05/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise
EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee
ja niiden almis elu
Sa i Alanko, Minna Le ande , Rol S o sjö, Samuel Rinne mäki
ja Niko Väänänen
Eläke u akeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Eläke u akeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
05/2015
ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Sa i Alanko, Minna Le ande , Rol S o sjö, Samuel Rinne mäki
ja Niko Väänänen
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise
EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee
ja niiden almis elu
Eläke u akeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puhelin: 029 411 20
Sähköpos i: e unimi.suk[email p o ec ed]
Pensionsskyddscen alen
00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Tele on: 029 411 20
E-pos : ö[email p o ec ed]
Finnish Cen e o Pensions
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS, FINLAND
Telephone +358 29 411 20
E-mail: i s name.s[email p o ec ed]
Helsinki 2015
ISSN 1798-7474 ( e kkojulkaisu)
LUKIJALLE
Eläke u akeskuksen (ja kossa ETK) s a egiassa uosille 2012–2016 yhdeksi painopis e-
alueeksi on nos e u EU:n eläkepoli iikan seu annan kehi äminen. Vuonna 2012 ETK:ssa
o e iin käy öön uusi oimin amalli EU:n eläkepoli iikan seu an aan sekä unnis e iin yö-
eläkejä jes elmän kannal a keskeise poli iikka- ja lainsäädän öaluee ja niiden ohjelma .
Työn ueksi almis e iin muis io, jos a ilmenisi, mi ä pa haillaan EU:ssa i eillä ole ia asi-
oi a pi äisi ETK:ssa seu a a, ja mikä on näiden asioiden almis elun ilanne. Muis ios a eh-
iin ka saus, joka ilmes yi ensimmäisen ke an helmikuussa 2013. Tuolloin pää e iin, e ä
ka saus päi i e ään aika ajoin ja kossakin. Tämä ka saus on päi i e y as aamaan elokuun
2015 ilanne a.
Muis ion ki joi us yöhön o a osallis unee Sa i Alanko (luku 15), Minna Le ande (lu-
u 2 ja 6–14), Samuel Rinne mäki (luku 16), Rol S o sjö (luku 17) sekä Niko Väänä-
nen (lu u 1–5). Tä ä ka saus a a en on haas a el u kehi yspäällikkö Ma jukka Hie anie-
meä ETK:s a ja joh a aa ekonomis ia Reijo Vanne a sekä e i yisasian un ija Janne Pelkos-
a TELA:s a.
ABSTRAKTI
Ka sauksessa on a kas el u eläkkeisiin lii y ien EU-asioiden almis elua Suomessa ja yh-
eisö asolla sekä nii ä i eillä ole ia hankkei a, joilla on me ki ys ä yöeläkejä jes elmän
kannal a, ja joi a Eläke u akeskuksessa seu a aan. Ensimmäisessä lu ussa on ku a u EU-
asioiden almis elukoneis oa Suomen al ionhallinnossa, ja yöeläkejä jes elmän edus aji-
en osallis umis a ähän almis elu yöhön. Lu ussa 2 on ke o u as aa as i eläkepolii is en
asioiden almis elus a EU- asolla, ja yöeläkejä jes elmän edus ajien osallis umises a yö-
hön ällä asolla. Asioiden almis elu apah uu e i a oin iippuen sii ä, onko kyseessä lain-
säädän öasia ai polii iseen yh eis yöhön ja seu an aan lii y ä asia. Polii is en yh eis yö-
p osessien a koi uksena ei useinkaan ole lainsäädännön aikaansaaminen aan yh eisis ä po-
lii isis a a oi eis a sopiminen ja a oi eiden o eu umisen seu an a. Keskeisiä polii isia
p osesseja yöeläkejä jes elmän kannal a o a jäsen al ioiden alous- ja inanssipoli iikan
seu aaminen osana eu ooppalais a luku uo a sekä sosiaali u ajä jes elmien uudis amiseen
py ki ä p osessi, jossa yh enä a oi eena on uudis aa jäsenmaiden eläkejä jes elmiä, niin e -
ä ne säily ä aloudellises i kes ä inä äes ön ikään yessä, edis ä ä osal aan ko kean yöl-
lisyysas een saa u amis a, as aa a yh eiskunnassa apah uneisiin muu oksiin ja a joa a
ii ä ä eläkkee . Näiden polii is en p osessien pui eissa apah u ia ajankoh aisia asioi a
on käsi el y lu uissa 3–5. E i yises i jäsenmaiden alouspoli iikan seu an aa ja EU- ason al-
on aa on uudis e u ja ehos e u monin a oin iimeis en kahden uoden aikana. EU- ason
alous- ja sosiaalipoli iikan seu an amekanismeja kehi e äneen myös lähi ule aisuudessa.
Työeläkejä jes elmän kannal a me ki ä immän lainsäädän ökokonaisuuden muodos a-
a sosiaali u an koo dinaa ioase ukse , joiden a koi uksena on u a a sosiaali u an säi-
lyminen ilan eissa, joissa henkilö liikku a jäsenmaas a oiseen. Tämän lainsäädän ökoko-
naisuuden almis elua ja oimeenpanoa on sel i e y lu ussa 2. Toinen laaja asiakokonai-
suus koskee ns. yleishyödyllisiä pal elui a, joihin EU:n kilpailulainsäädän öä so elle aan
e i a oin kuin muihin ma kkinoilla a jo a iin pal eluihin. Työeläkejä jes elmän asema
yleishyödyllisenä pal eluna on edelleen a oin. Siksi hankkei a, joissa jollain a oin mää-
i ellään näiden pal elujen sisäl öä, on ä keää seu a a Eläke u akeskuksessa. Ka sauk-
sessa on käsi el y myös Eu oopan komission an amaa di ek ii iehdo us a EU-alueen yh-
eises ä ahoi us ansak io e os a, aikka Suomi on jääny ämän hankkeen ulkopuolelle.
Rahoi us ansak io e olla olisi suu i aiku us yöeläke a oihin, koska e o kohdis uisi suo-
aan eläke a ojen hoi oon. Lisäeläkkei ä koske ia sään elykokonaisuuksia (ns. IORP II -di-
ekii i ja lisäeläkeoikeuksien hankkimis a ja säily ämis ä koske a di ek ii i) sekä lähe yjä
yön ekijöi ä koske an äy än öönpanodi ek ii in implemen oin ia on a koi us seu a a Elä-
ke u akeskuksessa mahdollis en heijas us aiku us en akia, aikka ne ei ä suo aan koske
Suomen yöeläkejä jes elmää. Ka sauksessa on lyhyes i käsi el y myös Sol enssi II -sään e-
lykokonaisuu a sekä komission aloi e a koskien akuu us akuujä jes elmiä EU:ssa.
EU:ssa liikku ien henkilöiden sosiaali u aan lii y ä sähköinen iedon aih o (EESSI),
johon sii y ään lähi uosina, on edelly äny yöeläkejä jes elmän osal a me ki ä ää yöpa-
nos a sekä lisänny yh eis yö ä kansallis en ja EU- ason oimijoiden kesken. EESSI-hank-
keen o eu uminen ulee aiku amaan suu es i yöeläkejä jes elmän oimeenpanoon niissä
ilan eissa, joissa henkilö o a yöskennellee e i jäsen al ioissa. Työeläkejä jes elmän kan-
nal a ä keää on myös seu a a Eu oopan digi aalis a egian kehi ys ä sekä EU:n ie osuoja-
lainsäädännön muu oksia.
ABSTRACT
In his e iew, we look a he p epa a ion o pension- ela ed EU ma e s in Finland and a he
EU-le el. In addi ion, we e iew p ojec s cu en ly pending ha may ha e an impac on he
ea nings- ela ed pension sys em and which he Finnish Cen e o Pensions moni o s. The
i s chap e desc ibes how EU ma e s a e p epa ed wi hin he Finnish s a e adminis a ion
and how he ep esen a i es o he ea nings- ela ed pension sys em pa icipa e in his
p epa a o y wo k. Chap e 2 de ails how pension policy issues a e p epa ed a he EU le el,
and how he ep esen a i es o he ea nings- ela ed pension sys em pa icipa e in ha wo k.
Issues a e p epa ed di e en ly depending on whe he hey ela e o legisla ion o poli ical
co-ope a ion and supe ision. The pu pose o poli ical co-ope a ion p ocesses is seldom o
achie e legisla i e goals bu , a he , o ag ee on join policy objec i es and o moni o ha
hese objec i es a e achie ed. F om he pe spec i e o he ea nings- ela ed pension sys em,
one o he co e poli ical p ocesses includes moni o ing he Membe S a es’ economic and
inancial policies as pa o he Eu opean Semes e . Ano he such p ocess is he e o m o
social secu i y schemes, including pension sys ems. The e o m is o make su e ha he
pension sys ems o he Membe S a es’ emain inancially sus ainable as he popula ion
ages. The pension sys ems also need o p omo e high employmen le els, espond o socie al
changes and p o ide adequa e pensions. Cu en e en s wi hin hese poli ical p ocesses ha e
been deal wi h in Chap e s 3, 4 and 5. In pa icula , he EU-le el ollow-up and supe ision
o economic policies in Membe S a es ha e been e o med and a ionalized in many ways
o e he las wo yea s. Me hods o moni o EU le el economic and socio-poli ical ollow-
up mechanisms a e also likely o be imp o ed in he nea u u e.
The a ea o legisla ion ha is mos signi ican o he ea nings- ela ed pension sys em
ela es o egula ions on social secu i y co-o dina ion. The aim o hese egula ions is o
ensu e ha social secu i y is p ese ed in cases whe e indi iduals mo e om one coun y
o ano he . The p epa a ion and implemen a ion o his legisla ion is e iewed in Chap e
2. Ano he ex ensi e a ea o legisla ion conce ns so-called se ices o gene al in e es . The
compe i ion ules o he EU a e applied di e en ly o hese se ices han o o he se ices
o e ed on he ma ke . The s a us o he ea nings- ela ed pension sys em as a se ice o
gene al in e es is s ill open. This is why i is impo an o he Finnish Cen e o Pensions
o ollow p ojec s ha in one way o ano he de e mine he con en o such se ices.
In ou e iew, we also discuss he p oposal o he Eu opean Commission o a di ec i e on
a common inancial ansac ion ax wi hin he EU a ea, al hough Finland does no pa icipa e
in his p ojec . The inancial ansac ion ax would ha e a la ge impac on ea nings- ela ed
pension unds, as he ax would be a ge ed di ec ly a he managemen o pension unds.
The Finnish Cen e o Pensions will moni o he implemen a ion o egula ions conce ning
supplemen a y pensions ( he so-called IORP II di ec i e and he di ec i e on acili a ing he
acquisi ion and p ese a ion o supplemen a y pension igh s), as well as he en o cemen o
he implemen a ion di ec i e on pos ed employees o any e lec i e impac , al hough hey
do no di ec ly conce n he Finnish ea nings- ela ed pension sys em.
Ou e iew also b ie ly epo s on he Sol ency II legisla i e p og amme and he
Eu opean Commission’s p oposal o insu ance gua an ee schemes wi hin he EU.
The elec onic exchange o social secu i y in o ma ion o pe sons mo ing wi hin
he EU (called EESSI), which will be implemen ed in he nex ew yea s, has equi ed a
subs an ial wo k e o by he ea nings- ela ed pension sys em. I has also u he ed co-
ope a ion be ween na ional and EU-le el ac o s. The implemen a ion o he EESSI p ojec
will ha e a g ea e ec on he execu ion o he ea nings- ela ed pension sys em in si ua ions
whe e pe sons ha e been wo king in di e en Membe S a es. F om he poin o iew o he
ea nings- ela ed pension sys em, i is also impo an o moni o he de elopmen o digi al
s a egies in Eu ope, as well as changes o he da a p i acy legisla ion o he EU.
SISÄLTÖ
1 EU-asioiden almis elu Suomessa ................................................................................................. 9
2 Eläkeasioiden käsi ely EU- asolla .............................................................................................. 12
2.1 Koo dinaa iolainsäädännön almis elu ...................................................................... 12
2.2 Eläkepolii inen yh eis yö .................................................................................................. 13
3 Talouspolii inen yh eis yö ............................................................................................................. 16
3.1 Eu ooppa2020-s a egia ja eu ooppalainen luku uosi ....................................... 17
3.2 Maakoh aise suosi ukse ................................................................................................. 19
3.3 Talouspoli iikkaa koske a säännö ............................................................................. 20
3.4 Talouspoli iikan sank iomene ely ................................................................................. 22
3.5 Julkisen sek o in ilinpi o ................................................................................................... 23
4 Eläkepoli iikka osana sosiaalipoli iikkaa ................................................................................ 24
4.1 Sosiaalipoli iikan suhde muihin poli iikkalohkoihin ........................................... 25
4.2 Sosiaalises a ilan ees a apo oin i ............................................................................ 25
5 Eläkkei ä koske a alkoinen ki ja ............................................................................................... 27
6 Yleishyödyllise pal elu .................................................................................................................. 29
7 Rahoi us ansak ioi a koske a a ainsii o e o
(Financial T ansac ion Tax, FTT) ..................................................................................................... 36
7.1 Di ek ii in sisäl ö ja aus a ............................................................................................... 36
7.2 Di ek ii in mahdollinen aiku us yöeläkejä jes elmään ................................... 37
7.3 Di ek ii in käsi elyn e eneminen ja si ä koske a kannano o ...................... 38
8 Sol enssi II -di ek ii in implemen oin i ................................................................................... 40
9 Vakuu us akuujä jes elmiä koske a hankkee .................................................................... 41
10 IORP-di ek ii in uudis aminen ...................................................................................................... 42
11 Lisäeläkeoikeuksien hankkimis a ja säily ämis ä koske a di ek ii i ...................... 44
12 EU- ason eläke ie opal elu ............................................................................................................. 46
13 Lähe e yjä yön ekijöi ä koske a di ek ii i sekä pimeän yön
ehkäisemis ä koske a hanke ......................................................................................................... 47
14 Kolmansien maiden kansalais en maahanmuu oon lii y ä di ek ii i ................. 49
15 EESSI ja muu koo dinaa iolainsäädännön alainen sähköinen ie ojen aih o ....... 51
15.1 EESSI ........................................................................................................................................ 51
15.2 Muu EU-koo dinaa iolainsäädännön alainen sähköinen
ie ojen aih o ....................................................................................................................... 54
16 Eu oopan digi aalis a egia ............................................................................................................ 55
17 EU:n ie osuojalainsäädännön muu okse .............................................................................. 57
LIITE 1
EU:n aloi ee jäsen al ioiden oimien ueksi komission oimin asuunni elmassa
ii ä iä, u a uja ja kes ä iä eläkkei ä a en (Valkoinen ki ja 16.2.2012) ....... 62
14 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
s a egian sosiaalipolii isia näkökoh ia. Eläkepolii isella yh eis yöllä on ky ken öjä myös
jäsenmaiden ja unionin yöllisyyspoli iikkojen koo dinoin iin. Työllisyyskomi ea (EMCO)
osallis uu ähän yöhön (ks. ku io 2).
Komi ea o a ase anee pysy iä ja ilapäisiä ala yö yhmiä e i yisiä eh ä iä a en. Elä-
kepolii isen yh eis yön kannal a ä keä EPC:n ala yö yhmä on ’Wo king G oup on Ageing
Popula ions and Sus ainabili y’ (AWG), joka muun muassa laa ii muu aman uoden ä-
lein a ioi a ikään ymisen aiheu amis a julkis en menojen kas us a jäsenmaissa. Uusin a -
io almis ui oukokuussa 2015. ETK:n suunni eluosas o (Kaa lo Reipas) osallis ui Suo-
mea koske ien ie ojen oimi amiseen ä ä yö ä a en. SPC:n pysy ä ala yö yhmä on In-
dica o s’ Sub-G oup (ISG), joka almis elee ja kehi ää indikaa o i ja uo aa niiden a ul-
la ie oa, jolla a ioidaan muun muassa yh eis en sosiaali u aa koske ien a oi eiden saa-
u amis a. ETK:n suunni eluosas ol a (Ma jukka Hie aniemi) on yö yhmän a ajäsen
eläkkei ä koske ien indikaa o eiden osal a. Toinen ällä he kellä yösken ele ä ad hoc - yö-
yhmä on SPC-AGE, joka on almis ellu muun muassa eläkkeiden ii ä yy ä koske an a-
po in. Työ almis uu syksyllä 2015. Työ yhmässä oli ETK:n edus aja SU-osas ol a (Ma -
jukka Hie aniemi). Aiempi apo i samas a aihees a ilmes yi ke äällä 2012.
Ku io 2.
Eläkepolii inen yh eis yö EU:ssa.
