Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin ( oim.)
Kas a uksen muu u a yö- ja oimin aympä is ö :
10 eläy ymismene elmä u kimus a.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 285–310
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-034-2
10
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a,
amma i aidos a ja muodollisen
ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
Be ina Klinge & Saaga Hä könen & Johanna Lä i & Ja i Eskola
Johdan o
Kysyn ä osaa is a yön ekijöis ä on ki is yny monilla aloilla. Rek y oin i-
haas ee o a lisään ynee uosien a ella ja suu immaksi syyksi haas eille
on näh y osaa an henkilökunnan löy äminen (Pel onen 2019). Demog a inen
kehi ys ja osaa an yö oiman pula aiku a a yöma kkinoihin sekä paikal-
lises i e ä globaalis i. Suu en ikäluokkien sii yessä eläkkeelle yöma kki-
noiden akenne muu uu, ja samalla nuo empi sukupol i uo mukanaan uu-
denlais a osaamis a ja e ilaisia apoja suh au ua yöelämään. (Pa janne 2004,
15–19, 34–37.) Muu okse edelly ä ä myös ek y oin imene elmien ja -käy-
än öjen uudis umis a. Työnan aja käy ä kilpailua pa hais a yön ekijöis-
ä, jo ka o a ha assa, ei ä kä äl ämä ä halua si ou ua pysy äs i samaan
yönan ajaan (Kaijala 2016).
286
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Osaa a ja ii ä ä henkilös ö ei ole y i yksille i ses äänsel yys. Työnan-
ajaku an ah is aminen ja ennakoi an henkilös öhankinnan kehi äminen
nouse a ja kossa monille y i yksille en is ä ä keämmiksi. (Vii ala 2013, 10.)
Rek y oin iosaamisen me ki ys ko os uu osaa ien yön ekijöiden e sinnässä
(Hä mälä, Salminen, Lamminkoski & Halme 2020, 26). Rek y oinnilla, ässä
u kimuksessa oisel a nimel ä henkilös öhankinnalla, on keskeinen ooli so-
pi ien yön ekijöiden löy ämisessä ja oimi an yöyh eisön muodos amisessa.
Rek y oin i kokonaisuu ena pi ää sisällään y i yksen sisäise ek y oin i-
mene elmä ja ulkoise kana a ku en in e ne in, sanomalehde , adion sekä
suo ahaun (headhun ing) (Schul z & Van de Wal 2015, 21–22). Rek y oin i-
p osessi sisäl ää aika aulu amis a, sisäis en ja ulkois en ek y oin ikumppa-
nien aljas amis a, ek y oin ik i ee ien mää i elyä, hakukana ien alinnan,
ilmoi uksen laadinnan ja julkaisun, esika sinnan, haas a elu , mahdollise
so el u uusa ioinni ja lopul a ek y oin ipää öksen. Rek y oin ip osessin
onnis umisen kannal a nopeus ja ehokkuus on ä keää. Lisäksi ies in ä ha-
kijoiden suun aan ulisi olla ii is ä ja a os a aa koko p osessin ajan. (Salli
2014.)
Mone o ganisaa io ulkois a a ek y oin ip osessin hoi amisen koko-
naan ek y oin iin e ikois uneille y i yksille ja suo ahakupal elun a joajil-
le. Onnis unu ek y oin i pohjau uu huolelliseen suunni eluun, kaikkien
ek y oin i aiheiden selkeään as uun jakamiseen, ja henkilön so el u uu-
den a ioin iin olemassa ole aan yöyh eisöön suh eu e una (Ös e be g
2015, 91). Tämä monipuolisuuden aa imus ase aa sel iä aso aa imuksia
ek y oijille ja heidän käy ämilleen apu älineille. A ioinnissa hyödynne -
yjen es imene elmien ulos en ulkin a saa aa olla epäluo e a aa ai i -
heellis ä. Onnis unu alin a on paljol i kiinni ek y oijan amma i aidos a ja
oikeisiin ulkin oihin pe us u is a alinnois a. (Ös e be g 2015, 91.)
Suomessa ei ole ek y oin iin pe us u aa muodollis a koulu us a, joka
an aisi kaikille ek y oin ia eke ille samanlaisen subs anssiosaamispohjan.
Tässä u kimuksessa muodollisella koulu uksella ii a aan oppimis oimin-
aan, joka apah uu i allisessa oppimisympä is össä koulu e un ope ajan ai
ohjaajan johdolla ja joka äh ää amma issa aadi a iin ie oihin ja ai oihin.
Muodollinen koulu us an aa almiuksia oppimisen ja kumiseen amma in,
yön ja elämänhallinnan kon eks issa. (Poikela 2002, 229.) Rek y oin ia yös-
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
287
sään eke ä muodos a a he e ogeenisen ja moni ie eisen amma ialan, jossa
jokaisella on omanlaisensa sanas o, kokemuspohja, näkemykse ja käy ännö ,
jo ka kaikki pohjau u a e ilaisil a ie eenaloil a, koulu uksis a ja a kielämäs-
ä hanki uihin ie oihin.
Rek y oijan ek y oin iosaaminen muodos uu näin ollen suu immaksi
osaksi yössä apah u an in o maalin oppimisen ja lisäkoulu uksen pohjal a
( . Tynjälä 2006, 91–92). In o maalin oppimisen e miä käy e ään aikuis-
koulu uksessa yhä useammin. Siinä ihmis en ka so aan oppi an sa uman a-
aises i, uo o aiku uksessa ois ensa kanssa ja muodolliseen koulu ukseen
e a una laajemmassa kon eks issa, ku en yöyh eisössä (ks. E au 2004).
Työssä oppiminen on in o maalia oppimis a, sillä si ä sää ele ä yön ekemi-
sen a oi ee , oisin kuin o maalissa oppimisessa, jo a sää ele ä kas a uksen
a oi ee . Tässä u kimuksessa yössä oppimisella a koi e aan yön ekijän
kehi ymis ä amma issaan ( . amma illisen koulu uksen yössäoppiminen).
Koulu usjä jes elmä, o maali kas a us ja si ä kau a oppiminen, ymmä -
e ään elinikäisen oppimisen pe us ana, joka puoles aan jäsen ää a jessa ja
yössä apah u aa oppimis a. Työssä oppimises a oidaan puhua myös oheis-
ai sa unnaisoppimisena, sillä siihen aiku e aan yön o ganisoinnin kau a.
