Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022.
Monimuo oinen ansio yö; Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 41–71
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3
3
Monimuo oisen ansio yön ekeminen
ekis e iaineis ojen alossa
Me ja Kauhanen
Johdan o
Usean yön ekeminen samanaikaises i ei ole uusi ilmiö. Kiinnos us u kia usean yön ekijöi ä,
sen aus alla ole ia ekijöi ä ja e ilaisia seu auksia yksilöille on kui enkin iime uosina jälleen
lisään yny . Kimmokkeena iime uosina lisään yneelle moni ie eiselle kiinnos ukselle on sään-
nöllises i uo e uis a yöma kkina ilas ois a ha ai u usean yön ekemisen yleis yminen useis-
sa maissa. Säännöllises i uo e ua ie oa usean yön ekemises ä saadaan e i maiden yö oima-
u kimuksis a, joiden kysymyspa e is oon kuuluu myös kysymys sii ä, onko henkilöllä yksi ai
useampia öi ä samanaikaises i.
Eu os a in yö oima u kimuksen mukaan uonna 2019 Suomessa yöllisis ä 6,6 p osen ia
eki useaa yö ä samanaikaises i. Suomessa usean yön ekeminen on sel äs i yleisempää kuin
EU-maissa keskimää in, joissa useaa yö ä eke ien osuus oli uonna 2019 4,1 p osen ia. Vaikka
usean yön ekeminen koske aa ilas ojen mukaan a sin suu a yhmää Suomessa, si ä on u -
ki u ielä a sin ähän. Ajan asaiselle iedolle on siksi sel ä ilaus. Ku en jo johdannossa uo iin
esille, ämä ki ja pe us uu Työsuojelu ahas on ja kumppanilii ojen ahoi amaan Monimuo oi-
nen ansio yö – käy ännö ja yh eiskunnallinen kehys - u kimukseen, jonka a oi eena oli uo aa
uu a, uo e a ie oa monimuo oises a ansio yös ä Suomessa.
Usean yön ekemises ä käy e ään kansain älisessä u kimuski jallisuudessa usei a e i e me-
jä ku en mul iple job holding, dual job holding ai plu iac i i y a wo k. Tässä lu ussa ilmiös ä
puhu aan usean yön ekemisen innalla myös monimuo oisen ansio yön ekemisenä a koi aen
samaa asiaa.
42
Me ja Kauhanen
Usean yön ekemisen yleis ymisen kanssa samanaikaises i monissa maissa y i äjä- ja palk-
ka yön aja on enene ässä mää in hämä yny ja eknologinen kehi ys on luonu uusia mahdol-
lisuuksia, ja ehkäpä helpompia apoja, ehdä useaa yö ä samanaikaises i alus ojen kau a. Myös
ei- yypillis en, jous a ien yösuh eiden ekeminen on yleis yny (OECD 2018). Suomessa e i yi-
ses i osa-aika yö on yleis yny iimeisen kahdenkymmen uoden aikana, ku en Ha i Melin uo
esille lu ussa 2.
Usean yön ekemisen yleis yminen onkin aiemmassa u kimuski jallisuudessa yhdis e y
näihin yöelämän muu oksiin (Ba nbe y & Campbell 2012), ku en esime kiksi osa-aikaisen yön
kas uun (Abhaya a na ym. 2008), lisään yneeseen ali yöllisyy een (Campbell 2008), muu oksiin
yöajoissa (Headey ym. 2006) sekä uusin yön eon muo oihin, joi a digi alisaa io, keikka alous
ja alus a yö o a uonee mukanaan (Pouliakas 2017). Toisaal a usean yön ekemisen kas u on
myös yhdis e y yön eon muo ojen yksilöllis ymiseen ja ‘ apaiden’ yön ekijöiden mahdolli-
suuksiin ali a yön eon apansa (Gues ym. 2006).
Mielenkiin oinen kysymys on myös se, a joa a ko yöma kkinoilla apah unee muu okse
enene äs i mahdollisuuksia ehdä yö ä yhdis äen ansain aa useas a yös ä ilman aloudellis a
pakkoa (”oppo uni y-based”) ai aja a ko ne a epe us eisen (”necessi y-based”) usean yön
ekemiseen.
Tällä lu ulla on kolme keskeis ä a oi e a. Ensimmäinen a oi e on uo aa pe usku aus
usean yön ekijöiden aken ees a ajanjaksolla 2010-2016 laajojen, edus a ien ekis e iaineis ojen
a ulla. Toisena a oi eena on a kas ella usean yön ekijöiden aken eessa apah unei a muu ok-
sia keskeis en aus amuu ujien suh een. Kolman ena a oi eena on a kas ella usean yön eki-
jöiden ansio ulojen asoa ja hajon aa sekä muodos aa ku aa usean yön ekijöiden oimeen ulos a.
Edus a ien ilas oaineis ojen käy ö akaa sen, e ä saadu ulokse o a yleis e ä issä koko
alouden asolle. A ja Haapako en ja Anu Jä ensi un laadullisiin haas a eluaineis oihin pe-
us u ia, ja osin ie yjä amma i yhmiä koske ia uloksia ki jan lu uissa 4 ja 5 oidaan myös
peila a ässä lu ussa esi e yihin, koko monimuo ois a ansio yö ä eke ien yhmää koske iin u-
loksiin. Mää ällis en ja laadullis en aineis ojen ja monipuolis en analysoin imene elmien käy öllä
oimme saada laajemman ymmä yksen monimuo oisen ansio yön ekemises ä.
Usean yön ekemisen aus alla oi olla moninaisia syi ä
Aiemman u kimuski jallisuuden mukaan yön ekijä oi ehdä useaa yö ä samanaikaises i
useas a e i syys ä (esim. Kimmel & Conway 2001; Böheim & Taylo 2004; Heineck & Schwa ze
2004). Ka keas i luoki ellen nämä syy oidaan jakaa kah een e i pääluokkaan: a eläh öise syy
ja ei- a eläh öise syy .
Ensimmäis ä ’luokkaa’ oidaan luonneh ia a eläh öisiksi (necessi y d i en) syiksi. Sii-
nä henkilön pää yön a joama yö un imää ä ja/ ai ulo aso on ii ämä ön, mikä saa yöllisen
hankkimaan lisä un eja ja ansioi a oises a yös ä. Liian ähäiseen pää yön yö un imää ään pe-
us u aa syy ä ehdä useaa yö ä on u kimuski jallisuudessa ku su u yön un i ajoi us (hou s
cons ain s) syyksi. Työ un i ajoi ukseen oi aiku aa se, e ä pää yön yönan aja ei pys y a jo-
amaan yön ekijälle hänen oi omiaan lisä un eja (Shishko & Ros ke 1976; Paxson & Siche man
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
43
1996). Myös ins i u ionaalise ekijä , ku en yöaikalainsäädännön ase ama ajoi ukse , oi a
aiku aa yö un i ajoi ukseen. Työ un i ajoi us ja siihen lii y ä ii ämä ön ulo aso on aiem-
man u kimuksen mukaan yleisin syy ehdä useaa yö ä samanaikaises i. Tähän luokkaan lii y-
iä syi ä oi luonneh ia pi käl i pakon sanelemiksi syiksi.
