa’ ja ’elin-
a ikkeiden almis uksessa’ oli kaikissa n. 60-70 apaus a 10 uoden aikana (ku a 90). En-
sin maini ulla oimialalla yösken ele ä mm. sii ooja .
Ilmaan u uuslukuja (ku a 91) a kas el aessa nousee esiin kolme edellä maini sema on a
pienen apausmää än yhmää: ’muu almis us’ (mm. hammasp o eesien ja lääkinnällis en
lai eiden almis ukse ), ’muiden kulkuneu ojen almis us’ (mm. eneen akennus) ja yöl-
lis ämis oimin a (mm. e ilaisia amma eja edus a an yö oiman uok aus).
Viisi uo ispe iodeja a kas el aessa apausmää issä näkyy lasku kaikissa oimialaluokissa
pai si luokassa ’muu henkilökoh aise pal elu ’, joka pi ää sisällään mm. kampaaja ja kos-
me ologi (ku a 92). Vas aa as i ilmaan u uus laski kaikilla muilla oimialoilla kuin ’muiden
kulkuneu ojen almis uksessa’ (ku a 93). Tässä luokassa on mm. eneen aken ajia. Ta-
pausmää ä oli kui enkin ain 18, jo en kyse oi olla sa unnais aih elus a.
Lukumää iä a kas el aessa amma iluokka ’pal elu yön ekijä ’ on kä jessä yli 300 apauk-
sella (ku a 94). Tässä luokassa o a mm. kampaaja ja koki . Ilmaan u uuksia a kas el a-
essa amma iluokka löy yy myös ko keal a 5. sijal a (ku a 95). ’Konepaja- ja alimo yön e-
kijöiden ym.’ apauslukumää ä oli oiseksi suu in, n. 240, ja amma iluokka löy yy ilmaan-
u uus e ailussa 4. sijal a melko asaisen iiden oimialan kä jen joukos a (ku a 94 ja 95).
’Hoi apal elun ja e eydenhuollon yön ekijä ’ (mm. lähihoi aja ) ja ’ e eydenhuollon asi-
an un ija ’ (mm. sai aanhoi aja ) sai a myös lukumää äises i paljon amma i audeiksi ah-
is e uja ä sy ysiho umia (sija 3 ja 5; ku a 94). Ilmaan u uus e ailussa nämä amma i-
luoka ei ä ole ai an yh ä ko kealla sijalla (ku a 95).
’Maan iljelijä ja eläin enkas a aja ym’. -amma iluokassa ä sy ysiho umia oli neljänneksi
eni en (219 apaus a; ku a 94) ja ilmaan u uus e ailussa amma iluokka oli kä kisijalla
(ku a 95). ’Sii ooja , ko iapulaise ja muu puhdis us yön ekijä ’ oli a lukumää ä e ailussa
kuudennella ilalla 166 apauksella (ku a 94) ja ilmaan u uus e ailussa kolmannella sijalla
(ku a 95). ’P osessi yön ekijä ’ löy y ä myös a sin ko keal a sijal a a kas el aessa am-
ma i au ien lukumää ää ja ilmaan u uu a (ku a 94 ja 95). Tämän amma iluokan apauk-
se edus a a melko asaises i Suomen ä keimpiä eollisuuden aloja. Rakennus yön eki-
jöilläkin esiin yy mää ällises i melko paljon ä sy ysiho uma apauksia (ku a 94), mu a il-
maan u uus e ailussa hei ä ei löydy lis an kä jes ä (ku a 95). A us a a kei iö- ja uoka-
yön ekijä o a melko pieni amma i yhmä, jossa ä sy ysiho uman ilmaan u uus on a -
sin suu a (2. sija; ku a 95).
102
Ku a 90. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden
aineis ossa
Ku a 91. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
103
Ku a 92. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei -
ain
Ku a 93. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una oimialoi ain pe iodei ain
104
Ku a 94. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden
aineis ossa
Ku a 95. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä sy yskoske usiho umien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una amma ei ain 10 uoden aineis ossa
111
Ku a 103. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen la e aalis en epikondylii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh-
eu e una amma ei ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 104. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen la e aalis en epikondylii ien lukumää äs ä amma ei ain pe-
iodei ain
112
Ku a 105. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen la e aalis en epikondylii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh-
eu e una amma ei ain pe iodei ain
Ku a 106. Työikäis en la e aalis en epikondylii ien epäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus
uosi ain 10 uoden aineis ossa
113
La e aalisen epikondylii in epäilyjä on ode u a kas elujaksolla yh eensä 2 064 apaus a.
