scieee Science in your language
[fi] (orig)

Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä

Read accessible full text

Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä

Author: Järvensivu, Anu
Publisher: Tampere University Press
Year: 2022
Source: https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/144181/5/05_Jarvensivu_Kaaosteoreettinen_kuva_usean_tyon_tekemisesta.pdf
Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022.
Monimuo oinen ansio yö; Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 117–149
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3
5
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
Anu Jä ensi u
Johdan o
Tällä lu ulla on kaksi a oi e a. Ensinnäkin siinä ku a aan ko keakoulu e ujen eemahaas a e-
luaineis oon pe us uen usean yön ekemis ä osana yöelämässä apah u ia moninaisia sys eemi-
siä muu oksia. Teemaa alais aan kolmella oisiinsa ky key yneellä, ja ku assa liikkeessä ole alla
asolla. Mik o asolla usean yön ekemis ä käsi ellään yksilön yön ja hänen yöu ansa kannal a,
meso asolla yön o ganisoi umisen suunnas a ja mak o asolla muu u an yöelämän näkökul-
mas a. Kussakin näis ä a kas elu apah uu kui enkin useaa yö ä eke än pe spek ii is ä. Täl-
löin ko os uu usean yön ekijän oimija ooli, hänen oi eensa, ekonsa ja py kimyksensä, jo ka
läpileikkaa a yöelämän e i asoja. Ta kas elu apah uu koko 45 eemahaas a elua käsi ä än
aineis on asolla, jo en e i aloilla oimi ia usean yön ekijöi ä yhdis ä ä seika paino u a e ojen
sijas a. Tässä ki jassa A ja Haapako pi e i elee samaan aineis oon pohja en amma i yhmien
e i yispii ei ä.
Tämän lu un a kas elun lähes ymis apa on dynaaminen ja sys eeminen. Työelämän e i puo-
lia ja osia a kas ellaan ii iis i oisiinsa ky key yneinä, keskinäis iippu aisina, uo o aiku uk-
sellisina ja yöelämän kokonaisuu a koos a ina. Lu ussa ko os e aan kokonaisuuden komplek-
sisuu a, mikä a koi aa pe us a anlaa uis a monimu kaisuu a, moninaisuu a, dynaamisuu a
ja ennakoima omuu a. Ta kas elussa noja aan ensisijaises i sys eemi- ja kompleksisuus eo ioi a
yhdis ä ään yöu ien kaaos eo iaan (P yo & B igh 2014). Lu un oisena a oi eena onkin a a a,
mi en yöu ien kaaos eo iaa oi hyödyn ää moni ie eisessä yöelämän u kimuksessa. Luku on
siis paino uksel aan ässä mielessä eo ee is-me odologinen. Usean yön ekijöiden apauksen
118
Anu Jä ensi u
u kiminen oimii esime kkinä yöu ien kaaos eo ian so el amises a eli sii ä, mi en sen a ulla oi
analysoida yöu ia, yön jä jes ymis ä ja yöelämää.
Teo ia on nuo i ja ielä kehi ys aiheessa. Si ä ei ole myöskään aiemmin so elle u ai an ässä
esi e yllä a alla, aan aiemmissa u kimuksissa painopis e on ollu yksilö ason yöu ien a kas-
eluissa. Toisin sanoen eo iaa oi so el aa myös muilla a oilla kuin ässä on eh y, ja sen kehi ys-
yö ä oi suunna a oisin. Teo ias a oi o aa käy öön e i käsi ei ä ai analyysin oi kohdis aa esi-
me kiksi pienempään ai suu empaan kokonaisuuden osaan. Teo iakehi yksen ueksi kai a aan
edelleen empii isiä laadullisia u kimuksia ja keskeis en käsi eiden ki kas amis a (P yo & B igh
2014; P yo 2016). Kannus ankin mui a u kijoi a ja opinnäy e öiden ekijöi ä omiin kokeiluihin.
Koska a oi eenani on u kimus ulos en esi ämisen ohella an aa esime kki yöu ien kaaos-
eo ian so el amises a, nouda an lu ussa hieman o u us a poikkea aa esi ys apaa: A aan ensin
yöu ien kaaos eo iaa ja asemoin sen yöu a u kimuksen ken ään. Nos an sen innalle e i yises-
i na a ii isen yöu a u kimuksen, joka mieles äni a joaa kiinnos a an aih oehdon yöu ien
kaaos eo ialle, mikäli a oi eena on löy ää yksilön sosiaaliseen ympä is öönsä ky ke ä koko-
nais al ainen lähes ymis apa yöu iin. Sen jälkeen ku aan aineis oa ja mene elmiä, mu a samal-
la uon jo esiin myös keskeisiä uloksia. Ke on, mil ä usean yön ekijöiden yö näy ää sys eemi-
sessä a kas elussa u kimuksen pe us eella. Täs ä sii yn ku aamaan konk ee isemmin omaa
analyysiäni. Ta koi us on aken aa analyy inen ii ekehys ja an aa ohje sen so el amiseen, jo a
yöu ien kaaos eo ia houku elisi kokeiluihin ja so elluksiin yhä monimu kaisemmaksi käy ään
yöelämään kohdis u issa u kimuksissa.
Työu ien kaaos eo ia yöu a u kimuksen ken ässä
Työu ien kaaos eo ian aus a
Työu ien kaaos eo ia (Chaos Theo y o Ca ee s = CTC) on aus alialaisläh öinen uudehko u a-
eo ia. Sen kehi äjä pää yi ä 2000-lu un alussa aken amaan oman eo ee isen lähes ymis-
apansa, koska he o esi a , e ä yöelämän muu u ua yhä moninaisemmaksi aiemma eo ia
a oi i a heikos i yöu a a kaisuja poh i ien ihmis en a kise ilan ee , jo ka oli a u kimuksis-
a u uja ku auksia monimu kaisempia. CTC kehi e iin e i yises i ko jaamaan läh ökohdil aan
posi i is is- eduk ionis isiksi ulki ujen yöu a eo ioiden puu ei a. (P yo & B igh 2014.)
CTC:n kehi äjien esi ämän k i iikin mukaan yöu ien a kas elun al a i aa oli a 1900-lu-
ulla oisaal a suppeas i yksilön pää öksen ekoon ja ( a ionaalisen) alinnan näkökulmaan (esim.
Holland 1959) keski y ä lähes ymis a a ja oisaal a e ilaisia elämän aihei a ja niiden älisiä
sii ymiä lineaa isina ja kumoina (esim. Supe 1980) hahmo a a lähes ymis a a . Näi ä so el-
le aessa ko os u a ie y yöu an kannal a ä keä he ke ja ilan ee sekä sii ymä- ja ni elkoh-
din oisis aan e o e a issa ole a elämän aihee pi kien ja mu kikkaiden p osessien sijas a. Ai-
an e i yisen painoa on saa nuo uusiän amma in alin a, mikä sopii heikos i yh een muu u an
yöelämän ja ja ku an oppimisen aja us en kanssa. Amma in alinnassa aas on ollu apana e siä
e i yises i amma in ja ihmisen yh eensopi uu a, jolloin y i e ään so i aa amma in ku i el uja
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
119
ule aisuuden sisäl öjä ihmisen jokseenkin pysy iksi ole e uihin ominaisuuksiin, mikä on ky-
seenalainen py kimys e i yises i puhu aessa 16- uo iais a nuo is a. Pe in eisissä eo ioissa on
oki paljon käy ökelpois akin, mu a yöu ien kaaos eo ian kehi äjien näkemyksen mukaan ne
ei ä yksinään ii ä. Ihmiselämä ja sen a ella kehkey y ä ilan ee o a kompleksisia ja yöu a
edelly ä ä holis is a a kas elua, jossa yöu a sido aan osaksi dynaamis a ympä is öään ja ihmi-
nenkin ymmä e ään kon eks issaan muu u aksi. (P yo & B igh 2014.)
Me odises a näkökulmas a CTC:n kehi äjä k i isoi a 1900-lu un eo ioiden ja u kimus en
apaa keski yä ain pieneen mää ään seli ä iä muu ujia ja jä ää silloinkin e i ekijöiden älise
yh eis aiku ukse huomio a. Tällaisin lähes ymis a oin päädy iin äheksymään ympä is ön,
ku en sosiaalis en yh eisöjen ja yh eiskunnan, me ki ys ä yöu ien kehi ymiselle. Nämä seika
joh i a k i isoijien mukaan holis isen ymmä yksen ka oamiseen ja ähensi ä eo ioiden seli-
ys oimaa yksilö asolla, mikä aas oli hai aksi u aohjauksen käy ännöille. (P yo & B igh 2003;
P yo & B igh 2011; Peake & McDowall 2012; P yo 2016.)
CTC:n kehi äjien esi ämä k i iikki onkin esi e y e i yises i u aohjauksen käy än öjen nä-
kökulmas a. Muu amissa uudehkoissa eo ioissa yöu ia oki a kas ellaan monipuolisemmin ja
holis isemmin lähes yen nii ä esime kiksi i sensä o eu amisen, a inallisuuden ai kokemuksen
ka umisen näkökulmis a (Peake & McDowall 2012). Samoin iime uosi uhannen lopussa esi-
me kiksi aja oman yöu an (bounda yless ca ee , Sulli an & A hu , 2006) ja monimuo oisen
yöu an (p o ean ca ee , B iscoe & Hall, 2005) käsi eillä ale iin e siä aih oeh oja lineaa isuu a,
e ikaalisuu a ja pysy yy ä ilmen ä ille ja jopa ihannoi ille u akäsi yksille. Käsi eillä ko os-
e aan ihmisen oimijuu a as akoh ana u akäsi yksille, joissa ins i uu io ja o ganisaa io mää-
i eli ä ihmis en u apolu . Tämä ekee niis ä kiinnos a ia usean yön ekijöiden näkökulmas a,
sillä mones i useaa yö ä eke ä pi ä ä e äisyy ä yksi äisiin yöo ganisaa ioihin ja e o a a
oma u ansa niis ä. Yksilön ja o ganisaa ion näkökulmien yhdis äminen on pe in eises i ollu
koh eena e i yises i joh amisen u kimuksissa (Koi unen ym. 2012), jolloin a kas elu on läh eny
yöpaikan näkökulmas a. Useaa yö ä eke ienkin yöu a oki linki y ä yöo ganisaa ioihin ja
yön o ganisoin iin, mu a hieman o u us a poikkea in a oin.
Työu ien kaaos eo ian käsi ys odellisuudes a
Työu ien kaaos eo iassa yöu a mää i ellään ihmisen ja ympä is ön älisessä uo o aiku uksessa
kehkey y äksi (P yo 2016). Näin mää i el ynä yöu a sijai see ennemmin jä jes elmän e i osien
ja e i jä jes elmien älis en suh eiden maas ossa kuin odo aa almiina, joko yksilön i sensä ai
o ganisaa ion halli semana ja suunni elemana. Tämä läh ökoh a nos aa yöu a u kimus a eh-
äessä kiinnos uksen koh eiksi yksi äisen ihmisen ohella koko hän ä ympä öi än odellisuuden
sekä hänen ja muiden yh eisöjen ja yh eiskun ien jäsen en odellisuu a koske a ulkinna sekä
kokonaisuuden dynaamisen ky key yneisyyden.