Tähän syyluokkaan oidaan laskea kuulu aksi myös pää yöhön lii y ä yön epä a muus,
joka oi olla mo ii ina useamman yön ekemiselle (Bell ym. 1997; Böheim & Taylo 2004; Li an-
os & Zangelidis 2012). Tällaisessa apauksessa oinen yö oimii u ana ja suojaa yö ömyydel ä,
mikäli henkilö mene ää pää yönsä. Myös äliaikaise aloudellise aikeude , ku en elkaan u-
minen, oi a myös olla mo ii ina hankkia oimeen uloon äydennys ä oises a yös ä ja sel iy yä
elois a.
Toiseen luokkaan kuulu a ei- a eläh öise syy . Tässä luokassa keskeisin syy usean yön
ekemiselle on he e ogeenis en yöpaikkojen syy (he e ogeneous jobs mo i e). He e ogeenis en
yöpaikkojen syyn mukaan yön ekijä oi hankkia oisen yön syis ä, jo ka lii y ä yön ekijöi-
den p e e ensseihin ehdä useaa yö ä ja oisen yön a joamis a e ilaisis a hyödyis ä pää yöhön
e a una. Pää yön ohella eh ä ä yö oi a jo a esime kiksi yö yy y äisyy ä, jo a ekijä ei
pää yös ään saa. Toinen yö oi myös olla keino hankkia yökokemus a, jonka a ulla henkilö
pys yy saamaan pa empipalkkaisen uuden yön. Usean yön ekeminen oi lisäksi uoda jous oa
yöaikoihin, joka esime kiksi helpo aa yön ja pe heen yh eenso i amis a. Toinen yö oidaan
hankkia myös siksi, e ä se hyö yä uo as i äyden ää pää yö ä. (Böheim & Taylo 2004; Li anos
& Zangelidis 2012.) Tähän luokkaan kuulu ia syi ä oisi luonneh ia enemmänkin apaaeh oiseen
alin aan pe us u ina syinä. Empii isissä u kimuksissa on saa u näy öä myös he e ogeenis-
en yöpaikkojen mo ii is a (esim. Kimmel & Conway 1998; Böheim & Taylo 2004; Heineck &
Schwa ze 2004). Nämä e ilaise syy ei ä äl ämä ä ole myöskään oisiansa poissulke ia.
Talous ie eellisessä u kimuksessa ensimmäisissä mallinnuksissa usean yön ekemis ä on
a kas el u eo ee ises i yö- apaa-aika -mallissa äydenne ynä pää yön yö un i ajoi eella.
Mallissa ole e aan, e ä yksilön yön a jon apää ökse sekä pää yössä e ä oisessa yössä pe us-
u a hyödyn maksimoin iin. Pää yön yö un i ajoi uksen alli essa yön ekijä ei pys y ekemään
ii ä äs i yö un eja saa u aakseen ansio ason, joka maksimoi hänen hyö ynsä. Tällöin ainu
apa ehdä lisä un eja on hankkia oinen yö (Kimmel & Conway 1998). Pää ös ehdä ois a yö ä,
anne una maksimimää ä yö un eja pää yös ä, iippuu oisen yön palkas a sekä oisen yön e-
kemisen ajahyödys ä. Jos apaa-aika on no maali hyödyke, oisen yön yö unni ähene ä , kun
ulo muis a läh eis ä kas a a (Böheim & Taylo 2004).
Tu kimuksissa on ha ai u, e ä syy useamman yön ekemiseen oi aiku aa myös siihen,
kuinka kauan henkilö ekee samanaikaises i useaa yö ä. Niiden yön ekijöiden, joilla oisen
yön ekemisen syynä on yö un i ajoi e, pi äisi eo ian mukaan ehdä kah a yö ä keskimää in
lyhyemmän aikaa kuin niiden yön ekijöiden, joilla yö un i ajoi e ei ole oisen yön ekemisen
syynä. Työ un i ajoi een alaise yön ekijä nimi äin py ki ä aih amaan pää yönsä sellaiseen,
jossa he pys y ä maksimoimaan yö un insa. (Böheim & Taylo 2004.)
Riippuen kahden yön ekemisen syis ä poli iikkaimplikaa io o a hy in e ilaisia. Samoin
myös hy in oin iseu aukse (ku en oimeen ulo ja köyhyys iski ) oi a olla kahden yön eki-
jöille hy inkin e ilaisia.
44
Me ja Kauhanen
Aineis o ja mää i elmä
Usean yön ekijöiden joukon akenne a, aken eessa apah unei a muu oksia, yö uloja ja oi-
meen uloa a kas ellaan ämän lu un ku aile issa analyyseissa hyödyn äen ilas oaineis ona
Tilas okeskuksen laajaa, edus a aa ekis e ipohjais a yksilö ason paneeliaineis oa. Mene elmänä
hyödynne ään ku aile ia ilas oanalyyseja.
Rekis e iaineis on pääasiallinen ie osisäl ö pohjau uu pääosil aan Tilas okeskuksen e i
FOLK-moduuleihin äydenne ynä joidenkin ulo ie ojen ja yösuhde yyppi ie ojen osal a ie-
doilla muis a ekis e iaineis ois a. Aineis oon sisäl yy monipuolises i e i ekis e eihin pohjau-
u ia ie oja lii yen muun muassa yksilön henkilökoh aisiin aus aominaisuuksiin, yöma kki-
na-asemaan ja yösuh eeseen, henkilön ansio- ja muihin uloihin sekä saa uihin ulonsii oihin.
Aineis on a kas elu ka aa sei semän uoden ajanjakson, uodes a 2010 uo een 2016. Muka-
na a kas elussa o a iäl ään 18–64- uo iaa yöllise . Toisin kun monissa aiemmissa usean yön
ekemis ä a kas elleissa u kimuksissa, ässä u kimuksessa a kas ellaan sekä pää yössä palkan-
saajana e ä y i äjänä oimi ia. Tämä mahdollis aa pa emmin huomioida usean yön ekemisen
moninaisuuden.
Usean yön mää i elmänä käy e ään usean yön ilas oinnissa1 akiin unees i käy e yä mää-
i elmää: Henkilö ekee useaa yö ä, jos hänellä on samanaikaises i useampi kuin yksi ansio yö
joko palkansaajana ai y i äjänä. Tilas oaineis ossamme on ie o henkilön pää yös ä, si u yös ä
e ä molempien osal a ie oja niissä ansai uis a yö ulois a. Useampaa yö ä eke ä unnis e aan
(aineis ossa) si u yös ä ke o an muu ujan a ulla. Lisäeh ona on, e ä pää yön ja si u yön yö-
suh ee o a osi ain päällekkäisiä. Tämä a kis e aan pää- ja si u yön alkamis- ja loppumispäi ä-
mää ien a ulla. Ta kas elun ulkopuolelle jä e ään ko kein aan sei semän päi ää kes ä ä si u yö .
