This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nd/4.0/
Luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön kehi äminen ja a ioin ima iisin
aken aminen musiikinope uksen pedagogisessa kon eks issa
© 2022 Taideyliopis o
Published e sion
Rau iainen, Ka i-Helena
Rau iainen, K.-H. (2022). Luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön kehi äminen ja
a ioin ima iisin aken aminen musiikinope uksen pedagogisessa kon eks issa. Finnish Jou nal
o Music Educa ion, 25(1), 53-78. h ps://u n. i/URN:NBN: i- e2023060752739
2022
55
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
Ka i-Helena Rau iainen
Luokanope ajaopiskelijoiden äänen-
käy ön kehi äminen ja a ioin ima iisin
aken aminen musiikinope uksen peda-
gogisessa kon eks issa
Johdan o
K
äy ämme päi i äin äänenkäy öön lii y iä ai oja. Vies imme äänellämme ja ke-
hollamme elein mi ä e ilaisempia asioi a ja un ei a. Ääni on mukana lähes kaikissa
uo o aiku us ilan eissa (Ribas, Pen eado & Ga cia-Zapa a 2014). Äänellä ja lau-
lamisella on ode u ole an myös e apeu isia aiku uksia, joi a on hyödynne y musiikki e-
apiassa e ilais en ääni-in e en ioiden a ulla (ks. esim. Tamplin 2011; Uhlig 2011). Ään ä
pide ään jopa sielun peilinä, joka oi ku a a myös pe soonallisuu a ja on osa ilmaisu oi-
maamme (Kois inen 2005). Äänessä apah unee laadullise muu okse ai jopa äänen mene-
ykse oi a pysäy ää meidä huomaamaan, kuinka se on osa meidän hy in oin iamme.
Äänenkäy ö on e i yises i ope ajille ä keä osa yöpäi ää. Ääni oimii oppimisen oh-
jaamisen älineenä. (Esim. Ilomäki 2008; Kanka e 2014; de Oli ei a Bas os & He mes
2018; Pizola o, Rehde , Meneghim, Amb osano, Mialhe & Pe ei a 2013; Ribas ym. 2014;
Rou inen 2018; Val asaa i 2017.) Jopa äänihäi iöiden, s essin ja koulujen sisäympä is ön
puu eiden älillä on löyde y yh eys ope ajien alen uneeseen yökykyyn (Ve anen-G eis
2021). Ehkäpä muun muassa näis ä syis ä äänen kuo mi uneisuudes a joh u ia äänihäi i-
öi ä esiin yy paljon ope ajien keskuudessa (Luce, Teggi, Ramella, Bia o a, Gi asoli, Calo i,
Bo oni, P o o & Bussi 2014; Pizola o ym. 2013).
Äänen kehi ämisessä apuna oidaan käy ää keho ie oisuuden ha joi elua. Esime kiksi
Shus e manin (2012) mukaan sen a ulla oidaan oppia ko jaamaan äänenkäy ön i hei ä.
Myös An ila (2009) nos aa kehon me ki yksen aja elun ja oppimisen pe us aksi. Klemola
(2005) mää i ää kehon kuun elemisen aidoksi, jossa ulemme ie oiseksi kehos amme ja
sen ais imuksis a. Laulamisessa on mukana keho ie oisuuden lisäksi ego ie oa, joka suun-
au uu kehon ulkopuolisiin seikkoihin (Klemola 2005).
Äänenkäy öön ja sen kehi ämiseen lii y iä u kimuksia on eh y paljon. Äänen kehi -
ämisen ja huollon ä keydes ä on saa u yksiseli eisen myön eisiä u kimus uloksia. (Ks.
esim. Ee ola 1997, 2008; Kanka e 2014; Kois inen 2005; Luce, Teggi, Ramella, Bia o a,
Gi asoli, Calo i, Bo oni, P o o & Bussi 2014; Mesiä 2019; Nenonen 2018; Numminen
2005; Olkkonen 2013; Ran ala, Vilkman & Bloigu 2002; Rou inen 2018.) Sen sijaan luo-
kanope ajakoulu uksen aiku us a opiskelijoiden äänenkäy ön kehi ymiseen on u ki u
ähemmän. Esime kiksi Val asaa i (2017) ja Ilomäki (2008) o a u kinee äänikoulu uksen
aiku uksia. Lindebe g (2005) on puoles aan u kinu ope ajaksi opiskele ien okaalis a
minäku aa. Leppänen (2012) a kas elee u kimuksessaan manuaalisen käsi elyn ja äänen-
käy öön lii y än luennon aiku uksia.
Äänellämme on moni ahoinen suhde niin i seemme kuin ympä is öönkin. Näin ollen
luokanope ajakoulu ukseen olisi hy ä sisälly ää ii ä äs i äänenkäy öön lii y ien ai ojen
ja ie ojen ha joi elua. Silloin oman kehon ja äänenkäy ön un emus ja käy ö sekä sen pe-
dagogise almiude kehi yisi ä jo koulu uksen aikana. Lisäksi luokanope ajien on osa a-
a ohja a las en ja nuo en äänen kehi ymis ä ja sen a ioin ia. Äänenkäy ön kehi äminen
56
FJME 01 2022 Vol. 25
A ikkeli
ei ainoas aan lii y musiikin ainepedagogisiin haas eisiin, aan sen oidaan ka soa linki y-
än laajemmin yli aine ajojen apah u aan oimin aan ja sisäl öön. Sillä on ode u ole an
myön eisiä aiku uksia ope ajien koulu ukseen ja amma illiseen oimin aan (Rich e ,
Nusseck, Spahn & Ech e nach 2016). Siksi u kimukseni aihe ajau ui a kas elemaan juu i
ä ä alue a ja kohde yhmää. Olemme oppimisen ja ope amisen y imessä, jossa ilmaisu- ja
uo o aiku us älineenämme on äänemme.
Tu kimus eh ä ä ja -kysymys sekä u kimusjoukko
Tu kimukseni ensimmäisenä eh ä änä oli a ioida luokanope ajaopiskelijoiden (N=30) äänen-
käy ön oimin aan lii y ien osa ekijöiden kehi ys ä musiikin opin ojakson aikana. Tu ki-
muskysymykseksi muo ou ui:
1. Missä mää in kehi ys ä apah uu luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön oimin-
nan e i osa-alueilla opin ojakson aikana?
Toisena eh ä änäni oli kehi ää ja pilo oida uu a a ioin i yökalua, jo a luokan- ja musii-
kinope aja oisi a hyödyn ää äänen e i osa-alueiden aidon a ioinnissa.
Musiikin opin ojakso (laajuus 1 op) sisäl yi pe usope uksen ope e a ien aineiden ja aihe-
kokonaisuuksien monialaisiin opin oihin. Äänenkäy ön ja laulamisen sisäl öjen lisäksi opin-
ojaksolla ha joi el iin myös mui a musiikin a oi ei a. Näin ollen äänenkäy ön ha joi elu
lomi ui muiden a oi eiden innalla pienempiin osiin. Aikaisemmin äänenkäy ön kehi yk-
sen a ioin i pe us ui suu el a osin opiskelijoiden i sea ioinnille. Ny a oi eena oli ke ä ä
a kempaa ie oa luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön kehi ymises ä. Ole uksenani
oli, e ä koulu uksella saadaan aikaan posi ii isia muu oksia opiskelijoiden äänenkäy öön.
Lisäksi ämän kehi yksen oidaan ole aa joh u an äänenkäy ön ha joi elus a.
Työkalu pe us ui obse oinnin a ulla eh ä iin ha ain oihin. Jo a saa uja uloksia oi-
daan a kas ella ja luo e a uuden k i ee ei ä a ioida, sisäl yy u kimukseni apo oin iin
myös ope uskokonaisuus-in e en ion, u kimuksen e enemisen ja a ioin i yökalun eli
-ma iisin aihei ainen ku aus. Nämä laajen a a esi yskokonaisuu a.
Ry äso annan pe iaa ei a so el aen alikoi ui o okseen neljäs ä ope e a as a yhmäs ä
a pomalla kaksi opiskelija yhmää. Tu kimuksessani nouda in ee isiä pe iaa ei a, joissa
osallis uminen pe us ui apaaeh oisuu een ja lupaan. Videoääni eiden ke ääminen pe us-
ui opiskelijoiden an amaan lupaan. Tu kimusaineis on ke äämisessä nouda in ee is en
pe iaa ei en mukaises i myös he kkää sensi ii isyy ä. Tässä py in muun muassa ah is-
amaan posi ii is a osaamis a ja huomioimaan yksilöllisiä a pei a ja oi ei a esime kiksi
palau eenannossa. Annoin opiskelijoille mahdollisuuden ehdä myös lisäkysymyksiä.
Äänenkäy ön, in e en ion ja aiku a uuden mää i äminen
S emple (2005) mää i ää amma iäänenkäy äjiksi ne, joiden yössä edelly e ään oimi aa
ään ä. Vilkman (2004) on jakanu amma iäänenkäy äjä neljään luokkaan. Sen mukaan
ko kean äänenlaadun aa i ia amma eja o a esime kiksi laulaja ja näy elijä , joiden
äänenkäy öön kohdis uu eni en kuo mi us a ja k ali ee i aa imuksia (Vilkman 2004). Tä-
hän yhmään oidaan ka soa lukeu u an myös luokanope aja , jo ka ope a a musiikkia.
Seu aa ana ule a ope aja , jo ka luoki ellaan ko kean kuo mi uksen amma i yhmään
(Vilkman 2004). Vilkmanin (2004) mukaan ma alan kuo mi uksen amma eissa ja muissa
yhmissä ääneen kohdis u a aa imukse o a pienimmä . Tämä a koi aa nii ä amma e-
ja, joissa yö ä pys y ään ha joi amaan äänenkäy öongelmien aikana ja henkilö ei koe si ä
ongelmaksi.
