Ludde La sson
U akkalaskennan kehi äminen yö e-
honseu annan näkökulmas a
Me opolia Amma iko keakoulu
Insinöö i (AMK)
Rakennus ekniikan u kin o-ohjelma
Insinöö i yö
12.5.2020
Tii is elmä
Tekijä
O sikko
Si umää ä
Aika
Ludde La sson
U akkalaskennan kehi äminen yö ehonseu annan näkökul-
mas a
33 si ua + 1 lii e
13.5.2020
Tu kin o
insinöö i (AMK)
Tu kin o-ohjelma
Rakennus ekniikan u kin o-ohjelma
Amma illinen pääaine
Rakennesuunni elu
Ohjaaja
Riikka Jääskeläinen
U akan hin aa laske aessa kilpailu sanelee akennus- ja maalausalalla hy in ah aa aja ,
joiden sisällä on asapaino el a a a kas i. Jo a y i ys ei jäisi appiolle, mu a saisi laadi ua
kilpailukykyisen a jouksen, u akkalaskijan on na igoi a a a kas i ja huolellises i epä a -
mojen muu ujien ympä is össä. Siksi u akan hinnoi elussa on huoma a ia iskejä.
Suu imman osan u akan kus annuksis a, ja si en a jouksen hinnas a, sanelee yön hin a.
Ta i a a yö oima ja yömää ä o a myös yksi u akan aikeimmin a ioi a is a ekijöis ä.
Va sinkin maalausalalla uusien yöme odien meneki o a usein ennen ka oi ama omia
aluei a. E ilaise pinna ja ila aiku a a myös yön ehokkuu een.
Yksi apa luoda uu a ja yksilöllisempää ie oa yön menekeis ä ja yön ekijäkoh aises a o-
eumas a on yö ehon seu an a. Työmaalla apah u a seu an a uo aa empii is ä ja y i ys-
koh ais a ie oa, joka pä ee nimenomaan kyseisen y i yksen sisäisissä olosuh eissa. Sen
pe us eella oidaan luoda y i ykselle pe sonoi u pohja hinnoi elulle ja ase aa kullekin ali-
u akoi sijalle ja yön ekijälle odo e a a suo i us aso.
Kohdey i yksellä on ollu kehi e ä ää yö ehon seu annassa ja sen apo oinnissa. Tämän
opinnäy e yön a koi us pe eh yä seu an aa hai aa iin ongelmiin ja löy ää apoja ehos aa
yömaiden ja laskennan älis ä apo oin ia.
A ainsana
u akkalasken a, yö eho, hinnoi elu, yö ehonseu an a
Abs ac
Au ho
Ti le
Numbe o Pages
Da e
Ludde La sson
De elopmen o he con ac ende ing p ocess om he poin o
iew o on-side wo k e iciency documen a ion
33 pages + 1 appendix
13 May 2020
Deg ee
Bachelo o Enginee ing
Deg ee P og amme
Ci il enginee ing
P o essional Majo
S uc u al enginee ing
Ins uc o s
Riikka Jääskeläinen
When de e mining he sum o a ende , compe i ion in he cons uc ion indus y dic a es
e y s ic bounda ies wi hin which p icing is a balancing ac . In o de o a oid aking
losses and ye make a compe i i e o e , a con ac o mus na iga e ca e ully in an en i-
onmen ull o unce ain ac o s. Tha is why he e a e conside able isks in ol ed in en-
de ing a con ac .
Majo i y o he expenses o a cons uc ion p ojec is comp ised o he p ice o labo . The
amoun o labo and wo k in ol ed a e also one o he leas p edic able ac o s in a con-
s uc ion p ojec . Pa icula ly in he su ace inishing business, new wo king echniques
and hei labo in ensi ies a e o en an uncha ed e i o y. Di e en su aces and spaces
also a ec wo k e iciency.
One way o de eloping a mo e accu a e and pe sonalized o e iew o wo k hou expendi-
u e and wo ke -speci ic e iciency is pe o mance acking. On-si e acking o ealized
pe o mance p oduces empi ic and pe soni ied da a, which applies speci ically o he con-
di ions and esou ces o he business a hand. Based on ha da a, he con ac o can p o-
duce accu a e and pe soni ied ame o cos es ima es and calcula ions and se a baseline
o expec ed e iciency o indi idual wo ke s and subcon ac o s.
The company conduc ing his esea ch wishes o imp o e on i s on-si e supe ision o
wo k e iciency and epo ing esul s o said supe ision back o he ende ing depa men .
The aim o his hesis is o disco e he c uxes o wo k e iciency obse a ion as well as
new ways o imp o e elaying o da a be ween he wo k si e and he ende calcula ion de-
pa men .
