This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Kyläkoski, Kaisa
Kyläkoski, K. (2023). His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa. Pohjolan his o ianki joi us :
iedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a, 22.09.2023.
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi-
ai oski jaa.h ml
2023
27.9.2023 8.18
Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml
1/5
Tiedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a - ISSN 2737-1948 / CC BY
Pohjolan his o ianki joi us
Pohjolan his o ianki joi us
E usi u Blogi & oimi uskun a Ki joi a blogiin! His o iog a is a u kimus a
22.9.2023
His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
Julkais ujen äi öski jojen hy äksyn ä on Suomessa niin a anomais a, e ei opinnäy ei ä
lukiessaan aina ule mieleen a kis aa saa u e iinko niillä a oi el u u kin o. Yksi ällainen
a o aisuu a aa i a yö on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaa i äi öski ja
uodel a 1890. Si ä ei hy äksy y, mu a pää ös ei lope anu Ronimuksen u aa
his o ianki joi ajana.
Johan Wilhelm Ronimus oli ko oisin Viipu is a, jossa hänen isänsä oli uodes a 1862 alkaen
suomalaisen seu akunnan ja maaseu akunnan lukka i. Vaikka pe heen alous aa i
si u oimien ha joi us a, pe heeseen syn yneis ä 15 lapses a sei semän poikaa pääsi
opiskelemaan Helsingin yliopis oon. Johan Wilhelm oli heis ä ensimmäinen, suo i e uaan
ylioppilas u kin onsa oukokuussa 1884.
Ronimus oli ilmeisen kiinnos unu his o ias a, sillä hänen ki joi amansa his o iallinen a ina
My skyjen maininki alkoi ilmes yä ja koke omuksena Wiipu in Sanomissa uoden 1885
alus a. Ke omus sijoi ui 1800-lu un alun ka anoon eli ho iin lahjoi usmaalla "noin
kuusikymmen ä i s aa Viipu in kaupungis a lähellä suu a maan ie ä". Omis ajaa edus anu
ou i esi e iin ahneena ja suomenkielisillä nimillä a us e u o ppa i ahke ina. Jänni e
syn yi oudin ihas u ua o ppa in kauniiseen y ä een ja ämän mieli ie yn jou umises a
so amieheksi. So amies en o o ja o ppa ien asema oli a siis ke omuksen olennais a
his o iallis a kon eks ia, jonka Ronimus on ku annu kon en ionaalises i. Kyseise eema
oli a odennäköises i ollee hänen lapsuudessaan ja nuo uudessaan esillä Viipu in
suomenkielisessä yh eisössä ja laajemminkin Viipu in ka jalaisessa kollek ii isessa muis issa.
Ronimuksen iloso ian kandidaa in u kin o ki ja iin suo i e uksi Helsingin yliopis ossa
31.5.1887. Tu kin oon aadi iin yhdessä aineessa ko kein a osana eli lauda u (3
puol oään ä) ja Ronimus saa u i ämän his o iassa. Yh eensä hänellä oli puol oääniä 11,
mikä as asi useimpien kandidaa ien saamaa a osanaa cla issimus.
Vuoden 1888 alussa Ronimus ilmoi au ui Helsingin yliopis on oikeus ie eelliseen
iedekun aan, mu a sii yi jo muu aman kuukauden kulu ua his o iallis-kieli ie eelliseen
osas oon. Syksyksi 1888 Ronimus haki kandidaa in u kinnollaan ainakin uo sin ope ajan
sijaisuu a Viipu in suomalaisessa lyseossa. Kyseisenä syksynä Ronimus oli Viipu issa osa
Wiipu in Sanomien oimi us a, jos a hän e osi uoden aih eeseen mennessä.
Ke ä lukukaudella 1889 Ronimuksella oli Helsingin yliopis on lue elossa osoi e Helsingissä,
jossa hän an oi oukokuussa 1889 ope usnäy een suomalaisessa no maalilyseossa his o ian ja
suomen kielen ope us i koja a en saaden a osanan lauda u (20/24).