Epäilyjen lukumää ä on ollu oimakkaassa laskussa. Vuonna 2014 epäilyjä ki ja iin 82 %
ähemmän kuin a kas elujakson alussa. (Ku a 106) Ta kas elujaksolla la e aalisen epikon-
dylii in epäilyjä ki ja iin oimialois a eni en ’elin a ikkeiden almis ukseen’ sekä ’ alon a-
ken amiseen’ ja ’e ikois uneeseen akennus oimin aan’. Amma eis a puoles aan kä kisijaa
pi i ä ’ akennus yön ekijä ’, ’konepaja- ja alimo yön ekijä sekä asen aja ja ko jaaja ’
sekä ’p osessi yön ekijä ’.
5.4.2 Vä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehdus (de Que ain) ja
pi käaikainen käden ai an een k epi oi a enosyno ii i
10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 1 106 apaus a, joille oli ki ja u diagnoosiksi
Vä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehdus (de Que ain) (ICD-10 M65.4) ai
pi käaikainen käden ai an een k epi oi a enosyno ii i (ICD-10 M70.0). Ta kas elujaksolla
apaus en mää ä on ollu sel äs i laskusuun ainen. (Ku a 107)
10 uoden aineis on oimialakoh aisessa a kas elussa apauksia ode iin lukumää äises i
eni en ’kas in iljelyssä ja ko ieläin aloudessa, iis a aloudessa ja niihin lii y ä pal eluissa’
sekä ’elin a ikkeiden almis uksessa’. Sama oimiala oli a kä jessä myös molemmilla
pe iodeilla. (Ku a 108 ja 110) Työllisiin suh eu e uissa lu uissa ’ yöllis ämis oimin a’ (sisäl-
ää myös yö oiman uok auksen) nousee oiselle sijalle 10 uoden aineis ossa ja pe ä i
ensimmäiselle sijalle jälkimmäisellä pe iodilla (ku a 109 ja 111). Tässä oimialaluokassa
ode iin lukumää äises i 15 apaus a molemmilla pe iodeilla. Toimialaluokan yöllis en lu-
kumää ä on melko alhainen, mu a oisaal a ämän oimialaluokan yöllis en mää ä on
nousussa.
Amma iluoki aisessa a kas elussa ’maan iljelijä ja eläin enkas a aja ym.’, ’p osessi-
yön ekijä ’ ja ’ akennus yön ekijä ’ ym. sijoi ui a kä keen apaus en lukumää ässä sekä
10 uoden aineis ossa, e ä molemmilla pe iodeilla (ku a 112 ja 114). Työllisiin suh eu e-
uissa lu uissa ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja jalkinealan almis us yön ekijä ym.’
nousi kä kisijalle 10 uoden aineis ossa ja myös jälkimmäisellä pe iodilla (ku a 113 ja 115).
114
Ku a 107. Työikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de Que ain)
(M65.4) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien (M70.0) lukumää ä ja yöllisiin suh eu-
e u ilmaan u uus uosi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 108. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden
aineis ossa
115
Ku a 109. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 110. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei -
ain
116
Ku a 111. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una oimialoi ain pe iodei ain
Ku a 112. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden
aineis ossa
117
Ku a 113. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una amma ei ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 114. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien lukumää äs ä amma ei ain pe iodei -
ain
118
Ku a 115. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de
Que ain) ja pi käaikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e -
una amma ei ain pe iodei ain
Vä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksen (de Que ain) (M65.4) ja pi -
käaikaisen käden ai an een k epi oi an enosyno ii in (M70.0) epäilyjä ode iin 10 uo-
den aineis ossa yh eensä 843 apaus a. Myös näiden sai auksien epäilyjen lukumää än
osal a endi on ollu huoma a an laskusuun ainen. (Ku a 116)
Toimialoi ain a kas el una näiden amma i au ien epäilyjä ki ja iin eni en ’e ikois unee-
seen akennus oimin aan’, ’ ähi äiskauppaan’, ’elin a ikkeiden almis ukseen’ ja ’ alon a-
ken amiseen’.
