This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen
ope us kunnissa
© Suomen kas a us ie eellinen seu a, 2013.
Mie inen, Elisa; Kangas ie i, Teija; Saa inen, Taina
Mie inen, E., Kangas ie i, T., & Saa inen, T. (2013). Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa
kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen ope us kunnissa. In L. Tainio, & H. Ha ju-
Luukkanen (Eds.), Kaksikielinen koulu - ule aisuuden monikielinen Suomi T åsp åkig skola - e
le sp åkig Finland i am iden (pp. 71-90). Suomen kas a us ie eellinen seu a. Kas a usalan
u kimuksia, 62.
2013
Vaih ele aa o eu us ajakas a aakiinnos us a:Kielikylpyope us
ja ie askielinenope uskunnissa

ElisaMie inen,TeijaKangas ie i&TainaSaa inen

Samman a ning

Sp åkbadsunde isningochunde isningpå ämmandesp åkha  unni siFinlandiö e 
20å .Påkommunalni åä in o ma ionenändåknapp.So el a ankielen u kimuksen
keskuspublice adehös en2011en appo omsp åkbadochunde isningenpå
ämmandesp åkikommune naidagochi am iden(Kangas ie im. l.2011).Idenhä 
a ikelng anskasko  ö ekoms ena ochs uk u en ö sp åkbadsunde isningoch
unde isningpå ämmandesp åk,lä a si ua ionenoch am idsplane naikommune na.

Enka läggningö e sp åkbadochunde isningenpå ämmandesp åkgenom ö des
genomenwebbenkä somskickadesu  illkommune na.Dessu omg anskadessi ua ionen
medhjälpa s a is ik, idiga e o skningochexpe u lå anden.

Enkä s a ensamladesinijanua i‐ eb ua i2011.Iwebbenkä enu ä de ade
kommune nasjäl adenak uellasi ua ionenoch am ids isionen ö sp åkbadenoch
unde isningenpå ämmandesp åk.E e enpåminnelseble s a sp ocen en ö 
webbenkä en ela i god,nämligen54,4%.

Enkä s a enkomple e adesmeden ö åganoms a is ikenikommunen.Alla inländska
kommune bads appo e aoman ale ele e idag å denochg undskolansam an ale 
ele e pådenhä u bildningsni ånsomdel a isp åkbadelle unde isningpå
ämmandesp åk.A de336kommune som annsiFinland iddenhä  iden, a de 
sammanlag 183kommune somdelga sins a is ik.

Enkä s a en isa a den e ksamhe somgå unde benämninga nasp åkbadoch
unde isningpå ämmandesp åkä  äldig  a ie andeikommune na.De  o edä ö 
nöd ändig a koo dine asp åkbadenochunde isningenpå ämmandesp åk
na ionell ,såa plane ingena lä a u bildningen a me akonsek en ochden
u bildningsmässigajämlikhe en ö e kligadesså älsommöjlig .

Nä man a ibeak andelä a nasbehö ighe  ö nä a ande,en ydligökningi
e e åganochkommune nas ö sik igauppska ningoma u bude komme a öka,ä 
de  ydlig a  imås eökau bildningspla se na ö sp åkbadslä a eochlä a esomkan
unde isapå ämmandesp åk.

Påg unda de spli ade äl e  o ede ny ig a u edasama be smöjlighe e na
mellanolikaak ö e .Dåkundemanlä a eu ecklaenmångsidigochmångsp åkig
u bildning,somkundegynnasp åkbadenideinhemskasp åken(inklusi ee 
å gä dsp og am ö a s imule ade samiskasp åke ),u bildningpå ämmandesp åk
(u ö e engelskanocksåand asp åksomä be ydelse ulla ö  inlända nas
sp åkkunskape )sam in and a nassp åkunde isning.De  inns eckensom yde påa 
kommune naha e in esse ö a s a asp åku bildninga  ö in and a e,somkunde
u ny jap incipe na ö ochpedagogikeninomsp åkbadochunde isningpå ämmande
sp åk.