(Poikela 2005, 11.) Käsi eenä oppiminen saa e ilaisen me ki yssisällön iip-
puen sii ä, onko kyse o maalin koulu uksen pa issa apah u as a oppimises-
a ai in o maalis a, a kielämän e i ilan eissa apah u as a oppimises a. On
esi e y a io, e ä 80 p osen ia yöaikana apah u as a oppimises a opi aan
muodollisen koulu uksen ulkopuolella, sa unnaises i ja in o maalis i. (Sallila
& Vahe a 1998.)
Usein oppimisen a kas elu on ajau unu juu i o maaliin, muodolliseen
koulu ukseen (Ko honen 2005; Tynjälä 2008). Teo ee inen ja käy ännöllinen
ie o o a kui enkin oppijan näkökulmas a po en iaalisina iedonläh einä
molemma a okkai a, sillä kumpaakin a i aan subjek ii isen, hiljais a ie-
oa sisällään pi ä än kokemus iedon muodos amiseen (Poikela & Nummen-
maa 2002, 37). Toiminnan aikana ilmene ä osaaminen on p osessinomais a
ongelman a kaisua ja pää öksen ekoa. Hiljais a ie oa on sekä yksilöllisessä
e ä yh eisessä ja kul uu isessa osaamisessa: yöyh eisössä ja koko o gani-
saa iossa. (Poikela 2002, 238.) Pe in eises i ie oa ja oppimis a käsi ele äs-
sä u kimuksessa on ol u kiinnos unei a yksilös ä ja hänen oppimises aan.
288
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Viimeaikaisessa asian un ijuuden ja oppimisen u kimuksessa pääpaino on
kohdis unu yksilön sijas a yhmän, o ganisaa ion, yh eisön ai asian un i-
ja e kos on uo o aiku ukseen, ja siinä apah u aan osaamisen sekä iedon
mää i yksiin ja kehi ämiseen. (Poikela & Nummenmaa 2002, 35.) Nykyisin
ja ku a oppiminen ja kehi yminen o a kin olennainen osa amma i ai oa ja
osaamis a. Tiedon me ki yksen kas un myö ä oppiminen on ullu e i muo-
doissaan osaksi yö ä ja siihen lii y ää keskus elua. (Heikkilä 2006, 21.)
Osaamis a kehi e ään muussakin kuin u kin oon joh a assa koulu uk-
sessa, muun muassa yönan ajan jä jes ämässä henkilös ökoulu uksessa ja
äydennyskoulu uksessa (Ope usminis e iö 2007). Amma illisen osaamisen
aja ellaan muodos u an amma issa a i a is a aidois a ja iedois a, oisaal-
a myös pe soonallisuuden e i puolis a, joihin pe imä ja sosiaalinen oimin-
aympä is ö elämän aikana aiku a a (Helako pi 2010, 64). Muualla kuin
i allisessa ( o maalissa) koulu uksessa apah u an oppimisen me ki ys ja
unnus aminen on kas anu (Nyyssölä 2003). Voidaankin poh ia, a i aan-
ko muodollis a koulu us a amma i aidon oppimiseksi ja o a ko akiin unee
p o essioamma i , esime kiksi ope aja , e ilaisessa asemassa kuin e i yöelä-
mäsek o eilla e ilaisilla aus oilla ja oimenku illa ek y oin ia eke ä ek y-
oija .
Työssä oppimis a u ki aan siis sekä yksilöllises ä in o maalin oppimisen
näkökulmas a e ä osallis umisena yöpaikan käy än öihin, missä py i ään
yhdis ämään yksilöllinen ja yh eisöllinen puoli. Tu kimus a on eh y myös
o ganisaa io asolla, jossa oppimisen analysoin i käsi ää koko o ganisaa ion
ai yöyh eisön. Kokemuksellisen oppimisen eo ia lähes y ä oppimis a
paino uen yksilön näkökulmaan konk ee isen kokemuksen e lek oinnin
ja käsi eellis ämisen me ki ys ä ko os aen. (Tynjälä, Vi anen & Valkonen
2005, 28–29.) Kokemuksellisen oppimisen eo ia (Expe ien ial lea ning heo-
y) a joaa kokonais al aisen oppimisen p osessin ja lineaa isen mallin ai-
kuisen kehi ykses ä, jo ka molemma as aa a si ä ie ämys ä, joka meillä on
ihmisen oppimises a, kas amises a ja kehi ymises ä. Nimensä mukaises i
eo ia paino aa kokemuksen me ki ys ä oppimisp osessissa. (Kolb, Boya zis
& Mainemelis 2011.) Tämä yksilöllinen oppimisp osessi syn yy konk ee i-
ses a kokemukses a, e lek ii ises ä ha ainnoinnis a ja abs ak is a käsi eel-
lis ämises ä, joiden uloksena on ak ii inen oimin a (Kolb 1984, 21).
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
289
Muodollisen, o maalin koulu uksen puu uessa, ek y oin ia ehdään
pi käl i yökokemukses a ja äydennyskoulu ukses a saa ujen oppien mukai-
ses i. Amma i ai o ja asian un ijuus aken u a yössä opi us a ja uudes a ie-
dos a. Näkökulmas a iippuen asian un ijuus oi muodos ua yksilön, yhmän
ai ilan een ominaisuuksis a ai oisaal a näis ä kaikis a yhdessä. Asian un-
ijuuden yhdis yminen a koi aa uudenlais a ja muu u aa asian un ijuu a,
jonka a oi eena on pys yä huomioimaan ule aisuuden haas ee ja si en as-
a a monimu kais u an yh eiskunnan haas eisiin. (Hi onen 2009, 43; Pel o-
mäki ym. 2002, 89.)
Kun osaamis a a kas ellaan yöelämän kon eks issa, oidaan puhua osaa-
mises a, joka yhdis ää yläkäsi einä k ali ikaa ion, kompe enssin ja amma -
i aidon käsi ee ja sisäl ää amma illisen kas uun ja kehi ymiseen lii y ä
p osessi . Työelämäosaamisella a koi e aan yön ekijän ai yöo ganisaa ion
menes ymiseen a i a ia ai oja, ie oja ja asen ei a, jo ka lisää ä yksilön ja
o ganisaa ion jous a uu a as a a yöelämän muu oksiin. (Hanhinen 2010,
49, 141–142.) Myös ek y oijan amma i ai oa oidaan a kas ella ku iossa 1
esi e yn yöelämäosaamisen mallin mukaan.