Edellä maini ulla a alla muodos u a ase elma on sys eeminen ja monimu kainen. Kaaos eo-
ia lukeu uukin kompleksisuus eo ioihin ja sys eemi eo ioihin. Sen mukaan maailma koos uu
ennakoima omas i muu u is a kompleksisis a, dynaamisis a, limi äisis ä ja keskenään ky key-
yneis ä jä jes elmis ä. Työu ien kaaos eo ian mukaan myös ihmise oidaan miel ää i seo gani-
soi u iksi jä jes elmiksi, jo ka o a monin a oin ky key ynei ä oimin aympä is öönsä. Ihmisen
120
Anu Jä ensi u
oimin aympä is ö aas koos uu useis a oisiinsa ky key yneis ä jä jes elmis ä, ku en yh eisöis ä,
yöo ganisaa iois a ja yh eiskunnan jä jes elmis ä, jo ka muodos a a ympä is öjä oisilleen. Täl-
laisessa kompleksisessa kokonaisuudessa yöu iaan aken a ien ihmis en aja ellaan e lek oi ina
oimijoina py ki än sekä me ki yksellisyy een e ä sel iy ymiseen. (P yo & B igh , 2014.)
Yhden ulkinnan mukaan kaaos eo ia kehi e iin luonnon ie eissä 1970-lu ulla (Mu phy
1996). Toisaal a kaaos eo ian aja uksia ja käsi ei ä o a esi änee jo an iikin iloso i , ja Fa az-
mand (2003) ki joi aakin, e ä ennemminkin luonnon ie ee o a lainannee kaaos eo ian sosi-
aali ie eis ä kuin päin as oin. Keskeis ä on joka apauksessa huomioida, e ä kaaos eo iassa kaa-
os a ei aja ella a kikielen mukaises i jä jes yksen puu eeksi, ana kiaksi, aan jä jes ykseksi, joka
on niin mu kikas, e ä sille pe us u ien jä jes elmien oimin aa on mahdo on ennakoida ai edes
ku a a äydellises i (P yo & B igh 2003). Kaoo inen maailmankaikkeus on epä akaa yhdis el-
mä sa unnaisuu a ja suunni elmia sekä kon lik ien ja jänni eiden ken ä (Mu phy 2016).
Yllä esi el yä aja us a seu a en yöu ien kaaos eo iassa ko os e aan u ien kehkey ymisen en-
nakoima omuu a, muu oksia ja sa umia (P yo & B igh 2007). Kaaos eo ian pe usole uksis a
on johde a issa, e ä moni yöu a apah uma käsi eellis e ään a kisessa kommunikaa iossa sa -
umaksi, koska sen syn y apah umien hahmo aminen ai seli äminen olisi e i äin aikeaa ja
useimmi en kommunikaa ion onnis umisen kannal a u haa yksi yiskoh aisuu a. Työpaikkaa
aih anu saa aa esime kiksi ke oa sa umal a ö männeensä u a aansa, joka uli maininneek-
si a oimes a yöpaikas a, jo a yöpaikan aih aja pää i hakea ja sa uipa sen ielä saamaankin.
Ta kalleen o aen u a aan ö määmisen syy olisi kyllä löyde ä issä, kommunikaa ion e enemi-
nen koh i a oimes a yöpaikas a ke omis a jälji e ä issä ja alinnan osuminen kyseiseen haki-
jaan seli e ä issä.
Sa umal a ja kaoo isel a aiku a ien apah umien akana on jä jes yksiä ja logiikkaa. Ne
ain o a useimmi en ihmis en saa u ama omissa ai u han mu kikkai a. Tässä on kaaos eo i-
an odellisuuskäsi yksen ydin. Esime kki uo myös hy in esiin sen, mi en pieneen osa-alueeseen
yöu a a kaisujen analysoinnissa ja u aohjauksen käy ännöissä keski y ään, jos okus on yksilön
pää öksen eossa. Samalla se au aa ymmä ämään, miksi usein keski y ään yksilön pää öksen e-
koon ja jä e ään sa unnaisuude si uun. Yksilön pää öksen eko on ken ies kui enkin komplek-
sisen yöu an kehkey ymisp osessin helpoi en iedos e a issa, e lek oi a issa, halli a issa ja
muoka a issa ole a osa. Se ei kui enkaan ole p osessin ainoa osa eikä i allinen muis a seikois a.
Toinen kaaos eo ian ymmä ämisen kannal a keskeinen monimu kaisuu a lisää ä logiik-
ka on epälineaa isuus. Kompleksisissa jä jes elmissä oimin a ei ole lineaa ises i ennus e a aa,
ajassa e ene ää syy-seu aus –ke jua, aan luon eel aan epälineaa is a. Epälineaa isessa logiikassa
pieni muu os alku ilassa oi aiheu aa huoma a ia seu auksia jä jes elmän e i osissa ai oisis-
sa keskenään ky key yneissä jä jes elmissä. Tä ä ku su aan alku ilahe kkyydeksi ja si ä ha ain-
nollis e aan usein sää ie een e auksella, jossa pe hosen sii eniskun yhdessä maailmankolkas-
sa ode aan oi an aiheu aa o nadon oiselle puolelle maailmaa (niin sano u pe hos aiku us)
(P yo & B igh , 2014). Epälineaa inen logiikka aikeu aa ennakoin ia, jossa olisi aikea onnis-
ua jo pelkän sys eemien kompleksisuudenkin uoksi.
Epälineaa ises a logiikas a saa iin konk ee inen esime kki ke ään 2020 ko onapandemian
myö ä, kun sinänsä pieni yksi äinen apah uma, jossa i us sii yi ihmiseen, aiheu i globaalin
pandemian ohella huoma a ia aiku uksia muun muassa e i maiden yö- ja alousjä jes elmis-
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
121
sä ja saa aa ielä aiheu aa pysy iäkin muu oksia niin elämän apoihin, yösken elyyn, liikku-
miseen kuin asumiseenkin. Työu iin so el aen epälineaa isuus a koi aa si ä, e ä pienikin e o
esime kiksi kahden ihmisen henkilöhis o iassa ai sosiaalisessa ympä is össä saa aa aiheu aa
huoma a an e on yöu an loppu ulemissa ai pieni yksi äinen apah uma oi mullis aa koko
yöu an ai elämän. Epälineaa isuuden pe iaa e au aa myös ymmä ämään ämän ki jan e i
lu uissa ko os e ua usean yön ekijöiden yhmän moninaisuu a ja he e ogeenisuu a. Usean
yön ekijä poikkea a jo alku ilassa lukema omin a oin oisis aan, minkä uoksi myös heidän
kokemuksensa hajau u a ja polkunsa e iy y ä . Tämä osiasia on syy ä pi ää k ii ises i mielessä
myös lue aessa ämän lu un analyysiä, jossa a oi eena on muodos aa yleisku a useiden alojen
ja amma i yhmien ko keakoulu e ujen haas a eluis a.
CTC:n asemoinnin ja so el amisen kannal a olennais a on huomioida, e ä yöu ien kaaos eo-
ian kehi äjä ei ä läh enee kehi ys yössään liikkeelle yleises ä kaaos eo ias a, aan he yhdis i ä
omaan ii ekehykseensä ekologisia, kon eks uaalisia, sys eemisiä, ealis isia, kons uk i is isia ja
kaoo isia komponen eja aken aakseen mahdollisimman oimi an ja ka a an ii ekehyksen.
Tämän jälkeen he nimesi ä lähes ymis apansa yöu ien kaaos eo iaksi, koska heidän a ionsa
mukaan yleinen kaaos eo ia ii is i laajimmin heidän eo ialleen olennaisia komponen eja muo-
dos aen samalla holis isen ii ekehyksen. (P yo & B igh 2003.) Näin ollen yöu ien kaaos eo i-
an so elluksia ei ule ulki a suo a ii aises i yleisen kaaos eo ian so elluksiksi. Moniaineksises a
aus as a huolima a yöu ien kaaos eo ian kehi ys yö kä sii kompleksisuus- ja sys eemi eo ioi-
den ie as amises a ihmis- ja sosiaali ie eissä sekä kaaos eo ian yhdis ämises ä mieliku issa ain
luonnon ie een pe us aan, aikka sen pe us a oidaan yh ä hy in palau aa yh eiskun a ie eisiin
(Fa azmand 2003).
CTC:n luonne a ja unnis e uja ja kokehi ys a pei a seli ää se, e ä eo ian kehi äjä a ioi-
a aiempia yöu a eo ioi a ja alan u kimus a lähinnä u aohjauksen käy än öjen ja psykologisen
ja kas a us ie eellisen u kimuksen näkökulmis a. Yh eiskun a ie eelliseen u kimukseen he ei-
ä niinkään ole kiinni änee huomio a, aikka ko os a a kin kon eks in huomioinnin me ki-
ys ä. CTC: ä on myös ja kokehi e y ehkä enemmän u aohjauksen käy än öjen kuin u kimuk-
sen a peisiin (P yo & B igh 2014). Nämä ajoi ee ja paino ukse saa a aikaan kui enkin sen,
e ä ii ekehys sisäl ää moni ie eisen yöu a u kimuksen ja laajemmin yöelämän u kimuksen
näkökulmas a ois aiseksi hyödyn ämä ön ä po en iaalia.
Työu ien kaaos eo ian keskeise käsi ee
Kaaos eo ian mukaan dynaamisessa liikkeessä ole as a kompleksisuudes a on mahdollis a löy-
ää jä jes yksiä. Vaikka yksi äisessä pis eessä apah umien ja ko ai ule aisuuden suun a ei ole
ennus e a issa, kokonaisuu a ka so aessa oidaan ha ai a jä jes elmien nouda a an malleja.
Mallien löy äminen on u kijan eh ä ä, aikka malleilla oidaankin ku a a ja analysoida ain
pieni osa kokonaisuudes a ke allaan. Ta kas elijan aseman ja näkökulman aih uessa ulokse -
kin aih u a , eli u kijan ekemä alinna aiku a a siihen, millainen odellisuusku a kuuli-
joille äli yy (Mu phy 1996).
Mallien hahmo amisen kannal a keskeisiä käsi ei ä o a a ak o i ja ak aali . Työu ien
kaaos eo iassa on e i el y a ak o ei a, mu a ymmä ys ak aaleis a on jääny ähäiseksi (P yo

122
Anu Jä ensi u
2016; Jä ensi u 2020). A ak o i on mallin pe us a, eli s abiiliuden ja jä jes yksen lähde (F e-
de ik 1998). CTC:ssä sillä a koi e aan jä jes elmän liike a aa, ihmisen yöu an i aa uuden ja
asapaino ilan huoju aa balanssia (P yo & B igh 2014). A ak o i johda aa ja ajaa yöu an
muo ou umis a (Jä ensi u 2020). Sen oimin a muis u aa yh ä magnee ia magnee is en oi-
mien ken ässä. Yksilön näkökulmas a sen oisi ulki a ule an myös lähelle oimijuuden käsi e ä
ja oiminnan suun aamisen logiikkaa.