Keywo ds
ende ing, wo king e iciency, p icing, on-si e su eillance
Sisällys
Lyhen ee 5
1 Johdan o 1
2 Työ ehonseu annan pe iaa ee 2
2.1 Da an so el aminen hankekus annuslaskennassa 2
2.2 Työ ehonseu annan me odi 3
2.2.1 Kysely ja kyselykaa akkee 3
2.2.2 Kokeellinen me odi 4
2.2.3 Mallisuo i ee 4
2.2.4 Ha ainnoin i ja a kkailu 4
2.2.5 Ak ii isuuso an a 5
Työ ehonseu an a y i yksissä 5
Työ ehon me ki ys kohdey i ykselle 6
3 Haas a elu 8
Haas a elu 8
4 Tulokse 14
Kokemukse 14
Edelly ykse yö ehon seu an aan 15
Työ ehonseu annan kehi ys 16
4.3.1 Seu an ap osessin kehi yksen aihee 18
5 Yh een e o 23
6 Joh opää ökse 24
Läh ee 25
Työ ehonseu an alomake 1
Lyhen ee
RKM1, RKM2, RKM3 Ryhmähaas a elussa e i elly yönjoh aja .
1
1 Johdan o
Ko jaus aken amisen ja maalausalan kilpailun kas aessa ilaajalla on ali a issaan yhä
useampia a jouksen ekijöi ä. Tämä on luonu uu a paine a luoda mahdollisimman a k-
koja u akkalaskelmia ja sopeu ua oimimaan pien en ma ginaalien sisällä. Epä a muus-
ekijöi ä ulee ka sia ja kaikki yön hin aan aiku a a ekijä ulee olla u akkalaskijalla
iedossa.
Suu impia yön hin aan aiku a ia ekijöi ä on yö eho. Työkus annukse muodos a a
suu imman osan u akan kokonaishinnas a. U akkahinnoi elussa mahdollisimman
a kka käsi ys yön menekeis ä on ensisijaisen ä keää, kun halu aan luoda a kkoja ja
kilpailukykyisiä a jouksia. Jos yömaa ei keskus ele u akkalaskennan kanssa, u akka-
laskija jou u a u au umaan ka keaan a ioin iin ja epä a kkoihin ki jallisuudessa esi-
e yihin menekkeihin.
Tämän opinnäy e yön a koi us on pe eh yä yö ehonseu an aan ja löy ää a kaisuja yö-
ehon apo oinnin ehos amiseen. Työssä ei ole a koi us e siä keinoja i se yö ehon ke-
hi ämiseen.
Pääasiallise keino luoda kokonaisku aa yö ehonseu annan käy ännön o eu umises a
y i yksessä o a ollee yönjoh ajien haas a elu ja opinnäy e yön laa ijan oma kokemuk-
se y i yksen yömailla yönjoh o eh ä issä. Tu kimus yön esille uomiin kysymyksiin e -
si iin as auksia ki jallisuudes a, alan julkaisuis a ja y i yksen sisäisen neu onpidon
kau a.
2
2 Työ ehonseu annan pe iaa ee
2.1 Da an so el aminen hankekus annuslaskennassa
Hankekus annuslasken a pe us uu aihei aiseen ke ä yn iedon ja kokäsi elyyn ja jalos-
amiseen. Olemassa ole is a nimikkeis öis ä koo u ai yömaal a ke ä y da a muodos aa
pohjan hankkeen hinnoi elulle. P ojek in kuluessa ke ä ään eaaliajassa lisää da aa,
joka au aa luomaan a kempaa ja yksilöidympää ku aa yö ehos a ja yöpanos en odel-
lisis a menekeis ä. Jälkilaskennan a ulla luodaan e ailukoh a, johon ule ia yö aihei a
ai p ojek eja innas e aan. Näin kehi e ään a kempaa ja oimi ampaa a jouslasken aa
ja ehos e aan uo annon suunni elua. (Talo 70 kus annuslasken aohje) Pa hai en yh ei-
sen kokemuspohjaisen käy ön so el aminen o eu uu y i yksen kollek ii isessa sähköi-
sessä p ojek ipankissa, jollainen kohdey i yksellä oli jo käy össään.
Ku a 1. hankekus annuslaskennan aiheiden e eneminen ja uo o aiku us (Talo 70 kus annus-
lasken aohje)
Jos yksi ke jun lenkeis ä ei keskus ele oisen kanssa ai laahaa, laskennan kehi yminen
pysäh yy, ja i seään jalos a a jä jes elmä ei oimi. P imää isen da an ke ääminen ai sen
apo oin i on olu kohdey i yksessä niin olema on a, e ä si ä ei ole oi u käy ää lainkaan
lasken ap osesseissa hyödyksi.
