This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen
ope us kunnissa
© Suomen kas a us ie eellinen seu a, 2013.
Mie inen, Elisa; Kangas ie i, Teija; Saa inen, Taina
Mie inen, E., Kangas ie i, T., & Saa inen, T. (2013). Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa
kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen ope us kunnissa. In L. Tainio, & H. Ha ju-
Luukkanen (Eds.), Kaksikielinen koulu - ule aisuuden monikielinen Suomi T åsp åkig skola - e
le sp åkig Finland i am iden (pp. 71-90). Suomen kas a us ie eellinen seu a. Kas a usalan
u kimuksia, 62.
2013
Vaih ele aa o eu us ajakas a aakiinnos us a:Kielikylpyope us
ja ie askielinenope uskunnissa
ElisaMie inen,TeijaKangas ie i&TainaSaa inen
Samman a ning
Sp åkbadsunde isningochunde isningpå ämmandesp åkha unni siFinlandiö e
20å .Påkommunalni åä in o ma ionenändåknapp.So el a ankielen u kimuksen
keskuspublice adehös en2011en appo omsp åkbadochunde isningenpå
ämmandesp åkikommune naidagochi am iden(Kangas ie im. l.2011).Idenhä
a ikelng anskasko ö ekoms ena ochs uk u en ö sp åkbadsunde isningoch
unde isningpå ämmandesp åk,lä a si ua ionenoch am idsplane naikommune na.
Enka läggningö e sp åkbadochunde isningenpå ämmandesp åkgenom ö des
genomenwebbenkä somskickadesu illkommune na.Dessu omg anskadessi ua ionen
medhjälpa s a is ik, idiga e o skningochexpe u lå anden.
Enkä s a ensamladesinijanua i‐ eb ua i2011.Iwebbenkä enu ä de ade
kommune nasjäl adenak uellasi ua ionenoch am ids isionen ö sp åkbadenoch
unde isningenpå ämmandesp åk.E e enpåminnelseble s a sp ocen en ö
webbenkä en ela i god,nämligen54,4%.
Enkä s a enkomple e adesmeden ö åganoms a is ikenikommunen.Alla inländska
kommune bads appo e aoman ale ele e idag å denochg undskolansam an ale
ele e pådenhä u bildningsni ånsomdel a isp åkbadelle unde isningpå
ämmandesp åk.A de336kommune som annsiFinland iddenhä iden, a de
sammanlag 183kommune somdelga sins a is ik.
Enkä s a en isa a den e ksamhe somgå unde benämninga nasp åkbadoch
unde isningpå ämmandesp åkä äldig a ie andeikommune na.De o edä ö
nöd ändig a koo dine asp åkbadenochunde isningenpå ämmandesp åk
na ionell ,såa plane ingena lä a u bildningen a me akonsek en ochden
u bildningsmässigajämlikhe en ö e kligadesså älsommöjlig .
Nä man a ibeak andelä a nasbehö ighe ö nä a ande,en ydligökningi
e e åganochkommune nas ö sik igauppska ningoma u bude komme a öka,ä
de ydlig a imås eökau bildningspla se na ö sp åkbadslä a eochlä a esomkan
unde isapå ämmandesp åk.
Påg unda de spli ade äl e o ede ny ig a u edasama be smöjlighe e na
mellanolikaak ö e .Dåkundemanlä a eu ecklaenmångsidigochmångsp åkig
u bildning,somkundegynnasp åkbadenideinhemskasp åken(inklusi ee
å gä dsp og am ö a s imule ade samiskasp åke ),u bildningpå ämmandesp åk
(u ö e engelskanocksåand asp åksomä be ydelse ulla ö inlända nas
sp åkkunskape )sam in and a nassp åkunde isning.De inns eckensom yde påa
kommune naha e in esse ö a s a asp åku bildninga ö in and a e,somkunde
u ny jap incipe na ö ochpedagogikeninomsp åkbadochunde isningpå ämmande
sp åk.
