Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022.
Monimuo oinen ansio yö; Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 72–116
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3
4
Jälki eollinen yh eiskun a ja
monis a läh eis ä ansain a
Teh ä äyhdis elmä ja aus a
e ilaisissa amma i yhmissä
A ja Haapako pi
Tu kin ässä lu ussa yhdis elmä yön ekemisen eh oja ja yö ä neljässä amma i yhmässä. Yh-
dis elmä yös ä on saa a illa niukas i u kimuspe äis ä ie oa, ja suu in osa sii ä on joko ilas o-
muo ois a ai eh y muualla kuin Suomessa. Tu kimusp ojek issamme olemme so el anee sekä
k ali a ii is a e ä k an i a ii is a u kimuso e a, jo a saisimme moni ahoisen ku an äs ä yleis-
y äs ä ilmiös ä. Paneudun ässä lu ussa yhdis elmä yöhön, sen aus oihin ja ekemisen eh oihin
so el amalla k ali a ii is a me odologiaa. Yhdis elmä yön ekijä ei ä ole yh enäinen yhmä, sillä
heidän mo ii insa ämänkal aiseen ansio yömalliin ja asema yöma kkinoilla aih ele a . Ta -
kas elen ässä lu ussa yhdis elmä yön kohe enssia ja mielekkyy ä ekijän näkökulmas a. Luon
ensin eo ee isen ka sauksen yöma kkinoihin ja yöelämän endeihin, minkä jälkeen analy-
soin neljää amma i yhmää. Käy än e miä amma i yhmä, koska analysoinnin koh eena ole a
yönku a ei ä pysy yhden amma in ajoissa.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
73
Johdan o
Yh eiskunnan ja yöelämän muu oksia on käsi eellis e y jälki eollisen yh eiskunnan, jälki- o -
dismin ja uuslibe alismin käsi eillä (Vallas 2017; Ha ey 2005). Näiden keskus eluiden aihe-
pii ejä o a ollee muiden muassa massa uo annos a ää älöi yyn uo an oon sii yminen, yö-
ma kkinoiden sään elyn äljen äminen, uo annon ja yö oiman käy ön jous a oi aminen, yön
o ganisoinnin uude a a ja ihmis yön ko aaminen eknologialla. Työn o ganisoinnin uude
a a lii y ä o ganisaa ioiden a peeseen eagoida alouden nopealiikkeisiin muu oksiin no-
peas i so el amalla henkilös ös a egioi a, jo ka edis ä ä jous a uu a yö oiman käy össä (P e -
e 1994, 22). Teh ä ien ulkois aminen ja o ganisaa ion oman henkilös ön ähen äminen o a
yleis ynee henkilös öpoli iikkoina. Lyhy aikaise yösuh ee ja oimeksiannos a o eu e a a
eh ä ä ko aa a ai äyden ä ä kokoaikaisia ja ja ku ia yösuh ei a, ja o ganisaa io ke en ä ä
henkilökun aansa si en, e ä pe us eh ä ä ja ulkois e ujen eh ä ien koo dinoin i ule a o eu-
e uksi (Boje & Fu åke 2003). Toisaal a jälki eollisen yh eiskunnan keskeisen uo annon ekijän
eli iedon, luonne an aa mahdollisuuksia ansainnan monimuo oisuu een, sillä iedon lähde, so-
el aminen ja uo aminen on mahdollis a e ilaisissa suh eissa ja ins i uu ioissa (Neal & Mo gan
2000). Tie o on oisin sanoen helpos i liiku el a aa ja le i e ä ää, eikä se kulu käy össä.
Vaikka aki uisen kokopäi ä yön ekeminen on edelleen yleisin apa hankkia oimeen uloa,
sii ä poikkea a ai si ä äyden ä ä ansain amalli o a yleis ynee . Ha i Melin a kas elee ässä
julkaisussa myös oimis u aa epä yypillisen yön lisään ymisen disku ssia, joka lii yy eksis en-
iaaliseen yön epä a muuden subjek ii iseen kokemukseen. Kumpikin näkökulma on ele an i
u kimuksissa.
Tässä u kimuksessa kiinnos uksen koh eena on usean ansio yön yhdis äminen palkansaa-
jana ja / ai i sensä yöllis ämisenä. Ilmiölle ei ole akiin unu a käsi e ä, sillä se oi ulo ua ä-
liaikais en si u öiden ekemises ä pysy ämpään i sensä yöllis ämisen ja / ai palkka yön yhdis-
elmiin. Aikaisempien u kimus en (Bambe y & Campbell 2012) mukaan yhdis elmä yö oi olla
pe in einen kokopäi ä yö, jonka ohessa on ähemmän esu sseja aa i a si u yö. Se oi olla myös
kon ingen i yö, jossa ansio ulo koos uu mää äajassa suo i e a is a eh ä is ä ilman ja ku uu a
ja jossa on mahdo on a mää i ellä kokopäi äisyy ä ja si u oimisuu a sopimus en ja oimeksian-
ojen, niiden koon ja aih u uuden uoksi (Haapako pi 2021). Täs ä käy e ään käsi e ä yhdis el-
mä yö ai monis a läh eis ä ansioiden hankkiminen.
Tämän u kimuksen aus alla on ollu iedon a e monis a läh eis ä ansioiden hankkimisen
syis ä, ekijöis ä ja me ki ykses ä yöma kkinoilla. Yhdis elmä yö on kansain älises i e ail una
melko yleis ä Pohjoismaissa, mu a sen epäyh enäinen p o iili ka aa niin hy ä uloisia e i yis-
asian un ijoi a kuin ma alan palkka ason pal elualan yön ekijöi äkin (Panos, Pouliakas & Zan-
gelidi 2014). Aikaisemman u kimuksen alossa iede ään, e ä kyseessä ei ole yh enäinen yhmä
mo ii ien, aseman ai yön sisällön näkökulmas a a kas el una (Bambe y & Campbell 2012;
Haa aja & Kauhanen 2014). Tässä julkaisussa ole a Me ja Kauhasen ekis e iaineis oon pe us-
u a u kimus uo esille monis a läh eis ä ansioiden hankkimisen yleisimmä eh ä ä yhmä eli
myyn i- ja pal elu yön ja asian un ija yön. Kauhasen mukaan yhdis elmä yö on ieläpä lisään-
yny ko keakoulu e ujen pa issa ja ekis e iaineis on esille nos ama koulu uksen ja muiden
74
A ja Haapako pi
pal eluiden, ku en ai een ja i kis yksen, oimiala o a esillä myös ässä k ali a ii isella o eella
o eu e ussa lu ussa.
Käy än öihin lii y ä iedon a pee kohdis u a epä yypillisen yön mahdolliseen haa oi -
u uu een yöma kkinoilla ja siihen eagoimiseen oimeen uloa u aa issa yh eiskunnallisissa
ins i uu ioissa. Työma kkinajä jes ö ja muu yöelämän asian un ija a i se a ie oa unnis-
aakseen ilmiön ja sen aiku ukse muun muassa yö oiman saa a uu een sekä yksilöllis y iin
yöaika- ja apajä jes elyihin. Te mien ja käsi eiden äsmen ämisen a e uli esille keskus eluis-
sa yöma kkinajä jes öjen kanssa, sillä epämää äinen ansio yömuo o ei saa a i semaansa huo-
mio a ennen kuin se on unnis e u ja nime y.
Tu kimukseni koh eena o a yhdis elmä yö ä eke ä ko keakoulu e u ai een ja kul uu in,
yh eiskun a- ja käy äy ymis ie eiden, alous- ja hallin o ie eiden sekä ekniikan aloil a. E i alojen
amma ilais en u kiminen uo u kimukseen a peellis a ki joa suh eessa yöma kkina-asemaan
ja yhdis elmä yön amma illiseen p o iiliin, jo a yhdis elmä yö ä oidaan a kas ella laajemmin.
Tu kimukseen osallis unee o a oiminee yöma kkinoilla jo jonkin aikaa ja akiinnu anee
amma i ai oaan, asemaansa ja e kos ojaan, jo en oidaan aja ella heidän yhdis elmä yönsä ole-
an muu akin kuin u an alku aiheen ilapäis yö ä. Kiinnos uksen koh eena on heidän amma il-
linen p o iilinsa yhdis elmä yön ekijöinä sekä syy ja aus a yhdis elmä yön ekemiseen. Syiden,
mo ii ien ai yhdis elmä yöhön pää ymisen oidaan aja ella alaise an myös heidän asemaansa
yhdis elmä yön ekijöinä. Yhdis elmä yö oi olla pakon edessä eh y alin a ai ajau uminen i-
lan eeseen, jolloin se oi olla amma illises i epä yydy ä ä. Se oi myös olla oma alin ainen ja
mielekäs, ule aisuu een suun au u a yhdis elmä yö, jossa yön ekijä pys yy o eu amaan sisäl-
löllis ä amma illis a kiinnos us aan ai mui a elämäänsä lii y iä a oi ei a.
Tässä lu ussa luodaan ensin yleiska saus eo ee iseen ki jallisuu een jälki eollises a yh eis-
kunnas a, p ekaa iudes a ja asian un ija yös ä, joka pohjus aa myöhemmin seu aa aa kunkin
yhmi ymän suppeampaa ki jallisuuska saus a. Teo ee isen osuuden jälkeen esi ellään u ki-
musme odologia ja aineis o, jonka jälkeen a kas ellaan amma illisia yhmi ymiä empii isen ai-
neis on alossa. Joh opää öksissä luodaan ka saus yhdis elmä yöhön asian un ija yön e i ken illä
ja jäsenne ään yhdis elmä yö ä käsi eellises i amma illisena oimin ana.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
Työn o ganisoinnin ja yön ekemisen eh ojen muu os a on jälji e y keskus eluihin jälki eollises-
a yh eiskunnas a ja jälki o dismis a. Molemma ky ke ä nämä muu okse uo an o egiimien ja
osin kulu uksen aken eisiin ja digi aalisen eknologian sekä globaalis u an alouden muodos-
amaan kehykseen (Boje & G önlund 2003).1 Globaalissa aloudessa au aa maa sii y ä mas-
sa uo annos a e ikois uneisiin uo eisiin, jo ka uo e aan lyhyinä sa joina eknologises i edis y-
neissä uo an oympä is öissä. Uude uo an omalli ja yh eiskunnassa alli se a aloudellise ja
1 Jälki eollisessa eo iape in eessa paino on yöma kkinoiden a kas elussa ja jälki o dismissa kulu us on
kiinnos uksen koh eena yön muu oksen ohella.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
75
kul uu ise edelly ykse kulu amiseen muo oile a yön a jon aa, yönjakoa ja sen o ganisoin-
nin apoja sekä i se yön sisäl öjä joko äli ömäs i ai älillises i (Vallas 2017).
Massa uo annon sii yessä hal emman yö oiman maihin a sinaises a a a an uo annos a
apau uu yö oimaa pal eluihin, joi a au as uneessa yh eiskunnassa on a aa kulu aa (Vallas
2017). Teknologia ko aa osin massa uo annon eh ä iä, mu a yleisimmin on ha ai u, e ä ek-
nologia muo oilee olemassa ole ia yönku ia ko aamalla osan eh ä is ä koneilla, lisää ekno-
logia äli eisiä eh ä iä ja jä jes elee eh ä iä uudelleen amma ien sisällä ja niiden älillä (Au o
2015). Nämä muu okse saa a a kui enkin ohja a hankkimaan yö ä muussa muodossa kuin
kokopäi äisen ja aki uisen henkilös ön palkkaamisena, ku en esime kiksi aloushallinnon osi -
aisessa ulkois amisessa on monessa o ganisaa iossa apah unu .
Teollisen uo annon äydellisen sy jäy ämisen sijaan pal elusek o in kas u näkyy pikem-
minkin uo annon ja pal eluiden kie ou umisena oisiinsa (Boje & Fu åke 2003). Pal eluiden
yleis yminen ja laajen uminen on monimuo ois a. Pal elusek o i on kas anu ja laajen unu e i
aloille. Tämä me ki see uo annon ja pal eluiden yöp osessien ja eh ä ien yh een kie ou u-
mis a.2
Pal eluna uo e un asian un ija yön me ki ys pe us uu iedon ehos e uun hyödyn ämiseen
uo annossa sekä pal eluissa ja yöma kkinoiden sään elyn pu kamiseen (Neal & Mo gan 2000).
Pal eluiden a jon a ja kysyn ä kas a a , mu a pal eluis umisen muu os on myös laadullis a. Ul-
koise asian un ijapal elu monipuolis u a ja laajene a ka amaan aikaisemmin yöo ganisaa i-
oiden aki uisena yönä o eu e uja eh ä iä. Pal eluiden ko os aminen näkyy myös sanas ossa,
sillä esime kiksi yhä useamman eh ä änimikkeen e een lisä ään ”pal elu”, ku en ”pal elujoh a-
jan”.
Globaalis uminen on lisänny yöma kkinoiden ja alouden epä akau a. Tähän py i ään as-
aamaan poli iikan keinoin sää elemällä alou a ja yöma kkinoi a (Vallas 2017; Boje & Fu åke
2003). Uuslibe alis isen ideologian myö ä yöma kkinoi a jous a oi e aan ja pu e aan alouden
sää elyä (Ha ey 2005).
Rube yn (1989) mukaan yö oiman jous a oi amis a ehdään pu kamalla sää elyä lainsää-
dännön keinoin ja yöma kkinajä jes elmän muu oksilla ku en yö oiman a jonnan ja kysyn-
nän suh een uudelleen asemoinnilla. Myös amma i- ja oimiala aken een muu oksilla ja yö-
oiman uusin amisella, ku en palkkaukseen ja sosiaali u aan lii y illä uudis uksilla py i ään
jous a oi amaan yö oiman käy öä (Rube y 1989).
Viime uosina huomio a on kiinni e y e i yises i jous a oi amisen seu auksiin eli epä-
yypillis en yösuh eiden yleis ymiseen. Tällaisia uusia ilmiöi ä o a esime kiksi ali yöllisyys,
nollasopimukse , yösuh eiden mää äaikaisuus, uok a yö ja palkka yön ko aaminen i sensä
yöllis ämisen e i muodoilla. Epä yypillinen yö on monessa suh eessa epä äsmällinen käsi e a-
ki uises a kokopäi ä yös ä poikkea ille ansio yön malleille, mu a se on kui enkin akiin unu
käy össä, aikka siinä yhdis yy usei a e i asioi a.
Epä a man yön aus alla ole a libe aali alouspoli iikka ei kui enkaan ole yh enäinen ja sen
aiku ukse yöma kkinoihin ja yön eh oihin aih ele a e i maiden aloudellis en, polii is en
2 Tuo an o egiimillä a koi e aan yh eiskunnassa alli se aa uo annon o ganisoinnin mallia, johon lii yy
akiin unei a yö oiman käy öön lii y iä apoja.
76
A ja Haapako pi
ja sosiaalis en eh ojen ja ilan eiden mukaises i (Polli & Bouchae 2004). Julkisia pal elui a on
esime kiksi Pohjoismaissa yksi yis e y kansain älises i e aillen mal illises i (Veggeland 2015).