E i yisen keskeinen yöu ien kaaos eo iassa on niin sano u ie as a ak o i (s ange a ac-
o ). Ma emaa ises i aja el una ie as a ak o i luo ympä illeen ulosalueen, johon kaikki u-
lokse e ilaisuudes aan huolima a osu a . Tulosalueessa apah u an liike adan lopul a muodos-
amaa ku io a aas ku su aan ak aaliksi. Vie aan a ak o in muodos amia ak aaliku ioi a
on ku a u esime kiksi näy önsääs äjissä. F ak aaleille on ominais a, e ä ne esiin y ä saman-
kal aisina muo oina e i mi akaa oissa. Luonnon ie een esime keiksi muo ojen ois u uudes a
nos e aan usein saniaisenleh i ai kukkakaali. Työu ien kaaos eo iassa ak aalien pa empi ym-
mä äminen on ode u keskeiseksi eo ian kehi ys a peeksi (P yo 2016). Tässä lu ussa ak aali
aja ellaan yksinke aises i e i asois en sys eemien a ak o ien jäljiksi, joiden a ulla on mahdol-
lis a hahmo aa e i jä jes elmien älisiä ky köksiä.
P yo ja B igh esi i ä uonna 2007 neljä a ak o ien ka ego iaa, jo ka ku aa a , mi en ih-
mise kehi ä ä yöu iaan. A ak o ien muodos ama yöu amalli o a seu aa a (ks. myös Jä -
ensi u & Pulkki 2019):
1. Suo a ii ainen yöu a ( a oi eo ien oi unu aja elu ja käy äy yminen)
2. Heilu imallinen yöu a (lähes ymisen ja äl ämisen uo o elua, ooli is i ii oja ai
asapaino elua)
3. Hahmonsa löy ä ä yöu a ( ois u ia käy äy ymismalleja)
4. Vie aan a ak o in yöu a (ennus e a uuden ja ennus ama omuuden samanaikais-
a huomioimis a, a ionaalis a suunni elua sekä yllä ä iin apah umiin sopeu umis-
a ja niiden hyödyn ämis ä)
Teo ian kehi äjien mukaan kolme ensin maini ua a ak o imallia o a apoja py kiä kon -
olloimaan u akehi ys ä. Ne kaikki pohjau u a i heellisiin ole uksiin ennus e a uudes a, elä-
män eiluudes a, ihmisen ky ys ä halli a ja mahdollisuudes a ennus aa ule aa menneisyyden
pe us eella. Vie aaseen a ak o iin pe us u an yöu amallin aja ellaan huomioi an pa emmin
odellisuuden kompleksisen luon een. Mallin mukaan oimi a ihminen on sekä ha ki se a ja a-
ionaalinen suunni elija e ä e een a au u iin ilan eisiin eagoi a ja mahdollisuuksiin a uja.
(P yo & B igh , 2014.)
Tässä u kimuksessa usean yön ekijöiden yöu ien aja ellaan muo ou u an ensisijaises i ie-
aan a ak o in logiikalla. A ak o i on ie as siinä mielessä, e ä yöu aa johda ele a ja a-
jaa a pe us a on kunkin yksilön kohdalla omanlaisensa ja apauskoh aises i ja ilan ei ain niin
kompleksisella logiikalla muun au u a, e ä sen kehi yskulkujen ennakoin i ai äydellinen hal-
lin a ai ku aaminen on mahdo on a. Työu a kui enkin pysyy ulosalueessa, jo a a ak o i ohjaa
ja ajaa. Esime kiksi yöelämän kehi ämises ä kiinnos unu oi oimia henkilös önkehi äjänä
isossa y i yksessä ai julkisella sek o illa, asian un ijana amma iyhdis yksen lei issä, alan u ki-
jana ai aikka yöyh eisöjen kehi ämisen ope ajana ko keakoulussa, mu a hän ei odennäköi-
ses i pää yisi ki janpi äjäksi ai au omyyjäksi. Vas aa as i ju is in koulu uksen saaneen eh ä iin
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
123
yleensä kuulu jollain a alla lainsäädännöllisenä asian un ijana oimiminen, aikka oimenku a
ja eh ä änimike oi a aihdella aikkapa asianajajas a yli a kas ajaan ai sopimusasian un i-
jaan. Näissä esime keissä a ak o in ulosalueen ajau umis a mää i ä ä e i yises i kiinnos us
ja koulu us, jo ka kui enkin mahdollis a a hy in monenlaisia amma eja, eh ä iä ai öi ä. To-
aalisempi amma in aih o olisi ken ies ulki a issa ilan eeksi, jossa yöu aa koos a a a ak o-
ikin aih uisi.
Usean yön ekijöil ä löy yisi ie enkin yksilö asolla hy in monenlaisia yöu aa johda a ia
ja ajaa ia ekijöi ä, mu a ässä a kas elun abs ak io aso nos e aan yli ämään edellä maini un
kal aise seika . Niiden sijas a e si ään si ä logiikkaa, joka saa pää ymään ansainnanyhdis äjäksi
esime kiksi palkka yön ekijän ai y i äjän sijas a. Toisin sanoen seli e ään ansainnanyhdis äjäk-
si pää ymisen ulosalueen ajau umis a.
A ak o in ja ak aalien älise suh ee oisi aja ella seu aa as i: Yksilön näkökulmas a
yöu aa koos a a a ak o i jäsen ää dynaamisia suh ei a yksilön ja öiden älillä uo aen logiik-
kansa mukaises i kiinni ymis ä ie ynlaisiin eh ä iin ja yöpaikan ja yön pii eisiin ja as aa-
as i aja en oisia pois. A ak o i ilmen ää ja sisäl ää yksilön oimijuu a. Se pii ää ak aalina
yöu an muo oa ja aiku aa osal aan yöu an kehkey ymiseen. Yksilön yöu an ak aali ky -
key yy kui enkin myös o ganisaa ion ja yh eiskunnan kehi yskulkujen a ak o eiden pii ämiin
ak aaleihin, ja näiden älillä on useansuun aisia ky köksiä. Toisaal a myös yksilö ason, eli ässä
apauksessa useaa yö ä eke än ko keakoulu e un oimijuus yl ää niin yön o ganisoi umisen
kuin yh eiskunnankin asoille. Vaikka lukema oma muu kin oima muokkaa a yön o gani-
soi umis a ja yöelämän muu os a, ässä analyysissä kiinnos uksen koh eena on useaa yö ä eke-
ien aikaansaama liike näillä asoilla sekä oisiaan ah is a a uo o aiku ussuh ee . Kaaos eo-
iassa puhu aan jä jes elmien älisis ä akaisin- ja e eenpäinky kennöis ä, jo ka joko palau a a
ja ah is a a jä jes elmän ilaa ja pii ei ä ( akaisinky ken ä, eedback) ai uokki a muu oksia
(e eenpäinky ken ä, eed o wa d) (P yo 2016).
CTC:n eo iakehi yksen ueksi on oi o u k ali a ii is a u kimus a sii ä, mi en jä jes elmien
uo o aiku ussuh ee ja epälineaa ise dynamiika oimi a yöu illa ja niiden muu os ilan eissa
(Peake & McDowall 2012) ja mi en ihmis en ja yh eiskunnan älise uo o aiku uksen muodo
kehkey y ä (P yo & B igh 2014). Lisä ie oa kai a aan ak aaleis a, yöu ien epälineaa isuuk-
sis a, eku sii isuudes a ja e ilais en jä jes elmien älisis ä akaisin- ja e eenpäinky kennöis ä.
(P yo 2016.) Työu ien kaaos eo iaa so el a ille ja eo iaa kehi ä ille u kimuksille on siis ilaa
ja kysyn ää.
Työu ien kaaos eo ian asemoi uminen suh eessa
yöu aa käsi ele iin u kimuksiin
Edellä o esin, e ä yöu ien kaaos eo ia on kehi e y e i yises i ie yihin u aohjauksen psykolo-
gisiin lähes ymis apoihin kohdenne un k i iikin pohjal a ja u aohjauksen käy än öjen ja eo ia-
kehi yksen päi i ys a peisiin. Tämä seli ää si ä, e ä CTC:n kehi äjä si uu a a jossain mää-
in muiden ie eenalojen, ku en yh eiskun a ie eiden, pii issä ehdy yöu aa koske a empii ise
u kimukse ja eo ee ise a aukse . CTC:n kehi ys yö on iime uosiin as i ollu keskene äis ä
e i yises i yh eiskun a ie een näkökulmas a ja sen po en iaali on jääny osin hyödyn ämä ä.
124
Anu Jä ensi u
CTC:n sijoi amisessa yöu a u kimuksen ken ään au aa alan ki jallisuudessa usein käy e y
subjek ii isen ja objek ii isen yöu an e o elu. Objek ii inen yöu a ii aa yöu an ilmen ymiin
sosiaalisessa ja ins i u ionaalisessa ympä is össään. Se ka aa esime kiksi u kin o- ja amma i-
nimikkee , yöma kkinas a ukse ja o ganisa o ise asema . Yh eiskunnan ja o ganisaa ioiden
odo ukse lii y ä myös ah as i yöu an objek ii iseen puoleen. Subjek ii inen yöu a aas ii -
aa ihmisen omiin ulkin oihin, kokemuksiin, seli yksiin ja mää i elyihin omas a yöu as aan.
(Esim. Ma ila 2015.) Subjek ii inen yöu a oidaan aja ella myös u aa koos a aksi omaksi a-
inaksi, jo a ihminen ke oo u as aan i selleen ja muille (Jä ensi u 2014; Ma ila 2015; Hanski
2019).
Ka keas i jakaen yh eiskun a ie eellinen ja alous ie eellinen yöu a u kimus a kas elee en-
sisijaises i yöu an objek ii is a puol a. Tu kimukse o eu e aan a anomaises i laajoilla ilas o-
aineis oilla empii ises i ja ne kiinni e ään apauskoh aises i ele an eihin eo ee isiin keskus e-
luihin (esim. Pyö iä 2017; Ojala & Pyö iä 2020). Tässä ki jassa Me ja Kauhasen ki joi ama luku
edus aa maini ua lähes ymis apaa. Tämänkal ainen u kimus pal elee e i yises i alous- ja yö-
polii is a pää öksen ekoa. Sen sijaan psykologisessa ja kas a us ie eellisessä u kimuksessa pai-
no u a yöu an subjek ii inen puoli ja u aohjauksen käy än öjen näkökulma ja a pee . Näiden
kahden näkökulman yhdis äminen olisi nähdäkseni yöu ien kaaos eo iaa käy äen mahdollis a.
Vaikka yöu ia on u ki u yh eiskun a ie eellises i, kompleksisuus eo ioiden ja sys eemi eo-
ioiden käy ö yöu a u kimuksissa on ha inais a. Ku en CTC, myös amma illisen käy äy ymi-
sen ja kehi yksen elä ien jä jes elmien eo ia ( he li ing sys ems heo y o oca ional beha iou
and de elopmen ) sekä me a eo ee isen yöu akehi yksen sys eemi eo ee inen ii ekehys (STF)
pohjau u a sys eemi eo ee iseen lähes ymis apaan. Jälkimmäisen e i yinen ansio on, e ä se
yhdis ää e i u a eo ioiden näkökulmia. Se on u akehi yksen me a eo ee inen ii ekehys, joka
koos uu useis a oisis aan iippu aisis a sys eemeis ä. Nämä sys eemi o a yksilön sisäinen jä -
jes elmä, sosiaalinen jä jes elmä ja ympä is ön ja yh eiskunnan jä jes elmä , jo ka on ase e u ii-
ekehyksessä ajalliseen kon eks iinsa. Toisaal a STF ei a joa yksi yiskoh ais a näkemys ä mis ään
yksi äises ä ilmiös ä. (McMahon & Pa on, 2018.) CTC:n pe usaja us on lähellä STF:ää, mu a
sen ah uus STF:ään nähden on käsi eellinen kohe enssi ja sen pohjal a muo ou u a e ilaisiin
u kimusase elmiin so elle a issa ole a ii ekehys.