Sen lisäksi, e ä usean yön ekemis ä a kas ellaan yh enä yhmänä, e o ellaan ilas oaineis-
os a myös e ilaisia usean yön ai monimuo oisen ansio yön ekemisen yyppejä seu aa as i: 1)
Pää yö palkka yö + si u yö palkka yö (MT1) 2) Pää yö palkka yö + si u yö y i äjä yö (MT2) 3)
Pää yö y i äjä yö + si u yö palkka yö 4) Pää yö y i äjä yö + si u yö y i äjä yö (MT4).
Ke kä eke ä Suomessa useaa yö ä samanaikaises i?
Seu aa assa esi e ään pe usku aus edellä ku a ua ilas oaineis oa hyödyn äen usean yön eki-
jöis ä Suomessa ajanjaksolla 2010–2016. Kiinnos uksen koh eena on myös se, onko ällä sei semän
uoden ajanjaksolla apah unu muu oksia usean yön ekijöiden ja heidän pää yönsä ominai-
suuksissa. Usean yön ekijöi ä a kas ellaan yöllis en henkilöiden henkilökoh ais en ja pää yön
pii eiden pe us eella. Ve ailu yhmänä analyyseissa käy e ään alikoidus i sekä ainoas aan yh ä
yö ä eke iä yöllisiä e ä kaikkia yöllisiä.
1 Eu ooppalaisessa yö oima u kimuksen kyselyssä usean yön ekemises ä ’Exis ence o mo e han one job
o business ’ kysy ään as aus aih oehdoin: 1 pe son had only one job o business du ing he e e ence week,
2 Pe son had mo e han one job du ing he e e ence week (no due o change o job o business), 3 no app-
licable. Tässä ilas ossa usean yön ekeminen pe us uu henkilön omaa ilmoi ukseen sii ä, ekeekö hän useaa
yö ä samanaikaises i joko palkansaajana ai y i äjänä.
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
45
Aineis on pe us eella keskimää in 8,1 p osen ia 18–64- uo iais a yöllisis ä eki useaa yö ä
samanaikaises i uosina 2010–20162. Osuus pysy eli myös a sin samalla asolla koko a kas e-
luajanjakson ajan.
Usean yön ekijä henkilökoh ais en ominaisuuksien mukaan
Useaa yö ä eke ien ja e ailu yhminä käy e yjen yhmien koos umus henkilökoh ais en omi-
naisuuksien mukaan on esi e y aulukossa 3.1. Ta kas eluajanjaksolla usean yön ekijöissä oli
Suomessa lähes yh ä paljon naisia (50,4 %) ja miehiä (49,4 %). Vaikka nais en osuus on hieman
suu empi, e o ei ole ilas ollises i me ki se ä. Sukupuoli aisessa jakaumassa useaa yö ä eke ä
ei ä siis juu ikaan poikkea yh ä yö ä eke is ä ai kaikis a yöllisis ä.
Ikä yhmi äises ä a kas elus a ha ai aan, e ä usean yön ekijöis ä yli 70 p osen ia oli
25–54- uo iai a. Nuo en, 15–24- uo iaiden osuus oli liki 16 p osen ia ja 55–64- uo iaiden
osuus 13,5 p osen ia. Ve a una yh ä yö ä eke iin, nuo en osuus monimuo ois a ansio yö-
ä eke issä oli yli kuusi p osen iyksikköä ko keampi. Vas aa as i ikään yneiden yöllis en
osuus jää sel äs i alhaisemmaksi kuin yh ä yö ä eke illä. Useaa yö ä eke ä o a keskimää in
38,8- uo iai a, mikä on kolmisen uo a ähemmän kuin yh ä yö ä eke ien yöllis en keski-ikä.
Koulu us ason mukaan ka so una keskias een koulu e u oli a suu in yhmä niin usean
kuin yhden yön ekijöilläkin (46,6 % ja 46,3 %). Yli 40 p osen in osuudella (42 %) ko kea-as een
koulu e u oli a sel äs i oiseksi suu in yhmä. Ve a una yh ä yö ä eke iin ja kaikkiin yölli-
siin ko kea-as een koulu e u o a yliedus e uina usean yön ekijöiden keskuudessa. Vas aa as i
ainoas aan pe usas een suo i aneiden yöllis en osuus oli pienempi usean yön ekijöiden kes-
kuudessa. Useaa yö ä samanaikaises i eke ä o a siis keskimää in ko keammin koulu e uja.
Suomea äidinkielenään puhu a oli a luonnollises i suu in yhmä myös usean yön ekijöis-
sä. Mu a ie askielis en ja uo sinkielis en osuus oli hieman suu empi kuin yhden yön ekijöis-
sä. Asuinpaikalla on myös me ki ys ä. Useaa yö ä eke ien yhmässä maaseudulla asu a oli a
yliedus e uina, s. heidän osuu ensa on suu empi kuin kaikissa yöllisissä. Maaseudulla maan-
iljelys ä elan onsa saa a o a pe in eises i yhdis änee siihen myös ansio uloja muis a läh eis ä.
Suh eessa yh ä yö ä eke iin (samoin kuin kaikkiin yöllisiin) yksinasu a ja yksinhuol a-
ja oli a yliedus e uina useamman yön ekijöissä. Yleisin pe he yyppi usean yön ekijöilläkin
on puoliso ja lapsia liki 42 p osen in osuudella. Miksi on kiinnos a aa o aa henkilökoh ais en
ominaisuuksien a kas elussa huomioon myös yöllisen pe he yyppi? Pe he yypin a kas elu on
kiinnos a aa, koska sillä oi olla myös me ki ys ä usean yön ekemiseen. Pe he yyppi oi joko li-
sä ä ai ajoi aa ajankäy öllisiä mahdollisuuksia ehdä useampaa yö ä. Pienis ä lapsis a ja muis a
hoi aa aa i is a pe heenjäsenis ä seu aa ajankäy ön ajoi ei a. Toisaal a pe heen oimeen ulo
saa aa edelly ää elannon hankkimis a useampaa yö ä ekemällä. Usean yön ekemisellä oi-
daan hakea pa empia mahdollisuuksia yhdis ää yön eko ja pe he-elämä keskenään. (Haa aja &
Kauhanen 2010.)
2 Osuus on suu empi kuin eu ooppalaisen yö oima u kimuksen mukaan. E o osuuden suu uudessa joh-
unee e i aineis ojen käy ös ä. Myös muis a mais a on ha ai u, e ä e i aineis o oi a an aa hieman e ilaisen
ku an monimuo oisen ansio yön osuudes a (Ab aham ym. 2013).