STM VM
TEM
SPC EPC
EMCO
Eu ooppa-neu os o
TSTK-neu os o
Työllisyys- ja sos.asia Talous- ja ahoi usasia
Komissio
Eco in
Neu os o
Komissio on koonnu e i jäsen al ioiden ja joidenkin muiden al ioiden iippuma omis-
a asian un ijois a (EEA/EFTA-maa , hakijamaa ja po en iaalise hakijamaa , yh . 34 maa-
a) e kos on (ESPN1- e kos o), jonka jäsene apo oi a uosi ain oman maansa sosi-
aali u an kehi ykses ä koskien ennen kaikkea EU- ason yh eis yöaluei a, eläke-, e eys-
ja pi käaikaishoidon kehi ämis ä sekä sosiaalisen inkluusion alueella apah unu a kehi ys-
ä. Näi ä koske aa kansallis a keskus elua sekä aka eemis a ja muu a aihei a koske aa u -
kimus a. Ve kos on jäsene a ioi a myös alous-, yöllisyys- ja sosiaalipoli iikan koo di-
naa ioon lii y iä maa apo eja ja niissä esi e yjen a oi eiden o eu umis a osana Eu oop-
pa2020-s a egiaa. Suomen asian un ija e kos ossa o a Olli Kangas ja Lau a Kalliomaa-
Puha KELAs a.
1 Eu opean Social Policy Ne wo k.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 15
EU- ason sosiaali akuu uslai os en edun al on a- ja yh eis yöjä jes ö on Eu opean
Social Insu ance Pla o m (ESIP). ETK on sen jäsen. ESIP:n yleiskokous ja komi ea ko-
koon u a neljäs i uodessa. Kokous en älillä jä jes e ään a i aessa ki jallisia äänes yk-
siä ESIP:n kannano ois a EU:ssa i eillä ole iin asioihin. Jä jes ön jäsenenä on 37 sosiaali-
akuu uslai os a 17:s a Eu oopan maas a. ETK:n edus aja (Niko Väänänen) oimii jäsenenä
eläkepolii isessa komi eassa. ETK:n edus aja (joh aja Rii a Ko piluoma) osallis uu ESIP:n
yöky y ömyys- ja kun ou usasioiden komi ean yöhön.
TELA oimii yöma kkinasopimuksiin pe us u ien eläkejä jes elmien EU- ason edun-
al on a- ja yh eis yöo ganisaa iossa AEIP:ssa. TELA:n omi usjoh aja Su i-Anne Siimes
on yhdis yksen halli uksen jäsen.
16 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
3 Talouspolii inen yh eis yö
EU:n alouspolii inen yh eis yö ii is yi huoma a as i alous- ja ahalii on (ja kossa EMU)
pe us amisen myö ä. Si ä koske a säädökse o e iin Maas ich issa uonna 1992 solmi -
uun pe ussopimukseen. EMU:a koske a mää äykse koske a läh ökoh aises i kaikkia jä-
senmai a.2 Ta koi us on, e ä maa lii y ä kolman een aiheeseen si ä mukaa, kun ne äy ä-
ä si ä koske a ehdo . Nämä ehdo koske a in laa ion asoa (lähellä kolmen pa haan maan
hin a akau a), julkisen alouden alijäämää (ei yli kolmea p osen ia BKT:s ä), al ion el-
kaa (ei yli 60 p osen ia BKT:s ä), pi kän aika älin ko ko asoa ja ahan a on akau a.3 Ke-
säkuussa 2015 eu omai a on 19.
Osa Maas ich in sopimuksen jälkeen anne uis a säädöksis ä ja iimeaikoina ehdyis ä
polii isis a sopimuksis a koskee ain näi ä kolmannessa aiheessa jo ole ia eu omai a. Eu-
oopan keskuspankki ja Eu oopan keskuspankkijä jes elmä pe us e iin, kun 11 ensimmäis ä
maa a sii yi EMU:n kolman een aiheeseen uonna 1999. Eu omaiden ahapoli iikka sii -
yi ällöin Eu oopan keskuspankille. Vas uu alouspoli iikas a jäi jäsen al ioille, ja jäsen-
maiden alouspoli iikkojen koo dinaa ion me ki ys kas oi. Talouspoli iikkojen koo dinoin i
koskee, e ikseen maini uja poikkeuksia lukuun o ama a, kaikkia jäsenmai a, ja kaikilla jä-
senmailla on myös edus ajansa Eu oopan keskuspankissa (ja kossa EKP). Neu os ossa eu-
on ulkopuolisilla mailla ei ole ääni al aa eu oa koske issa kysymyksissä. Yksinomaan eu-
omai a koske is a kysymyksis ä keskus ellaan eu omaiden al ion a ainminis e ien muo-
dos amassa eu o yhmässä.
Vuonna 1997 Eu ooppa-neu os o hy äksyi julkilausuman, jolla jäsenmaa , komissio ja
neu os o si ou ui a nouda amaan akaus- ja kas usopimus a. Sopimuksen mukaan jul-
kisen alouden alijäämä ei saa yli ää kolmea p osen ia BKT:s a eikä julkinen elka 60 p o-
sen ia BKT:s a ( ai sen ulee ainakin ähen yä ii ä äs i koh i aja-a oa). EMU:n kolman-
een aiheeseen sii ymisen k i ee i eh iin siis äl ä osin pysy iksi. Jäsenmaiden julkis en
alouksien ilan ulee myös lähen yä maakoh ais a keskipi kän aika älin a oi e a.
Sopimuksessa on alus a alkaen ollu kaksi ase us a, joilla luo iin pui ee monenkeski-
selle al onnalle ja sääde iin mene ely a ois a siinä apauksessa, e ä jäsenmaan julkisen
alouden alijäämä yli ää so i u aja . Joulukuussa 2011 hy äksy iin kolme uu a ase us a,
muu okse kah een aikaisempaan ase ukseen ja yksi uusi di ek ii i, ns. ”six-pack”, jolla a-
kaus- ja kas usopimus a ah is e iin, alous- ja inanssipoli iikan al on aa ki is e iin ja
sank iomahdollisuuksia lisä iin.4
Nykyisin jäsenmai a koske a aloussäännö o a hy in moninainen nippu e ilaisia sään-
öjä, di ek ii ejä ja sopimuksia. Eu omai a koske ia aloussään öjä on enemmän ja sank io-
mene ely on e ilainen. Selkey ääkseen aloussään öjä koske aa seu an ap osessia o e iin
Ba osson komission oisella kaudella käy öön Eu ooppalainen luku uosi, eli ns. EU- a-
louspoli iikan ohjausjakso (ks. ämä luku myöhemmin).
2 Vain Iso-B i annia ja Tanska o a jä äy ynee ulkopuolelle.
3 Moussis N. (2008) Access o Eu opean Union -law, economics, policies. Eu opean S udy Se ice. B ussels.
4 MEMO/11/898. EU Economic go e nance ”Six-Pack” en e s in o o ce. B ussels, 12. Decembe 2011.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 17
Vuonna 1997 o e iin käy öön myös EU:n yh einen yöllisyyss a egia, jo a koske a
a oi ee neu os o an aa yöllisyyssuun a ii oissa. Talou a ja yöllisyy ä koske a suun a-
ii a on anne u uodes a 2010 samanaikaises i yhdenne yinä alous- ja yöllisyyspoli ii-
kan suun a ii oina. Suun a ii oissa esi e ään jäsen al ioiden ja unionin oimin aa ohjaa a
yh eise alous- ja yöllisyyspolii ise a oi ee . Yksi yöllisyyspoli iikan neljäs ä suun a ii-
as a koskee sosiaalisen osallisuuden edis ämis ä ja köyhyyden o jun aa. Talous- ja yöl-
lisyyssuun a ii a ja niiden o eu umisen seu an a lii e iin uoden 2011 alus a osaksi Eu-
ooppa2020-s a egiaa.
3.1 Eu ooppa2020-s a egia ja eu ooppalainen luku uosi
Eu ooppa2020-s a egia (ja kossa EU2020-s a egia) on EU:n yh einen alouspolii inen
kymmen uo isohjelma, joka käynnis yi uoden 2011 alussa. Ohjelma luji aa aloudellis a
ja alousa ioon lii y ää koo dinaa io a koko EU:ssa ja e i yises i eu oalueella. Ohjelmaan
sisäl yy myös yöllisyyspolii isia ja köyhyyden ähen ämiseen lii y iä a oi ei a. Sen un-
nuslauseena on älykäs, kes ä ä ja osallis a a kas u. Eu omaa , ja jo kin eu oalueen ulko-
puolise , apaaeh oises i mukaan ullee maa , o a lisäksi ehnee ke äällä 2011 ns. Eu o
plus -sopimuksen, jossa ne o a si ou unee iukempiin alouspolii isiin a oi eisiin. Myös
Eu o plus -sopimuksen seu an a on lii e y osaksi EU2020-s a egian seu an aa.
EU2020-s a egiassa on ah is e u EU:n ja kansallisen ason painopis ee ja a oi ee
kas un auhdi amiseksi EU:ssa kymmenen seu aa an uoden aikana. Siinä käsi ellään se-
kä alousk iisiin lii y iä lyhyen aika älin haas ei a e ä akenneuudis us en a e a. Ta oi -
eiden o eu amis a seu a aan uosi ain Eu ooppalaisen luku uoden (Eu opean Semes e )
pui eissa. Ohjausjakso kes ää ammikuus a kesäkuuhun.
Eu ooppalainen luku uosi, eli EU:n alouspoli iikan ohjausjakso, on uonna 2011
käynnis yny käy än ö, jossa alouspoli iikan sään öjen seu aaminen on samanaikais e u ke-
äälle. Kesäkuussa 2015 julkais ussa iiden p esiden in apo issa nähdään, e ä luku uo -
a ulisi ah is aa ja i a ii ais aa en ises ään.5 Seu aa assa on esi e y luku uoden ämän-
he kinen käy än ö.
5 5 p esiden s epo h p://ec.eu opa.eu/p io i ies/economic-mone a y-union/docs/5-p esiden s- epo _en.pd
18 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Ku a 3.
Eu ooppalainen luku uosi.
Lähde: Eu oopan komissio 2015.
Ma as-/joulukuussa komissio esi ää uo uisen kas usel i yksen (Annual G ow h
Su ey AGS), jossa se a ioi EU:n alous ilanne a ja ohjeis aa, mi ä ensisijaisia oimia se-
kä EU:n e ä kansallisella asolla olisi seu aa ien 12 kuukauden aikana o eu e a a. Sel i-
ys ka aa mak o alous- ja inanssipoli iikan, akenneuudis ukse ja kas ua lisää ä oimen-
pi ee . Vuoden 2015 kas usel i yksessä komissio suosi aa alous- ja sosiaalipoli iikkaa, jo-
ka pe us uu in es oin ien ukemiseen, si ou umiseen akenneuudis us en oimeenpanemi-
seen sekä as uulliseen inanssipoli iikkaan. Yh enä kä kihankkeena akenneuudis uksissa
on eläkeuudis us en o eu aminen niin, e ä sekä eläkejä jes elmien kes ä yys e ä eläkkei-
den ii ä yys on u a u. Kas usel i yksessä ode aan, e ä eläkejä jes elmiä on iime uo-
sina uudis e u useassa jäsen al iossa mu a lisäuudis uksia a i aan maakoh ais en suosi-
us en hengessä.
Vuo a 2014 koskeneessa kas usel i yksessä6 komissio ka soi, e ä eläkejä jes elmien
ehokkuu a ja aloudellis a asapainoa on kehi e ä ä. Sosiaalisen u a e kon ii ä än ko -
keas a asos a on kui enkin pide ä ä huol a. Monen maan osal a a kaisuksi näh iin eläke-
uudis uksen äyden äminen ky kemällä eläkeikä elinajanodo eeseen. Vuoden 2013 kas u-
sel i yksessä komissio ka soo, e ä eläkejä jes elmien uudis uksia ulee auhdi aa ja ky keä
eläkeikä elinajanodo een kas uun, ajoi aa pääsyä a haiseläkkeille ja mahdollis aa pidem-
mä yöu a .
6 COM(2014) 902 inal. Communica ion om he Commission. Annual G ow h Su ey 2015.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 19
Helmikuussa komissio julkaisee jäsen al ioi a koske a maa apo i , joissa a kas el-
laan mak o alouden ilaa ja aken eellisia uudis uksia. Maa apo in almis elussa hyödynne-
ään kansallisia asian un ijoi a, ja komission maa iimi ie aile a asian un ija- ja aiku aja-
ahoilla keskus elemassa yh eiskunnallises a ilan ees a. Maa apo i oimi a myös aus a-
sel i yksenä maakoh aisia suosi uksia a en.
Tammi-/maaliskuun aikana kas usel i ykses ä ja alousp io i ee eis a keskus ellaan
neu os on e i kokoonpanoissa sekä Eu oopan pa lamen issa. Neu os o an aa yleise ohjee
kansallisille polii ikoille sel i yksen ja keskus elujen pohjal a.
Huh i-/ oukokuun aikana jäsenmaa esi ä ä julkisen alouden ohjelmansa ( akaus- ai
lähen ymisohjelma ) sekä uudis usohjelmansa ja oimenpi eensä, joilla auhdi e aan älykäs-
ä, kes ä ää ja osallis a aa kas ua. Vakausohjelmissa apo oidaan myös kansallisis a oi-
menpi eis ä yhdenne yjen alous- ja yöllisyyspoli iikan suun a ii ojen o eu amiseksi.
Vakaus- ja kas usopimuksen apo oin i ja a ioin i o eu e aan näin samanaikaises-
i EU2020-s a egian apo oinnin kanssa. Kansallisissa uudis usohjelmissa ke o aan jä-
sen al ioiden maakoh ais en suosi us en oimeenpanos a sekä ah is e aan jäsen al ioiden
suunni elema akenneuudis ukse ja oimenpi ee , joilla auhdi e aan kas ua ja luodaan uu-
sia yöpaikkoja sekä edis e ään muiden EU2020-s a egian a oi eiden saa u amis a. Ne si-
säl ä ä myös Eu o plus -sopimusmaiden an ama lyhyen aika älin si oumukse .
Touko-/kesäkuussa komissio esi ää kansallisia ohjelmia a ioi uaan neu os olle luon-
nokse maakoh aisiksi suosi uksiksi ja uo esille, mi en kukin jäsenmaa on edis yny ja mi ä
so i uis a oimis a jää ielä uupumaan. Näis ä suosi uksis a keskus ellaan kesäkuun Eu oop-
pa-neu os ossa, minkä jälkeen neu os o hy äksyy ne lopullises i heinäkuussa.
Elokuussa käynnis yy ns. kansallinen luku uosi, jolloin jäsen al io ha joi a a kan-
sallis a poli iikkaa (ml. alousa ion almis elu) maakoh aise suosi ukse huomioon o aen.
3.2 Maakoh aise suosi ukse
Jäsen al ioille oidaan an aa polii isia suosi uksia sekä maakoh aisen apo oinnin yh ey-
dessä e ä EU2020-s a egian emaa isen lähes ymis a an pui eissa. Maakoh aise suosi-
ukse anne aan neu os on ase uksen (EY) N:o 1466/97 nojalla lausun oina akaus/lähen y-
misohjelmis a, ja nii ä äyden ä ä alouspoli iikan laajojen suun a ii ojen nojalla anne a-
a suosi ukse (SEUT 121.2 a .). Maakoh aiseen seu an aan lii y issä suosi uksissa käsi-
ellään kysymyksiä, joilla on huoma a ia mak o aloudellisia ja julkis aloudellisia aiku uk-
sia, kun aas emaa iseen lähes ymis apaa kuulu issa suosi uksissa anne aan mik o aloudel-
lisiin ja yöllisyyshaas eisiin lii y iä äsmällisiä ohjei a.
Suosi us en ulee olla ii ä än äsmällisiä ja huomioida kansallise käy ännö . Tämän
jälkeen jäsen al io ilmoi aa, mi ä oimia se aikoo o eu aa suosi uksen äy än öön panemi-
seksi. Jos jäsen al io ei ole mää äaikaan mennessä nouda anu neu os on suosi us a ii ä-
ällä a alla ai se ha joi aa ohjeiden as ais a poli iikkaa, komissio oi an aa sille a oi uk-
sen (SEUT 121.4 a .).7
7 KOM(2010) 2020 lopullinen. Komission iedonan o Eu ooppa 2020. Älykkään, kes ä än ja osallis a an kas un s a-
egia. B yssel 3.3 2010.
20 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Vuoden 2015 maakoh aisissa suosi uksissa8 Suomea keho e aan saa amaan eläkeuudis-
us lain oimaiseksi, ja sulkemaan a haiseläke ei i as ei ain sekä lisäämään oimenpi ei-
ä nuo en, ikään yneiden ja pi käaikais yö ömien yöllis e ä yyden ah is amiseksi. Suo-
men ulisi o eu aa kun a akenne a ja sosiaali- ja e eyspal eluja koske a hallinnollinen
uudis us uloksellisella a alla. Suomea huomau e aan myös sii ä, e ei se äy ä akaus - ja
kas usopimuksen k i ee ejä. Heinäkuussa 2014 hy äksy yissä maakoh aisissa suosi uksis-
sa Suomelle esi e iin muun muassa, e ä a mis e aan käynnissä ole an sosiaali- ja e eys-
pal elujen hallinnollisen uudis uksen (ns. So e-uudis us) äy än öönpano sekä pa anne aan
koko yö oimapo en iaalin käy öä nos amalla yöllisyysas e a ja edis ämällä ikään y ien
yön ekijöiden yöllis ymis ä. Suomea keho e aan nos amaan odellis a eläkkeellejäämisikää
suh eu amalla eläkeikä ai eläke-e uude kohonneeseen elinajanodo eeseen.