3
2.2 Työ ehonseu annan me odi
Työ ehoa oidaan seu a a e i me odein, jois a jo ku so el u a massii iseen äes ön
laajuis en endien sel i ämiseen ja oise pien en p osessien eaaliaikaiseen seu an-
aan. Oikeaa seu an a apaa e si äessä on a ioi a a esu ssi , da an ke uun kii eellisyys
ja a i a a seu an a a kkuus. Yleisiä me odeja o a : kyselykaa akkee , haas a elu ,
yhmähaas a elu , a kkailu, ha ainnoin i, mallisuo i ukse , ak ii isuuso an a, kokeelli-
nen me odi ja ilas ollinen me odi. (Syad, M. S. 2016.)
Kun seu annan as uu ase e aan yhdelle henkilölle, ässä apauksessa yönjoh ajalle,
ulee me odeis a suosia ähä öisimpiä. Ryhmähaas a elu ie ä monen ihmisen yöpa-
noksen. Yksi äis en henkilöiden haas a elu an a a hy in pienellä o annalla yksi yis-
koh ais a da aa, jo en ne sopi a pa emmin yön k ali a ii iseen u kimukseen.
Tilan eessa seu aamises a as uussa ole a henkilö oimii p imää ida an hankkijana, jol-
loin sekundää isen da an analyysime odi , ku en ilas oanalyysi o a hyödy ömiä. Työn-
joh aja on koko iedonhankin ake jun alkupäässä, ja ulkoisen almiin da an so el aminen
on hyödy ön ä puhdas a yksinke ais a ja yksilöi yä ie oa hanki aessa.
2.2.1 Kysely ja kyselykaa akkee
Työ ehonseu annan kehi ysp ojek issa keski y ään e i yises i p imää ida an hankin aan,
koska sen puu e on ehny ko keamman ason iedonkäsi elys ä me ki ykse ön ä. Kyse-
lykaa akkee o a subjek ii isia ja epä a moja. Kyselyissä luo e aan yön ekijän muis i-
ku iin, jolloin ha ainno o a epä a kkoja. Kun suo i a ille yön ekijöille ase e aan as uu
oman yö ehonsa seu annas a, ylimää äinen aakka osoi e aan jokaiselle suu imman
henkilös ön osan edus ajalle, jolloin yö ehon seu annas a ke yy suu in kokonais yö-
mää ä koko o ganisaa iolle. Tämä on epä aloudellinen ja i sessään yö ehoon aiku a a
me odi. Jos si ä as oin yön ekijöiden seu an a ase e aan ainoas aan yönjoh ajan as-
uulle, seu an apanos keski e ään ja ulkois e aan puoluee omalle aholle. (Syad, M. S.
2016.)
4
2.2.2 Kokeellinen me odi
Kokeellinen me odi on hy ä apa luoda pohja ie oa ja menekkejä uusien me odien e-
hokkuudelle ja o eu e a uudelle. Ha ki aessa sijoi uksia uusiin ekniikoihin, on hanki -
a a pe us ie ämys ekniikoiden oimin a a ois a ja pe uspe iaa eis a. Tämä ehdään en-
nen suu a y i yksenlaajuis a in es oin ia ja implemen oin ia suu emmassa kaupallisessa
koh eessa iskien äl ämiseksi. Käy ööno o aiheessa koeympä is össä apah u a ko-
keilu ai yksinke ainen pilo ip ojek i ei kui enkaan anna ie oa a kipäi än he kisessä,
monimu kaisessa ja muu u assa ympä is össä o eu u as a yö ehos a. E abloi ujenkin
yömene elmien so el aminen uusissa, monimuo oisissa ympä is öissä ja e ilais en y i-
ys en oimin amalleilla aiheu aa suu ia poikkeamia ki jallisuudessa ilmoi e uihin me-
nekkeihin nähden. Nimenomaan käy ännön kokemukse o a e i yisen a peellisia y i ys-
koh aisen lasken as anda din luomisessa. (Syad, M. S. 2016.)