Pohjoismaissa libe alis is a poli iikkaa on so elle u pohjoismaiseen hy in oin iyh eiskun amal-
liin e i yisellä a alla. Ka hleen Thelen (2012) luonneh ii ä ä seu aa as i: ”libe alisoin i, jonka
oimme aja ella ole an sosiaalises i muo oil ua jous a oi amis a”.
Kansain älise ilas o ah is a a epä yypillis en yön ekemisen mallien yleis ymis ä: Eu-
o ound nos aakin esille ilas o ie oja i sensä yöllis ämisen yleis ymises ä (Eu o ound 2018) ja
OECD puoles aan apo oi palkka yön ja i sensä yöllis ämisen yhdis elmien lisään ymises ä
(OECD 2018). Muiden au aiden länsimaiden apaan on Suomessa osa-aikainen i sensä yöllis ä-
minen kas ussa (OECD 2018, 89–94). I sensä yöllis äjä o a pola isoi unee ma alan osaamis- ja
ansio ason eh ä iin ja ko kean ansio ason asian un ijoihin, mu a hei ä yhdis ä ä pi kien yö-
päi ien ekeminen ja yö ömyys u an puu eellisuus (OECD 2018, 89–94). Työn jous a oi ami-
nen koh elee e i yhmiä e i a oin yh eiskunnassa: yöma kkinoiden jous a oi amisen poli iikka
aiku aa yön ekemisen eh oihin aihdellen e nisen aus an ja sukupuolen mukaan (Biele , Lin-
dbe g & Saue bo n 2010).
Ohene aa palkka yösidos a on a kas el u useimmi en kiel eisenä ilmiönä. Myön eises i o ga-
nisaa iosidoksen äljen ymis ä a ioi a u kija ko os a a kui enkin uu a i senäis ä yön eke-
mis ä ja isojen o ganisaa ioiden hie a kiois a apau umis a luo aan yöhön, pieny i äjien i selli-
syy ä sekä mahdollisuu a o ganisoida i senäises i yö ja apaa-aika (Reynolds & Renzulli 2005;
Cla k 2000). Kas a an p ekaa isuuden näkökulmas a muu os a lähes y ä yön u kija a ioi a
ä ä muu os a kiel eises i. Heidän mukaansa yö oiman jous o kaa u a yön ekijöiden kanne -
a aksi yönan ajien ke ä essä sen uo ama edu (Jokinen 2018; Ha ey 2005). Heikkene ä neu-
o elumahdollisuude yösuh een eduis a, ansio ulojen sekä yön epä a muus ja ule aisuuden
u a omuus o a p ekaa iin yöhön lii e yjä ominaisuuksia (Suo an a & Leinikki 2018; Hon-
kanen 2018). Työ oiman jous a oi aminen kui enkin o eu uu epä asaises i jopa samankal ais a
asian un ija yö ä eke issä: asian un ija yö ä eke ä oi olla yöo ganisaa ioiden aki uis a hen-
kilös öä ai i sellinen mu a epä akaan oimeen ulon a assa ole a ie oamma ilainen (S anding
2014).
Osa p ekaa iuden lähes ymis apaa so el a is a u kijois a nos aa esille p ekaa iin yöhön
myön eisiä mahdollisuuksia kiel eis en lisäksi eli heikon o ganisaa iosidoksisuuden mahdollis-
aman i sensä o eu amisen ja luo an yön sekä jous a uuden. Lo eyn (2015) mukaan p ekaa i
asema oidaan nähdä alin ana: o ganisaa io iippuma omuus luo uuden ja omaeh oisen yön
mahdollis ajana on samalla alin a epä akaaseen ja u a omaan asemaan yöma kkinoilla.
Tässä u kimuksessa käy e ään p ekaa isuu a ii aamaan epä a maan oimeen uloon ja ule-
aisuu een yön pii einä.
Globaalin alouden epä akaus heijas uu yön o ganisoin iin niin yöma kkina asolla kuin
yöo ganisaa ioiden henkilös öpoli iikassa. Jous a alla henkilös öpoli iikalla as a aan globaa-
lin kilpailun uo amaan epä akau een. (Vallas 2017; Boje & Fu åke 2003). Työn ulkois aminen
koskee kansain älis ä yönjakoa, jossa u iini yö ä sii e ään ma alan palkka ason maihin, mu a
myös asian un ija yön ulkois amis a.
Y i ys en oiminnassa massa uo annos a e ikois uneeseen uo an oon ja pal eluihin sii y-
minen muu aa yön o ganisoin ia ho ison aaliseksi ja henkilös ös a egiaksi ulee aki uisen
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
77
henkilös ön koon pi äminen ajallisena (Boje & G önlund 2003). Y i ys en älisissä yön o gani-
soinnin jä jes elyissä oi a epä yypillise yö ko a a aki uis a palkka yö ä esime kiksi mää ä-
aikaisina yösuh eina, uok a yön muodossa ai pal eluina. (Boje & G önlund 2003; Vallas 2017).
S a egisella henkilös ösuunni elulla maksimoidaan henkilös ön yön ulos suh eessa kuluihin,
minkä myö ä oidaan sii yä kokopäi äisen aki uisen yön sijaan aih oeh oisiin jä jes elyihin
ku en pal eluiden os amiseen eelance eil a ai yön os amiseen henkilöpal eluy i yksil ä (Za-
dik, Ba eke -Bojmel, Tzine & Shloke 2019). Ilmiöön lii yy e i amma i yhmien klus e oi umi-
nen e ilaisiin jous o yön jä jes elyihin (Fishe & Connelly 2017). Tämä a koi aa eelance iuden
yleis ymis ä ain ie yillä aloilla, ku en jou nalismissa ja as aa as i uok a yö ä esime kiksi a-
kennusalalla. Amma i yhmi äin a kas el una henkilös ös a egia kohdis u a e i a alla e i
yhmiin.
Yhdis elmä yö ja sen aus a
Yhdis elmä yö ei ole uusi ilmiö, sillä pe in einen aki uinen kokopäi ä yö ja sen ohessa eh ä ä
si u yö o a ollee apa ansai a lisä uloja palkka yöyh eiskunnassa jo pi kään. Nykyiselle yhdis-
elmä yölle on kui enkin ominais a ansio yömallien ki jo, e ilaise aus a ja syy ehdä useaa
yö ä ja yhdis elmä yön amma illisen p o iilin aih elu. (Bambe y & Campbell 2012). Yhdis el-
mä yön yleis ymisen aus alla on jälki eollisen yh eiskunnan aken eellise ja yöelämän käy än-
öihin lii y ä muu okse , e i yises i yönjaon muu os, yö oiman käy ön jous a oi aminen ja
yön ekemisen muo ojen monimuo ois uminen. Nämä muu okse ei ä kohdis u kaikkiin am-
ma illisiin yhmiin samalla a oin. Joillekin amma i yhmille monimuo ois uminen oi a koi -
aa p ekaa ia asemaa ja joillekin oisille lisäansioi a ja kiinnos a ia eh ä iä, mahdollisuu a oppia
uu a ja sellais a ansio yön mallia, johon oi yhdis ää omia elämän apojaan.
Monis a läh eis ä ansainnan on ha ai u ole an mo i oi ua joko pakkona ai alin ana. Sen
aus alla oi olla oimeen ulon ii ämä ömyys, mu a myös mahdollisuus sii yä oisiin eh ä iin
si u yön myö ä. Mo ii ina oi olla myös lisäansio kiinnos a an si u yön myö ä ja elämän apaan
ai elämän aiheeseen lii y ä alinna . (Bambe y & Campbell 2012) Lisäksi kyse ei ole aina a-
linnas a ai pakos a, aan pää ymises ä ämänkal aiseen ansio yöhön ie ynlaisen u akehi yksen
kau a. Tilas ojen mukaan yhdis elmä yö ä eke issä on ma alan palkka ason pal elualan am-
ma ilaisia ja oisaal a e a ain ko kei a ansioi a hankki ia asian un ijoi a (ks. Me ja Kauhasen
ekis e iaineis oon pe us u a analyysi ässä julkaisussa). Mo ii i oi a pe us ua oimeen ulon
pakkoon ja oisaal a alin oihin (Bambe y & Campbell 2012). Toimeen uloon lii y ä syy oi-
a joh ua ilapäisis ä menois a ai olla keino olla asapaino aa ali yöllisyy ä pää oimessa si u-
oimen uloilla (Paxson ja Siche man 1996). Työllisyyden u aamisen näkökulmas a si u yö oi
olla myös keino sii yä oiseen yöpaikkaan ai aloi aa i sellinen amma inha joi aminen (Panos
ym. 2009).
Tässä lu ussa kiinnos uksen koh eena on yhdis elmä yön ekijöiden amma illinen p o iili
yhdis elmä yön ekijöinä ja syy ja aus a yhdis elmä yön ekemiseen. Huomio kohdis uu e i yi-
ses i yhdis elmä yön amma illiseen p o iiliin, sillä yö eh ä ien sisällön oidaan aja ella ole an
me ki yksellis ä u kimuksen kohde yhmälle eli ko keakoulu e uille. Työn sisällön on ha ai u
ole an psykologisen sopimuksen pe uski i myös yhdis elmä yössä (Raede 2018). Asian un ijak-
78
A ja Haapako pi
si pä e öidy ään pi kän koulu uksen ja asian un ijana oimimisen kau a, jossa akiinnu e aan
asemaa ins i u ionaalises i, asian un emuksen omaksumisen ja sosiaalis umisen kau a (Haapa-
ko pi 2009).
Yhdis elmä yön amma illisen p o iilin a kas elussa näkökulmana on eh ä ien ja niiden yh-
dis elmän a koi uksenmukaisuus. Jos ali yöllisyy ä joudu aan paikkaamaan muun alan aa i-
ma omilla eh ä illä, oidaan yhdis elmä yön aja ella ole an sisällöllises i epä yydy ä ä ja myös
oimeen ulon kannal a heikos i palki se a. Edelleen oidaan aja ella, e ä ansioiden hankkiminen
oimeen ulon u aamiseksi oisel a, ähemmän osaamis a aa i al a alal a ei ole a koi uksen-
mukais a. E i alojen amma ilais en asema ja heidän asian un emuksensa kysyn ä yöma kki-
noilla kui enkin aih elee, minkä uoksi heikommin yöllis ä illä aloilla ekijöiden on jous e a a
enemmän kuin esime kiksi yö oimapula-aloilla. Toisaal a si u yö ai jopa pää yö oi olla osa
elämän apaa, jossa a os ukse ei ä aina kohdis u yleises i a os e uihin yöma kkinoiden ase-
miin.
Tu kimusmene elmä ja aineis o
Tu kimusp ojek issa ke ä iin ie oa useis a läh eis ä ansioi aan hankki ien ansio yön malleis a,
eh ä is ä ja yön ekemisen ehdois a kul uu in, ekniikan, yh eiskun a ie eiden ja kauppa ie ei-
den ko keakoulu e uil a. Haas a el a ia e si iin sosiaalisen median kau a, u kimuksen ohjaus-
yhmän ja sidos yhmien kau a ja e kos ojen äli yksellä. Haas a elu kes i ä noin unnin ja
ne o eu e iin u kijan yöhuoneessa, kaupunginki jas on yösken ely ilassa ai haas a el a an
yö ilassa sekä puhelimi se. Haas a elu o eu e iin uoden 2019 ke äällä, kesällä ja syksyllä.
Haas a elukysymykse keski yi ä seu aa iin eemoihin: yöhis o ia, nykyisen ansio yömal-
lin aus a , pää yminen nykyiseen yhdis elmä yöhön, mo i aa io yöhön, yön sisäl ö, yön hal-
lin a ajallises i ja sisällöllises i, oimeksian ojen hankin a ai yösuh eiden e sin ä, oimeen ulo ja
ule aisuuden näkymä . Haas a elun eema oli a äljä ja haas a elu e eni ä myös haas a el-
ujen omien paino us en ja esille uomien eemojen mukaises i. Kysymykse muodos i a haas a -
elun pe us aken een, mu a ämän lisäksi haas a el ujen i se nos ama eema , ku en muu aman
haas a el ujen pe heeseen lii y ä jäsennykse , äydensi ä haas a eluaineis oa. Aineis o ki joi-
e iin eks i iedos oiksi u kimuspal elui a a joa assa y i yksessä. Aineis o analysoi iin sisäl-
öanalyysin mene elmällä. Lähes ymis apana oli ealis inen mene elmä a kas el aessa ansio yön
pe us ie oa eli ansio yön läh ei ä ja yö eh ä iä, ja kul uu inen kun kyseessä oli haas a el ujen
ulkinna ilan ees aan ku en nykyisen aseman jäsennys ja aus oi us. (Alasuu a i 2007).
Aineis os a nousi esiin neljä amma i yhmää:1) o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi ämisen
pa issa yösken ele ä , 2) media-alan amma ilaise , 3) kul uu ialan amma ilaise ja 4) ekniikan
alan amma ilaise . Näiden yhmien älillä oli joi akin yhden y iä eh ä äaluei a, jo ka ei ä kui-
enkaan ollee iden isiä. Esime kiksi o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi ämisen yhmässä oli
joh amisen eh ä äalue, joka oli myös yhden ekniikan alan amma ilaisen yönku ana. Joh ami-
sen malli kui enkin e osi si en, e ä edellisessä yhmässä koh eena oli henkilös ön kehi äminen,
kun aas jälkimmäisessä se oli yhdis elmä halli usamma ilaisuu a, joh amis a ja sijoi amis a.
Samoin aide- ja kul uu ialan amma ilaisis a osa ki joi i a ikkelei a omal a kul uu ialal aan
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
79
leh iin, mikä muodol aan muis u i jou nalismia. Pää oimis en jou nalis ien yön kohde ja sen
ehdo oimeen uloa uo ana ansio yönä oli kui enkin yön ekemisen ehdoil aan ja yömene el-
mil ään sekä e iikal aan askaammin la au unu . Koulu us ai ope aminen oli kaikille yhmille
yh einen eh ä ä, jonka me ki ys ansio yön kokonaisuudessa aih eli. Yksi äise luenno oli a
yleisempiä kuin aki uinen ope aminen. Vaki uinen ope aminen ky key yi ins i u ionaalisiin
käy än öihin, kun yksi äisen luennon pi ämisessä saa oi pi äy yä oman asian un emuksensa a-
assa.
Aineis on koodauksessa ihen yi ä seu aa a eema : yhdis elmä yö yöhis o ian ja kumossa,
yhdis elmä yön eh ä ien sisällö ja niiden älise suh ee , monis a läh eis ä ansioiden hankin-
a yön palapelinä; yön kiinnos a uus ja i sellisyys mo i oijana, yön ajallinen ja sisällöllinen
hallin a ja ule aisuus; syy , mo ii i ja aus a yhdis elmä yölle. Teema kui enkin aih eli a
amma i yhmi äin, mikä lii yi näiden yhmien asemaan ja amma illis en p o iiliensa e oihin.
Selkein e o oli ekniikan alan amma ilais en asema yhdis elmä yön ekijöinä, sillä siihen ei lii y-
ny oimeen ulon epä a muuden unne a oisin kuin muissa yhmissä. Vaikka missään amma -
i yhmässä ei ollu äydellis ä pakkoa hy äksyä mi ä ahansa ansio yö ä oimeen ulon u aami-
seksi, ekniikan alan amma ilaisilla kyse oli sel immin alinnas a.