Työu ien kaaos eo ian ohella na a ii isessa yöu a u kimuksessa py i ään nähdäkseni yhdis-
ämään ja linki ämään objek ii isen ja subjek ii isen yöu an näkökulmia, yksilön oimijuu a
ja kon eks i ekijöiden aiku us a. Lisäksi molempia ohjaa ah a py kimys u a eo ioiden ja käsi -
eiden kehi ykseen, mikä usein jää yh eiskun a ie eellisissä empii isissä u kimuksissa ähäiseen
ooliin ai pelkis yy yksi äis en muu ujien älis en yh eyksien a ken amiseksi. Näis ä syis ä on
paikallaan suh eu aa yöu ien kaaos eo iaa e i yises i na a ii iseen yöu a u kimukseen, jo a
sen e i yispii ee hahmo u a .
Na a ii is a lähes ymis apaa so elle aessa on mahdollis a paino aa subjek ii isen yöu an
näkökulmaa puhumalla ihmisen sisäises ä a inas a, joka yhdis yy sosiaalis a kon eks ia ja ob-
jek ii is a u aa ilmen ä iin kul uu isiin ke omuksiin (Hänninen 1999; Hanski 2019). Vas aa aa
e oa on mahdollis a aken aa puhumalla ihmisen au obiog a ises a, subjek ii ises a u ake o-
mukses a, joka uo aa ja ku uu a si paleisuu een ja jo a kehys ä ä ”objek ii isemma ” sosiaali-
se sk ip i , skeema , kon en io ja sanas o (Ma ila 2015).
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
125
Työu ien kaaos eo iassa aas subjek ii inen yöu a ja ihmisen subjek ius ja kokemukse ilme-
ne ä e i yises i yöu aa koos a assa yöu an a ak o issa, joka pii ää yksilö asolla ak aalia.
Yksilön yöu an a ak o i ky key yy muihin jä jes elmiin ja niis ä pii y iin muu oskulkuja il-
men ä iin ak aaleihin, jo ka edus a a sosiaalis a ympä is öä ja näin ollen yöu an objek ii is a
puol a. Tosin ällainen jao elu ei ee oikeu a yöu ien kaaos eo ian holis iselle pe usaja ukselle,
jossa yöu a muo ou uu dynaamises i jä jes elmien älisissä suh eissa. Vas aa a si uhuomau us
koskee na a ii isen lähes ymis a an luonnehdin aa. Jao elu kui enkin au aa ku aamaan yöu-
ien kaaos eo ian py kimys ä ja po en iaalia psykologis-kas a us ie eellisen yöu a u kimuksen
sekä oisaal a alous- ja yh eiskun a ie eellisen yöu a u kimuksen yh een ni omisessa.
Na a ii is a ja kaaos eo ee is a lähes ymis apaa e ail aessa oidaan ha ai a, e ä kaaos eo-
iassa yöu aa yksilön suunnas a koos a an a ak o in logiikan ku aus ja sen pii ämä ak aa-
li on melko lähellä yksilön u ake omus a (Ma ila 2015), sisäis ä a inaa (Hänninen 1999) ai
yöelämän a inaa (Jä ensi u 2014) siinä mielessä, e ä a kas elupis e näissä kaikissa on yksilö
ja okuksena on yksilön subjek ii isuus ja oimijuus. Molemmissa myös hahmo ellaan usein jon-
kinlais a kokemuksellisuuden salli aa ”juon a”.
Muiden yksilön yöu aa koos a ien ja kehys ä ien jä jes elmien muu os a ku aa a ak aali
aas oidaan jossain mää in innas aa esime kiksi kul uu isiin ke omuksiin (Hänninen 1999)
ai u aan lii y iin sosiaalisiin sk ip eihin (Ma ila 2015). Niissä a kas elun painopis e sijai -
see yksilön ulkopuolella. Molemma a kas elu a a o a luon eel aan läh ökoh aises i dynaami-
sia: oma a ina e ene ä uo o aiku uksessa e ilais en yh eisöissä jae ujen ke onnan apojen
kanssa ja kaaos eo ee ises i a kas ellu yöu a kehkey y ä kompleksis en jä jes elmien älises-
sä uo o aiku uksessa.
Vaikka yh ymäkoh ia löy yy, ie een iloso isil a aus oil aan oisaal a ke on aan keski y ä
na a ii ien u kimukse ja oisaal a sys eemi- ja kompleksisuus eo ee ise lähes ymis a a poik-
kea a luonnollises i oisis aan. Na a ii ises a näkökulmas a yöu a on ennen kaikkea abs ak i
ja me a o inen käsi e, jonka yksilö ai yh eisö oi koos aa ai ke oa jonkinlaiseksi. Inhimillinen
odellisuus aas ei na a ii isuuden näkökulmas a ole objek ii ises i ha ainnoi a issa ei ä kä ke -
omukse näin ollen ku aa si ä suo aan. (Ma ila 2015.) On mahdollis a ke oa e ilaisia a inoi a
ja myös muu aa nii ä ak ii ises i (Jä ensi u 2014; Hanski & Jä ensi u 2020).
Kaaos eo iassa yöu an aja ellaan kehkey y än kompleksis en jä jes elmien uo o aiku uk-
sessa, ”magnee iken issä” ai ”pu is uksessa” jonkinlaiseksi, mu a yöu an a kas elijan näkö-
kulmas a ja posi ios a iippuu, millaisiksi odellisuus ja yöu a hänelle hahmo u a . Vaih amalla
sijain ia a kas elija näkee yöu an e i a oin, ja silloin hän oki myös ke oo sii ä oisenlaisen
a inan. Kaaos eo ee ises i yöu a on sinänsä olemassa ja hahmo e a issa, mu a se muun uu
kaiken aikaa, sillä kaaos eo iassa odellisuus aja ellaan dynaamiseksi, olemassa ole aksi, mu a
a oi ama omaksi jä jes ykseksi. Kaaos eo ian näkökulmas a odellisuus on niin monimu kai-
nen, e ä sen äydellinen ymmä äminen, hahmo aminen, hallin a ja ennakoin i on mahdo on a
(Mu phy 1996; P yo & B igh 2003). ”Ta ina” on oki kaaos eo ian mukaan jälkikä een ke o -
a issa.
Kaaos eo ian näkökulmas a ke onnan apojen oisi ulki a ole an yksiä ihmis en apoja
hahmo aa kompleksis a odellisuu a ja sel iy yä siellä. Tapa puhua sa umas a yöu an muo-
ou umiseen olennaises i aiku a ana ekijänä on konk ee inen esime kki kompleksisuuden
132
Anu Jä ensi u
ja yön eon pui eis a halu iin aja a pois me ki ykse ömyyden kokemuksia ai a o is i ii oja
aiheu a ia öi ä ja eh ä iä sekä i sellisyyden kokemus a heiken ä iä ekijöi ä. Tämä logiikka oli
unnis e a issa e i amma ialoilla oimi ien haas a eluis a ja on sikäli aineis on ka a a ha ain-
o.
Työn me ki yksellisyyden ä keys ihmiselle on unne u pi kään, jo en sen keskeisyys yöu-
ien a ak o in logiikassa ei yllä ä. Työn me ki yksellisyys on u kimuski jallisuudessa yhdis e -
y moninaises i niin yö yy y äisyyden ja yöhy in oinnin kuin si ou umisen ja uo a uuden-
kin pa anemiseen, ja si ä on o u u pi ämään myös yön a jopuolil a suojaa ana ekijänä (Allan,
Rolniak & Boucha d 2018). Ma ela ja Pessi (2018) o a ki jallisuuska sauksensa pe us eella mää-
i ellee me ki yksellisyyden ole an ensisijaises i yksilön kokemus ja a io, jo a on mahdollis a
a kas ella kolmen aspek in kau a. Nämä o a yön kokeminen ä keäksi i selle, mahdollisuus
o eu aa i seään yössä ja yön a koi uksellisuus laajemman ihmisjoukon kannal a. (Ma ela &
Pessi 2018.) Nämä aspek i uli a haas a eluissa useas i esiin.
Työ oli pääsään öises i usean yön ekijöille ä keää ja moni eki paljon öi ä yli äen aja uk-
sellisen äyden yöajan ajan, eli 38–40 un ia iikossa. Työhön käy e yyn aikaan pe us u a ko-
koaika yön aja on oki jokseenkin oimima on ko keakoulu e uille yypillis en öiden ai uo a-
uuden mi a ina. Sen a ulla on kui enkin apana luonneh ia ihmis en yön mää ää. Esime kiksi
yksi haas a elluis a luonneh i yön eon apaansa o eamalla, e ä älillä yö ä ehdään 160 %:lla ja
älillä aas huoma a as i pienemmillä p osen eilla, mikä ei so i ins i uu ioiden logiikkaan. Moni
haas a elluis a ei ollu e i yisen huolissaan yöhön käy ämänsä ajan mää äs ä, mu a oisaal a
kii ekokemuksiakin uo iin esiin. Jo ku usean yön ekijä innas i a yönsä ha as ukseen ai
elämän apaan. Osaa usean yön ekijöis ä oisi luonneh ia myös ku sumus yön ekijöiksi. Työn
yh eensopi uus omien a ojen kanssa koe iin ä keäksi ja si ä a oi el iin, aikka joskus a ojen
osal a oli jous e a a elannon u aamisen uoksi.
Myös halu au aa ja olla me ki yksellinen laajemmalle joukolle nousi esiin monessa haas a -
elussa. Vapaa-ajan ja pe heenkin eema oli a esillä haas a eluissa. Yksin elä ä saa oi ode a,
e ä hänen oli helppoa ehdä useaa yö ä ja ali a yön ehdoilla, koska hänen ei a innu aja ella
pe he ä. Niin ikään ode iin, e ä mikäli olisi pa isuhde, se odennäköises i pää yisi joidenkin
öiden ilalle ai edelle. Moni kui enkin ku asi, e ä pe he saa oi jou ua kä simään yön eon a-
as a ai aja a yösken elyn mahdollisuuksia. Toisaal a päin as ais akin ke o iin: juu i usea
yö jous a ana mallina mahdollis i pe heen a peiden huomioimisen ja jous i pe heen ehdoilla.
Lisäksi muu ama nainen oi esiin puolison ja ämän säännöllisen ulo i an oman yön eon a-
an mahdollis ajana. Työn eon a an ja yöu an muo ou umisen ky kennä pe heeseen oli a siis
moninaise ja monisuun aise . Työ oli haas a elluille ä keää, mu a sen ei oi sanoa e i yises i
yli äneen muiden elämän osa-alueiden me ki ys ä. Pa haimmillaan yhdis elmä yö oli mahdol-
lis a aken aa yhden yön mallia jous a ammaksi. Se mahdollis i i sellis ä y mi ys ä oisin kuin
moni niin sano u kokopäi ä yö. Monimuo oinen ansainnan apa i sessään oli me ki yksellinen
lähipii in kannal a.