Fö a s ä kajämlikhe eninomu bildningen,behö sde e s a k s öd ö sp åkbade 
ochunde isningenpå ämmandesp åkikommune na.Vibo desepåsp åkbadenoch
unde isningenpå ämmandesp åksomenu ecklinga denna ionellasp åkkunskapen
ochjämlikhe eninomu bildningen,in esomu bildninga enli eneli is isksp åkg upp.
Depedagogiskalösninga som innsinomsp åkbadochunde isningpå ämmande
sp åkkundegynnahela äl e  ö sp åkunde isningen.

Johdan o

Kielikylpyope ukses a ja ie askielis ä ope ukses a on eh y ka oi uksia säännöllises i
koulu asolla(ks.esim.Buss&Må d1999,Leh i,Jä inen&Suomela‐Salmi 2006, S ed
2000),mu aope uksen al akunnallises a ilan ees a aisi ä a joa is a ahois aeioleollu 
saa a illayh enäis ä ie oa.Sel i yksemme(Kangas ie iym.2011) a koi uksenaolisaada
kokonaiskäsi ys sii ä, minkä e an kunna  a joa a  kyseis ä ope us a Suomessa ja
minkälaisia ule aisuuden suunni elmia kunnilla on kielikylpyope uksen ja ie askielisen
ope uksenjä jes ämisensuh eensekäka oi aaope aja ilanne anäidenosal a.1

Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen ilan een hahmo amis a aikeu aa
kielikylpyope ukses aja ie askielises äope ukses akäy e yjennimi ys enki jo(ks.esim.
Vi ala 2002: 19–20).Te minologianmoninaisuudes ajoh uen ekemässämme
sel i yksessä päädy iinkäy ännöllisis ä syis ä sellaiseen mää i elmään, e ä e miä
kielikylpykäy e äänko imaisis akielis äpuhu aessaja e miä ie askielinenope ussilloin,
kun on kyse muis a ope uskielis ä. Ko imaisilla kielillä a koi e aan ässä apauksessa
suomen ja uo sin lisäksi myös saamea, aikka sen ope ukses a a haiskas a uksessa
käy e ään yleisimmin nimi ys ä kielipesä. Sel i yksessä ei kui enkaan ole ka oi e u
esime kiksi suomi oisena kielenä ‐ope us a ai maahanmuu ajien oman äidinkielen
ope us a, aikkaosakunnis a as asisel äs imyösnäi äkoske iinkysymyksiin,jajoissakin
apauksissa näiden käsi ely yhdessä ie askielisen ope uksen ja kielikylpyope uksen
kanssa oisi olla pedagogises i ja oiminnallises i mielekäs äkin.

E äs ä keäläh ökoh asel i yksen ekemiselleoliVaasanjaOulunyliopis ojenyh eis yössä
jä jes ämän kielikylpyope ajankoulu uksen sisääno on loppuminen 2009. Oli siis syy ä
a ioida, olisiko ällais a koulu us a a e a jä jes ää ule aisuudessa ja minkälaisilla
opiskelijamää illä. Jy äskylän yliopis on Julie ‐ohjelma a joaa opin oja pe usas een
alakoulunenglanninope ukseensekäenglanninkieliseenCLIL‐ope ukseen.Oulunyliopis o
puoles aan jä jes ää kansain älis ä luokanope ajakoulu us a, jossaopin ojenpääkielion
englan i. Nämä kaksi koulu usohjelmaa ei ä  kui enkaan anna muodollis a pä e yy ä
ie aalla kielellä ope amiseen, aan ope uskielen ai o pi ää osoi aa e ikseen. Muilla
ie ailla kielillä ope a ille on a jolla lähinnä äydennyskoulu us a.
Ope ajankoulu us a peiden a ioin i on ollu  hankalaa al akunnallises i jokseenkin
puu eellis en ie ojen akia.Niinpä u kimuksessaonpy i ysel i ämäänmyös,millaise 
ope aja esu ssi  kunnissa on ie askielisessä ope uksessa ja kielikylpyope uksessa, ja
millaisia ule aisuuden a pei anäihinlii yy.

Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen a jonnan nyky ila sel i e iin kunnille

1Sel i yksen ahoi iope us‐jakul uu iminis e iö.
lähe e yn sähköisen kyselyn a ulla. Kyselyaineis o ke ä iin ammi‐helmikuussa 2011.
Elek onisessakyselyssäkunna a ioi a i senykyis äja ule aisuuden ilanne aan
kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen suh een. Kunnan pal elu aken ees a
iippuen kysely lähe e iin joko yhdelle henkilölle ai pe usope uksen ja
a haiskas a uksenpuolellee ikseen. Ta peen aa iessakysely lähe e iine ikseenmyös
suomenkieliselle ja uo sinkieliselle hallinnonalalle. Yhden muis u uksen jälkeen
as ausp osen iksi saa iin sähköiselle kyselylle hy inkin koh uullinen 54,4 %. Kaikki
as aukse  ei ä  kui enkaan ole äydellisiä: jois akin kunnis a kyselyyn on as a u
esime kiksi ain a haiskas a uksen puolel a, jolloin as aajalla ei äl ämä ä ole ollu 
a kkaa ie oa pe usope uksen asiois a. Tämä seli ää epä ie ois en as aajien suu a
mää ääjoidenkinkysymys enkohdalla.

Kysely as auksia äydenne iin ilas opyynnöna ulla.Kaikil aSuomenkunnil apyyde iin
ilas oja a haiskas a uksenjape usope uksenoppilasmää is äsekäkielikylpyope ukseen
ai ie askieliseenope ukseenosallis u is aoppilais anäillä asoilla.Tilas o ie ojasaa iin
osi ain aikokonaan183kunnas a,kunSuomessaolikyselyä eh äessä336kun aa.Lisäksi
ilan een a kas elussakäy e iinapunaaiempaa u kimus ajaasian un ijoidenkuulemisia.

Kielikylpyope uksenja ie askielisenope uksen aih ele aa
o eu us akunnissa

Runsaassa 40 kunnassa2jä jes e iin uonna2011jokokielikylpyope us a, ie askielis ä
ope us a aimolempia.Ku ioon1onkoo u oiminnanmaan ie eellinen le inneisyys
ke äämiemme ie ojen pe us eella. Kaikkiaan ku io ei anna äysin ka a aa ku aa
kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen le inneisyydes ä, aan pikemminkin
esi eleenäidenle inneisyydenpii ei ä.Vaikkakyselyssäkeski y iinkun ienjä jes ämään
oimin aan,ku iossaonhuomioi umyösyksi yis enpal elun uo ajien a jon asilloin,kun
kun aonsiihenkyselyssä ai ilas oissa ii annu .


2Lu ussao e uhuomioonkysely as aukse , ilas o iedo jaasian un ijakuulemisissasaadu  iedo .

Ku io 1. Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen maan ie eellinen le inneisyys
2011.


Kielikylpyope uskunnissa

Kyselyssä 20 kun aa ilmoi i jä jes ä änsä ko imais en kiel en kielikylpyope us a jollakin
as eella. Yli oimaises i suu in osa apo oidus a kielikylpyope ukses a on uo sinkielis ä
(17kun aa),mu akahdessakunnassakielikylpy oimin aajä jes e äänsuomeksi.Kyselyyn
jä i as aama a joi akin kun ia, jo ka kui enkin lähe ämiensä ilas ojen pe us eella
jä jes ä ä  kielikylpyope us a. Toisaal a näiden kahdenkymmenen kunnan joukossa on
myöskun ia,joidenjä jes ämä oimin aonhy inkinpienimuo ois a aikokeiluluon ois a.
Kunnallis en oimijoiden lisäksi a haiskas a uksessa kielikylpyope us a an a a  myös
yksi yise  päi äkodi .