46
Me ja Kauhanen
Taulukko 3.1 Usean yön ekijä henkilökoh ais en ominaisuuksien mukaan. Ve ailu yhmänä yh ä yö ä
eke ä ja kaikki yöllise , 2010–2016 %
Usea yö Yksi yö Kaikki yöllise
Sukupuoli:
Nainen
Mies
50,5
49,4
50,3
49,7
50,3
49,7
Ikä:
18–24
25–54
55–64
15,9
70,5
13,5
9,3
71,4
19,3
9,9
71,3
18,8
Äidinkieli:
suomi
uo si
muu
86,2
7,6
6,2
90,1
5,2
4,7
89,7
5,4
4,8
Koulu us:
Pe usas e
Keskias e
Ko kea-as e
11,7
46,3
42,0
13,0
46,6
40,3
12,9
46,6
40,5
Asuinpaikkakunnan yyppi:
Kaupunkimainen
Taajaan asu u
Maaseu umainen
69,8
14,3
15,9
71,6
15,3
13,0
71,4
15,3
13,2
Pe he yyppi:
Yksin asu a
Lapse on pa i
Pa i ja lapsia
Yksinhuol aja
25,1
26,7
41,8
6,8
22,1
28,8
42,7
6,3
22,3
28,6
42,5
6,4
Lapse :
Alle 18 . lapsia 37,3 38,7 38,6
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
47
Usean yön ekijä pää yöhön lii y ien ominaisuuksien mukaan a kas el una
Ku iossa 3.1 on a kas el u usean yön ja yhden yön ekijöi ä pää yön amma i yhmän (1-nu-
me o aso) mukaan. Amma i yhmien osuude on siinä esi e y niiden yleisyyden mukaan usean
yön ekijöiden yhmässä.
Ku ios a käy ilmi, e ä usean yön ekijä jakau u a useaan e i amma i yhmään. Mu a kah-
den yleisimmän amma i yhmän yh eenlaske u osuus oli ajanjaksolla 2010–2016 kui enkin a -
sin suu i, 47 p osen ia. Nämä kaksi yleisin ä amma i yhmää oli a e i yisasian un ija (24,1 %)
ja myyn i- ja pal elu yö ä eke ä (22,9 %). Usean yön ekijöillä näihin amma i yhmiin sijoi ui
suh eellises i sel äs i suu empi osuus kuin yhden yön ekijöillä. Ta kas elun pe us eella oi ode-
a, e ä usean yön ekeminen keski yi a kas eluajanjaksolla enemmän ie yihin amma i yh-
miin e a una yhden yön ekemiseen3.
Ku io 3.1 Useaa ja yh ä yö ä eke ä pää yön amma i yhmän mukaan ka. 2010–2016, %
3 Suomessa sukupuolen mukainen amma illinen seg egaa io eli e iy yminen on unne us i suu a. Siksi use-
aa yö ä eke ien jakaumia pää yön amma i yhmän mukaan a kas el iin e ikseen nais en ja mies en osal a
( uloksia ei apo oida ässä a kemmin). Vaikka yöllis en amma ijakauma on naisilla ja miehillä e ilainen,
molemmilla sukupuolilla useaa yö ä eke ien yleisimmä amma i yhmä oli a pää yössään e i yisasian un-
ijoina ja myyn i- ja pal elu yössä yösken ele ä . Jä jes ys oli osin e ilainen naisille ja miehillä. Naisilla pal-
elu- ja myyn i yö ä pää yössään eke ien yhmän osuus oli suu empi kuin e i yisasian un ijoiden, ja miehillä
päin as oin.
48
Me ja Kauhanen
Ku ion 3.2 e aile assa his og ammissa on as aa as i a kas el u usean ja yhden yö eki-
jöiden oimialoi ais a jakau umis a pää yön oimialan mukaan. Ku ios a ha ai aan, e ä usean
yön ekeminen kohden uu a sin yleises i e ilais en pal eluiden oimialoille. Pää yön oimialan
mukaan ka so una yleisin ä usean yön ekeminen oli a kas eluajanjaksolla yksi yisissä pal e-
luissa, e eys- ja sosiaalipal eluissa sekä muissa pal eluissa. Yh eensä nämä oimiala ka oi a
yli 47 p osen ia usean yön ekijöis ä. Yhden yön ekijöillä nämä oimiala ka oi a ainoas aan
noin 31 p osen ia yöllisis ä.
Suu in posi ii inen e o yhden yön ekijöiden oimialoi aiseen jakaumaan e a una ha ai-
aan seu aa illa pää yön oimialoilla: muu pal elu (+7,3 %-yksikköä), maa- ja me sä alous (+4,7
%-yksikköä) sekä koulu us (2,3 %-yksikköä).
Ku io 3.2 Useaa ja yh ä yö ä eke ä pää yön oimialan mukaan 2010–2016, %
Seli e: Pal eluihin kuulu a ässä in o maa io ja ies in ä, ahoi us- ja akuu us oimin a, kiin eis öalan oimin a ja am-
ma illinen, ie eellinen ja ekninen oimin a. Muihin pal eluihin kuulu a mm. ai ee , iihde, i kis ys oimin a ja muu
pal elu oimin a (ks. yksi äis en oimialojen a kemma ku aukse Tilas okeskus n.d.).
Keskeinen yöpaikan ominaisuus on myös yösuh een yyppi, joka usein myös e o elee yö-
paikkoja niiden laadun suh een (Ojala ym. 2015). Työsuh een yypin osal a a kas elussa joudu-
aan ajau umaan palkansaajiin, koska aineis ossa on ie oa pää yön yösuh een yypis ä ain
palkansaajien osal a.
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
49
Ku iossa 3.3 on ku a u useaa yö ä ja yh ä yö ä eke ien palkansaajien jakaumaa pää yön
yösuh een yypin mukaan. Ku ios a ha ai aan, e ä osa-aika yö, mää äaikainen yö ai näiden
yhdis elmä oli ajanjaksolla 2010–2016 sel äs i yleisempää useaa yö ä eke ien keskuudessa kuin
yhden yön ekijöiden keskuudessa4.
Aiemmassa u kimuski jallisuudessa usean yön ekemisen yleis yminen on osin yhdis e y
jous a ien yön eon muo ojen, ku en osa- ja mää äaikaisen yön yleis ymiseen. Siksi ei ole yllä -
ä ää, e ä ha ai semme usean yön ekijöissä esime kiksi enemmän pää yössään osa-aika yö ä
eke iä, joilla mo ii ina usean yön ekemiselle oi nimenomaan olla pää yön a joama ii ämä-
ön yö un imää ä ja ulo aso (ks. esim. myös Kauhanen (2016) osa-aikais en palkansaajien usean
yön ekemises ä).
Ku io 3.3 Useaa ja yh ä yö ä eke ä palkansaaja pää yön yösuh een yypin mukaan ka. 2010–2016, %
Seli e: Osuude koske a ain palkansaajia, joiden osal a yösuh een yyppi on saa u Palkka akenneaineis os a.
4 Kanna aa o aa huomioon se seikka, e ä Suomessa sukupuol en älillä on pai si amma illis a e iy y-
mis ä, niin myös e iy ymis ä yösuh een yypin mukaan. Naise eke ä Suomessa huoma a as i enemmän
sekä osa-aika yö ä ja mää äaikais a yö ä kuin miehe . Siksi on kiinnos a aa lisä a kas eluna ka soa ilanne a
e ikseen sukupuolen mukaan. Ta kas elus a ha ai iin, e ä useaa yö ä eke is ä naispalkansaajis a noin kol-
mannes ekee pää yössään osa-aika yö ä ja miehis ä noin iidennes ( a kempia lukuja ei apo oida). Yh ä
yö ä eke ien keskuudessa as aa a osuude oli a noin 16 ja 8 p osen ia. Naisilla pää yön osa-aika yön
enemmyys yh ä yö ä eke iin e a una on siis suu empaa kuin miehillä. Vas aa anlaisia e oja löy yy myös
mää äaikaisen yön ekemisessä. Useampaa yö ä eke is ä naispalkansaajis a noin 28 p osen ia ja miehis ä
noin 19 p osen ia eki pää yössään mää äaikais a yö ä. Yh ä yö ä eke illä osuude oli a naisilla noin 15
p osen iyksikköä ja miehillä lähes 11 p osen iyksikköä alhaisemma .