57
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
Shus e manin (2008) a oin ihmiskehoa ei nähdä ässä u kimuksessani pelkäs ään
ins umen aalisena ominaisuu ena. Vaikka äänenkäy öä a kas el iin ali uilla äänen
osa-alueilla, si ä ha joi el iin myös muussa oiminnassa. Tällaisia oimin oja oli a in e -
en ion aikana esime kiksi e ilaise äännähdykse ja luo a eläy ymis ilan ee äänellä. I se
musiikin ope us ilan eessa äänenkäy ö oimi laajassa me ki yksessä, jolloin se ka oi myös
u kimuksen pedagogisen kon eks in. Täs ä on löyde ä issä yh ymäkoh ia Ta aisen (2016)
esi ämään okaaliseen soomaes e iikkaan, joka sisälly ää ääneen puheen ja laulamisen
lisäksi kaikenlaise äännähdykse . Soomaes e iikassa paino e aan oman kehon kokemuksia,
joihin kie ou uu myös es ee isiä kokemuksia (Shus e man 2008). Niin myös ässä u kimuk-
sessa opiskelijoiden äänenkäy ön kehi yminen aken ui kokemuksien kau a.
Tämän u kimuksen in e en ion mää i än oimin a u kimuksen läh ökohdille, joi a o a
mää i änee esime kiksi A gy is, Pu man ja McLain Smi h (1985). Tässä koulu us nähdään
e äänlaisena in e en iona, jolla py i ään saamaan aikaan ie ynlais a muu os a. Samoin
Raus e on W igh in, on W igh in ja Soinin (2003) mukaan koulu us on in e en io, jolla
py i ään halu uun muu okseen. Tässä u kimuksessa ei siis käy e y in e en io u kimuksen
u kimusase elmia eli designeja, joissa mukana on koe- ja kon olli yhmä (Riley-Tillman &
Bu ns 2009), ai niin sano un design-based - u kimuksen apaa muo oilla uudelleen ope us-
apaa ja sii ä syn yny ä eo iaa (Loukomies 2013; The Design-Based Resea ch Collec i e
2003). Tu kimuksessani in e en io aken ui musiikin ope uksen pedagogisille läh ökohdil-
le, jossa u ki ana ope ajana kehi in omaa yö äni suu yhmäope uksena luokkayh eisössä.
In e en ion sisällö akensin koulun musiikinope uksen a pei a aja ellen.
Kun e a aan u kimuksen aikana o eu e un in e en ion uomaa muu os a, oidaan
ulos en yh eydessä puhua myös aiku a uudes a. Tässä yh eydessä e aan aiku a uu-
den p osessin o eu umisessa (Ki kpa ick 1994; Ki kpa ic & J.D. Ki kpa ic 2005; 2007;
Ki kpa ic & W.K. Ki kpa ic 2016) usean uosikymmenen aikana kehi e yyn malliin.
Tämä malli jakaan uu neljään asoon: 1. eak io (mm. si ou uneisuus, kiinnos us, kokemuk-
se koulu uksen as aa an yöelämän a pei a), 2. oppiminen, 3. so el aminen käy ännön
yössä ja 4. saa u e ujen ulos en a ioin i.
Tässä u kimuksessa aiku a uuden ekijä keski y ä asolle kaksi, jossa mi asin saa u-
e uja ai oja ja ie oja sekä niiden so el amis a oman kehon äänenkäy öön. Aikaisempiin
u kimuksiin noja en oidaan ole aa, e ä ie oisuus omas a kehos a au aa ymmä ämään
äänen uo on ysiologisia ekijöi ä ja oimin aa pa emmin kuin pelkän luen o-ope uksen
pohjal a saa u oppi (Ilomäki 2008). Samalla ämä oman kehon kokemus oi au aa ymmä -
ämään pa emmin myös laulun ohjaus a (Val asaa i 2017). Pohdinnassa a ioin koulu uk-
sen a ulla saa u e uja uloksia ( aso neljä). Tämä an aa suun aa koulu uksen kehi ämis-
a peisiin. Äänenkäy ön oppimisen näkökulman lisäksi aiku a uuden a kas elu mää i i
myös me odi alin oja, joi a a kas elen myöhemmin.
Kehi ämis- ja oimin a u kimuksen läh ökohda
Kehi ämis- ja oimin a u kimuksen yh eisinä pii einä pide ään muun muassa si ä, e ä
molemma äh ää ä jonkun oiminnan ai asian kehi ämiseen (Ande son & Sha uck
2012; Heikkinen & Jy kämä 1999). Näiden u kimussuun ien älillä on myös e oja. Juu in
ja La osen (2006) mukaan kehi äminen läh ee muu os a pees a. Kehi ämis u kimus joh-
aa käy e ä ään uo okseen. Tu kimuksen a oi eena on uo aa ope us a e eenpäin ie ää
ie oa. Se oi olla esime kiksi jokin ma e iaali ai eo ia. Kehi ämis u kimukselle on myös
unnusomais a, e ä u kimus iimi a kas ele a u ki a aa ilmiö ä kokonais al aises i (An-
de son & Sha uck 2012). Si ä as oin oimin a u kimuksessa ope aja oi oimia ope uksen
kehi äjänä, jossa hän e lek oi ja u kii omaa ja yh eisön oimin aa sekä aja elua uudes a
näkökulmas a. (Juu i & La onen 2006, 2013.) Ca ja Kemmis (1986) o a mää i änee
58
FJME 01 2022 Vol. 25
A ikkeli
ällaisen niin sano un ” eache as esea che ” läh öisen u kimuksen p ak iseksi oimin a-
u kimukseksi. Toimin a u kimukseen lii yy usein in e en io, joka o eu e aan käy ännön-
läh öisenä osallis a ana p osessina yh eisössä (myös S inge 1999). Lisäksi yh eisö py kii
e lek oimaan aja eluaan, oimin aansa ja kokemaansa dialogises i, joka aken uu yhden-
e aisuuden ja osallisuuden läh ökohdille. (Jan unen, Naa anoja, Piippo, Mäkelä, Val a-
nen & Sankelo 2013.) Kolb (1984) on ku annu ä ä p osessia kokemuksellisen oppimisen
neli aiheisena syklinä, jossa kokemus, oimin a, e lek oin i ja eo ia ai käsi ee linki y ä
oisiinsa.
Tässä u kimuksessa kehi ämis u kimuksen näkökulma ilmeni ns. uo ekehi elyn muo-
dossa (esim. Aksela & Pe naa 2013; Juu i & La onen 2006, 2013). Kehi ämisen uloksena
syn yi a ioin ima iisi ja -lomake äänenkäy ön a ioin ia a en. Tä ä a ioin i äline ä
hyödynsin oimin a u kimuksen alussa läh ö ason diagnosoin i älineenä ja u kimuksen
lopussa saa u e ujen ai ojen a ioin i älineenä. Ta oi eenani oli siis luoda pa empia
älinei ä koulu uksen ope ukseen ja a ioin iin sekä yksinke aises i o eu e uja malleja a -
ioinnin suo i amiseen. Tässä ie o, ai o, oimin a ja ope uskäy än ee o a linki ynee ke-
hi äjän e lek oinnilla sekä uudelleen a ioinnilla edelleen kehi ämiseen (Maa anen 2009).
Toimin a u kimuksen pii ee o eu ui a ope uskokonaisuus-in e en ion kehi ämise-
nä luokanope ajakoulu uksessa. Tu kijana oimin u ki an ope ajan oolissa (Heikkinen,
Kon inen & Häkkinen 2007; Ko pinen & Hy ä inen 2003; Niikko 2001; Si omaniemi-San
2015), jossa a kas elun läh ökoh a aken ui oimin a u kimuksen pe iaa eille. Lisäksi
u kimuksessani hyödynsin Lewin (1946) oimin a u kimukselle esi ämiä aihei a, joissa
ensin e si ään ja mää i e ään ongelma . Näiden pohjal a laadin kehi ämis a oi ee ja oi-
min asuunni elman. Tämän jälkeen sii yin suunni elman o eu amiseen. Lopuksi a ioin
a oi eiden saa u amisen ja u kimuksen o eu umisen kokonaisuu ena. A gy is, Pu man
ja McLain Smi h (1985) o a so el anee muun muassa Lewinin oimin a u kimuksen pe-
iaa ei a. Heidän mukaansa oimin a u kimuksen ä keimpiin läh ökoh iin nouse a kou-
lu uksen sisällä apah u a oimenpi ee (esim. in e en io), joilla py i ään saamaan aikaan
kehi ys ä koulu ukseen osallis u ille. Myös ässä u kimuksessa muu os a py i iin saamaan
aikaan koulu uksella, joka aken ui in e en iolle. Lisäksi koulu uksen aikana akensin
oiminnan si en, e ä koulu e a a muokkasi a i senäises i ja k ii ises i yösken ely- ja aja -
elu apojaan (A gy is ym. 1985). Tässä oidaan ka soa apah u an Kemmisin (1985) malli
e lek ii ises ä spi aalis a, jossa o eu uu suunni elun, ha ainnoinnin ja e lek oin i aihei-
den muodos amia syklejä.
Tu kimuksessani ielä äsmensin oimin a u kimuksen muo oja e i u kimus aiheissa.
Hyödynsin G undyn (1988) esi ämää jakoa, johon sisäl yy eknisen, käy ännönläheisen ja
apau a an oimin a u kimuksen muodo . Filoso isil a aus oil aan ne o a e ilaisia. Niinpä
onkin ä keää, e ä oimin a u kimuksen e i muo ojen olemassaolo iedos e aan u kimusp o-
sessin e i aiheissa. Näiden aiheiden äsmen ämisessä käy in Jan usen, Naa anojan, Piipon,
Mäkelän, Val asen ja Sankelon (2013) ki ey ämiä oimin a u kimuksen laa uk i ee ei ä.
Tu kimuksen e eneminen
To eu in u kimuksen neljässä aiheessa: 1. alkuka oi us ( ekninen), 2. apau a a, 3. käy-
ännönläheinen ja 4. loppuka oi us ( ekninen). Ensimmäinen aihe oli alkuka oi us. Diagn-
osoin ia a en u ki ana ope ajana olin kehi äny eo ee is a ii ekehys ä hyödyn äen a -
ioin i yökalun eli -ma iisin ja a ioin ik i ee i . Näiden laa iminen nouda i eknisen oimin-
a u kimuksen a oi ei a. Jan usen ym. (2013) mukaan ässä aiheessa iloso inen aus a nou-
see posi i is isis a läh ökohdis a. Tälle suun aukselle on ominais a, e ä u kimusongelma
mää i e ään ennal a. Tu kijan ooli on ke ä ä ie oa samalla, kun u kijan ja u ki a ien
älinen suhde pe us uu iippuma omuu een. (Jan unen ym. 2013.) New onin ja Bu gessin

59
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
(2008) mukaan eknisen oimin a u kimuksen alidi ee i kohdis uu ulokseen ja p osessiin.