Fö a s ä kajämlikhe eninomu bildningen,behö sde e s a k s öd ö sp åkbade
ochunde isningenpå ämmandesp åkikommune na.Vibo desepåsp åkbadenoch
unde isningenpå ämmandesp åksomenu ecklinga denna ionellasp åkkunskapen
ochjämlikhe eninomu bildningen,in esomu bildninga enli eneli is isksp åkg upp.
Depedagogiskalösninga som innsinomsp åkbadochunde isningpå ämmande
sp åkkundegynnahela äl e ö sp åkunde isningen.
Johdan o
Kielikylpyope ukses a ja ie askielis ä ope ukses a on eh y ka oi uksia säännöllises i
koulu asolla(ks.esim.Buss&Må d1999,Leh i,Jä inen&Suomela‐Salmi 2006, S ed
2000),mu aope uksen al akunnallises a ilan ees a aisi ä a joa is a ahois aeioleollu
saa a illayh enäis ä ie oa.Sel i yksemme(Kangas ie iym.2011) a koi uksenaolisaada
kokonaiskäsi ys sii ä, minkä e an kunna a joa a kyseis ä ope us a Suomessa ja
minkälaisia ule aisuuden suunni elmia kunnilla on kielikylpyope uksen ja ie askielisen
ope uksenjä jes ämisensuh eensekäka oi aaope aja ilanne anäidenosal a.1
Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen ilan een hahmo amis a aikeu aa
kielikylpyope ukses aja ie askielises äope ukses akäy e yjennimi ys enki jo(ks.esim.
Vi ala 2002: 19–20).Te minologianmoninaisuudes ajoh uen ekemässämme
sel i yksessä päädy iinkäy ännöllisis ä syis ä sellaiseen mää i elmään, e ä e miä
kielikylpykäy e äänko imaisis akielis äpuhu aessaja e miä ie askielinenope ussilloin,
kun on kyse muis a ope uskielis ä. Ko imaisilla kielillä a koi e aan ässä apauksessa
suomen ja uo sin lisäksi myös saamea, aikka sen ope ukses a a haiskas a uksessa
käy e ään yleisimmin nimi ys ä kielipesä. Sel i yksessä ei kui enkaan ole ka oi e u
esime kiksi suomi oisena kielenä ‐ope us a ai maahanmuu ajien oman äidinkielen
ope us a, aikkaosakunnis a as asisel äs imyösnäi äkoske iinkysymyksiin,jajoissakin
apauksissa näiden käsi ely yhdessä ie askielisen ope uksen ja kielikylpyope uksen
kanssa oisi olla pedagogises i ja oiminnallises i mielekäs äkin.
E äs ä keäläh ökoh asel i yksen ekemiselleoliVaasanjaOulunyliopis ojenyh eis yössä
jä jes ämän kielikylpyope ajankoulu uksen sisääno on loppuminen 2009. Oli siis syy ä
a ioida, olisiko ällais a koulu us a a e a jä jes ää ule aisuudessa ja minkälaisilla
opiskelijamää illä. Jy äskylän yliopis on Julie ‐ohjelma a joaa opin oja pe usas een
alakoulunenglanninope ukseensekäenglanninkieliseenCLIL‐ope ukseen.Oulunyliopis o
puoles aan jä jes ää kansain älis ä luokanope ajakoulu us a, jossaopin ojenpääkielion
englan i. Nämä kaksi koulu usohjelmaa ei ä kui enkaan anna muodollis a pä e yy ä
ie aalla kielellä ope amiseen, aan ope uskielen ai o pi ää osoi aa e ikseen. Muilla
ie ailla kielillä ope a ille on a jolla lähinnä äydennyskoulu us a.
Ope ajankoulu us a peiden a ioin i on ollu hankalaa al akunnallises i jokseenkin
puu eellis en ie ojen akia.Niinpä u kimuksessaonpy i ysel i ämäänmyös,millaise
ope aja esu ssi kunnissa on ie askielisessä ope uksessa ja kielikylpyope uksessa, ja
millaisia ule aisuuden a pei anäihinlii yy.
Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen a jonnan nyky ila sel i e iin kunnille
1Sel i yksen ahoi iope us‐jakul uu iminis e iö.
lähe e yn sähköisen kyselyn a ulla. Kyselyaineis o ke ä iin ammi‐helmikuussa 2011.
Elek onisessakyselyssäkunna a ioi a i senykyis äja ule aisuuden ilanne aan
kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen suh een. Kunnan pal elu aken ees a
iippuen kysely lähe e iin joko yhdelle henkilölle ai pe usope uksen ja
a haiskas a uksenpuolellee ikseen. Ta peen aa iessakysely lähe e iine ikseenmyös
suomenkieliselle ja uo sinkieliselle hallinnonalalle. Yhden muis u uksen jälkeen
as ausp osen iksi saa iin sähköiselle kyselylle hy inkin koh uullinen 54,4 %. Kaikki
as aukse ei ä kui enkaan ole äydellisiä: jois akin kunnis a kyselyyn on as a u
esime kiksi ain a haiskas a uksen puolel a, jolloin as aajalla ei äl ämä ä ole ollu
a kkaa ie oa pe usope uksen asiois a. Tämä seli ää epä ie ois en as aajien suu a
mää ääjoidenkinkysymys enkohdalla.
Kysely as auksia äydenne iin ilas opyynnöna ulla.Kaikil aSuomenkunnil apyyde iin
ilas oja a haiskas a uksenjape usope uksenoppilasmää is äsekäkielikylpyope ukseen
ai ie askieliseenope ukseenosallis u is aoppilais anäillä asoilla.Tilas o ie ojasaa iin
osi ain aikokonaan183kunnas a,kunSuomessaolikyselyä eh äessä336kun aa.Lisäksi
ilan een a kas elussakäy e iinapunaaiempaa u kimus ajaasian un ijoidenkuulemisia.
Kielikylpyope uksenja ie askielisenope uksen aih ele aa
o eu us akunnissa
Runsaassa 40 kunnassa2jä jes e iin uonna2011jokokielikylpyope us a, ie askielis ä
ope us a aimolempia.Ku ioon1onkoo u oiminnanmaan ie eellinen le inneisyys
ke äämiemme ie ojen pe us eella. Kaikkiaan ku io ei anna äysin ka a aa ku aa
kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen le inneisyydes ä, aan pikemminkin
esi eleenäidenle inneisyydenpii ei ä.Vaikkakyselyssäkeski y iinkun ienjä jes ämään
oimin aan,ku iossaonhuomioi umyösyksi yis enpal elun uo ajien a jon asilloin,kun
kun aonsiihenkyselyssä ai ilas oissa ii annu .
2Lu ussao e uhuomioonkysely as aukse , ilas o iedo jaasian un ijakuulemisissasaadu iedo .
Ku io 1. Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen maan ie eellinen le inneisyys
2011.
Kielikylpyope uskunnissa
Kyselyssä 20 kun aa ilmoi i jä jes ä änsä ko imais en kiel en kielikylpyope us a jollakin
as eella. Yli oimaises i suu in osa apo oidus a kielikylpyope ukses a on uo sinkielis ä
(17kun aa),mu akahdessakunnassakielikylpy oimin aajä jes e äänsuomeksi.Kyselyyn
jä i as aama a joi akin kun ia, jo ka kui enkin lähe ämiensä ilas ojen pe us eella
jä jes ä ä kielikylpyope us a. Toisaal a näiden kahdenkymmenen kunnan joukossa on
myöskun ia,joidenjä jes ämä oimin aonhy inkinpienimuo ois a aikokeiluluon ois a.
Kunnallis en oimijoiden lisäksi a haiskas a uksessa kielikylpyope us a an a a myös
yksi yise päi äkodi .