Läh ökoh ana mallissa on amma illisen osaamisen a e, eli k ali ikaa io
mää i y ä yöelämäs ä ( yöo ganisaa ios a ja yös ä) käsin. Työn ekijä as-
aa a ähän amma illisilla almiuksillaan ja ky yillään, oisin sanoen kom-
pe enssillaan suo i aa a i a a yö eh ä ä, jolloin osaaminen ak ualisoi uu
amma i ai ona. Työo ganisaa io ja niiden jäsene as aa a oimin aympä-
is önsä haas eisiin, samalla uo o aiku eises i ja ak ii ises i kehi ämällä
omaa osaamis aan, oimin aansa ja oimin aympä is öään. (Hanhinen 2011,
6–8.) Amma i ai oa oidaan aja ella yöelämäosaamisen alueena, jossa k a-
li ikaa io ja kompe enssi koh aa a ja se näkyy ai a uu ena yössä. To eu u-
neen yö uo oksen päämää änä on äy ää o ganisaa ion yö a oi e (Hanhi-
nen 2010, 143).

290
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Ku io 1. Työelämäosaamisen malli (Hanhinen 2011, 7).
Rek y oijien amma i ai oa suh eessa o maalin ek y oin ikoulu uksen
puu umiseen ai sen a peeseen ei ole aiemmin juu i a kas el u suomalai-
sessa u kimuspe in eessä, e enkään kas a us ie eellises ä näkökulmas a.
Rek y oin iin lii y issä u kimuksissa mielenkiin o on kohdis unu useim-
mi en yönhakijan ominaisuuksiin ja ek y oin ip osessin kulkuun ek y-
oijan amma i aidon muodos umisen sijaan (ks. Chen ym. 2017; Lepis ö
& Ihan ola 2018; Russell & B annan 2016). Henkilös öalan amma ilaisille
suunna ua ki jallisuu a on kui enkin unsaas i saa a illa (ks. Helsilä 2009;
Salli 2014; Schul s 2015; Soikkanen 2015). Muodollisen koulu uksen ja yössä
apah u an in o maalin oppimisen älis ä suhde a on syy ä a kas ella, sillä
elinikäisen oppimisen me ki ys ko os uu ule aisuudessa. Esime kiksi eko-
äly ja digi alisaa io muu a a lähes jokaisen yön sisäl öä. (Kosonen 2018.)
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
291
Tässä u kimuksessa a kas ellaan yksi yisellä sek o illa ek y oin ia
yökseen eke ien henkilöiden näkemyksiä yös ään ja siihen lii y äs ä am-
ma i aidos a. Tu kimus analysoi si ä, millaisia me ki yksiä ek y oija an a-
a muodolliselle ek y oin ikoulu ukselle ai sen puu eelle suh eessa yössä
koe uun amma i ai oon. Tu kimuskysymykse o a seu aa a :
1. Mi en muodollinen ek y oin ikoulu us ai sen puu e ilmenee ek y-
oijien as auksissa suh eessa ek y oijan amma i ai oon?
2. Mi en ek y oija pe us ele a muodollisen ek y oin ikoulu uksen
a peellisuu a ai a pee omuu a ek y oijan yön näkökulmas a?
Tu kimusmene elmä ja aineis o
Tu kimusaineis o (N = 30) koos uu yksi yisen sek o in henkilös öalan am-
ma ilais en ki joi amis a a inois a. Aineis o ke ä iin ammi-maaliskuun
2019 aikana. Tu kimukseen as annee edus i a hy in e ikokoisia, pääosin
ek y oin iin e ikois unei a y i yksiä. Kohde yhmän alin a pe us ui pää-
sään öises i ek y oin ia yökseen eke ien henkilöiden a oi amiseen e i
puolil a Suomea. Rek y oija edus a a e i oimialoja, mu a u kimus eh ä-
än ja aineis on pienen koon kannal a on a koi uksenmukais a a kas ella
hei ä yh enä joukkona, eikä ässä u kimuksessa sen uoksi ehdä oimiala-
koh ais a e ailua. Kahden kehyske omuksen a ulla a ioi iin muodolli-
sen ek y oin ikoulu uksen yh ey ä koe uun amma i ai oon. Kehyske o-
mukse py i iin pi ämään lyhyinä ja yksiseli eisinä, sekä mahdollisimman
neu aaleina, e ei as auksia ennal a johda el aisi. Aineis on ke äämisessä
käy e iin kah a Google Fo ms -lomake a, jois a yksi linkki oli kummallekin
kehyske omukselle. Linkkejä lähe e iin sähköpos i se kymmeni äin ek y-
oin ialan y i yksiin e i puolille Suomea. Ne julkais iin myös ek y oinnissa
yösken ele ien sulje ulla Facebook-si us olla.
Saa eki jeessä ke o iin lyhyes i, mikä on u kimuksen a koi us ja mi ä
eläy ymismene elmällä a koi e aan. Ki jeessä paino e iin osallis umisen
äy ä anonymi ee ia, eli as aajil a ei ke ä y henkilö- ai aus a ie oja. Tä-
hän a kaisuun päädy iin siksi, e ä u kimuksessa a kas el iin ek y oinnin
pa issa oimi ien henkilöiden näkemyksiä ilmiös ä yleisellä asolla. Tässä a-
292
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
pauksessa sukupuoli, ikä ai yöu an pi uus ei ä ollee me ki ä iä ekijöi ä
u kimuksen kannal a. Lisäksi ki jeessä ke o iin, e ä aineis o hä i e ään
u kimuksen pää y yä. Sähköpos i ies ien lisäksi ek y oijia lähes y iin pu-
helimi se osallis umismo i aa ion lisäämiseksi. Tu kimukseen osallis uneille
alikoi ui sa unnaises i ain oinen Google Fo ms -linkki, jolloin he ei ä i se
saanee ali a kumpaan kehyske omus e sioon ki joi a a . Vas auksia ke -
yi asaises i kumpaankin ke omukseen.
Koska u kimuksessa a kas el iin e i yis ä alue a ( ek y oin i) ja ke -
omukse kohdis e iin ie ylle amma i yhmälle ( ek y oija ), pää e iin
kehyske omuksissa sinu ella as aajaa kolmannen pe soonan sijaan. Kehys-
ke omuksissa a ioi a ana ekijänä oimi se, oliko ek y oija saanu muodol-
lis a koulu us a. Toisessa kehyske omuksessa ek y oija oli saanu koulu us a
amma i ai onsa ueksi ja oisessa koulu uksen puu e joh i puu eisiin yössä
koe ussa amma i aidossa. Tällä a oin saa uja as auksia oidaan e ailla
keskenään ja a kas ella, mi en as auksissa esiin y ä asia ja eema näy -
äy y ä koulu us ilan een muu uessa. Kehyske omukse muo oil iin seu-
aa anlaisiksi:
A) Tee ek y oin ia yöksesi. Ku i ele ilanne, e ä ole saanu yö eh ä-
iisi sopi aa, muodollis a koulu us a, joka an aa selkeä oimin amal-
li ek y oin iin. Tämän johdos a koe i sesi amma i ai oiseksi. Ke o,
mi en ämä näkyy yössäsi käy ännössä.
