This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Ko imaisilla kielillä julkais u u kimus pal elee monia
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Mäkinen, Ka ja; Salo, Miika
Mäkinen, K., & Salo, M. (2022). Ko imaisilla kielillä julkais u u kimus pal elee monia. Poli iikka,
64(3), 205-209. h ps://doi.o g/10.37452/poli iikka.122752
2022
204 205
● pääki joi us
Poli iikka 64:3, s. 205–209, 2022
h ps://doi.o g/10.37452/poli iikka.122752
ko imaisilla kielillä julkais u u kimus pal elee monia
Ka ja MäKinen
MiiKa Salo
Poli iikka-lehden eh ä änä on ukea ja ehdä näky äksi poli iikan u kimus a suomeksi ja uo -
siksi. Vaikka iedeyh eisö on globaali ja ie een al akielenä oimii englan i, on ä keää, e ä u -
kimus a ehdään ja julkais aan myös muilla kielillä. Tuo een u kimuksen mukaan suomalais en
iedeleh ien suu impia käy äjä yhmiä Jou nal. i-po aalissa o a opiskelija (40 %) ja u kija
(36 %). Po aalin leh iä käy e ään myös ope ajan oolissa (5 %). Käy äjä luke a e upäässä ko-
imaisilla kielillä julkais uja a ikkelei a (67 % lue uis a a ikkeleis a). E enkin opiskelija luke a
a ikkelei a ko imaisilla kielillä, mu a u kija kin käy ä ä me ki ä issä mää in ko imaisilla
kielillä julkais uja a ikkelei a. (Pölönen ym. 2021.) Ko imaise iedelehde edis ä ä siis opiske-
lua, ope us a ja u kimus a.
Poli iikka-lehden a ikkelei a käy e ään alin akoeaineis ona al io-opin pääsykokeissa sekä
ku ssima e iaalina al io-opin ope uksessa. Poli iikka a joaa opiskelijoille läh ei ä seminaa i-
öihin ja opinnäy eisiin. Lehden suomen- ja uo sinkielis en a ikkelien kau a py kijä ja uude
opiskelija pääse ä u us umaan ie eenalaansa omalla äidinkielellään.
Poli iikka-leh i oi myös olla ensimmäinen koske us ie eelliseen julkaisemiseen. A ikkelin
ki joi aminen juu i omalla äidinkielellä on hy ä apa ha joi ella ”a ikkeli o maa in” hal uun-
o oa. A ikkeli e oaa muodol aan monog a iamaisis a opinnäy eis ä ja aa ii si en oisenlais a
o e a ie eelliseen ki joi amiseen ja a gumen aa ion aken amiseen. Leh i jä jes i lokakuussa
oimi usp osesseihin ja e aisa ioin iin keski yneen webinaa in, joka oli suunna u e upäässä
u ansa alkupäässä ole ille u kijoille. Koulu us ilaisuus he ä i e i äin laajaa kiinnos us a, ja sen
an ia jae aan seu aa assa nume ossa.
Suomen- ja uo sinkielise iedelehde o a a ainasemassa ie eellisen keskus elun edis ä-
misessä Suomessa. Niissä luodaan ie eellis ä käsi eis öä ko imaisilla kielillä, mikä oi joh aa
uusien näkökulmien löy ymiseen ja u kimuksen moninais umiseen. Suomea ja Pohjoismai a
koske ien aiheiden ja aineis ojen käsi ely on e i yisen mielekäs ä ko imaisilla kielillä.
Ko imaise iedelehde a joa a u kimus ie oa myös iedeyh eisön ulkopuolelle, esime kiksi
pää öksen ekijöille, medialle, asian un ijoille, e i koulu usas eiden ope ajille ja kansalaisyh eis-
kunnan oimijoille. Ko imaisilla kielillä julkais u a ikkeli pal ele a kin usei a käy äjä yhmiä
(Pölönen ym. 2021). Näin edis e ään julkis a keskus elua ja ah is e aan sen ie opohjaa.On
äl ämä ön ä, e ei keskus elua käydä pelkäs ään ei- ie eellisen iedon a assa, aan mukana on
myös u kimukseen pohjau u ia näkemyksiä.