Tuloksessa a ioidaan mm. saa ua muu os a ja saa u e uja a oi ei a. P osessissa huomio
kiinni e ään mm. siihen, kuinka hy in u kimus käsi elee u kimuskysymykse . (New on &
Bu gess 2008.) Niin myös ässä u kimuksessa nouda in Jan usen ym. (2013) ja New onin ja
Bu gessin 2008 eknisen aiheen pii ei ä.
Tu kimukseni oinen aihe edus i apau a aa oimin a u kimuksen muo oa, joka edus-
aa iloso ia aus al aan k ii is ä lähes ymis ä (Jan unen ym. 2013). Tämän u kimuksen
alkuka oi ukses a saa uja uloksia hyödynsin a oi eiden saa u amisessa. Niiden a ulla
lisäsin u ki a ien ie oisuu a äänenkäy ön nyky ilas a. Samalla u ki ana ope ajana oin
oiminnallis en ha joi us en kau a u kimuksellis a ie oa äänenkäy ön ysiologisis a pe i-
aa eis a. Tu ki a ien ja u ki an ope ajan uo o aiku eisen oiminnan ja eo ia iedon
koh aamisessa a oi eena oli au aa ymmä ämään äänenkäy ön pe iaa ee sy ällisemmin
ja ukea luokanope ajaopiskelijoiden amma illis a kehi ymis ä. Jan usen ym. (2013) a oin
u kimuksessani yh eisönä apah u an e lek oinnin a ulla saa u e u ie o ai o muodos ui
induk ii isen ja deduk ii isen pää elyn uo o elus a (Jan unen ym. 2013). Toisen aiheen
alidi ee i yyppi oli ka alyy inen (Ande son & He 1999). Tässä a ioin, kuinka hy in
ope uksen jä jes ely au oi a sy en ämään u ki a ien osaamis a. Validi ee in k i ee inä
demok aa isuus (Ande son & He 1999) o eu ui u kimuksessani yh eis e lek ion aikana,
jolloin osapuole keskus eli a apaas i ja py ki ä saa u amaan uudenlaisen ie oisuuden
ja osaamisen.
Toiminnan ede essä oimin a u kimus muu ui kolmannessa aiheessa käy ännönläheiseksi
(Jan unen ym. 2013). Filoso ia aus al aan ämä edus aa ulkinnallis a u kimus a, jossa a-
oi eena on pa an aa u ki a ien osaamis a ja i seymmä ys ä. Käy ännössä ämä o eu ui
si en, e ä si ou in ja ohkaisin opiskelijoi a e lek oimaan omaa ja yhmän oimin aa. In-
e en ion jälkeen u ki a a i se sii yi ä ähi ellen luomaan yhmissä äänenkäy ön ke-
hi ämiseen äh ää iä pienimuo oisia ha joi uksia (ks. lisää lu us a To eu e u in e en io).
Nämä oli a e äänlaisia uusia in e en ioi a, jo ka syn yi ä eo ee isen iedon ja saa u-
e ujen ai ojen älisen e lek oinnin a ulla yh eisössä. Osapuol en a oi eena oli uo aa
pa empia asian un ijoi a alakoulun musiikinope ukseen. Tässä u kimuksessa musiikin
a oi eis a keski y iin pelkäs ään koulu e a ien äänenkäy ön kehi ymiseen. Samoin u -
kimuksen ulkopuolelle jäi opiskelijoiden oiminnan a ioin i ja oppimisen e lek oin i. Ne
sisäl yi ä in e en ion oimin as a egiaan, jossa koko yh eisö osallis e iin i seohjau u aan
oimin aan. Aikaisempiin keho ie oisuuden u kimuksiin ii a en (An ila 2009; Klemola
2005; Shus e man 2012) ole uksena oli, e ä aidon oppiminen ah is aa myös amma il-
lis a osaamis a. Tämä ole e iin apah u an myös silloin, kun kehon ais imis a ja äänen
osa-aluei a ha joi ellaan musiikin ope amisen ja oppimisen pedagogisessa ympä is össä.
Koulu uksen a oi eena oli myös ope ajuuden kas un aken uminen, jossa mukana ollee
ah is a a omaa iden i ee iään musiikkia ope a ana luokanope ajana alakoulussa.
Neljännessä aiheessa palasin koulu e a ien uudelleen es aamiseen. Kehi ämis u ki-
muksen neljäs aihe on ensimmäisen u kimus aiheen kal ainen eli u kimuksen muo o oli
ekninen (Jan unen ym. 2013). Ny a oi eena oli sel i ää, missä mää in kehi ys ä apah ui
luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön oiminnan e i osa-alueilla opin ojakson aikana.
Tässä aiheessa a ioin koulu e a ien saa u e u aido ja e asin nii ä ennen opin ojak-
son alkua saa uihin uloksiin. Aiheen ajaus keski yi a kas elemaan oimin a u kimuksen
ensimmäis ä ja neljä ä aihe a. Näin ollen mää i in u kimuskysymyksen e ukä een, ja e -
sin siihen as auksia posi i is isen iloso ia aus an mukaises i. Hol e in ja Schwa z-Ba co -
in (1993) mukaan eknisessä aiheessa posi i is inen iloso ia py kii deduk ii ises i myös
e aamaan aikaisempiin eo ioihin. Tu kimuksessani ämä näkyy äänenkäy ö eo ioiden
hyödyn ämisenä mi a in laadinnassa ja in e en ion o eu amisessa sekä ulos en e ailu-
na muihin u kimuksiin.
60
FJME 01 2022 Vol. 25
A ikkeli
Tu ki alla ope ajalla (Ko pinen & Hy ä inen 2003; Si omaniemi-San 2015) on kui en-
kin ko os e u ooli aineis on ke äämisessä, analyysissä ja ulos en a kas elussa (Jan unen
ym. 2013). Tu kimukseni alidi ee in a kas elu keski yi pääosin a oi eiden saa u ami-
seen (Ande son & He 1999). Ka alyy is ä alidi ee ia a ioin äänenkäy ön a ioin i u-
los en pohjal a. Tässä yh eydessä a kas elu jäi saa ujen ulos en alossa pohdin alukuun,
mi en in e en io (koulu us) au oi sy en ämään koulu e a ien ymmä ys ä u kimuskoh-
ees a. Näin ollen u kimukseni oli myös ka oi a a (Hi sjä i, Remes & Saja aa a 1997),
kun u ki a ien u kimus eh ä än mukais a ai oa mi asin alkumi auksessa, mu a samalla
py in myös seu aamaan pi ki äis u kimuksen (T ochim 2005) a oin in e en ion aiku us-
a opin ojakson pää eeksi. Kehi yksen e ailulla pohdin myös laajemmin koulu uksen ai-
ku a uu a ku en esime kiksi mi ä ja ko oimenpi ei ä a i aisiin. Maini akoon kui enkin,
e ä ässä kehi yksen seu an a ajoi ui ain noin yhdeksään iikkoon. Tä ä oidaan pi ää
a sin lyhyenä ajanjaksona.
Huomioi a aa on, e ä u kimuksessani ajoi uin es aamaan in e en ion aiku a uu a
kehi ämäni a ioin ima iisin a ulla ilas ollises i. Aiheen ajauksen mukaises i olen jä äny
u kimusaineis on ulkopuolelle opiskelijoiden oppimispäi äki ja . Ne olisi a laajen anee
u ki a ien an amaa näkökulmaa äänenkäy ön kehi ymises ä, ja si en uonee lisäa oa
u kimukseen. Toisaal a aihe a oidaan pi ää sensi ii isenä, ja oppimispäi äki jojen eks i
olisi a oinee uo aa ee isiä haas ei a. Lisäksi opiskelijoiden e lek oin i eks ien käy ö
olisi aa inu u ki a il a u kimuslu an. Aiheen he kkyyden huomioiden ajasin opiskeli-
joiden kokemukse u kimuksen ulkopuolelle.
To eu e u ope usin e en io
Opin ojakson o eu amis a a en kehi in ope uskokonaisuus-in e en ion. Sen a oi eena
oli, e ä opiskelija ymmä äisi ä e een äänen uo on me ki ykse ja niiden pääpe iaa -
ee . Samalla he osaisi a hyödyn ää nii ä pedagogises i koulun musiikinope uksessa, mu a
myös oman äänen huollossa ja päi i äisessä käy össä (ääni yö älineenä).
Musiikin opin ojakso sisälsi kahdeksan 90 minuu in apaamiske aa (yh . 16 un ia
kon ak iope us a), jo ka sijoi ui a yhdeksän iikon ajalle. Jakson aikana opiskelija ha -
joi eli a mm. yhmäope uksessa kes ä än äänenkäy ön pe iaa ei a, äänena aus a, laulun
ope amis a, moniäänisyy ä, musiikkikäsi ei ä, soi imien käy öä, luo aa ja elämyksellis ä
oimin aa, mieliku ia ja ie oisuu a omaa kehoa ais ien. Ääneen lii y ä ha joi ukse eh-
iin ensin käy ännössä. Sen jälkeen u us u iin äänen ysiologisiin pe iaa eisiin. Lisäksi
näi ä oiminnallisia ha joi ei a käsi el iin koko opin ojakson ajan.
Koulu uksen a oi eena oli kehi ää opiskelijoiden myös amma illis a osaamis a äänen-
käy ön ohjaajina luokka ilan eessa. Yh eis en demo un ien aikana käydy ha joi ukse oli a
so elle a issa koulun musiikinope ukseen. Lähes yimme äänen kehi ämis ä pedagogises i,
mu a samalla e simme ja akensimme ie oisuu a omas a äänenkäy ös ä. Demokoh aise
äänenkäy ön ha joi elemiseen käy e y minuu imää ä e eni ä seu aa as i: 1. apaaminen
30 min, 2. 60 min, 3. a oi e luo assa ilmaisussa liikkein eläy yen 60 min (ei ääni), 4. 90
min, 5. 30 min, 6. 3 x 20 min, 7. 3 x 20 min ja 8. 2 x 20 min.