Me ki yksellisyyden osa ekijöis ä i sensä o eu aminen sekä ja ku a kehi yminen ja oppimi-
nen yössä oli a usean yön ekijöille hy in ä kei ä. Sen sijaan u iini öi ä ja yh ä haas a el ua
laina en ”o ganisaa io yö ä” moni äl eli mahdollisuuksien mukaan. Haas a eluissa ke o iin
paljon isojen palkka yöo ganisaa ioiden kiel eisis ä pii eis ä, ku en ja ku is a muu osmylle -

Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
133
yksis ä, a koi ukse omil a un u is a öis ä ja puuhailuis a sekä yöpaikkojen kon lik eis a.
Tu han un uinen by ok a ia ahmasi kehi ämis ä ja kehi ymis ä. Jo ku myös ku asi a , mi en
he oli a kahdessakymmenessä uodessa yöpaikallaan eh inee nähdä kaiken eikä mi ään uu a
kiinnos a aa enää noussu esiin. Sen sijaan asia kie si ä kehää nous en säännöllisin äliajoin
esiin. Pe in eis ä palkka yön ekemis ä saa e iin ku a a a sin kiel eisin sanankään ein ii a en
u hau a uuden ohella eho omuu een. Joskus u hau uneen yön ekijän oli iimein apau -
anu i isanomis ilanne. Usea oli a myös läh enee i se. Pe in einen palkka yö e enkin isossa
o ganisaa iossa näy i ie än mahdollisuuksia panos aa kehi ymiseen ja me ki yksellisen yön
ekemiseen siinä mää in kuin u kimuksen osallis uja olisi a halunnee , jo en me ki yksen a-
aan aken u a a ak o i ohjasi ansainnanyhdis äjäksi.
Usean yön ekijä kui enkin saa oi a olla palkka yössäkin. Mikäli kiinnos a a eh ä ä uli
e een, kukaan ei ke onu kiel äy yneensä sii ä siksi, e ä se oli a jolla palkka yösuh eena. Toisi-
naan a kaise a yllyke o aa as aan palkka yö a jous oli kui enkin ollu mää äaikaisuus. Selkeä
alku ja loppu koe iin ä keiksi. Tällaisissa apauksissa ois aiseksi oimassa ole aa yösuhde a ei
olisi o e u as aan, sillä sen pelä iin upo a an ihmisen liian sy älle palkka yöo ganisaa ioiden
ongelmiin. Samoin osa-aikaisuude ai un i yö näh iin mahdollisuu ena äl ellä isojen o gani-
saa ioiden nega ii isia puolia. Useaa yö ä ehdessä saa e iin poimia omaan eh ä äpale iin ain
me ki yksellisel ä un u a eh ä ä ja äl ää uppou uminen o ganisa o iseen ahmaan. Rajojen
e äminen oli mahdollis a. Esime kiksi un iope aja saa oi keski yä ain ope amiseen ja jä -
äy yä o ganisaa io öiden ulkopuolelle.
Vah a halu keski yä me ki yksellisiin öihin lii yi oman kehi ymisen ohella monella siihen,
e ä omalla yöllä halu iin ole an jokin laajempi ai suu empi a koi us. Moni puhui au amisen
halus a, joka saa oi o eu ua esime kiksi o ganisaa iokonsul oinnissa ai yönohjauksessa. In-
nos us kas oi eh äessä yö ä suu emman a koi uksen e een, mis ä pa haassa apauksessa seu asi
myös amma illis a a os us a ja unne uu a. Toisaal a onnis umiselle ase ui painei a. Siinä,
missä pe in eisessä palkka yösuh eessa näh iin pä jä ä än äsäh äneeksi luonnehdi ulla yön e-
ollakin, usean yön ekijällä koe iin ole an ”aina näy ön paikka”, ku en muu ama haas a el a a
o esi a . Seu aa iin öihin ja uusin p ojek ipo ukoihin ku su iin aiempien ansioiden pe us eel-
la. Työ ä eh iin paljon, koska a jo uis a mahdollisuuksis a kiel äy yminen aa i ohkeu a joh u-
en yön jä jes ymisen a alle keskeisis ä luo amussuh eis a ja näy öis ä. Työn me ki yksellisyys
ohi i a ioinnissa kui enkin aloudellise a o ai ai annäön mää än.
Työn jä jes ymisen a ak o in koos umus ja logiikka
Käy än käsi e ä yön jä jes yminen ii aamaan niihin apoihin ja logiikkoihin, joilla yön eon
a pee koh aa a ekijän ja yö ulee ehdyksi. Usean yön ekijöiden ” yö jä jes yy” siinä mieles-
sä, e ä jä jes yminen on luon eel aan kehkey y ää ja moni oimijais a. Työn jä jes yminen ka aa
pe in eises ä palkka yös ä u un yön o ganisoinnin, mu a laajen aa sii ä e kos omaisen o ga-
nisoi umisen ja sopimussuh eiden suun aan. Toisin sanoen pe in eises ä akiin unees a palkka-
yöo ganisaa ios a, sen al asuh eis a ja ois aiseksi oimassa ole is a kokoaikaisis a palkka yö-
suh eis a poike en yön o ganisoin i linki yy iukas i ilan ei aiseen e kos omaiseen yön eos a
ja ko auksis a sopimiseen. Toimin amalli lii yy e i yisasian un emukseen, jollais a esime kiksi
134
Anu Jä ensi u
ai eilijoilla, median amma ilaisilla ai kehi ämisen ja aikuiskas a uksen e ikoisosaajilla a an-
omaises i on.
Työn jä jes yminen sisäl ää muun muassa omanlaisensa ek y oin ikäy ännö . Työ ei äl ä-
mä ä jä jes y palkka yösuh eeksi ja palkka yösuh eessa, aan monenlaise lasku ukseen ja y i -
äjyy een pe us u a sopimussuh ee o a mahdollisia ja yö oi olla e i a oin mää ämi ais a.
Usein yöhön pyyde ään luo e a a ja näy öjä an anu u u asian un ija pe in eis en ek y oin-
ien ja hakumene elyjen sijas a. Työn jä jes yminen synny ää yön eon yh eisöjä ai an ku en a-
anomaise ek y oinni synny ä ä yöyh eisöjä. Toisaal a yh eisö oi myös yhdessä ideoimalla
synny ää yö ä. Yh eisö sekä jä jes ä ä öi ä e ä aken a a i seään yön jä jes yessä.
Käy än yön jä jes ymisen käsi e ä ko os aakseni edellä maini uja seikkoja, jo ka poikkea a
sii ä, mi en yön o ganisoin i ja yön eos a sopiminen on ollu apana ymmä ää. Usean yön e-
kijöiden kohdalla on ha ai a issa, e ä ie yä yö ä, esime kiksi p ojek ia, eke ien pää yminen
yh een ai alikoi uminen yön eon yh eisöihin, samoin kuin yön eon sopimusmaailma, saa aa
sulau ua ii iis i yön o ganisoin iin ja jopa yön loppu ulokseen. Yksilön näkökulmas a yön
jä jes yessä ällä apaa hänelle myös jä jes yy yö ä ja oimeen uloa.
Haas a eluissa uo iin esiin myös aja us, e ei ä yönan ajien a pee ja yön uleminen eh-
dyksi nykyisin useinkaan as aa yhden ihmisen kokopäi äisen ois aiseksi oimassa ole an yö-
suhdemallin aja us a. Ta i aan ain ie y mää ä ie yä osaamis a ja ehkä ain ie yksi ajaksi.
Täy eeksi a jolla ole a eh ä ä ei ä puoles aan äl ämä ä koh aa e i yisasian un ijan in -
essejä, aan u hau a a hän ä. Tällainen kehi yskulku on myös nos e u esiin aiemmissa u -
kimuksissa, ku en ämän ki jan muissakin lu uissa ode aan. Me ki ä ä yönan aja o a niin
ikään linjannee ee ä änsä ja kossa yhä enemmän yö ä muulla a oin kuin palkka yösuh eissa
(Wo ld Economic Fo um 2018). Usean yön ekijä as aa a ällaisiin mää ä- ja osa-aikaisiin a -
peisiin ai yön uo oksiin pe us u iin oimeksian oihin. Haas a elujen pe us eella heil ä myös
löy yy ymmä ys ä ällaiselle yön jä jes ymisen logiikalle, aikka siihen lii yy haas ei a. Ku en
edellä ode iin, jos ihminen onnis uu yöpale in koos amisessa, yhdis elmä yö jous aa pe in eis-
ä yön eon (aika)mallia pa emmin yö ä eke än ja hänen lähipii insä a peiden mukaan. Lisäksi
se mahdollis aa keski ymisen me ki yksellisen yön ekemiseen ja e äisyyden o amisen isojen
o ganisaa ioiden ongelmiin, ku en me ki ykse ömil ä un u aan o ganisaa io yöhön. Työn eon
malli sisäl ää siis i sellisyy ä ja apauksia, aikka se pa adoksaalises i samalla onkin juu i si ä,
mi ä yön muu oskuluissa on o u u pi ämään yönan ajapuolen masinoimina yösuh eiden hei-
kennyksinä.
Uudenlaisen yön o ganisoi umisen ymmä ys ä lisäsi haas a elluilla se, e ä moni näki ilan-
een kummal akin puolel a: niin yö ä eke än kuin yö ä a joa ankin näkökulmas a. Haas a e-
luissa esiin yi k i iikkiä sen suh een, e ä yönan ajien ja yön ekijöiden älille on apana pii ää
iukka ajalinja. E i yises i (pien)y i äjyyden sekoi aminen yönan ajapuolen in essi aken ei-
siin häi i si. Yh ä aikaa yksiny i äjänä ai mik oy i äjänä ja palkansaajana oimi an näkökul-
mas a aja ii a pii yi ou oon paikkaan, kun y i äjien ja palkansaajien edun al on a ase e iin
e i lei eihin.
Haas a eluissa ois ui a maininna sii ä, e ä omiin ai pieniin kimppay i yksiin ei ole ealis-
is a palka a yön ekijää, aan sen sijas a käy e ään e ilaisia oimeksian o-, yh eis yö- ja alihankin-
asopimuksia. Nämä koe iin loogisiksi aih oehdoiksi aih ele ien öiden ja yö oima a peiden
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
135
maailmassa. Tässä mallissa yön eon sopimussuhde ja -muo o neu o ellaan apauskoh aises-
i. Työn eon suh eisiin lii yi kui enkin myös sosiaalinen aspek i. Niissä ilmeni lojaalisuu a ja
as a uo oisuu a: aikka a jouksia eh iin ja p ojek eja o eu e iin e ilaisina kombinaa ioina,
luo e a iksi osoi au unei a o e iin mukaan ke a oisensa jälkeen. Ihmis en ooli aih eli a
ek y oijas a ek y oi a aan, samoin aih eli a asema palkka yöläisenä ai y i äjänä. Jo ku
maini si a myös, e ä heidän keskeinen ah uu ensa ja a onsa on e kos oissa, jois a he oi a
nopeas i löy ää kulloinkin a i a aa osaamis a.