56
Me ja Kauhanen
käy e ä issä ole ien ulojen pe us eella. Toimeen uloa ku as a ana suh eellisena ulomi a ina
käy e ään myös pieni uloisuusas e a, joka pe us uu henkilön omiin käy e ä issä ole iin uloi-
hin. Ansio uloja a kas ellaan e ikseen myös useaa yö ä eke ien/monimuo ois a ansio yö ä e-
ke ien e i yypeille.
Ansio yö ulo useaa ja yh ä yö ä eke illä
Työs ä saa a a ansio ulo o a monille keskeisin ulonlähde, ja siksi niillä on me ki ys ä aloudel-
lisen hy in oinnin ja oimeen ulon kannal a. Seu aa assa a kas ellaan ensin useaa yö ä ja yh ä
yö ä eke ien keskimää äisiä uo uisia ansio uloja, jo ka on saa u laskemalla yh een henkilön
kaikki palkka- ja y i äjä ulo . Lisäksi on laske u kuukausi aise ansio ulo , jo ka on saa u jaka-
malla uo uise ansio ulo eh yjen yökuukausien lukumää ällä.
Taulukossa 3.2 on esi e y useaa yö ä eke ien, yh ä yö ä eke ien ja kaikkien yöllis en uo-
uis en ja kuukausi ais en ansio ulojen keskia o ja mediaani . Kun ansio ulo ase e aan suu-
uusjä jes ykseen, mediaani ulo on se keskimmäinen ulo, jonka molemmille puolille jää yh ä
mon a uloa.
Vaikka usean yön ekijöiden ansio ulo koos u a useammas a kuin yhdes ä yös ä ansai us a
yö ulos a, uo uis en ansio ulojen pe us eella a kas el una usean yön ja yhden yön ekijöiden
keskia oansio oli a a kas eluajanjaksolla samalla asolla. Mediaaniansioissa usean yön eki-
jä jopa jäi ä jälkeen yhden yön ekijöiden mediaani ulois a. Mediaani uloissa suh eellinen e o
hieman suu eni, kun a kas ellaan kuukausi aisia ansio uloja.
Taulukko 3.2 Keskia o- ja mediaani uo uise ja kuukausi aise ansio ulo 2010–2016, €
Vuo uise ansio ulo
Usea yö Yksi yö Kaikki yöllise
Keskia o
Mediaani
34 356
29 800
34 355
31 700
34 353,5
31 600
Kuukausi aise ansio ulo
Usea yö Yksi yö Kaikki yöllise
Keskia o
Mediaani
2927,6
2525
3004,9
2708,3
2998,5
2700
Ku iossa 3.9 as aa a ulo e ailu usean yön ja yhden yön ekijöiden älillä on eh y e ik-
seen sukupuolen ja koulu us ason mukaan. Ku ios a ha ai aan, e ä useaa yö ä eke ien nais en
keskia o- ja mediaani ulo jäi ä yh ä yö ä eke ien nais en alapuolelle. E o on ilas ollises i
me ki se ä. Yksi ekijä alhaisempien ulojen aus alla oi olla se, e ä useaa yö ä eke ä naise
eke ä pää yössään keskimää in enemmän osa-aika yö ä e a una yh ä yö ä eke iin naisiin.
Ja myös osa-aikaisen pää yön äydennykseksi o e u oinen yö saa aa olla osa-aikainen. Sen
sijaan miehillä useaa yö ä eke ien keskia o ulo oli a ilas ollises i me ki se äs i yh ä yö ä
eke ien keskia o uloja suu emma , kun aas mediaani uloissa ilanne oli päin as ainen.
Myös koulu us asoi aises i ha ai aan ilas ollises i me ki se iä e oja useaa ja yh ä yö ä e-
ke ien uo uis en ansio ulojen älillä. Pe usas een ja keskias een koulu e uilla useampaa yö ä

Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
57
eke illä sekä keskia o- e ä mediaani ulo jäi ä yh ä yö ä eke ien yöllis en ansio uloja pie-
nemmiksi. Useamman yön ekeminenkään ei siis ii ä nos amaan ansio uloja samalle asolle
kuin yh ä yö ä eke illä. Ko kea-as een koulu e uilla ilanne oli päin as ainen. Sekä keskia o-
e ä mediaani ulo oli a ko keamma kuin saman koulu usas een omaa illa yh ä yö ä eke illä.
Ve a una pe usas een ja keskias een koulu ukseen suo i aneiden keskimää äisiin uloihin,
ko kea-as een koulu e ujen keskimää äise ansio ulo oli a sel äs i ko keamma myös usean
yön ekijöiden keskuudessa.
Ku io 3.9 Usean yön ja yhden yön ekijöiden keskia o- ja mediaani uo uise
ansio ulo – sukupuolen ja koulu us ason mukainen a kas elu, €
Seu aa assa laajenne aan usean yön ekijöiden ansio ulojen a kas elu ansio ulojen hajonnan
a kas eluun. Hajon a a kas elun a ulla saadaan ie oa ansio ulojen e ois a ämän yhmän sisällä.
Ku iossa 3.10 a kas ellaan useaa yö ä eke ien keskimää äis en ansio ulojen jakau umis a
ulodesiileihin eli ulokymmenyksiin. Ve ailu yhmänä ku iossa on yhden yön ekijöiden as-
aa a jakauma.
Ku ios a käy ilmi, e ä usean yön ekijöiden ansio uloissa oli a kas eluajanjaksolla suu em-
pi hajon a kuin yhden yön ekijöiden ansio uloissa. Usean yön ekijöissä on sel äs i enemmän
alimpiin ulodesiileihin kuulu ia kuin yhden yön ekijöissä. Usean yön ekijöis ä noin 38 p o-
sen ia kuului kolmeen alimpaan ulodesiiliin, kun yhden yön ekijöillä as aa a osuus oli noin
29 p osen ia. Toisaal a usean yön ekijöiden kohdalla ylimpään ulodesiiliin kuuluminen oli
yleisempää kuin yhden yön ekijöillä.