Opiskelijoiden eh ä änä oli myös sy en ää ja so el aa ku ssilla opiskel uja a oi ei a
käy ännössä. Näi ä ha joi elimme pienimuo oisissa äänena auksissa ja ope us uokioissa
sekä äänenkäy öön lii y issä ko i eh ä issä, joi a olimme ha joi ellee yhdessä. Lisäksi
opiskelijoiden uli e lek oida oppimispäi äki jassaan omaa oppimis aan. Opiskelijan oman
yön osuus oli noin 11 un ia. Tu kimus o eu e iin i allaan ku ssin a ioinnis a.
Äänen syn y muodos uu useas a e i aihees a, jo ka seu aa a oisiaan ke jumaises i.
Ope uksen in e en ion pe iaa eena oli huomioida nämä ke ju oiminnallisena kehykse-
nä, jossa ede ään helpommas a aikeampaan. Äänen kehi ämiseen lii y ä ha joi ukse
61
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
akensin siinä jä jes yksessä kuin oiminna e ene ä äänen uo amisen p osessissa ai nii ä
oi ha joi u aa nousujoh eises i. In e en ion ha joi usp osessin ydinaja uksen ku aan ku-
iossa 1. Hy ä yh i ja en ous luo a pe us an hy älle äänenkäy ölle. Nämä aluee sijoi in
kolmion pohjalle. Tälle niin sano ulle jalus alle akensin äänen uo on muu aihee .
Ku io 1. Äänenkäy ön osa-aluee in e en ion ja a ioinnin koh eina.
Ha joi ukse läh i ä liikkeelle kehon ie oisuuden he ä elys ä, jossa aluksi kohdis imme
huomion en ou een ja yh iin. Kun oikeanlainen asapaino löy yy, luo se hy än ja keen
oikean hengi ys ekniikan ha joi elemiseen. Tällä ah is e aan samalla myös yhdin ja
en ouden iedos amis a, jossa hengi ys y mi ää kehon elas isuu a. Luus on ja lihaksis on
oiminnan asapaino mahdollis aa samalla en is ä pa emman hengi ys ekniikan. Ku iossa
yksi sijoi in hengi yksen keskelle, joka ku aa sen me ki ys ä asapaino a ana ja seu aa aan
aiheeseen aiku a ana ekijänä. Hengi ys eknise ha joi ukse mahdollis a a oikeanlaisen
äänen aloi uksen ja a ikulaa ion muodos amisen. Tämä a koi aa esime kiksi si ä, e ä so-
pi alla ilmanpaineella saadaan ääni ikään kuin sy ymään äänen aloi uksessa. A ikuloin i
lii yy ään eisiin ja niiden yhdis ämiseen sanoiksi. Tässä huomio kiinni yi mm. ään eiden
selkey een, y misyy een ja aih eluun. Resonanssi eh ä illä hae iin äänen oimakkuu een
ja soin iin lii y iä ekijöi ä. Rekis e ien ie oisuus au oi ymmä ämään mm. äänialaan lii -
y iä yksilöllisiä ekijöi ä. Ku iossa yksi ämän osa-alueen sijoi in ylimmäksi, koska niiden
yös äminen aa ii pohjalle kaikkien edellä maini ujen alueiden ha joi elua.
Ope uksen in e en ion akensin ope el a an koululaulun ympä ille. Kysymyksenä oli
koulu e a ille, mi en o eu aisi uuden laulun ope uksen. In e en io sisälsi mo i oin iosuu-
den, joka oimi yh eisenä oiminnallisena aloi uksena. Aihe nousi ope el a an laulun eks is-
ä, johon eläydyimme e ilais en mieliku ien ja yö apojen a ulla. Näihin ha joi uksiin yhdis-
in jo äänenkäy öön lii y iä ha joi uksia, jo ka oimi a myös äänena auksena. Ta oi eena
oli, e ä leikin, unne ilojen ja mieliku ien kau a hei äydyimme ha joi elemaan omaa ään-
ä. Tässä hyödynsin esime kiksi ope el a assa laulussa esiin y iä hahmoja, henkilöi ä, apah-
umia ja ympä is öä. Apuna käy in muun muassa ku ia, esinei ä, ääniä, liike ä ja d aamaa.
Äänen käy ön e i osa-alueiden (ks. Ku io 1.) ha joi elussa hyödynsin myös laulun eks iä.
Ren ouden ja yhdin sekä hengi yksen asapainon hakemisen jälkeen suo i imme saman
oiminnan liikkeessä. Tämä o eu ui esime kiksi eläy ymällä laulun aihees a nousseeseen a-
inaan. Lisäksi ähän yhdis imme eks in ai ään eiden sa jan, jo a ois imme. Kiinni imme
huomion äänen pehmeään aloi ukseen ja ään eiden selkey een sekä ilmeikkyy een. Hengi-
yksen y mi ys ä au oi a säkei en pi uise kokonaisuude , joiden äleissä hengi imme.
62
FJME 01 2022 Vol. 25
A ikkeli
Resonanssia ha joi elimme ais imaan omas a ja oisen kehos a. Äänen aikana kädellä
unnus elimme ä äh elyä in alas an, poskipäiden ja nenän äliin jää äl ä alueel a sekä
o sas a. Vä inä un ui myös huulissa. Rekis e ei en ha joi elussa hyödynsimme esonanssi-
ha joi uksissa saa ua ais imus a. Äänialaha joi uksissa kiinni imme huomion in a-, keski- ja
pää ekis e eihin sekä e i ääniala yyppeihin. Samalla koulu e a a sai a ymmä ys ä las en
ja aikuisen äänen e ois a, jo ka on hy ä huomioida musiikinope us a o eu aessa.
Vaihei aisen laulun eks in ja siihen ni el y än pe us- ja e i yis y miikan ha joi elun
jälkeen sii yimme laulun melodian ha joi elemiseen. Tässäkin ope usin e en ion sisäl ö
nouda i edellä ku a un ku io yhden akenne a. Ope ajana annoin äänelläni mallin, jossa
mukana oli säkei äin e ene ä aihei aisuus. Tämä y mi i oppijaa ais imaan ja kiinni -
ämään huomion ensin pienempään kokonaisuu een. Lisäksi saimme a io a äänen e i
osa-alueiden osaamises a, kun a ioin i ja palau e sijoi ui a oppimisp osessin e i aihei-
siin. Saadun iedon pe us eella kehi in ope usin e en io a ja ha joi elua edelleen. Lopuksi
yhdis imme laulun säkee , jolloin a oi eeksi uli laulun ilmeikäs esi äminen. Tässä huomi-
oimme laulun dynamiikkaan, y miin, melodiaan, empoon ja muo o aken eeseen lii y ä
osa-aluee . Myöhemmin yhdis imme lauluun soi ime , jo ka samalla oi a sekä lisähaas e -
a e ä uki a äänenkäy ön ha joi elua.
Yhdessä oimiminen ja yh eismusisoinnin me ki ys oidaan ka soa uke an oimin a-
u kimukseni a oi eiden o eu umis a. Tässä u ki a a yh eisö on poh imassa ongelmaan
a kaisua käy ännön, oiminnan, eo ian ja aja elun äli yksellä (S inge 1999). Tu kimuk-
sessani oman aja elun k ii isellä a kas elulla haas e iin oppija e lek oimaan in e en ion
oimi uu a yksilönä ja yh eisönä sekä kehi ämään omaa ymmä ys ään ja subs anssiosaa-
mis aan äänen käy äjänä ja ohjaajana ule assa luokanope ajan yössä.
In e en ion aikana käsi elimme pe uskoulun musiikin ope ussuunni elman a oi ei a
ja sisäl öjä. Samalla koulu e a a p osessoi a ja ha joi eli a musiikin e i sisäl öalueiden
laaja-alais a osaamis a sekä uskallus a niiden so el amiseen jo koulu uksen aikana. Tässä
musiikinope uksen pedagogise ekijä nousi a keskiöön ku en oppimisp osessi , oppimisen
ohjaaminen, e iy äminen, yö a a , a oi ee ja sisällö .
A ioin ilomakkeen ja a ioin ima iisin laadin a
Aineis on ke äämisen a ioin ima iisin ja -lomakkeen kehi ämisessä so elsin kehi ämis-
u kimuksen pe iaa ei a (Juu i & La onen 2006). Ongelma-analyysi pe us uu eo iaan ja
empi iaan. Tässä e lek oinnin kau a syn yy kokemuksen ja iedon uudelleen jä jes äy y-
mis ä johonkin uu een. (Aksela & Pe naa 2013; Juu i & La onen 2013.) Tu kimuksessani
a ioin ik i ee ei en luon i e eni kehi ämisp osessis a kehi ämis uo okseen eli almiiseen
a ioin ilomakkeeseen ja -ma iisiin. Ta oi eenani oli löy ää sellaise a ioin ik i ee i (a -
ioin ima iisi), joiden pohjal a u ki ana ope ajana oisin ehdä omiin ha ain oihin pe us-
uen a ion äänen e i osa-alueiden osaamises a.
Ääni-ins umen in osa-alueiden luoki elussa ja niiden ku auksissa käy in eo iaohjaa aa
sisällönanalyysiä (Tuomi & Sa ajä i 2009). Deduk ii isen pää elyn (Pa on 2015) lii in sii-
nä aiheessa mukaan, kun ääni u kimuksen ja -oppaiden yh eise äänen osa-aluee löy yi ä
(asen o, yh i ja en ous, hengi ys, äänenaloi us, a ikulaa io, esonanssi ja ekis e i ). A -
ioin ikoh eiden ja k i ee ei en luonnissa sekä in e en ion o eu uksessa käy in Kois isen
(2005) ja Aallon ja Pa iaisen (1990) äänenkäy ön oppai a. Lisäksi k i ee ei en luonnissa
hyödynsin e aile ana aineis ona esime kiksi Alde sonin (2020), Alexande in (1985), Ap-
pelmanin (1986), Ee olan (1997, 2008), Husle in ja Rodd-Ma lingin (1965), Laukkasen ja
Leinon (2001), Ti zen (2000) ja Venna din (1967) ääni- ja laulu u kimuksia. Näihin ja mui-
hin läh eisiin olen e ikseen ii annu eks issä. A ioin ima iisiin olen lisäksi yhdis äny oi-
minnan mää i elyn ja ku ailun kehossa. Teks iku aukse o a syn ynee läh eiden ja kou-
69
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
älillä. Loppumi auksessa ilanne hieman pa ani. Alkumi auksen nolla sen ime i - yh-
män osuus pieneni 20 %:lla, mu a heidän osuu ensa oli ielä puole (50 %) opiskelijois a.