Vaikkakielikyl ynpi äisiasian un ijoidenmukaanollaohjelmallis aelisi ä ulisijä jes ää
mää ä yjen pe iaa eiden mukaan(ks.esim.Lau én2000),si ä o eu e aan käy ännössä
hy in moninaisilla a oilla. Esime kiksi sekä kielikylpykielen käy ön mää ä ope uksessa
e äsenosuusope usohjelmassa aih elee.
Va haisen äydellisen kielikyl yn ohjelman (ks. a kemmin Be g o h & Bjö klund ässä
eoksessa) mukaan a haiskas a uksessa ulisi käy ää ain kielikylpykiel ä ja äidinkieli
uleeosaksiope us ape uskoulussa,jossasenmää äkas aa ähi ellenpe uskoulunloppua
kohden (Lau én 2006). Va hainen äydellinen kielikylpy on Suomessa ohjelmal aan
akiin unein, mu a kunna muokkaa a ohjelmaa omaan ilan eeseensa ja a peisiinsa
sopi aksi. Kielikylpyohjelman mukaisia pii ei ä, jo ka uli a esiin myös kun ien
kysely as auksissa, oli a esime kiksi se, e ä ope ushenkilös ö on kaksikielis ä,
kielikylpykieli opi aan luonnollisissa uo o aiku us ilan eissa ja koulussa ki joi amaan
opi aan ensin kielikylpykielellä ja myöhemmin äidinkielellä. Selkein e o ohjelmallisen
kielikyl yn ja kun ien o eu us en älillä on kielikylpykielen ope uskäy ön mää ässä.
Käy ännössäkielikylpykiel ä oidaankäy ää a haiskas a uksessapääsään öises i, aisen
osuus oi olla esime kiksi n.25% oiminnas a,4h/p aialakoulussalähes100%
(ku si oidu kun ien as auksia).
Va hainen äydellinen kielikylpy alkaa ohjelman mukaan a haiskas a uksessa ja kes ää
pe uskoulunloppuunsaakka(Lau én2000).Tämäkielikyl ynja kumonäy ää o eu u an
kymmenessä kunnassa. Myös ja kumossa on kui enkin paikallisia a iaa ioi a, ja edellä
maini ujen kun ien lisäksi se o eu e aan paikoi ain esime kiksi niin, e ä lapsilla on
mahdollisuussii yä uo sinkielikylpypäi ähoidos a uo sinkieliseenkouluun.
Saamenkielinen oimin a laske iin ässä sel i yksessä ko imais en kiel en kielikyl yn
pii iin,mu ayleensäsaamenkielis ä oimin aaku su aankielipesäksi.Kielipesä as aa a
oiminnal aan pi käl i kielikylpypäi ähoi oa sillä e olla, e älapsillaonesime kiksi
sukujuu ensakau asuhdekielipesäkieleenja oiminnan a oi eenaonuhanalaisenkielen
säily äminen ai el y äminen (Pasanen 2003). Saamen kielipesiä on as aus en
pe us eella kolmessa Pohjois‐Suomen kunnassa, ja niissä ope e aan ina in‐ ai
kol ansaamea alle kouluikäisille lapsille. Kielipesä jä jes e ään yleensä
( yhmä)pe hepäi ähoi ona,mu ayhdessäkunnassa ilapäises ike hona,sillä yön ekijää
as ahae iin.
Vie askielinenope uskunnissa
Vie askielinen ope us paino uu kielikylpyope uksen a oin Uudellemaalle,mu a yleensä
suu empiin kun iin kuin kielikylpyope us. Kysely as aus en pe us eella ie askielis ä
ope us a a jo aanjollakin asolla17kunnassa.Käy ännössäkaikis a ie askielis äope us a
a joa is a kunnis a löy yy a jon aa englanniksi, joka on ehdo omas i yleisin
ie askielisen ope uksen kielis ä. Lähinnä suu immissa kaupungeissa ope us a on lisäksi
muilla suu illa eu ooppalaisilla kielillä. E ikoisempaa a jon aa puoles aan edus a a
esime kiksi i o ja kiina Helsingissä sekä ka jalan kielipesä Nu meksessa. Ja kumo
a haiskas a ukses a yläkouluun näy ää o eu u an 13 kunnassa,jasamoinkuin
kielikyl yssä, yksi yise pal elun uo aja an a a ie askielis ä ope us a e i yises i
a haiskas a uksessa ja esiope uksessa. Useimmi en ja kumo o eu uu englannin osal a,
mu ayksi äis apauksissamyös enäjässä, anskassajasaksassa.