58
Me ja Kauhanen
Ku io 3.10 Useaa yö ä ja yh ä yö ä eke ä yöllise ulodesiilei äin ansio ulojen mukaan, %
Kiinnos a a lisäkysymys on, ke kä usean yön ekijöis ä sijoi u a heikommin ansai se iin ja
ke kä pa empi uloisiin. Ta kas elua a en usean yön ekijä yhmi el iin ansio ulojen pe us eel-
la kolmeen e i uloluokkaan: alimpaan kolmeen desiiliin kuulu a , ulodesiileihin 4–7 kuulu a
ja kolmeen ylimpään ulodesiiliin kuulu a . Ta kas elus a ha ai aan, e ä alimpaan uloluokkaan
kuulu issa naise , nuo e , pe us- ja keskias een koulu e u oli a yliedus e uina. Ylimpään ulo-
luokkaan kuulu issa puoles aan miehe , anhemma ikä yhmä ja e i yises i ko keas i koulu e u
oli a yliedus e uina.
Usean yön ekemisen yypin mukaan löy yi myös mielenkiin oisia e oja. Palkka yö ä sekä
pää- e ä si u yössään yhdis ele in osuus oli kaikissa uloluokissa suu in, mu a on suu im-
millaan alimmassa uloluokassa ja pienin ylimmässä uloluokassa. Palkka yö ä pää yössään ja
y i äjä yö ä si u yössään eke ien osuus nousi sel äs i, kun sii y ään alimmas a uloluokas a
keskimmäiseen ja ko keampaan uloluokkaan. Osuus oli ko kein ylimmässä uloluokassa. Ku ai-
lu aulukko e i uloluokkiin kuulu ien ominaisuuksis a löy yy ämän lu un lii ees ä 2.
Taulukossa 3.3 on esi e y usean yön ekijöiden pää yön iisi yleisin ä amma ia (2-nume o a-
so) kussakin uloluokassa. Alimmassa uloluokassa yleisimmä amma i oli a myyjä , hoi apal-
elun ja e eydenhuollon yön ekijä , pal elu yön ekijä ja sii ooja ja ko iapulaise . Nämä am-
ma i o a pi käl i nais al aisia ja osassa niis ä osa-aika yön ekeminen on a sin yleis ä. Viiden
yleisimmän amma in osuus alimmassa uloluokassa oli 42,6 p osen ia.
Keskimmäisen uloluokan yleisimpiin amma eihin kuuluu sekä oimihenkilö- e ä yön eki-
jäamma eja. Yleisin pää yön amma i ässä uloluokassa oli hoi apal elun ja e eydenhuollon
yön ekijä . Viiden yleisimmän amma in osuus usean yön ekijöis ä ässä uloluokassa oli noin
37 p osen ia.
Ylimmän uloluokan yleisimpiin, op5- amma eihin kuuluu pelkäs ään e i yisasian un ija- ja
asian un ija-amma eja. Yleisin pää yön amma i ässä yhmässä oli ope aja ja muu ope usalan
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
59
asian un ija . Yh eensä nämä op5-amma ia seli i ä 42 p osen ia usean yön ekijöis ä ässä
uloluokassa.
Taulukko 3.3 Viisi yleisin ä useaa yö ä eke ien pää yön amma ia (2-nume o aso) uloluokan mukaan
Alin uloluokka Keskimmäinen uloluokka Ylin uloluokka
1. Myyjä (52) 1. Hoi apal elun ja e eydenhuollon
yön ekijä (53)
1. Ope aja ja muu ope usalan
e i yisasian un ija (23)
2. Hoi apal elun ja e eydenhuollon
yön ekijä (53)
2. Kulje us yön ekijä (83) 2. Te eydenhuollon e i yisasian-
un ija (22)
3. Pal elu yön ekijä (51) 3. Pal elu yön ekijä (51) 3. Lainopillise , sosiaalialan ja kul -
uu ialan e i yisasian un ija (26)
4. Amma i un ema on (XX) 4. Ope aja ja muu ope usalan
asian un ija (23)
4. Liike-elämän ja hallinnon asian-
un ija (33)
5. Sii ooja , ko iapulaise ja muu
puhdis us yön ekijä (91)
5. Te eydenhuollon asian un ija
(32)
5. Te eydenhuollon asian un ija
(32)
Top5 osuus amma eis a 42,6 % Top5 osuus amma eis a 37,4 % Top5 osuus amma eis a 42 %
Seli e: Alin uloluokka pi ää sisällään kolme alin a ulodesiiliä, keskimmäinen uloluokka ulodesiili 4-7, ja ylin
uloluokka kolme ylin ä desiiliä. Tulodesiili on muodos e u ansio ulojen pe us eella.
Useaa yö ä eke ien ansio ulo yypin mukaan ka so una
Ku en edellä on uo u esille useaa yö ä/monimuo ois a ansio yö ä eke ien yhmä ei ole yh e-
näinen yhmä, aan yhmän sisällä on suu akin hajon aa sen koos umuksessa iippuen moni-
muo oisen ansio yön yypis ä. Siksi myös useaa yö ä eke ien ansio uloja ja oimeen uloa on
pe us el ua ka soa e ikseen monimuo oisen ansio yön yypin mukaan.
Aloi e aan a kas elu keskimää äisis ä ansio ulois a. Usean yön ekijöiden/monimuo oisen
ansio yön e i yyppien mukaan ka so una ha ai aan sel iä e oja ansio ulojen suu uudessa. Suu-
imma keskia o- ja mediaani ulo oli a pää yössään palkka yö ä ja si u yössä y i äjä yö ä e-
ke illä (MT2) ja pienimmä puoles aan sekä pää yössä ja si u yössä y i äjä yö ä eke illä (MT4)
(Taulukko 3.4). Suu in e o keskia o- ja mediaani ulojen älillä puoles aan ha ai iin pää yös-
sään y i äjä yö ä ja si u yössä palkka yö ä eke ien yhmässä (MT3). Tämä ke oo sii ä, e ä äs-
sä yhmässä palkkahajon a on suu in a monimuo oisen ansio yön yypeis ä.
Taulukko 3.4 Keskia o- ja mediaani uo uise ja kuukausi aise ansio ulo useaa yö ä eke ien yypin
mukaan 2010–2016, €
Vuo uise ansio ulo
MT1 MT2 MT3 MT4
Keskia o
Mediaani
32 880
28 700
45 517
39 300
37 339
28 200
31 561
26 200
Kuukausi aise ansio ulo
MT1 MT2 MT3 MT4
Keskia o
Mediaani
2708
2450
3801
3275
3121
2367
2628
2183
60
Me ja Kauhanen
Ku iossa 3.11 on e a u e i yyppis ä useaa yö ä/monimuo ois a ansio yö ä eke ien uo-
uisia ansio uloja yh ä yö ä eke ien ansio uloihin a kas elemalla keskia o- ja mediaani ulo-
jen e o uksia. Posi ii inen e o us a koi aa si ä, e ä yh ä yö ä eke ien keskimää äise ansio-
ulo o a suu emma kuin useaa yö ä eke illä. Nega ii inen e o us a koi aa päin as ais a
ilanne a.
Ve a una yh ä yö ä eke iin MT2:n keskimää äise uo uise ansio ulo oli a a kas elu-
ajanjaksolla sel äs i suu emma kuin yh ä yö ä eke illä, kun aas monimuo oisen ansio yön yy-
pi MT1 ja MT4 jäi ä uloissa jälkeen yh ä yö ä eke is ä. MT3:n osal a ha ai aan, e ä uo uise
keskia o ulo oli a pienemmä , mu a mediaani ulo oli a puoles aan suu emma kuin yh ä
yö ä eke illä5.