P ojek issa ke ä iin kaikkiaan 45 haas a elua. Valikoin ähän u kimukseen analyysiin 32
haas a elua pi äen k i ee inä samankal ais a kul uu is a posi io a jonkun edellä maini un yh-
män edus ajana ja yöelämässä kannuksensa hankkineena amma ilaisena sekä haas a elun si-
sällöllises i ii ä änä ka a uu ena suh eessa ässä esi e yihin kysymykseen. Haas a eluaineis-
ossa paino ui a naise , sillä hei ä oli 23 mies en osuuden ollessa 9. Mies en ja nais en osuude
jakau ui a amma i yhmi äin seu aa as i: o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi äminen– yh-
mässä oli 2 mies ä ja 10 nais a, kul uu ialan yhmässä 2 mies ä ja 7 nais a, media-alan yhmässä
3 mies ä ja 2 nais a, ekniikan alan yhmässä 2 mies ä ja 4 nais a. Heidän ikänsä aih eli a 30
ja 65 älillä. Aineis on naisenemmis öisyys äy yy o aa huomioon uloksia a ioi aessa, aikka
analyysissä ei ollu mahdollisuu a o eu aa sys emaa ises i sukupuoleen lii y ää ulos en a i-
oin ia. Aikaisempien u kimus en mukaan nais en yöp o iilissa on kul uu ialalla enemmän ai-
een y imes ä e äällä ole ia eh ä iä kuin miehillä (Hesmondhalgh & Bake 2015). Konsul ialalla
maskuliininen oimin amalli uo aa sukupuolen mukaan epä asa-a oisia yöu ia mies en eduk-
si (Kum a & Vinnicombe 2008).
Yleisin ansio yön malli (Taulukko 1) oli palkka yön ja i sensä yöllis ämisen yhdis elmä,
mu a myös palkka yösuh eiden yhdis elmä ja yhdis elmä yö i sensä yöllis äjänä oli a ki jossa
mukana. Taulukossa on maini u myös yhdis elmän yh enä muo ona sellaise malli , joissa on
yö ömyys yh enä osiona. E i yises i aide- ja kul uu ialalla koe iin aika ajoin yö ömyysjak-
soja ai ali yöllisyy ä joko oimeksian ojen ai p ojek ien puu uessa ai palkka yön puu umi-
sena. Taulukossa 1 esi än yhdis elmä yön p o iili poikkileikkaus ilan een haas a eluhe kellä.
Nämä p o iili eli palkka yön ja i sensä yöllis ämisen yhdis elmä saa oi a kui enkin muu ua
nopeas ikin e i yises i o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi äminen – yhmässä ja kul uu ialan
amma ilais en yhmässä.
80
A ja Haapako pi
Taulukko 1. Amma i yhmä, koulu us aus a, ikä ja ansio yön malli
Amma i yhmä Koulu us aus a Ikä Ansio yön malli:
i = i sensä yöllis äjä,
p = palkka yö,
= yö ön
Konsul i – o ganisaa ioiden ja
osaamisen kehi äminen
Talous iede 7, yh eiskun a- ai käy .
iede 5
45–55 . 6 kpl
56–65 . 6 kpl
p ja i = 10 kpl
p , i ja = 1 kpl
i ja = 1 kpl
Taide- ja kul uu ialan amma i Esi ä ä aide ja la as us 4, alo-
ku aus 2, kul uu i uo aminen ai
as aa a 3
30–40 . 7 kpl
41–50 . 2 kpl
p ja i = 5 kpl
p = 2 kpl
i = 1 kpl
p , i ja =1 kpl
Media yö, iedo us Yh eiskun a iede 5 40–50 . 3 kpl
51–65 . 2 kpl
p ja i = 3 kpl
i = 2 kpl
Tekniikan alan amma ilaise Teknisen alan ko keakoulu us 6 40–50 2 kpl
51–65 . 2 kpl
ei ie oa 2 kpl
p ja i = 4 kpl
p = 2 kpl
Kysyn ässä u kimuksessa: i) onko yhdis elmä yö mielekäs ja a koi uksenmukainen amma-
illises i ja ii) millaisia syi ä, mo ii eja ja aus oja monis a läh eis ä ansainnassa on? Ta kas elen
seu aa issa lu uissa näiden amma i yhmien ansio yömalleja, eh ä äyhdis elmiä, syi ä useis a
läh eis ä ansioiden hankkimiseen ja heidän yöhis o iaansa sil ä osin, kun sillä on me ki ys ä
nykyisen ansio yömallin a kas elussa.
Analyysi
O ganisaa ioiden ja osaamisen kehi äminen - konsul i yö
Jälki eollisessa yh eiskunnassa keskeinen muu oksen endi on painopis een sii yminen uo an-
nos a pal eluihin, joissa ie o ja ylipää ään imma e iaalinen o a keskeisiä joko yön koh eena
ai osana uo an oa. Pal eluna uo e un asian un ija yön me ki ys ko os uu ie oon ja pe us u-
an uo annon ja pal eluiden kas un johdos a ja yöma kkinoiden sään elyn pu kamises a (Neal
& Mo gan 2000). Lisään y ä ulkois aminen ja pal eluiden hankin a o ganisaa ion ulkopuolel a
muu aa yön o ganisoin ia e ikaalises a, isojen y i ys en hie a kkisis a jä jes elmis ä ho ison-
aalisiksi usean y i yksen ai yöo ganisaa ion e kos oksi (Boje & Fu åke 2003).
Pal eluis e u asian un ija yö on laajen unu ja kas anu . Aikaisemmin o ganisaa ioiden pe-
us eh ä inä ja muodol aan ja ku ina kokopäi äisinä yösuh eina o eu e uja eh ä iä os e aan
yhä useammin pal eluina. Näi ä uusia pal elumuodossa ole ia asian un ija eh ä iä ku su aan
”uusimmaksi asian un ijuudeksi”, ”edis yneeksi liike oimin a-asian un ijuudeksi” ai ”konsul-
oi aksi asian un ijuudeksi”, jo ka ku aa a yön luonne a pal eluo ien oi uneena ja heikos i
ins i u ionaalis uneena asian un ijuu ena (Maes ipie e 2016). Konsul ipal elui a a joa a kan-
sain älise ja ko imaise konsul iy i ykse ja i sellise konsul i . Konsul ipal elui a hanki aan
mää äaikaisina ja a kas i aja uihin eh ä iin ja a koi uksiin kohdenne una joko oimeksian-
omuodossa ai lyhy aikaisina yösuh eina.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
87
doksi, jossa aloudellinen iski sii yy ansioiden kokoamises a oimi ajille (Jou nalis ilii o 2017;
ks. Pöyh ä i ym. (2016). Toimi us yön ulkois aminen ja eelance eiden mää än kas u on ha ai u
samankal aisena Eu oopassa ja Yhdys alloissa (Downie & Schudson 2009; Ro wilm 2014). Työn
luonne muu uu epä akaaksi ja ennakoima omaksi, mikä heijas uu myös p o essio yön uudel-
leen muo oiluun (Waisbo d 2013).
Toimi us yö ei kui enkaan ka oa ai ku jis u o aalises i, aan seu auksena näis ä kehi ysku-
luis a on media yön agmen oi uminen e ilaisilla ehdoilla eh ä äksi media yöksi ja oimi us-
yön laadun hajau umiseksi (Pöyh ä i ym. 2016). Vaka a jou nalismi on nykyisin ää ipää p o-
ession a opohjaa ja amma illis a kunnianhimoa yydy ä äs ä oimi aja yös ä (Kan ola 2013).
Toisessa ää ipäässä o a sisällöl ään ke eä ja almiis a ma e iaalis a uo e u ju u . Riippuma a
oimi us yön laadus a ansioiden hankin a ja uusien oimeksian ojen e sin ä on oimi ajille koko-
päi äis ä yö ä. Työllisyyden hallinnoin i on eelance - yön a kea. (Halpin & Smi h 2017, 343).
Jou nalis ilii on kokoamien jäsen ie ojen mukaan palkka yösuh eessa ole illa aki uinen
yösuhde on edelleen sel äs i yleisin yösuh een muo o, mu a sen innalla o a yleis ynee mää-
äaikaisuus ja ” a i aessa paikalle ku su a issa” – sopimusmuodo . Nämä kui enkin aih ele-
a sel äs i medialajei ain. Lii on kyselyyn as asi kui enkin ain 15 p osen ia jäsenis ä, jo en
uloksia oidaan pi ää lähinnä suun aa an a ina. (Jou nalis ilii on Työma kkina u kimus 2020).
Jou nalis ilii on eelance eiden yöoloja koske a sel i ys ke oo ulojen hajau uneen monis-
a läh eis ä saa a is a ansioihin: jou nalismi (57 p osen ia), ma kkinoin i ies in ä (11 p osen -
ia), iedo us (neljä p osen ia), koulu aminen (kaksi p osen ia), muu alan yö (13 p osen ia)
ja muiden alojen ulo (sei semän p osen ia). Kyselyyn as anneis a kolmasosa on jou unu yy-
ymään asemaansa eelance ina, mu a al aosa haluaa edelleen ja kaa eelance ina eikä alal a
pois halua ia juu i ole. E i yises i pi empään eelance - yö ä ehnee ja useammalle kuin yhdelle
oimeksian ajalle yösken ele ä aja ele a juu i ämän a an sopi an heille pa hai en. Kyselyn
as ausas e on ollu unsas 10 p osen ia ja uloksia oidaan pi ää si en suun aa an a ina. (Jou -
nalis ilii o. F eelance eiden yöma kkina u kimus 2018)
Toimi us yön agmen oi uminen näkyy si en, e ä jou nalismin a on nähdään heiken y än
yh eiskunnassa esime kiksi jou nalismin me ki yksen kiel ämisenä demok a ian ylläpi ämisessä
(P es on 2009; Zelize 2013). Huoles u a aa onkin se, e ä monimu kais u a yh eiskun a a i -
see en is ä enemmän laadukas a iedon äli ys ä demok a ia-näkökulmas a, mu a samaan aikaan
jou nalis isen yön ekemisen ehdo o a ullee a sin aa i iksi.
Jou nalis i, iedo aja ai apah uma alouden amma ilainen?
Haas a eluis a äli yi kaksi jänni e ä, jo ka oli a media-alan yön muo oilun aus alla. En-
simmäinen oli jou nalismi ansio yönä. Media alo o a muu anee aki uisia palkka öi ä ee-
lance -palkkioilla ai ma alapalkkaisilla osa-aika öillä o eu e a iksi ja samalla palkkio o a
laskenee . Toisena pii eenä on aki uisessa palkka yössä jou nalis eina yöskennelleiden yö ah-
din ki is yminen. Muu os en aus alla on media-alan mu os. Media alo o a sii ynee pö ssi-
yh iöiksi ja samaan aikaan leh ien ilaus ulo o a laskenee . Media on neljäs al iomah i, mu a
samalla se nouda aa liike-elämän a ionali ee ia eli ähin ään kanna a uuden eh oa.
88
A ja Haapako pi
Media yö ä ja jou nalismia o eu e aan kui enkin myös muu akin a ionali ee ia nouda a-
illa sek o eilla, minkä myö ä oimi us yön ehdo aih ele a . Toimi us yön koh ees a ja aihepii-
is ä iippuen joukko iedo us a oidaan ehdä niin liike oimin ana kuin jä jes öjen ai julkisen
sek o in iedo uksena. Esime kiksi kul uu ia koske aa oimi us yö ä ehdään julkisen, yksi yi-
sen ja kolmannen sek o in o ganisaa ioiden osa eh ä änä. Työelämän kysymys en oimi us yö ä
saa e aan ehdä aas suu ile ikkis en sanomaleh ien ja amma iyhdis ys en iedo uslehdissä sekä
julkisen hallinnon yöelämän kysymyksiä käsi ele issä julkaisuissa.
Haas a eluis a äli yi oimi us yön aloudellis en eh ojen ja yön ekemisen eh ojen kehys,
jonka sisällä oimi aja eki ä alin oja, e si ä aih oeh oja ja osin uusia ansio yön muo oja.
Yleisjou nalismissa amma ilaise jou u a , e i yises i pienissä medioissa, ekemään ju uja laa-
jal a alueel a, kun osa jou nalis eis a pys yy keski ymään ie yihin aloihin ja ka u amaan
asian un emus aan näillä aloilla.
Jou nalismin ja sen lähialojen aja on liuku a e i yises i ansio yön hankkimisessa. Tiedo us
on oimi aja yön naapu iamma i, mu a sen muo o aih elee hallinnollises a iedo us yös ä
asian un emus a aa i aan apo i yyliseen iedo amiseen. Haas a eluis a uli esille myös an-
sioiden hankkiminen käännös en ja oikolukujen ekemisenä kus an ajille ja apah uma alouden
juon amisen eh ä ä laajene ana oimeen ulon läh eenä.
Haas a elluis a jou nalis eis a neljä yhdis i palkka yö ä i sensä yöllis ämisen e i muo oihin
eli eelance - ki joi amiseen ja lasku uspe iaa eella ai yksiny i äjänä oimimiseen. Heis ä kol-
me oli miehiä ja kaksi naisia. Kaksi heis ä oli noin 60- uo iai a ja kolme 40–50- uo iai a. Heis ä
kaksi oli opiskellu pää oimises i iedo usoppia, ja muiden u kinno oli a yleis en yh eiskun a-
ai humanis is en ie eiden aloil a. Ta kas elun koh eena o a jou nalis eina haas a eluhe kel-
lä oiminee ai aikaisemmin kokopäi äisinä ollee ja nykyisin ilapäises i keikkoja eke ä . He
oli a aloi ellee oimi ajan u aa jo opiskeluaikoinaan. Alalle pääsy oli ollu e a ain helppoa
yksi äis en leh iju ujen ki joi amisen kau a. Keikkojen lisäksi he oli a hankkinee ansioi a
myös muis a läh eis ä ennen kuin pääsi ä palkka yöhön ai akiinnu i a eelance yönsä sii-
nä mää in, e ä pys yi ä hankkimaan oimeen ulonsa sen kau a. Heille kyse oli mo i aa ios a
jou nalismiin.
Ja kyl se a allaan lii yy siihen, ehkä oisin aja ella, mis ä mä maini sin sillon alussa,
e ä jo opiskeluaikana mä oon py kiny ki jo aa monipuolises i e i leh iin. E mä oon
ki jo anu, myös melkein ilmaseksi joskus, sillon ihan opiskelujen aika-, opin ojen alus-
sa (joihinkin leh iin). (Mies, oimi aja, 40–50 uo a)
Toimi us yön luonne mahdollis aa alalle pääsyn lyhyiden keikkojen kau a, mu a samalla se
usein aken eis aa yön koos u aksi useis a e illisis ä oimeksiannois a koos u aksi. Ala koos-
uu iedon äli ämisen ken äs ä, jossa jou nalismin lisäksi on mui a, enemmän ai ähemmän
si ä lähellä ole ia asian un ija eh ä iä. Tiedo us eh ä ä saa a a ulo ua jou nalisminkal aises a
ju ujen ki joi amises a hallinnollisiin eh ä iin. Tapah uma alous oi olla k ii is en seminaa i-
en haas a elu eh ä iä ai iih eellisiä juon o eh ä iä. Oman alan ope us eh ä ä puoles aan o a
oman alan yön ja sen ken än asian un ija yö ä.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
89
Analyysissä ii is yi jou nalismin ee inen eh ä ä ja sen o eu amisen jänni ee . Ku en kul -
uu ialan amma ilaisilla, jonkinlainen a e yh eiskunnallises i me ki ä ään ki joi amiseen
kan oi amma illisena ee isenä koodina. Ilmiö uli esille e i yises i is i ii a ilan eissa, joi a nousi
ansio yön ja ”ku sumuksen” älisis ä jänni eis ä ja e i oimeksian ojen älisis ä jänni eis ä.