Pa annus a oli myös se, e ä ää inpäin hengi änei ä ei löy yny . Lisäksi joillakin opiskeli-
joilla (16,6 %) hengi yksen laajuus kas oi 1,5–3 sen ime in älille.
Taulukko 5. Kylki- ja sy ähengi yksen ulos- ja sisäänhengi yksen älinen liike alku- ja loppumi auksissa sekä
kehi ys loppu- ja alkumi auksen älisenä e o uksena ek enssinä ja suh eellisena ek enssinä.
Kun a kas ellaan ielä opiskelijan omaa kehi ys ä alkumi aukseen, nähdään, e ä 40 %
u ki a is a ei kehi yny (ks. Taulukko 5). Joillakin kehi ys meni jopa aaksepäin (13,3 %),
mikä näkyy aulukossa miinusme kkisenä mi ana. Lisäksi puolen (23,3 %) ja yhden (10 %)
sen ime in kehi ys ä oidaan pi ää a sin pieninä muu oksina, mu a niissä on kui enkin
näh ä issä myön einen kehi yksen suun a. Si ä as oin sy ähengi yksen kehi ys on selkeäs i
näh ä issä pienellä opiskelijajoukolla (13 %).
Puheen aloi uksen, a ikuloinnin ja esonanssin alueil a lähes puole opiske-
lijois a (46,7 %) sai alkumi auksessa a ioinniksi kolme pis e ä (ks. Taulukko 6). Tämän
alle jäi 30 % opiskelijois a, joilla a ioinnin keskia o jäi ä päälle kahden pis een (2,33 ja
2,67). Loppumi auksessa näiden molempien yhmien osuude pieneni ä 3,3 %:iin. Ny
suu emmaksi yhmäksi muodos ui 3,33 keskia o, joka nousi alkumi auksen 3,3 %:s a 26,7
%:iin. Si ä as oin samana pysyi neljän keskia o, joka oli molemmilla mi auske oilla 16,7
%. Tä ä ylemmissä keskia oissa oli ain ähäis ä nousua.
Taulukko 6. Puheen aloi uksen, a ikuloinnin ja esonanssin ek enssi ja suh eellise ek enssi alku- ja
loppumi auksissa sekä puheen loppu- ja alkumi auksen älinen kehi ys.

70
FJME 01 2022 Vol. 25
A ikkeli
Taulukossa 6 nähdään ielä yksilö asolla apah unu puheen kokonaiskehi ys. Täs ä
oidaan nähdä, e ä 30 %:lla kehi ys ä ei apah unu mi aus en älillä, mu a 70 %:lla si ä
apah ui. Pis einä a kas el una kehi ys oli 50 %:lla 0,3–0,4 älillä ja 20 %:lla muu oksen
suun a oli selkeä (0,7–1).
Laulussa aloi uksen, a ikuloinnin, esonanssin ja ekis e in alueil a saa ujen
mi aus en keskia o on koo u aulukkoon 7. Alkumi auksessa jopa 40 %:lla osallis u-
neis a keskia o liikkui a 1,5–2,5 pis een älillä. Tällöin ääni oli esime kiksi na ise a ai
oima on, ään ee oli a epäsel iä ai laulajalla oli sä elpuh ausongelmia.
Taulukko 7. Laulun aloi uksen, a ikuloinnin, esonanssin ja ekis e in ek enssi ja suh eellise ek enssi
alku- ja loppumi auksissa sekä laulun loppu- ja alkumi auksen älinen kehi ys.
Loppumi auksessa (ks. Taulukko 7) näiden yhmien osuus eli alkumi auksessa 1,5–2,5 pis-
ei en osuus (40 %) laski lähes puolella (23,3 %). Samoin pa annus a apah ui kolmen kes-
kia on molemmin (2,75–3,5) puolin, jossa pa annus a apah ui lähes iidenneksellä (33,3
%:s a 50 %:iin). Pa haimma pis ee alkumi auksessa sijoi ui a 3,75 ja 4,5 keskia ojen
älille, joi a oli yh eensä 26,7 %. Loppumi auksessa mukaan uli myös ko kein keskia o
iisi, mu a pa haimpien a osanojen yh eenlaske u p osen i säilyi samana (26,7 %).
Samoin kuin puheessa aineis o jakaan ui kolmeen yhmään (ks. Taulukko 7). Laulussa
suu imman yhmän muodos i a ne, joilla ei apah unu kehi ys ä (50 %). Kolmanneksella
(33,33 %) laulajis a (0,25–0,50) apah ui pien ä muu os a. Puheessa näiden yhmien p o-
sen iosuude oli a oisin päin. Suu imman yhmän muodis i a oisin sanoen ne, joiden
puhe ai o kehi yi (70 %). Ko keimpia kehi yspis ei ä saaneiden osuus oli lähes sama: pu-
heessa 20 % ja laulussa 16,67 %.
Lopuksi laskin ielä ääni-ins umen in kaikkien osa-alueiden keskia o saaduis-
a ha ain opis eis ä ja loppu- ja alkumi auksen älisen e o uksen eli kehi yksen (ks. Tauluk-
ko 8). Taulukos a 8 oidaan nähdä, e ä loppumi auksessa suu imman yhmän (43,3 %)
muodos i a 3–3,4 keskia olle sijoi unee . Tämän yhmän osuus oli kas anu yli 25 %:lla
alkumi aukses a. Heikoimpia pis ei ä (1,88 ja 2,1–2,4) saaneiden osuus laski 30 %:s a 6,7
%:iin. Kehi ys ä apah ui myös ko keimpia ha ain opis ei ä (4–4,4) saaneiden joukossa 3,3
%:s a 16,7 %:iin. Kolme ai si ä suu empia pis ei ä saaneiden osuus oli loppumi auksessa
yh eensä 73,3 %. Näiden koulu e a ien äänenkäy ö oimi e een äänen k i ee ei en
suun aises i (ks. Taulukko 1 ja 2). Opin ojakson alussa ämän yhmän osuus oli selkeäs i
pienempi (40 %) (ks. Taulukko 8). Si ä as oin 26,7 % opiskelijois a ei yl äny hy än osaa-
misen asolle kolme opin ojakson pää y yä (ks. Taulukko 8). Näillä opiskelijoilla oli äänen-
käy öongelmia.
71
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
A icles
Taulukko 8. Äänenkäy ön osa-aluei en keskia o ja niiden ek enssi ja suh eellise ek enssi alku- ja
loppumi auksissa sekä äänen osa-alueiden kehi ys.
Koko äänenkäy ön kehi yksen kokonaisuu a a ioidessa oidaan nähdä aulukos a 8,
e ä 36,7 %:lla kehi ys ä ei ollu ai se oli e i äin ähäis ä. Noin kolmanneksella kehi ys oli
pien ä (33,3 %) ai se oli näh ä issä (30 %). Alku- ja loppumi auksen älinen muu os jäi
kaikissa apauksissa alle yhden pis een.
Tulos en a kas elu ja pohdin a
Koulu uksen (in e en ion) eh ä änä oli kehi ää luokanope ajaopiskelijoiden äänen-
käy öä. Tu kimuksessa e sin as aus a kysymykseen, missä mää in kehi ys ä apah uu
luokanope ajaopiskelijoiden äänenkäy ön oiminnan e i osa-alueilla opin ojakson aikana.
Kehi yksen a ioin iin laadin a ioin ima iisin ja -lomakkeen, joiden a ulla seu asin opis-
kelijoiden äänen e i osa-alueiden kehi ymis ä alku- ja loppumi auksilla. Mi ausk i ee ei -
en laadinnassa hyödynsin eo iaohjaa aa sisällönanalyysia. K i ee ei en a ioin ias eikko-
jen ku aukse suh eu in aikaisemmissa u kimuksissa esi e yihin op imaalisiin suo i uksiin
(esim. Aal o ja Pa iainen 1990; Ee ola 1997, 2008; Kois inen 2005; Venna d 1967), jo ka
oiminnallisena suo i uksena jae iin iisipo aiselle as eikolle. Tämä nouda i opin ojaksolle
mää i el yä a ioin ias eikkoa. I se a ioin i apah ui u ki ana ope ajana ekemiini ha-
ain oihin alku- ja loppumi auksissa.
Kuhnin (1994) mukaan uuden idean kokeilu oi uo aa is ikkäisase elun uuden ja u -
kimuspa adigmojen ja no mien älille. Tämä oi uo aa näiden pa adigmojen älille is i-
iidan, jossa oisen ie eellis ä oimin aa mää i ämä aja uskulku ai eo ee inen näkökulma
näy äy yy oisen alossa epä ie eellisel ä (Kuhn 1994). Tie eellisessä keskus elussa oidaan
oisaal a kyseenalais aa ai unnus aa jopa ämänkin u kimuksen ase elma, jossa u ki an
ope ajan ha ainnoinnin kau a ke ä yä aineis oa käsi ellään ilas ollises i.
Tulos en mukaan ope uksen in e en iolla saa iin aikaan ilas ollises i me ki se ää muu-
os a. Lähes kaikilla opiskelijoilla (83,3 %) kehi yksen suun a oli ha ai a issa (ks. Taulukko
8). Näin ollen in e en ion aiku us a oidaan pi ää koulu uksen näkökulmas a ka so una
a sin myön eisenä alkumi auksiin e a una. Tuloksia a kas el aessa lähemmin oidaan
kui enkin ha ai a, e ä opiskelijoiden ääni-ins umen in laadullise muu okse aih eli a .
Joillakin äänen osa-alueilla muu okse oli a esime kiksi ähäisiä ai ne pysyi ä samana.