B) Tee ek y oin ia yöksesi. Ku i ele ilanne, e e ole saanu yö eh ä-
iisi sopi aa, muodollis a koulu us a, joka an aisi selkeä oimin amal-
li ek y oin iin. Tämän johdos a koe amma i ai osi puu eelliseksi.
Ke o, mi en ämä näkyy yössäsi käy ännössä.
Kehyske omuksissa as aajia pyyde iin eläy ymään ja ku i elemaan kysees-
sä ole a ilanne ja muodos amaan as aus siihen pohjau uen. Kehyske omus
an aa mahdollisuuden ki joi aa apaas i ilman almii a as aus aih oeh oja.
Vas auksia ke yi 15 kumpaankin kehyske omus e sioon. Rek y oijien nä-
kemyksiä a kas el aessa aineis o on ii ä ä, sillä samankal aise asia ois-
u a useammassa as auksessa. Kun aineis o alkaa ois aa i seään, oidaan
aineis oa aja ella ole an a peeksi (Eskola ym. 2017, 285). Tiedonke uumene-
elmänä eläy ymismene elmä so el ui u kimuksen luon eeseen, koska mene-
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
293
elmän a ulla oi a kas ella esime kiksi as aajien asen ei a, ep esen aa ioi-
a ja aja elun logiikkaa (ks. Saa anen-Kauppinen & Puusniekka 2006).
Sähköises i ke ä yn aineis on luo e a uuden a ioimisessa on syy ä huo-
mioida as aajien äydellinen anonymi ee i, joka mahdollis aa as aamisen
myös niil ä, joille as auslinkki ei alun pe in ol u osoi e u. Sähköpos i se
apah u a as aajien houku eleminen osoi au ui ajoi ain haas eelliseksi.
Usein as aajiin o e iin yh ey ä myös puhelimi se mo i oinnin lisäämiseksi,
jolloin u kija saa oi myös an aa äänensä u kimukselle. Puheluis a kä i ilmi
sähköpos i se apah u an lähes ymis a an haas eellisuus, sillä ies i ka oaa
helpos i muiden sähköpos ien joukkoon, ja näin u kimukseen osallis umi-
nen jäi usein ain aja uksen asolle. Voi olla, e ä eläy ymismene elmä so el-
uu pa emmin henkilökoh aises i apah u aan aineis onke uuseen, jolloin
as aajille on mahdollis a ke oa mene elmäs ä kas okkain ja ke ä ä as a-
ukse saman ien (Eskola, Nikan o & Vi anen 2018, 10). Tu kimusp osessin
aikana eh yjen ha ain ojen pe us eella oidaan ode a, e ä eläy ymismene-
elmän unne a uus ek y oin ialalla on hy in ähäinen, sillä useampi ke-
hyske omukseen as aaja kuuli mene elmäs ä ensimmäis ä ke aa.
Aineis oa ke yi noin iisi si ua ( on i Calib i Ligh , on ikoko 12 ja i-
i äli 1,5). Sanamää ä as auksissa aih eli 11 sanas a 165 sanaan as aus en
keskipi uuden ollessa 59 sanaa. Kaikkiaan aineis oa oli 1770 sanaa. Muu ama
as aaja oli ja kanu kehyske omus a a inallises i, mu a useimmissa as a-
uksissa oli lue el u ek y oijan amma i ai oon ja koulu ukseen lii y iä eki-
jöi ä lyhyes i ja y imekkääs i. Vas aus en pin apuolisuus ai s e eo yyppisyys
ei ole ongelma, kun ie oa e si ään s e eo ypiois a ja sosiaalises i jae uis a kä-
si yksis ä (Saa anen-Kauppinen & Puusniekka 2006), ku en ässä u kimuk-
sessa eh iin.
Aineis on analyysissa käy e iin laadulliselle u kimukselle ominais a
aineis oläh öis ä sisällönanalyysiä, eemoi elua ja yypi elyä. Sisällönana-
lyysin a koi uksena oli jä jes ää aineis o selkeään ja ii iiseen muo oon ka-
do ama a sen sisäl ämää in o maa io a (Tuomi & Sa ajä i 2018). Analyysin
pääpaino oli aineis ossa, ja siinä ede iin yksi äisis ä ha ainnois a yleisempiin
äi eisiin, jolloin oidaan puhua myös induk ii isuudes a (Saa anen-Kaup-
pinen & Puusniekka 2006). Aineis o eemoi el iin ensin yh enä kokonaisuu e-
na ja jae iin sen jälkeen kehys a inoiden mukaises i kah een yhmään. Vas-
300
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
ehdy ys ä en ymmä äisi sopi an i -jä jes elmän me ki ys ä ek y oinnissa, jo-
en luul a as i o aisin hakemuksia as aan sähköpos i se, enkä ie äisi mi ään
ie osuojalais a ai gdp -ase ukses a (E12). Kaiken kaikkiaan ha ainnois a
oidaan pää ellä, e ä muodollisen koulu uksen puu uminen yhdis yy ek y-
oin ip osessin e i aiheisiin, useimmi en yösuo i us a heiken ä ällä a alla.
Kolmanneksi aineis os a muodos e iin kaksi yyppi a inaa. Molemmissa
yyppi a inoissa ke o aan muodollisen ek y oin ikoulu uksen me ki yk-
ses ä koe uun amma i ai oon iippuen sii ä, oliko ek y oija saanu muodol-
lis a ek y oin ikoulu us a ai ei. Tyyppi a ina on muodos e u yhdis ämällä
usei a e i as auksia. Niihin on ii is e y kumpaankin kehyske omukseen
anne u as aukse ja niissä yleisimmin ois u ien eemojen ilmaisu a a .
Ensimmäinen yyppi a ina ku aa muodollisen ek y oin ikoulu uksen
saamisen me ki ys ä koe uun amma i ai oon (n = 15):
Koulu uksen akia osaan a i a a ek y oin ip osessi . Ymmä än
liike oimin aa kokonaisuu ena. Minulla on jokin ” empla e” mi en oi-
mia, ns. aami . Vah empi eo iapohja, johon noja a pai si p osessin lä-
pi iennissä myös haas a elujen kulje amisessa. Tiedän oikeu eni ja el-
ollisuu eni ek y oijana, e i yises i haas a elua ehdessäni - mi ä saan
kysyä, mi ä en. Toimin a pe us uu koulu uksen myö ä a ionaalisiin
a kaisuihin, joi a so elle aan ilannekoh aises i. Olen sanomisissani
a ma, osaan as a a napakas i ja nopeas i ek y oi ia esimiehiä mie-
i y ä iin asioihin ja haas a elu yöni on asian un e aa, ja laadukas a
asiassa pysyen.