To eu uksel aan ie askielinenope uson ielähajanaisempaakuinkielikylpyope us,mikä
onymmä e ä ää,silläseeiolesamalla a allaohjelmallis akuinkielikylpy(ks.Nikula&
Jä inen ässä eoksessa). Toiminnan hajanaisuudes a ke oo myös sii ä käy e yjen
nimi ys enki jo( aulukko1).Joissainkunnissaonkäy össäuseampi kuin yksi nimi ys
ie askieliselle ope ukselle, sillä ope uksen jä jes ämisessä on myös koulukoh aisia e oja
kun iensisällä.
Taulukko1.Vie askielises äope ukses akäy e y nime ,mainin ojenmää ä
Vie askielises äope ukses akäy e ään kunnassa e miä N
Vie askielinenope us8
CLIL4
Kaksikielinenope us3
Kielikylpy2
Kieli ikas einenope us2
Englan ipaino einenope us2
Mui ayksi äisiämainin oja(esim.kielisuihku) 6
Toiminnan ie ynlainen pi s aleisuus näkyi myös kun ien omissa ku auksissa, joissa
ie askielis ä ope us a ku a iin esime kiksi ilmauksilla ie as akiel älauluissajaa jen
aska eissa, kaikki oimin a ie aallakielellä ai ie as akiel ä ie yjenaineiden unneilla.
Viimeinen as aus osoi aa, e ä pe usope uksessa oimin aa ohjaaennenkaikkia
käy ännöllisyys: ie askielisenope uksensisäl öjalaajuus alikoi u a joskussenmukaan,
minkä aineiden ope aja kykene ä ja o a halukkai a ope amaan ie aalla kielellä.
Vie askielinen ope us saa e iin mää i ellä myös kielikyl yn kau a (ku enkielikylpy) ai
osallis ujiaku aamalla(lapsiae ilaisis akielellisis ä aus ois a).
Jo ku kunna puoles aan ilmoi i a jä jes ä änsä ie askielis ä ope us a samalla a alla
kuin kunnan kielikylpyope us a, jolloin oimin aa sekä ko imaisella kielellä e ä ie aalla
kielellä ku su iin kielikyl yksi. To eu uksen selkein e o ko imais en kiel en kielikylpyyn
näy i ole an, e ä ie askieliseen ope ukseen osallis u ien las en kielellise aus a o a
he e ogeenisempiä. Siinä missä kielikylpyope uksen a oi eena onope aa ähemmis ön
kiel ä enemmis ökielisille lapsille, ie askielisellä puolella ällaisia aus a aa imuksia ei
äl ämä äole ailapsil a oidaanedelly ääjonkinlais a ai oamolemmissaope uskielissä
jo oiminnanalussa.
Sekä kielikylpyope us e ä ie askielinen ope us o a osin ki ja ia a mas i siksi, e ä
koulu uspolii inen pää öksen eko on Suomessa pi käl i hajau e u kun iin.
Kielikylpyope usja ie askielinenope us oidaansiis ää älöidäkun akoh aises i,mikäon
luonnollises ihy äasiasiinämielessä,e äpaikallise a pee oidaanhuomioida.Toisaal a
oiminnan ki ja uus kui enkin aikeu aa ope ajankoulu uksen (sekä pe us‐ e ä
äydennyskoulu us)suunni elua.Kyseonlisäksimyöskoulu uksellises a asa‐a os a,sillä
ällähe kelläsamoillanimikkeilläsaa e aan a jo ahy ine ilais a oimin aa.