Tässä alalu ussa ku a us a yön jä jes ymisen a ak o is a oidaan ii is äen ode a, e ä si ä
johda ele a ja ajaa a yön ehdyksi ulemises a kulloinkin juon u a a pee . A ak o in lii-
ke a a muo ou uu sen mukaan, millais a yö ä ja osaamis a, mi en paljon ja millä aika älillä kul-
loinkin a i aan. Toisena yön jä jes ymis ä johda a ana ekijänä oimii e kos oissa aken u a
unne uus, maine, luo amus, yh eisöllisyys ai yh eisyys, joskus jopa ys ä yys, jo ka jäsen ä ä
yön o ganisoi umis a ja joiden kehyksissä syn yy uusia yömahdollisuuksia. Nämä kaksi oidaan
nime ä yön jä jes ymisen yö oima- ja osaamis a epe us aiseksi a ak o in osa ekijäksi sekä
yön jä jes ymisen a ak o in sosiaaliseksi osa ekijäksi. Työ jä jes yy sekä osaamispe us aises i
e ä sosiaalisin pe us ein.
Työn jä jes ymisen a ak o i ky key yy kiin eään uo o aiku ukseen edellä ku a ujen yksi-
lö asois en yöu ien a ak o eiden kanssa. Usean yön ekijä py kii sisälly ämään yöpale iinsa
ja yöu aansa mahdollisimman paljon me ki yksellisiksi kokemiaan kehi ymis ä ja i sellisyy ä
mahdollis a ia yö eh ä iä poimien ja aken aen nii ä e kos oissaan mahdollisuuksien mukaan.
Yh enä py kimyksenä näy äisi ole an myös omien ja muiden i sellisyyden u aaminen asa-a -
oisia sopimussuh ei a suosimalla. Nämä yksilö ason yöu aa johda a a ja ajaa a ekijä ky -
key y ä yön jä jes ymisen asoon, jossa a ak o in logiikka muo ou uu yö oima- ja osaamis-
pe us aises i sekä sosiaalis en seikkojen pe us eella. Samankal aise muodo ois u a ässäkin e i
mi aluokissa, eli yksilöiden ja yh eisöjen asoilla.
Yh eiskunnan ja yöelämän ason oima , ku en ins i u ionaalise kehykse , esime kiksi lain-
säädän ö, suun aa a myös oimakkaas i yön jä jes ymisen a ak o ia. Lisäksi e ilaise aih-
ele a ekijä aiku a a siihen, millaiseen yön eon sopimussuh eeseen ihmis en ai y i ys en
älillä lopul a päädy ään. Seu aa aksi a kas elen yöelämän ja ins i u ionaalisen kehyksen lin-
ki ymis ä usean yön ekijöiden yöhön ja yöu aan.
Muu u an suomalaisen yöelämän a ak o in koos umus
ja logiikka usean yön ekijän näkökulmas a
Suomalainen yöelämä ja sen muu os o a ulos a hy in monenlaisis a e i asojen ekijöis ä ja
apah umis a ja sillä on ky ken änsä Suomen ulkopuolellekin. On kui enkin mahdollis a kohden-
aa ka se yh eiskunnan asolle ja hahmo aa muu oksia laajassa ku assa sekä e o aa e i yises i
yh eiskunnan ja yöelämän asolla muu os en juon a ohjaa ia ekijöi ä. Työelämän asolla a -
ak o ia koos a a ensinnäkin polii ises i kons uoidu ins i uu io , joilla usein on myös konk-
ee ise edus ajansa i anomais oiminnassa. Keskeisiä o a esime kiksi sosiaali-, yö ömyys- ja
eläke u aan lii y ä säännökse , jä jes elmä ja näiden oimeenpanija .
136
Anu Jä ensi u
Usean yön ekijöiden näkökulmas a ken ies me ki ä in ja hankalin suomalaisen yh eiskun-
nan ason ins i u ionaalinen kehys muodos uu y i äjä yön ja palkka yön ka ego ioiden e o e-
lus a. E o elu ei kohdis u ain yön eon sopimussuh eisiin, aan se ka ego isoi ihmisiä läh ien
sii ä, e ä on olemassa oisaal a y i äjiä ja oisaal a palkka yön ekijöi ä, aikka ällainen jao elu
on ongelmallinen (Jä ensi u 2022). Y i äjää näkee käy e ä än jopa amma illisena ka ego ia-
na. Tä ä kau a se muodos aa myös mahdollisen amma illisen iden i ee in, joka saa aa ohi aa
ä keydessä esime kiksi koulu ukseen pe us u an iden i ee in. Amma i ja niihin linki y ä u -
kinno muodos a a oisen usean yön ekijöille keskeisen yh eiskunnan ason ins i u ionaalisen
kehyksen, joka ilmen ää ja ajaa unnis e uja ja unnus e uja osaamisia ja kompe ensseja. Myös-
kään koulu uspe us aise amma ika ego ia ei ä iden i ioi yksiseli eises i usean yön ekijöi ä,
joiden yö saa a a olla e i amma ialoil a.
E i yisenä hankaluu ena haas a eluissa esi e iin pelko sii ä, e ä usean yön ekijä ulisi as-
en ah oises i ka ego isoiduksi y i äjäksi. Pelko joh uu y i äjyydes ä seu aa an palkansaajan
ins i u ionaalisen u an, ku en sosiaali-, yö ömyys-, ja eläke u an mene ämises ä. Vi an-
omais oimin aa pide iin äl ä osin ennakoima omana. Työ oima i anomais en ja eläkeins i uu-
ioiden y i äjyys ulkin ojen logiikka ei auennu , aan aiheu i pelkoja ja jopa yömahdollisuuk-
sis a kiel äy ymis ä. Myös e o uksen ode iin muu uneen aikeas i ennakoi a issa ole aksi
eelance -ko in pois u ua. Usean yön ekijä saa helpos i jäännös e oja, koska useis a i ois a
epä asaises i koos u an ansainnan uoksi ennakoin i on aikeaa ja e op osen ia pi äisi päi i -
ää iuhaan.
Aineis os a löy yi yksi haas a el a a, joka kui enkin iden i ioi ui y i äjäksi ja koki ämän
iden i ee in uoneen helpo us a oman amma in ja amma illisen iden i ee in luonnehdin aan.
Vas aa as i löy yi muu ama haas a el a a, joka o esi oimi ansa mielui en yhdessä palkka yö-
suh eessa. Muu en haas a elluille oli yypillis ä ennemminkin ehdä e oa sekä a anomaisen
palkansaajan e ä y i äjän suun iin: Kumpikaan luonnehdin a ei osunu . Samoin amma illisen
iden i ee in mää i ely koe iin aikeaksi.
Ta kas i o aen ka ego isoin i y i äjyyden ja palkka yön ekijyyden älillä ei ole ai an binää-
inen, sillä Suomes a löy yy myös kolmas ka ego ia, johon kuulu a maa-, me sä- ja kala alouden
ha joi aja sekä apu ahansaaja , mu a ka ego ia on hieman ma ginaalisessa asemassa. Tu ki-
muksemme osallis ujis a löy yy henkilöi ä, jo ka kuulu a osi ain ähänkin ka ego iaan. He ei-
ä kui enkaan iden i ioi unee siihen e i yisen iukas i ins i u ionaalisessa mielessä. Sen sijaan
esime kiksi yh enä yönään maa- ja me sä alou a ha joi a a ke oi iden i ioi u ansa kulloisen-
kin läsnä ole an ii e yhmän mukaan joko ekniikan alan amma ilaiseksi, kiin eis ösijoi ajaksi
ai maa- ja me sä alouden amma ilaiseksi. Vas aa anlainen ilan ei ain ja yh eisöi äin aih e-
le a ”kameleon imainen” amma illinen iden i ee i oli haas a el a ille yypillinen (Repo 2019;
Jä ensi u 2020).
Työelämän ja sen muu os en a ak o in liike ä ajaa ien ja ohjaa ien ins i uu ioiden ohella
oinen usean yön ekijöiden kannal a olennainen a ak o in osa on yleinen käsi ys sii ä, mi en
yöelämä muu uu. Käsi yksen koos amiseen osallis uu laaja joukko oimijoi a mukaan lukien
ansainnanyhdis äjä i se. Olen aiemmassa julkaisussa (Jä ensi u 2022) esi äny , mi en haas-
a el a a mielsi ä ole ansa osa muu osasian un ijoiden ennakoimaa yöelämän muu os i aa,
e äänlais a edelläkä ijäjoukkoa ja muu oksen ekijöi ä. Useissa kohdissa haas a eluja ii a iin
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
137
yöelämäennakoin eihin, joiden mukaan usean yön ekijöiden yön kal ainen yön eon apa olisi
yöelämän ule aisuu a. Usean yön ekijä py ki ä a oi eellises i ennakoimaan muu oksia ja
niiden mukanaan uomia osaamis a pei a. Samoin he py ki ä koulu au umaan ja ali semaan
öi ään näi ä ennakoin ejaan silmällä pi äen. Samalla he ko os i a ooliaan muu oksen ekijöinä
ja e äänlaisina ien a aajina muillekin. (Jä ensi u 2020.) Toisin sanoen usean yön ekijä ase-
moi a oman yön eon apansa ja i sensä muu u an yöelämän a ak o in keskeisiksi ekijöiksi.
Usean yön ekijöiden ah a panos ukse yössä ja koulu uksissa apah u aan oppimiseen
muodos a a olennaisen osan heidän u a akenne aan, joka myös kompensoi ins i u ionaali-
sen u an heikkou a. Nämä kameleon imaise (Repo 2020) enessanssi-ihmise (Jä ensi u
2022) ule a ke y äneeksi hy in monipuolisen ja ai an omanlaisensa osaamispääoman, jonka
sanoi aminen on aikeaa heille i selleenkin. Moni haas a el u koki huol a sii ä, onnis uiko hän
p o iloimaan i sensä akuu a aksi amma ilaiseksi, kun osaamisalue ikkoi o u uja ajoja eikä
ollu ku a a issa a anomaisin amma i- ai u kin onimikkein. Koulu usjä jes elmän ka ego i-
soinni kun osoi au ui a usean yön ekijöille haas eellisiksi siinä kuin muu kin ins i u ionaa-
lise kehykse .
Yh een e ona muu u an yöelämän a ak o is a oidaan ode a, e ä yön ule aisuus näy -
äisi ole an usean yön ekijöiden hallussa, mu a ins i uu io epi ä hei ä ei ä kä olemassa ole a
ka ego ia osu. Ins i u ionaalis en kehys en epäsopi uus lisää en ises ään a e a omalle hallin-
nalle, osallisuudelle ja subjek iudelle yöelämän muu os en suun aamisessa. Työelämän muu os-
en a ak o iin aiku aminen apah uu suu el a osin omaan yöu aan ja öiden jä jes ymiseen
osallis umalla, eli e i asojen sys eemis en ky ken öjen kau a. Omien a kaisujen keskeisyy ä
oimijuuden kana ana lisää usean yön ekijöiden heikko asema ja edus us yöelämän pelisään-
öneu o eluissa.