Ku io 3.11 Keskimää äis en ja mediaaniansio ulojen e o us yh ä ja useaa yö ä eke illä
yh eensä ja monimuo oisen ansio yön e i yypeillä keskimää in 2010–2016, €
Ansio ulojen ulodesiilei äinen a kas elu usean yön/monimuo oisen ansio yön yypin
mukaan uo hy in esille ulojen mukaisen pola isaa ion myös useaa yö ä eke ien e i yyppien
sisällä (ku io 3.12). Va sin suu a ansio ulojen hajon aa ha ai aan pää yössään ja si u yössään
palkka yö ä yhdis ele ien (MT1), y i äjä yö ä pää yössään ja si u yössään palkka yö ä eke ien
(MT3) ja y i äjä yö ä sekä pää- e ä si u yössään eke ien (MT4) osal a. Näis ä yhmis ä löy yy
suh eellises i enemmän alimpiin ulodesiileihin kuulu ia, mu a löy yy myös ko kei a osuuksia
ylimmäs ä ulokymmenykses ä. Pää yössään ansio yö ä ja si u yössä y i äjä yö ä eke illä (MT2)
ansio ulojen jakauma poikkea sel äs i muis a monimuo oisen ansio yön yypeis ä. MT2 yhmäs-
5 Tämän lu un a kas eluissa keski y ään ansio ulojen e ailuun. Ase elma kui enkin muu uu, jos ulo e -
ailussa ka so aan kaikkia uo annon ekijä uloja, joissa ansio ulojen lisäksi on mukana myös pääoma ulo , s.
omaisuus ulo . Tällöin myös MT3- ja MT4- yypin monimuo ois a ansio yö ä eke ä nouse a sekä keskia o-
e ä mediaani uloissa yh ä yö ä eke ien yläpuolelle (ei apo oida ässä e ikseen).
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
61
sä selkeäs i suu empi osa sijoi uu ko keimpiin ulodesiileihin, kun aas alimpiin ulodesiileihin
kuulu ien osuus on sel äs i pienempi kuin muissa monimuo oisen ansio yön yypeissä.
Ku io 3.12 Monimuo oisen ansio yön yypi ulodesiilei äin ansio ulojen mukaan, %
Useaa yö ä eke ien pieni uloisuus
Pieni uloisuu a useaa yö ä eke ien keskuudessa a kas ellaan käy äen pieni uloisuuden indi-
kaa o ia, jonka mukaan henkilö luoki ellaan pieni uloiseksi, jos hänen käy e ä issä ole a a-
ha ulonsa o a alle 60 p osen ia kaikkien yöllis en käy e ä issä ole ien ulojen mediaanis a.
Kyseessä on siis yöllisen omiin uloihin pe us u a suh eellinen pieni uloisuusmi a i.
Käy e ä issä ole a aha ulo (KTU) on muodos e u seu aa alla kaa alla:
KTU= Tuo annon ekijä ulo + Saadu ulonsii o - Makse u ulonsii o , missä
Tuo annon ekijä ulo = Ansio ulo + Omaisuus ulo (pääoma ulo )
• Ansio ulo : palkka- ja y i äjä ulo
• Omaisuus ulo (pääoma ulo ): ko ko- ja osinko ulo , yksi yisiin akuu uksiin pe-
us u a eläkkee ja ko aukse , uok a ulo osakehuoneis os a ja kiin eis öis ä, e-
onalainen myyn i oi o sekä muu pääoma ulo

62
Me ja Kauhanen
Saadu ulonsii o : mukana yleise sosiaali u ae uude (esim. kansaneläke), yösuh-
eeseen pe us u a sosiaali u ae uude (esim. yöeläke), sosiaalia us ukse (esim. oi-
meen ulo uki) sekä muu käy e ä issä ole iin uloihin laske a a ulonsii o .
Makse u ulonsii o : e o ja e oluon oise maksu
Ku iossa 3.13 on esi e y keskimää äise pieni uloisuusas ee usean ja yhden yön ekijöille
ajanjaksolle 2010–2016. Ku ios a käy ilmi, e ä useaa yö ä eke issä on sel äs i enemmän pieni-
uloisia e a una yh ä yö ä eke iin. Tässä yhmässä pieni uloisuusas e oli keskimää in yli iisi
p osen iyksikköä ko keampi kuin yh ä yö ä eke illä koko a kas elujakson ajan. Sekä useaa
e ä yh ä yö ä eke ien pieni uloisuusas eissa ha ai aan hienoinen laske a endi a kas elujak-
son loppua kohden uodes a 2014 e eenpäin.
Ku en edellä uo iin esille usean yön ekijöiden yhmässä on suu a pola isaa io a ansio u-
loissa. Ryhmään kuuluu myös enemmän ansio ulojensa puoles a alimpiin ulodesiileihin kuulu-
ia kuin yhden yön ekijöissä, mikä oi osin seli ää suu empaa pieni uloisuusas e a.
On hy ä o aa huomioon, e ä ässä kiinnos us on nimenomaan monimuo ois a ansio yö ä
eke ien omissa käy e ä issä ole issa uloissa. Pieni uloisuusas e a on ka so u henkilön omien
käy e ä issä ole ien ulojen pe us eella eikä ko i alouden kulu usyksikkökoh ais en käy e ä-
issä ole ien ulojen pe us eella, mikä on a allisin käy än ö pieni uloisuus a kas eluissa ja joka
uo aa e ilaisia pieni uloisuusas ei a. Henkilön käy e ä issä ole ia uloja laske aessa mukana
saaduissa ulonsii oissa on kui enkin iimesijaisia sosiaalie uuksia, joihin aiku a a ko i alo-
uskoh aise ekijä .
Ku io 3.13 Useaa ja yh ä yö ä eke ien pieni uloisuusas e 2010–2016, %
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
63
Pieni uloisuuden a kas elu usean yön/monimuo oisen ansio yön yypin mukaan (Taulukko
3.5) osoi aa selkeäs i, e ä pieni uloisuus paikan ui eni en niihin monimuo ois a ansio yö ä eke-
iin, jo ka eke ä palkka yö ä sekä pää- e ä si u yössään (MT1). E i monimuo oisen ansio yön
yypeis ä MT1:n osuus oli ansio ulojen uloluokka a kas elun mukaan suu in alimmassa uloluo-
kassa. Myös pää yössään y i äjä yö ä eke illä (MT3 ja MT4) pieni uloisuusas e oli sel äs i ko -
keampi kuin yh ä yö ä eke illä. Sen sijaan palkka yö ä pää yössään ja si u yössä y i äjä yö ä
yhdis ä illä (MT2) käy e ä issä ole ien ulojen pe us eella laske u pieni uloisuusas e oli sel äs i
kaikkia mui a yhmiä pienempi. Ve a una MT1:een pieni uloisuusas e oli ässä yhmässä pe ä i
13,5 p osen iyksikköä pienempi.