Rii ä än ansio ason saa u aminen ja jou nalis i yön a oi eiden älinen jänni e pe us ui
ensinnäkin siihen, e ä palkkio ei ä ko in usein as annee eh ä än aa i uus asoa ja siihen
a i a aa aikaa. Teh ä än o eu aminen palkkion kehyksessä laskisi amma illis a asoa ja joh-
aisi u hau umiseen. Teh ä än o eu aminen si en, e ä se olisi amma illises i ii ä än kun-
nianhimoinen aas ennus aisi a sin pien ä palkkio a yö un ia kohden. Toisaal a a jolla ei ol-
lu unsaas i aa i ia ja kiinnos a ia oimeksian oja, mikä kannus i jous amiseen jälkimmäisen
aih oehdon mukaises i.
No (X-leh i) on yks, si (Y-leh i) on yks. Teen sa unnaises i, sillon ku een een isoja e-
po aaseja koska niis ä mä ykkään ehdä ja, siellä ne saa ilaa ja mulla on hy ä yh eys
os a aan uo ajaan siellä. Ja älillä se on, ailahdellu se e kuinka paljon haluan ehdä,
ai ii sin. Siellä on se ko auksen mää ä e a una siihen yönpanokseen, niin sen
pi ää olla joku aihe mis ä mä oikeen, palan ja haluan ke oa sii ä, jo a mä een heille.
Koska en kui enkaan saa yh ä paljon ahaa kuin jos ekisin muualle. (Nainen, oimi a-
ja, 40–50 uo a)
F eelance ina oimiminen mahdollis i jous a as i yhdis elmä yön ekemisen, mu a yleis ä oli
myös eelance iuden ja palkka yön yhdis äminen. Työsopimuksiin ki ja aan oisinaan e i yisen
kilpailluilla aloilla kilpailukiel osopimuksia eli py i ään ehkäisemään yön ekijän amma illis a
oimin aa yösopimuksen aikana ai sen jälkeen kilpaile assa y i yksessä. Media-alalla ei haas a-
el ujen mukaan kui enkaan ollu ällais a käy än öä, mihin syynä oli ainakin epä yypillinen yö
esime kiksi ansioil aan ma alaksi jää änä osa-aika yönä. Kiinnos a aa ässä on se, e ä yönan-
aja ie ää maksamansa palkan ole an ma ala, mu a ole aa yön ekijän sii ä huolima a ole an
halukas ja kamaan. Oheisessa lainauksessa oimi aja näki lehden sisällön a okkaana ja komp-
omissina eki puolipäi äis ä palkka yö ä ja hankki oises a media alos a isompia uloja asapai-
no aakseen alou aan.
Mä ilmo in onne (X-leh een) e mä aion olla än uoden loppuun apaalla siel ä ja een
mui a hommia. Ja ne hy äksy sen koska ne ie ää, ne on ollu kyl osi eiluja e ne kyl
ie ää sen e ä ne ei pys y maksaa niin hy ää palkkaa ja ymmä ää sen e ä ei, kun on
pe heellinen niin ei äl ämä ä oo, niin helppo ehä öi ä siellä. (Mies, oimi aja, 40–50
uo a)
Toimi ajan yöhön lii yy aloudellis en eh ojen lisäksi ins i u ionaalisia aken ei a, jo ka oi-
a luoda es ei ä oimeksian ojen ekemiselle. Kyse on myös jou nalismin e iikkaan kuulu as a
iippuma omuudes a, jo a on aikea o eu aa keski y än median ken ällä. Jänni ei ä nos i jää-
iyden aa imus, johon alla ole an lainauksen an anu haas a el u oli ö männy ha ai essaan
ole ansa jää i ki joi amaan jois akin ajankoh aisis a asiois a leh i alosidoksensa uoksi. Suu i
90
A ja Haapako pi
media alo omis i mon a leh eä, mikä oimi ajan mukaan hankaloi aa asiajou nalismin keski-
näis ä al on aa.
Mikä on nimenomaan si ä a okas a siinä e ä, onks se sun mieles ä ee ises i semmo-
nen asia, mi ä sä aja eli e ä ämmönen pi ää ehdä ai onks ää kiinnos a a asia?
V: No yks pe uskysymys oli jus e , kukaan muu ei ee ä ä. E kun ää ins i uu io omis-
aa niin mon a leh eä, niin ne oma lehde ei ä oi a kis aa eikä k ii ises i ase aa nii ä
samoja kysymyksiä. (Nainen, oimi aja, 40–50 uo a)
Haas a elluis a kaksi oimi pää oimises i jou nalis in eh ä issä ja he yhdis eli ä leh iju ujen
ki joi amis a useaan mediaan. Toisella heis ä oli myös mui a oimeen ulon läh ei ä. He oli a
saanee oimeksian oja pohjoismaisis a mediois a, jo ka pa emmin palki se ina nos i a keski-
mää äis ä ansio asoa ja mahdollis i a asapaino elun amma illisen a oi e ason ja ii ä än an-
sio ason älillä.
Nii e nää, (X:n) keika on ihan, e koen e ä ne on ihan hy iä. Ja si e ällä he kellä mä
oon ehny, mä ein puol ois a uo a myös yhdelle X-lehdelle ai ki jo in (muulla kuin
suomen kielellä) mu e siin oli kans. ( ) ku mä oon aikasemmin ki jo anu eenä Suo-
messa, niin siel on ollu kyl paljon ma alamma ne palkkio . ( ) Mu kui enkin mä koen
e ä ilanne on, e se ois olla pahempi. (E ä) mä saan kui enkin säännöllises i keikkoja
siel ä X:l ä, ja mä een kolme päi ää iikossa (ko imaiselle media alolle). (Mies, oimi -
aja, 40–50 uo a)
Ju ukeikkojen saaminen media alon ulkopuolel a jä jes öil ä oli akaa a uloa, sillä ju ujen
ooli ei ollu myy ä än uo een apainen ku en leh i aloissa. Haas a el ujen alou a asapaino -
i a ämän yyppise oimeksianno . Tiedo us- ai muulla a oin asia eks in ki joi aminen uli
lähelle jou nalismia, mu a ilaaja ahon poikkeaminen medias a sii si si ä alla ole an haas a elu-
lainauksen an aneen oimi ajan mukaan pii un e an iedo uksen puolelle.
Haas a elija: E sulla kumpikin on se oimi aja ja si en iedo aja ( yönä)?
Haas a el a a: Joo ja mä nään e jos (X sää iö) maksaa mulle epo aasis a niin eihän
se oo jou nalismia. Vaikka een sen samalla a alla, ku en ekisin jou nalis ina. Mu ei
ihan. Si se on iedo amis a, mun mieles ä. (Nainen, oimi aja, 40–50 uo a)
Jou nalismiin lii yy myös a oin iedon äli äminen ja ulkin a kansalaisyh eiskun aan, ja
ässä mielessä muiden kuin pe usjou nalismin oimeksianno koe iin sulje ummaksi. Toisella
pää oimisis a oimi ajis a oli ki jo mui a eh ä iä, jois a osa oli asian un ija eh ä iä ja osa am-
ma ialan ulkopuolel a. Asian un ija eh ä ä oli a ope us a ja iedo us eh ä iä. Amma ialan ul-
kopuolise eh ä ä lii yi ä haas a el ujen elämän apaan, jossa maaseudun elinkeino a josi a
pien ä lisä uloa. Tulonhankin a oli o eu unu luon e as i elinympä is ön a joamis a mahdolli-
suuksis a, joi a hän pys yi yhdis ämään oimi ajan yöhön ajallises i ja maan ie eellises i.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
91
Sii ymä oimi aja yös ä naapu iamma eihin
Toinen yhmä media-alan amma ilaisia oli aikaisemmin pää oimises i oimi ajan yö ä ehnee ,
jo ka oli a sii ynee pää oimisiin iedo us eh ä iin ai apah uma alouden keikka öihin. Tämän
aus alla oli äsyminen oimi aja yön kuo mi a uu een, sillä uo o yö ja ja ku a ma kus ami-
nen uu u i a ja hai asi a pe he-elämää. Myös yö ahdin kiih yminen yhdessä as uun kas a-
misen kanssa oli sysänny näi ä jou nalis eja auhallisempaan iedo us yöhön.
Haas a elija: No miks sä sii yi (X o ganisaa ioon iedo ajaksi) si en?
Haas a el a a: Kyl se no siin oli e inäisiä asioi a, lapse oli aika pieniä ja se e mä olin
(X o ganisaa iossa), oinu semmoseen keskipo aaseen siellä ikään kuin pääs ä aikka
uo ajaksi, ai muu a jos olisin halunnu mua ei kiinnos anu se kyllä yh ään, e mä
olin kiinnos unu sii ä uu is yös ä mu se oli, se on kyl siihen aikaan si kun uu ise uli
mobiiliin esime kiks, kunnolla se median mu os sosiaalinen media ja se äysseu an a
koko aika, ni se oli hi een kokopäi äs ä ja mulla mä laskin joskus, e mul oli 13 e i
aikaan alka aa yö uo oa. (Mies, iedo aja, 40–50 uo a)
Tämän haas a ellun media-alan amma ilaisen mukaan kokopäi äiseen oimi ajan palk-
ka yöhön oli a kuulunee myös suu en media alon o ganisa o ise ja hallinnollise käy ännö ,
jo ka oli a aika ajoin syönee hänen yömo ii iaan. Taus alla oli myös media alossa meneillään
ollu yön o ganisoin i, jolla oli sii e y oimi us yö ä eelance eille ja keski e y koo dinoin ia
supis u an oimi uskunnan yönku iin.
Kyllä ny on jollakin lailla paljon helpompi ehdä öi ä kun aikaisemmin (usean) pomon
alaisuudessa. Mä en ollenkaan k i isoi näi ä pomoja sillä lailla, mu kun se on al a a se
hie a kia, niin se kokous en mää ä ja se pää ös en eon aikeus jollakin lailla on, mu se
kyl pikkusen ukahdu i mun omaa luo uu a. Kun aina oli si e kui enkin joku pomo
ois a miel ä, kun joku oinen pomo joka jo oli jonkun pää öksen ehny, niin älillä uli
semmonen olo e ei apua, äshän, no ny se meni jo. Ny o a ju uu ja o a haas a eluu
ei enää kanna a ehdä, kun se meni jo. (Mies, apah uma alousjuon aja ja oimi aja,
51–65 uo a)
Toimi aja apo oi a u asii ymän kohen aneen elämänlaa ua, sillä aa i a media yö saa -
oi olla myös uh aus elämänkokonaisuuden näkökulmas a. Leh iju ujen ai -keikkojen ekemi-
nen uuden pää oimen ohella ja koi kui enkin heidän jou nalis isen yön pe inne ään. Tällaisia
öi ä he sai a aikaisemmassa u a aiheessa ka uneiden kon ak ien kau a. Toimi ajan yön jul-
kisuus oi uusia keikkoja niille, jo ka aki uises i hankki a oimeen uloa oimi ajan yös ä, ja
iedo ajana ai apah uma aloudessakin oimi ille.
Haas a elija: Eli uleeko nää sun ju upyyn ös ulee a allaan joidenkin e kos ojen
kau a mi ä ei pys y ehkä aina si jälji ämään e ä mikä se on, mu a jo enkin se lii yy
siihen sun oimin aas ehkä, olisko näin?
92
A ja Haapako pi
Haas a el a a: On. Ja mä oon ollu sekä (lehdessä e ä isossa media alossa), y i äny eh-
dä monipuolises i, monis a. E si ä kau a ehkä. En iedä mi en muu oimi aja näkee
mu ai jo ku oimi us en esimiehe . Mu myös sillon iis uo a si en kun ki jo in
X-leh een ( ) E kyllähän si ä kau a uli myös näky yy ä, ikään kun. Ja si en e kos-
o e , mul on a allaan se hy ä onni e mä oon oiminu Helsingissä. (Mies, oimi aja,
40–50 uo a)
Haas a eluis a uli esille si ou uminen yh eiskunnalliseen osallis umiseen oimi us yön
kau a jou nalismin ee isen koodin myö ä. Tähän lii yi myös py kimys o eu aa jou nalis isia
ideaaleja oimi aja yön naapu iamma issa eli iedo ajan yössä. Toimi aja yön p o essionaali-
suus aa i oisaal a ja ku uu a amma inha joi amisessa, mi ä jou nalis inen si u oimisuus ei
ukenu .
Vielä ehkä sillon kun lähdin (X-o ganisaa ioon iedo ajaksi) niin aa elin, e ä mä oi-
sin pala akin oimi ajan hommiin e ähän ka oo ä ä. Mu kyl se niin iukaks eh iin
ja on muu unu koko ala niin paljon ( ). Jou nalismi on jou nalismii ie ys i, mu a on
niin paljon menny asia johonkin suun aan, e ä en pys yis päi i ämä ä ie o ai ojani
ekeen esime kiks semmos a uu is oimis o yö ä, mu si on päässy ehkä aika lähelle e
on julkishallinnossa mun ei oo a innu y i ää ihe pes ä, ai myydä mi ään. (Mies,
iedo aja, 40–50 uo a).
Haas a el ujen eh ä ä ulo ui a pe in eiseen jou nalismiin, oimi us yön naapu i eh ä iin
eli iedo ukseen sekä asian un ija eh ä iin ku en ope us eh ä iin ja y imes ä hieman e äämmällä
ole iin apah uma alouden keikkoihin. Teh ä äp o iili nouda i Jou nalis ilii on F eelance eiden
yöma kkina u kimus a uodel a 2018. Lisäksi muu ama haas a elluis a oli ehny kus annus oi-
mi uksen alueelle kuulu ia keikkoja oimeen uloa u a akseen. Yhdellä haas a elluis a oli me-
dia-alan yön ulkopuolisia, pieniä uloja uo ia ansioläh ei ä. Haas a ellu oli a pää ynee opis-
keluaikojen leh iki joi elun kau a luon e as i näihin eh ä iin. Toimeksian ojen ka uminen
pe us ui a sinaisessa amma illisessa oiminnassa oimi aja yön julkiseen ooliin, jonka kau a
he lisäsi ä omaa unne uu aan.
Jou nalismin ee inen pe spek ii i oli haas a el ujen mukaan keskeinen yön mo i oija, mu a
ee isen koodin so el aminen koe iin oisinaan haas eelliseksi nykyisillä media-alan yöma k-
kinoilla. Media-alan keski yminen ja oimeen ulon pi s aloi uminen suh eessa yölle ase e uun
laa u aa imukseen oli a näi ä yöma kkinoiden haas eellisia pii ei ä.