Selkeiden mää i elmien puu uminen pai si hankaloi aa ope us a jonnan ka oi amis a,
myös aiheu aa he käs i sekaannuksia. Vaikka kielikylpy yhdis e ään edelleen ah as i
uo sin kieleen, kielikylpy on e minä sel äs i yleiskielis yny . Kunnissa, joissa
ohjelmallisenkielikyl ynpe in ee o a ah a ,kielikylpyonkäsi eenäyksiseli einen.Sen
sijaanjoissainkunnissasekäkielikylpye ä ie askielinenope us e meinä oi a aiheu aa
ää inkäsi yksiä. Kielikyl yksi oidaan ku ailla esime kiksiyksi äisiä ei‐suomenkielisiä
lapsiamuu ensuomenkielisessäpäi ähoidossa.Vie askieliseksiope ukseksi aassaa e aan
ku sua aikkapamaahanmuu aja aus ais enoppilaidenomanäidinkielenope us a.
Ope aja kielikylpyope uksessaja ie askielisessäope uksessa
Ope ajien saa a uus on yksi suu i ekijä, joka aiku aa siihen,mi enjamissämää in
kielikylpyäja ie askielis äope us a oidaankunnissa o eu aa.Täs äsyys ä ekemämme
sel i yksen a oi eena oli myös ka oi aa ope ajien ek y oin iakunnissajakun ien
yy y äisyy äope ajienamma i ai oon.
Ope ajienkelpoisuus
Ollakseenkelpoinenope amaankielikylpyope uksessa ai ie askielisessä ope uksessa
ope ajalla äy yy olla ope usas een mukainen ope ajan kelpoisuus, joka a koi aa
las en a hanope ajan, luokanope ajan ai aineenope ajan u kin oa. Lisäksi
kielikylpyope us aja ie askielis äope us aesiope uksessa aipe usope uksessaan a alla
ope ajallapi ääollae ikseensääde yllä a allaosoi e uope uskielen ai o.
Ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a (A986/1998, muu e u A
1133/2003) on mää i el y ope ajien kieli ai o aa imukse . Sen mukaan ope ajalla ulee
olla koulun ope uskielen e inomainen suullinen ja ki jallinen ai o. Ope uskielen
e inomaisen suullisen ja ki jallisen aidon oi osoi aa opin ojen yh eydessä, Yleisillä
kieli u kinnoilla ai al ionhallinnon kieli u kinnolla. Esiope us a an a al a ope ajal a ei
aadi a suomen ai uo sin kielen e inomais a suullis a ja ki jallis a ai oa osoi a aa
odis us a, mikäli hän on saanu koulusi is yksensä ja suo i anu kelpoisuuden an a a
opin onsasamallakielellä.
Pe usope uslain mukaan e illisessä ope us yhmässä ai koulussa ope us a oidaan
kui enkin an aa pääosin ai kokonaan myös muulla kuin koulun ope uskielillä (suomi,
uo si, saame, omani ai ii omakieli) (L 628/1998, muu e u L 1288/1999).
Kielikylpyope us ja ie askielinen ope us o a juu i ällais a ope us a. Ope ajal a
edelly e ään ope uskielen hallinnan osoi amis a siinä apauksessa, kun
ope ussuunni elman mukaises a ope ukses a ähin ään neljä uosi iikko un ia aineljä
ku ssialuku uodessaope e aanjollain ie ylläkielellä.
Yllä maini ussa ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a
(A986/1998, muu e u A 1133/2003) on mää i el y myös muulla kuin koulun
ope uskielellä ope us a an a an ope ajan kelpoisuus aa imukse .