Ronimus oli yliopis on ki joissa myös syyslukukauden 1889 ja ke ä lukukauden 1890, mu a
ei uolloin ilmoi anu osoi e a Helsingissä. Helsingissä oleskelun sijaan Ronimus eki
muis oki joi uksensa mukaan kesällä 1889 opin oma kan Saksaan ja S ei siin, ja seu aa an
syksyn hän oli “ha joi elemassa his o iallisia ja a kis ollisia u kimuksia Pie a issa". Tämä
a koi i si ä, e ä Ronimus pääsi u kimaan Vol ai en ki jakokoelmaa ja käsiki joi uksia
Kaisa Kyläkoski
Kandidaa in u kinnon jälkeen
Pohjolan his o ianki joi us
Ta kas ele p o iilia
syyskuu a 2023 (1)
elokuu a 2023 (1)
kesäkuu a 2023 (1)
oukokuu a 2023 (1)
huh ikuu a 2023 (1)
maaliskuu a 2023 (1)
helmikuu a 2023 (1)
ammikuu a 2023 (1)
joulukuu a 2022 (1)
ma askuu a 2022 (1)
lokakuu a 2022 (1)
syyskuu a 2022 (1)
elokuu a 2022 (1)
kesäkuu a 2022 (1)
oukokuu a 2022 (1)
huh ikuu a 2022 (1)
maaliskuu a 2022 (1)
helmikuu a 2022 (1)
ammikuu a 2022 (1)
joulukuu a 2021 (1)
ma askuu a 2021 (1)
lokakuu a 2021 (1)
syyskuu a 2021 (1)
heinäkuu a 2021 (1)
kesäkuu a 2021 (1)
BLOGIARKISTO
1500-luku
1600-luku
1700-luku
1800-luku
1900-luku
1980-luku
aa eli
aa elis o
Ah enkoski
Aleksan e i I
Alpo Silande
TUNNISTEET
Lisää Luo blogi Ki jaudu sisään
27.9.2023 8.18
Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml
2/5
Pie a in keisa illisessa ki jas ossa, jonne Ka a iina suu en os ama kokoelma oli sii e y
E emi aasis a uoden 1862 ienoilla. Kokoelmaa Ronimus sai käy ää ki jas on joh ajan A. F.
By scko in ja ki jas onhoi aja E. L. Radlo in uella.
Näi ä miehiä Ronimus kii i maaliskuussa 1890 päi äämässään äi öski jan esipuheessa.
Väi öski ja u kimuksensa koh eena oli Vol ai en eoksen His oi e de l’empi e de Russie sous
Pie e le G and (1759) lähdepohja. Ruo siksi ki joi e ulle yölleen Ronimus an oi o sikon
Vol ai e som Pe e den s o es his o iesk i a e, mikä muis u aa J. R. Danielsonin uonna
1878 paine ua ja hy äksy yä äi öski jaa Vol ai e Kaa le XII:nen his o ian ki joi ajana.
Danielson ( uodes a 1906 Danielson-Kalma i) oli saanu uonna 1880 Helsingin yliopis on
yleisen his o ian p o essuu in. Tässä asemassa hän oli ajan käy än öjen mukaan i se
oikeu e us i Ronimuksen yön julkisessa a kas uksessa 10.5.1890 as a äi äjänä. Tämä
ilmoi e iin e ukä een lyhyissä sanomaleh iuu isissa, jo ka apah uman jälkeen ois e iin
impe ek issä. Julkisuu een ei anne u Danielsonin lausun oa yös ä ja sen puolus ukses a.
His o iallis-kieli ie eellisen osas on pöy äki jojen lii eenä säilyneen lausunnon sä y on
k ii inen alkaen Ronimuksen äi ees ä, e ei Pie a issa säily e yä Vol ai en kokoelmaa olisi
unne u ja käy e y, sillä Danielson unsi as aesime kkejä. Toisen lu un yksi yiskoh ainen
Vol ai en läh eiden sel i ys oli hänes ä uu a, mu a ulokse ei ä ollee me ki ä iä ja
joh opää öksissä oli i hei ä. Kolma a lukua Danielson pi i lähes äysin epäonnis uneena,
sillä ulokse oli a joko ennes ään unne uja ai epä a moja, jo en niis ä ei olisi
ule aisuuden u kijoille juu i mi ään hyö yä. Neljäs ja iides luku ei ä pelas anee
kokonaisuu a, joka oli muun heikkouden lisäksi aken eel aan seu annu liian uskollises i
Danielsonin äi öski jan mallia.