Yhdis elmä yön aus alla oli a ainakin seu aa a yön ekemiseen lii y ä ehdo : ensinnäkin
yö ä a jo iin epä yypillisinä yösuh eina ku en osa-aika yönä ja eelance -pohjal a, ja oiseksi
palkkio saa oi a olla pieniä, minkä uoksi useis a läh eis ä ansain a oli a peen oimeen u-
lon u aamiseksi. Jou nalismin ku sumuksellisuus eli kiinnos us yh eiskunnallises i ä keiden
asioiden äli ämiseen ja oisaal a oimeen ulon ii ä yys ohjasi a asapaino elemaan kiinnos-
a ien eh ä ien ja oimeen ulon u aamisen älillä. Media-alan ulkopuolisiin eh ä iin mo i oi
oimeen ulon äyden äminen, mu a oisaal a ässä u kimuksessa esille ullee yhdis elmä yö
oli a mielekkäi ä joko sisällön ai elämän apaan lii y ien si u eh ä ien myö ä. Kyse oli siis use-
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
93
an syyn mo i aa ios a yhdis elmä yöhön. Sii ymä jou nalismis a naapu iamma eihin ai jou -
nalis isen yön osuuden ähen yminen yhdis elmä yössä lii yi ä joissakin apauksissa oimi us-
yön aa i uu een ja epäsäännöllisyy een, joka sopi huonos i yh een pe he-elämän ai ähemmän
yökeskeisen elämän a an kanssa.
Kul uu ialan amma ilaise
Kul uu ialan ja alalla yösken ele ien kas u on monessa suh eessa jälki eollisen yh eiskunnan
endien ulos a. Imma e iaalisen yön kas u ja laajen uminen o eu uu i seisa oisena ai een
ekemisenä ja pal eluis e una uo an ona, jos a ehkä näky impänä uu ena ilmiönä on nykyisin
apah uma alous. Tapah uma alouden olennainen pii e on sen lomi uminen muiden pal elui-
den ja jossain mää in myös ha as usluon eisen oiminnan kanssa. Näin uo an o on ke ju unu
monien oimijoiden oisis aan iippu aksi monialaiseksi ekemiseksi.
Työn kon ingen i luonne o eu uu kul uu ialan yhdis elmä yössä. Alan yö oima al aisuus
ja yön aa i a luonne ylläpi ä ä kul uu i yön kysyn ää, aikka kul uu ialan amma ilaisille se
ei aina a joakaan kokopäi äis ä oimeen uloa. Kon ingen in aseman muo oilu y i äjyydeksi on
ollu apa eagoida ilan eeseen kul uu ipoli iikan disku sseissa (Pyykkönen & S a um 2018).
Suomessa kul uu iala yöllis i yö oimas a lähes iisi p osen ia uonna 2018 ja Eu oopan
maissa osuus oli keskimää in 3,8 p osen ia yö oimas a (Eu os a 2019, 63). Suomessa nais en
osuus kul uu ialalla yösken ele is ä yöllisis ä oli noin puole (Eu os a 2019, 66). Kul uu ialal-
la yösken ele ien mää ässä on ollu iime uosikymmenellä hienois a kas ua. Samaan aikaan
myös yö ömyys on ollu keskimää äis ä yleisempää (SVT: Kul uu i yö oima Suomessa 2018).
Kul uu ialan yöllisille on ominais a e a ain ko kea koulu us aso koko Eu oopassa. Suomessa
kolmannen as een koulu uksen saanei a oli noin 60 p osen ia kul uu ialalla yösken ele is ä
(Eu os a 2019, 68).
Kul uu ialan amma ilais en ansio yö pe us uu yöma kkinoilla keskimää äis ä yleisemmäl-
le i sensä yöllis ämiselle, johon lukeu u a yksiny i äjyyden ja eelance - yön lisäksi amma in-
ha joi aminen ja apu aha yösken ely. Tilas ojen alossa Suomessa kul uu ialalla yösken ele-
is ä i sensä yöllis äjiä oli 28 p osen ia uonna 2018 (Eu os a 2019, 70). Osa-aika yö oli myös
keskimää äis ä yleisempää ja yhdis elmä yö ä eki 11 p osen ia kul uu iamma eissa oimi is a,
kun se keskimää in oli kuusi p osen ia (SVT, Kul uu i yö oima Suomessa 2018). Vi allisissa
ilas oissa ”kul uu ialan amma i ” on e a ain laaja käsi e (ks. SVT. Lii e aulukko 1. Kul uu-
ialojen a onlisäykse 2017), jo en ilas ojen ulkinnassa on syy ä a o aisuu een. Kul uu i-
alan amma ilais en ulo aso on e a ain ma ala, mu a aih elee alan ja amma in mukaises i,
anssin ja ku a ai een a jo essa ma alimpia ansioi a (ks. Rensuje 2015, 124). Työ ä on niukas i
a jolla palkka yönä, ja i sensä yöllis ämisen e ilaise muodo o a keino koo a oimeen uloa
(Rensuje 2015, 95–120). Tai eelliseen yöhön lii ymä ömän yön ansio o a me ki yksellisiä
oimeen ulon kannal a, mu a ämä aih elee alakoh aises i (CUPORE, Tai een ja kul uu in ba-
ome i 2019, 103).
CUPOREn sel i yksen mukaan ai een ja kul uu in alalla oimineis a lähes puole oli uoden
2018 aikana yöskennelly palkansaajana, mu a ain kahdeksan p osen ia aki uisessa koko-
päi ä yössä. Osa-aika yö oli e a ain yleinen palkka yösuh eessa ja sen osuus oli 28 p osen ia.
94
A ja Haapako pi
Y i äjinä oimi unsas neljäsosa ja yösken elyapu ahaa oli saanu 29 p osen ia. Työ ömyy ä oli
uoden aikana kokenu lähes neljäsosa. (CUPORE, Tai een ja kul uu in ba ome i 2019, 35–36).
Tai een ja kul uu in alan amma ilais en yö ä on jäsenne y useis a eh ä is ä koos u ana
palapelinä ai ulonmuodos uksen mukaan a kas el una monis a läh eis ä koos u ana ansioiden
hankkimisena. Tu kimuski jallisuudessa on keskus el u kul uu in ja ai een alan amma ilais en
yhdis elmä yös ä ja sen ky key ymises ä oimeen ulon äyden ämiseen useilla oimeksiannoil-
la ai keikka öillä. E i maissa ehdyissä u kimuksissa on ha ai u kul uu i yön monialaisuus,
moniamma illisuus ai hyb idi yö (Rensuje 2015; Linds öm 2016; Ansio, Houni & Piispa 2018;
Th osby & Pe e skaya 2017; Th osby & Zednik 2011; Haapako pi & Onnismaa 2014).
Aus aliassa on ha ai u ai een yhdis elmä yön koos u an usean yyppisis ä eh ä is ä, jois a
luo an yön osuus on unsas puole ajallises i mi a una. Tai eeseen lii y iä eh ä iä on neljäsosa
ja muu a ansio yö ä noin iidesosa uosina 2014–2015 ke ä yn aineis on pe us eella (Th osby
& Pe e skaya 2017, 61). Rensuje (2015, 74) esi ää Suomen as aa iksi lu uiksi 39 p osen ia, 44
p osen ia ja 21 p osen ia. Maakoh aise lu u ei ä kui enkaan ole suo aan e a a issa jo siksi,
e ä ”luo a yö”, ”kul uu i” ja ” aide” oi a saada e i maissa e ilaisia sisäl öjä.
Aikaisemmissa u kimuksissa so elle aankin Th osbyn ja Zednikin (2011) jäsennys ä ai een
alan yös ä jakona ai eeseen, ai eeseen lii y iin eh ä iin, ku en ope ukseen, ja ai een ulko-
puolisiin eh ä iin. Toimeen ulon u aaminen maini aan yleisimmin syyksi e ilais en eh ä ä-
alueiden ekemiseen (Rensuje 2015; Th osby & Zednik 2011), mu a myös u a aihe ja yksilön
aus a ja asema o a yhdis elmä yön aus alla (Th osby & Zednik 2011). Toisaal a on ha ai u,
e ä yhdis elmä yössä e i eh ä äaluee oi a lii yä oisiinsa mielekkääs i (Ansio, Houni & Piispa
2018; Haapako pi & Onnismaa 2014). Tu kimuksen ekemisen haas eena uodaan kui enkin esille
yhdis elmä yön eh ä ien luoki elemisen ongelma , sillä ka ego isoin ia on aikea ehdä yksise-
li eises i (Rensuje 2015, 74).
Tämän u kimuksen a oi eena oli u kia kul uu in alalla yösken ele ien amma illis a p o-
iilia yhdis elmä yössä ja jälji ää syi ä ja aus oja ämän yyppiselle ansio yölle. Yhdis elmä yön
amma illisen p o iilin a kas elussa näkökulmana oli eh ä ien ja niiden yhdis elmän a koi uk-
senmukaisuus ja kokonaisuus. Työhis o ian ja kumo nykyisen yhdis elmä yön aus ana oli osa
ämän kokonaisuuden jäsen ämis ä, sillä kyse ei ole ain mo i aa iois a ja syis ä aan yh ä lailla
polku iippu uudes a eli pää ymises ä oisiaan seu aa ien öiden ja kumon kau a ie ynlaiseen
yhdis elmä yöhön.
Taide- ja kul uu i yön y imessä
Haas a el uja a kas el iin ajoil aan aide a laajemman kul uu ialan sisällä, koska usea aidea-
lalla yösken ele ä oimii oimeen uloa u a akseen kul uu ialan e ilaisissa eh ä issä. Suomi
on kul uu i- ja aide yön ilana ja esu sseil aan a sin ajallinen ja e i yises i pienillä aloilla
kapea amma ilaisuus ei äl ämä ä akaa ii ä iä ansioi a oimeen uloon.
Tu kimuksen analyysin aus a-aja uksena oli Th osbyn ja Zednikin (2011) luoki us, jonka aja-
el iin so el u an hy in e a ain pieneen aineis oon. Analyysin myö ä eh ä ien luoki us a -
ken ui kui enkin o amaan huomioon e oja eh ä äluokkien sisällä sekä e i eh ä ien ky ken öjä
ja kon eks eja. Aja uksena oli eh ä ien mää i ely suh eessa ai een ja kul uu in y imeen, mu a
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
95
e illis en ka ego ioiden sijaan näkökulmaksi nousi ja kumo. Kul uu ialan yö eh ä issä on sisäl-
löllinen ja kumo, jo a mää i ää suhde alan y imeen eli ai eeseen. Ja kumo-näkökulmalla a oi-
e aan oisiinsa ky köksissä ole a eh ä ä ja ooli kul uu in ken ällä; eh ä illä on e i ah ui-
nen suhde i se y imeen. Ja kumon oisessa ää ipäässä on ai een ai kul uu in ydin eh ä ä , jos a
e ään y ä as ei ain oisen ai een ai kul uu in alueen eh ä ä , asian un ija eh ä ä , kul uu in
uo aminen ai ai een so el aminen e ilaisiin kon eks eihin sopi iksi sisällöiksi ja kul uu in
ie eise ai e äise eh ä ä .
Y imessä on ai een ekeminen, mu a haas a ellu ke oi a sen jakau uneen ai eellises i
ai kul uu ises i e i yisen kiinnos a iin ja haas a iin eh ä iin ja oiseksi u iininomaisempiin
eh ä iin. Valoku aaminen oi olla ai eellises i ko kea asois en eos en yös ämis ä, mu a yh ä
lailla paikalliseen leh een pikaises i o e uja, aikkakin amma illises i ko kealaa uisia ku ia ajan-
koh aisis a apah umis a. Haas a el una ollu aloku a ai een alalla unnus e u ku aaja ke oo
oman alueensa ke os uneisuudes a ja omas a ekemises ään ällä ken ällä yhdis ellen ai een ja
käy ännön alan aloku aus a. Hän näki ekemisensä yhdis elmä yönä nimenomaan e ilaisia a -
koi uksia ja kon eks eja yhdis ä ässä amma in ha joi amisessa. Syy e ilaisia a koi uksia a en
ku aamisessa oli pienessä asuinpaikkakunnassa, joka ei pys yny a joamaan mi a as i yö ä
ko keakoulu e ulle aloku aajalle.
Niin se ois jä ke ämpää (-) keski ys semmoseen yh een yyliin ja yh een, se on se sun
ah uusasia. Mu mun on pakko ollu ehdä niin e mul on niin monia nii ä e i ah uuk-
sia. Mu a kyl mä oon pikkuhiljaa sen näinä uosina alkanu kui enki si ki ey ää siihen
e ä, mun ydin on kui enki siellä semmosessa, ku ajou nalismis a ja, jou nalismis a ja
dokumen aa ises a aloku as a, ja e pys yn ku sumaan i seäni aloku aaja(ksi), joka
( aan) ki ey ää kaikenlaisen aloku aajan yön. (Nainen, aloku aaja, 40–50 uo a)
Toisena eh ä ä yyppinä ja kumolla oli eh ä ien laajen aminen muun ai een alueelle. Vii-
si haas a elluis a oli laajen anu ansio yö ään oisella ai een alalla. Yleensä kyse oli naapu i ai-
een alan si u eh ä is ä, eli aloil a, joilla oli luon e a ky kös oman alan pe us eisiin. Esime kiksi
esi ä än ai een alalla oimi a anssija eki si u öi ä myös ea e ille. Sii yminen ei kui enkaan
ole helppoa kaikilla aloilla, sillä pä e öi ymisen k i ee i oi a olla ko inkin iukkoja. Kilpailu
ahoi ukses a ei äl ämä ä anna mahdollisuuksia helppoon sisäänpääsyyn alalle. Seu aa assa
anssi ai eilija ke oo useamman ai een alalla liikkumises aan. Sii ymien aus alla on kui enkin
muodollinen pä e yys useammalla alalla.
Haas a elija: Onks nää, nää on nimenomaan anssin alueel a si en nää kaikki sun yö ?
Haas a el a a: Joo, e ne on kaikki. Tai ois ähän ehkä laajen aa e esi ä än ai een
alueel a.
Haas a elija: Laajensi ohon sillä a alla e se on se esi ä ä aide niin, onko anssin
lisäks jo ain muu a si en?
Haas a el a a: ( ) Ja niin kun kui enkin aika paljon, niin älleen e si se on niin, nää
on nää luoki elu ähän hankalii e ä mikä ny on mi äkin. Mu e ä kun olen ihan
asian un ija noissa ea e iasioissakin, niin sekin puoli kyllä hoi uu, jos a i aan. Pys-
96
A ja Haapako pi
yn ekee sellasiikin p oggiksii, mis a i aan ea e in un emus a. (Nainen, anssija,
30–40 uo a)
Esi ä än ai een luon eeseen kuuluu olennaises i maan ie eellinen liikku uus, minkä uok-
si esi ys jollakin kaukaisella paikkakunnalla on aloudellises i haas eellinen yöma kakulujen ja
yöajan lisään ymisen uoksi. Myös aidelai oksissa kas a a suun aus on aki uisen henkilös ön
ähen äminen ja uo an ojen ulkois aminen, mikä oisaal a lisää eelance- ai eilijoiden kysyn-
ää. Si en esi ys ai een alueella a jolla on enemmän eelance -pohjal a ai osuuskunnan kau a
eh ä ää p ojek ikoh ais a yö ä, mikä oi osal aan monipuolis aa näi ä eh ä iä eke ien amma-
illisia aus oja.