Ennen suosi us en hy äksymis ä neu os ossa (ECOFIN), niis ä keskus ellaan EPC:ssä,
jossa Suomen al io a ainminis e iön edus ajana on Tuulia Hakola-Uusi alo. Suomen kan-
sallis a kan aa muodos e aessa myös STM on osallis unu almis eluun.
3.3 Talouspoli iikkaa koske a säännö
Talouspoli iikan koo dinaa ioon lii y ien sään öjen ja mene elyiden mää ä on kas anu ii-
me uosina. Tällä he kellä sopimuksis a, ase uksis a ja di ek ii eis ä muodos uu a sin mo-
nimu kainen kehikko, joka mahdollis aa e ilaisiin mene elyihin jou umisen. Seu aa aksi
esi elemme lyhyes i akaus- ja kas usopimuksen innalle so i u alouspoli iikkaa koske-
a säännö .
Eu o plus -sopimus
Eu o plus -sopimuksessa9 so i iin maaliskuussa 2011, e ä eläke-, e eydenhuol o- ja so-
siaali u ajä jes elmien aloudellis a kes ä yy ä a ioidaan kes ä yyskuiluindikaa o eiden
a ulla. Ta oi eena on ehos aa julkis alouksien koo dinaa io a. Mi a i ke o a o a ko el-
ka aso kes ä iä nykyise oimin apoli iika , e i yises i eläkejä jes elmä ja e eydenhuol-
o- ja e uusjä jes elmä sekä demog a ise ekijä , huomioon o aen. Ta i a iin uudis uk-
siin oi a sopimuksen mukaan kuulua eläkejä jes elmän mukau aminen esime kiksi eläk-
keellesii ymisiän ky kemisellä elinajanodo eeseen ai lisäämällä eläkejä jes elmien ahoi-
ukseen osallis umis a ai a haiseläkejä jes elmien ajoi aminen ja kohdenne ujen kannus-
imien käy ö iäkkäiden yön ekijöiden palkkaamiseksi.
Finanssipolii inen sopimus
”Sopimus akaudes a, yh eenso i amises a ja hallinnas a alous- ja ahalii ossa” eli inans-
sipolii inen sopimus so i iin joulukuussa 2011 eu omaiden päämies en oimes a alous- ja
ahalii on ah is amiseksi. Sopimus luon eel aan al ioiden älinen sopimus, ja se on a oin
8 h p://ec.eu opa.eu/eu ope2020/pd /cs 2015/cs 2015_council_ inland_en.pd
9 Sopimukseen kuuluu 19 eu omaan lisäksi neljä eu oalueen ulkopuolis a maa a.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 21
myös muille kuin eu omaille, jos ne o a halukkai a siihen lii ymään. Sopimus alleki joi-
e iin maaliskuussa 2012, ja se ulee oimaan, kun 12 eu omaa a on a i ioinu sen.10 Sopi-
muksen on alleki joi anu 25 jäsenmaa a (Iso-B i annia, K oa ia ja Tšekki o a jäänee ul-
kopuolelle). Sopimus sisäl ää uuden iskaalisen säännön, jonka mukaan al ion alousa ion
ulee olla asapainossa ai ylijäämäinen. Tämän ka so aan o eu u an, jos uo uinen aken-
eellinen alijäämä ei yli ä 0,5 p osen ia BKT:s a ( aja on 1 % jos julkinen elka on huoma -
a as i alle 60 % BKT:s a).
Suomi ki jasi säännön ns. ipo-lakiin, joka uli oimaan uonna 2013. Sään öön on lii-
e y au omaa inen ko jausmekanismi, joka käynnis yy, jos eh o ei äy y. Suomessa al ion-
alouden a kas us i as o (VTV) al oo säännön nouda amis a. Mekanismin a oi eena on
julkisen alouden akaus ja kes ä yys. Sään öä koh aan on esi e y k i iikkiä, koska se pe us-
uu es imaa eihin, joi a on hankala mi a a.11 Eu oopan uomiois uin oi sopimuksen mukaan
an aa sakon (0,1 % BKT:s a) maalle, joka ei nouda a edellä maini ua sään öä, eikä nouda a
uomiois uimen aikaisempaa keho us a sen nouda amises a.
Mak o alouden epä asapainoa koske a mene ely
Osana Six-Pack (ns. alouspoli iikan ohjauspake i) lainsäädän öä o e iin joulukuussa 2011
käy öön uusi mak o alouden epä asapainoa koske a mene ely (MIP, Mac oeconomic
Imbalance P ocedu e), jonka a ulla jäsenmaan mak o alou a uhkaa aan epä asapaino i-
laan pääs ään puu umaan en is ä aikaisemmassa aiheessa. Koe iin e ei kas u- ja akaus-
sopimuksen säännö ollee ii ä iä ehkäisemään alousk iisejä, koska jäsenmaiden aloude
o a monella apaa keskinäisessä iippu uussuh eessa.
Komissio al oo mak o alouksien ilaa uo uisessa häly ysmekanismi apo issa (Ale
Mechanism Repo ), jossa se ilmoi aa, minkä maiden kohdalla se pi ää pe us eellisempia
u kimuksia a peellisina. Rapo i koos uu indikaa o eihin pe us u as a ulos aulus a ja sen
ulkinnas a. Rapo in lii eisiin on lisä y myös sosiaali-indikaa o ei a koske a aulukko.
Rapo is a keskus ellaan Eco in-neu os ossa ja eu o yhmässä, ja saamansa palau een pe us-
eella komissio pää ää, minkä mai en osal a se yh yy pe us eellisempiin u kimuksiin. En-
nal aehkäise ää osaa koske a al on a apah uu osana EU-ohjausjaksoa.
Viimeisin apo i julkais iin ma askuussa 2014.12 Suomi kuului apo issa niiden 16
maan joukkoon, joiden kohdalla komissio pi ää a peellisena yh yä pe us eellisempiin u -
kimuksiin.
Two-Pack
Kaksi e ukä eis al on aan lii y ää ase us a, eli Two-Pack, uli a oimaan oukokuussa
2013. Ase ukse koske a inanssipoli iikkojen koo dinoinnin ja al onnan luji amis a en i-
ses ään eu oalueen jäsenmaissa. Toisen ase uksen mukaan eu oalueen jäsenmaa oimi a a
10 Val ioneu os on EU-sih ee is ö. E-ja koki je: Sopimus alousunionin ah is amises a. 19.1.2012. T ea y on s abili y ,
coo dina ion and go e nance in he Economic and Mone a y Union.
11 Aka eeminen alousblogi, h p://blog.hse-econ. i/?p=6251
12 COM(2014) 904 inal. Repo om he Commission. Ale Mechanism Repo – 2015. B ussels, 28.11.2014.
22 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
seu aa an uoden alousa ioesi yksensä samaan aikaan joka uosi (lokakuun puoli äliin
mennessä) komissiolle ja Eu o yhmälle, ja an a a komissiolle oikeuden a ioida si ä. Jos
komissio ka soo sen ole an aka assa is i iidassa akaus- ja kas usopimuksessa ah is-
e ujen polii is en el oi eiden kanssa, se oi pyy ää jäsen al io a a kis amaan an aman-
sa alousa ion. Eu oalueen jäsen al ioil a edelly e ään myös iippuma omia inanssipolii -
isia neu os oja ja alousa ioiden laa imis a iippuma omien ennus eiden pohjal a. Toinen
ase us koskee ahoi us akau ensa osal a aka issa aikeuksissa ole ien eu omaiden alou-
den ja julkisen alouden al onnan iuken amis a.13
3.4 Talouspoli iikan sank iomene ely
Talouspoli iikkaa koske a sank iomene ely unne aan myös alouspoli iikan koo dinaa io-
mene elyn ko jaa ana osana. Mene ely pe us uu kah een e i sopimus Eu oopan unionin
oiminnas a (SEUT) a iklaan. SEUT 126 a iklassa mää ä ään liiallisen alijäämän mene e-
lys ä ja SEUT 121 a iklassa mää ä ään monenkeskises ä al onnas a.
Mikäli komission pe us eellisemmissa u kimuksissa ilmenee, e ä jäsenmaan mak o a-
lous on epä asapainossa se esi ää suosi uksia kyseiselle maalle. Jos on kyse ennal a ehkäi-
se is ä oimis a, suosi ukse anne aan osana EU-ohjausjaksoa (ks. edellä). Jos kyse on aka-
as a epä asapaino ilas a ja si ä ko jaa is a oimis a, komissio ehdo aa, e ä neu os o käyn-
nis ää liiallis a epä asapaino ilaa koske an p osessin (EIP, excessi e imbalance p ocedu e)
ja hy äksyy maalle anne a an huomau uksen, jossa maa a pyyde ään esi ämään ko jaus-
suunni elmansa ja sen o eu amisaika aulun.
Neu os o oi joko hy äksyä ämän suunni elman ai aa ia siihen muu oksia, jolloin ky-
seisen maan on esi e ä ä uusi suunni elma. Jos neu os o ei pidä ois akaan suunni elmaa
hy äksy ä änä, se oi mää ä ä maalle sakon (0,1 % BKT:s a). Neu os o pää ää asias a ns.
kään eisellä mää äenemmis öllä, oisin sanoen, jos mää äenemmis ö ei as us a esi ys ä, se
hy äksy ään. Kun hy äksy ä ä suunni elma on esi e y, komissio seu aa sen o eu amis a.
Jos so i uissa oimissa ja aika auluissa ei pysy ä, neu os o oi jälleen mää ä ä maalle sank-
ioi a (ko ollinen alle us, ko o on alle us, sakko). Sakko ja muu sank iomene ely koske-
a kui enkin ainoas aan eu omai a.14
Kas u- ja akaussopimuksen ikkomises a seu aa jou uminen liiallisen alijäämän mene -
elyyn (EDP, Excessi e de ici p ocedu e), joka oi joh aa sakko angais ukseen. Tammi-
kuussa 2015 komissio julkaisi kas u- ja akaussopimuksen sään öjous oja koske an ulkin-
nan, jossa ode iin, e ä kas u- ja akaussopimuksen ajoja oi ikkoa muun muassa, jos ik-
kominen, ie yin ehdoin, joh uu monipila iseen eläkejä jes elmään sii ymisen aiheu amis a
kus annuksis a (sisäl äen äysin ahas oidun osan).15 Tämän ulkinnan pe us eella muun mu-
assa Puola sii yi pois liiallisen alijäämän mene elys ä uonna 2015.
13 Eu oopan komissio – lehdis ö iedo e. Uusia oimia kas un, alouden ohjausjä jes elmän ja akauden hy äksi.
IP/11/1381. B yssel 23.11.2011.
14 Eu opean Commission, Economic and Financial A ai s, The MIP amewo k, Mac oeconomic Imbalance P ocedu e.
Komission ko isi u 29.11. 2012.
15 h p://ec.eu opa.eu/economy_ inance/economic_go e nance/sgp/pd /2015-01-13_communica ion_sgp_ lexibi-
li y_guidelines_en.pd
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 23
3.5 Julkisen sek o in ilinpi o
Jäsen al ioiden julkisen alouden ilan a kempaan al on aan lii yy osana edellä maini ua
”six-pack”-lainsäädän öä ma askuussa 2011 hy äksy y neu os on di ek ii i (2011/85/EU),
joka koskee jäsen al ioiden julkisen alouden kehyksiä koske ia aa imuksia. Nämä aa-
imukse koske a myös sosiaali u a ahas oja. Di ek ii in mukaan komissio a ioi uon-
na 2012 kansain älis en julkisen sek o in ilinpi os anda dien (IPSAS, In e na ional Public
Sec o Accoun ing S anda ds) asianmukaisuu a jäsen al ioiden kannal a. EUROSTAT suo-
i i ämän a ioinnin ja konsul oi asiassa asianosaisia jäsen al ioiden o ganisaa ioi a.
Komissio a ioi, e ä jos kaikissa jäsen al ioissa o e aisiin käy öön IPSAS-s anda di ,
liiallisia alijäämiä koske aa mene elyä (Excessi e De ici P ocedu e, EDP) a en ke ä -
ä ien ie ojen e ail a uus, läpinäky yys ja luo e a uus pa anisi a me ki ä äs i.16 Ko-
missio pää i julkisen kuulemisen jälkeen, e ei ä kansain älise IPSAS-s anda di so el-
lu sellaisenaan jäsen al ioiden käy öön. Pää e iin kui enkin, e ä sel i ys yö ä ja ke aan
kehi ämällä oma eu ooppalaise EPSAS-s anda di (Eu opean Public Sec o Accoun ing
S anda ds) . Vuodes a 2014 Eu os a in alainen yö yhmä on ehny sel i ely yö ä EPSAS-
s anda deja a en. Ta oi eena on, e ä s anda dia koske a pui ease us anne aisiin uo-
den 2015 aikana, ja yhdenmukaise s anda di o e aisiin käy öön uo een 2020 mennessä.
Näy ää kui enkin sil ä, e ä pui ease us myöhäs yy alkupe äises ä aika aulus aan.
EPSAS-hanke on ii äs yny alkupe äises ä aika aulus a noin uodella. Toisaal a myös
hankkeen pe usaja us a (eli pakollisia suo i epe us eisia kaikille yh eisiä ilinpää öss anda -
deja) koh aan on he änny as us us a. Osi ain ämä seli yy sillä, e ä yksi äise ilinpää-
öss anda di anne aisiin yleisen pui ease uksen nojalla ase uksina, mikä joh aisi kansallisen
oimi allan mene ämiseen näiden ins i uu ioiden ilinpää öskäy än öjen sään elyssä. Tä ä
ennen ilinpää öskäy än öjä on yh enäis e y EU:ssa ase uksen oimin ainoas aan julkisen
kaupankäynnin koh eena ole ien yh eisöjen, eli hy in aja un yh eisöjoukon osal a.
Läh ökoh aises i EPSAS-s anda di koskisi a kaikkia kansan alouden ilinpidon sek o-
iluoki uksessa julkisyh eisöön kuulu ia o ganisaa ioi a, mukaan lukien sosiaali u a ahas-
oja ja lakisää eisiä yöeläkelai oksia. Suomen yöeläkejä jes elmän osal a EPSAS-s anda -
dien a kempi so el amisala ei ois aiseksi ole iedossa, mu a s anda di ei ä o eu uessaan-
kaan äl ämä ä koskisi yöeläkelai oksia samalla a alla kuin mui a julkiseen sek o iin lu-
e a ia o ganisaa ioi a. Telan edus aja Reijo Vanne on mukana al ion a ainminis e iön EP-
SAS-s anda din kansallisessa almis elu - yö yhmässä.
16 Eu opean Commission. Eu os a . Public Consul a ion Pape . 15 Feb ua y 2012.
30 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Pöy äki jan 26 a iklan 2 kohdan mukaan:
Pe ussopimus en mää äykse ei ä millään a oin ajoi a jäsen al ioiden oimi al aa
a jo a, ila a ja jä jes ää yleis ä, muu a kuin aloudellis a, e ua koske ia pal eluja.
SGEI-pal eluilla on lii ymäkoh a myös EU:n kilpailusäännöksiin. SEUT 106 a iklan 2
kohdassa on sääde y seu aa as i:
Y i yksiin, jo ka uo a a yleisiin aloudellisiin a koi uksiin lii y iä pal eluja, sekä is-
kaalisiin monopoleihin so elle aan ämän sopimuksen mää äyksiä ja a sinkin kilpailu-
sään öjä sil ä osin kuin ne ei ä oikeudellises i ai osiasiallises i es ä y i yksiä hoi amas a
niille usko uja e i yis eh ä iä. Kaupan kehi ykseen ei saa aiku aa a alla, joka olisi is i-
iidassa unionin e ujen kanssa.
Säännöksen mukaan SGEI-pal elui a uo a ien y i ys en liike oimin a jää EU:n kilpailu-
sään öjen so el amisalan ulkopuolelle ain sil ä osin kuin sään öjen so el aminen es äisi
y i yksiä hoi amas a niille usko uja eh ä iä. Poikkeussäännön so el amiseksi on edelly e -
y, e ä
• al io on an anu ie yn eh ä än oimeksiannolla y i yksen as uulle
• oimeksian o koskee SGEI-pal elua
• poikkeaminen SEUT-sopimuksen säännös ä on äl ämä ön ä yh iölle usko un e i yis-
eh ä än hoi amiseksi ja oikeassa suh eessa siihen
• poikkeaminen ei aiku a kauppaan a alla, joka olisi is i iidassa yh eisön e ujen
kanssa.