Työu ien kaaos eo ian mukainen ak aalien ky kös en analyysi
Edellä ku a u a ak o i pii ä ä dynaamises a liikkees ään näky iin jäljen, eli ak aalin,
e äänlaisen ku ion. Tässä alalu ussa esi än ak aalianalyysin, jossa ku aan ak aalien yh-
eenky key ymis ä sekä niiden muo ojen älis ä samankal aisuu a, as aa uu a ai yh een-
sopi uu a. Ky key yneisyys ja as aa uus o a kaaos eo ian ak aalimallien aus aole uksia.
Ky key yneisyys a koi aa sys eemisessä mielessä yh ymäkoh ien ohella kui enkin jä jes elmi-
en uo o aiku uksessa apah u ia e eenpäin- ai aaksepäinky ken öjä. Tässä analyysin koh ee-
na o a yksilön yöu an a ak o in ak aalin, öiden jä jes ymisen a ak o in ak aalin sekä
muu u an yöelämän a ak o in ak aalin ky kennä ja yh eensopi uude . F ak aalien ky -
ken öjen a kas elussa analysoidaan esime kiksi, mi en yön jä jes ymisen malli haas eineen ja
mahdollisuuksineen ky key y ä ihmis en yöu a alin oihin ja mi en nämä alinna ja eak io
puoles aan muu a a yön jä jes ymisen malleja ai osallis u a yöelämän muu oksiin.

138
Anu Jä ensi u
Usean yön ekijän yöu an ja öiden jä jes ymisen
ak aalien ky kökse ja samankal aisuude
Analyysin pe us eella usean yön ekijän yöu an ak aali ky key yy yön jä jes ymisen ak aa-
liin monin a oin, jois a ässä esi e ään e i yises i sys eemien älisiä e een- ai aaksepäin ky ke-
iä seikkoja. Monilla haas a elluis a yöu an alku aiheessa apah unu isoissa o ganisaa ioissa
palkka yösuh eessa yösken ely loi e i a oin pe us aa usean yön ekijänä oimimiselle ja siihen
lii y än yön jä jes ymisen a an kehkey ymiselle ja oimi siinä mielessä e eenpäinky ke änä
oimana. Toisin sanoen yöo ganisaa io ason oimin a palkka yössä muokkasi ja sysäsi yksilöi-
den yöu ia koh i monimuo oisuu a, mikä puoles aan synny i ja ah is i uudenlaisia yön jä -
jes ymisen yh eisö asoisia apoja. Työelämän asolla ämä puoles aan a koi aisi laajana ilmiönä
apah uessaan sii ymää yön eon mallis a oiseen.
Monimuo oisen yöu an pe us an muodos uminen apah ui näissä apauksissa alan keskei-
sissä e kos oissa unnus e uksi asian un ijaksi kehi ymällä ja o ganisaa ion sisäisenä y i äjänä
kas amalla. Samalla mo i aa io monimuo oiseen yön eon apaan syn yi isojen palkka yöpaik-
kojen kiel eisiin pii eisiin ja käy än öihin u hau umisen kau a. Jälkimmäiseen lii yy e i yi-
ses i usean yön ekijän yöu an a ak o issa keskeinen py kimys maksimoida me ki yksellisen
yön ekeminen ja aipumus p io isoida si ä yön sopimussuh eisiin nähden. Tu hau uminen
palkka yöpaikan kiel eisiin pii eisiin saa e simään me ki yksellisen yön eon mahdollisuuksia ja
apausas eiden kas ua ansainnan läh ei ä yhdis ämällä. Me ki yksellisen yön a oi elu yhdessä
kehi yneiden e kos ojen ja y i äjämäis en ai ojen kanssa puoles aan mahdollis aa yön jä jes-
ymisen jous a in sopimussuh ein i sellis en asian un ijoiden e kos oissa kulloisenkin eh ä än
osaamis- ja yö oima a peen mukaan.
Haas a eluissa ku a iin, mi en samankal ais a on oimia isossa o ganisaa iossa as uullises-
sa asian un ija eh ä ässä sisäisenä y i äjänä kuin i senäisenä y i äjänä. Oli ha ahdu u mie i-
mään, miksi lasku aa yö yönan ajalle, kun saman oisi ehdä omilla ehdoillaan i selleen. Laaja
ja as uullise , y i äjämäise , asian un ijoiden yönku a oli a ohkaissee näkemään mahdol-
lisuuden ehdä samankal ais a yö ä apaammin ja i senäisemmin, yöpo uka ali en ja omaa
kuo mi us a säädellen. Ve kos ojen ah is uessa yöu an kuluessa a muus omas a pä jäämises-
ä oli kas anu . Yksi haas a el a is a luonneh ikin usean yön ekemis ä yöu an keski aiheen
oimin amalliksi. Hänen mieles ään se ei ollu yöu an alku aihe a elä ille ielä mahdollinen.
I sellis ä yösken ely apaa e eenpäinky ke iä ekijöi ä ei ielä ollu ke yny a peeksi.
Kun ha ain o i sellisenä pä jäämisen edelly ys en äy ymises ä äyden yi isoil a palkka yö-
paikoil a ha ai ujen nega ii is en pii eiden painolas illa, saa e iin lopul a o aa yöu alla as-
kel, joka ilas oissa ekis e öi yisi sii ymäksi. Työ ä eke än ja hänen osaamisensa kehi ymisen
näkökulmas a askel saa oi olla uossa koh aa a sin pieni. Selkeä ajaisen sii ymän sijas a kyse
oli hiljalleen apah u as a liukumas a ja pe in eisessä palkka yössä myön eis en ja kiel eis en
ekijöiden yh eis aiku uksessa kehkey y äs ä yöu an muu okses a. Moni haas a elluis a ke oi
läh eneensä palkka yös ä usean yön ekijäksi palkka yöpaikan kii een, kon ollin ai kon lik-
ien uoksi. Asian un ija koki a ajan hukku an me ki ykse ömään o ganisa o isessa ahmassa
a pomiseen sen sijaan, e ä olisi ollu mahdollis a kokea eke änsä i selleen ja muille me ki yk-
sellis ä yö ä. Jälkimmäisen näh iin o eu u an pa emmin, kun yö jä jes yi e kos o aken eis-
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
139
sa jous a in sopimusmuodoin. Täs ä näkökulmas a e kos omaises i jä jes y ä silppuisel akin
aiku a a asian un ija yö oli a ak o eidensa a assa kehkey y ien yöu ien uo os a eikä si ä
oi luonneh ia yksiseli eises i yön a jonnan ai ee ämisen apojen muu oksis a syn y äksi.
Työn jä jes ymisen mallia ky ke ä e eenpäin yh ä lailla yö ä eke ien yöu a a kaisu kuin yö ä
a joa ienkin oime . Jälkimmäisiin lukeu u a myös ne edellä ku a u myön eise ja kiel eise
seika , joiden a assa pe in eises ä palkka yös ä sii y ään usean yön ekijöiksi.
Vaikka yö ä eke ä sii yi pois yönan ajansa pal elukses a, joissain apauksissa ilmeni kui-
enkin pysy yy ä yöka e eissa, eh ä issä ai asiakkaissa. Työpaikal a oli saa e u jopa läh eä
yhdessä, samois a syis ä. Yh eis yö saa oi ja kua lähdön jälkeen uusissa sopimusmuodoissa. Toi-
sinaan yönan ajan jä äminenkin apah ui ähi äisenä p osessina osa-aika yön ai asiakassuh-
eeksi muun uneen yösuh een kau a. Samanaikaises i usean yön ekijä mahdollises i kui en-
kin aloi i osa-aikaisen palkka yön ai lasku e a an oimeksiannon jossain muualla. Seu aa ana
uonna yöyhdis elmä saa oi a olla jo oisenlaise .
Uusiin yön jä jes ymisen apoihin ky key yi myös e i yises i nais en kokema ja pelkäämä
ikäsy jin ä. Haas a eluissa uo iin esiin, e ä yli neljäkymmen ä uo iaiden ja e enkin yli iisi-
kymmen ä uo iaiden nais en oli aikea enää pä jä ä asian un ija yön yöpaikkojen ek y oin i-
ilan eissa. Palkka yön saan ia ku a iin joissain haas a eluissa lähes mahdo omaksi. Työu an
ede essä ek y oinneissa pä jäämisen mielle iin pa adoksaalises i heiken y än samaa ah ia
asian un emuksen kas un kanssa. Näissä ilan eissa usean yön ekeminen ja e ilaise y i äjyy-
den muodo unne uu een pe us u issa e kos oissa oi a suojaa. Myös aiemmissa u kimuk-
sissa on ode u y i äjyyden suojaa an naisia palkka yön ikä il ä puolil a, ku en ikäsy jinnäl ä
(Wainw igh & Kible 2014). Näin ollen myös palkka yöpaikkojen sy ji ä käy ännö ja nais en
i sensäkin unnis ama ja omaksuma kiel eise ikäs e eo ypia omal a osal aan ah is a a uu-
denlais a yön jä jes ymis ä sosiaalis en suh eiden ja ilan ei ain neu o el a ien sopimussuh ei-
den a aan. Tämä apah uu yksilöiden yöu a a kaisujen kau a. Ihmis en kokemukse ja niis ä
syn yny oimin a äli ä ä ja ah is a a yön jä jes ymismallien muu os a.
Ka so aessa useis a yöu is a muodos u aa yöelämä ason kokonaisuu a palkka yöo gani-
saa ioissa apah u a keskeisissä e kos oissa unnus e uksi asian un ijaksi kas aminen ja y i -
äjämäisen yön eon a an omaksuminen näy äisi ä osal aan mahdollis a an sen yön jä jes-
ymisen a an, joka pe us uu sosiaalisiin suh eisiin ja unne uun osaamiseen sekä jous a iin
sopimussuh eisiin. Samaa yön jä jes ymisen muu oskulkua ukee myös isojen o ganisaa ioiden
ongelmiin u hau uminen ja äsyminen. Luonnollises i myös yönan ajien py kimykse os aa
yö ä aiempaa moninaisemmin sopimuksin ja edullisemmin ah is a a muu oskulkua, mu a
ainoa seli ys yön jä jes ymisen ja sopimussuh eiden mallien muu okselle se ei ole. Samalla on
ode a a, e ä koska mallien muu os a synny ä ä mone e ilaise ekijä , muu oksen oi enna-
koida e ene än edelleen.
Haas a el a a puhui a paljon myös sii ä, e ä aih oehdo halu iin pi ää a oimina ja yöpa-
le i ilan een mukaan aihdel a ina. Pi kiä si oumuksia yöyh eisöihin ja yönan ajiin saa e iin
jopa ka aa. Tämäkin sopii yh een ilan ei ain aih ele ien a peiden mukaises i jä jes y än
mallin kanssa ja ah is aa sen kehi ymis ä. Mallin yh enä pe us ana o a sosiaalise suh ee ja
yh eisö , mu a nii ä luonneh ii pysy yyden sijas a ennemminkin ois u uus. Kulloisiinkin osaa-
mis- ja yö oima a peisiin sekä sosiaalisiin suh eisiin, ku en u uu een ja maineeseen pe us u a
140
Anu Jä ensi u
yön jä jes yminen an aa ilaa ihmisen omien py kimys en o eu umiselle, ku en yöu an a -
ak o illa keskeisille me ki yksellisyyden, apauden ja i sellisyyden kokemuksille. A ak o eiden
pii ämien ak aalien samankal aisuus ja oisiaan ah is a a akaisinky kennä o a ilmeisiä,
minkä pohjal a oi ennakoida mallien ah is umis a ja jopa yleis ymis ä. Tämän alossa on myös
ymmä e ä ää, e ä ko keakoulu e u usean yön ekijä oli a pääsään öises i yy y äisiä yön
jä jes ymisen logiikkaan ja onnis ui a aken amaan yöu iaan sen kehyksessä, aikka haas ei-
akin koe iin.