Ta allaan aika huonol a näy ää. Va sinkin ny oi ele isiopuoli mikä ny (TV-yh iö)
on ollu ässä aikamoinen, iso yöllis äjä. Ja, si e e mä oon ollu siel öissä () . Kaiken
kaikkiaan, aina pä kinä. Mu a, ny ei oo ollu si en, puoleen uo een sinne mi ään. ( )
Ja, ea e ipuole ku ne on niin kiinni aina nois a al ion osuus ahois a, niin seki ku se
aih elee uosi ain ai e mikä nii en ilanne on, niin si ä on osi aikee ennakoida ja
a ioida e mikä on, millonkaki. Mu a sehän on ihan selkee e ä ie ailijoi ahan ne a -
i see koko ajan niihin p oduk ioihin koska omaa äkeä, suunni elu äkeä koko aika,
ähenne ään. (Nainen, ea e iamma ilainen, 30–40 uo a)
Tai een ajojen luon e a sisällöllinen liuku uus esime kiksi anssin ja ea e in älillä oi
a jo a mahdollisuuksia liikkua useammalla alueella ja yhdis ellä eh ä iä. Toinen liikku uuden
äylä oli a i se oiminnan kau a a au u a yhdis elmä eh ä ä , jo ka oli a aloudellises i, oi-
minnallises i ai o ganisa o ises i yh eydessä oisiinsa. Näi ä yhdis elmiä oli a musiikin amma -
ilaisen laajen aminen ilapäisiin g aa ikon eh ä iin ja la as ajan media- ja pe o manssi ai een
alaan kuulu a p ojek i .
E ä mulla on menny se, mähän oon ehny siis la as us yön innalla koko ajan omia
ju uja. E ne on, usein on siis mä oon koonnu yö yhmän siihen ympä ille. Ja ossa
iime uosikymmenellä ein yhen kahden muun ka e in kanssa oikees aan. Me ol iin
semmonen ydin yhmä niin me eh iin, eh iinkö me ii isen p oggis a yhdessä. E se
on semmos a, eh iin, siinä oli a allaan o maa i, e me eh iin uo o ellen semmos a
sano aanko esi ys ai een apas a. Tea e i on ehkä oikee-, esi ys aide on ehkä lähempä-
nä, si ä. Esi ys ai eellisia eoksia ja si en ila eoksia, jolla oli aina joku emaa inen ai
sisällöllinen linkki oisiinsa. Ja si sano aan niin kun ämmös ä, ää on ehkä menny me-
dia aide a koh i enempi, oma ekeminen. (Mies, ea e iamma ilainen, 30–40 uo a)
Asian un ija eh ä ä ja uo aminen
Kolman ena eh ä ä yyppinä oli aide ai kul uu i asian un emuksen koh eena. Tässä u kimuk-
sessa sen so ellukse oli a ope aminen, oimi aja yö ja ai een ku a oin i. Asian un ija eh ä iä
si u öinään eke iä oli pä e öi äny asian un emus, pi kä kokemus ken ällä ja sen oimijoiden ja
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
103
Haas a el ujen mukaan osuuskun ien halli usjäsenyyde ai amma ijä jes öjen ak ii i ooli oli-
a oman alan oimin aa uke ina mielekkäi ä.
Kul uu ialan yhdis elmä yön muodo oli a a kas el a is a amma i yhmis ä sisällöllises-
i ki ja imma , mikä lii yy ainakin osin alan palkanmaksuky yn asoon ja ansio yömuo ojen
ki joon. Taide ja kul uu i o a kui enkin ekijöidensä mukaan e i yisen kiinnos uksen kohde,
minkä uoksi ala pysyy e o oimaisena sen pi s aloi uneisuudes a ja keskimää äis ä heikommas-
a ansio asos a huolima a. Kul uu in osuus yö oimas a on e a ain pieni, mu a kun o e aan
huomioon sen e ko uminen muihin pal elualoihin ja jopa eknologia-alaan esime kiksi media-
ai eessa, on sillä me ki ä äs i suu empi aiku us yöllisyy een.
Yhdis elmä yö oi olla yönä ja oimeen ulon läh eenä kiel einen ai myön einen ai siinä oi-
a yhdis yä nämä molemma pii ee . Vain oimeen ulon pakos a eh y keikka ie oima a oja ja
aikaa oman alan yöl ä ja oisaal a omaa ekemis ä ai alan oima a oja uke a yö on mielekäs ä
äyden ä änä oimeen ulona ja oimin ana. Toimeen uloa uke a ja oisaal a sisällöllises i miele-
käs, aikkakin kul uu in y imen ulkopuolella eh ä ä yö oli haas a elluille yleisin yhdis elmä-
yön muo o.
Kul uu in alalla oimiminen a aa äyliä ule aisuuden p ojek eihin, aikkakin epäsäännöl-
lises i ja aloudellisil a ehdoil aan niukkoinakin. Tämä polku iippu uus pi ää ä äkin amma -
i yhmää alalla, sillä sii yminen oiselle alalle on oimeen ulon hankkimis a isompi kysymys.
Tekniikan alan ko keakoulu e ujen ansio yömalli
Tekniikan alan ko keakoulu e ujen hy ä asema yöma kkinoilla oli aus ana heidän yhdis el-
mä yön mallilleen. Aikaisemman u kimus iedon pe us eella ekniikan alan ko keakoulu e ujen
ansio yön malli oli a sin pe in einen: oimeen ulon hankkimisen apa oli al aosalla aki uinen
kokopäi äinen palkka yö. Pää oiminen y i äjyys oli ähäis ä, mu a osa heis ä oli si u oimisia
y i äjiä. Si en epä yypillinen yö ai i sensä yöllis äminen yksiny i äjyy ä lukuun o ama a ei
ollu muiden ämän u kimuksen kohde yhmien apaan keino hankkia ansio uloja.
Tekniikan alan ko keakoulu e uilla oli e a ain hy ä yöllisyys ilanne, sillä Tekniikan aka-
eemis en jäsenis ä oli yö öminä ain noin kolme p osen ia ja lomau e una noin kaksi p osen -
ia 2021 (TEK Työ ömyys ilas o 2021). TEK:n jäsenkyselyyn oli as annu kui enkin ajaa puo-
le kyselyn saaneis a, mu a oisaal a i allise ilas o iedo ukei a TEK:n jäsenkyselyn uloksia.
Tilas okeskuksen ie ojen mukaan yliopis ojen ylemmän ko keakoulu u kinnon suo i aneis a
oli yöllisiä 81 p osen ia ja yö ömiä kolme p osen ia uosi u kinnon suo i amisen jälkeen;
as aa a lu u oli a amma iko keakoulu u kinnon suo i aneilla 80 ja neljä p osen ia uonna
2018 (Tilas okeskus 2020a).
Yliopis ois a almis uneiden yöma kkina u kimukses a (Koi unen 2018) käy ilmi, e ä ek-
niikan alan mais e i yösken eli ä usein jo u ansa alku aiheessa ain yhden yönan ajan pal-
eluksessa; heillä ei ollu ko keakoulu e uille yypillis ä ka koksellis a yöu aa almis umisen
jälkeenkään (Koi unen 2018, 40). Yliopis os a almis uneis a ekniikan alan ylemmän ko kea-
koulu u kinnon suo i aneis a 80 p osen ia oli aki uisessa kokopäi äpalkka yössä, kun esime -
kiksi lääkä eis ä mää äaikaisessa kokopäi ä yössä oli 38 p osen ia. Tekniikan alan yliopis os-
a almis uneille y i äjyys ai osa-aika yö oli ha inais a. TEK:n senio i u kimuksen mukaan
104
A ja Haapako pi
60- uo iaiden ja si ä anhempien jäsen en palkka yöu a oli a ollee akai a ja yönan ajao ga-
nisaa ion aih aminen ei ollu yleis ä; yö ömyy ä u allaan oli kokenu kolmasosa (TEK Senio-
i u kimus 2015).
TEK:n yöma kkina u kimuksen (2019) ie ojen mukaan 65 p osen ia jäsenis ä oimi asian-
un ija-asemassa, 21 p osen ia keskijohdossa ja 11 p osen ia ylimmässä johdossa. Keskijohdon
ja ylimmän johdon e o aminen oisis aan on keskeis ä, sillä ekniikan alan asian un ija eh ä issä
yön i senäisyys on ope a ionaalis a, mu a ei s a egis a eli suu en linjojen suunni elun yö ä
(Gleadle, Hodgson & S o ey 2012). Työhön lii y ä s a eginen i senäisyys on si en odennäköi-
sin ä as a ylimmässä johdossa.
Tekniikan alan amma ilaise oli a yleisimmin öissä yksi yisellä sek o illa (84 p osen ia).
Val iolla oimi kuusi p osen ia, kun asek o illa saman e an ja yliopis oissa neljä p osen ia.
Mää äaikaisuus oli yleisin ä yliopis oissa. Työma kkina u kimuksen as ausas e oli melko ma-
ala, jo en p osen iosuuksiin äy yy suh au ua a auksella. (TEK Työma kkina u kimus 2019)
Si u oiminen y i äjyys oli pää oimis a y i äjyy ä yleisempää, sillä kaikis a TEK:n y i äjä-
jäsenis ä yli 70 p osen ia oli si u oimisia ai niin sano uja ke y y i äjiä (TEK Työma kkina u -
kimus. Y i äjyyska saus 2019). Si u oimisuus oli kui enkin a sin pienimuo ois a, sillä b u o-
uosiansion mediaani oli noin 2200 eu oa ja ke y y i äjien 1000 eu oa. Sekä pää oiminen e ä
si u oiminen y i äjyys oli yleisempää miehillä. Ikäkausi ain a kas el una si u oimenaan y i -
ämis ä eki ä yleisimmin 30–50- uo iaa , aikka ilmiö oli u u kaikissa ikä yhmissä. Val aosa
si u oimisis a y i äjis ä oli yksiny i äjiä. Yleisimmä oimiala oli a a kki eh i- ja insinöö ipal-
elu ja niihin lii y ä konsul oin i, ie ojenkäsi elypal elu (esime kiksi ohjelmis osuunni elu),
ilin a kas us ja liikkeenjohdon konsul oin i, maa-, me sä- ja kala alous ja muu pal elu oimin a.
Si en si u oimen p o iili saa oi lii yä pää yöhön, mu a myös muihin aloihin ja ha as uksiin.
Tekniikan alan amma ilais en asema poikkesi sel äs i muis a amma i yhmis ä heidän e -
a ain akaiden pää oimiensa osal a, mu a heidän näkemyksensä yhdis elmä yön ekijöiden
ongelmis a oli a a sin saman yyppisiä kuin muissa amma i yhmissä. He oi oi a TEK:n pal-
eluil a seu aa anlaisia oimenpi ei ä: pää- ja si u oimisen y i äjyyden mää i elmän yksinke -
ais aminen ja yh enäis äminen e i i anomais ahoilla, y i äjä–palkansaaja-sii ymien helpo a-
minen ja y i äjien sosiaali u an pa an aminen. (TEK Työma kkina u kimus, Y i äjyyska saus
2017)
Tekniikan alan ko keakoulu e ujen oinen yhdis elmä yön malli oli 60- uo iaiden sii y-
minen eläke ulon ja osa-aikay i äjyyden ai eläke ulon ja osapäi äpalkka yön malleihin (TEK
Senio i u kimus 2015). Y i ämisen mo ii ina oli ha as us ja osaamisen ylläpi äminen sekä
lisäansioiden hankkiminen. Taus alla oli myös a e o eu aa i seään ja kiinnos us liikeidean
aihealue a koh aan. Y i äjyy ä ja eläke ä yhdis ele ä ukeu ui a yössään e i yises i omaan
osaamiseensa, e kos oihinsa ja kokemukseensa. Nämä u kimus ulokse lähene ä o ganisaa i-
oiden ja osaamisen kehi ämiseen keski yneiden 56–65- uo iaiden ilanne a ja mo ii eja. ET-
LA:n u kimuksessa ekonomi- ja eknis en alojen y i äjis ä ulee myös ilmi mo ii ien kiinni y-
minen kiinnos ukseen ja ahallis en palkkioiden jääminen palkansaaja e okkeihin e a una
ma alammaksi (Kauhanen 2004).
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
105
Tekniikan alan amma ilais en yhdis elmä yö
Teknisen alan ko keakoulu e ujen haas a el a a oli a amma iko keakoulu- ai yliopis okoulu-
uksen saanei a e i amma ialoil a, ku en ympä is ö-, uo an o alous- a kki eh uu i ja akennus-
alal a. Kuudes a haas a el a as a kaksi oli miehiä ja neljä naisia. Heidän amma illinen p o iilinsa
oli kohe en i eli yhdis elmä yö koos ui luon e as i oman alan eh ä is ä ai si u yö oli pi käai-
kaisen ha as uksen pii is ä. Si en heidän amma illinen p o iilinsa nouda eli aikaisempien u -
kimus en sel i ys en ie oja. Heidän ansio yömallinsa oli a seu aa anlaise :
1. yhdis elmä ko keakoulun ope us- ja u kimus eh ä issä oimimis a ja siihen lii y iä
si u eh ä iä eli oma y i ys ai si u oimisuus muissa eh ä issä ko keakoulussa (2)
2. insinöö i eh ä iä suunni eluy i yksessä ja alan yhdis yksessä (1)
3. insinöö i eh ä iä ja siihen lii y ä si u oimi apaa-ajan ha as uksen pa is a (2)
4. y i yksen joh o eh ä iä, halli us- ja sijoi usamma ilaisuu a ja konsul oin ia (1).
Heidän u akehi yksensä oli ollu oman alan pienimuo oisimmis a eh ä is ä akiin uneem-
piin asemiin sii ymis ä. Yhden haas a el a an eh ä äken ä koos ui joh o eh ä is ä, ja hal-
li usamma ilaisena ja konsul ina oimimises a. Hänen u ansa olikin poikkeuksellisen moni-
puolises i pol eile a, koska kyse ei ollu ain yö eh ä äs ä aan myös y i yksen osakkuudes a.
Ho ison aaliseen monis a läh eis ä ansain aan lii yi pe hesyi ä ai elämän apaan lii y iä syi ä.
Aikaisemma yö eh ä ä ai niiden ympä illä ole a e kos o loi a ei ejä e eenpäin uusiin
eh ä iin, mu a pe hesyy mo i oi a hakemaan myös mui a kuin ilmeisiä aih oeh oja yöu al-
le. Ko keakoulussa ope aminen ja u kimus a asi a lisäksi sellaisia näkökulmia omaan alaan,
joi a niin sano us i käde sa essa yösken ely ei mahdollis anu .