Kaikkien edellä maini ujen k i ee ien ulee äy yä samanaikaises i, jo a sään öjen nouda -
amises a oi aisiin poike a.
Pääsään öises i SGEI-pal eluihin ja nii ä uo a iin y i yksiin so elle aan kaikkia SEUT-
sopimuksen sään öjä ja e oamis a a iklan 106 poikkeussäännökseen on ulki u suppeas i.
Komissio on joulukuussa 2011 an amassaan iedonannossa23 käsi elly SGEI-pal elui-
hin lii y iä säännöksiä ja niiden so el amis a. Komission a koi uksena on muun muassa
uudis aa sään ökokonaisuus, joka koskee al ion ukia yleishyödyllis en pal elujen uo a-
mis a a en.
SEUT 14 a iklan pe us eella unionille anne aan mahdollisuus an aa yleisiin aloudelli-
siin a koi uksiin lii y iä pal eluja koske aa lainsäädän öä ah is amalla sellaise pe iaa -
ee ja e i yises i sellaise aloudellise ja ahoi uksellise edelly ykse , e ä ne oi a äy ää
eh ä änsä. Nämä pe iaa ee ja edelly ykse ah is e aan ase uksella ja nouda aen a an-
omais a lainsää ämisjä jes ys ä. Komission kannan mukaan kui enkin näy ää sil ä, e ä äl-
laisen lainsäädännön an amis a ei ässä aiheessa ka so a kii eelliseksi ensisijaiseksi a oi -
eeksi. Komission näkemyksen mukaan ässä aiheessa on a koi uksenmukaisempaa nou-
da aa alakoh ais a lähes ymis apaa, joka mahdollis aa apauskoh ais en a kaisujen löy ämi-
sen e i aloilla ha ai uihin konk ee isiin e i yisongelmiin.
23 Komission iedonan o Eu oopan pa lamen ille, neu os olle, Eu oopan alous- ja sosiaalikomi ealle ja alueiden ko-
mi ealle: EU:n yleishyödyllis en pal elujen laa ukehys 20.12.2011 KOM (2011) 900 lopullinen.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 31
Yleishyödyllisiä sosiaalisia pal elui a (SSGI) ei käsi eenä ole mää i e y Suomen kan-
sallisessa lainsäädännössä, eikä käsi e ä löydy myöskään EU:n p imaa i- ai sekundaa i-
lainsäädännössä. Yleishyödyllinen sosiaalipal elu e minä esiin yy lähinnä EU:n poli iik-
ka-asiaki joissa.
Komission joulukuussa 2011 an amassa iedonannossa EU:n yleishyödyllis en pal elui-
den laa ukehykses ä (johon on jo aiemmin ii a u) on muu oinkin uo u esiin se, e ä yleis-
hyödyllisis ä pal eluis a käy ä ää keskus elua ja u aa käsi eiden epä äsmällisyys. E i kä-
si ei ä käy e ään samassa me ki yksessä ja i heellises i. Komissio on mää i elly SSGI-pal-
elui a seu aa as i:
Näihin (SSGI-pal elu ) kuulu a sosiaali u ajä jes elmä , jo ka ka a a elämän pe us-
iski , ja e ää muu suo aan henkilökoh aises i a jo a a olennaise pal elu , joilla on en-
nal aehkäise ää ja yh eiskunnan koheesio a luo aa me ki ys ä ja jo ka helpo a a yh eis-
kunnallis a osallisuu a. Eu oopan unionin uomiois uin ei ka so ie yjä sosiaalipal eluja
(ku en lakisää eisiä sosiaali u ajä jes elmiä) aloudellisiksi oiminnoiksi. Sen oikeuskäy-
ännös ä käy kui enkin selkeäs i ilmi, e ä pal elun sosiaalinen luonne ei ole ii ä ä pe us-
e sen luoki elemiseksi muuksi kuin aloudelliseksi pal eluksi. Te mi ”yleishyödyllise so-
siaalipal elu ” ka aa sen uoksi sekä aloudellise e ä muu kuin aloudellise oiminno .
Tiedonannossa ”Yh eisön Lissabon-ohjelman äy än öönpano: Yleishyödyllise sosiaalipal-
elu Eu oopan unionissa”24 on mää i el y, a sinaise e eyspal elu poissulkien, kaksi
suu a yleishyödyllis en sosiaalipal elujen yhmää:
• lakisää eise ja äyden ä ä sosiaali u ajä jes elmä e i o ganisaa iomuodoissaan,
(keskinäise ai amma illise ); ne ka a a elämän pe us iski , jo ka lii y ä e ey-
een, anhuu een, yö apa u miin, yö ömyy een, eläkkeeseen ja ammaisuu een
• muu keskeise pal elu , jo ka a jo aan suo aan asianomaiselle henkilölle. Näillä pal-
eluilla on ennal a ehkäise ä ja sosiaalis a yh eenkuulu uu a lisää ä eh ä ä ja ne
a joa a yksilöllis ä apua, jonka a koi uksena on edis ää ihmis en osallisuu a yh eis-
kunnassa ja aa a heidän pe usoikeuksiensa o eu uminen. Niissä on ensinnäkin kyse
ues a elämän äli ömissä ongelma- ja k iisi ilan eissa (ku en elkaan uminen, yö -
ömyys, huume iippu uus, pe heen hajoaminen). Toiseksi niihin kuuluu oimia, joi-
den a koi uksena on a mis aa, e ä asianomaisilla henkilöillä on a peellise aido ,
joiden ansios a he oi a olla äysimää äises i osallisina yh eiskunnassa (kun ou us,
kielikoulu us maahanmuu ajille) ja e i yises i yöma kkinoilla (koulu us, amma illi-
nen uudelleensijoi uminen).
Kilpailusään öjä so elle aan ain y i yksiin. Käsi e ”y i ys” a koi aa jokais a yksikköä, jo-
ka ha joi aa aloudellis a oimin aa, iippuma a kyseisen yksikön oikeudellises a muodos a
ja ahoi us a as a. Kilpailusäännöissä a koi e ua aloudellis a oimin aa on kaikki oimin a,
jossa a a oi a ai pal eluja a jo aan ie yillä ma kkinoilla. Tässä yh eydessä oiminnan luo-
ki eleminen ”sosiaaliseksi” ai sen ha joi aminen oi oa a oi elema a, ei sinänsä ii ä es-
ämään sen luoki elemis a aloudelliseksi oiminnaksi.
24 KOM(2006) 177 lopullinen, 26.4.2006.
32 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Komissio on yleishyödyllisiä pal eluja koske assa oppaassaan25 uonu esiin esime kke-
jä, jo ka on ka so u aloudelliseksi oiminnaksi ai ei- aloudelliseksi oiminnaksi (joko ko-
mission pää öksissä ai unionin uomiois uimen uomioissa). Taloudelliseksi oiminnaksi on
ka so u
• apaaeh oise , äyden ä ä eläkejä jes elmä , jo ka oimi a ahas oin ipe iaa een mu-
kaises i, myös silloin, kun nii ä hoi a a oi oa a oi elema oma lai okse . Rahas-
oin ipe iaa e a koi aa si ä, e ä akuu ussuo i ukse mää äy y ä yksinomaan edun-
saajien maksamien akuu usmaksujen ason ja eh yjen in es oin ien aloudellis en
ulos en pe us eella).
Esime kkinä puh aas i sosiaalises a oiminnas a, joka ei ole aloudellis a oimin aa on ode -
u:
• pakollisen akuu usjä jes elmän hallinnoin i, jonka a oi e on puh aas i sosiaalinen,
joka oimii yh eis as uupe iaa eella ja a joaa akuu usmaksuis a iippuma omia a-
kuu ussuo i uksia.
Unionin uomiois uin on muun muassa a kaisussaan Pouce ja Pis e (C-159/91) käsi elly
kysymys ä, onko ie y sosiaali u alai os pe us amissopimuksen 85 ja 86 a ikloissa (nykyi-
se SEUT 105 ja 106 a ikla ) a koi e u y i ys. Tuomiois uin on apauksissa esi äny k i-
ee ejä, joiden pe us eella sosiaali u ajä jes elmää ( ai -lai os a) ei pide ä EU:n kilpailu-
säännöksiä so elle aessa y i yksenä eli kyseessä ei ole aloudellinen oimin a. Tuomiois ui-
men a kaisujen mukaan aloudellis a oimin aa ei ä ha joi a sellaise e i yisen sosiaali u -
ajä jes elmän hoi amises a as uussa ole a elime , joiden eh ä ä on yksinomaan sosiaali-
nen. Toiminnan äy yy myös pe us ua kansallisen yh eis as uun pe iaa eelle, eikä siihen lii-
y oi on a oi elua. Keskeisenä a ioin ipe us eena oidaan pi ää si ä, mi en solidaa inen
jä jes elmä on. A ioinnissa on o e u huomioon seu aa ia seikkoja:
• Työssäkäy ä ahoi a a eläkkee .
• Kaikki henkilö akuu e aan iippuma a mm. heidän aloudellises a asemas aan.
• Jä jes elmä pe us uu pakolliseen akuu ukseen.
• Jä jes elmään sisäl yy ulojen uudelleen jakoa.
• Eläkkeen mää ä ei ole iippu ainen akuu usmaksujen suu uudes a.
• Jä jes elmän osallis uminen sellais en jä jes elemien ahoi amiseen, joilla on aken-
eellisia aloudellisia aikeuksia.
• Val io ah is aa iime kädessä e uuksien ja akuu usmaksujen mää än.
• Jä jes elmä ahoi e aan yö uloihin ja eläkkeisiin suh eu e uilla maksuilla.
• Val io al oo oimin aa.
Yleishyödyllise pal elu ja hankin alainsäädän ö
Yleishyödyllisillä pal eluilla on me ki ys ä myös hankin alainsäädännön so el amisen kan-
nal a. Yleisiin aloudellisiin a koi uksiin lii y ien pal elujen asema hankin alainsäädän-
25 SEC 2010 (2010) 1545 inal.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 33
nössä ki ey yy jä jes elyyn, jossa julkisyh eisö an aa julkisen pal elun el oi een ie yl-
le y i ykselle ai yh eisölle. Uudessa hankin adi ek ii issä 2014/24/EU on käsi el y hankin-
alainsäädännön so el amisalaa äsmen ämällä muun muassa hankin ayksikön unnusme -
kis öä. Sel ää on, e ä muiden kuin aloudellis a yleis ä e ua koske ien pal elu ei ä kuulu
hankin adi ek ii in so el amisalaan.26
Hankin adi ek ii in 2 a iklan 1 kohdan mukaan hankin a i anomaisilla a koi e aan al-
ion i anomaisia, alue- ai paikallis i anomaisia, julkisoikeudellisia lai oksia sekä useam-
man ällaisen i anomaisen ai julkisoikeudellisen lai oksen muodos amia yh eenlii ymiä.
A iklan 4 kohdan mukaan julkisoikeudellisilla lai oksilla a koi e aan lai oksia, joilla on
seu aa a ominaisuude : a) ne on nimenomaises i pe us e u yydy ämään yleisen edun mu-
kaisia a pei a, eikä niillä ole eollis a ai kaupallis a luonne a; b) ne o a oikeushenkilöi ä;
ja c) nii ä ahoi a a pääosin al ion i anomaise , alue- ai paikallis i anomaise ai muu
julkisoikeudellise lai okse ; ai niiden joh o on näiden i anomais en ai lai os en al on-
nan alainen; ai alue ai paikallis i anomaise nimi ä ä yli puole niiden hallin o-, joh o- ai
al on aelimen jäsenis ä.
Hankin adi ek ii in 1 a iklassa on ode u, e ä di ek ii i ei aiku a jäsen al ioiden a-
pau een mää i ellä, mi ä pal eluja ne pi ä ä yleis ä aloudellis a e ua koske ina pal eluina,
mi en nämä pal elu olisi jä jes e ä ä ja ahoi e a a al ion ukisään öjen mukaises i ja mi-
ä e i yisiä el oi ei a niihin olisi so elle a a. Lisäksi a iklassa on ode u, e ä di ek ii i ei
aiku a apaan, jolla jäsen al io jä jes ä ä sosiaali u ajä jes elmänsä.
Komissio on uonna 2012 an amassaan iedonannossa käsi elly SGEI-pal elujen suh-
de a hankin alainsäädän öön.27 Siinä ode aan muun muassa seu aa as i: ”Kun i anomai-
nen pää ää an aa pal elun uo amisen kolmannen osapuolen eh ä äksi, sen on nouda e -
a a SEUT-sopimuksen 49–56 a iklaan pe us u aa, julkisia hankin oja koske aa unionin
oikeu a, julkisia hankin oja koske ia unionin di ek ii ejä. --- Silloinkin kun EU:n julkisia
hankin oja koske ia di ek ii ejä ei oida so el aa ollenkaan ai oidaan so el aa ain osi -
ain, hankin asopimus a eh äessä on nouda e a a a oimuu a, asa e ais a koh elua, suh-
eellisuu a ja as a uo ois a unnus amis a koske ia SEUT-sopimuksen aa imuksia.”
Komission iedonannossa on käsi el y laajas i myös y i yksen ja aloudellisen oiminnan
käsi e ä. Taloudellisen oiminnan käsi e on syn yny ja si ä käy e ään ensisijaises i EU:n
kilpailuoikeudessa. Oikeuski jallisuudessa on uo u esiin haas ei a, jo ka lii y ä aloudel-
lisen oiminnan käsi een uomiseen hankin alainsäädännön puolelle. Taloudellisen oimin-
nan käsi eellä oi kui enkin olla älillis ä me ki ys ä hankin alainsäädännön so el amises-
sa ja ulkinnassa.28
Työeläkejä jes elmä yleishyödyllisenä pal eluna
Suomen yöeläkejä jes elmän osal a on e i yh eyksissä iime uosina pohdi u sen suhde a
yleishyödyllisiin pal eluihin. Työeläkejä jes elmässä on paljon pii ei ä, jo ka puol a a sen
26 Ukkola Ma kus: Taloudellisen oiminnan käsi e hankin alainsäädännössä. De enso Legis N:o 1/2015 s. 157–158.
27 Komission iedonan o Eu oopan unionin al ion ukisään öjen so el amises a yleisiin aloudellisiin a koi uksiin lii -
y ien pal elujen uo amises a myönne ä ään ko aukseen, 11.1.2012, KOM (2012/C8/02).
28 Ukkola s. 164.
34 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
pi ämis ä yleishyödyllisenä pal eluna, e enkin yleishyödyllisenä sosiaalipal eluna (SSGI) .
Unionin uomiois uimen a kaisuissa ja edellä ku a uissa komission sel i yksissä, SSGI-
pal eluina on pide y lakisää eis ä sosiaali u aa hoi a ien lai os en oimin aa.
Te minä yleishyödyllise sosiaalipal elu (SSGI) ka aa sekä aloudellise e ä ei- alou-
dellise pal elu . EU:n kilpailusäännös en so el amisen kannal a on a kaise aa, pide äänkö
yöeläkejä jes elmän hallinnoin ia aloudellisena pal eluna ai ei. Käy ännössä ämä a io
on apah unu apauskoh aises i unionin uomiois uimen a kaisujen ai komission pää ös en
pe us eella ja pe us unu kokonaisa ioin iin. Esime kiksi yksinomaan SSGI-pal eluja uo -
a an lai oksen oikeudellinen asema ei aiku a siihen, onko kyse aloudellises a oiminnas-
a ai ei. Myös oi oa a oi elema oman lai oksen oimin aa oidaan pi ää aloudellisena
oimin ana ja siihen oidaan so el aa kilpailusäännöksiä. Ra kaise aa on y i yksen oimin-
nan luonne. Komission yleishyödyllisiä pal elui a koske issa sel i yksissä on ii a u uo-
miois uimen a kaisuun29, joka koski saksalais en sai auskassojen kilpailuoikeudellis a ase-
maa. Ra kaisussa on ode u, e ä saman sosiaali u an hallinnoin iin osallis u an lai oksen
oimin a oi olla osi ain aloudellis a, jolloin siihen so elle aan kilpailuoikeuden säännök-
siä, ja osi ain luon eel aan ei- aloudellis a, joka jää kilpailuoikeudellis en säännös en so el-
amisalan ulkopuolelle.
Vaikka yöeläkejä jes elmä lakisää eis ä sosiaali akuu us a hallinnoi ana jä jes elmänä
sinänsä äy äisi yleishyödyllisen sosiaalisen pal elun mää i elmän, me ki yksellis ä kilpai-
lusäännös en kannal a on se, onko oimin a luon eel aan aloudellis a ai ei- aloudellis a. Jos
kyseessä on aloudellinen oimin a, ulee siihen so elle a aksi koko SGEI-pal elui a kos-
ke a säädöskehikko eli läh ökoh aises i kaikki Lissabonin sopimuksen kilpailusäännökse .