Janne Pölösen ja kumppaneiden (2021) aineis o ke ä iin helmi-maaliskuussa 2020, juu-
i ennen kuin ko onaepidemia sulki ki jas o . Ko ona-aikana e kossa a oimes i lue a issa
ole a iedejulkaisu o a ollee en is äkin ä keämpiä, kun ki jas o ja kampukse o a ollee
kiinni. Tu kimuksessa sel isi, e ä a sinkin opiskelija luke a myös anhempia a ikkelei a
(Pölönen ym. 2021). Poli iikan a kis o Jou nal. i-alus alla laajene a lähi ule aisuudessa, kun
lehden digi oin ihanke e enee. Val io ie eellisen yhdis yksen as ikään o eu amassa jäsen-
206
Ka ja Mäkinen ja Miika Salo
kyselyssä Poli iikka-lehdel ä oi o iin ule aisuudessa en is ä enemmän ajankoh aisia eemoja
käsi ele iä keskus elupuheen uo oja, ki ja-a ioi a sekä eemanume oja. Palau eissa pe ään-
kuulu e iin myös en is ä laajempaa ki joi ajakun aa. Poli iikan ki joi ajien ikähai a i on jo
ny laaja, ja leh een ki joi a a e i u a aiheissa ole a poli iikan u kija , mu a ki joi ajajouk-
koa oisi en ises ään moninais aa. Kannus amme esime kiksi opiskelijoi a a joamaan leh een
ka sausa ikkelei a p o g adu - u kielmiensa pohjal a. Poli iikka-lehdessä on ilaa myös aiem-
paa laajemmalle u kimuso eiden ki jolle.
Tämän nume on u kimusa ikkeleissa a kas ellaan puolueiden aalilupaus en o eu umis-
a sekä pola isaa io a. Juha Ylisalon ja Kimmo Makkosen a ikkeli ”Pi i ä kö Sipilän halli uk-
sen puoluee aalilupauksensa? Ve aile a näkökulma aalilupaus en o eu umiseen Suomessa
2015–2019” on ensimmäinen jä jes elmällinen u kimus aalilupaus en o eu umises a Suomes-
sa. Vaalilupaukse mahdollis a a in o moi ujen äänes yspää ös en ekemisen. Toimi assa edus-
uksellisessa demok a iassa puolueilla oidaan aja ella ole an el ollisuus esi ää aih oeh oja,
jois a ne myös pi ä ä kiinni. Puolueiden on myös al aa saadakseen e o u a a muis a ja py i -
ä ä saamaan ihmise äänes ämään hei ä uudelleenkin.
Tu kimuksen koh eena o a Juha Sipilän halli uksen (2015–2019) puolueiden – keskus an,
kokoomuksen ja pe ussuomalais en – eduskun a aaliohjelmissa esi e yjen lupaus en o eu u-
minen halli uskauden aikana. Vaalilupauksina pide ään a ikkelissa sellaisia aaliohjelmassa
maini uja asioi a, joiden edis ämiseen, ylläpi ämiseen ai es ämiseen puoluee o a si ou unee
oma-aloi eises i ja asian o eu uminen on sel äs i odenne a issa.
Ylisalon ja Makkosen u kimus osoi aa, e ä lupauksis a ähemmis ö oli luoki el a issa äysin
o eu uneiksi, ja huoma a a osa kunkin puolueen lupauksis a jäi o eu uma a. Vailla aiempaa
halli uskokemus a olleen pe ussuomalais en kohdalla aalilupaus en äy yminen oli olennaises i
ha inaisempaa kuin halli us as uus a pi kän kokemuksen ka u aneiden keskus an ja kokoo-
muksen. Puolueiden konsensus, eli se e ä ähin ään kaksi halli uspuolue a oli ehny saman-
sisäl öisen lupauksen, näy ää pa an aneen aalilupauksen o eu umismahdollisuuksia. Vas aa-
as i lupaus en is i ii a eki niiden o eu umises a epä odennäköis ä, mu a ällaisia lu pauksia
oli ähän. Lupaus en al aosa ei kui enkaan ollu konsensuaalisessa ai is i ii aisessa suh eessa
muiden halli uspuolueiden lupauksiin, aan enimmäkseen puoluee lupasi a e i asioi a.