Amma ei ain apauksia ki ja iin eni en ’p osessi yön ekijöille’, ’ akennus yön ekijöille’
sekä ’konepaja ja alimo yön ekijöille sekä asen ajille ja ko jaajille’.
119
Ku a 116. Työikäis en ä inäluun puikkolisäkkeen alueen jänne uppi ulehduksien (de Que ain) (M65.4) ja pi kä-
aikais en käden ai an een k epi oi ien enosyno ii ien (M70.0) epäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u il-
maan u uus uosi ain 10 uoden aineis ossa
5.4.3 Rannekana aoi eyh ymä
Työikäis en 10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 233 ah is e ua annekana aoi eyh-
ymä apaus a. Tapaus en lukumää ä saa u i huippunsa uonna 2011, jonka jälkeen
mää ä on ase unu noin 20 apauksen asolle uosi ain. (Ku a 117)
Toimialoi ain apauksia ode iin lukumää äises i eni en ’elin a ikkeiden almis uksessa’,
’sähkölai eiden almis uksessa’ ja ’e ikois uneessa akennus oiminnassa’ (ku a 118). Pe-
iodi aisessa a kas elussa huoma aan, e ä jälkimmäisellä pe iodilla e i yises i ’elin a ik-
keiden almis uksessa’ apausmää ä on nousussa. Myös esime kiksi ’ alon aken amisessa’
ja ’muissa henkilökoh aisissa pal eluissa’ apaus en mää än endi on nouse a; oki luku-
mää ä o a pieniä. (Ku a 119)
Amma iluoki ain a kas el una apauksia oli eni en ’p osessi yön ekijöillä’, konepaja- ja
alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko jaajilla sekä ’elin a ike-, puu yö- ja aa e us- ja
jalkinealan almis us yön ekijöillä ym.’ (ku a 120). Amma iluokan ’elin a ike-, puu yö- ja
aa e us- ja jalkinealan almis us yön ekijä ym.’ apaus en lukumää ä on läh eny sel ään
120
nousuun jälkimmäisellä pe iodilla. Tapaus en mää ä on lisään yny myös mm. ’ akennus-
yön ekijöillä’ ym. ja ’pal elu yön ekijöillä’. Myös ’ e eydenhuollon asian un ijoilla’ on o-
de u ah is e uja annekana aoi eyh ymä apauksia jälkimmäisellä pe iodilla. (Ku a 121)
Ku a 117. Työikäis en ah is e ujen annekana aoi eyh ymien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus
uosi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 118. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen annekana aoi eyh ymien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uo-
den aineis ossa
127
Myös yöllis en mää ään suh eu e una apauksia ode iin eni en ’moo o iajoneu ojen ja
moo o ipyö ien ukku- ja ähi äiskaupassa sekä ko jauksessa’ (0,9 apaus a/10 000 yöl-
lis ä/ uosi). ’Me allien jalos us’ (0,8 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi) ja ’me sä alous ja
puunko juu’ (0,7 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi) sijoi ui a seu aa iksi yöllisiin suh eu e-
un ilmaan u uuden osal a. (Ku a 129)
Ensimmäisellä pe iodilla yh eensä 4 oimialaa oli a sin asoissa apaus en lukumää ien
osal a: ’muiden koneiden ja lai eiden almis us’, ’moo o iajoneu ojen ja moo o ipyö ien
ukku- ja ähi äiskauppa sekä ko jaus’, ’me alli uo eiden almis us (pl. konee ja lai ee )’
sekä ’e ikois unu akennus oimin a’. Jälkimmäisellä pe iodilla ah is e uja ä inä au eja
ode iin lukumää äises i sel äs i eni en ’moo o iajoneu ojen ja moo o ipyö ien ukku-
ja ähi äiskaupassa sekä ko jauksessa’. Kyseisen oimialan lisäksi apauksia ode iin luku-
mää äises i enemmän jälkimmäisellä pe iodilla ’ alon aken amisessa’, ’maaliikenne ja pu -
kijoh okulje uksessa’, ’a kki eh i- ja insinöö ipal eluissa; eknisessä es auksessa ja analy-
soinnissa’, ’kas in iljely ja ko ieläin aloudessa ym.’ sekä ’me allien jalos uksessa’. (Ku a 130)
Työllisiin suh eu e una suu in ilmaan u uus ode iin ensimmäisellä pe iodilla ’me sä a-
loudessa ja puunko juussa’. Jälkimmäisellä pe iodilla ensimmäiseksi on noussu ’me allien
jalos us’. Vaikka ällä oimialalla myös apaus en lukumää ä nousi pe iodis a oiseen, suu i
ilmaan u uus yöllisiin suh eu e una e a una muihin oimialoihin lii yy e i yises i yöl-
lis en alhaiseen lukumää ään. Jälkimmäisellä pe iodilla ’moo o iajoneu ojen ja moo o i-
pyö ien ukku- ja ähi äiskauppa sekä ko jaus’ oli noussu oiseksi, kun ah is e ujen ä-
inä au ien lukumää ä suh eu e aan yöllisiin. (Ku a 131)
Ku a 128. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
128
Ku a 129. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oimi-
aloi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 130. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei ain
129
Ku a 131. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una oimi-
aloi ain pe iodei ain
Amma ei ain a kas el una lukumää äises i sel äs i suu in osa ah is e uis a ä inä au i a-
pauksis a ki jau ui ’konepaja- ja alimo yön ekijöille sekä asen ajille ja ko jaajille’ (130 a-
paus a) (ku a 132).