Aikaisemmin yleishyödyllisiä pal elui a käsi ele issä ETK:ssa laadi uissa muis ioissa30,
on ode u seu aa ia seikkoja, jo ka puol aisi a si ä ulkin aa, e ä yöeläkejä jes elmää (ai-
nakin TyEL-jä jes emän osal a) olisi pide ä ä sellaisena yleishyödyllisenä pal eluna, joka
jäisi kilpailusäännös en ulkopuolelle:
•Jä jes elmä pe us uu olennaisimmal a osal aan yh eis as uun pe iaa eelle (jakojä -
jes elmään).
•Rahas on uo o ei aiku a e uuden mää ään, aan ainoas aan siihen, mikä osa eläk-
kees ä kus anne aan ahas os a ja mikä osa kunakin ajankoh ana aksoi e a as a yh-
eises ä asausosas a.
•Jä jes elmä on lakisää einen ja pakollinen yönan ajille ja yön ekijöille ja ka aa ko-
ko yössä käy än äes ön.
•E uude on mää i el y laissa ei ä kä ne ole suo assa yh eydessä makse uihin maksui-
hin.
•E uude on indeksoi u.
•Eläkeoikeus syn yy, aikka akuu usmaksuja ei ole makse u.
•Maksu ei ä ole äysin iski as aa ia.
•Val io al oo yöeläkejä jes elmän oimin aa; jä jes elmän oimeenpano on anne u
yksi yisille yöeläkelai oksille laissa mää i ellyin ehdoin.
29 C-264/01 AOK Bundes e band ym.
30 Rii a Ko piluoma, Suomen yöeläkejä jes elmän asema EU:ssa muis io 27.10.2003 sekä myös Jaana Rissanen:
Yleishyödyllise sosiaalise pal elu ja Suomen yöeläkejä jes elmä 19.9.2008 (muis io ETK:n sisäiseen käy öön)
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 35
• Val io ah is aa iime kädessä akuu usmaksujen mää än.
• Jä jes elmässä on konku ssiyh eis as uu.
Vaikka yöeläkejä jes elmän asemas a yleishyödyllisenä pal eluna on kansallises i keskus-
el u e i yh eyksissä, lopullis a kan aa ähän ei ole ois aiseksi muodos unu . Lopullinen kan-
a sii ä, mi en Suomen yöeläkejä jes elmä sijoi uisi ässä sään elykehikossa, edelly äisi
iime kädessä unionin uomiois uimen a kaisua. Mahdollis a olisi a a a keskus elu asias a
komission kanssa, mu a ähän ei ole ois aiseksi yhdy y.
Työeläkejä jes elmässä yksi yis en alojen yöeläkelai okse ei ä kuulu julkisis a han-
kinnois a anne un lainsäädännön pii iin. Näy äisi sil ä, e ä mi ä enemmän yöeläkelai os-
en oiminnassa paino uisi oiminnan yleishyödyllisyys, oi sillä olla aiku us a a ioi aes-
sa julkisis a hankinnois a anne un lainsäädännön so el amisalaa. Jos päädy äisiin siihen, e -
ä yöeläkejä jes elmää pide äisiin SGEI-pal eluna, a koi aisi se koko siihen lii y än lain-
säädän ökehikon ( al ion uki-, kilpailusäännökse ) so el amis a ny ja ule aisuudessa (ny-
kysäännökse ja mahdollise ule a lainsäädännön muu okse ). Juu i ällä he kellä ei ole sel-
lais a ilanne a näköpii issä, jonka pe us eella olisi ässä aiheessa syy ä käynnis ää keskus-
eluja komission kanssa Suomen yöeläkejä jes elmän asemas a.
36 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
7 Rahoi us ansak ioi a koske a a ainsii o e o (Financial
T ansac ion Tax, FTT)
7.1 Di ek ii in sisäl ö ja aus a
Komissio an oi syksyllä 2011 di ek ii iehdo uksen ahoi usalan e o amises a31. Ehdo uk-
sen mukaan EU:n alueella o e aisiin käy öön yh enäis e y ahoi us ansak ioi a koske a
a ainsii o e o (Financial T ansac ion Tax, FTT). Ehdo uksen oikeudellinen pe us a on ä-
lillisiä e oja koske assa SEUT 113 a iklassa.
Di ek ii iehdo uksen aus alla on iimeisimmän maailmanlaajuisen alous- ja inans-
sik iisin aiku ukse Eu oopan alou een. Ehdo uksen a koi uksena on mää i ää yh einen
eu ooppalainen käy än ö, jonka a ulla ä ä kysymys ä oi aisiin lähes yä sisäma kkinoi-
den kannal a a koi uksenmukaisella a alla. Ehdo uksella py i ään äyden ämään a mem-
piin inanssipal eluihin äh ää ää EU:n sään elykehys ä puu umalla e i yisen iskial iiseen
käy äy ymiseen joillakin inanssima kkinoiden segmen eillä, jo a aiemma käy ännö ei ä
ois uisi. Ehdo uksen a koi uksena on inanssi ansak ioiden älillis ä e o us a koske an
lainsäädännön yhdenmukais aminen, jo a oidaan a mis aa sisäma kkinoiden moi ee on
oimin a ja äl ää kilpailun ää is yminen.
Ve ollisia ansak ioi a olisi a ahoi us älineiden luo u ukse ja nii ä koske a sopi-
mukse , joissa on osapuolena EU-jäsenmaassa sijai se a ahoi usalan oimija joko omaan
ai oisen lukuun. Ve o el ollinen olisi kyseinen ahoi usalan oimija ( inanssilai os), mu a
myös oimeksian aja olisi as uussa e on suo i amises a. Me ki ys ä ei olisi sillä, onko ky-
se pö ssissä ai sen ulkopuolella ehdys ä luo u ukses a.
Ve on mää ä olisi a opape in luo u uksessa 0,1 p osen ia luo u uksen ma kkina-a -
os a kaupan e o el ollisel a osapuolel a. Jos molemma osapuole o a e o el ollisia,
e o olisi si en yh eenlaske una 0,2 p osen ia ansak ion a os a. Johdannais en osal a e-
o olisi as aa as i 0,01 p osen ia osapuolel a ja 0,02 p osen ia ansak ios a kohde-e uu-
den nimellisen a on pe us eella laske una. Ehdo uksen pe us a on iskaalinen ja lii yy ko-
mission a oi eeseen luoda EU:lle omia a oja. Sen lisäksi ehdo us a joaa jäsen al ioille
myös mahdollisuuden ko o aa omalla alueellaan sijai se ien oimijoiden e op osen ia ja
saada näin e os a lisä uloja.
Ve on so el amisala on laaja, koska sillä py i ään ka amaan kaiken yyppisiin ahoi us-
älineisiin lii y ä ansak io , sillä ne o a usein oisensa helpos i ko aa ia aih oeh oja.
Ve o ka aa si en ahoi us älinee , jo ka o a aihdan akelpoisia pääomama kkinoilla, aha-
ma kkina älinee (lukuun o ama a maksu älinei ä), osuude ai osakkee yh eis ä sijoi us-
oimin aa ha joi a issa y i yksissä (joi a o a yh eissijoi usy i ykse ja aih oeh oise sijoi-
us ahas o ) sekä johdannaissopimukse . Ve oa ei ole myöskään aja u omis ajuuden sii -
oon, aan se edus aa ennemminkin el oi e a, johon on si oudu u ja joka ku as aa si ä, o -
aako kyseinen inanssilai os as a akseen ie yyn ahoi us älineeseen lii y än iskin (os-
o ja myyn i).
31 Ehdo us neu os on di ek ii iksi yh eises ä inanssi ansak io e ojä jes elmäs ä ja di ek ii in 2008/7/EY muu ami-
ses a, KOM(2011) 594 lopullinen 28.9.2011.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 37
Finanssilai os en mää i elmä on laaja ja ka aa muun muassa sijoi uspal eluy i ykse , jä-
sennelly ma kkina , luo olai okse , akuu us- ja jälleen akuu usy i ykse , yh eis ä sijoi us-
oimin aa ha joi a a y i ykse , eläke ahas o , holdingyh iö , ahoi usleasingyh iö ja e illis-
yh iö .
7.2 Di ek ii in mahdollinen aiku us yöeläkejä jes elmään
Ehdo e ua di ek ii in 1 a iklassa mää i ellyn so el amisalan mukaan si ä on so elle a a
kaikkiin inanssi ansak ioihin edelly äen, e ä ähin ään yksi ansak ion osapuolis a on si-
joi au unu jäsen al ioon ja ansak ion osapuolena on jäsen al ion alueelle sijoi au unu
inanssilai os, joka oimii joko omaan ai oisen henkilön lukuun aikka ansak ion osapuo-
len nimissä. Di ek ii in so el amisalaa ei siis ole mää i el y sen mukaan, mikä ai mi kä ins-
i uu io o a mukana oiminnassa, aan me ki ä ää on ie yn inanssi ansak ion apah u-
minen, jo a el ollisuus e on maksamiselle syn yy.
Di ek ii iehdo uksen a iklassa 2 on lue el u, mi ä inanssilai oksella a koi e aan kysei-
sessä di ek ii issä. A iklan 2 kohdan ( ) mukaan inanssilai os on eläke ahas o ai Eu oo-
pan pa lamen in ja neu os on di ek ii in 2003/41/EY286 a iklan a alakohdassa mää i el y
amma illis a lisäeläke ä a joa a lai os sekä ällaisen ahas on ai lai oksen omaisuuden-
hoi aja.
A iklan 2 iimeisessä kohdassa (j) on ielä a sin laaja mää i elmä inanssilai okselle.
Sen mukaan inanssilai os on mikä ahansa muu y i ys, joka ha joi aa ähin ään yh ä seu-
aa is a oiminnois a, edelly äen, e ä kyseise oiminno muodos a a olennaisen osan sen
kokonais oiminnas a inanssi ansak ioiden olyymin ai a on kannal a:
i) di ek ii in 2006/48/EY lii eessä I ole issa kohdissa 1, 2, 3 ja 6 a koi e u oiminno
ii) kaupankäyn i omaan ai asiakkaiden lukuun millä ahansa ahoi us älineellä
iii) omis usyh eyksien hankin a y i yksissä
i ) omis usyh eys ahoi us älineissä ai niiden liikkeeseenlasku
) i alakohdassa a koi e uihin oimin oihin lii y ien pal eluiden a jon a.
Kysymykseen sii ä, oidaanko Suomen yöeläkelai oksia pi ää FTT-di ek ii in mukaisena
inanssilai oksena, oidaan uoda e ilaisia näkökan oja. Sel äl ä aiku aisi, e ä ainakin II
e ä III pila in eläkejä jes elmien mukaise eläkelai okse kuuluisi a di ek ii in aiku uspii-
iin. A iklan 2 kohdan ( ) mukaan IORP-di ek ii in so el amisalan pii issä ole a amma il-
lisia lisäeläkkei ä a joa a eläkelai okse o a inanssilai oksia ja ämän lisäksi eläke ahas-
o . Käsi e ä ”eläke ahas o (pension und)” ei ole yksiseli eises i mää i el y EU-lainsäädän-
nössä, jo en ei ole sel ää, millaisia lai oksia pide äisiin ( ) kohdan mukaisina eläke ahas oi-
na ja jo ka olisi a FTT-di ek ii in mukaisia inanssilai oksia. Keskus elua on muun muas-
sa ESIP:n pii issä sii ä, oisiko FTT-di ek ii i koskea myös I pila in lakisää eis ä eläke a-
kuu us a hoi a ia lai oksia. FTT-di ek ii in sanamuo o ei selkeäs i sulje so el amisalan ul-
kopuolelle lakisää eis ä sosiaali u aa hoi a ia lai oksia.
Suomen yöeläkejä jes elmä on lakisää eisenä eläkejä jes elmänä ase uksen 883/2004
so el amisalan pii issä, eikä siis kuulu IORP-di ek ii in so el amisalaan. Ongelmallis a kui-
enkin on, e ä ei ole sel ää, mi ä a koi e aan eläke ahas olla FTT-di ek ii issä. Myös 2 a -
38 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
iklan (j) kohdan mää i ely jä ää a oimia kysymyksiä eläkelai os en sijoi us oiminnan osal-
a; e i yises i mi en olennaisena osana si ä pide ään eläkelai os en kokonais oiminnas a o a-
en huomioon sen, e ä Suomen yöeläkejä jes elmässä i senäise eläkelai okse ja eläkeyh iö
o a hallinnoimiensa yöeläke a ojen omis ajia ja myös i senäises i as aa a a ojen sijoi -
amises a. Joidenkin a ioiden suomalaise yöeläkelai okse oisi a kuulua FTT-di ek ii in
so el amisalan pii iin ja jou ua el ollisiksi maksamaan FTT- e oa sijoi us oimin aansa lii -
y is ä ansak iois a. Sen sijaan di ek ii i ei koskisi akuu ussopimukseen pe us u aa suh-
de a eikä näin ollen yönan ajil a ja yön ekijöil ä pe i ä iä akuu usmaksuja.
7.3 Di ek ii in käsi elyn e eneminen ja si ä koske a kannano o
FTT-di ek ii in käsi ely aloi e iin Tanskan puheenjoh ajuuskaudella. Ve oasioiden käsi e-
ly aa ii neu os ossa yksimielisyyden. FTT-di ek ii iehdo us a koske assa al ioneu os on
ki jelmässä eduskunnalle32 al ioneu os on kannan mukaan di ek ii iehdo uksen yleise a-
oi ee o a kanna e a ia. Ki jelmässä on ode u, e ä a oi eena ulisi olla ansak io e-
on käy ööno o mahdollisimman laajas i ähin ään koko unionin alueella, mu a mieluum-
min mahdollisuuksien mukaan kansain älisen yh eis yön kau a ielä laajemmin. Lisäksi
ansak io e on poikkeussään öjä olisi myös syy ä a ioida pe us eellisemmin, jo a oi ai-
siin mahdollises i äl ää esime kiksi al ion ja julkis en lai os en a ainhankinnan kallis u-
minen samoin kuin iskienhallin aan lii y iä ja mui a kiel eisiä si u aiku uksia. Val ioneu-
os on ki jelmässä on myös ode u, e ä ehdo ukseen sisäl yy lisäksi lukuisia esime kiksi i-
nanssilai oksen mää i elmään ja sijoi au umis al ioon lii y iä yksi yiskoh ia, joi a olisi py-
i ä ä sel en ämään ennen kansallis a oimaansaa amis a.
Komission esi ys ahoi usma kkina e os a kaa ui sellaisenaan kesällä 2012, koska
sii ä ei ollu mahdollis a saa u aa aadi ua yksimielisyy ä kaikkien EU-maiden kesken.
Tällaisessa ilan eessa, jossa kaikki jäsen al io ei ä o aisi e oa käy öön, on kui enkin
mahdollis a ehdä pää ös ns. ii iimmässä yh eis yössä. Lissabonin sopimuksen (SEUT) 20
a iklan pe us eella jäsen al io oi a aloi aa keskenään ii iimmän yh eis yön, jos ähin-
ään yhdeksän jäsen al io a osallis uu ähän. Tii iimpää yh eis yö ä koske as a pää öksen-
ekomene elys ä on sääde y SEUT 326–334 a ikloissa. Lokakuussa 2012 yksi ois a jä-
sen al io a oli ilmoi anu halua ansa ii iimpää yh eis yö ä ansak io e ossa: Belgia, Es-
panja, I alia, I ä al a, K eikka, Po ugali, Ranska, Saksa, Slo akia, Slo enia ja Vi o. Ra-
hoi usma kkina e oa as us a a Iso-B i annia, Ruo si ja Hollan i. Suomen halli us eki
30.11.2012 pää öksen sii ä, e ä Suomi ei lii y inanssi ansak io e oa koske aan ii iim-
pään yh eis yöhön.
Komissio an oi uuden di ek ii iehdo uksen ke äällä 201333 koskien ii iimpää yh eis-
yö ä inanssi ansak io e on alalla em. jäsen al ioiden osal a. Ehdo uksen yleis a oi ee
o a sama kuin komission uonna 2011 ekemässä alkupe äisessä ehdo uksessa. Ehdo us-
a on kui enkin mukau e u jossain mää in ehdo e ujen säännös en selkey ämiseksi ja e-
32 Val ioneu os on ki jelmä Eduskunnalle ehdo ukses a neu os on di ek ii iksi yh eises ä inanssi ansak io e ojä -
jes elmäs ä 17.11.2011 U49/2011 p.