Ope us eh ä issä oimi a kaksi haas a el a aa ko os i a pää oimen ja si u oimen uo an laa-
jempaa pe spek ii iä oman alan eh ä iin. Ope us eh ä ä oli a ope anee laajemman näköalan
o amis a omaan alaan, sillä yksi äiseen insinöö i eh ä ään keski ymisen sijaan he ope i a laa-
jas i alan aus aa, mene elmiä ja ie opohjaa opiskelijoille. Ku en muillakin aloilla, asian un ijuus
edelly i laajaa pe eh ymis ä alan suun auksiin.
Tässä ope us yössä ei a sinaises i ole si ä suunni elua, aan siinä si en ope e aan
asioi a muille, ja aika monipuolises ikin uolla amma iko keakoulun puolella. Siinä
ei aan ope e a si ä, missä i se on ah immillaan aan on jou unu menemään myös-
kin muka uusalueen ulkopuolelle. ( ) On ää ope ajan yökin niin se on aikamoinen
näköalapaikka kui enkin koko alaan, e a una siihen e ä, mi ä eki ennen eli oli oi-
mis ossa suunni elijana, niin siellä on si e yllä ä än kapea se sek o i, mi ä näki, suun-
ni elualas a ja koko yh eiskunnas a. (Nainen, a kki eh i, 40–50 uo a)
Yhdis elmä yö, eli ope amisen lisäksi joko si u oiminen y i äjyys ai konsul oin i eh ä ä ,
äydensi ope amis a. Y i äjyys aas oimi näkökulmana insinöö i yöhön, jolla oli myös me ki-
ys ä ope us yölle niin käy ännön ie ojen ja ai ojen ka umisena eknises ä suunni elus a kuin
opiskelijoille p ojek i öiden jä jes ämisessä. Alla ole an haas a elulainauksen an ajan mo ii ina
ämän yyppiseen yhdis elmä yöhön oli a pe hesyy , sillä lapseen lii y ä keskimää äis ä suu-
empi hoi an a e oli haas a el a alle ensisijainen ansio yömallin mää i äjä. Hänen keskeinen
106
A ja Haapako pi
kokemuksiinsa pe us u a ha ain onsa ain yhdessä yöpaikassa yösken elys ä oli näköalan ka-
peu uminen omaan alaan, sillä ope us yön ja oman y i yksen yhdis elmä sekä aikaisempi u a
eollisuudessa an oi a monipe spek ii isen näkemyksen koko alaan.
Siinä yhden yönan ajan pal eluksessa esime kiksi niin siinä kyllä jää aika, kapeaksi
se näkemys si en sii ä omas a alas a. ( ) Niin olen ässä ny si en mie iny ja osiaan
olen mukana ässä (-)-hankkeessa, jossa si en opiskelijoi a, py i ään au amaan siinä
ilan eessa kun si en mie i ään, e ä mikä on se apa jolla pi s aleisessa yöelämässä
si e, lähde ään e eenpäin. Niin, siinä juu i mie i ään näi ä aih oeh oja e ä onko se
ke y y i äjyys ai onko se oma oiminimi, ai onko se osakeyh iö ai onko se eelan-
ce- yösuhde, jollain muulla alalla. Mu a nimenomaan ämmösenä näköalan a aajana
ällänen oma oiminimi on aika hy ä. (Nainen, a kki eh i, 40–50 uo a)
Toisen haas a el a an si u oiminen eh ä ä eli konsul oin i pu eu ui asian un emuksen so el-
amiseen asiakkaan a peisiin. Yliopis okehyksessä haas a el a a oli u kija eli alan k ii inen ja
laaja-alainen a kas elija. Ope ajana hän oimi näiden ie ojen äli äjänä opiskelijoille. Kolman-
neksi suunni elijakonsul ina oimiessaan hän aas oli i se ekniikan asian un ija yöhön paneu-
u a amma ilainen, sillä se oli hänen omin a alue aan. Hänen aja uksenaan oli amma i-iden-
i ee in monipuolis aminen alan eh ä issä, sillä u kiminen, ope us, konsul oin i ja suunni elu
a josi a usei a posi ioi a oman alan a kas eluun ja oimijuu een.
Mulla on kollegoi a samassa ilan eessa ja si ä kau a ikään ku semmonen konsul imai-
suus ai ämmönen, on ullu ähän omaan yöhön. Mu oisaal a ossa iden i ee i yössä
mää i elee aika paljo oi yliopis okon eks i eli siis se ope ajuus ja u kijuuskin, missä
on ollu. Ehkä se on ommonen moni-, mä oon si ä niinkään i elleni sano anu mu a,
(o e aan) ää älleen aika moni oimija yö, ai.. aika aikees i mää i el ä ä ( ) jo enkin
i e on aikee ku a a si ä, mi ä kaikkee ekee. ( ) Niin näen e ä mä oon sii ä (suunni -
elus a) sii yny pois mu a oisaal mun oima a a on se e ä mulla on se aus a ja
si en kui enkin mä liikun ajapinnassa e ä ne suunni eluhomma mi ä mä oon ikään
ku (is unu ) konsul i yönä äällä, niin ne on ollu myös i elle an oisia ihan sen kau a,
e ä on päässy suunni elemaan. E ää on si ä kaikkein semmos a, omin a, a min a
hommaa. (Nainen, a kki eh i)
Kahden eknisen alan palkka yösuh een yhdis äjä koki samalla a oin myön eiseksi e ilais en
eh ä ien yhdis ämisen niin y i yksen koon kuin yönan ajap o iilinkin näkökulmas a ka so -
una. Haas a el a a oli yöskennelly suu essa y i yksessä pi kään almis umisensa jälkeen, ja
lyhy aikainen yösken ely pienessä aloi a assa y i yksessä nos i esille äysin uusia asioi a, joiden
kau a hän sai näkökulmia laajen aa ja asapaino aa asian un emus aan. Haas a eluajankoh ana
hän yösken eli osapäi äises i suu essa eollisuusy i yksessä ja si u oimises i alan yhdis ys yyp-
pisessä o ganisaa iossa. Hänelläkin oli aus alla pe hesyy ämän yyppiselle yhdis elmä yölle,
sillä se mahdollis i aika aulujen ja eh ä ien kon olloimisen. Ku en jo aiemmin käsi ellyssä ko -
keakouluope ajan haas a elussa, hänenkin yönan ajansa näki ä yhdis elmä yön e una eli nä-
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
107
kökulman laajen ajana. Haas a el a a oi ämän yyppisen ansio yömallin u akehi yksen ho ison-
aalisen suunnan esille kiinnos a ana näkökulmana seu aa as i: kahdessa paikassa yösken ely
ei ukenu sisäis ä e enemis ä joh o eh ä iin, ja yhdis elmä yön kaksi eh ä ää oli a kui enkin
luon eel aan liian e ilaisia yh enäisen u akehi yksen edis ämiseksi.
Haas a elija: Ku sanoi osiaan sii ä e ä ku ne on ähän e i maailmois a ja asapai-
no aa oisiaan, mi en sä oo kokenu suh eessa sun omaan osaamiseen ja semmoseen
amma illiseen kehi ymiseen sen e ku sä oo yöskennelly kahessa e ilaisessa yöym-
pä is össä?
Haas a el a a: Siis mun omal a osal a henkilökoh aises i, ni siis en oi mi enkään nähä
muu a ku posi ii ises i siis hyö ynä. To a kai mi ä laajemmin se.. Kui enkin mä oon
ehny oman alani öi ä e nää ei oo mi ään ihan jo ain u oju ui joka ei lii y, ne kaikki
lii yy oisiinsa ni sehän aan laajen aa mun pe spek ii iäni. Jos on hi i ä än u aha-
kuinen e ä haluaa ede ä, koho a johonkin ie yn, kali iks kali in paikalle nii silloinhan
ämmönen ei a maan oo se ideaalisin aih oeh o. Jo enkin ehkä kui enkin iel aja el-
laan, e ä pi ää si ou uu enemmän e ä sä pääse johonkin. (Nainen, insinöö i, 40–50
uo a)
Kolman ena yhdis elmä yön mallina oli pi käaikaiseen ha as amiseen ai elämän apaan pe-
us u a si u oimi pää oimisena insinöö inä oimimisen lisäksi; si u oimi ei lii yny eknisen
alan amma illiseen oimin aan, aan oli kehi yny luon e as i elämän apaan lii y äs ä ekemi-
ses ä. Pe in eisen elämän a an aaliminen ai ajan omis aminen muullekin kuin palkka yölle oli
aus alla ha as usluon eisen oimeliaisuuden o eu ukselle yön ohella. Ensimmäinen haas a-
elluis a as asi y i yksen laa ujä jes elmis ä. Y i yksen oimin a-alueen luon ees a joh uen eh-
ä ässä ko os ui ympä is önäkökulma. Haas a el a an koulu us aus a as asi hy in eh ä ää, ja
ympä is öosaamisen lisäksi eh ä ään aadi a iin pä e yyksiin kuului ai o edis ää laa uasioi a
kommunika ii ises i. Hän pi i laa uinsinöö in ja liikun aohjaajan yhdis elmää oimi ana, sillä
eh ä ä ei ä ollee is i ii aisia suh eessa oisiinsa, aan äydensi ä oisiaan. Toinen oli älyllises-
i haas eellis a ja liikun a puoles aan yysises i mielly ä ää. Hän olisi oinu ha ki a ha as uk-
ses a palkka yö ä eelance -pohjal a, mu a oli odennu , e ä oimeen ulon hankkiminen olisi
s essaa an yöläs ä. Si en si u oiminen ha as ukseen pe us u a yö palki si myös henkises i,
kun sillä ei a oi el u kokopäi äis ä oimeen uloa.
Maan iljelys ä si u oimises i ha as a a insinöö i mää i eli yönsä aki-insinöö i eh ä iksi
ja si u oimisen yönsä ha as ukseksi, jolla oli osin ansio yölle yypillisiä pii ei ä. Maan iljelys
aa ii pi käaikaisia p osesseja ja kausikoh aisia oimenpi ei ä, minkä uoksi ha as uksenomai-
suuden lisäksi se edelly ää päämää ä ie ois a yösken elyä. Maan iljelyn eh ä ä nouda a a
uodenaikojen sykliä, mikä ase aa sille aika auluja ja joh aa aika ajoin palkka yölle ominaiseen
uuhkau umiseen.
No, (olen) pääsään öises i saman yyppisissä ( eh ä issä yöskennelly ) aikka as-
uualuee on kyllä aihdellu si en mu a (e ä eknis ä) ylläpi oa ja, suunni elua ja
asennus a. Se on ollu oikees aan, sisäl äny elemen ejä sekä asen aja yös ä e ä si en
108
A ja Haapako pi
insinöö i yös ä. ( ) Ei ehkä ihan yypillinen yö eh ä ä siinä mielessä, si en ällä ekni-
sellä osa-alueella. ( ) (Si u oimisena maan iljelijänä) emmä ny koe ole ani oikees aan
sen enempää yössä kuin joku oinenkaan, koska se oinen yö on mulle ähän niin ku
ha as uksenomainen e ä se on aih elua ja i kis ys ä. Mu a si ä silloin ällöin sii ä
ulee semmonen pakkomielle e ä se on, e ä on asioi a mi kä pi ää ehdä niin si en se
ei unnu ha as uksel a koska, si se on el ollisuus, ähän. ( ) Tosiaan e ä siellä maa-
ja me sä alouden puolella on sellaisia aikoja ja sellaisia yö eh ä iä mi kä pi ää ehdä,
kalen e iin ja iikonpäi ään ja ilmoihin sido una niin si ä, si en si ä aikaa pi ää aan
jos ain epiä niin silloin se ei unnu äl ämä ä ki al a mu sil i si ä on pakko ehä e ä
saa, ie y asia eh yä e ä oidaan si en mennä e eenpäin koska, uodenaja ei odo a.
(Mies, insinöö i, 40–50 uo a)
Y i yksen joh o eh ä iä, halli us- ja sijoi usamma ilaisuu a ja konsul oin ia yhdis ele ä
haas a el u oli e äällä pe in eises ä eknisen alan insinöö i eh ä äs ä, mu a joh aminen sinänsä
kuuluu usein eknisen alan ko keakoulu uksen saaneiden u akehi ykseen. Haas a el a an yhdis-
elmä yö koos ui luon e as i oisiinsa limi y is ä eh ä is ä, jo ka oli a kehkey ynee y i ys en
joh oasemissa oimimisen, liike-elämän seu aamisen ja alan aiku ajao ganisaa ioissa yös-
ken elyn myö ä. Teh ä ä oli a omalla a allaan e ilaisia näkökulmia samaan aihealueeseen eli
o ganisaa ioiden joh amiseen. Ne oli a si en kaikki liike oiminnan joh amisen eh ä iä, mihin
haas a el a an koulu us aus a eli uo an o alous almis aa. Työnku a läheni o ganisaa ioiden ja
osaamisen kehi ämisen asian un ijoiden yö ä, mu a e o uksena oli näkökulma. Kun o ganisaa-
iokehi ämisen asian un ijoiden yhdis elmä yö paino ui enemmän HR- eh ä ään, joh amisam-
ma ilaisella paino us oli enemmän liike oiminnassa.
Minu pyyde iin (y i ykseen X), ensin halli ukseen ja si oikees aan saman ein duu-
niin konsul iks ja ny mä oon ollu jo 2005 läh ien oimi usjoh ajana, joka ekee siis kon-
sul oin ia. mu me ehdään konsul oin ia mi en käänne ään uo an o- ja budje inäkö-
kulmas a asiakasnäkökulmaan ja hae aan uo a uu a, asiakaslaa ua ylös ja esu ssien
iksumpaa käy öö. (Mies, insinöö i, 50–60 uo a)
Mo ii ina ämän yyppiselle usean asian ekemiselle oli yh ä palkka yö ä suu empi liikkuma-
a a oman elämän hallinnassa ja lisäksi osallis uminen yh eiskunnallis en asioiden hoi amiseen
aiku ajao ganisaa iossa oimimisen kau a.
Teknisen alan amma ilais en usei a läh ei ä ja eh ä iä yhdis ele ä ansio yömalli pe us ui
e ilaisiin mo ii eihin, yön ekemisen kon eks eihin ja eh ä äyhdis elmiin. Amma illiseen ja
omis amiseen pe us u an joh amisen eh ä ä oli a luon e as i ope a ii isen joh amisen, hal-
li us yösken elyn, sijoi amisen ja muiden niihin lii y ien eh ä ien yhdis elmä. E ilaise eh ä-
ä kiinni yi ä luon e as i joh amisen y imeen. Ko keakouluope aminen ja sen ohessa eh ä ä
oma y i ys oimin a ai si u oimise suunni elu eh ä ä palkka yönä oli oinen malli, jossa nämä
e i eh ä ä an oi a oisiaan äyden ä än laajan näkökulman alaan. Kahden palkka yön yhdis ä-
minen si en, e ä niiden aa ima yöaika ja paneu uminen jäi ke eämmäksi kuin yhdessä painei-
sessa asemassa, pal eli e i yispe heen a pei a, aikka u akehi ys jäi enemmänkin ho ison aali-
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
109
seksi kuin e ikaaliseksi. Ope us eh ä ä oli a myös aih oeh o yön ja pe heen yhdis ämiselle.
Pää yön ja ha as ukseen ai elämän apaan pe us u an si u yön yhdis ämisen mallissa aus alla
aakakupissa oli asapainoinen muun elämän ja yön yhdis äminen.