Vähi en kehi ys ä apah ui sy ähengi yksessä. Alkumi auksessa pe ä i 70 % opiskelijois a
ei osannu o eu aa sy ähengi ys ä. Loppumi auksessa heidän osuu ensa oli pudonnu 50
%:iin. Eni en kehi ys ä apah ui yhdin ja asennon alueella, jossa kaikki opiskelija saa u -
i a iisipo aisella as eikolla a ioi una ähin ään kolmos ason ( aso 3, hy ä osaaminen).
Myös puheen alueella in e en iolla saa iin aikaan hy äsuun ais a kehi ys ä, sillä 70 %
opiskelijois a pys yi pa an amaan omaa suo i us aan ja ain alle kymmenesosa (6,6 %) opis-
kelijois a jäi alle hy än ason (3). Laulussa kehi ys oli ähäisempää kuin puheessa. Opiskeli-
jois a puole pys yi pa an amaan laulu ai oaan, mu a edelleen kolmannes (33,3 %) jäi alle
72
FJME 01 2022 Vol. 25
hy än ason. Sama ilanne oli myös en oudessa (30 %). In e en ion aiku us en jakau u-
minen opiskelijoilla oidaan jakaa kolmeen yhmään, jois a kukin on noin kolmannes koko
o okses a: kehi ys on selkeäs i ha ai a issa (yh eensä 30 %), kehi yksen suun a näh ä issä
(33,3 %) ja kehi ys on ähäis ä ai si ä ei ole (yh eensä 36,7 %).
In e en ion o eu uksessa e enin äänenkäy ön osa-alueiden ha joi elemisessa kehi ä-
mäni mallini mukaan (ks. lu us a To eu e u ope usin e en io Ku io 1), jonka olin luonu
ä ä u kimus a a en. Siinä kolmion pohjalle sijoi in yhdin ja en ouden. Ne loi a poh-
jan puheen ja laulun ha joi elemiselle. Näis ä äänenkäy ön ha joi uksis a lähdin ensin liik-
keelle. Hengi yksen sijoi in kolmion keskelle, joka puoles aan ku asi sen me ki ys ä äänen-
uo on ha joi elun seu aa ana aiheena. Tämän yläpuolelle sijoi in äänenaloi uksen, a i-
kulaa ion ja esonanssin. Rekis e in sijoi in puoles aan kolmion kä keen. Tämä malli an oi
selkeän s uk uu in oppimis a ohjaa an p osessin aken amiselle kuin myös äänenkäy ön
a ioinnin suo i amiseen. Ku io yhden malli oimi myös a ioin ima iisin ja -lomakkeen
laadinnassa sekä ulos en esi ämisessä. Malli näy i pai si uke an, myös suun aa an oi-
keaan suun aan opiskelijoiden äänenkäy ön kehi ys ä.
Tu kimuksen ulos on ilas ollises i me ki se ä, kun p-a o jäi ä alle 0.05. Tämä an aa
palau e a a ioin i yökalun luo e a uudes a. Voidaan ka soa, e ä mi a i mi asi nii ä
äänenkäy ön osa-aluei a, joihin se oli a koi e u. Toisaal a on muis e a a, e ä laadullisella
aineis onke uumene elmällä (ha ainnoinnilla) ke ä y aineis o ei ole suo aan yleis e ä issä
(Pa on 2015). Tu kimuksessani äänenkäy ön kehi ykseen on oinu aiku aa esime kiksi
mi auske oilla anne u palau e, ai i se es i ilanne on aiku anu mi a a an oimin-
aan. Lisäksi u kimukseni luo e a uu a olisi lisänny e okki yhmä ja iippuma oma
a ioija . Toimin a u kimuksen läh ökohdille aken u a u kimus ei äl ämä ä edelly ä
ä ä. Luo e a uuden a ioin i sijoi uu ämän yön ensimmäiseen ja neljän een aiheeseen
(Jan unen ym. 2013). New onin ja Bu gessin (2008) mukaan eknisen oimin a u kimuksen
yyppi keski yy ensisijaises i a kas elemaan luo e a uuden o eu umis a uloksissa ja p o-
sessissa. Demok aa inen ja ka alyy inen a kas elu jää oissijaiseksi. In e en iolla saa ua
myön eis ä muu os a ei siis oida äysin oden aa, mu a koulu uksen a joamalla sisällöllä
ja oimin a a alla saa iin aikaan oi o ua muu oksen suun aa. Lisäksi u kimus lisäsi ym-
mä ys ä u kimuskoh ees a ja as asi anne uihin u kimus eh ä iin ja -ongelmaan. Voi-
daan ka soa, e ä Ande sonin ja He en (1999) esi ämä k i ee i alidi ee in o eu umiselle
o eu ui a (muu os, ymmä ys, a oi ee , p osessi, u kimusongelma).
Tu kimus a a ioidessa oidaan kysyä, oliko ässä u kimuksessa ele an ia ali a i-
las ollinen apa a ioida ääni-ins umen in kehi ys ä. Mää ällisellä u kimuksella py i ään
yleis ämiseen. Sen sijaan u ki a ope aja py kii oman oimin ansa kehi ämiseen, eikä äl -
ämä ä py i ulos en yleis e ä yy een ja lainalaisuuksien löy ämiseen (Niikko 2001). Tässä
u kimuksessa u ki ana ope ajana ase in amma illisen ie oni ja ai oni es a a aksi uudel-
la a alla, jossa hain samalla pa empia a ioin i älinei ä äänenkäy ön a ioimiseen niillä
esu sseilla, joi a ope ajalla on ope us yössä käy össä. A ioin ima iisin oiminnallise ku-
aukse e i pis eisiin sijoi e uina an oi a minulle yökalun a ioin iin, johon noja en py in
pe us elemaan a ioni. Ennen ope uksen a ioin i pe us ui yleisiin huomioihin yhmässä.
Ny u kimuksessa o eu e us a a ioinnis a uli e i ellympi ja yksilöidympi. Saadu ulokse
äänenkäy ös ä oimi a ennemminkin suun aa an a ana, jossa en läh eny a kemmin poh-
imaan ja analysoimaan esime kiksi ulos- ja sisäänhengi yksen aih elu äliä. Mi auksissa ei
esime kiksi pohdi u, onko neljä sen ime iä pa empi kuin kolme.
Voidaan ka soa, e ä u kimuksen ilas ollises a aineis oanalyysis ä saadu ulokse pal e-
le a ope uksen jä jes ämiseen ja kehi ämiseen lii y iä oimenpi ei ä. Tä ä kokoa aa ie oa
a i aan mm. ope ussuunni elmien kehi ämisessä, esu soinnin uudelleen a ioinnissa,
uki oimien ja opin ojakson ii ä yyden a ioinnissa. Tulokse an oi a koo us i ie oa u -
ki alle ope ajalle sii ä, mihin äänen osa-alueiden ha joi uksiin ja oimin ape iaa eisiin on
A ikkeli
73
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
e i yises i kiinni e ä ä huomio a ope us a suunni el aessa ja kehi e äessä.
Huomioi a aa on, e ä pi empijaksoisella koulu uksella ja seu annalla olisi mahdollises i
oi u au aa nii ä opiskelijoi a, joilla oli ongelmia äänenkäy össä. Koulu us an oi kui enkin
suunnan myös näiden opiskelijoiden äänenkehi ymiseen. Myös Ilomäen (2008) u kimuk-
sen mukaan lyhy kes oisen koulu uksen a ulla saa iin aikaan myön eis ä kehi ys ä, joka
lisäsi äänenkäy ön ie oisuu a. Si ä as oin as a pi empiaikaisella koulu uksella pys y iin
ähen ämään äänioi ei a. Tu kimuksessani pi empiaikais a seu an aa ei ollu , mu a oi-
daan ole aa, e ä opin ojakson jälkeisellä lisäha joi elulla olisi saa u aikaan muu os a myös
äänioi eisilla. Tu kimus ulos en samankal aisuu a oidaan pi ää e äänä luo e a uuden
mi a ina (Hi sjä i ym. 1997). Val asaa en (2017) u kimuksessa kehi ys ä saa iin aikaan
laulun yksilöope uksessa. Tu kimuksessani muu os a syn yi yhmäope uksen aikana, jolloin
myös ha joi el iin äänenkäy ön lisäksi mui a musiikinope uksen a oi ei a.
Tämän u kimuksen mukaan näy äisi sil ä, e ä in e en ion sisään akenne un oimin-
amallin a ulla ue iin myös aidollisen osaamisen kehi ymis ä. Toimin a u kimuksen sisäl-
le akenne un oimin as a egiani aja uksena oli ak i oida koulu e a ia kehi ämään edel-
leen u ki a ope aja -pe iaa een mukaises i omaa ainepedagogis a, aidollis a ja iedollis a
subs anssiosaamis a. Samalla se loi pohjaa amma illiselle osaamiselle. Koulu e a a esime -
kiksi ha joi eli a aken amaan ja kehi ämään ope uksen in e en ioi a pienimuo oisissa
ope us eh ä issä. Ope ajan amma illinen kehi yminen lii e ään elinikäiseen oppimiseen.
Näi ä ai oja oidaan kehi ää jo opin ojen aikana (Rukajä i-Saa ela 2015). Ku en An i-
la (2009), Klemola (2005) ja Shus e man (2012) o a odennee , oman kehon ais imus en
iedos uneella ha ainnoinnilla oidaan samalla ohja a koulu e a ia kohdis amaan huomio
kehi e ä iin alueisiin esime kiksi kehossa. Tässä u kimuksessa huomio kohdis e iin äänen
laadullisiin ekijöihin.
In e en ion aikana eh yjen ha joi us en sisäl öä kanna aa edelleen kehi ää. E i yises i
sy ähengi ykseen ja lauluäänen ekniikkaan lii y ien ääniha joi us en sisäl öön on kiinni-
e ä ä huomio. In e en ion onnis umisen kannal a a kaise ana apuna olisi a oiminee
yksilö- ai pa i unni , joi a olisi oi u pi ää suu yhmäope uksen innalla. Tämä olisi mah-
dollis anu pa emmin mm. yksilöllis en a peiden huomioimisen ja ja kokoulu us a peiden
mää i ämisen. Käy ännössä ämä olisi aa inu lisä esu soin ia esime kiksi ope us un ien
mää ään, jo a ei ollu mahdollis a o eu aa.