Taulukko 3.5 Pieni uloisuusas e usean yön/monimuo oisen ansio yön yypin mukaan 2010–2016, %
Monimuo oisen ansio yön yyppi
MT1 MT2 MT3 MT4 Kaikki yypi yh .
18,5 5,0 12,7 15,2 16,8
Tu au uminen sosiaali u aan
Toimeen ulo-ongelmis a ke oo myös se, jos henkilö jou uu u au umaan oimeen uloa äyden-
ä iin sosiaali ukiin, ku en asumis ukeen ja oimeen ulo ukeen. Näis ä uis a oimeen ulo uki on
ha kinnan a ainen, iimesijainen uki, jo a oidaan myön ää, jos ulo , a a ja myönne y sosi-
aali ue (ku en asumis uki) ei ä ii ä äl ämä ömiin a jen menoihin. Ku iossa 3.14 esi e ään
asumis ukea, oimeen ulo ukea ja yö ömyys u aa saaneiden keskimää äise osuude useaa
yö ä eke ien, yh ä yö ä eke ien ja kaikkien yöllis en osal a ajanjaksolla 2010–2016. Työ ö-
myys u an saaminen ali iin a kas eluun mukaan, koska sen a ulla oidaan a kas ella mo-
nimuo ois a ansio yö ä eke ien ali yöllisyy ä ja ansainnan ka konaisuu a suh eessa yh ä yö ä
eke iin ja kaikkiin yöllisiin.
Ku ios a 3.14 käy ilmi, e ä useaa yö ä eke is ä suu empi osa keskimää in sai oimeen u-
loa äyden ä iä sosiaali ukia, e a una yh ä yö ä eke iin ja kaikkiin yöllisiin. Suu in e o on
asumis ukea saaneiden osuuksissa. Asumis ukea saaneiden keskimää äinen osuus usean yön
ekijöiden keskuudessa oli kuu isen p osen iyksikköä ko keampi e a una yh ä yö ä eke i-
in. Vuonna 2015 o eu e iin yleisen asumis uen lakimuu os, joka yksinke ais i ukea ja äljensi
eh oja. Se näy äisi lisänneen asumis uen saamis a sekä usean e ä yhden yön ekijöiden keskuu-
dessa.
Useaa yö ä eke is ä suu empi osuus sai myös oimeen ulo ukea sekä yö ömyys u aa e -
a una yh ä yö ä eke iin a kas elupe iodilla. E o on ilas ollises i me ki se ä. Työ ömyys u -
an saamisessa ei kui enkaan esiin yny e oa a kas elupe iodin alussa.
64
Me ja Kauhanen
Ku io 3.14 Useaa yö eke ien sosiaali u an saan i 2010–2016, %
Monimuo oisen ansio yön ekeminen ekis e iaineis ojen alossa
65
Täy yy kui enkin huomioida monimuo ois a ansio yö ä eke ien yhmän sisällä alli se a he-
e ogeenisyys. Pieni uloisuus a kas elun pe us eella monimuo oisen ansio yön e i yypeis ä pie-
ni uloisuus kohden uu nimenomaan usean yön ekijöihin, jo ka eke ä sekä pää- e ä si u yössä
ansio yö ä (näi ä uloksia ei apo oida ässä a kemmin). Tämä yhmä saa myös asumis ukea
ja oimeen ulo ukea sekä yö ömyys u aa yh ä yö ä eke iä yleisemmin, kun aas muissa mo-
nimuo ois a ansio yö ä eke ien yhmissä sosiaalie uuksien saaminen on ha inaisempaa kuin
yh ä yö ä eke illä.
Lopuksi
Tällä lu ulla oli kolme keskeis ä a oi e a. Ensimmäinen a oi e oli uo aa pe usku aus use-
an yön ekijöiden aken ees a käy össä olleen laajan ja edus a an ilas oaineis on pohjal a 2010-
2016. Toisena a oi eena oli a kas ella usean yön ekijöiden aken eessa apah unei a muu oksia
keskeis en aus amuu ujien suh een. Kolman ena a oi eena oli a kas ella usean yön ekijöiden
ansio ulojen asoa ja hajon aa sekä muodos aa ku aa usean yön ekijöiden oimeen ulos a. Tässä
alalu ussa esi e ään yh een e o lu un keskeisis ä uloksis a.
Rekis e ipohjaisen ilas oaineis on mukaan usean yön ekijöiden osuus kaikis a yöllisis ä oli
keskimää in 8,1 p osen ia ajanjaksolla 2010-2016. Ansio ulojen hankkiminen useammas a kuin
yhdes ä yös ä koske aa siis melkein joka kymmene ä yöllis ä.
Rekis e iaineis on alossa usean yön ekijöissä yliedus e uina oli a nuo e , ko kea-as een
koulu uksen suo i anee , ie askielise ja maaseudulla asu a e a una kaikkiin yöllisiin. Pe -
he yypil ään usean yön ekijöissä oli keskimää äis ä enemmän yksin asu ia.
Amma i yhmi äises i usean yön ekeminen oli sel äs i keski yneempää kuin yhden yön
ekijöillä. Kaksi suu in a pää yön amma i yhmää e i yisasian un ija ja myyn i- ja pal elu yön
ekijä muodos i a liki puole kaikis a usean yön ekijöis ä. Toimialoi aises i usean yön eke-
minen näy äisi keski y än e ilais en pal eluiden oimialoille. Palkansaajien osal a lisäksi ha-
ai iin, e ä usean yön ekijöissä osa-aikais a ja mää äaikais a yö ä eke ä o a yliedus e uina.
Lu ussa ii a iin myös Kauhanen (2021) ilas ollis en eg essiomallien uloksiin, jo ka ke o-
a yksi äis en aus a ekijöiden i senäises ä, muis a ekijöis ä iippuma omas a yh eydes ä use-
an yön ekemiseen. Pelkis ä ku aile is a analyyseis a ällaisia ulkin oja ei oida ehdä. Näis ä
malleis a saa iin mm. ulos, e ä pää yön palkka oli yh eydessä pienempään odennäköisyy een
ehdä useampaa yö ä. Tämä an aa ukea sille, e ä pää yön ii ämä ön ulo aso saa Suomessakin
yöllise ekemään useampaa yö ä samanaikaises i.
Ansio ulojen pe us eella ka so una useaa ja yh ä yö ä eke ien keskia oansio oli a samal-
la asolla, mu a mediaaniansio ulo jäi ä useampaa yö ä eke illä alhaisemmiksi. Ansio ulojen
hajonnan a kas elus a ha ai iin, e ä useaa yö ä eke iin kuuluu ansio ulojen jakauman pe us-
eella paljon a sin paljon alimpiin ulokymmenyksiin kuulu ia, mu a myös yh ä yö ä eke iä
enemmän ylimpään kymmenykseen kuulu ia. Ansio ulojen suu empi hajon a ke oo myös useaa
yö ä eke ien yhmän he e ogeenisyydes ä. Henkilökoh aisil a ja yön ominaisuuksil aan ansio-
ulojakauman e i koh aan sijoi u a usean yön ekijä poikkesi a kin melko paljon oisis aan.
Myös usean yön ekemisen yyppien yleisyydessä on e i uloluokissa e oja.