Vaikkakielikyl ynpi äisiasian un ijoidenmukaanollaohjelmallis aelisi ä ulisijä jes ää
mää ä yjen pe iaa eiden mukaan(ks.esim.Lau én2000),si ä o eu e aan käy ännössä
hy in moninaisilla a oilla. Esime kiksi sekä kielikylpykielen käy ön mää ä ope uksessa
e äsenosuusope usohjelmassa aih elee.

Va haisen äydellisen kielikyl yn ohjelman (ks. a kemmin Be g o h & Bjö klund ässä
eoksessa) mukaan a haiskas a uksessa ulisi käy ää ain kielikylpykiel ä ja äidinkieli
uleeosaksiope us ape uskoulussa,jossasenmää äkas aa ähi ellenpe uskoulunloppua
kohden (Lau én 2006). Va hainen äydellinen kielikylpy on Suomessa ohjelmal aan
akiin unein, mu a kunna  muokkaa a  ohjelmaa omaan ilan eeseensa ja a peisiinsa
sopi aksi. Kielikylpyohjelman mukaisia pii ei ä, jo ka uli a  esiin myös kun ien
kysely as auksissa, oli a  esime kiksi se, e ä ope ushenkilös ö on kaksikielis ä,
kielikylpykieli opi aan luonnollisissa uo o aiku us ilan eissa ja koulussa ki joi amaan
opi aan ensin kielikylpykielellä ja myöhemmin äidinkielellä. Selkein e o ohjelmallisen
kielikyl yn ja kun ien o eu us en älillä on kielikylpykielen ope uskäy ön mää ässä.
Käy ännössäkielikylpykiel ä oidaankäy ää a haiskas a uksessapääsään öises i, aisen
osuus oi olla esime kiksi n.25% oiminnas a,4h/p  aialakoulussalähes100%
(ku si oidu kun ien as auksia).

Va hainen äydellinen kielikylpy alkaa ohjelman mukaan a haiskas a uksessa ja kes ää
pe uskoulunloppuunsaakka(Lau én2000).Tämäkielikyl ynja kumonäy ää o eu u an
kymmenessä kunnassa. Myös ja kumossa on kui enkin paikallisia a iaa ioi a, ja edellä
maini ujen kun ien lisäksi se o eu e aan paikoi ain esime kiksi niin, e ä lapsilla on
mahdollisuussii yä uo sinkielikylpypäi ähoidos a uo sinkieliseenkouluun.

Saamenkielinen oimin a laske iin ässä sel i yksessä ko imais en kiel en kielikyl yn
pii iin,mu ayleensäsaamenkielis ä oimin aaku su aankielipesäksi.Kielipesä  as aa a 
oiminnal aan pi käl i kielikylpypäi ähoi oa sillä e olla, e älapsillaonesime kiksi
sukujuu ensakau asuhdekielipesäkieleenja oiminnan a oi eenaonuhanalaisenkielen
säily äminen ai el y äminen (Pasanen 2003). Saamen kielipesiä on as aus en
pe us eella kolmessa Pohjois‐Suomen kunnassa, ja niissä ope e aan ina in‐ ai
kol ansaamea alle kouluikäisille lapsille. Kielipesä  jä jes e ään yleensä
( yhmä)pe hepäi ähoi ona,mu ayhdessäkunnassa ilapäises ike hona,sillä yön ekijää
as ahae iin.