Kansain älinen u kimus on osoi anu , e ä halli us al aan pääs yään puoluee pi ä ä suu-
en osan lupauksis aan. Ylisalon ja Makkosen u kimuksen mukaan Sipilän halli uksen puo-
lueiden 319 lupaukses a 45 p osen ia o eu ui ainakin osi ain. Tämä osuus on suh eellises i
pieni e a una muiden maiden uloksiin, mu a o aen huomioon koali iohalli uspohjan ja
puo lueiden kokemuse o halli us as uun kan amises a lupaus en o eu uminen on kansain äli-
ses i a sin a anomaisella asolla.
Pola isaa iolla a koi e aan yh eiskunnan jakau umis a lei eiksi, mikä ilmenee esime kiksi
asenne-e ojen kä jis ymisenä ja keskus eluilmapii in heikkenemisenä. Mikko Leinon a ikkeli
”Asuinympä is ö e ilais u a , yh eiskun a pola isoi uu. Kuinka alueellinen e ia ois uminen ja
asuinalueiden e iy yminen edis ä ä yh eiskunnan kah iajakau umis a?” pu eu uu pola isaa ion
a kas eluun Suomessa. Pola isaa io u kimus pohjau uu usein Yhdys al ojen kon eks iin, jossa
kahden ah an puolueen as akkainase elu on keskeisin pola isaa io a mää i ä ä jakolinja. Suo-
men kal aisessa monipuoluejä jes elmässä pola isaa io ei seli y ain puolueiden ideologisen äli-
ma kan a ulla, ja a ikkeli py kiikin uomaan pola isaa io a käsi ele ään keskus eluun Suomen
206
207
Ko imaisilla kielillä julkais u u kimus pal elee monia
olosuh eisiin pa emmin sopi ia lähes ymis apoja. A ikkelissa e i ellään pola isaa ion e i muo oja
mu a ko os e aan, e ä ne o a kui enkin ii iissä yh eydessä oisiinsa.
Yh enä pola isaa ion läh eenä a ikkelissa keski y ään sekä alueellises i e ä paikallises i a-
pah u aan asuinympä is öjen e ilais umiseen. Alueellinen e ilais uminen apah uu koko maan
asolla alueiden älillä ja ilmenee e enkin suu en kaupunkien ja muun maan älisissä e oissa.
Paikallinen e ilais uminen puoles aan ii aa asuinalueiden e ilais umiseen kaupunkien sisällä.
Molemmissa p osesseissa samankal aise ihmise ase u a samoille alueille. Koska e i alueilla
esime kiksi julkis en pal elujen saa a uus ja muu asukkaiden käy össä ole a esu ssi aih-
ele a oimakkaas i, asuinympä is öjen e ilais uminen oi oimis aa äes ö yhmien älis ä
e ia oisuu a. Asuinympä is öjen e ilais uminen sekä alueiden älillä e ä kaupunkien sisällä
ky key yy näin mieliku iin ” oi ajis a” ja ”hä iäjis ä”, jo ka oi a uo aa as akkainase eluja.
Asuinympä is öjen e ilais umisen myö ä po en iaali samanmielis en koh aamiselle ja si ä kau a
asen eiden luji umiselle kas aa ja as aa as i yh eyde muualla asu iin oisella a alla aja ele-
iin heikkene ä . Asuinalueiden e ilais uminen oi siis edesau aa yh eiskunnallis en asenne-
kuilujen ja samaa miel ä ole ien ”kuplien” muo ou umis a.
Leino huomau aa, e ä pola isaa io näkyy myös julkisessa keskus elussa, ja e enkin sosiaali-
sessa mediassa käy e y algo i mien suosima kä jekkää ies i sy en ä ä as akkainase eluja.