33 Ehdo us neu os on di ek ii iksi ii iimmän yh eis yön o eu amises a inanssi ansak io e on alalla 14.2.2013
KOM (2013) 71 lopullinen.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 39
onkie on o junnan ah is amiseksi en ises ään. Tii iimmän yh eis yön osal a ehdo us a
on mukau e u niin, e ä inanssi ansak io e oa koske a lainkäy ö al a ajoi uu ain osal-
lis u iin jäsen al ioihin. Toukokuussa 2014 EU:n al io a ainminis e i pääsi ä yksimieli-
syy een hankkeen aika aulus a si en, e ä e o on a koi us saada oimaan iimeis ään uon-
na 2016.34
Yhdis yny kuningaskun a ii au i unionin uomiois uimessa neu os on an aman pää-
öksen35, jolla neu os o oli an anu lu an ii iimmälle yh eis yölle inanssi ansak io e on
alalla. Yhdis yny kuningaskun a pe us eli kanne a sillä, e ä ansak io e olla oi olla kus-
annuksia lisää iä aiku uksia myös niissä al ioissa, jo ka ei ä osallis u inanssi ansak i-
o e oa koske aan ii iimpään yh eis yöhön ja ämä loukkaa näiden al ioiden oimi al aa
ja oikeuksia. Unionin uomiois uin kui enkin hylkäsi Yhdis yneen kuningaskunnan kan een
30.4.2014 an amassaan uomiossa.36
Kansallisessa keskus elussa EK on odennu as us a ansa di ek ii in käy öön o oa.
EK:n mukaan e o heiken äisi olennaises i EU:n alueen oimijoiden kansain älis ä kilpai-
lukykyä, ja se oisi sii ää suu en osan kaupankäynnis ä EU:n ulkopuolelle. Ve on maksajia
olisi a iime kädessä y i ykse , kulu aja , sijoi aja ja ahoi us a a i se a julkise oimi-
ja . Ve o ei myöskään koh elisi ins umen eja neu aalis i: osake ahas oon sijoi a alla olisi
kaksinke ainen e okus annus osakkeisiin sijoi a aan e a una.
Eu opean Fede a ion o Re i emen P o ision (EFRP) on 7.2.2012 julkaissu kannano -
onsa FTT-di ek ii iä koske as a ehdo ukses a. EFRP:n näkemyksen mukaan FTT-di ek ii i
ehdo uksen mukaisessa muodossa oisi kiel eisiä aiku uksia eläke ahas ojen, amma illisia
lisäeläkkei ä a joa ien eläkelai os en oimin aan sekä sellais en eläkelai os en oimin aan,
jo ka hallinnoi a omia eläke a oja. EFRP:n näkemyksen mukaan esi ys ä ei ulisi hy äksyä
ja o eaa seu aa aa: ”The EFRP in i es he Eu opean Pa liamen and he Council o he
Eu opean Union o dismiss he P oposal. Howe e , should his ax be in oduced, pension
unds, IORPs and inancial ins i u ions managing asse s on hei behal should be exemp ed
om i s applica ion”.
Suomessa inanssiala yleises i as us aa e on käy ööno oa. Myös TELA on ilmais-
su k ii isen kan ansa ahoi usma kkina e oon ja TELA:ssa on analysoi u sen aiku uksia
Suomen yöeläkejä jes elmään. Myös TELA:n eu ooppalainen ka ojä jes ö AEIP on uonu
esiin k ii isen näkemyksensä ahoi usma kkina e on suh een.37 TELA:n si uilla on julkais-
u ie oa e on aiku uksis a yöeläkealalle sekä a a u si us o kysymyksille ja as auksille
ahoi usma kkina e on aiku uksis a38. TELA:n a ioiden mukaan yöeläkesijoi uksille e-
on kus annus olisi 450–530 miljoonaa eu oa uodessa.
34 P ess elease, 3310 h Council mee ing, Economic and Financial A ai s, B ussels 6 May 2014.
35 2013/52/EU.
36 Iso-B i annian ja Pohjois-I lannin yhdis yny kuningaskun a as aan Eu oopan unionin neu os o (C-209/13).
37 h p://www.aeip.ne /images/s o ies/posi ion_pape s/EN/EU11FTT/aeip_posi ion%20pape %20on%20
eu11%20 _090413.pd
38 h p://www. ela. i/ ahoi usma kkina e o
46 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
12 EU- ason eläke ie opal elu
Komissio on uonu esiin jo uonna 2010 julkais ussa ih eässä ki jassa kysymyksen sii-
ä, mi en EU:ssa liikku a henkilö oisi a seu a a e i jäsen al ioissa hankkimiaan eläkeoi-
keuksia ja ulisiko pe us aa eläke ie opal elu koskien kaiken yyppisiä eläkeoikeuksia. Myös
helmikuussa 2012 julkais ussa alkoisessa ki jassa ämä on uo u edelleen esiin aloi e-
kohdassa 17:”The Commission will p omo e he de elopmen o pension acking se ices
allowing people o keep ack o hei pension en i lemen s acqui ed in di e en jobs. I
will conside , in he con ex o he e ision o he IORP di ec i e and he p oposal o a
po abili y di ec i e, how he p o ision o he equi ed in o ma ion o pensions acking can
be ensu ed, and i will suppo a pilo p ojec on c oss-bo de acking.”
Komissio julkaisi 2012 a jouspyynnön EU- ason eläke ie opal elun suunni elup ojek-
is a. ETK osallis ui p ojek iin konso iossa neljän hollan ilaisen ja yhden anskalaisen elä-
ke akuu ajan kanssa. T ack and T ace You Pensions in Eu ope -p ojek i (TTYPE) käyn-
nis yi heinäkuussa 2013 ja pää yi maaliskuussa 2015. P ojek in loppu apo i ja muu a ma-
e iaalia on saa a issa osoi eessa pensions oge he .eu. Suomi ei osallis u TTYPE-p ojek in
oiseen aiheeseen, jossa a oi eena on luoda seu an apal elun o eu a a ja si ä ja kossa yl-
läpi ä ä o ganisaa io. Toisen aiheen e enemis ä oi seu a a lii ymällä pos i uslis alle lähe -
ämällä apaamuo oisen ies in osoi eeseen in o@pensions oge he .eu.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 47
13 Lähe e yjä yön ekijöi ä koske a di ek ii i sekä pimeän
yön ehkäisemis ä koske a hanke
Toukokuussa 2014 hy äksy iin lähe e yjen yön ekijöiden äy än öönpanoa koske a di ek-
ii i 201448. Di ek ii i ulee saa aa osaksi kansallis a lainsäädän öä iimeis ään 18.6.2016.
Di ek ii in äy än öönpanoa almis ellaan yö- ja elinkeinominis e iössä (TEM). Di ek ii in
a koi uksena on u a a lähe e yjen yön ekijöiden oikeude käy ännössä sekä kehi ää lä-
he e yjä yön ekijöi ä koske ien EU:n sään öjen nouda amisen al on aa. Di ek ii issä on
uo u esiin seikkoja, joiden pe us eella i anomaise a ioi a , onko kyseessä ai o lähe ä-
mis ilanne. Lisäksi di ek ii issä on säännöksiä koskien as uu a alihankin a ilan eissa sekä
kansallisia al on akeinoja.
Lähe e yn yön ekijän käsi e on olemassa myös EU:n sosiaali u an koo dinoin ia kos-
ke issa ase uksissa (883/2004 ja 987/2009). Käsi ee yöoikeudellisissa säännöksissä ja so-
siaali u aa koske issa säännöksissä sisäl ä ä yh ene äisyyksiä, mu a niissä on myös e o-
ja. Esime kiksi lähe ämisen ilapäisyyden mää äaika on ase uksessa 883/2004 mää i el y
a kka ajaises i (24 kk), mu a as aa aa mää äaikaa ei ole lähe e yjä yön ekijöi ä koske-
issa yöoikeudellisissa di ek ii eissä. EU:n sosiaali u a-ase uksissa yön ekijän lähe ämi-
selle on sääde y usei a k i ee ei ä: muun muassa yön ekijän ulee kuulua läh ömaan sosiaa-
li u alainsäädännön pii iin äli ömäs i ennen lähe ämis ä oiseen jäsen al ioon ja lähe ä-
ällä yönan ajalla ulee olla me ki ä ää, muu a kuin sisäiseen hallin oon lii y ää oimin-
aa läh ömaassa. Uudessa lähe e yjen yön ekijöiden äy än öönpanoa koske assa di ek ii-
issä äsmenne ään lähe e yä yön ekijää koske aa käsi e ä. A iklassa 4 käsi ellään aidon
lähe ämisen unnis amis a sekä ää inkäy ös en ja säännös en kie ämisen es ämis ä. Sään-
nöksessä ode aan e ilaisia seikkoja, joiden a ulla a ioidaan si ä, onko yön ekijä aidos i lä-
he e y. Kysymys on kui enkin kokonaisa ioinnis a, eikä yhjen ä äs ä osiseikkoja koske-
as a lis aukses a.
Di ek ii in johdannossa on ode u, e ä sen ei ule ajoi aa EU:n sosiaali u a-ase us en
so el amis a. Ky kös di ek ii in ja EU:n sosiaali u a-ase us en säännös en älillä on uo-
u esiin seu aa as i: Ase uksessa 883/2004 a koi e ua so elle a aa sosiaali u alainsää-
dän öä koske an odis uksen (ns. A1- odis us) puu uminen oi olla osoi us sii ä, e ei ilan-
ne a olisi pide ä ä pal elujen a joamisen yh eydessä apah u ana ilapäisenä lähe ämise-
nä yöhön oiseen jäsen al ioon kuin siihen, jossa yön ekijä a allises i yösken elee.49 ETK
on Suomessa oimi al ainen lai os an amaan so elle a aa sosiaali u alainsäädän öä koske-
ia A1- odis uksia ja ekee yh eis yö ä ois en EU-maiden as aa ien sosiaali u alai os en
kanssa. Di ek ii in äy än öönpano ulee ole e a as i lisäämään yh eis yö ä di ek ii iä oi-
meenpane ien yösuojelu i anomais en ja Eläke u akeskuksen älillä.
48 Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i (2014/67/EU), anne u 15 päi änä oukokuu a 2014, pal elujen
a joamisen yh eydessä apah u as a yön ekijöiden lähe ämises ä yöhön oiseen jäsen al ioon anne un di ek ii in
(96/71/EY) äy än öönpanos a sekä hallinnollises a yh eis yös ä sisäma kkinoiden ie ojen aih ojä jes elmäs ä anne-
un ase uksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-ase us) muu amises a.
49 Di ek ii in (2014/67/EU) johdan o, kohda 12 ja 13.
48 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Di ek ii issä uodaan esiin myös e i al on a i anomais en älisen yh eis yön ja ie o-
jen aihdon me ki ys. Muu oinkin kuin lähe e yihin yön ekijöihin lii yen on i eillä hank-
kei a, joilla ähdä ään al on a i anomais en äliseen yh eis yöhön EU- asolla. Komissio on
esi äny eu ooppalaisen oo umin pe us amis a, jo a edis e äisiin yh eis yö ä pimeän yön
ehkäisemiseksi ja o jumiseksi.50 Pää ös ä koske an ehdo uksen johdan o-osassa on ode u,
e ä pimeää yö ä käsi ele ä pääasiassa kansallise yösuojelu a kas us i as o , sosiaali u -
a-alan a kas us i as o ja e o i anomaise . Jo a pimeään yöhön oi aisiin puu ua ka a-
as i ja menes yksekkääs i, jäsen al ioissa on o eu e a a oimia useilla e i aloilla ja kaikki-
en kansallis en i anomais en, joilla on ak ii inen ooli pimeän yön o junnassa, olisi osal-
lis u a a yh eis yöhön. Pää ösehdo uksen mukaan a koi us on pa an aa jäsen al ioiden e i
al on a i anomais en älis ä yh eis yö ä EU- asolla pimeän yön ehkäisemiseksi. Eläke u -
akeskuksen yh enä lakisää eisenä eh ä änä on yöeläke akuu amisen al on a Suomes-
sa ja on ole e a aa, e ä Eläke u akeskus ulee osallis umaan oo umin pui eissa eh ä ään
kansalliseen yh eis yöhön muiden al on a i anomais en kanssa.
50 Komission ehdo us 9.4.2014 KOM (2014) 221: Eu oopan pa lamen in ja neu os on pää ös pimeän yön ehkäisemi-
seksi ja o jumiseksi eh ä än yh eis yön edis ämis ä käsi ele än eu ooppalaisen oo umin pe us amises a.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 49
14 Kolmansien maiden kansalais en maahanmuu oon lii y ä
di ek ii i
EU:n a oi eena on luoda ka a a maahanmuu opoli iikka ja yhdenmukais aa maahan-
muu oa koske ia säännöksiä. Pää a oi eena on ukea yöpe äis ä ja laillis a maahanmuu -
oa. Oikeuspe us a älle on SEUT 79 a iklassa. Maahanmuu oa sää ele iä di ek ii ejä on
usei a ja yh eis ä niille on, e ä sosiaali u aoikeuksien osal a niissä edelly e ään, e ä di ek-
ii in a koi amia kolmansien maiden kansalaisia kohdellaan yhden e aises i al ion omi-
en kansalais en kanssa. Di ek ii i ase a a haas ei a e enkin Suomen asumispe us eiselle
sosiaali u alle, mu a niillä oi olla aiku us a myös yöeläkejä jes elmään.
Edellä maini uja di ek ii ejä o a muun muassa: e i yisosaaja eli ns. blue ca d -di ek ii-
i51, single pe mi eli yhdis elmälupadi ek ii i52, kausi yön ekijädi ek ii i53 ja y i ys en sisäl-
lä sii y iä henkilöi ä koske a ICT (In a Co po a e T ans e ) -di ek ii i54.
Työn ekijän eläkelakia (TyEL) joudu aan muu amaan ICT-di ek ii in äy än öönpanon
uoksi.55 Di ek ii issä edelly e ään, e ä sisäisen sii on saanei a yön ekijöi ä ja heidän pe -
heenjäseniään kohdellaan yhden e aises i niiden sosiaali u an alojen osal a, jo ka mää i-
ellään EU:n sosiaali u a-ase uksessa (EY) 883/2004. Koska Suomen yöeläkelainsäädän-
ö kuuluu ase uksen 883/2004 asialliseen so el amisalaan, koskee yhden e aisen koh elun
aa imus yöeläke akuu us a.
Ehdo e un uuden TyEL:n 4 §:n 5 momen in mukaan, jos di ek ii in a koi ama henki-
lö ulee yösken elemään Suomeen y i yksen sisäisen sii on yh eydessä, hänelle ulee jä -
jes ää TyEL:n mukainen yöeläke akuu us, jos yönan aja ei ole jä jes äny hänelle muualla
eläke u aa. Di ek ii in läh ökoh ana on kaksinke aisen akuu amisen äl äminen si en,
e ä siinä a koi e u, y i yksen sisällä sii y ä yön ekijä kuuluu joko alkupe ämaan ai as-
aano a an EU-maan sosiaali u alainsäädännön pii iin. Tällöin läh ökoh ana on, e ä hen-
kilön eläke u a jä jes e ään alkupe ämaan ai yösken ely al ion lainsäädännön mukaises-
i. Monikansallisilla y i yksillä oi kui enkin olla johonkin muuhun al ioon lii y iä eläke-
jä jes elyjä kansain älis ä henkilökun aa koskien ai yönan aja on oinu jä jes ää eläke u -
an henkilölle muussa al iossa kuin alkupe ämaassa ja ämä oi olla yön ekijän kannal a
edullisempi a kaisu. Ta koi us ei ole se, e ä ällaisessa ilan eessa henkilö akuu e aisiin
samanaikaises i Suomessa ja oisessa al iossa.
Maahanmuu odi ek ii ien mahdollinen aiku us yöeläkejä jes elmään on kulminoi u-
nu siihen, aiku aako niissä edelly e y yhden e aisen koh elun aa imus sosiaali u an
alalla TyEL:n so el amisalaan ja joudu aanko TyEL:n so el amisalaa laajen amaan di ek ii-
51 Neu os on di ek ii i kolmansien maiden kansalais en maahan ulon ja oleskelun edelly yksis ä ko keaa pä e yy ä
aa i aa yö ä a en (2009/50/EY).
52 Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i kolmansien maiden kansalaisille jäsen al ion alueella oleskelua ja
yösken elyä a en myönne ä ää yhdis elmälupaa koske as a yhden hakemuksen mene elys ä sekä jäsen al iossa
laillises i oleskele ien kolmansis a mais a ulleiden yön ekijöiden yh äläisis ä oikeuksis a (2011/98/EU).
53 Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i kolmansien maiden kansalais en maahan ulon ja oleskelun edelly yk-
sis ä kausi yön ekijänä yösken elyä a en (2014/36/EU).
54 Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i kolmansien maiden kansalais en maahan ulon ja oleskelun edelly yk-
sis ä y i yksen sisäisen sii on yh eydessä (2014/66/EU).