Tu kimus en mukaan äänen oimin ape iaa eiden ja e i yises i ää ien oimin amallien
muu aminen ie p osessina pi kään (Rou inen 2018; Val asaa i 2017). Rou isen (2018)
mukaan a haisella äänenkäy ön ohjannalla on ode u saa u e a an nopeammin pa-
empia uloksia kuin myöhemmin aloi e ulla ohjauksella (Rou inen 2018). Lisäksi oikealla
äänenkäy öllä on ode u ole an myön eisiä aiku uksia ope ajien yössäjaksamiseen ja
hy in oin iin (Pizola o ym. 2013) sekä yökykyyn (Ve anen-G eis 2021). Näin ollen oli-
sikin koulu uksen kehi ämisen kannal a suosi el a aa a jo a jo a sinaisen koulu uksen
aikana lisää äänenkäy öön lii y iä opin ojaksoja, lisäohjaus a ja kehi yksen seu an aa.
Lisäksi koulu uksessa olisi a peen paneu ua a kemmin koko eliniän kes ä ään ihmisäänen
kehi yskaa en hahmo amiseen, jonka e i aihee aiku a a e i a oin ääneemme (myös
B unssen 2018).
Ääni ulee olemaan ä keä yö äline luokanope ajan monipuolisessa yössä. Äänellään
ope aja oimii mallina oppilailleen ja samalla ohjaa esime killään äänenkäy öä. Se oimii
myös uo o aiku us älineenä. Voidaan ode a, e ä äänen kehi ämisen me ki ys on ilmei-
nen. Samalla ääneemme oidaan ka soa kie ou u an pala sielunmaisemaamme, jossa se
ilmen ää sisimpämme ainu laa uisuu a omalla pe soonallisella a allaan.
A icles
74
FJME 01 2022 Vol. 25
Läh ee
Aal o, A-L. & Pa iainen, K. 1990. Au a ään äsi. Keu uu: O a a.
Aksela, M. & Pe naa, J. 2013. Kehi ämis u kimus p o g adu - u kielman u kimusmene elmänä.
Teoksessa J. Pe naa ( oim.) Kehi ämis u kimus ope usalalla. Jy äskylä: PS-kus annus, 181–200.
Alde son, R. & Alde son, A. 2000. A new handbook o singe s and eache s. Ma quis, Canada:
Ox o d Uni e si y p ess.
Alexande , F. M. 1985. Use o sel . 1. edi ion 1932. London: Vic o Gollancz LTD.
Ande son, G. L. & He , K. 1999. The new pa adigm wa s: Is he e oom o igo ous p ac i ione
knowledge in schools and uni e si ies? Educa ional Resea che 28, 12, 12–40.
Ande son, T. & Sha uck, J. 2012. Design-based esea ch: A decade o p og ess in
educa ion esea ch? Educa ional esea che , 41, 1, 16–25. Hae u osoi ees a h ps://doi.
o g/10.3102/0013189X11428813
An ila, E. 2009. Kehollinen ie o aja elun ja oppimisen pe us ana: mi ä anssija
ie ää?Aikuiskas a us29, 2, 84–92. Hae u osoi ees a h ps://doi.o g/10.33336/aik.94179
An ila, E. 2013. Koko koulu anssii! Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyh eisössä.
Tea e iko keakoulu, esi ä ien ai eiden u kimuskeskus. Ac a scenica 37. Helsinki: Edi a P ima Oy.
Hae u osoi ees a h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/handle/10138/42322/Ac a_Scenica_37.pd
An ila, P. 2000. Tu kimisen ai o ja iedon hankin a. Tai o-, aide- ja muo oilualojen u kimuksen
yö älinee . 3. painos. Jy äskylä: Gumme us Ki japaino Oy.
Appelman, R. D. 1986. The science o ocal pedagogy – Theo y and applica ion. Blooming on: Indiana
Uni e si y P ess.
A gy is, C., Pu man, R. & McLain Smi h, D. 1985. Ac ion science. Concep s, me hods and skills o
esea ch and in e en ion. San F ancisco: Jossey-Bass Publishe s.
B unssen, K. 2018. The e ol ing singing oice. Changes ac oss he li espan. San Diego, CA: Plu al
Publishing.
Ca , W. & Kemmis, S. 1986. Becoming c i ical: Educa ion, knowledge and ac ion esea ch. London:
Falme .
Ee ola, R. 1997. Lauluäänen oiminnallisis a häi iöis ä ja ääneen aiku a is a ekijöis ä. Teoksessa T.
Hau amäki ( oim.) Laulajan opas. Seinäjoki: Ry mi-ins i uu i, 19–31.
Ee ola, R. 2008. Laulajan a ioin i - makuasia ai ko an ha jaan uneisuus. Laulupedagogi 2007-2008,
17–20. Hae u osoi ees a h ps://docplaye . i/17561236-Laulupedagogi-2007-2008.h ml
Eskola, J. & Suo an a, J. 1998. Johda us laadulliseen u kimukseen. Tampe e: Vas apaino.
A ikkeli

75
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
Ga lick, D. 1990. The los six h sense – A medical scien is looks a he Alexande echnique. Labo a o y
o musculoskele al and pos u al esea ch, school o physiology and pha macology. The Uni e si y o
Sou h Wales, Kensing on.
G undy, S. 1988. Th ee modes in ac ion esea ch. Teoksessa S. Kemmins & R. McTagga ( oim.) The
Ac ion Resea ch Reade . 3. ed. Deakin Uni e si y: Deakin Uni e si y P ess, 353–364.
Heikkinen, H. L. T. & Jy kämä, J. 1999. Mi ä on oimin a u kimus? Teoksessa H. L. T. Heikkinen, R.
Hu unen & P. Moilanen ( oim.) Siinä u kija missä ekijä. Toimin a u kimuksen pe us ei a ja näköaloja.
Ju a: WSOY, 25–62.
Heikkinen, H. L. T., Kon inen, T. & Häkkinen, P. 2007. Toiminnan u kimisen suun aukse .
Teoksessa H. L. T. Heikkinen, E. Ro io & L. Sy jälä ( oim.) Toiminnas a ie oon. Toimin a u kimuksen
mene elmä ja lähes ymis a a . 2. painos. Helsinki: Kansan alis usseu a, 39–76.
Heikkinen, H. L. T. & Sy jälä, L. 2007. Tu kimuksen a ioin i. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, E. Ro io
& L. Sy jälä ( oim.) Toiminnas a ie oon. Toimin a u kimuksen mene elmä ja lähes ymis a a . Helsinki:
Kansan alis usseu a, 144–162.
Hi sjä i, S., Remes, P. & Saja aa a, P. 1997. Tu ki ja ki joi a. 3. painos. Tampe e: Tamme -Paino Oy.
Hol e , I. M. & Schwa z-Ba co , C. 1993. Ac ion esea ch: Wha is i ? How has i been used and how
can i be used in nu sing? Jou nal o Ad anced Nu sing 18, 2, 298–304. Hae u osoi ees a h ps://doi.
o g/10.1046/j.1365-2648.1993.18020298.x
Husle , F. & Rodd-Ma ling, Y. 1965. Singing: The physical na u e o he ocal o gan. A guide o he
unlocking o he singing oice. London: Fabe & Fabe .
Hu unen, R., Kakko i, L. & Heikkinen, H. L. T. 1999. Toimin a, u kimus ja o uus. Teoksessa
H. L. T. Heikkinen, R. Hu unen & P. Moilanen ( oim.) Siinä u kija missä ekijä. Toimin a u kimuksen
pe us ei a ja näköaloja. Ju a: WSOY, 111–135.
Ilomäki, I. 2008. Ope ajien ääneen lii y ä yöhy in oin i ja äänikoulu uksen aiku ukse . Ac a
Uni e si a is Tampe ensis. Tampe een yliopis o. Väi öski ja. Tampe e: Tampe een Yliopis opaino Oy.
Jan unen, S., Naa anoja, M., Piippo, J., Mäkelä, T., Val anen, E. & Sankelo, M. 2013.
Toimin a u kimuksen laa uk i ee i ja niiden so el aminen osallis u an inno aa io oiminnan joh amisen
u kimuksessa. Teoksessa M. Vi kajä i ( oim.) Työelämän u kimuspäi ä 2012. Suomella öissä?
Kes ämis ä ja kes ä yy ä. Työelämän u kimuspäi ien kon e enssijulkaisuja 4/2013. Tampe een yliopis o.
Yh eiskun a- ja kul uu i ie eiden yksikkö. Työelämän u kimuskeskus, 29–44. Hae u osoi ees a
h ps://ci esee x.is .psu.edu/ iewdoc/download?doi=10.1.1.1031.4855& ep= ep1& ype=pd
Juu i, K. & La onen, J. 2006. Design-based esea ch in science educa ion: One s ep owa ds
me hodology. No DiNa, 4, 54–68.
Juu i, K. & La onen, J. 2013. Design- u kimukseen osallis u ien ope ajien ooli e i aiheissa.
Teoksessa J. Pe naa ( oim.) Kehi ämis u kimus ope usalalla. Ju a: PS-Kus annus, 45–67.
A icles
76
FJME 01 2022 Vol. 25
Kanka e, E. 2014. Elek oglo og a ia (EGG) äänen laadun u kimuksessa unk ionaalises i e eääni-
sillä puhujilla – Ve aile a u kimus EGG:n sekä akus isen, pe kep uaalisen ja la yngoskopia u kimuksen
älillä las en a haope ajilla. Ac a Elec onica Uni e si a is Tampe ensis 1421. Väi öski ja. Tampe e:
Suomen yliopis opaino.
Kemmis, S. 1985. Ac ion esea ch and he poli ics o e lec ion. Teoksessa D. Boud, R. Keogh & D.
Walke ( oim.) Re lec ion: Tu ning Expe ience in o Lea ning. London: Kogan Page, 139–163.
Ki kpa ick, D. L. 1994. E alua ing aining p og ams: he ou le els. San F ancisco (CA): Be e -
Koehle .
Ki kpa ick, D., L. & Ki kpa ick, J. D. 2005. T ans e ing lea ning o beha io : using he ou le els
o imp o e pe o mance. San F ancisco, CA: Be e -Koehle Publishe s.