Toinen yyppi a ina ku aa muodollisen ek y oin ikoulu uksen puu umi-
sen me ki ys ä koe uun amma i ai oon (n = 15):
Asian un ijahaussa saa aa oma amma i ai o olla puu eellinen ja se
ehkä näkyy epä a muu ena ja kysymys en laadussa. Pys ynkö ekemään
ä ä ja osoi amaan asian un ijuu ani kandidaa ille? Toisaal a mie in
ja ku as i, mi en asia kanna aisi ehdä, mikä olisi jä ke in ä ja ehok-
kain a ajankäy ön kannal a? Aikaa kuluu asioiden sel i ämiseen ja pal-
jon pää öksiä sii yy e eenpäin. Amma i aidon puu e heijas uu pal elun
laa uun, eli ek y oin ip osessin laa uun. Rek y oin ip osessin aikana
koulu uksen puu een ja amma i aidon puu eellisuuden uoksi, en a -
maankaan osaisi löy ää hakijoiden joukos a hae uun eh ä ään sopi aa
henkilöä yh ä ehokkaas i kuin koulu e u amma ilainen.

Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
301
Kehyske omus en a iaa ion myö ä yyppi a inoissa ku a aan ek y oin-
ip osessin kulkua e i a oin. Ensimmäisessä yyppi a inassa ek y oija ko-
kee muodollisen ek y oin ikoulu uksen kau a ymmä ä änsä ek y oin i-
p osessin kokonaisuu a lainsäädännön, liike oiminnan ja haas a elu yön
osal a. Rek y oija pys yy luo amaan koulu uksessa saa uun eo iapohjaan ja
so el amaan si ä käy ännön yössään asian un e as i. Jälkimmäisessä yyp-
pi a inassa ek y oija epä öi omia kysymyksiään ja asian un ijuu aan haas-
a elu ilan eissa. Tämä näkyy yön laadun heiken ymisenä ja yönhakijoiden
so el u uuden a ioinnissa. Selkeimmä e o yyppi a inoissa lii y ä ek y-
oin ip osessin laadun mää i ämiseen, sillä ensimmäisessä a inassa oimin-
a pe us uu a ionaalisiin a kaisuihin, kun aas jälkimmäisessä ek y oijan
aikaa kuluu asioiden sel i elyyn ja ongelmiin pää öksen eossa.
Seu aa aksi aineis os a e si iin as auksia oiseen u kimuskysymykseen,
eli mi en ek y oija pe us ele a muodollisen ek y oin ikoulu uksen a -
peellisuu a ai a pee omuu a ek y oijan yön näkökulmas a. Koulu us a
puolle iin sii ä näkökulmas a, e ä muodollisella koulu uksella olisi mah-
dollis a an aa ymmä ys ä ie yis ä, ek y oin ip osessiin kuulu is a osis a
eo ee ises i. Tämä näkyisi ek y oin iosaamisen ah uu ena yönhakijan
lisäksi asiakkaalle: Vah empi asiakkaan ohjaus p osessin ede essä (O5). Toi-
saal a muodollinen koulu us koe iin liian hi aana ja kankeana pal elemaan
ek y oin ialan aa imuksia: Muodollinen koulu us ei useinkaan oimi, koska
ek y oijana pi ää osa a ke oa eh ä äs ä ja yönan ajas a. Eni en yössä on
kyse sii ä, mi en osaa käsi ellä ja ohja a ihmis ä, jo a haas a ele (E6). – – En
niinkään iedä, a i seeko muodollisen koulu uksen a jo a selkei ä, almii a
oimin amalleja ek y oin iin, sillä nykypäi än ek y oin i on ässä yöma k-
kina ilan eessa hy in paljon myös uusien oimin amallien kehi ämis ä sekä
uusien o ien a aamis a (E9). Aineis os a eh yjen ha ain ojen pe us eella oi-
daan ode a muodollisen ek y oin ikoulu uksen kehi ämisen ole an ek y-
oijien näkökulmas a haas eellis a, sillä koulu uksen sisällön ulisi uudis ua
ja ku as i uusien oimin amallien ja yöelämän mukana. Rek y oinnissa on
pi käl i kyse myös sosiaalises a älykkyydes ä, hy äs ä ihmis un emukses a ja
asiakaspal elus a. Tämän yyppisiä ihmissuhde ai oja oi olla aikea ope ella
ie yjen o maalis en käy än öjen ja oppien kau a.
302
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Pohdin a ja joh opää ökse
Tässä u kimuksessa a kas el iin, mi en muodollinen ek y oin ikoulu us
ai sen puu e oi lii yä ek y oijan amma i ai oon ja mi en ek y oija pe-
us ele a muodollisen koulu uksen a peellisuu a ai a pee omuu a. Vas-
aus a e si iin eläy ymismene elmää hyödyn äen. Aineis o ei ole laaja, mu a
se a oi aa hy in ek y oin ialan amma ilais en näkemyksiä muodollisen
ek y oin ikoulu uksen a peis a ja haas eis a ja ämä u kimus uo aakin
uudenlais a ie oa ek y oijien amma i aidon ja muodollisen koulu uksen
suh ees a.
Tu kimus ulos en alossa näy ää sil ä, e ä muodollisen koulu uksen
myö ä ek y oin ip osessin kokonaisuuden aja el iin ole an hallinnassa ja
as aa as i koulu uksen puu uessa yöhön lii e iin epä a muu a. Vas auk-
sis a hahmo ui, e ä ek y oin ip osessi on moni aiheinen ja sisäl ää e ilaisia
amma i ai oon yhdis e ä iä yön osa-aluei a, jo ka oidaan nähdä yöelä-
män suunnas a ase e uina yön aa imuksina (Hanhinen 2010). Tuloksis a
on pää el ä issä, e ä muodollisen koulu uksen puu uessa, ek y oin ialalla
amma i ai o muodos uu käy ännönläheises i näiden e i osa-alueiden hal-
linnas a (Kolb 1984, 21). Vas auksissa hakija ies in ä, yölainsäädän öön ja
yöeh osopimuksiin lii y ä osaaminen, sosiaalisen median hyödyn äminen
yössä, oimeksian ajan ja oimialan un eminen sekä kokemuksen kau a
oppiminen lii e iin amma i aidon kokemukseen mui a ekijöi ä useammin.