55 HE 16/2015 p.
50 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
in johdos a. Tähän as i ainoas aan ICT-di ek ii in yh eydessä TyEL:n so el amisalaa jou-
du aan muu amaan. Di ek ii ien aiku us oi olla ongelmallis a akuu usmaksujen pe in-
nän uoksi. TyEL:n so el amisalas a aja iin uonna 2009 oimaan ulleella muu oksel-
la kolmansis a al iois a Suomeen lyhy aikaises i yösken elemään ule a lähe e y yön e-
kijä . Yh enä pe us eena ehdä ämä ajaus TyEL:n so el amisalaan oli se, e ä ulkomaisen
yönan ajan TyEL:n mukaisen akuu amis el ollisuuden nouda amisen al on a on osoi -
au unu ongelmalliseksi. Jos yösken elys ä ei makse a e oja Suomeen, akuu amis el-
ollisuuden laiminlyön i ei ule al onnassa esiin ilman yön ekijän omaa oimin aa. Vaik-
ka ulkomaisen yönan ajan ode aisiin laiminlyöneen akuu amis el ollisuu ensa, maksu-
jen pe in ä ulkomail a (e enkin sopimukse omis a mais a) on aikeaa ja e i äin kallis a ai
jopa mahdo on a.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 51
15 EESSI ja muu koo dinaa iolainsäädännön alainen sähköinen
ie ojen aih o
15.1 EESSI
Eu oopan pa lamen in ja neu os on ase us en sosiaali u ajä jes elmien yh eenso i ami-
ses a 883/2004, sen äy än öönpanoase uksen 987/2009 sekä ois aiseksi oimassa ole an
hallin o oimikunnan sii ymäsäännös ä koske an pää öksen E4 mukaan EU-maiden äli-
seen sähköiseen sosiaali u aan lii y ään iedon aih oon, EESSIin (Elec onic Exchange o
Social Secu i y In o ma ion), on sii y ä ä iimeis ään 24 kuukauden kuluessa sii ä päi äs-
ä, jona keski e y EESSI-jä jes elmä on saa u kehi e yä, es a ua ja sii e yä uo an oon.
Alkusyksys ä 2015 a oi eaika aulu sii ymäajan pää ymiselle on uoden 2019 alku. Ase-
ukse o a EU:n jäsen al ioissa suo aan si o aa ja el oi a aa lainsäädän öä.
Ase ukse koske a kaikkia sosiaali u asek o ei a, jois a ETK: a koske a eläkesek o in
ja so elle a an lainsäädännön osuude . Työeläke akuu ajia koskee EESSI-liiken een hoi-
amisessa eläkesek o in osuus. Tie ojen aih oon lii yy myös ns. ho ison aalisia ja eg essi-
ie oja. ETK koo dinoi EESSIn kehi ämis ä ja oimeenpanoa yöeläkejä jes elmässä ja osal-
lis uu yöeläkejä jes elmän edus ajana kansain älisiin ja kansallisiin yö yhmiin.
15.1.1 Kansain älinen yösken ely
EU:n EESSI-hankkees a as aa komissio (DG EMPL). Hankkeeseen lii y ä linjauspää-
ökse ehdään hallin o oimikunnassa sen ala yhmien esi yksis ä (esim. hallin o oimikun a
pää ää aika aulumuu oksis a ja hy äksyy liike oimin amallin ml. ie ojen aihdossa käy e -
ä ä sähköise asiaki ja eli SEDi ). Tie yjen eknisluon eis en asioiden pää ös al a on de-
legoi u hallin o oimikunnan alaiselle ekniselle oimikunnalle, joka käsi elee EESSIin lii -
y iä oimeenpano a kaisuja ja eknisiä asioi a. Tekninen oimikun a ekee myös pää össuo-
si uksia hallin o oimikunnalle. Hallin o oimikunnan ja eknisen oimikunnan edus ukse on
ku a u lu ussa 2.1.
Hallin o oimikun a on pe us anu EESSI-hanke a a en e illisen ohjaus yhmän
’Execu i e Boa d (EB)’, johon kuuluu kymmenkun a jäsenmaa a ja komission edus us. Oh-
jaus yhmän eh ä iin kuuluu jäsenmaiden EESSI- almiuden o eu amisen seu an a, EESSI-
o eu uksen k ii is en eknis en ja oiminnallis en asioiden u kin a sekä kehi yspii eiden
muu oshallin a. Suomen edus aja yhmässä on Kelan Pekka Repo. Jokaisessa jäsenmaas-
sa on myös nime yjä yh eyspis eiden kon ak ihenkilöi ä (ns. spoci , jo ka Suomen osal a
o a nime y Kelas a), joi a ohjaus yhmä ja komissio hyödyn ä ä muun muassa eknisenä
IT oo umina iedon äli ykseen komission ja jäsenmaiden älillä. Tie o u a-asioiden käsi -
elyä a en on pe us e u oma yhmä ’Secu i y Expe s Fo um (SEF)’, jossa Suomea edus-
aa Kela.
52 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
Ku io 4.
EESSI-hankkeen EU- ason hallinnollinen joh aminen.
Eu opean
Commission
EESSI
p ojec
Membe S a es
Manda es
Execu i e
Boa d (EB)
Rep. o coun ies
in ol ed in EESSI
Adminis a i e
Commission (AC)
Technical
Commission (TC)
Ad Hoc
G oups
Secu i y
Expe s
Fo um
Tes ing Coun ies/SAFE All in ol ed coun ies
(28 + 4)
Repo s
EU- ason EESSI-hankkeen sidos yhmäku a monimu kais uu ku ios a 3 huoma a as i, kun
a kas ellaan oimeenpanoa edis ä iä yhmiä. Liike oimin amää i yksiä yös e ään e uuskoh-
aisissa sekä kaikkia sek o ei a koske issa ad hoc - yö yhmissä. ETK:lla on edus us seu aa-
issa yö yhmissä: eläkkee (Anna-Kaisa Ma ila) ja lain alin a (Tiina E onen). Suomea
edus aa muissa yö yhmissä pääsään öises i Kela (amma i audi ja yö apa u ma yhmässä
TVL). Komissio jä jes ää epäsäännöllises i e i ad hoc - yö yhmien apo öö eille yh eisko-
kouksia. EESSIssä oimii ie yis ä jäsenmais a koos u a SAFE-konso io, jonka pää eh ä-
änä on es a a EESSI-jä jes elmän oimi uus ennen kaikkien jäsenmaiden es aukseen mu-
kaan uloa. Suomi ei ole lii yny SAFE-konso ioon.
15.1.2 Kansallinen yösken ely
Sosiaali u aa oimeenpane ien lai os en ja i anomais en lii yminen EU:n sähköiseen ie-
ojen aih oon edelly ää Suomessa lai os en älisiä yh eisiä kansallisia aken ei a ja ie ojä -
jes elmäpal eluja, joi a sää elee muun muassa EESSI-laki. Kyseisen lain 25 §:n mukainen
Yh eis yö yhmä ulee seu aamaan kansallises i o eu unu a sähköisen iedon aihdon oimi-
uu a, a ioi muu os- ja kehi ämis a pei a sekä ah is aa kansallisen yh eyspis een kus an-
nus en jaon. ETK:n edus aja yhmässä on Ka i Raa ikainen.
Kansallisella asolla Suomessa sähköisen ie ojen aihdon o eu us aihe a ohjaa ja
koo dinoi sosiaali- ja e eysminis e iö (STM) ja sen alaisuudessa oimi a STM EESSI
- yö yhmä (ETK-jäsene Sa i Alanko ja Max Rönnbe g). To eu uksen oimeenpanos a as aa
kaksi Kela- e ois a p ojek ia: EESSI-yh eyspis ep ojek i (EESSI Access Poin -p ojek i) se-
kä yh eyspis een aken amis a uke a Esikko-koo dinoin ip ojek i. Kela aken aa ns. kansal-
linen yh eyspis een, jonka kau a kulkee kaikki Suomeen ule a ja Suomes a läh e ä EESSI-
liikenne. Yh eyspis e a joaa muun muassa sanomien kansain älise ja kansallise ei i ys-
pal elu , kansallisen EESSI-sanoma ekis e in sekä RINA (Re e ence Implemen a ion o Na-
ional Applica ion) -käy ölii ymän. Esikko-p ojek issa (ku io 4) oimii ala yö yhmiä, joi-
den eh ä änä on uo aa yh eyspis ep ojek in a i sema sisäl öä koske a ku aukse sekä
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 53
käsi ellä mui a e uusalueen sähköis ämiseen lii y iä yh eisiä kysymyksiä. Esikko-p ojek i-
yhmän kokouksiin osallis u a ala yö yhmien e äjä . ETK:lla on edus us kaikissa muissa
yö yhmissä pai si yö ömyys u a- ja apa u ma ja amma i audi - yhmässä.
Ku io 5.
Esikko-p ojek in o ganisoin i.
P ojek i-
oimis o
STM:n EESSI-
yö yhmä
Ma e iaali
Tiedon äli ys
Vies in ä
Aika aulujen
koo dinoin i
Kansain älise
yh eyde
Esikko-
p ojek i yhmä
Eläkkee Lain alin a Työ ömyys-
u a
Tapa u ma ja
amma i audi
Reg essi ja
pe in ä
Yleisju idiikka
ja sopimukse
Tie osuoja ja
ie o u a
Kus annus en
hallin a Tunnis us
Mas e
Di ec o y
Työeläkejä jes elmän kansain älisen sähköisen ie ojen aihdon sidos yhmäkoo dinoin ia
hoi aa ekis e ipal eluosas on EU-pal elu - iimi. ETK:ssa oimii EU- yhmä, jossa jäsene-
nä o a EESSIn oimeenpanoon osallis u a osas o . Ryhmä almis elee ETK:n asiasisäl ö-
kannano oja sähköiseen ie ojen aih oon ja oimii iedon äli yskana ana. Työeläke akuu -
ajien kanssa pää öksiä aa i a EESSI-asia ja A ekin ie ojä jes elmiin kohdis u a kehi-
yspää ökse ehdään A ekin asiakas yhmissä. EESSI-asioiden almis eluun ja iedo ami-
seen pe us e u A ekin EESSI-asioiden uki yhmä ei ois aiseksi kokoonnu. EESSIn e ene-
mis ä seu a aan säännöllises i myös yöeläkejä jes elmän ja Kelan älisessä ie ojenkäsi e-
ly yö yhmässä (TKT) ja yöeläkejä jes elmän ie ohallin o yhmässä (THR). EESSIin lii y-
iä lainsäädän ö- ja p osessiasioi a käsi ellään yöeläke akuu ajien ja Kelan kanssa myös
ETK:n lakiosas on e ämässä Kaiho- yhmässä.
ETK:n omien ie ojä jes elmien kehi ämis yö ä koo dinoimaan on pe us e u EU- ie o-
liiken een kehi ämishanke (EUTI-hanke). Työeläkesek o in yh eiskäy öis en jä jes elmien
kehi ämis yö apah uu A ek Oy:n oimes a, oimialalla akiin uneen yönjaon mukaises i.
A ekin p ojek i ei ä kuulu EUTI-hankkeeseen, mu a hankkeen pui eissa nii ä seu a aan
ja a i aessa o e aan kan aa ETK:n näkökulmas a.
EESSI-aika aulu on sii yny alkupe äises ä pa iin o eeseen. EU-aika aulujen sii ymi-
sellä on ollu aiku us a myös Kelan Yh eyspis e- ja Esikko-p ojek iin, EESSI- yö yhmien
oimin aan ja ETK:n EUTI-hankkeeseen. Maini u p ojek i ja hankkee kokoon u a ois-
aiseksi ha enne uin aika auluin. ETK:n EUTI-hankkeen ja ko uosille 2016–2019 suun-
ni ellaan syksyn 2015 aikana. Myös EESSIn yh eis yökana a eläke akuu ajien kanssa a -
kis e aan.
54 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
15.2 Muu EU-koo dinaa iolainsäädännön alainen sähköinen ie ojen aih o
Koo dinaa iolainsäädännön pii iin lii y ä kehi yshankkee kuulu a hallin o oimikunnan ja
eknisen oimikunnan oimialueeseen. Ole e a aa on, e ä iimeis ään EESSI-hankkeen al-
mis u ua oimeenpan a aksi ulee uusia sähköisen ie oliiken een haas ei a EESSIn ylläpi-
don lisäksi. Komission e i osas o o a käynee muu amassa eknisen oimikunnan kokouk-
sessa esi elemässä ie yjä Eu oopan digi aalis a egian p ojek eja ja hankkei a (EESSI ku-
luu lu ussa 16 maini uun ISA-ohjelmaan) ja kyseis ä käy än öä on a koi us ja kaa. Komis-
sion ja jäsenmaiden a oi eena on löy ää koo dinaa iolainsäädännön oimeenpanoa hyödy -
ä iä yleiskäy öisiä a kaisuja.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 55
16 Eu oopan digi aalis a egia
Eu oopan komission iedonannossa 26.8.201056 on linja u Eu ooppalainen digi aalis a e-
gia, joka on ”yksi Eu ooppa2020-s a egian sei semäs ä lippulai ahankkees a”. Digi aa-
lis a egiassa ”ku a aan, kuinka ie o- ja ies in ä ekniikan (TVT) käy ö on keskeisessä ase-
massa, jos EU haluaa saa u aa uodelle 2020 ase amansa a oi ee ”. S a egian oimin-
a-aluee o a
• elin oimaise digi aalise yh enäisma kkina
• yh een oimi uus ja s anda di
• luo amus ja u allisuus
• nopea ja ul anopea in e ne yh eyde
• u kimus ja inno oin i
• digi aalisen luku aidon, osaamisen ja osallisuuden pa an aminen
• TVT:n yh eiskunnallise hyödy EU:ssa
• digi aalis a egian kansain älise näkökohda .
Näiden pääkoh ien alle on koo u digi aalis a egian e kkosi uilla57 esi elly 101 oimenpi-
de ä (ac ion). Toimenpi eiden aiheina on esime kiksi
• julkis en hankin ojen ohjeis aminen
• ie o- ja ies in ä ekniikan s anda doin i ja yh een oimi uuden pa an aminen
• uuden sukupol en e kkoso ellus en ja -pal elujen kehi äminen
• julkisen sek o in e kkopal elujen es ee ömyyden a mis aminen
• julkis en ie o a an ojen a aaminen
• po ilas ie ojen yh enäis äminen
• e eys ie ojen uominen u allises i kansalais en saa a ille
• ie osuoja- ja - u asään elyn uudis aminen.
Vain muu ama oimenpi ee lii y ä suo aan eknologiaan; al aosa koskee pikemminkin
eknologian hyödyn ämis ä. Lainsäädännön a ulla py i ään lisäämään ie o- ja ies in ä ek-
niikan a ulla saa u e a ia hyö yjä ja oisaal a ajoi amaan ää inkäy ön iskejä. Osa oi-
menpi eis ä koskee unionin ai jäsenmaiden julkishallin oa, osa aiku aa yksi yisen sek o-
in oimijoihin.
Työeläkealan kannal a ehkä me ki ä in digi aalis a egian alue on ie osuoja. EU:n uu -
a ie osuoja-ase us a on käsi el y ässä muis iossa myöhemmin. Myös e eys ie ojen säh-
köis ä äli ämis ä koske illa a oi eilla oi olla aiku us a siihen, mi en eläke akuu aja
oisi a saada po ilasasiaki joja kansallises a e eysa kis os a. Ve kkopal elujen es ee ö-
myydessä, helppokäy öisyydessä ja yh een oimi uudessa yöeläkealan kanna anee pysy-
ellä ähin ään digi aalis a egiassa mää i ellyllä asolla, aikka säädökse ei ä siihen el-
oi aisi.
56 Eu oopan komission iedonan o Eu oopan pa lamen ille, neu os olle, Eu oopan alous- ja sosiaalikomi ealle ja alu-
eiden komi ealle: Eu oopan digi aalis a egia, 26.6.2010, KOM(2010) 245 lopullinen/2.
57 h p://ec.eu opa.eu/in o ma ion_socie y/digi al-agenda/
62 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
LIITE 1
EU:n aloi ee jäsen al ioiden oimien ueksi komission
oimin asuunni elmassa ii ä iä, u a uja ja kes ä iä
eläkkei ä a en (Valkoinen ki ja 16.2.2012)
Tässä lii eessä on esi e y alkoisen ki jan aloi ee . Jokaisen aloi een jälkeen on ki ja u ly-
hyes i, minkälaisia oimenpi ei ä asian suh een on eh y.
1 Tasapaino e aan yö- ja eläke uosien suhde a
Jo a saa u e aisiin pa empi asapaino yö- ja eläke uosien suh eessa, eläkejä jes elmiä on
mukau e a a, eläkeikää nos e a a ja pidempään yöu aan kannus a ia ekijöi ä ah is e a-
a. Se, missä mää in nämä oimenpi ee näky ä osiasiallises i ko keampana eläkeikänä ja
ikään y ien yön ekijöiden kas aneena yö oimaosuu ena, iippuu kui enkin oimenpi eis ä,
jo ka mahdollis a a ikään yneiden yön ekijöiden pysymisen yöma kkinoilla.
1. Komissio seu aa ii iis i Eu ooppa2020-s a egian pui eissa eläke- ja yöma kki-
nauudis uksia ja kannus aa niihin uo uis en kas usel i ys en ja maakoh ais en
suosi us en mukaises i; a oi eena on myöhäis ää eläkkeelle sii ymis ä myös yh e-
näis ämällä nais en ja mies en eläkeikä, jos ä ä ei ole ielä eh y, ja lii ämällä eläke-
ikä elinajanodo een kas uun.