Vie askielinenope uskunnissa

Vie askielinen ope us paino uu kielikylpyope uksen a oin Uudellemaalle,mu a yleensä
suu empiin kun iin kuin kielikylpyope us. Kysely as aus en pe us eella ie askielis ä
ope us a a jo aanjollakin asolla17kunnassa.Käy ännössäkaikis a ie askielis äope us a
a joa is a kunnis a löy yy a jon aa englanniksi, joka on ehdo omas i yleisin
ie askielisen ope uksen kielis ä. Lähinnä suu immissa kaupungeissa ope us a on lisäksi
muilla suu illa eu ooppalaisilla kielillä. E ikoisempaa a jon aa puoles aan edus a a 
esime kiksi i o ja kiina Helsingissä sekä ka jalan kielipesä Nu meksessa. Ja kumo
a haiskas a ukses a yläkouluun näy ää o eu u an 13 kunnassa,jasamoinkuin
kielikyl yssä, yksi yise  pal elun uo aja  an a a  ie askielis ä ope us a e i yises i
a haiskas a uksessa ja esiope uksessa. Useimmi en ja kumo o eu uu englannin osal a,
mu ayksi äis apauksissamyös enäjässä, anskassajasaksassa.

To eu uksel aan ie askielinenope uson ielähajanaisempaakuinkielikylpyope us,mikä
onymmä e ä ää,silläseeiolesamalla a allaohjelmallis akuinkielikylpy(ks.Nikula&
Jä inen ässä eoksessa). Toiminnan hajanaisuudes a ke oo myös sii ä käy e yjen
nimi ys enki jo( aulukko1).Joissainkunnissaonkäy össäuseampi kuin yksi nimi ys
ie askieliselle ope ukselle, sillä ope uksen jä jes ämisessä on myös koulukoh aisia e oja
kun iensisällä.

Taulukko1.Vie askielises äope ukses akäy e y nime ,mainin ojenmää ä 

Vie askielises äope ukses akäy e ään kunnassa e miä N
Vie askielinenope us8
CLIL4
Kaksikielinenope us3
Kielikylpy2
Kieli ikas einenope us2
Englan ipaino einenope us2
Mui ayksi äisiämainin oja(esim.kielisuihku) 6


Toiminnan ie ynlainen pi s aleisuus näkyi myös kun ien omissa ku auksissa, joissa
ie askielis ä ope us a ku a iin esime kiksi ilmauksilla ie as akiel älauluissajaa jen
aska eissa, kaikki oimin a ie aallakielellä ai ie as akiel ä ie yjenaineiden unneilla.
Viimeinen as aus osoi aa, e ä pe usope uksessa oimin aa ohjaaennenkaikkia
käy ännöllisyys: ie askielisenope uksensisäl öjalaajuus alikoi u a joskussenmukaan,
minkä aineiden ope aja  kykene ä  ja o a  halukkai a ope amaan ie aalla kielellä.
Vie askielinen ope us saa e iin mää i ellä myös kielikyl yn kau a (ku enkielikylpy) ai
osallis ujiaku aamalla(lapsiae ilaisis akielellisis ä aus ois a).

Jo ku  kunna  puoles aan ilmoi i a  jä jes ä änsä ie askielis ä ope us a samalla a alla
kuin kunnan kielikylpyope us a, jolloin oimin aa sekä ko imaisella kielellä e ä ie aalla
kielellä ku su iin kielikyl yksi. To eu uksen selkein e o ko imais en kiel en kielikylpyyn
näy i ole an, e ä ie askieliseen ope ukseen osallis u ien las en kielellise  aus a  o a 
he e ogeenisempiä. Siinä missä kielikylpyope uksen a oi eena onope aa ähemmis ön
kiel ä enemmis ökielisille lapsille, ie askielisellä puolella ällaisia aus a aa imuksia ei
äl ämä äole ailapsil a oidaanedelly ääjonkinlais a ai oamolemmissaope uskielissä
jo oiminnanalussa.

Sekä kielikylpyope us e ä ie askielinen ope us o a  osin ki ja ia a mas i siksi, e ä
koulu uspolii inen pää öksen eko on Suomessa pi käl i hajau e u kun iin.
Kielikylpyope usja ie askielinenope us oidaansiis ää älöidäkun akoh aises i,mikäon
luonnollises ihy äasiasiinämielessä,e äpaikallise  a pee  oidaanhuomioida.Toisaal a
oiminnan ki ja uus kui enkin aikeu aa ope ajankoulu uksen (sekä pe us‐ e ä
äydennyskoulu us)suunni elua.Kyseonlisäksimyöskoulu uksellises a asa‐a os a,sillä
ällähe kelläsamoillanimikkeilläsaa e aan a jo ahy ine ilais a oimin aa.