Lainsäädännöllinen osaaminen ja ek y oin ip osessin hallin a maini iin
kummankin kehyske omuksen as auksissa ek y oijan amma i ai oon
aiku a ina yön osa-alueina.
Vas aus en pe us eella muodollinen ek y oin ikoulu us oisikin a jo a
lainsäädän öön, ek y oin ip osessiin, uo o aiku us ai oihin ai oimialan
e i yispii eiden un emiseen lii y ää osaamis a. Näin ollen muodollisen
koulu uksen lisäa o ek y oijalle olisi ennen kaikkea yön osa-alueiden
eo ee inen opiskelu ennen ek y oijana yösken elyä. Toisaal a muodolli-
sen koulu uksen myö ä oidaan saa u aa sellaisia almiuksia, jo ka nimen-
omaan mahdollis a a oppimisen ja kumisen yöelämässä (Poikela 2002, 229;
Poikela 2005, 11) ja myös eo ee is a ie oa a i aan kokemus iedon muo-
dos amiseen (Poikela & Nummenmaa 2002, 37).
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
303
Muodollisen ek y oin ikoulu uksen mahdollisuude o a as aus en pe-
us eella kui enkin ajallise . Työssä oppimisen ja amma i aidon päi i ämi-
sen me ki ys ko os uu ek y oijan amma issa, johon ei ole u kin oon almis-
a aa koulu us a. Aineis on pe us eella alakoh ainen subs anssiosaaminen
edelly ää myös in o maalia oppimis a, aikka muodollisen ek y oin ikou-
lu us an aisi aami ja pohja iedon ek y oijille. Tuloksis a onkin näh ä issä,
e ä muodollisen koulu uksen kehi äminen koe aan melko hyödy ömäksi,
koska amma i aidon nähdään muodos u an pi käl i yössä apah u an in-
o maalisen oppimisen ja kokemuksen kau a (Kolb, Boya zis & Mainemelis
2011). E i aloilla on myös omanlaisensa käy ännö ja yölainsäädännöllise
oimin aohjee , jo ka ase a a aa imuksia ja odo uksia ek y oijalle. Vas a-
uksis a ha ai iin, e ä a i aessa ek y oin iosaamis a ylläpide ään ja ke-
hi e ään e ilais en äydennyskoulu us en muodossa. Täydennyskoulu us en
oidaan nähdä niin ikään ase u an in o maalin oppimisen alueelle, koska
si ä sää ele ä yön ekemisen a oi ee ja se on sidoksissa amma illiseen
kehi ymiseen (Poikela 2005, 11). Aineis on pe us eella kehyske omuksissa
ku i ellun muodollisen koulu uksen haas eena onkin e i yises i ajan asaisen
amma illisen ie o aidon a joaminen ja ku as i uusiu u alla ek y oin ialal-
la.
On huoma a a, e ä ässä u kimuksessa as aajina oli ek y oin eja yök-
seen eke iä henkilöi ä. Rek y oin ikäy ännöissä on suu ia e oja yöelämän
e i sek o ien ja yksi äis en yöpaikkojen älillä, ja monissa o ganisaa ioissa ja
y i yksissä ek y oin eja hoi a a esime kiksi ule an yön ekijän kollega ai
esimiehe oman yönsä ohessa ilman e illis ä pe ehdy ämis ä ek y oin i eh-
ä ään. Heille ek y oin i saa aa olla yksi yön osa-alue siinä missä muu kin,
jolloin he ei ä äl ämä ä kohdis a esu sseja ek y oin ip osessin kokonai-
suu een samaan apaan kuin alan amma ilaise . Tällaise ek y oin ia osana
yö ään eke ä henkilö oisi a hyö yä muodollises a ek y oin ikoulu uk-
ses a, kun in o maalin oppimisen mahdollisuuksia on ähemmän. Muodolli-
sen ek y oin ikoulu uksen a peellisuu a puol aa myös ässä u kimuksessa
esiin ullu oikeudenmukaisuuden näkökulma. Koulu uksella oi aisi esime -
kiksi lisä ä ek y oin eja eke ien ie ämys ä yönhakijoiden asa-a oises a
koh elus a ek y oin ip osessissa ( . Nguyen, Allen & Godkin 2006).
304
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Työelämä edelly ää yön ekijäl ä uudenlaisia ominaisuuksia, joi a o a
esime kiksi moniamma illinen osaaminen, ongelman a kaisukyky, i senäi-
nen iedonhankin a ja so el aminen, yh eis oimin a ja e i yises i kyky ja -
ku aan oppimiseen. (Poikela & Nummenmaa 2002.) Rek y oin ialalla yö-
elämän muu okse näky ä esime kiksi siinä, e ä yönhakija odo a a ja
aa i a ek y oijal a yhä enemmän ja yöelämässä ek y oijal a odo e aan
liike oimin aosaamisen ohella ma kkinoiden ja kulu ajien ymmä ämis ä
sekä uudenlais en ek y oin imene elmien hallin aa (Salli 2014; Ös e be g
2015, 91). Lisäksi digi alisoi uminen uo mukanaan uudenlaisia jä jes elmiä,
haku- ja a ioin imene elmiä sekä ies in äkana ia ek y oin iin (Kosonen
2018). Usein digi alisaa ion aiku us a ek y oin iin ku a aan yksi äis en
eknologia a kaisujen ja -kehi yksen kau a, aikka kyse on yösken elykul -
uu iin sekä yöp osesseihin aiku a is a kehi yssuunnis a ja endeis ä (Te-
cham 2016).
Yh eiskunnan, yöelämän ja koulu usjä jes elmien yleise muu osp o-
sessi aiku a a me ki ä äs i amma ikäy än öjen ja koulu uksen kehi ä-
misen eh oihin (Hi onen 2009, 43; Heikkilä 2006, 21; Kosonen 2018; Pel o-
mäki ym. 2002, 89). Amma i aidon oppimisen näkökulmas a muodolliseen
koulu ukseen lii yy monenlaisia haas ei a. Koulu usjä jes elmässä ei pys y ä
a peeksi yksi yiskoh aises i ennakoimaan kaikkia amma i ai o a pei a, joi-
a ule aisuuden yön ekijä ule a a i semaan, aan sen sijaan elinikäisen
oppimisen ai ojen me ki ys ko os uu. (Tynjälä, Vi anen & Valkonen 2005,
31.) Lisäksi koulu uksen kau a saa u ie o oi mene ää a oaan yöelämässä,
sillä se anhenee nopeas i (Poikela & Nummenmaa 2002). Muodollinen kou-
lu us ei myöskään yksinään ee kenes äkään asian un ijaa, sillä asian un ijuus
alkaa kehi yä as a yöyh eisössä, käy ännön ongelman a kaisu ilan eis-
sa (Hakka ainen 2000). Koulu us a ja amma ikäy än öjä ulisikin kehi ää
muu oksen ja elinikäisen oppimisen läh ökohdis a.