►To eu unu , ja yö ja kuu edelleen osana Eu ooppa2020-s a egiaa.
2. Komissio ukee yöllisyyskomi eaa, alouspolii is a komi eaa ja sosiaalisen suojelu-
komi eaa niiden monenkeskisessä eläkeuudis us en seu annassa ja a joaa alou-
dellis a ukea jäsen al ioille P og ess-ohjelman sekä ule an sosiaalisia muu oksia ja
inno aa ioi a koske an ohjelman kau a, jo a oi aisiin helpo aa as a uo ois a op-
pimis a ja poli iikan kehi ämis ä.
►To eu unu , ja yö ja kuu osana sosiaalisia inno aa ioi a koske aa ohjelmaa.
3. Komissio pyy ää asiaan lii y iä komi eoi a (esim. sosiaalisen suojelun komi ea, nais-
en ja mies en yh äläisiä mahdollisuuksia käsi ele ä neu oa-an a a komi ea) ka oi -
amaan ja suosi elemaan hy iä oimin a apoja sukupuol en älis en e ojen ka-
en amiseksi eläkkeissä (esim. samapalkkaisuuden edis äminen, ähimmäiseläkeoi-
keude , hoi okausien huomioon o aminen, eläkeoikeuksien jakaminen a ioe on yh-
eydessä).
►To eu unu , iimeisin eläke-e oja käsi ele ä apo i ilmes yi kesällä 2015.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 63
4. Ak ii isen ikään ymisen ja sukupol ien älisen solidaa isuuden eu ooppalai-
sen eema uoden (2012) aikana komissio lisää ie oisuu a pidempään yösken elyn
eduis a ja mahdollisuuksis a sekä kannus aa le i ämään ikäkysymys en hallin aan
lii y iä hy iä oimin a apoja yöpaikoilla ja yöma kkinoilla.
►To eu unu , ak ii ien ikään ymisen ja sukupol ien älisen solidaa isuuden ee-
ma uosi oli 2012.
5. Komissio auhdi aa Eu ooppa2020-s a egian pui eissa ukeaan poli iikan koo di-
noin iin ja yh eis yöhön, jolla mahdollis e aan ikään y ien yön ekijöiden, e en-
kin nais en, pysyminen pidempään yöma kkinoilla ja kannus e aan siihen. Tä-
män osana edis e ään sosiaalisen suojelun komi ean ja yöllisyyskomi ean yh eisiä
oimia, jo ka koske a yöelämän piden ämiseen lii y iä sukupuolikoh aisia es ei ä ja
mahdollisuuksia, yöu an loppupuolen yöma kkinoiden kehi ämis ä kaikissa jäsen-
al ioissa sekä ak ii isena ja e eenä ikään ymiseen lii y iä eu ooppalaisen inno-
aa iokumppanuuden pui eissa o eu e a ia hankkei a.
►Edis e y koo dinoin ia osana komi ea yösken elyä. Työ ja kuu edelleen.
6. Eu oopan ason yöma kkinaosapuol en uo opuhelun pui eissa komissio keho aa
yöma kkinaosapuolia kehi ämään apoja yöpaikkojen ja yöma kkinakäy än-
öjen mukau amiseksi niin, e ä helpo e aan nais en ja mies en pidempää yöelä-
mää, mukaan lue una e enkin askaisiin öihin lii y ä u anhallin a. Eu oopan elin- ja
yöolojen kehi ämissää iö ja Eu oopan yö e eys- ja yö u allisuus i as o a joa a
asian un ijaneu oja EU:n asolla.
►To eu e u, Eu o ound julkaisi iäkkäiden yöllisyy ä käsi ele än apo in uon-
na 2013 (Role o go e nmen s and social pa ne s in keeping olde wo ke s in
he labou ma ke ).
7. Käy äen pe us ana Eu oopan sosiaali ahas oa koske aa ehdo us a ohjelmakaudek-
si 2014–2020 komissio kannus aa jäsen al ioi a hyödyn ämään ESR:a ak ii isena ja
e eenä ikään ymiseen lii y issä oimissa, joihin sisäl y ä myös yö- ja pe he-elä-
män yh eenso i amis a koske a oime , ja seu aa ii iis i, ue aanko ESR:n ohjel-
mis a ehokkaas i ällä alalla a i a ia uudis uksia, jo ka yksilöi iin maakoh aisis-
sa suosi uksissa.
►To eu unu , ESR- ahoi uksella ue u hankkei a EU-maissa. Rahoi uskausi on
ielä käynnissä, jo en oimin a ja kuu.
8. Komissio kuulee yöma kkinaosapuolia sii ä, mi en pe us ee omia pakollisia eläke-
ikiä oi aisiin a kis aa yöeh osopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä.
►Aloi e a ei ole o eu e u.
64 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
2 Kehi e ään yksi yisiä lisäeläkesääs öjä
Yksi yis en lisäeläkesääs öjen ah empi asema iippuu ennen kaikkea sii ä, e ä lisäjä jes-
elmiä on pa emmin saa a illa ja ne o a kus annus ehokkai a. Mahdollisuuksia lisäeläke-
sääs öihin amma illis en ja kolmannen pila in jä jes elyiden kau a ei ole kehi e y a -
peeksi, ja niiden kus annus ehokkuus ja u allisuus o a puu eellisia monissa jäsen al i-
oissa. Nais en ja mies en akuu us u an pa an amiseen ja hy ien oimin a apojen le i ämi-
seen a koi e un Eu oopan ason uen ehos amises a saa aisiin lisäa oa; hy änä oimin a a-
pana oidaan maini a e okannus imien op imaalinen kohden aminen ennakkoon ahas oi-
uihin eläkejä jes elmiin. Val ionhallin o ai yöma kkinaosapuole oi a edis ää näi ä. Kos-
ka ule aisuudessa ihmis en on u audu a a enemmän lisäeläkesääs öihin, niis ä on eh ä-
ä mahdollisimman u a uja ja oimi ia. EU:n si o an ja ei-si o an sään elyn pa an ami-
sella ä ä oidaan edis ää me ki ä äs i. Lisäeläkejä jes elmien on ol a a yh eensopi ia jous-
a ien yöma kkinoiden ja amma illisen liikku uuden aa imus en kanssa.
9. Komissio ekee uodes a 2012 läh ien yh eis yö ä jäsen al ioiden kanssa hy iin oi-
min a apoihin pe us u an lähes ymis a an mukaises i ja py kii op imoimaan e o-
ja muiden kannus imien oimi uu a ja kus annus ehokkuu a yksi yis en elä-
kesääs öjen osal a; ähän sisäl yy kannus imien pa empi kohden aminen yksilöi-
hin, joille ei muu oin ke yisi ii ä ää eläke ä. Se myös a joaa aloudellis a ukea
jäsen al iolle ja yöma kkinaosapuolille, jo ka halua a suunni ella kus annus e-
hokkai a äyden ä iä eläkejä jes elmiä, jo a ne oisi a hyö yä muiden maiden
hy is ä oimin a a ois a ja kokemuksis a.
►Osi ain käynnissä, OECD ekee u kimus a lisäeläkkei ä koske ien e okan-
nus imien kus annus ehokkuudes a. Tu kimus almis unee uonna 2015.
10. Komissio keho aa sosiaalisen suojelun komi eaa a kas elemaan uudelleen hen-
kilökoh aisiin eläkelaskelmiin lii y iä hy iä oimin a apoja; a koi uksena on
kannus aa jäsen al ioi a a joamaan ihmisille pa empia ie oja eläkesuunni e-
lus a, jo a he oi a pää ää, mi en paljon sääs ää äyden ä ien eläkejä jes elmien
kau a.
►To eu e u osi ain uonna 2013, jolloin sosiaalisen suojelun komi ea suo i i
e aisa ioinnin iedos a eläkeoikeu een.
11. Komissio esi ää uonna 2012 lainsäädän öehdo uksen amma illisia lisäeläkkei-
ä a joa ia lai oksia koske an di ek ii in a kis ukses a. Ta kis uksella py i-
ään säily ämään asapuolise oimin aedelly ykse Sol enssi II:n kanssa, edis ä-
mään al ioiden aja yli ä ää oimin aa alalla sekä pa an amaan yleises i eläkkei-
den a jon aa EU:ssa. Näin au e aan käsi elemään äes ön ikään ymiseen ja al-
ion alouden elkaan lii y iä haas ei a.
►Di ek ii in a kis us käynnissä.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 65
12. Komissio o eu aa uonna 2012 aloi ei a, joilla a mis e aan yön ekijöiden-
amma illis en lisäeläkeoikeuksien pa empi suoja yönan ajan maksuky y ö-
myys ilan eessa di ek ii in 2008/94/EY 8 a iklan mukaises i; ässä o e aan huo-
mioon laaja-alainen a ioin i sen äy än öönpanos a koko EU:ssa sekä unionin uo-
miois uimen oikeuskäy än ö.
►Suomi sää i uonna 2014 lain koskien suo ia lisäeläkejä jes elyä koske aa
suojaa yönan ajan maksuky y ömyys ilan eessa. Suo a lisäeläkejä jes ely
a koi aa yönan ajan ki janpidollisena a auksena ekemää jä jes elyä.
13. Komissio esi ää uo een 2013 mennessä aloi een, jolla py i ään pa an amaan
kolmannen pila in eläke uo eiden laa ua naisille ja miehille ja iedo us a ja
suojelua koske ia s anda deja apaaeh oisilla käy ännesäännöillä ja mahdol-
lises i ällaisia uo ei a koske illa EU:n se i ioin ijä jes elmillä, jo ka pohjau u-
a a peen mukaan uodeksi 2012 suunni el uihin oimenpi eisiin, joilla pa anne-
aan kulu aja iedo us a ähi äisma kkinoille a koi e uis a pake oiduis a sijoi us-
uo eis a.
►To eu unu osi ain, hankkees a jä jes e iin julkinen kuuleminen, jonka as-
aukse julkais iin maaliskuussa 2014. Kuulemisen loppu ulokse o e aan huo-
mioon lisäeläkema kkinoiden ja kokehi elyssä.
14. Toimien yh eis yössä sidos yhmien, ku en yöma kkinaosapuol en, eläkesek o in
ja neu oa-an a ien elin en ku en eläke oo umin sekä nais en ja mies en yh äläisiä
mahdollisuuksia käsi ele än neu oa-an a an komi ean, kanssa komissio laa ii am-
ma illisia lisäeläkejä jes elmiä ( oinen pila i) koske a käy ännesäännö , joissa
käsi ellään esime kiksi yön ekijän pa empaa eläke u aa, maksa us aihe a, iskin-
jakoa ja -hallin aa, kus annus ehokkuu a sekä jä jes elmien iskunkes ä yy ä.
►To eu unu , apo i almis unu lokakuussa 2014.
15. Komissio yh yy uonna 2012 käsi elemään jälleen ii iissä yh eis yössä neu os-
on ja Eu oopan pa lamen in kanssa lisäeläkeoikeuksien hankkimis a ja säily ä-
mis ä pa an a aa di ek ii iä, jossa ase e aan äyden ä ien eläkeoikeuksien hank-
kimis a ja säily ämis ä koske a ähimmäis aa imukse . Komissio py kii edis ä-
mään eläkkeiden sii e ä yy ä al ioiden ajojen yli kaikissa amma eissa ja ja kaa
myös käynnissä ole ia oimia, jo ka lii y ä u kijoille a koi e uun yh eiseu-
ooppalaiseen eläke ahas oon.
►Aloi e u ja käynnissä. Lisäeläkeoikeuksia koske a di ek ii i sääde iin 2014.
Liikku ille u kijoille a koi e u RESAVER-eläke ahas o aloi i oimin ansa
osassa EU-mai a uonna 2015.
66 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA
16. Komissio a ioi uonna 2012, olisiko sosiaali u ajä jes elmien yh eenso i ami-
ses a anne un ase uksen (EY) N:o 883/2004 so el amisalaa laajenne a a ie yjen
amma illis en lisäeläkejä jes elmien osal a.
►Aloi een osal a ei ole apah unu edis ys ä.
17. Komissio edis ää eläke ie opal elujen kehi ämis ä, jo a ihmis en olisi helpompi
pysyä sel illä e i yöpaikoissa hanki uis a eläkeoikeuksis a. Se poh ii amma illisia
lisäeläkkei ä a joa ia lai oksia koske an di ek ii iuudis uksen ja eläkkeiden sii e -
ä yy ä koske an di ek ii iehdo uksen pui eissa si ä, mi en eläkkeiden ”jälji ämi-
seen” aadi a ien ie ojen a joaminen oidaan a mis aa, ja ukee al ioiden aja
yli ä ää eläke ie opal elua koske aa pilo ihanke a.
►Hanke aloi e u ja edelleen käynnissä. TTYPE-p ojek i ( ack and ace you
pension) sii yi oiseen aiheeseen. ETK osallis ui p ojek in ensimmäiseen ai-
heeseen.
18. Komissio u kii, muodos a a ko e osäännö , jo ka koske a i) amma illisen lisä-
eläkepääoman ja henki akuu uspääoman sii ämis ä oiseen al ioon, ii) muualle
EU:hun sijoi au uneille akuu uksen a joajille makse uja henki akuu usmaksuja
ja iii) eläke- ja henki akuu us en a joajien al ioiden aja yli ä iä sijoi us uo o-
ja, mukaan lue una ulo kiin eis öis ä ja pääomas a, sy ji iä e oes ei ä al ioi-
den aja yli ä älle liikku uudelle ja al ioiden aja yli ä ille in es oinneille.
Se käynnis ää a peen mukaan ikkomusmene elyjä. Komissio myös poh ii jäsen-
al ioiden kanssa, mi en oi aisiin ähen ää sen iskiä, e ä al ioiden aja yli ä iä
eläkkei ä e o e aan kah een ke aan ( ai ei e o e a lainkaan).
►Osi ain käynnissä. EIOPA julkaisi uonna 2015 julkiseen kuulemiseen pe-
us u an apo in joka käsi eli lisäeläkepääoman sii ämis ä maas a oiseen.
19. Komissio u kii, onko a e a pois aa sopimuslainsäädän öön lii y iä es ei-
ä, jo ka koske a sellais en henki akuu us uo eiden suunni elua ja ma kki-
noin ia, joilla on sääs ö-/sijoi usominaisuuksia; a koi uksena on helpo aa ie yjen
yksi yis en eläke uo eiden ma kkinoin ia al ioiden ajojen yli.
►Käynnissä, EIOPA sel i ää yksilöllisen eu ooppalaisen eläke uo een (Pan-
Eu opean Pe sonal Pension P oduc ) mahdollisuu a. Julkinen kuuleminen on
käynnissä kesällä 2015.
Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu 67
3 Vah is e aan eläkkei ä koske ia EU:n al on a älinei ä ja e i
poli iikanalojen älisiä syne giae uja
Kun jäsen al io o a ulossa yhä iippu aisemmiksi oisis aan, on ä keää seu a a ii iis-
sä yh eis yössä sosiaalisen suojelun komi ean ja alouspolii isen komi ean kanssa, mi en jä-
sen al io edis y ä ii ä ien, kes ä ien ja u a ujen eläkkeiden saa u amisessa, myös Eu-
ooppa2020-s a egian e ailuindikaa o eiden a ulla. Eläkkei ä koske assa ih eässä ki -
jassa esi e yä kokonais al ais a lähes ymis apaa kehi e ään o amalla oimiin mukaan laaja
joukko sidos yhmiä ja ah is amalla eläke oo umin asemaa.
20. Komissio julkaisee yhdessä alouspolii isen komi ean kanssa uoden 2012 ikään-
ymis apo in, jossa a ioidaan äes ön ikään ymisen aiku uksia alou een; se
muodos aa pohjan julkisen alouden kes ä yyden pe us eelliselle a ioinnille, jo-
ka on a koi us julkais a komission uoden 2012 kes ä yys apo issa. Komissio
laa ii uonna 2012 yhdessä sosiaalisen suojelun komi ean kanssa myös eläkkeiden
ii ä yy ä koske an apo in, jos a oi olla jäsen al ioille apua niiden a ioides-
sa – köyhyyden o jun a oo umin pui eissa – eläkejä jes elmiensä ii ä yy ä nais-
en ja mies en osal a.
►To eu unu uonna 2012, uude apo i ilmes y ä uonna 2015.
Eläke u akeskuksen ajankoh aiska saukse uonna 2015
01/2015 Kokonaiseläke 2015. Työeläke, kansaneläke ja e o us
02/2015 Onko yöu aeläkkei ä muualla?
03/2015 Työeläkemenoennus e uodelle 2015
04/2015 Työeläkeindikaa o i 2015
05/2015 Työeläkejä jes elmän kannal a keskeise EU:n poli iikka- ja
lainsäädän öhankkee ja niiden almis elu
Eläke u akeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