Selkeiden mää i elmien puu uminen pai si hankaloi aa ope us a jonnan ka oi amis a,
myös aiheu aa he käs i sekaannuksia. Vaikka kielikylpy yhdis e ään edelleen ah as i
uo sin kieleen, kielikylpy on e minä sel äs i yleiskielis yny . Kunnissa, joissa
ohjelmallisenkielikyl ynpe in ee o a  ah a ,kielikylpyonkäsi eenäyksiseli einen.Sen
sijaanjoissainkunnissasekäkielikylpye ä ie askielinenope us e meinä oi a aiheu aa
ää inkäsi yksiä. Kielikyl yksi oidaan ku ailla esime kiksiyksi äisiä ei‐suomenkielisiä
lapsiamuu ensuomenkielisessäpäi ähoidossa.Vie askieliseksiope ukseksi aassaa e aan
ku sua aikkapamaahanmuu aja aus ais enoppilaidenomanäidinkielenope us a.

Ope aja kielikylpyope uksessaja ie askielisessäope uksessa

Ope ajien saa a uus on yksi suu i ekijä, joka aiku aa siihen,mi enjamissämää in
kielikylpyäja ie askielis äope us a oidaankunnissa o eu aa.Täs äsyys ä ekemämme
sel i yksen a oi eena oli myös ka oi aa ope ajien ek y oin iakunnissajakun ien
yy y äisyy äope ajienamma i ai oon.

Ope ajienkelpoisuus

Ollakseenkelpoinenope amaankielikylpyope uksessa ai ie askielisessä ope uksessa
ope ajalla äy yy olla ope usas een mukainen ope ajan kelpoisuus, joka a koi aa
las en a hanope ajan, luokanope ajan ai aineenope ajan u kin oa. Lisäksi
kielikylpyope us aja ie askielis äope us aesiope uksessa aipe usope uksessaan a alla
ope ajallapi ääollae ikseensääde yllä a allaosoi e uope uskielen ai o.

Ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a (A986/1998, muu e u A
1133/2003) on mää i el y ope ajien kieli ai o aa imukse . Sen mukaan ope ajalla ulee
olla koulun ope uskielen e inomainen suullinen ja ki jallinen ai o. Ope uskielen
e inomaisen suullisen ja ki jallisen aidon oi osoi aa opin ojen yh eydessä, Yleisillä
kieli u kinnoilla ai al ionhallinnon kieli u kinnolla. Esiope us a an a al a ope ajal a ei
aadi a suomen ai uo sin kielen e inomais a suullis a ja ki jallis a ai oa osoi a aa
odis us a, mikäli hän on saanu  koulusi is yksensä ja suo i anu  kelpoisuuden an a a 
opin onsasamallakielellä.

Pe usope uslain mukaan e illisessä ope us yhmässä ai koulussa ope us a oidaan
kui enkin an aa pääosin ai kokonaan myös muulla kuin koulun ope uskielillä (suomi,
uo si, saame, omani ai ii omakieli) (L 628/1998, muu e u L 1288/1999).
Kielikylpyope us ja ie askielinen ope us o a  juu i ällais a ope us a. Ope ajal a
edelly e ään ope uskielen hallinnan osoi amis a siinä apauksessa, kun
ope ussuunni elman mukaises a ope ukses a ähin ään neljä uosi iikko un ia aineljä
ku ssialuku uodessaope e aanjollain ie ylläkielellä.