Loppulauseissa Ronimus sai kii os a esiin ymises ään äi ös ilaisuudessa, mu a hän ei
Danielsonin a ion mukaan ollu osoi anu kykyään i senäiseen u kimukseen. Väi öski jan
ie eellise a o oli a niin ähäise , e ei si ä hy äksy y.
Ronimus keski yi 1890-lu un alus a e eenpäin ope ajau an luon iin ja uodes a 1893
kuolemaansa as i hän oimi his o ian, maan ie een ja suomen kielen leh o ina Joensuun
lyseossa. Paikkakunnalla hän oimi ak ii ises i ja monipuolises i. Tu kimus yö ei äysin
unoh unu , sillä Ronimus julkaisi uonna 1894 eoksen An onio B öije . His o iallis-
oman illinen ke omus uodel a 1599, joka ku asi Viipu in kaupungin ja linnan alloi us a
uonna 1599 ka olisuuden ja lu e ilaisuuden jänni ä änä kamppailuna. Tai ainakin näin
a inaa ma kkinoi iin Ka jala a essa, jossa akuu e iin Ronimuksen ehneen “e i yisiä
his o iallisia u kimuksia” ja käy äneen “Ruo sin al iona kis on painama omia aa ei a”.
Ki jallisuushis o ioi sija O. A. Kallion mukaan a inassa oli "kaikua oman ises a
Topeliukses a", mu a "muu en omaani on ilkkaas i ki joi e u ja ajanku auksena
huoma a a". Omana aikanaan An onio B öije - omaani ei saanu suu emmin huomio a eikä
Ronimuksel a unne a myöhempää ik io a. Hän kylläkin oimi Ka jala a en pää oimi ajana
uode 1898–1905 eli on a mas i ki joi anu paljon ja kaikenlais a.
Ne ski P ospek uonna 1889, keisa illinen ki jas o asemmalla. Ku a: Rijksmuseum.
Leh o ina, ki joi ajana ja suomen ajana
Ande s Jose Eu opaeus
Ande s Lizelius
a kis olai os
bal iansaksalaise
Ed a d Rodhe
Eino Ju ikkala
Emanuel Linde holm
E ns Gus a Palmén
E a Ös e be g
F ed ika Do o ea
Gab iel Rein
Heikki Ylikangas
Helsingin yliopis o
henkilöhis o ia
Hen ik Gab iel Po han
Hen ik Klaunpoika Ho n
He man Lunds öm
He man Råbe gh
his o ia
his o iakul uu i
his o iaku a
his o iallinen k iminologia
his o ianki joi us
his o iog a ia
Hjalma Holmquis
Ho n-suku
iso iha
I ä-Suomi
Jaakko Gumme us
Johan Bilma k
Johan Jakob No ds öm
Johan Wilhelm Ronimus
Juhana-he ua
Juho Rudol Koskimies
Kaa lo Bloms ed
kansa iede
Ka jala
Ka l Adol Appelbe g
ki kkohis o ia
konse oin i
k uunu
kul uu ihis o ia
Kus aa IV Adol
Kuu inmaa
lehdis ö
lehdis öhis o ia
leske
luonnon ä iainee
maanluo u us
maanomis us
maa aloushis o ia
maa ilape imys
mah i al io
Ma i Ruu h
27.9.2023 8.18
Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml
3/5
Vuoden 1900 jälkeen Helsingin yliopis on iloso isen iedekunnan p omoo ioissa oli
polii isis a syis ä a allis a pidempi auko. Sen aikana Ronimus haki ja sai mais e in a on
4.5.1904. Mikään muu ei ke o Ronimuksen ak ii isis a yh eyksis ä Helsingin yliopis oon,
jossa Danielson oli edelleen p o esso ina. Ilmeisen ähäisis ä yh eyksis ä huolima a
Ronimus kui enkin keksi iin No ogodin a jalaisen iidenneksen e oki jan suomen ajaksi.