2.2.3 Mallisuo i ee
Mallisuo i ei a o e aessa yönjoh aja ilmoi aa yön ekijälle seu an aa a en o eu e a-
an yösuo i een ja sen laajuuden. Työnjoh aja mi aa koh een ennal a ja seu aa yön
almis umiseen kulu an ajan. Mallisuo i e an aa hy in a kas i aja un suo i een ekemi-
seen kuluneen ajan. Saa a a da a on a kkaa, ja häi iö ekijä on minimoi u. Tämän seu-
an ame odin ongelma on kui enkin se, e ä mallisuo i een olosuh ee poikkea a usein
keskimää äises ä yösuo i ees a. Häi iö ekijöiden pois aminen ekee ihanneoloissa a-
pah u an yön seu annas a eksak ia, mu a laskennassa käy e ä ässä da assa yön ai-
kana ke y ä no maali häi iö o a oi o a a lisä yön kokonais ehon laskennassa. Sa-
unnaise , yön kuluessa apah u assa yleisluon oisessa seu annassa yö ehon no maa-
li hai a ja ii äs ykse muodos a a oman osan o gaanises i muodos u an lisän ideaa-
limenekkiin. (Syad, M. S. 2016.)
2.2.4 Ha ainnoin i ja a kkailu
Ha ainnoin i ja a kkailu o a pe in eises i yönjoh ajan yönku aan hy in so el u ia,
yön ekijän kannal a passii isia seu annan me odeja, jo ka ei ä äl ämä ä aiku a i se
yön ekoon me ki ä äs i. Ta kkailu on a kin a da aa uo a a me odi, koska koko yö-
suo i e oidaan seu a a alus a loppuun. Tämä ei ole kui enkaan yönjoh ajan ajankäy öä
11
Kyseinen yönjoh aja oli yö ehonseu annan suh een e i yisen al eu unu . Hän ke oi
seu anneensa yön ekijöidensä yö ehoa kui enkin hy in subjek ii isin ja henkilökemiaan
nojaa in me odein keski yen yksi äisen yön ekijän a o amiseen. Hän oli apo oinnis-
saan hy in monisanainen ja pe inpohjainen. Tämän kal ainen yö ehonseu an a koe iin
u akkalaskennassa kui enkin liian moni ulkin aisena, ja sii ä saa a a a o yön kus an-
nus en laskennassa koe iin hy in ähäiseksi.
Kolmen yönjoh ajan yhmähaas a elu kauppakeskuksen liike ila yömaa
1. RKM1, RKM2 ja RKM3: ”On.”
2. RKM1: ”(U akkalaskijan mukaan) Uudessa (maalaus-) p ojek issa pääp io i-
ee i.”
3. RKM1: ”Hämeenlinnan p ojek issa”
RKM2: ”Vuosina 2016-2017. Si emmin ei mi ään mahdollisuuksia (seu a a) e i-
koispin ojen akia.”
RKM1: ”Työn ekijän pi äisi osallis ua ja an aa amma illis a näkemys ä ( yö ehon
seu an aan). Jokaisen yön ekijän on iede ä ä i se seu annas a”
4. RKM2: ”Työpäällikölle.”
RKM3: ”Edellisesssä koh eessa yömaakansioon.”
RKM1: ”(Työ ehon seu an aa) On a koi us ehdä e i yises i uusille yön ekijöille.”
5. RKM2: ”Myös yön ekijän pi ää osallis ua. Ei ole aikaa.”
RKM3: ”Mes a ei ole siinä kunnossa, e ä ( yö ehon seu an aa) oidaan ehdä
kokonaisuuksille. Sii ymä ie ä osan ( yö ehos a).”
6. RKM2: ”Työn ekijän mukaan o aminen ja keskus elu yön ekijän kanssa. Jos se
saa aisiin ke yeksi ja yön ekijä mukaan.”
12
RKM3: ”Yksinke ais us.”
RKM1: ”Työn ekijä oisi i se ehdä mi aukse .”
7. RKM1: ”Uusis a henkilöis ä.”
Työkokonaisuuksien hajanaisuus ois ui myös yhmähaas a elussa. Usea piene koh-
ee ja e illise ahdis a a yö aihee es i ä haas a el a ien mukaan luomas a oikeuden-
mukais a ku aa yön ekijän yö ehos a. Yksi äisen yön ekijän a ioin i ka so iin ä ke-
ämmäksi syyksi yö ehon seu annalle, kuin da an luon i u akkalasken aa a en.
Työnjoh aja, oimi ilasanee aus yömaa
1. ”Työmaan iikkopala e eissa Työpäällikön aloi ees a ja muun yönjohdon
kanssa.”
2. ”Ei ole paino e u e i yisen paljon o eu unu a yö ehoa. Ennakoin ia on paino e u
enemmän.”
3. Haas a el a a sii yi as auksissaan spon aanis i as aamaan kohdan 4. kysy-
myksiin.