’Konepaja- ja alimo yön ekijöiden sekä asen ajien ja ko jaajien 4-nume o ason a kas e-
lussa ode aan, e ä 51 apaus a sijoi uu ’moo o iajoneu ojen asen ajille ja ko jaajille’, 26
apaus a ’hi saajille ja kaasuleikkaajille’, 19 apaus a ’ohu le ysepille’, 11 apaus a ’muo in-
ja kee nan ekijöille’ ja 10 apaus a ’ yökalun ekijöille ja lukkosepille’.
Konepaja- ja alimo yön ekijöiden sekä asen ajien ja ko jaajien jälkeen muis a amma i-
luokis a e o ui a myös ’ akennus yön ekijä ym. (pl. sähköasen aja )’ sekä ’me sä- ja ka-
la alouden yön ekijä ’ (ku a 132). ’Rakennus yön ekijöiden ym. (pl. sähköasen aja )’ am-
ma iluokassa suu in osa apauksis a sijoi ui 4-nume o asolla ’ki esmiehille ja akennus-
puusepille’, ’pu kiasen ajille’ ja ’ uiskumaalaajille ja -lakkaajille’.
’Me sä- ja kala alouden yön ekijöiden’ amma iluokassa kaikki ah is e u ä inä au i a-
paukse ki jau ui a 4-nume o asolla ’me su eille ja me sä yön ekijöille’. Kaiken kaikkiaan
ä inä audi keski yi ä ah as i ie yihin amma i yhmiin.
Työllisiin suh eu e una ah is e uja ä inä au i apauksia ilmaan ui eni en ’me sä- ja kala-
alouden yön ekijöille’ (2,6 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi). Muihin amma iluokkiin e -
a una yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus nousee suu eksi amma iluokan a sin pienen
130
yöllis en lukumää än uoksi. Toisena oli ’konepaja- ja alimo yön ekijä sekä asen aja ja
ko jaaja ’, joilla ilmaan u uus oli 1,5 apaus a/10 000 yöllis ä/ uosi. (Ku a 133)
’Konepaja- ja alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko jaajilla’ ode iin pe iodi aisessa
a kas elussa apauksia lukumää äises i eni en molemmilla pe iodeilla ja apauksissa oli
lie ä nouse a endi (63 apaus a - 67 apaus a (ku a 134). Työllis en mää ään suh eu e -
una kyseisen amma iluokan ilmaan u uus nousi jälkimmäisellä pe iodilla ’me sä- ja kala-
alouden yön ekijöiden’ amma iluokan ilmaan u uuden ohi (ku a 135).
10 uoden aineis ossa oli yh eensä 232 ä inä au iepäilyä. Tapaus en mää än endi on
sel äs i nouse a. (Ku a 136) Tä inä au iepäilyjä ki ja iin eni en ’moo o iajoneu ojen ja
moo o ipyö ien ukku- ja ähi äiskauppaan sekä ko jaukseen’, jo a seu asi a ’e ikois u-
nu akennus oimin a’, ’me alli uo eiden almis us (pl. konee ja lai ee )’, ’ alon aken a-
minen’ ja ’me sä alous ja puunko juu’. Amma ei ain a kas el una apauksia oli eni en
’konepaja- ja alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko jaajilla’, ’ akennus yön ekijöillä’,
’me sä- ja kala alouden yön ekijöillä’ sekä ’p osessi yön ekijöillä’.