Seu aa assa on ku a una pe in eis en palkka yöo ganisaa ioiden sekä usean yön ekijöiden
yöu an ak aalin ja si ä as aa an yön jä jes ymisen ak aalin ky key yminen. Ku assa ihmi-
sen asian un ijuus, y i äjyys almiude ja e kos o kehi y ä pe in eisessä palkka yöo ganisaa-
iossa ja palkka yösuh eessa. Jos o ganisa o inen kehys alkaa samalla ajoi aa henkilökoh ais-
a kas ua, mahdollisuu a me ki yksellisen yön ekemiseen ja i sellisyyden kokemus a, yöu a
saa aa suun au ua pois yhdes ä palkka yös ä usean yön ekijäksi ai i seään muunlaisin a oin
yöllis ä äksi. Samalla ämänkal aise monimuo oise yöu a lisään yessään muokkaa a yön
jä jes ymisen apaa yh eiskunnassa pois pe in eisen palkka yön mallis a ja koh i sosiaalisiin suh-
eisiin, osaamiseen ja jous a iin sopimusmalleihin pe us u aa mallia.
Ku a 1. Työn jä jes ymisen ja yksilön yöu an ak aalien ky key yminen.
Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
141
Usean yön ekijän yöu an ja muu u an yöelämän
ak aalien ky kennä ja samankal aisuude
Olen aiemmin analysoinu useaa yö ä eke ien yöu ien ja muu u an yöelämän ak aalien
yh eenky key ymis ä oppimisen näkökulmas a (Jä ensi u 2020). Kyseisessä analyysissä o esin
yöu ien ak aalin ky key y än muu u an yöelämän ak aaliin useaa yö ä eke ien ha joi -
aman muu os en ennakoinnin, muu oksiin sopeu umisen ja muu oksiin osallis umisen kau a.
Usean yön ekijä py ki ä ennakoimaan, yhden haas a ellun sanoin ”hais amaan”, mihin
suun aan yöelämä ja siellä ealisoi u a osaamis a pee o a muu umassa. Ennakoin i oli heil-
le ä keää jo yöllisenä pysymisen u aamiseksikin. Py kimys sopeu ua ha ai uihin ja enna-
koi uihin muu oskulkuihin heijas ui alin oihin, joi a haas a ellu eki ä . Työmahdollisuuksia
ja -yh eisöjä a ioi iin muun ohella sii ä näkökulmas a, millainen yössä oppiminen niissä oli
mahdollis a ja mi ä osaamis a ne ah is i a ai kehi i ä . Samoin anhoja e kos oja ”lämmi e -
iin” a koi uksellises i yöllis ymisky yn ylläpi ämiseksi ja pa an amiseksi. Usean yön ekijä
osallis ui a laajas i e ilaisiin koulu uksiin. Ennakoinnis a ja sopeu umises a huolima a he ei-
ä ku annee i seään ain muu u an yöelämän ak aalin myö äilijöiksi, aan ennemminkin
muu oksen e ujoukoiksi, jo ka omalla yöllään ja yön eon a allaan osallis ui a muu oksen e-
kemiseen. (Jä ensi u 2020.)
Edellä maini u uo o aiku uksellise ky kennä yksilön yöu an ak aalin ja muu u an
yöelämän ak aalin älillä oli a keskeisiä niin usean yön ekijän sel iy ymisen kuin yön me -
ki yksellisyyden o eu umisenkin kannal a. Niiden äli yksellä ak aalien muodo myös keh-
key yi ä koh i jonkinas eis a samankal aisuu a ja yh eensopi uu a. Usean yön ekijöillä usko,
jonka mukaan oma yön eon apa oli ule aisuu a, muu ui oimiksi, jo ka ah is i a ennakoi-
dun ule aisuuden ealisoi umisen odennäköisyy ä. Samalla aukesi mahdollisuuksia aken aa
ule aisuuden yöelämäs ä aiempaa pa empi ja me ki yksellisempi (ks. myös Jä ensi u 2022).
Sen sijaan suh eessa yh eiskunnan ins i uu ioihin ja no mi aken eisiin ku aan ulee sä ö-
jä. Haas a eluja leimasi a yh eensopima omuuden ja oima omuuden kokemukse suh eessa
säännöksiin ja niiden oimeenpanijoihin, ku en yö oima i anomaisiin. Haas a eluis a äli yi
oisaal a myös py kimys uoda ongelmia esiin niin a jessa kuin u kimukseen osallis umalla-
kin ja ä ä kau a muu aa ins i uu ioi a pa emmin omaan yön eon apaan sopi iksi. Samalla
nos e iin keskus eluun myös ule aisuuden yö ä koske a is i ii a: Toisaal a yh eiskunnallisessa
keskus elussa ule aisuuden yö ku a aan useis a läh eis ä muodos u is a ansiois a koos u aksi,
me ki ykselliseksi koe uksi ja kehi ymismahdollisuuksia sisäl ä äksi. Toisaal a ällä apaa yös-
kennellessään usean yön ekijä koke a yh eiskunnan ankaise an hei ä ja aikeu a an heidän
yön ekoaan.
Osassa haas a eluja näkyi i anomais oiminnan ennakoima omuuden ai suo anaisen mie-
li al aisuuden pelko, mikä ke oo yh eensopima omuuden, osa omuuden ja unnus e uksi u-
lemisen puu umisen kokemuksis a. Jo ku py ki ä myös sopeu amaan omaa oimin aansa ja
yöu aansa ins i uu ioihin e simällä komp omisseja ai alis umalla. Joissain apauksissa ilmeni
y i yksiä kie ää sopima omiksi osoi au unei a säännöksiä. Vaiku amisen kana is a, eli ky -
köksis ä, oli kui enkin sel äs i puu e a eikä edun al ojia löy yny .
148
Anu Jä ensi u
Jä ensi u, Anu & Pulkki, Ju a (2019) Työu a: yksilön alin oja ai monimu kais a kehkey ymis ä?
Janus: sosiaalipoli iikan ja sosiaali yön u kimuksen aikakausleh i 27(1): 38–54.
Kallebe g, A ne L. & Vallas, S e en P. (2018) “P obing p eca ious wo k: Theo y, esea ch,
and poli ics. P eca ious Wo k”. Resea ch in he Sociology o Wo k 31: 1–30. h ps://doi.
o g/10.1108/S0277-283320170000031017
Koi unen, Minna, Lämsä, Anna-Maija & Heikkinen, Su i (2012) U asii ymä muu u assa yö-
elämässä – Analyysi u asii ymän käsi ees ä. N:o 371/2012 WORKING PAPER. Jy äskylän
yliopis on kauppako keakoulu.
McMahon, Ma y & Pa on, Wendy (2018) Sys emic hinking in ca ee de elopmen heo y:
Con ibu ions o he Sys ems Theo y F amewo k. B i ish Jou nal o Guidance & Counselling
46(2): 229–240. h ps://doi.o g/10.1080/03069885.2018.1428941
Ma ela, F ans & Pessi, Anne B. (2018) Signi ican Wo k Is Abou Sel -Realiza ion and B oade
Pu pose: De ining he Key Dimensions o Meaning ul Wo k. F on ie s in Psychology 26(9):
1–15. h ps://doi.o g/10.3389/ psyg.2018.00363
Ma ila, Liisa (2015) U a ke onnallisena yönä. Amma iko keakoulun ope aja ke ojina.
Tampe e Uni e si y P ess: Uni e si a is Tampe ensis 2058.
Mu phy, P iscilla (1996) Chaos Theo y as a Model o Managing Issues and C ises. Public Rela ions
Re iew 22(2), 95–113. h ps://doi.o g/10.1016/S0363-8111(96)90001-6
Ojala, Sa u & Pyö iä, Pasi (2020, oim.) Pi s ou u a ko yöu a ? Teollisuusala alouden ja
eknologian mu oksissa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Peake, Sha on & McDowall, Almu h (2012) Chao ic ca ee s: A na a i e analysis o ca ee
ansi ion hemes and ou comes using chaos heo y as a guiding me apho , B i ish Jou nal
o Guidance and Counselling, 40(4): 395–410.
P yo , Robe G.L. (2016) Applying chaos heo y o wo k: The chaos heo y o ca ee s, In e na ional
Jou nal o Ma hema ics, Game Theo y and Algeb a 25(4): 369–382.
P yo , Robe G.L. & B igh , Jim (2003) The chaos heo y o ca ee s, Aus alian Jou nal o Ca ee
De elopmen , 12(3): 13–20.
P yo , Robe G.L., & B igh , Jim (2011) The chaos heo y o ca ee s. A new pe spec i e on wo king
in he wen y- i s cen u y. New Yo k: Rou ledge.
P yo , Robe G.L. & B igh , Jim (2007) Applying chaos heo y o ca ee s: a ac ion and a ac o s.
Jou nal o Voca ional Beha io 71(3): 375–400.
P yo , Robe G.L., & B igh , J. (2014) The chaos heo y o ca ee s (CTC): Ten yea s on and only
jus begun. Aus alian Jou nal o Ca ee De elopmen 23(1): 4–12.
Pyö iä, Pasi 2017 ( oim.) Työelämän myy i ja odellisuus. Tallinna: Gaudeamus.
Repo, Iina (2020) Kameleon imaisuu a ja apauden illuusio a – amma illinen iden i ee i ja
oimijuus monimuo oisessa yössä. Jy äskylän yliopis o: Aikuiskas a us ie een p o g adu
– u kielma.
Sulli an, She y E. & A hu , Michael B. (2006) The e olu ion o he bounda yless ca ee concep :
Examining physical and psychological mobili y. Jou nal o Voca ional Beha io 69(1): 19–
29.
Suo an a, Anu & Leinikki, Sikke (2018, oim.) Rapau u an palkka yön yh eiskun a. Mikä on yön
ja oimeen ulon ule aisuus? Tallinna: Vas apaino.

Kaaos eo ee inen ku a usean yön ekemises ä
149
Supe , Da id E. (1980) A li e-span, li e-s age app oach o ca ee de elopmen . Jou nal o Voca ional
Beha io 16(3): 282–298.
Wainw igh , Thomas & Kible , Ewald (2014) Beyond inancializa ion: olde en ep eneu ship
and e i emen planning. Jou nal o Economic Geog aphy 14(4): 849–864. h ps://doi.
o g/10.1093/jeg/lb 023
Wo ld Economic Fo um (2018) The u u e o jobs epo 2018. Cen e o he New Economy and
Socie y. h p://www3.we o um.o g/docs/WEF_Fu u e_o _Jobs_2018.pd (lue u 2.3.2021)