4. ”Rapo oin i selleni ja yömaan as aa alle Wa sappissa ai sähköpos illa. Ei ne-
liökoh ais a seu an aa.”
5. ”Ei e i yisiä aikeuksia.”
6. ”O e aan pala e issa puheeksi seu annan ä keys. Rapo oin ia oi aisiin ehdä
pala e eissa yhdessä.”
7. ”On koska pys yy ennakoimaan aika auluja pa emmin. Sen oi o aa huomioon
a jouslaskennassa. Tilas oja oi kehi ää.”
Tässä haas a elussa esiin yny yönjoh aja ei ollu lainkaan ie oinen kohdey i yksen py -
kimyksis ä ehos aa yö ehon seu an aansa. Hän ei ollu osallis unu aihees a pide ylle
13
ku ssille, eikä hän ollu kuullu kenenkään maininneen seu an aan käy e ä äs ä loma-
kepohjas a. (Lii e 1)
Työnjoh aja, kauppakeskus yömaal a
1. ”Työpäällikkö.”
2. ”On paino e u.”
3. ”En ole juu ikaan.”
4. ”Viimeksi edellisessä koh eessa”
5. ”Kii e ja yön hajanaisuus.”
6. ”Aikaa pi äisi olla enemmän.”
7. ”On uo a uuden kannal a ä keää.”
Kyseisen yönjoh ajan mieles ä hänen koh eessaan oli e i äin ajallises i aikaa yö ehon
seu annalle. Hän ei kokenu pys y änsä seu aamaan ii ä än a kas i osakokonaisuuk-
sien almis umis a.
14
4 Tulokse
Kokemukse
Työ ehonseu annan kehi ys yhmän a io yönjoh ajien ja yön ekijöiden älisen suh een
aiku ukses a yö ehon seu an aan ei ä ullee esille haas a eluissa. Haas a eluja ei
a koi ushakuises i ohja u esimiehen ja alaisen älisiin suh eisiin, jo en ä ä näkemys ä
ei u ki u a kemmin. Lasken aosas on ja yöpäälliköiden alli se a mielipide yönjoh a-
jien ja yön ekijöiden älisis ä suh eis a oli kui enkin a okas kehi ys yö ä aja ellen.
Kehi ys yö yhmän ha ain ojen pe us eella yö ehonseu annan apo oin i oli lähes ole-
ma on a. Ongelmakoh ana pide iin läh ökoh aises i si ä, e ä yönjohdol a puu ui kykyä,
edelly yksiä ai mo i aa io a seu an a eh ä ien hoi amiseen.
Haas a eluis a saa ujen ie ojen pe us eella luo iin ku a yönjoh ajien näkemyksis ä. Tu-
lokse ke o a , millaisen painoa on yö ehonseu an a saa yö eh ä ien ä keys- ja aa-
i uushie a kiassa, ja minkälais a oolia se esi ää yömaan a jessa ja käy ännössä.
Haas a eluissa esiin yneiden kokemus en pe us eella keskeisimpiä ongelmakoh ia oli-
a :
• Seu annan monimu kaisuus ja ”epäoikeudenmukaisuus”
• Tiedon ää ä luon i- ja allennus apa
• Työ ehonseu annan ma ala p io isoin i
• Työ ehonseu annan u iinin puu e.
• Työ ehon a koi uksen epäsel yys yönjohdolle. Työnhoh o koki yö ehon
seu annan ainoas aan yksilöi ä a o a ana p osessina. Laskennan näkö-
kulmas a da an ke ääminen on ensisijais a.
15
Suo i aessaan hy in yksinke ais a seu an aa apo oija py kii usein an amaan liikaa ie-
oa koh ees a äl ääkseen an amas a ää ää ku aa apah umis a. Yksi yiskoh aise ku-
aukse o a kui enkin käy ökel o omia, kun py i ään e simään yksinke aisia, nume o-
pohjaisia a oja yö eholle. Keskey ykse yössä aiheu a a myös ongelmia yö ehon
seu annalle, ja niiden huomioiminen ki janpidossa aa ii yönjoh ajal a lähes ja ku aa
paikallaoloa. (Syad, M. 2016.)
Yksi äisessä apauksessa koh een e i yispii ee aiku a a apo oinnin loppu ulok-
seen me ki ä äs i. Suu empaa da aa koo aessa nämä aih elu kui enkin kumou u a
ja saa a a ie o on huoma a as i käy ännöllisempää, u akkalaskennan kehi ämisessä,
kuin seikkape äinen pe eh yminen sanallisiin apo eihin. Tiedon uo annon ja u kimi-
sen nopeus mää i ä ä usein apo oin i a an käy ökelpoisuu a. (Ki chin, R. McA dle,
G. 2016)
Vaikka yö ehon seu annan ä key ä on ko os e u yönjoh ajille, sen me ki ys yönjoh a-
jan omien eh ä ien suo i amisessa on hy in näkymä ön ä. Siksi yönjoh ajan on ai-
keaa a o aa yö ehonseu an aa ko in ko kealle päi i äisessä yössään a sinaisen
yön joh amisen ohessa.