Aikaisempi y i äjä oli Ka jalan his o iallisen seu an oimeksiannos a ehny suomennoksen,
jonka p o esso i E. G. Palmén ja J. J. Mikkola a ioi a jo pa i painoa kkia a kis e uaan
"kel o omaksi". Palmén oli kesällä 1905 huoma a as i yy y äisempi Ronimuksen
aikaansaannokseen, joka julkais iin uonna 1906 Suomen His o iallisen Seu an sa jassa
Asiaki joja, jo ka alaise a Suomen kame aalisia oloja 1500-lu ulla.
Ronimuksen ja Palménin älisessä yh eydenpidossa jälkimmäinen ohkaisi edellis ä
u kimukseen, jolla suomenne a a e oki ja " ulisi suo anaisemminkin lii e yksi
his o ialliseen ki jallisuu eemme". Kieli aidon ja jo ehdyn yön lisäksi Ronimus a pä e öi i
se, e ä "hän I ä-Suomessa kas aneena un ee suu en osan nii ä seu uja, joi a maini u henki-
ja e oki ja koskee." Tu kimuksen almis u ua Ronimus puoles aan kii i esipuheessaan
Palménia, joka "neu oilla ja ohjauksilla on ehokkaas i a i anu minua ämän jo ensakin
suu i öisen u kimuksen suo i amisessa".
Kyseinen u kimus julkais iin äi öski jana No go odin a jalaisen iidenneksen e oki ja .
1500 ja Ka jalan silloinen asu us, jo a Ronimus puolus i 19.9.1906 Helsingin yliopis ossa
as a äi äjänään p o esso i E. G. Palmén. Väi ös ilaisuudessa esiin yi ylimää äinen
opponen i, joka Palménin mukaan " ah oi ole aa, e ä ekijä liiankin usein oli ole anu
enäjänkielisen muodon alkupe äiseksi". Palmén i sekin näki yössä pa an amisen a aa,
mu a o esi, e ä yö "hy in as aa nii ä aa imuksia, jo ka o a ällaiselle opinnäy eelle
ase e a a ". Lisäksi Ronimus oli äi ös ilaisuudessa osoi anu "hy ää o umus a
ie eelliseen keskus eluun".
Tu kin oon aadi iin myös kypsyyskoe, jonka Ronimus suo i i 24.9.1906, ja näin häne
hy äksy iin samana päi änä iloso ian lisensiaa iksi. Ronimus ei jääny odo amaan
seu aa an uoden p omoo io a aan hän sai oh o in a on e illispää öksellä 21.12.1906.
Johan Wilhelm Ronimus oli kuollessaan 22.2.1909 ain 43- uo ias. Jos hänelle olisi suo u
lisää elin uosia, Ronimuksen kiinnos us his o iaan ja sen u kimukseen olisi odennäköises i
ja kunu . Ronimuksen saa u ama u kimus ulokse ei ä ole unoh unee , sillä samalla kun
hänen ensimmäiseen äi öski jaansa löy yy muu amia ii auksia saksankielises ä
u kimukses a, sisäl yy oinen äi öski ja monen i äis ä Suomea käsi ele än u kimuksen
ki jallisuuslue eloon.
Helsingin yliopis on a kis o.
Joensuun lyseon uudehko akennus 1900-lu un alussa. Ku a: His o ian ku akokoelma, Museo i as o.
Uusi äi öski ja
Kaisa Kyläkoski on Suomen his o ian äi öski ja u kija Jy äskylän yliopis on his o ian
ja e nologian lai oksella. Hän ie i kesän 2023 odo aen esi a kas uslausun oja ja
mie ien his o ian äi öski jan hylkäyksen mahdollisuu a.