Rek y oin i oimin a on esime kki alas a, jolla amma illisuuden unnus-
me kkejä as a kehi e ään. Rek y oijan yössä, samoin kuin ek y oin ip o-
sessien e i aiheiden kehi ämisessä kas a us ie eillä ja kas a us ie eellisel-
lä koulu uksella oisi olla anne a aa, sillä moni kas a us ie eilijä yöllis yy
nykyisin ek y oin i eh ä iin. Rek y oin ien ulkois aminen ja ek y oin-
iy i ys en lisään yminen, ja sen myö ä ek y oin i yön amma imais umi-
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
305
nen, mahdollis aa hedelmällisen alus an ah is aa alan kas a us ie eellis ä
o e a. Ja ko u kimusaiheena kiinnos a aa olisikin a kas ella si ä, millaisia
almiuksia ja ukea kas a us ie eellinen koulu us an aa ek y oin i eh ä issä
oimimiseen sekä mi en ek y oijien koulu uksessa oisi hyödyn ää kas a us-
ie eellis ä ie oa. Rek y oin ialalla ko os u a sosiaalise aido , uo o ai-
ku us ja ies in ä sekä ihmis un emus, joihin lii y issä ( yöelämä) aidoissa
kas a us ie eellinen koulu us oisi an aa ek y oin ialalle suun aa alle asian-
un ijalle osaamis a. Yksilöllis en ekijöiden ymmä ämisen lisäksi kas a-
us ie eilijällä on näkemys ä yksilön ja yh eisön älises ä suh ees a, jolloin
esime kiksi so el u uu a o ganisaa ioon oidaan a ioida. Näin ollen ihmis-
ie eiden, ku en kas a us ie eiden, an i oi olla me ki ä ä ek y oin ialalle,
jonka oiminnan keskiössä on ihminen.

306
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Läh ee
Bell, B. S., Wiechmann, D., & Ryan, A. M. 2006. Consequences o o ganiza ional
jus ice expec a ions in a selec ion sys em. Jou nal o Applied Psychology
91 (2), 455–466.
Chen, C-C., Lee, Y-H., Huang, T-C. & Ko, S-F. 2017. E ec s o s ess in e iews
on selec ion/ ec ui men unc ion o employmen in e iews. Asia
Paci ic Jou nal o Human Resou ces 57 (1), 40–56.
Dane, E. & P a , M. 2007. Explo ing in ui ion and i s ole in manage ial
decision making. The Academy o Managemen Re iew 32 (1), 33-54.
E au , M. 2004. In o mal lea ning in he wo kplace. S udies in Con inuing
Educa ion 26 (2), 247–273.
Eskola, J., Ka ayilan, S., Kaski, T., Leh ola, T., Mäenpää, T., Nishimu a-Sahi,
O., Oede, A-M., Ran anen, M., Saa inen, S., Toi ikko, P., Val onen, M.
& Wallin, A. 2017. Eläy ymismene elmä 2017. Ohjei a ja kokemuksia
mene elmäs ä kiinnos uneille. Teoksessa: J. Eskola, T. Mäenpää
& A. Wallin ( oim.) Eläy ymismene elmä 2017: Pe us eema ja 11
muunnelmaa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 266–293.
Eskola, J., Nikan o, I. & Vi anen, S. 2018. Eläy ymismene elmäaineis ojen
muu u a luonne? Teoksessa: J. Eskola, I. Nikan o & S. Vi anen
( oim.) Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? 14 eläy ymis-
mene elmä u kimus a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 9–20.
Hakka ainen, K. 2000. Oppiminen osallis umisen p osessina. Aikuiskas a us
20 (2), 84–98.
Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen: K ali ikaa ioiden luoki us jä jes elmän
kons uoin i. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Hanhinen, T. 2011. Osaamisenhallin a on yöelämän haas e ja al i. Työ-
polii inen aikakauski ja. Työ- ja elinkeinominis e iö (54). Helsinki:
Edi a P ima.
Heikkilä, K. 2006. Työssä oppiminen yksilön läh ökoh ien ja oppimis-
ympä is öjen älisenä uo o aiku uksena. Aka eeminen äi öski ja.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
307
Helako pi, S. 2010. Työ ja amma i ai o. Teoksessa S. Helako pi, H. Aa nio &
M. Maju i ( oim.) Amma ipedagogiikkaa uu een oppimiskul uu iin.
Hämeenlinna: Hämeen amma iko keakoulu, amma illinen
ope ajako keakoulu, 55–80.
Helsilä, M. 2009. Henkilös öasioi a esimiehille. Helsinki: O a a.
Hi onen, E. 2009. Nuo iso yö sosiaalisen asian un ijuuden a eenoilla.
Teoksessa S. Rai aka i & E. Vi okannas ( oim.) Nuo iso yön ja
sosiaali yön jae u ken ä . Nuo iso u kimus e kos o/ Nuo iso u kimus-
seu a. Julkaisuja 96. Jy äskylä: Gumme us, 41–62.
Hä mälä, V., Salminen, V., Lamminkoski, H. & Halme, K. 2020. S a i aha ja
ek y oin iosaaminen y i äjyyden ja y i ys oiminnan ukena. Työ- ja
elinkeinominis e iön julkaisuja 2020:33.
Kaijala, M. 2016. Rek y oin i: eh ä ään ai yh iöön? Helsinki: Alma Talen .
Koi is o, K. 2004. Vali se oikein. Helsinki: Y i yski ja .
Kolb, D. A. 1984. Expe ien ial lea ning: Expe ience as he sou ce o lea ning
and de elopmen . Englewood Cli s, N.J.: P en ice-Hall.
Kolb, D., Boya zis, R. & Mainemelis, C. 2011. Expe ien ial lea ning heo y:
P e ious esea ch and new di ec ions. Teoksessa R. J. S e nbe g & L.
Zhang ( oim.) Pe spec i es on Thinking, Lea ning, and Cogni i e
S yles. Lon oo & New Yo k: Rou ledge.