Ku a 132. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis ossa
131
Ku a 133. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma-
ei ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 134. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien lukumää äs ä amma ei ain pe iodei ain
132
Ku a 135. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen ä inä au ien ilmaan u uudes a yöllisiin suh eu e una amma-
ei ain pe iodei ain
Ku a 136. Työikäis en ä inä au iepäilyjen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10 uoden
aineis ossa
133
5.7 Liuo inai osai aus
Työikäisillä ode iin yh eensä 53 liuo inai osai au a 10 uoden aineis ossa. Vuosi ainen
apausmää ä on aihdellu 1-13 apauksen älillä. (Ku a 137) Tapaus en keski-ikä oli am-
ma i audin ah is amishe kellä 54 uo a.
Vah is e uja liuo inai osai auksia ode iin lukumää äises i eni en ’moo o iajoneu ojen
ym. ukku- ja ähi äiskaupassa sekä ko jauksessa’, ’e ikois uneessa akennus oiminnassa’
sekä ’painamisessa ja allen eiden jäljen ämisessä’ (ku a 138). Amma ei ain a kas el una
apauksia ode iin eni en ’ akennus yön ekijöillä ym. (pl. sähköasen aja )’, ’käsi yö uo ei-
den almis ajilla, hienomekaanikoilla sekä painoalan yön ekijöillä’ sekä ’p osessi yön eki-
jöillä’ (ku a 139).
Liuo inai osai ausepäilyjen mää ää on a sin aikea laskea. Tämä amma i au iepäilyn
osal a ICD-10 -diagnoosien käy ö on a sin moninais a. ICD-10 -diagnoosin G92 ’ oksi-
nen ai osai aus’ epäilyjä on 81 apaus a. R41-alkuinen ICD-10-koodi ’muu kogni ii isiin
oimin oihin ja ajunnan i ey een lii y ä oi ee ja sai audenme ki ’ ja liuo inaineisiin kuu-
lu a al is e on ki ja u 15 apaukselle. Lisäksi 12 apaukselle on ki ja u R41 ja al is eeksi
’muu kemiallise ekijä ’. F18-alkuinen ICD-10 -koodi ’liuo inaineiden käy ön aiheu ama
elimellise ai o-oi eyh ymä ja käy äy ymisen häi iö ’ on ki ja u 20 apaukselle al is een
ollessa liuo inaine. Lisäksi Z57-alkuinen ICD-10 -koodi ’ yöpe äinen al is uminen aa a e-
kijöille’ yhdis yneenä liuo inaineal is eeseen on 21 apauksella.
134
Ku a 137. Työikäis en ah is e ujen liuo inai osai auksien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uo-
si ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 138. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen liuo inai osai auksien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden
aineis ossa
135
Ku a 139. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen liuo inai osai auksien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden
aineis ossa
5.8 Melu amma
10 uoden aineis ossa yöikäisillä ode iin yh eensä 7 639 melu ammaa.
Työikäis en amma i audiksi ah is e ujen melu ammojen lukumää ä on ähen yny noin
uhannes a kolmeensa aan uosi ain. Työllisiin suh eu e u ilmaan u uus on laskenu
noin noin neljäs ä alle kah een /10 000 yöllis ä kymmen uo iskauden 2005-2014 aikana.
(Ku a 140) Suu in melu ammojen äheneminen on apah unu askaassa eollisuudessa.
136
Ku a 140. Työikäis en ah is e ujen melu ammojen lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain
10 uoden aineis ossa
Melu ammoja aiheu aa yypillisimmin ja eni en oimiala , joissa käy e ään suu ia askai a
konei a ja isku oimaa ja joissa esiin yy impulssimelua. Tällaisia aloja o a pape i-, me alli-
akennusala , koneiden ja lai eiden almis us, saha ja puu a a a-ala, julkinen hallin o ja
maanpuolus us ym., kulkuneu ojen almis us ja me allinjalos us. (Ku a 141 ja 142)
Eni en melu amma o a ähen ynee 5- uo ispe iodei ain a kas el una ’pape in ja ka -
ongin almis uksessa’, ’malmien louhinnassa’ ja ’koksin ja jalos e ujen öljy uo eiden al-
mis uksessa’ (ku a 143 ja 144).