Yllä maini ussa ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a
(A986/1998, muu e u A 1133/2003) on mää i el y myös muulla kuin koulun
ope uskielellä ope us a an a an ope ajan kelpoisuus aa imukse .
Mikäliope uskielionmuukuinkoulunope uskieli, aikyseone illisessäope us yhmässä
ai koulussa jä jes e ä äs ä ope ukses a, ope us a oi an aa myös henkilö, joka halli see
ope uksessa käy e ä än kielen. Tällöin ope ajan ei siis a i se osoi aa koulun
ope uskielene inomais a ai oa.Esime kiksienglan iaäidinkielenäänpuhu aope aja oi
ämän ase uksen nojalla ope aa ie askielisen ope uksen yhmää englanniksi ilman
e inomais asuomenkielen ai oa.

Kielen hallinnan osoi amises a esi‐ ja pe usope uksessa mää ää Ope ushalli us (OPH
2005).Mää äyksenmukaankielikylpyope ukseenja ie askieliseenope ukseen aadi a a
kieli ai o oidaanosoi aasuo i amallaYleis enkieli u kin ojen ason5mukainenkoe ai
yliopis ossa ähin ään 80 opin opis een laajuise  ope uskielen opinno . Ope ushalli us
mää ää myös ulkomail a ule ienope ajienkielenhallinnanosoi amises a. Samoin se
pää ää ulkomailla suo i e ujen opin ojen unnus amises a ja kelpoisuuden saamiseksi
a i a is a ii ä is äopinnois a.

Ope ajien ek y oin ijasaa a uus

Pä e is äkielikylpyope ajis aon sel i yksenpe us eellapuu e a,ja ek y oin ionnis uu
kunnissa aih ele as i. Kielikylpyope ajien yöma kkina  aiku a a  myös melko
alueellisil a, sillä almis unee  ope aja  ei ä  äl ämä ä hakeudu öihin sinne, missä
kielikylpyope ajia a i aisiin eni en, aan he saa a a  pala a ko iseudulleen, jäädä
opiskelupaikkakunnalle aihakeu uamuihinluokanope ajan eh ä iin(ks.esim.Majabacka
2008).

Kyselyn pe us eella kun ien ensisijaisena ek y oin ik i ee inä niin kielikylpyope uksessa
kuin ie askielisessä ope uksessa kaikilla koulu usas eilla on ope ajan eh ä ään sopi a
pe uskoulu us.Kielikylpyope uksenosal aonlisäksimahdollis a a o aises ia ioida,e ä
e i yises i a haiskas a uksen puolella myös kieli ai o aa imuksella on enemmän
me ki ys ä: ope ajan pi äisi halli a kielikylpykiel ä äidinkielisen puhujan a oin.
Pe usope uksessa ope ajan kieli ai o oi olla muulla a alla hanki ua. Näi ä uloksia
ah is i a  myös kuulemiemme asian un ijoiden näkemykse . Myös ie askielisessä
ope uksessasekä a haiskas a uksessae äpe usope uksessae i äin ä keäksik i ee iksi
nouseeope ajankieli ai o.

Kunna  siis ymmä e ä äs i paino a a  muodollisen kelpoisuuden an a ia k i ee ei ä
ek y oidessaanope ajiakielikylpyyn ai ie askieliseenope ukseen.Kielikylpydidak iikan
aiCLIL‐pedagogiikan un emus apide iinyleises imelko ä keänä ek y oin ik i ee inä.
Tällaisen didak iikan un eminen on ope uksen kannal a kui enkin keskeis ä, sillä
kielikyl yssäja ie askielisessäope uksessaope ajaei oimi ainpedagogisessa aanmyös
kielellisessä oolissa (Må d 1996). Ope ajan äy yy osa a yhdis ääkielenjasisällön
oppiminenmielekkääs ija ukeanäi ämolempiaoppimisp osesseja(Lau én2000).

Kunnil a iedus el iinkyselyssämyös,mi enneonnis u a  ek y oimaansekämuodollise 
aa imukse  e ä sen lisäksi mahdollise  oma  aa imuksensa äy ä iä ope ajia
kielikylpyope ukseen ja ie askieliseen ope ukseen. Kielikylpyope uksen kohdalla ämän
a ioi iin sekä a haiskas a uksen e ä pe usope uksen osal a onnis u an aih ele as i,