scieee Science in your language
[fi] (orig)

Talotekniikan opiskelijoiden projektikurssin hyödyntäminen E3-hankkeessa

Author: Saari, Sampo,Juvela, Jussi-Pekka,Mäkinen, Antti,Uusitalo, Sakari,Kallioharju, Kari
Publisher: Tampereen ammattikorkeakoulu
Source: http://www.theseus.fi/bitstream/10024/818895/1/Talotekniikan_opiskelijoiden_projektikurssin_hyodyntaminen.pdf
Please not e ! This is a se lf -arch ived vers ion of the original art ic le.
Huom ! Täm ä on rinnakka istallenne.
To cite this Article / K ä ytä viittauksessa alkup eräistä lähd e ttä:
Saari, S., Juvela, J-P., Mäkinen, A., Uusitalo, S. & Kallioharju, K. (2023) Talotekniikan
opiskelijoiden projektikurssin hyödyntäminen E3 -hankkeessa. TAMK-konferenssi – TAMK
Conference 2023. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Erillisjulkaisuja, s. 150- 154 .
URL: https://urn.fi/URN:ISBN:978 -952-7266- 78 -6
TAMPEREEN A MM A TTI K OR K EA K OULU
Kuntok atu 3, 3352 0 Tam pere w ww.tuni .fi /tamk | p. 0294 52 22
150
Sampo Saar i, lehtor i, P edagogiset r atkaisut ja kulttuur i, T ampereen
ammattikor k eakoulu
Jussi-P ekka Juvela, lehtor i, Rak ennettu ympär istö ja biotalous , T ampereen
ammattikor k eakoulu
Antti Mäkinen, lehtor i, Rak ennettu ympär istö ja biotalous , T ampereen
ammattikor k eakoulu
Sakar i Uusitalo , lehtor i, Rak ennettu ympär istö ja biotalous , T ampereen
ammattikor k eakoulu
Kar i Kallioharju, lehtor i, Rak ennettu ympär istö ja biotalous , T ampereen
ammattikor k eakoulu
H a nk k e e n n i m i : e 3 : e x C e l l e n C e i n P a n d e m i C r e s P o n s e a n d e n t er P r i s e
s o lut i o n s
T AL O TEKNIIKAN
OPISKELIJOIDEN PR OJEKTI-
KUR SSIN HY ÖD YNT ÄMINEN
E3-HANKKEESS A
As iasa na t: p roj ek t i t, o pis keli ja t , su u n n i t tel u , raken ta m i nen, s ä h kö te k n ii k k a,
ta l ote k n ii k k a , raken n u k set, r a ken n usha n k ke et, mi t t a us
Poikkitieteellisessä E3 hankkeessa hyödynnettiin talotekniikan opiske-
lijoiden projektikurssia tarvittavan osaamisen ja tekemisen löytämisek-
si. Sähkötekniikan ja L VI-tekniikan opiskelijoista koostuva poikkitie-
teellinen projektiryhmä osallistui intensiivisesti hankkeessa tarvittavan
aerosolikammion suunnitteluun ja rakentamiseen. Nopealla aikataulul-
la toteutettavan suunnittelu- ja rakennusprojektin onnistumisen avai-
mena olivat säännölliset viikoittaiset tapaamiset, opiskelijoiden aktii-
vinen rooli sekä hyvät kontaktit alan yrityksiin. Pieniä haasteitakin oli
matkalla, mutta niistä selvittiin hienosti. Opiskelijat saivat mielekkään
kokonaisuuden tehtäväkseen ja projekti hyötyi opiskelijoiden amma-
tillisesta työpanoksesta. Yhtenä motivaattorina oli Aamulehden kiin-
nostus projektia kohtaan, mikä toteutuikin parin lehtijutun muodossa
vuoden aikana.
151
Business Finlandin rahoittaman poikkitieteellisen E3 pr ojektin (E3
Pandemic Response) päätavoitteena on löytää par haita keinoja estää
virusten sekä tartuntatautien leviäminen sisätiloissa, jotta yhteiskunta
voidaan pitää toimintakykyisenä myös pandemioiden aikana. E3 on
kokoluokaltaan yksi suurimmista ja poikkitieteellisimmistä Suomessa
koskaan käynnistyneistä yritysten ja tutkimusor ganisaatioiden väli-
sistä hankkeista. E3-hankkeen budjetti on 12 miljoonaa eur oa ja kesto
kaksi ja puoli vuotta. T avoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan
7 eri tutkimusor ganisaatiota ja 22 yritystä, jotka työskentelevät tämän
historiallisen laajan monialaisen yhteisen innovaatiopr ojektin parissa.