Edelly ykse yö ehon seu an aan
Työ ehonseu an aan on olemassa edelly ykse , mu a pieniä muu oksia on eh ä ä. Y i-
yksen yö ehonseu an aan oli laadi u lomakepohja yönjoh ajien äy e ä äksi. Ongelma
on se, e ä excel-lomakepohja yö ehonseu an aan paino aa yksilön suo i us a ja yön-
ekijöiden e oja, eikä keski y luomaan da aa yösuo i eiden menekeis ä. Työn ekijöiden
yksilöllisen suo i us ason a ioinnissa ei yleensä a i a seu an aa ja da an koon ia,
koska yönjoh aja pys yy helpos i ha ainnoimaan yön ekijän suo iu umis a hy in in ui ii-
ises i. Vaikka yö ehonseu annan alkupe äinen a koi us on ollu luoda monikäy öis ä
ie oa, jonka pe us eella e si ään sekä laskennassa käy e ä ä da a, e ä osa-alueellaan
ehokkaimma ja so el u imma yön ekijä , mää äl ään olema on da a on käy ökel o-
on a kumpaankaan a koi ukseen.
Työ ehon seu annas a oli pide y koulu us ilaisuus ennen ensimmäis ä opinnäy e yöhön
lii y ää apaamis a. Aihe oli ajankoh ainen jo ennen opinnäy e yö ä, ja u akkalasken aan
16
osallis u a henkilö ke oi a paino aneensa yö ehonseu annan ä key ä alaisuudes-
saan oimi ille yönjoh ajille. Va sinais a käy ännön opas a yö ehon seu an aan ei ollu
ki joi e una.
Muiden y i ys en pilo ip ojek eissa käy e yjä kame oi a, seu an alai eis a ai eaaliaikai-
sia able ikäy öis ä seu an aohjelmis oa ei ollu so elle u kohdey i yksen p ojek eissa.
Kukaan ei kui enkaan uonu esille a e a eknisille apu älineille yö ehon seu annassa.
Työ ehonseu annan kehi ys
Jos y i ys haluaa paino aa yleisluon oisen menekki iedon hankin aa, sen kanna aa i -
o aa seu an a yksi äisis ä nime yis ä yön ekijöi ä, ja kohdella seu an aa ku auksena
keskimää äisen yömaalla yösken ele än henkilön suo i ukses a. Tämä oisi pienen ää
yönjohdon kynnys ä seu an aan. Tiedonke uun yksinke ais aminen ja henkilös ä i o -
aminen olisi laskennan kehi ämisen näkökulmas a pa empi aih oeh o. (Ki chin, R.
McA dle, G. 2016)
Pilo ip ojek i yö ehonseu annan apo oin iaika auluille koko y i yksen laajuises i oisi
luoda läh ökohdan u iinin luomiseen. Jos yömail a edelly e ään esime kiksi kuukausi-
ai iikko asolla ie y mää ä yö aihekoh ais a yö ehokkuusda aa, oidaan luoda ennen
kaikkea käy än ö ja apa, jonka mukaan oimia. Vaikka ämän kal aises a äkinäises ä
a pees a syn yny da a olisi osin keksi yä ai epä a kkaa, käy ännön luominen oisi kan-
nus aa yönjoh ajia p io isoimaan yö ehonseu an aa. Oman nimikkeis ön luominen s an-
da doi ujen ilalle ai ueksi oi olla jo epä äydellisenäkin hyödyllinen yökalu a kempien
kus annuslaskelmien luomisessa. Työmailla on jo ällä he kellä ma alalle p io isoi uja ja
ylimää äiseksi by ok a iaksi koe uja seu an ap o okollia, ku en TR-mi aukse , yömaa-
päi äki ja ja i selleluo u ukse , jo ka on kui enkin saa u iskos e ua osaksi yönjohdon
a kea. Näy ä äs ä yö ehonseu an ap o okollan implemen oinnis a oisi olla myös hyö-
yä al on a u iinien luomisessa. Jä jes elmän oisi iskos aa käy än öön palkin ojä jes-
elmien kau a ai jopa iedos amalla yönjoh ajan ”ky ää än iso eljen” oolin humo is i-
sessa mielessä. (Ängesle ä, S. 2014)
17
Ak i oimalla yön ekijä seu an ap osessissa oidaan myös helpo aa yö ehonseu an aa.