Usein yh eiskunnallisis a asiakysymyksis ä deba oidaan ja hanki aan ie oa a eenoilla, joilla sa-
manmielise keskus ele a keskenään, jolloin näkökan ojen moninaisuus en ises ään ähenee.
Näin polii inen deba i kohdis uu asioiden sijaan ”meidän” ja ”muiden” älille akenne a aan
pe us a anlaa uiseen ja kaikenka a aan is i ii aan. Pola isaa ion onkin näh y apau a an de-
mok aa isia no meja ja käy än öjä, joille on ominais a e imielisyyden ilan u aaminen.
Ka i Palosen ka sausa ikkeli ”Kun kaikki on poli iikkaa, mi en si ä oi u kia? Poli iikka-
puhe (Länsi-)Saksan lii opäi ien äysis un odeba eissa” kohdis uu pa lamen aa is en deba ien
u kimukseen. Palonen a kas elee Saksan lii opäi ien edus ajien poli iikkasanas on käy öä ja
sen äli yksellä näy äy y iä käsi yksiä poli iikas a. Ta kas elujakso ka aa uode 1949–2017 ja
mahdollis aa sen sel i ämisen, kuinka poli iikas a puhumisen apa on muu unu lii opäi illä.
Palonen o eaa, e ä pa lamen ien deba i o a e inomais a aineis oa poli iikan käsi een u -
kimukselle ja e ä pa lamen ideba ien digi oin i on uonu uusia mahdollisuuksia poli iikka-
puheen u kimukselle. Hän a aa konk ee ises i pa lamen aa is en deba ien luku apaa ja siihen
lii y iä me odisia alin oja sekä alo aa digi oidun deba iaineis on hakuihin lii y iä käy än-
öjä. Ka saus pe ehdy ää lukijan ha ainnollisella a alla deba ien poli iikan u kimukseen e i-
yises i käsi ehis o ian ja e o iikan näkökulmis a.
Jussi Pen ikäisen ka saus ”Ideologia ja poli iikan odellis uminen. Konse a ismin iloso i-
nen mää i elmä” käsi elee konse a ismin mää i elemis ä. Mää i ely on osa laajempaa ideo-
logian ja ”käy ännön” poli iikan suh een iloso is-polii is a ongelmaa, joka koskee si ä, mi en
ideologia saa näky än muodon ja ni ou uu polii iseen oimin aan. Pen ikäisen mukaan kon-
se a ismi ei ole ” ähemmän ideologis a” kuin muu ideologia , aan ideologia muiden joukos-
sa. Ideologian odellis umis a Pen ikäinen a kas elee Jacques Ranciè en ais isen jako -käsi een
a ulla. Tämä sekä yksilöä e ä yh eisöä koske a käsi e au aa hahmo amaan myös polii isen
oiminnan paikkaa.
Konse a ismi saa me ki yksensä ja ja ku uu ensa suh eessa muu okseen. Konse a ismin
mukaan yh eiskunnan ulee kehi yä ”luonnollises i”, ja muu oksen ka so aan uhkaa an ä ä.
208
Konse a ismi näy ää py ki än koh i poli iikan loppua, mu a se ei edus a muu oksen loppua,
aan muu os on olennainen osa konse a ismin olemus a. Konse a ismi mää i yy ka sauk-
sessa polii isena ideologiana, jossa py i ään säily ämään luonnolliseksi eli ”yli-inhimillisen
pe iaa een mukaiseksi” mielle y jao . Kaikki yh eiskunnassa ei kui enkaan ole konse a ii-
ille säily ämisen a ois a, ja yli-inhimillinen pe iaa e on olennainen säily ämisen a oisen
ja kon ingen in e o amiseksi. Pen ikäinen o eaakin ka sauksensa lopuksi, e ä äs ä syys ä
”abs ak i ” pe iaa ee o a me ki ä iä myös konse a ismissa, aikka konse a is i nii ä k i-
isoi a kin.