Ki kpa ick, D. L. & Ki kpa ick, J. D. 2007. Implemen ing he ou le els: a p ac ical guide o
e ec i e e alua ion o aining p og ams. San F ancisco: Be e -Koehle Publishe s.
Ki kpa ick, J. D. & Ki kpa ick, W. K. 2016. Ki kpa ick’s ou le els o aining e alua ion. USA:
ATD P ess.
Klemola, T. 2005. Taidon iloso ia – iloso ian ai o. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Kois inen, M. 2005. Tunne kehosi – apau a äänesi. Ääni impu in käsiki ja. Käy ännönläheinen opas
laulajille, kuo olaisille, kuo onjoh ajille ja kaikille oman äänensä apau amises a ja kehi ämises ä
kiinnos uneille. 3. painos. Sulasol. Helsinki: Vammalan Ki japaino Oy.
Kolb, D. A. 1984. Expe ien ial lea ning: expe ience as he sou ce o lea ning and de elopmen .
Englewood Cli s. N. J.: P en ice Hall.
Ko pinen, E. & Hy ä inen, J. 2003 ( oim.). OKL ope aa, u kii ja kehi ää. Tu ki a ope aja. Jou nal o
eache esea che . 3/2003. Jy äskylä: Tu ki a ope aja.
Kuhn, T. 1994. Tie eellis en allankumous en akenne. Suomen anu K. Pie iläinen. Helsinki:
A House Oy.
Laukkanen A-M. & Leino, T. 2001. Ihmeellinen ihmisääni. Äänenkäy ön ja puhe ekniikan pe us ee ,
a ioin i, mi aaminen ja kehi äminen. Helsinki: Gaudeamus.
Leppänen, K. 2012. Manuaalisen käsi elyn ja äänenkäy öön lii y än luennon aiku ukse ope ajien
äänihy in oin iin. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1697. Väi öski ja. Tampe e: Tampe een Yliopis opaino
Oy. Hae u osoi ees a h ps://u n. i/u n:isbn:978-951-448697-5
Lewin, K. 1946. Ac ion esea ch and mino i y p oblems. Jou nal o Social Issues 2, 4, 34–46.
Lindebe g, A-M. 2005. Millainen laulaja olen. Ope ajaksi opiskele an okaalinen minäku a.
Joensuun yliopis on kas a us ie eellisiä julkaisuja 104. Väi öski ja. Joensuun yliopis o.
Kas a us ie eiden iedekun a. Joensuu: Joensuun yliopis opaino.
A ikkeli
77
Musiikkikas a us 01 2022 Vol. 25
Loukomies, A. 2013. Enhancing s uden s´ mo i a ion owa ds school science wi h an inqui y – Based
si e isi eaching sequence: A design – based esea ch app oach. Doc o al disse a ion. Uni e si y o
Helsinki, Facul y o Beha io al Sciences, Depa men o Teache Educa ion.
Luce, F. L., Teggi, R., Ramella, B., Bia o a, M., Gi asoli, L., Calo i, G., Bo oni, S., P o o, E.
& Bussi, M. 2014. Voice diso de s in p ima y school eache s. Ac a O o hinola yngol I alica, 34, 6,
412–418. Hae u osoi ees a h ps://www.ncbi.nlm.nih.go /pmc/a icles/PMC4347001/
Maa anen, K. 2009. P ac i ione esea ch as pa o p o essional de elopmen in ini ial eache
educa ion. Teache De elopmen , 13(3), 219–237. Hae u osoi ees a
h ps://doi.o g/10.1080/13664530903335574
Malde, M., Allen, M. J. & Zelle K-A. 2017. Wha e e y singe needs o know abou he body. 3.
edi ion. San Diego, CA: Plu al Publishing.
McKinney, J. C. 2005. The diagnos ics and co ec ion o ocal aul s: A manual o eache s o singing
and o choi di ec o s. Long G o e. Illinois: Wa eland P ess.
Mesiä, S. 2019. De eloping expe ise o popula music and jazz ocal pedagogy h ough p o essional
con e sa ions: A collabo a i e p ojec among eache s in highe music educa ion in he No dic coun ies.
Doc o al disse a ion. The Sibelius Academy o he Uni e si y o he A s Helsinki. S udia Musica 77.
Sibelius Academy Facul y o Music Educa ion, Jazz and Folk Music. Helsinki: Unig a ia. Hae u
osoi ees a. h ps://u n. i/URN:NBN: i- e2019050714577
Nenonen, P. 2018. “Laulu syömme aukaisee”: kokonais al ainen laulunope us musiikkiliikunnan
a ulla. Väi öski ja. Jy äskylän yliopis o, humanis is - yh eiskun a ie eellinen iedekun a, musiikki-
kas a us. Jy äskylä: Uni e si y o Jy äskylä. Hae u osoi ees a Hae u osoi ees a
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-7505-0
New on, P. & Bu gess, D. 2008. Explo ing ypes o educa ional ac ion esea ch: Implica ions o
esea ch alidi y. In e na ional Jou nal o Quali a i e Me hods 7, 4, 18–30. Hae u osoi ees a
h ps://doi.o g/10.1177/160940690800700402
Niikko, A. 2001. Tu ki a ope aja ongelman a kaisijana. Teoksessa J. Aal o & R. Valli ( oim.) Ikkunoi a
u kimusme odeihin I. Me odin alin a ja aineis onke uu: i ikkei ä aloi ele alle u kijalle. Jy äskylä:
Gumme us Ki japaino Oy, 186–202.
Numminen, A. 2005. Laulu aido omas a kehi y äksi laulajaksi: Tu kimus aikuisen laulu aidon lukois-
a ja niiden aukaisemises a. S udia Musica 25. Väi öski ja. Helsinki: Sibelius-Aka emia.
de Oli ei a Bas os, P. R. H., & He mes, E. C. 2018. E ec i eness o he eache `s ocal heal h
p og am (TVHP) in he municipal educa ion ne wo k o campo g ande MS. Jou nal o Voice 32, 6, 682–
688. Hae u osoi ees a h ps://doi.o g/10.1016/j.j oice.2017.08.029
Olkkonen, S. 2013. Äänenkäy ön e i yisyys pedagogiikan ja ai eellisen oiminnan haas eena. Ac a
Scenica 33. Väi öski ja. Helsinki: Tea e iko keakoulu. Hae u osoi ees a
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-6670-14-0
Pa on, M. Q. 2015. Quali a i e esea ch & e alua ion me hods: In eg a ing heo y and p ac ice. 4 h ed.
Thousand Oaks, Cali o nia: SAGE Publica ions.
A icles
78
FJME 01 2022 Vol. 25
Pizola o, R. A., Rehde , M. I. C., Meneghim, M. de Cas o, Amb osano, G, M. B, Mialhe, F. L.
& Pe ei a, A. C. 2013. Impac on quali y o li e in eache s a e educa ional ac ions o p e en ion o
oice diso de s: a longi udinal s udy. Heal h and Qual o Li e Ou comes, 11, 28, 1–9. Hae u osoi ees a
h p://www.hqlo.com/con en /11/1/28
Ran ala, L., Vilkman, E. & Bloigu, R. 2002. Voice changes du ing wo k: Subjec i e complain s
and objec i e measu emen s o emale p ima y and seconda y school eache s. Jou nal o Voice 16, 3,
344–355. Hae u osoi ees a h ps://doi.o g/10.1016/S0892-1997(02)00106-6
Raus e on W igh , M., on W igh , J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulu us. 3. painos. Helsin-
ki: WSOY.
Ribas, T. M., Pen eado, R. Z. & Ga cia-Zapa a, M. T. A. 2014. Voice- ela ed quali y o li e: impac
o a speech-language pa hology in e en ion wi h eache s. CEFAC 16, 2, 554–565. Lue u osoi ees a
24.2.2022. h ps://www.scielo.b /j/ ce ac/a/bppScnWMjZBmgmw6JTHQBsR/? o ma =pd &lang=en
Rich e , B., Nusseck, M., Spahn, C. & Ech e nach, M. 2016. E ec i eness o a oice aining p o-
g am o s uden eache s on ocal heal h, Jou nal o Voice 30, 4, 452–459. Hae u osoi ees a h p://doi.
o g/10.1016/j.j oice.
Rou inen, S. 2018. Suojele ään äsi – säily ä yökykysi. Hanke apo i. Helsingin kaupunki: Työsuojelu-
ahas o.
Rukajä i-Saa ela, M. 2015. Tu kimuksellisuudes a innos us a alakoulujen kemian ope ukseen.
Kehi ämis u kimus osallis a an luokanope ajan pe us- ja äydennyskoulu uksen kehi ämises ä. Jy-
äskylä s udies in educa ion, Psychology and Social Resea ch. Kas a us ie eiden iedekun a. Väi öski ja.
Jy äskylä: Uni e si y o Jy äskylä. Hae u osoi ees a h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-6394-1
Shus e man, R. 2008. Body consciousness: A philosophy o mind ulness and somaes he ics.
Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess.
Shus e man, R. 2012. Thinking h ough he body: Essays in somaes he ics. Camb idge: Camb idge
Uni e si y P ess.
Si omaniemi-San, J. 2015. Fab ica ing he eache as esea che . A genealogy o academic
eache educa ion in Finland. Väi öski ja. Oulun yliopis o. Hae u osoi ees a h p://u n. i/u n:is-
bn:9789526209937
S emple, J. C. 2005. A holis ic app oach o oice he apy. Semina s in speech and language 26, 2,
131–137. doi: 10.1055/s-2005-871209 Hae u osoi ees a h ps://www. esea chga e.ne /publica-
ion/7823884_A_Holis ic_App oach_ o_Voice_The apy
S inge , E. 1999. Ac ion Resea ch. Thousand Oaks: SAGE Publica ions.
Tamplin, J. 2011. Singing o espi a o y muscle aining: Using he apeu ic singing and ocal
in e en ions o imp o e espi a o y unc ion and oice p ojec ion o people wi h a spi al co d inju y.
Teoksessa Bake Felici y & Uhlig Sylka ( oim.) Voicewo k in music he apy: esea ch and p ac ice. London:
Jessica Kingsley Publishe s, 147–162.
A ikkeli