Ilmoi amalla yönjoh ajalle almis uneis a kokonaisuuksis a ai keskey yksis ä, yön e-
kijä oi au aa ajaamaan yösuo i e a ehokkaisiin ja passii isiin jaksoihin. Tämä oisi
es ää epäoikeudenmukais a yö ehon a ioin ia, jo a haas a elussa a a u yönjoh aja
pi i ä ongelmallisena.
Työnjohdolle osoi e u koo u yh eis almennus yön ehonseu annan yhdenmukaisis a
apo oin i- ja o eu us a ois a oisi an aa yönjoh ajille pe us yökalu , joiden a ulla läh-
eä liikkeelle muodos amaan uu a u iinia. Tämä oisi myös ule aisuudessa yhdenmu-
kais aa mahdollises i yöpäälliköille ja lasken aan as i kan au u ia apo eja. Jos yön-
joh ajille anne aan apaa käde luoda oma yylinsä yö ehonseu an aan, he ei ä äl ä-
mä ä iedä, mi ä heil ä odo e aan, ja mis ä läh eä liikkeelle.
Uuden p o okollan luominen ja siihen pe ehdy äminen aa ii useaan osaan jae ua p o-
sessia. Pelkkä asian ä keyden paino aminen ja idea iihi ei anna a peeksi konk ee isia
ajoja ja selkei ä p o okollia, joi a nouda aa. Työ ehon ä keydes ä ja el ollisuudes a
iedo aminen on as a ensimmäinen aihe, johon kohdey i yksen kokemukse ajoi u-
a . Me odien ja u iinin luon i on jä e y yöjoh ajien kehi e ä äksi. Mahdollinen imple-
men oin ip osessi oisi nouda aa kokonaan uuden s a egian käy ööno on mallia, jossa
pää ak iikoina o a palau e ja in e en io.
18
4.3.1 Seu an ap osessin kehi yksen aihee
Ku a 2. P osessikaa io ku aa uudelleenkäy ööno oa palau een ja in e en ion a ulla.
1. Uudelleenkäy ööno o
Kun ke an käy ööno e u seu an akäy än ö ei ole uo anu da aa oi o ulla a alla,
on u haa y i ää muu aa yksi äis en yön ekijöiden oimin aa ai lähes yä yönjoh oa
muis u uksilla. P osessi on käy ännössä pysäh yny kokonaan, jolloin se a i see
uudelleenkäy ööno oa. Työnjoh oa iedo e aan yö ehonseu an ap osessin uudis-
amises a. Tämä ehdään mielui en kas o us en ja koo us i. Aihe uodaan lähelle
a kipäi ää ja sen yksinke aisuu a ja yön osana paino e aan. On ä keää, e ä ai-
heen konk ee isuus uodaan esille.
Tässä aiheessa myös käy ännön ja uudelleenkäy ööno on pääsyy on ke o a a.
Työ ehonseu annan pääasiallise a oi ee ja niiden ä keyshie a kia uodaan esille.
Samalla uodaan esille aiheen ä keys y i yksen ilauskannan ylläpi ämisessä ja lii-
ke oiminnan ja ku uudessa.
19
Työ ehonseu an aan yönjoh ajil a odo e a alle panokselle ja ek enssille on ase-
e a a. Tässä aiheessa mää i e ään, kuinka suu a osaa suo i uksis a on seu a -
a a ja kuinka suu issa osissa seu an a ehdään? Kuinka mon a yön ekijää on o e -
a a seu an aan mukaan?
2. Käy ännön ohjeis us
Työ ehonseu annan käy ännön o eu us käy ännössä yömaan a jessa. Seu annalle
ase e aan selkeä seikkape äise askelee . Työnjohdon osano o yksi äisessä seu-
annan osa aiheessa seli e ään konk ee ises i aikayksiköissä ja ha ain oke oissa.
P ojek ipäälliköiden ja yönjohdon ulee luoda almis selkeä konsep i, jonka käy än-
nön so ellu uksis a ei jää kysy ä ää eikä epäsel yyksiä. Tässä aiheessa ai o iihe
ja ehdo ukse on jo käy y läpi. Ideoiden jalos us ehdään ennen, kuin ne uodaan
yönjohdon e een. Tämä aa ii käy ännön kynnyskysymys en a kaisua haas a elu-
ulos en alossa. Työnjohdolle on luul a as i helpo us an aa yön ekijöille almiiksi
heidän esimiehil ään ullee ohjee . Näin ei asi e a yönjoh ajien ja yön ekijöiden
älis ä suhde a u haan. Työpäälliköiden ja o ganisaa ion laajuise ha ki u , loppuun
iedy suunni elma yö ehonseu annan o eu amises a ähen ä ä yönjoh ajien
so el amis a ja epä öin iä yömaalla. Keski e y pää öksen eko ähen ää u haa
aakkaa yönjoh ajille.