And eas Fage holmin ka saus ”Nya y e höge pa ie i Finland (2000–2022). En ö e sik ”
käsi elee 2000-lu ulla Suomessa pe us e uja ää ioikeis olaisia puoluei a. Fage holm keski yy
e i yises i siihen, millaisia niiden aa ee o a ja mi en ne e oa a oisis aan omien puolueoh-
jelmiensa alossa. Tyypillisenä ää ioikeis olaisen ideologian esime kki apauksena ka sauksessa
a kas ellaan Ano Tu iaisen ympä ille aken unu a Val a kuuluu kansalle -puolue a (VKK).
”Ää ioikeis o” pi ää ka sauksessa sisällään niin oikeis o adikaali kuin a sinaisen ää ioikeis-
on puoluee , joiden älinen aja oi olla häily ä. Molemmille suun auksille on ominais a au o i-
aa isuuden ja u allisuuden ko os aminen, ”ko up oi uneen elii in” iguu in kons uoiminen
as us e a aksi ja skep inen suh au uminen ylikansallisiin o ganisaa ioihin. Oikeis o adikaali
puoluee hy äksy ä pa lamen aa isen demok a ian pelisäännö py kiessään muu amaan yh-
eiskun aa adikaalis i, ää ioikeis olaise puoluee puoles aan o a a oimes i an idemok aa isia
ja saa a a suh au ua su ai se as i äki allan käy öön. Ka sauksen mukaan keskeinen jakolinja
Suomen ää ioikeis on sisällä muodos uu populis isen ja e nona ionalis isen ää ioikeis on älille.
Toise puoluee nos a a esiin populis isia aa imuksia kansan apaudes a ja demok a ian laa-
jen amises a, kun aas oisia halli see pääasiassa pe in einen ja au o i aa inen e nona ionalismi.
Populis isemma ää ioikeis olaise ko os a a ilmas o- ja EU-skep isyy ä, k i isoi a maahan-
muu oa ja aja a e ohelpo uksia e i yises i pien- ja yksi yisy i äjille.
Vaikka Suomen ää ioikeis on kanna us on pien ä, ne oi a kui enkin aiku aa poli iikkaan
haas amalla ja aiku amalla akiin uneisiin puolueisiin. Jos pe ussuomalaise sii yisi lähem-
mäs polii is a keskus aa, uude puoluee saa aisi a saada kanna us a uomalla esiin jy kem-
män ää ioikeis olaisen näkökulman esime kiksi EU:iin ai maahanmuu oon. Eu ooppalaisia
esime kkejä uusien ää ioikeis opuolueiden läpimu ois a on jo – jää näh ä äksi onnis uuko jo-
kin suomalainen puolue ekemään saman.
Nume ossa julkais aan myös kaksi lec io p aecu so iaa. Ensimmäinen lek io pe us uu iime
uoden lopulla Jy äskylän yliopis ossa a kas e uun Ani a Kanasen äi öski jaan ”Immanuel
Kan polii isena eo ee ikkona ja in ellek uellina”. Kananen ko os aa, e ä Kan oli ak ii inen
in ellek uelli, joka osallis ui julkiseen keskus eluun. Hän muun muassa puolus i oikeuslai oksen
iippuma omuu a, joka muodos aa ä keän elemen in nykyisinkin puolus amis a kaipaa alle
oikeus al iope iaa eelle. Kan puhui julkaisu- ja mielipi een apauden puoles a ilan eessa, jos-
sa al iollinen sensuu i kon olloi kaikkea julkaisu oimin aa. Julkiseen keskus eluun osallis u-
minen oli Kan in mieles ä ainoa as a innan ja aiku amisen kana a. Myös ie eellisen keskus-
elun oli ol a a julkis a ja a oin a, sillä iede kehi yy iedeyh eisössä.
Toinen lek io pe us uu Samuel Lindholmin Jy äskylän yliopis ossa ämän uoden helmi-
kuussa a kas e uun äi öski jaan Jean Bodin and Biopoli ics. Michel Foucaul eki biopoli iikan
käsi een unne uksi 1970-lu ulla. Foucaul ’n mukaan mode nin ajan alussa appo-oikeu een
Ka ja Mäkinen ja Miika Salo

208
209
pe us u an despoo isen allan innalle alkoi kehi yä uusi allan muo o, jossa huomio kohdis-
ui elämään i sessään – elämän dominoimisen sijaan. Bio al a sää elee ihmis en elämää yksilöi-
nä ja äes öön kuulu ina osina, olioina joiden elämää on suojel a a ja op imoi a a. Se ympä öi
meidä kaikkialla: hy in oin i al io ja sen e eys- ja äes öpoli iikka on sii ä malliesime kki.