T AMK:n aer osolifysiikan ja talotekniikan osaaminen on mukana mo-
nessa työpaketissa, joissa keskitytään mm. virusaer osolien mittaus-
menetelmiin, hengitystieaer osolien päästömittauksiin, ilmanvaihdon
ratkaisuihin, sisäilman laadun mittaamiseen sekä infektioriskien hal-
lintaan. T AMK:n pr ojektitiimissä ovat mukana fysiikan lehtori Sampo
Saari sekä talotekniikan lehtorit Jussi-Pekka Juvela, Antti Mäkinen,
Kari Kallioharju ja Sakari Uusitalo.
Aer osolikammiopr ojekti
Aer osolikammio-opiskelijapr ojekti sai alkunsa, kun E3 hankkeen
2.työpaketissa alettiin suunnitella mittaussysteemiä koehenkilöiden
hengitystieaer osolien päästöjen tutkimuksiin. HUS:n vetämässä työ-
paketissa T AMK:n r ooli oli suunnitella ja rakentaa mittauksiin sopiva
laitteisto. Aloituspalaverissa selvisi, että laitteisto pitäisi olla valmiina
helmikuussa 2022 eli jo 3 kk kuluttua, josta joululoma haukkasi oman
osansa. T AMK:n fysiikan lehtori Sampo Saari oli vastuuhenkilönä
suunnitellut alustavan kuvauksen laitteistosta. T alotekniikan opiskeli-
joilla alkoi pr ojektikurssi samoihin aikoihin ja aihetta tarjottiin opiske-
lijaryhmälle, joka koostui sähkötekniikan ja L VI-tekniikan opiskelijois-
ta. R yhmä otti tehtävän vastaan ja siitä alkoi intensiivinen yhteistyö.
Kommunikointi ja yhteistyö opiskelijaryhmän ja tilaajana toimineen
Saar en välillä hoidettiin viikoittaisilla T eams-palavereilla. Ensin spek-
sattiin aer osolikammion tiedot niin tarkkaan kuin oli mahdollista ja
152
sitten sovittiin vastuualueet mm. suunnittelusta ja tarjouspyynnöistä.
Pr ojektin toteutuksessa oli monta muuttujaa, joista tärkeimmät olivat
kammion mekaaniset osat, virtausten säädöt, anturit ja suodattimet,
jotka kaikki piti mahduttaa aikatauluun ja budjettiin.
Opisk elijapr ojektin vaiheet
Aer osolikammion rakentaminen ajoitettiin kahteen vaiheeseen, jossa
ns. pilottiversio 1.0 pitäisi olla käyttövalmiina jo helmikuussa 2022.
Kehittyneempään versioon 2.0 oli tarkoitus lisätä perusrakenteen
lisäksi antur eita ja automaatiota säätämään kammion kosteus- ja
lämpötilaolosuhteita tarpeen mukaan. Pilottiversion rakentamista
varten laadittiin excel-tiedosto, joka toimi suunnittelupöytänä, tehtä-
vienjakoalustana, aikataulun ja budjetin hallintatyökaluna sekä chat-
tialustana, eli sanalla sanoen pr ojektinjohtotyökaluna. Suunnittelun
lähtökohtana oli tutkijan suttuinen kynäpiirr os, joka jalostui parin
iteraatiokierr oksen jälkeen CAD-kuviksi, joita voitiin käyttää tarjous-
pyynnöissä. Kun kaikki tarvikkeet oli tilattu ja toimitusajat sovittu,
pr ojektiryhmä jäi hetkeksi jännityksellä odottelemaan, saadaanko
kaikki tarvikkeet ajoissa T AMK:lle niin, että kaikki saadaan raken-
nettua valmiiksi ennen kammion koekäyttöä. Erinäisten vaiheiden
jälkeen kammio saatiin lopulta valmiiksi juuri edellisenä arkipäivänä
ennen siirtoa VTT :lle ensimmäisiin pilottimittauksiin. Samalle päiväl-
le mahtui myös Aamulehden toimittajan juttuhaastattelu (V anhalakka
2022). Aer osolikammion kehitysvaiheet kynäpiirustuksesta CAD-ku-
viin, pr ototyypiksi ja tutkimuslaitteeksi opiskelijapr ojektin aikana
näkyy kivasti kuvassa 1. Kehittyneempi versio 2.0 saatiin päivitettyä
kevään aikana 2022 juuri ennen kuin opiskelijat siirtyivät kesähom-
miin.