Mikäliope uskielionmuukuinkoulunope uskieli, aikyseone illisessäope us yhmässä
ai koulussa jä jes e ä äs ä ope ukses a, ope us a oi an aa myös henkilö, joka halli see
ope uksessa käy e ä än kielen. Tällöin ope ajan ei siis a i se osoi aa koulun
ope uskielene inomais a ai oa.Esime kiksienglan iaäidinkielenäänpuhu aope aja oi
ämän ase uksen nojalla ope aa ie askielisen ope uksen yhmää englanniksi ilman
e inomais asuomenkielen ai oa.
Kielen hallinnan osoi amises a esi‐ ja pe usope uksessa mää ää Ope ushalli us (OPH
2005).Mää äyksenmukaankielikylpyope ukseenja ie askieliseenope ukseen aadi a a
kieli ai o oidaanosoi aasuo i amallaYleis enkieli u kin ojen ason5mukainenkoe ai
yliopis ossa ähin ään 80 opin opis een laajuise ope uskielen opinno . Ope ushalli us
mää ää myös ulkomail a ule ienope ajienkielenhallinnanosoi amises a. Samoin se
pää ää ulkomailla suo i e ujen opin ojen unnus amises a ja kelpoisuuden saamiseksi
a i a is a ii ä is äopinnois a.
Ope ajien ek y oin ijasaa a uus
Pä e is äkielikylpyope ajis aon sel i yksenpe us eellapuu e a,ja ek y oin ionnis uu
kunnissa aih ele as i. Kielikylpyope ajien yöma kkina aiku a a myös melko
alueellisil a, sillä almis unee ope aja ei ä äl ämä ä hakeudu öihin sinne, missä
kielikylpyope ajia a i aisiin eni en, aan he saa a a pala a ko iseudulleen, jäädä
opiskelupaikkakunnalle aihakeu uamuihinluokanope ajan eh ä iin(ks.esim.Majabacka
2008).
Kyselyn pe us eella kun ien ensisijaisena ek y oin ik i ee inä niin kielikylpyope uksessa
kuin ie askielisessä ope uksessa kaikilla koulu usas eilla on ope ajan eh ä ään sopi a
pe uskoulu us.Kielikylpyope uksenosal aonlisäksimahdollis a a o aises ia ioida,e ä
e i yises i a haiskas a uksen puolella myös kieli ai o aa imuksella on enemmän
me ki ys ä: ope ajan pi äisi halli a kielikylpykiel ä äidinkielisen puhujan a oin.
Pe usope uksessa ope ajan kieli ai o oi olla muulla a alla hanki ua. Näi ä uloksia
ah is i a myös kuulemiemme asian un ijoiden näkemykse . Myös ie askielisessä
ope uksessasekä a haiskas a uksessae äpe usope uksessae i äin ä keäksik i ee iksi
nouseeope ajankieli ai o.
Kunna siis ymmä e ä äs i paino a a muodollisen kelpoisuuden an a ia k i ee ei ä
ek y oidessaanope ajiakielikylpyyn ai ie askieliseenope ukseen.Kielikylpydidak iikan
aiCLIL‐pedagogiikan un emus apide iinyleises imelko ä keänä ek y oin ik i ee inä.
Tällaisen didak iikan un eminen on ope uksen kannal a kui enkin keskeis ä, sillä
kielikyl yssäja ie askielisessäope uksessaope ajaei oimi ainpedagogisessa aanmyös
kielellisessä oolissa (Må d 1996). Ope ajan äy yy osa a yhdis ääkielenjasisällön
oppiminenmielekkääs ija ukeanäi ämolempiaoppimisp osesseja(Lau én2000).
Kunnil a iedus el iinkyselyssämyös,mi enneonnis u a ek y oimaansekämuodollise
aa imukse e ä sen lisäksi mahdollise oma aa imuksensa äy ä iä ope ajia
kielikylpyope ukseen ja ie askieliseen ope ukseen. Kielikylpyope uksen kohdalla ämän
a ioi iin sekä a haiskas a uksen e ä pe usope uksen osal a onnis u an aih ele as i,