Myös na si-Saksan al io asis inen o uaja elu oli biopolii is a. Bio allan e ilaise muodo yh-
dis ä ä kin muu en a sin e ilaisia hallin oja. Pohjoismaissakin on kansan e eyden nimissä
e ä y mahdollisuuksia mennä naimisiin ai hankkia lapsia.
1500-lu un anskalainen polii inen iloso i Jean Bodin mää i eli su e eenin ikuisena, ja-
kama omana ja absoluu isena ko keimpana al iollisena al ana. Foucaul ’lle bio al a oli uusi
allan muo o ja su e eenin allan as akoh a. Lindholm sel i ää äi öski jassaan, mi en su e-
eenin allan ja biopoli iikan suhde ulisi jäsen ää ja oi aisiinko Bodin ymmä ää molempien
ilmiöiden ”mode nina pionee ina”, eli pys yikö Bodin, joka oli oucaul ’laisi ain esimode ni
aja elija, ennakoimaan ä ä Foucaul ’n mukaan as a mode nina aikana kehi yny ä allan ek-
nologiaa.
Ku en Mikko Leinon a ikkeli osoi aa, pola isaa io uhkaa demok a iaa ja lii yy asiaky-
symys en äis ymiseen iden i ee ipoli iikan iel ä. Nämä ilmiö o a aus alla Ch is ophe J.
Bicke on ja Ca lo In e nizzi Acce in eoksessa Technopopulism: The New Logic o Democ a ic
Poli ics, jonka esi elee Kons an inos Kos as. Bicke on ja In e nizzi Acce i ka so a , e ä demo-
k a ian no ma ii inen pe us a on hau as umassa, aikkei demok a ia sinänsä olekaan uha una.
Keskeisiä aiku imia o a länsimais en yh eiskun ien kas a a yksilöllis yminen, luokkaiden i-
ee ien heikeneminen ja o ganisoi ujen in essien agmen aa io.
Teknopopulismiksi Bicke on ja In e nizzi Acce i nimi ä ä apaa yhdis ää populismi ja
eknok a ia polii isena logiikkana. Ki joi ajien mieles ä mode nien demok a ioiden aali-
kamppailuissa subs anssikysymyksiä keskeisemmäksi on ullu se, millä a alla polii iko kilpai-
le a keskenään. Poli iikan ekemisen apa on heidän mukaansa muu unu si en, e ä polii iko
yhä enemmän hyödyn ä ä populismia ja eknok a iaa innakkain. He yhdis ele ä esime kiksi
populismille yypillisiä kansa–elii i- as akkainase eluja ja eknok a ialle yypillis ä epäpoli i-
soin ia, p agma ismin ko os amis a ja ideologian häi y ämis ä.
Ki jassa esi ellään eknopopulismin aus oja, seu auksia ja no ma ii isia implikaa ioi a ana-
lysoimalla apausesime kkejä eknopopulismin e i a iaa iois a sekä omas a ajas amme e ä
kauempaa his o ias a. Teknopopulismin uomiin haas eisiin ulisi Bicke onin ja In e nizzi
Acce in mukaan as a a demok a isoimalla puoluei a sisäises i ja ukemalla polii is a jä jes äy-
ymis ä esime kiksi ah is amalla alueellisen ja paikallis ason puolueak ii ien oolia.
LäH EE
Pölönen, Janne, Sy jämäki, Sami, Nygå d, An i-Jussi ja Hamma el , Bjö n. 2021. Who a e he use s o
na ional open access jou nals? The case o he Finnish Jou nal. i pla o m. Lea ned Publishing 34:4,
585–592. h ps://doi.o g/10.1002/leap.1405
Ko imaisilla kielillä julkais u u kimus pal elee monia