153
KUV A 1. Aer osolik ammion ev oluutio kynäpiirustuksesta (v asen yläkuva) C AD-kuviin
(oik ea yläkuv a), pr ototyypiksi (v asen alakuv a) ja tutkimuslaitteeksi (oik ea alakuv a)
opisk elijapr ojektin aik ana.
K okemukset projektista
T ilaajan näkökulmasta katsottuna opiskelijapr ojekti oli erittäin an-
toisa. T iimi oli sitoutunut tehtävään ja tarjosi sellaista asiantunte-
musta, ammattitaitoa ja verkostoja, joita muuten olisi hankala saada
hankkeen käyttöön. Pr ojektiryhmän osaaminen oli huomattavasti
laajempaa kuin yksittäisen opinnäytetyöntekijän osaaminen. Pr ojek-
tin johtaminen vaati melko intensiivistä yhteydenpitoa ja ohjausta
koko pr ojektin aikana, mutta se oli välttämätöntä, jotta aikataulussa
pysyttiin. Lopputulokseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä ja kevään
pilottitutkimuksen tuloksia on esitelty jo kahdessa kansainvälises-

154
sä konfer enssissa (Indoor Air 2022 ja R3 Nor dic Symposium 2022).
Aer osolikammio on ollut aktiivisessa tutkimuskäytössä myös syksyl-
lä 2022, jolloin tutkittiin ammattilaulajien tuottamia aer osolipäästöjä,
josta julkaistiin myös juttu Aamulehdessä (Aamulehti 2. juttu, 2022).
Näistä tieteellisiä tuloksia on tarkoitus julkaista myöhemmin.
Kammion kehittyneemmän version 2.0 rakentaminen edellytti opiske-
lijoilta kammion olosuhteiden säätämisessä käytettävän Ouman-au-
tomaatiojärjestelmään tutustumista ja sen ohjelmoinnin opettelua.
Kyseistä järjestelmää käytiin läpi ohjaavan opettajan kanssa yhden
päivän ajan, jonka jälkeen pr ojektiryhmä asensi kammioon tarvittavat
anturit ja toimilaitteet sekä ohjelmoi automaatiojärjestelmään tarvitta-
vat toiminnallisuudet. Samaista automaatiojärjestelmää käytetään pal-
jon myös tavanomaisemman talotekniikan, kuten lämmitys- ja ilman-
vaihtojärjestelmien säätämisessä ja ohjaamisessa. Ohjaavan opettajan
silmin katsottuna olikin hienoa huomata, että järjestelmän ohjelmointi
ja testaaminen vaikuttivat pr ojektiryhmän mielestä mielenkiintoiselta
tarjoten tarpeellista käytännön oppia myös tulevaisuuteen.
Yhteenv eto
Kokonaisuutena opiskelijapr ojektin hyödyntäminen tutkimushank-
keessa oli erittäin positiivinen kokemus sekä hankkeen vastuuhen-
kilöille että myös opiskelijoille. Oppiminen oli kahdensuuntaista ja
substanssin lisäksi opittiin myös tärkeitä pr ojektin johtamisen ja työs-
kentelyn taitoja. V oidaan hyvillä mielin suositella opiskelijapr ojektien
hyödyntämistä myös muissa hankkeissa.
Lähteet
E3 E x cell en ce i n P a n d em i c Res ponse a n d En te r p r is e So l u t i ons. 2 02 3 . V e r k kos i v u .
ht t p s: / / w w w .pa nd e m i c r e s p o n s e.fi / fi
V a n halak k a, 2 02 2. T ä llai n en on T a m k i n ” ko ro na k a m m i o” – ku u de n op is keli ja n
po r uk k a r a ken taa a i n u t laa t u ista i h m i sen vi r us pä äst öj ä t u t k i v aa l a i tet ta T a m peree l la .
V er k kou u t i nen. A a m u leh t i 1 0 .2.20 22. ht t p s: / / w w w . a a mu l e ht i .fi / t i e d e j at e k n ol o g i a / a r t-
2 000008 5 9 42 6 3 . h t ml
V a n halak k a, V . 2 0 22. T a m peree l la – A a m u le h t i pä äsi seur aamaan, ku n
ään i tes t i ssä o l i mes t ar ib asso J aak ko R yh ä nen . V er k ko u u t i nen . Aam uleh t i
3 . 1 0. 202 2 . ht t ps : / / w w w .aamuleh t i. fi / t i edejatek no log ia / a r t - 20 0 0 0 0909 68 06.
ht m l ? s h a r e = 8d bad b 4 8 d f b 2 2 0 4 4 a 2e 02 a93 bf baddef