Yh een e o ja keskus elu
Tu kimuksen aus alla ole an jälki eollisen yh eiskunnan pii ee uli a esille empii isessä a -
kas elussa monisyisellä a alla. Imma e iaalisen yön ko os uminen näkyy asian un ija-amma -
ien ah assa oolissa kansan aloudessa, elinkeinoelämässä ja yh eiskunnassa. Tämä u kimus
osoi aa, e ä yöma kkinoiden jous o , yön si paloi uminen ja pal eluis uminen koske a ain
osaa asian un ija-amma eis a. Tu kimuksen koh eena ole ien amma ialojen his o ia, ins i u io-
naalis umisen aihe, asema kansan aloudessa, yh eiskunnallinen julkinen asema ja asema yö-
ma kkinoiden kysynnän ja a jonnan aakakupissa aus oi a a yhdis elmä yön ekemis ä.
Kansan alouden ai yh eiskunnan k ii isiksi ka so ujen eh ä ien a ainasemissa yösken-
ele ä akiin unee asian un ija oli a onnis unee pi ämään ah an asemansa. Tämän u ki-
muksen a kas elun koh eena olleiden ekniikan alan asian un ija-amma ilais en yhdis elmä-
yön aus alla ei ollu oimeen ulon ai ule aisuuden epä a muuden kokemus a, ku en muilla
u kimuksen koh eena ole illa. Suomen elinkeino-, u kimus- ja kehi ys- ja koulu uspoli iikassa
eknologia-ala o a ollee keskeisessä oolissa, mikä aus oi aa u kimuksen koh eena ole an
yhmän aloudellises i hy ää asemaa. Tekniikan alan amma ilaisille yhdis elmä yö oli a alin-
a, joiden aus alla oli joko i se yön luonne ai pe heeseen, elämän apaan ai ha as uksiin lii y-
ä mo ii i . Yhdis elmä oli a ekniikan alan asian un ija eh ä iä ai muihin kuin amma illisiin
syihin lii y iä muun elämän in essien o eu amis a.
Media-alalla jou nalis eilla on yh eiskunnallises i julkinen asema niin ku su una neljän enä
al iomah ina. Tämä ah is aa heidän asemaansa, aikka samanaikaises i yön ekemisen a-
loudellise ja aken eellise ehdo o a heiken ynee . Media-ala omis us keski yy, mikä ka en-
aa jou nalismin ken ää ja sen yh eiskunnallis a aiku amisen alue a. Jou nalismin his o ia
on kui enkin ii ä än pi kä ja sen ins i uu io , ku en yhdis ys oimin a ja koulu uspe in ee ,
kanna ele a osal aan yksilöiden amma illis a si ou umis a. Pää oimises i jou nalismia yhdis-
elmä yönään eke ä hankki a ansioi a e ikokoisis a läh eis ä ja asapaino eli a laadukkaan
yön a oi een ja oimeen ulon u aamisen älillä. Naapu iamma i iedo us ja ope us a josi a
äyden ä ää uloa yhdis elmä yöhön. Aineis os a nousi a esiin myös sii ymä iedo uksen ja a-
pah uma alouden pa iin sellaisissa elämän aiheissa, joihin oimi us yöhön kuulu a uo o yö ja
ii is yö ah i ei ä so el unee hy in.
Kul uu ialan amma ilais en yössä me ki ys en ja sisäl öjen uo aminen on yh eiskunnal-
lises i näky ää yö ä, mu a sen asema on aloudellises i heikompi e a una yh eiskunnallises i
ai kansan aloudellises i me ki ä ämpinä pide yihin aloihin. Alan aloudellis a me ki ys ä on
iime aikoina kui enkin ko os e u, sillä apah uma alouden kokonaisuuden näkökulmas a kul -
uu in panos näkyy myös osana pal elui a. Me ki ys en ja sisäl öjen uo an o on yö oima al ais-
a, minkä uoksi ala yöllis ää myös ule aisuudessa älillises i ja äli ömäs i alan amma ilaisia.
Kul uu ialan yöllä on pi kä his o ia, mu a sen ansain alogiikan ki jo an aa ain ähän mah-
110
A ja Haapako pi
dollisuuksia kokopäi äiselle oman alan yölle. Yhdis elmä öiden ki jo oli laajempi kuin muissa
u kimuksen koh eena ole issa yhmissä, mu a oisaal a kul uu ialan me ki yksen kas u näkyi
myös alaa uke issa eh ä issä ja mahdollisuu ena äyden ää ai een ai kul uu in ydin ekemis ä
alaan ky köksissä ole illa eh ä illä ja ansioilla. Toimeen ulon u aaminen sekä sisällöllises i
mielekkää äyden ä ä eh ä ä oli a yleisin yhdis elmä yön ekemisen syy, mu a myös puh-
aas i oimeen ulon u aaminen ähemmän mielekkäillä si u eh ä illä uli haas a eluissa esille.
Tässä u kimuksessa uu a asian un ijuu a edus i o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi ämi-
seen e ikois unu konsul ien amma i yhmä. Sen yön ekemisen ehdo ja sisällöllinen o eu us
nouda i jälki eollisen yh eiskunnan pii ei ä: imma e iaalinen uo an o, asian un emuksen pal-
eluis aminen, jous o yö ja - ooli sekä eh ä ä ulkois e ujen eh ä ien ko aajana ai äyden-
äjänä o ganisaa ioissa. Konsul i yön a jonnassa yhdis yi ä luon e as i henkilös öhallinnon
joh aminen ja koo dinoin i, aikuis en ohjaus ja koulu us ja niihin lii y ä yömene elmä . Uu a
asian un ijuu a edus i yhmän koulu us aus an ki ja uus, mu a yh ä lailla suun au uminen sekä
ak ii inen yösken ely yh eisen asian un emuksen kehi ämiseen, joka ei nouda anu p o essio-
naalis a mallia pe in eisine ins i u ionalisoi une aken eineen, käy än öineen, disku sseineen ja
ooleineen. Teh ä ien laaja ki jo mahdollis i e äällä a alla kohe en imman yhdis elmä yön e -
a una esime kiksi kul uu ialan amma ilais en ja ai eilijoiden ansio yömalliin (Haapako pi
2022). Uusi asian un emus ammensi kui enkin sen jäsen en aikaisemmas a yöhis o ias a ja osin
akiin uneemmas a p o essionaalises a yös ä.
Työn muu os a koske a käsi eellis äminen äsmällisin e mein on ilmeisin apa uoda esille
olennaisin muu oksissa, mi ä pide ään myös käy ännön aiku a uuden ai aiku amisen nä-
kökulmas a hyödyllisenä. Ongelmalliseksi ämänkal aisen käsi eellis ämisen ekee ässä u ki-
muksessa koh eena ole ien asian un ija yhmien yön muu oksen monisyisyys ja ky key yminen
yh eiskunnalliseen sekä yöma kkinoiden ilan eeseen. Tu kimuksen aineis on ajallisuus e i yi-
ses i media-alan ja ekniikan alan amma i yhmissä ase i myös ajoja liialliselle yleis ämiselle
uusien käsi eiden kau a. Seu aa ana uo oon ule a u kija oi o a as i ja ka a u kimus a
näi ä aineksia hyödyn äen.
Jälki eollinen yh eiskun a ja monis a läh eis ä ansain a
111
Ki jallisuus
Alasuu a i, Pe i (2007) Laadullinen u kimus. Tampe e: Vas apaino.
Ansio, Heli, Houni, P. & Piispa, Mikko (2018) Ei ole keksi y si ä amma inimike ä, mikä olisin.
Yh eiskun apoli iikka 83(1): 13–17.
Au o , Da id (2015) Why A e The e S ill So Many Jobs? The His o y and Fu u e o Wo kplace
Au oma ion. Jou nal o Economic Pe spec i es 29(3): 3–30.
Bambe y, La issa & Campbell, Iain (2012) Mul iple Jobs Holde s in Aus alia. Mo i es and
Pe sonal Impac . Aus alian Bulle in o Labou 38(4): 293–314.
Biele , And eas, Lindbe g, Ingema & Saue bo n, We ne (2010) A e 30 Yea s o Deadlock:
Labou ’s Possible S a egies in he New Global O de . Globaliza ions 7(1–2): 247–260.
Boje, Thomas (2003) Towa ds a pos -indus ial se ice socie y. Teoksessa Beng Fu åke ( oim.)
Pos -indus ial Labou Ma ke s: P o iles o No h Ame ica and Scandina ia. London, New
Yo k: Taylo and F ances G oup, Rou ledge, 124–146.
Boje, Thomas & Fu åke , Beng (2003) In oduc ion. Labou ma ke s unde in ensi ied
compe i ion. Teoksessa Beng Fu åke ( oim.) Pos -indus ial Labou Ma ke s: P o iles o
No h Ame ica and Scandina ia. London, New Yo k: Taylo and F ances G oup, Rou ledge,
1–16.
Boje, Thomas & G önlund, Anne (2003) Flexibili y and employmen in secu i y. Teoksessa Beng
Fu åke ( oim.) Pos -indus ial Labou Ma ke s: P o iles o No h Ame ica and Scandina ia.
London, New Yo k: Taylo and F ances G oup, Rou ledge, 186–212.
B in , S e en (2001) P o essionals and he knowledge economy: Re hinking he heo y o pos -
indus ial socie y. Cu en Sociology 49(4): 101–132.
B ogi, Elda, Nenadic, I a, Pa cu, Pie Luigi & Aze edo-Cunha, Ma io (2018) Moni o ing media
plu alism in Eu ope: applica ion o he Media Plu alism Moni o 2017 in he Eu opean
Union, Fy om, Se bia & Tu key: 2018 policy epo . Eu opean Uni e si y Ins i u e. h ps://
da a.eu opa.eu/doi/10.2870/699885 ( ii a u 2.2.2020).
Cappelli, Pe e & Kelle , Joseph R (2013) Classi ying Wo k in he New Economy. Academy o
Managemen Re iew 38: 575–596. h p://dx.doi.o g/10.5465/am .2011.0302.
Ca lson, Ma (2015) The Robo ic Repo e : Au oma ed jou nalism and he ede ini ion o labo ,
composi ional o ms, and jou nalis ic au ho i y. Digi al Jou nalism 3(3): 416–431.
Cla k, Sue (2000) Wo k/Family Bo de Theo y: A New Theo y o Wo k/Family Balance. Human
Rela ions 53(6): 747–770.
Cucca, Robe a & Maes ipie i, La a (2014) A chi ec s and consul an s be ween o mal egula ion
and o ganised p o essionalism. CAMBIO 7: 25–40.
Deuze, Ma k (2005) Wha is jou nalism? P o essional iden i y and ideology o jou nalis s
econside ed. Jou nalism 6(4): 442–464.
Downie, Leona d, & Schudson, Michael (2009). The Recons uc ion o Ame ican Jou nalism.
New Yo k: Columbia Uni e si y G adua e School o Jou nalism.
Eds öm, Ma ia & Ladendo , Ma ina (2012) F eelance jou nalis s as a lexible wo k o ce in
media indus ies. Jou nalism P ac ice 6(5–6): 711–721.
112
A ja Haapako pi
Eu o ound (2018) Non-s anda d o ms o employmen : Recen ends and u u e p ospec s.
Dublin: Eu o ound. h ps://www.eu o ound.eu opa.eu/si es/de aul / iles/e _publica ion/
ield_e _documen /e 1746en.pd ( ii a u 19.7.2019)
Eu os a (2019) Cul u e S a is ics – 2019 edi ion. h ps://ec.eu opa.eu/eu os a /web/p oduc s-
s a is ical-books/-/KS-01-19-712 ( ii a u 20.8.2020).
Fishe , Sand a, & Connelly, Ca he ine (2017) Lowe cos o jus lowe alue? Modeling he
o ganiza ional cos s and bene i s o con ingen wo k. Academy o Managemen Disco e ies
3(2): 165–186.
Gleadle, Pauline, Hodgson, Damian & S o ey, John (2012) The g ound benea h my ee : p ojec s,
p ojec managemen and he in ensi ied con ol o R&D enginee s. New Technology, Wo k
and Employmen 27(3): 163–177.
Haapako pi, A ja (2022) The quali y o a p o essional po olio ca ee in he pos -indus ial e a.
Jou nal o Educa ion and Wo k 2022, AHEAD-OF-PRINT, 1-14 h ps://doi.o g/10.1080/1
3639080.2022.2073340
Haapako pi, A ja (2021) F eedom bu Insecu i y: he Business Consul ing P o ession in he Pos -
Indus ial Se ice Socie y. No dic Jou nal o Wo king Li e S udies 11(1): 45–62. h ps://
idssk i .dk/njwls/index ( ii a u 5.5.2021).
Haapako pi, A ja & Onnismaa, Jussi (2014) Amma ien laaja-alais uminen ja sen yöpolii inen
me ki ys. Työ- ja elinkeinominis e iön julkaisuja Vol. 2014, No. 41. Helsinki: Työ- ja
elinkeinominis e iö. h ps://www. em. i/ iles/41191/TEMjul_41_2014_web_17102014.pd
( ii a u 12.9.2019).
Haapako pi, A ja (2009) Sulkeuman ja neu o elun ehdoilla – asian un ija-aseman aken uminen
yöelämässä. Väi öski ja. Helsingin yliopis o, sosiologian lai os. Helsinki: Helsingin
yliopis o. h ps://helda.helsinki. i/handle/10138/23469 ( ii a u 18.12.2019)
Haa aja, Ani a & Kauhanen, Me ja (2014) Kahden yön ekeminen Eu oopassa: Yleisyys,
seli äjä ja aloudellise seu aukse . Teoksessa Mikko Niemelä ( oim.) Eu ooppalaise
elinolo . Helsinki: Kelan u kimusosas o, 202–237. h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/
handle/10138/45396/Eu ooppalaise _elinolo .pd ?sequence=4 ( ii a u 15.5.2020).
Halonen, Ka i (2011) Kul uu i uo aja ai een ja alouden is eyskohdassa. Väi öski ja. Jy äskylä
S udies in educa ion, psychology and social esea ch. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o.
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/27120/9789513943202.pd ?sequence
=1&isAllowed=y ( ii a u 6.10.2020).
Halpin, B ian & Smi h, Vicky (2017) Employmen Managemen Wo k: A Case S udy and
Theo e ical F amewo k. Wo k and Occupa ions 44(4): 339–375.
Ha ey, Da id (2005) A b ie his o y o neo-libe alism, Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess.
Hesmondhalgh, Da id & Bake , Sa ah (2015) Sex, Gende and Wo k Seg ega ion in he Cul u al
Indus ies. Sociological Re iew 63 (1): 23–36. doi:h ps://doi.o g/10.1111/1467-954X.12238.
Hi i-Ijäs, Ma ia, Kau io, Tiina, Ku lin, A i, Rensuje , Kaija & Sokka, Saka ias (2020) Tai een
ja kul uu in ba ome i 2019: Tai elijoiden yö ja oimeen ulon muodo . Cupo en
e kkojulkaisuja 57. h ps://www.cupo e. i/images/ iedos o /2020/ ai een_ja_kul uu in_
ba ome i_2019.pd ( ii a u 11.10.2020).