Tässä aiheessa yöpäälliköiden osoi ama demons aa io oi olla hyödyksi, mu a
yönjohdon on ä keää pääs ä nopeas i ja i senäises i ekemään seu an aa. Käy än-
nön demons aa io au aa kaikkia osapuolia ymmä ämään ois ensa ooleja o eu-
uksessa, mu a yöpäällikön osallis uminen ulisi ajoi aa ainoas aan käy ööno o-
aiheeseen pa empien ulos en aikaansaamiseksi ja ylimää äisen yön ähen ä-
miseksi.
Jos yössä halu aan o aa huomioon keskey ykse ja ähen ää yönjoh ajan al on-
a aakkaa, yö ehonseu annan suo i ajalle ulee an aa e eenpäin jae a a ohjeis us
seu a a aa yö ä suo i a alle yön ekijälle. E i yises i ämän yön ohjeis uksen ulee
olla mahdollisimman yksinke ainen. Työn ekijän as uulla ulee olla ainoas aan il-
moi aa yön keskey ymises ä ja loppumises a.
20
3. Ru iinin luon i
Työ ehonseu annan implemen oin iin oidaan o aa mallia jo e abloi unois a apo -
oin ikäy ännöis ä. Jos TR-mi aukse ai yömaapäi äki janpi o suju a yömailla, nii-
den käy ännöissä on jo ain anne a aa yö eonseu annalle. Ru iinien synny äminen
aa ii ennen kaikkea ois oa. Kun u iini on käynnis e y, sen ylläpi äminen ei ole on-
gelma. Ka kenneeseenkin u iiniin on helppo pala a, jos se on alun pe in akiinnu-
e u hy in.
Ru iinin luominen yhjäs ä on haas a aa ja sen yhdis äminen ai innas aminen an-
hoihin oi joudu aa p osessia. Va sinkin implemen oin i aiheessa ja mahdollisen
pilo ip ojek in aikana apo oinnin insen i oin i ai pelillis äminen oi a olla hy iä
keinoja si ou aa yönjoh aja eh ä ään. Yksi da an suu en koon lie eilmiöis ä on
sen kas o omuus. Mi ä suu empaan o an aan yksi äisen yön ekijän suo i e hau-
da aan, si ä pa emmassa u assa hän on kohdenne ul a a ioinnil a. (Alanen, N.
2015)
Työnjoh ajan ooli älikä enä yönjohdon hie a kiassa oisi au aa yönjoh ajan ja
yön ekijän älisen is i iidan äl ämisessä. Seu aajan ooli äl ää as uun henkilö-
koh aises a a o ukses a. Jos kaikki suo i a a yö ehonseu an aa johdonmukai-
ses i, p osessi muu uu kas o omaksi, ja henkilökoh aise uhkaku a oman aseman
heikkenemises ä oisi a häl e ä. Kun seu annan me ki ys osana suu empaa peliä
uodaan esille, se on helpompi hy äksyä no maalina osana yömaa oimin aa. Pilo -
i aiheessa jopa hy in yksinke ainen kannus in, ku en lahjako i ehokkaimmalle
”iso eljelle” oi olla mi asuh eissaan asianmukainen. Pidemmällä aika älillä pelkkä
aineellinen palki seminen oi osoi au ua ongelmalliseksi aloudellises i, ja mi ä öidä
yö eh ä än i seisa oisuu a yönjohdon silmissä. (Ängesle ä. S 2014)
Työ ehonseu an a u iinin ylläpi o on ä keää, jo a p osessi ei ka kea, eikä uusia
käynnis ys ilaisuuksia a i a. Työ ehonseu annan ule aisuuden kannal a on hyö-
dyllis ä uoda yönseu an amene ely ja sen paino us esille myös uuden yönjoh ajan
pe ehdy ys aiheessa. Kun y i yskul uu in yh enä ki ijalkana esi e ään i seään jalos-
a a lasken ap osessi, sen paino us uuden yön ekijän eh ä ähie a kiassa ko os-
uu. Myös yö ehonseu annon käy än ö on näy e ä ä uusille yönjoh ajille. Uuden
Lii e 1
1 (1)
Työ ehonseu an alomake