Lukumää äises i eni en melu ammoja esiin yy aineis ossa ’konepaja- ja alimo yön eki-
jöillä ym.’, seu aa aksi eni en ’ akennus yön ekijöillä’, ’p osessi’- ja ’kulje us yön ekijöillä’ ja
’luonnon ie een ja ekniikan asian un ijoilla’ (ku a 145). Ilmaan u uus yöllisiin suh eu e -
una on kaikkein suu in a a kas elujaksolla ’upsee eilla’ ja ’konepaja- ja alimo yön eki-
jöillä, asen ajilla ja ko jaajilla’ sekä ’so ilasamma ihenkilös öllä’ (ku a 146).
Melu amma o a ähen ynee lukumää ällises i eni en ’konepaja- ja alimo yön ekijöillä
ym.’ ja yöllisiin suh eu e un ilmaan u uuden osal a eni en upsee eilla iisi uo ispe iodeilla
1 ja 2 (ku a 147 ja 148).
143
Ku a 150. Työikäis en ah is e ujen silikoosien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10
uoden aineis ossa
Ku a 151. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen silikoosien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
144
Ku a 152. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen silikoosien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis ossa
5.10 Asbes iplakki au i
10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 1 792 ah is e u asbes iplakki au i apaus a.
Vuoden 2010 apausmää än nousua lukuun o ama a apaus en mää ä on ollu lasku-
suun ainen (ku a 153).
Työikäisillä ah is e uis a asbes iplakki audeis a ode iin 42 %, jo en suu in osa apauk-
sis a ode aan eläkeikäisillä. Asbes iplakki audin ilmaan umisen aus alla on al is uminen
asbes ille menneinä uosikymmeninä. Jo ähäinen al is uminen asbes ille ii ää aiheu a-
maan asbes iplakki audin.
Työikäis en 10 uoden aineis ossa oli yh eensä 361 asbes iplakki audin epäilyä.
Asbes iplakki audin ilmaan u uus yli 65- uo iailla ku a aan kappaleessa 7 ja kaikenikäis-
en aineis ossa kappaleessa 8.
145
Ku a 153. Työikäis en ah is e ujen asbes iplakki au ien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi -
ain 10 uoden aineis ossa
Toimialoi ain a kas el una yöikäis en ah is e uja apauksia ode iin odo e us i eni en
aken amisen oimialoilla ’e ikois unu akennus oimin a’ ja ’ alon aken aminen’ (ku a
154).
Toimialalla ’a kki eh i- ja insinöö ipal elu ; ekninen es aus ja analysoin i’ ode iin apauk-
sia kolmanneksi eni en (ku a 154). Kun kyseis ä oimialaluokkaa u ki aan 3-nume o a-
solla, niin ’ ekninen es aus ja analysoin i’ sisäl ää myös mm. au oka sas uksen.
Amma iluoki ain a kas el una ah is e uja asbes iplakki au i apauksia ode iin sel äs i
eni en ’ akennus yön ekijöillä ym. (pl. sähköasen aja ). Seu aa ina oli a ’konepaja- ja ali-
mo yön ekijä sekä asen aja ja ko jaaja ’ sekä ’sähkö- ja elek oniikka-alan yön ekijä .
(Ku a 156) Sama oimiala- ja amma iluoka oli a kä jessä myös pe iodi aisessa a kas-
elussa (ku a 155 ja 157).
Asbes iplakki audin osal a on myös mahdollis a, e ä apaukselle on ki jau unu i heelli-
ses i oimiala ja amma i iimeisimmän yönan ajan ja amma in mukaises i. Tähän ii aa
mm. se, e ä amma i au i-ilmoi uksen ie ojen ja akuu usyh iöien aineis on ie ojen älillä
on e oa uu a.
146
Ku a 154. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes iplakki au ien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden ai-
neis ossa
Ku a 155. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes iplakki au ien lukumää äs ä oimialoi ain pe iodei ain
147
Ku a 156. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes iplakki au ien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden ai-
neis ossa
Ku a 157. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes iplakki au ien lukumää äs ä amma ei ain pe iodi ain
148
5.11 Asbes oosi
Työikäis en 10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 100 ah is e ua asbes oosia. Vuo-
den 2010 jälkeen apauksia on ode u hy in ähän (ku a 158). Alle 50- uo iailla apauksia
ode iin ain 4 kpl. Työikäisillä ode iin asbes oosi apauksis a ain 19 %, jo en me ki ä ä
osa apauksis a ode aan yöu an jälkeen. Asbes oosiepäilyjä oli yöikäisillä 82 apaus a 10
uoden aineis ossa.