Kon ad , U., Ga be s, Y., Böge, M., E dogan, B., & Baue , T. N. 2017. An eceden s
and consequences o ai ness pe cep ions in pe sonnel selec ion: A
3-Yea longi udinal s udy. G oup & O ganiza ion Managemen 42 (1),
113–146.
Ko honen, V. 2005. T ans e is a ans o maa ioon – oppimisympä is ön
me ki ys. Teoksessa E. Poikela ( oim.) Osaaminen ja kokemus: yö,
oppiminen ja kas a us. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 219–239.
Kosonen, M. 2018. Koulu usjä jes elmäs ä koh i elinikäis ä oppimis a. Suomen
i senäisyyden juhla ahas o Si a. h ps://www.si a. i/blogi /koulu us
ja jes elmas a-koh i-elinikais a-oppimis a/ (Lue u 10.3.2019.)
Lepis ö, L. & Ihan ola, E-M. 2018. Unde s anding he ec ui men and
selec ion p ocesses o managemen accoun an s: An explo a i e s udy.
Quali a i e Resea ch in Accoun ing & Managemen 15 (1), 104–123.
Eme ald Publishing Limi ed.
308
Be ina Klinge, Saaga Hä könen, Johanna Lä i & Ja i Eskola
Loda o, M. A., Highhouse, S. & B ooks, M. E. 2011. P edic ing p o essional
p e e ences o in ui ion-based hi ing. Jou nal o Manage ial Psychology
26 (5), 352–365.
Lö be g, L. 2014. Rek y oijan in ui io ek y oin ip osessissa: Fenomenologinen
u kimus. Lapin yliopis o. Hallin o iede/Joh amisen psykologia. P o g adu
- u kielma.
Ma sick, V. & Wa kins, K. 1990. In o mal and inciden al lea ning in he wo kplace.
Lon oo: Rou ledge.
Ma sick, V. & Wa kins, K. 2018. In oduc ion o he special issue: An upda e on
in o mal and inciden al lea ning heo y. New Di ec ions o Adul and
Con inuing Educa ion 2018 (159), 9–19.
Messne , C., Wänke, M. & Weibel, C. 2011. Unconscious pe sonnel selec ion.
Social Cogni ion 29 (6), 699–710.
Miles, A. & Sadle -Smi h, E. 2014. ”Wi h ec ui men I always eel I need o lis en
o my gu ”: The ole o in ui ion in employee selec ion. Pe sonnel Re iew
43 (4), 606–627.
Nguyen. N. T., Allen, C. L. & Godkin, L. R. 2006. Rec ui e s’ assessmen and use
o social capi al in ésumé sc eening. Jou nal o Applied Social Psychology
36 (8), 1813–1832.
Nyyssölä, K. 2003. Vi allisen koulun ulkopuolella opi un unnus aminen. Kas a us
34 (5), 510–520.
Ope usminis e iö. 2007. Aiemmin hanki un osaamisen unnis aminen ko -
keakouluissa. Ope usminis e iön yö yhmämuis ioi a ja sel i yksiä. (4).
Helsinki: Yliopis opaino. h ps://julkaisu . al ioneu os o. i/bi s eam/
handle/10024/79932/ 04.pd ?sequence=1 (Lue u 11.3.2019.)
O ala, L. 2018. Ke e ä oppiminen: Keino menes yä ja ku assa muu oksessa.
Helsinki: Kauppakama i.
Pa janne, M-L. 2004. Väes ön ikä aken een muu oksen aiku ukse ja niihin
a au uminen e i hallinnonaloilla. Sosiaali- ja e eysminis e iön
sel i yksiä 2004:18.
Pel omäki, P., Ha jumäki, P. & Husman, K. 2002. Muu u a au amis yön asian-
un ijuus - k iisi yön ja yö e eyshuol o oiminnan a kas elua. Teoksessa
I. Pi ilä & S. E iksson ( oim.) Asian un ijuuden a eena . Jy äskylä:
Kopijy ä, 81–103.
Rek y oijien näkemyksiä osaamises a, amma i aidos a
ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuudes a
309
Pel onen, J. Työ oiman hankin a oimipaikoissa uonna 2019. TEM-analyysejä
103/2020.
Poikela, E. 2002 Osaamisen a ioin i. Teoksessa R. Honkonen ( oim.) Kou-
lu uksen lumo – Re o iikka, poli iikka ja a ioin i. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 229–246.
Poikela, E. 2005. Työ ja kokemus oppimisen läh ökoh ana ja a oi eena.
Teoksessa E. Poikela ( oim.) Osaaminen ja kokemus – yö, oppiminen ja
kas a us. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Poikela, E. & Nummenmaa, A-R. 2002. Ongelmape us ainen oppiminen iedon
ja osaamisen uo amisen s a egiana. Teoksessa E. Poikela ( oim.)
Ongelmape us ainen pedagogiikka - eo iaa ja käy än öä. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess, 33–52.
Russell, S. & B annan, M. 2016. Ge ing he igh people on he bus: Rec ui men ,
selec ion and in eg a ion o he b anded o ganiza ion. Eu opean
Managemen Jou nal 34 (2), 114–124.
Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. K aliMOTV - Mene elmä-
ope uksen ie o a an o. Tampe e: Yh eiskun a ie eellinen ie oa kis o.
h p://www. sd.u a. i/mene elmaope us. (Lue u 20.3.2019.)
Salli, M. 2014. Lois a ek y oijana: Hoida kosioma ka yylillä. Helsinki:
Kauppakama i.
Sallila, P. & Vahe a, T. 1998. Muodollises a koulu ukses a in o maaliin oppi-
miseen. Teoksessa P. Sallila & T. Vahe a ( oim.) A kipäi än oppiminen.
Aikuiskas a uksen 39. uosiki ja. Helsinki: BTJ Ki jas opal elu, 7–14.
Schul s, C. 2015. Rein en ing HR ield book. Randbu g: Know es Publishing.
Schul z, C. & Van de Wal , H. 2015 Rein en ing HR. S a egic and o ganisa ional
ele ance o he human esou ces unc ion. P oQues Ebook Cen al.
Randbu g: Know es Publishing.
Soikkanen, K. 2015. Suo ahaku. Helsinki: Tie osanoma.
Techam, M. 2016. Digi alisaa ion aiku us ek y oin iin. Tuloksellisen
ek y oinnin opas. Mode nin ek y oijan sel iy ymisopas muu u aan
maailmaan. Manpowe G oup. h p:// ie opankki.manpowe . i/hub s/
Tuloksellinen_ ek y oin i/Manpowe G oup-Tuloksellisen ek y
oinnin-opas.pd ? =1505457054001 (Lue u 22.3.2019.)