Tapauksia ode iin lukumää ises i eni en oimialaluokissa ’e ikois unu akennus oimin a’,
’ alon aken aminen’ sekä ’muiden kulkuneu ojen almis us’. Toimialaluokka ’julkinen hal-
lin o ja maanpuolus us; pakollinen sosiaali akuu us’ sijoi ui neljännelle sijalle ja siihen kuu-
luu mm. kun a yönan aja . (Ku a 159)
Amma iluoki aisessa a kas elussa apauksia ode iin eni en ’ akennus yön ekijöillä ym.
(pl. sähköasen aja )’ sekä ’konepaja- ja alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko jaajilla’.
E o muihin amma iluokkiin oli selkeä. (Ku a 160)
Asbes oosin ilmaan u uus yli 65- uo iailla ku a aan kappaleessa 7 ja kaikenikäis en aineis-
ossa kappaleessa 8.
Ku a 158. Työikäis en ah is e ujen asbes oosien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain 10
uoden aineis ossa
149
Ku a 159. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes oosien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis ossa
Ku a 160. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen asbes oosien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis ossa
150
5.12 Amma isyö ä
Työikäisillä ode iin yh eensä 238 ah is e ua amma isyöpää 10 uoden aineis ossa.
Vuosi ainen apausmää ä on ollu a kas elujaksolla 12-33 apaus a (ku a 161). Me ki ä ä
osa amma isyö is ä ode aan eläkeiässä.
Diagnoosei ain a kas el una meso elioomia eli keuhkopussin syöpiä oli 151 apaus a ja
keuhkosyöpiä oli 78 apaus a. Nenäon elon ai nenän si uon eloiden syöpiä oli 5 apaus a,
ku kunpään syöpää 1 apaus, nielu isasyöpää 1 apaus, Non-Hodgkin-lym oomaa 1 a-
paus ja ihon pin asyöpää 1 apaus.
Amma isyö is ä 228 apaus a oli asbes in aiheu amia. K a sin aiheu amia amma i-
syöpiä oli 1 apaus. Ko apuupöly oli ki ja u 3 apaukseen, pyökki yh een apauksen ja
ammi yh een apaukseen (nenäon elon ai nenän si uon eloiden syö ä ). Rikkihappo, a -
seeni, hi saushuu u ja muu kemiallise ekijä e m. oli ki ja u kukin al is eeksi yh een a-
paukseen.
Työikäis en 10 uoden aineis ossa oli yh eensä 246 amma isyöpäepäilyä.
Ku a 161. Työikäis en kaikkien ah is e ujen amma isyöpien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus
uosi ain 10 uoden aineis ossa
151
Ku a 162. Työikäis en ah is e ujen keuhkosyöpien lukumää ä ja yöllisiin suh eu e u ilmaan u uus uosi ain
10 uoden aineis ossa
Työikäis en 10 uoden aineis ossa ode iin yh eensä 78 amma i audiksi ah is e ua
keuhkosyöpää. Ta kas elujaksolla yöikäis en keuhkosyöpiä on ode u 4-12 a-
paus a/ uosi (ku a 162). Tapauksis a yksi on k a sipölyn aiheu ama ja lopu asbes in ai-
heu amia keuhkosyöpiä. Työikäisille on ki ja u 154 keuhkosyöpäepäilyä 10 uoden ai-
neis oon.
Toimialakoh aisessa a kas elussa apauksia ode iin lukumää ises i eni en ’e ikois u-
neessa akennus oiminnassa’, ’muiden kulkuneu ojen almis uksessa’ sekä ’ alon aken a-
misessa’ (ku a 163).
Amma ei ain a kas el una apauksia ode iin lukumää äises i eni en ’ akennus yön eki-
jöillä ym. (pl. sähköasen aja ’) sekä ’konepaja- ja alimo yön ekijöillä sekä asen ajilla ja ko -
jaajilla’ (ku a 164).
152
Ku a 163. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen keuhkosyöpien lukumää äs ä oimialoi ain 10 uoden aineis-
ossa
Ku a 164. Esime kkejä yöikäis en ah is e ujen keuhkosyöpien lukumää äs ä amma ei ain 10 uoden aineis-
ossa