Läh ee ja ki jallisuus
Asiaki ja
Ma hias Akiande
men ali ee ien his o ia
men ali ee ihis o ia
me odologia
mik ohis o ia
muinaismuis ohallin o
muinais u kimus
museo
na ionalismi
oikeushis o ia
papinleske
papis o
pe imyskäy än ee
Pohjoismaa
po a is o
aja
auha
auhansopimukse
ikoshis o ia
Ruo si
Ruo sin al akun a
sanomalehde
so a
so ilas al io
Suomen his o ia
Suomen his o ianki joi us
Suomen suu i uh inaskun a
Suomenkielise Tie o-Sanoma
Suomi
suu i Pohjan so a
sää y
sää y-yh eiskun a
Taalainmaa
alonpoikainen apaus
alonpoja
ilape imys
oimijuus
o pa
Tu ku
Tu un Aka emia
Uudenkaupungin auha
aa e u kimus
aa ee
al iona keologi
al ion akennus
al iosään ö
Vanha Suomi
a haismode ni aika
Veli Ve kko
Venäjä
e ka ehdas
e onkan o
e o us
Viipu i
27.9.2023 8.18
Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml
4/5
His o iallis-kieli ie eellinen osas o / Humanis inen iedekun a.
Bb:1 His o iallis-kieli ie eellisen osas on u kin olue elo 1853–1893
Ba:3 His o iallis-kieli ie eellisen osas on ma ikkeli 1868–1887
Ca:9 His o iallis-kieli ie eellisen osas on pöy äki ja 1889–1890
Oikeus ie eellinen iedekun a
Ba:4 Oikeus ie eellisen iedekunnan ma ikkeli 1880–1889
Ylioppilasma ikkeli 1900–1907
My skyjen maininki, Wiipu in Sanoma 3.1.–14.2.1885.
Ma ia S ua i den nya e o skningens ljus. Fö ed ag, hålle id a delningens å s es d. 5 Ma s
1890, Kaukomieli. Viipu ilaisen osakunnan albumi 2 1890, 82–96.
Ulkomaalaisen lähe ilään a os elu suomalaisis a ja suomenkieles ä noin 160 uo a si e,
Kaukomieli. Viipu ilaisen osakunnan albumi 2 1890, 100–103.
Vol ai e som Pe e den s o es his o iesk i a e. Akademisk a handling. 1890.
An onio B öije . His o iallis- oman illinen ke omus uodel a 1599. We ne Söde s öm,
1894 (Myös ja koke omuksena Ka jala a essa).
No go odin a jalaisen iidenneksen e oki ja . 1500 ja Ka jalan silloinen asu us.
Yliopis ollinen äi öski ja. 1906.
Sanomaleh ien uu ise u kinnois a, äi ös ilaisuuksis a ja i anhauis a sekä - äy öis ä
[Anon], P ak iska lä a ep o läseå e 1888–1889, Tidsk i u gi en a pedagogiska ö eningen
i Finland 2/1890, 137–141.
[Anon], Ka jala a en no elli-osas ossa, Ka jala a 29.3.1894.
[Anon], J. W. Ronimus, Ka jalan Sanoma 25.2.1909.
[Anon], T: i J. W. Ronimuksen hau aus, Ka jalan Sanoma 2.3.1909.
Au io, Veli-Ma i. Ylioppilasma ikkeli 1853–1899.
h ps://ylioppilasma ikkeli.helsinki. i/1853-1899/ #21485, #22179, #24142, #24143, #26420
Ha ens, Geo ge R., & To ey, No man L. ”The P i a e Lib a y o Vol ai e a Lening ad”.
PMLA 43:4 (1928), 990–1009.
Kallio, Oska Albin, Uudempi suomalainen ki jallisuus. Jälkimmäinen osa, myöhempi eli
mu os en aika, WSOY 1912.
Keisa illinen Suomen Aleksande in-yliopis o. Lue elo syyslukukaudella . 1889, 1889.
Kejse liga Alexande s-uni e si e i Finland. Ka alog ö å e minen 1889, 1889.
Kejse liga Alexande s-uni e si e e i Finland. Ka alog ö å e minen 1890, 1890.
Ku sumuski ja mais e in- ja oh o in-p omo siooneihin oukokuun 30 p. 1907, [1907].
O. H. R., Filip Ronimus, Ko ima kalla. E ankelinen kalen e i uodelle 1909, [1908], 61–67.
Palmén, E. G., [Vas a äi äjän lausun o mais e i J. W. Ronimuksen äi öski jas a],
His o iallinen Aikakauski ja 4:4–5 (1906), 181–185.
Te onen, Jukka, J. R. Danielson-Kalma i. His o ian u kija ja -ope aja, His o iallisia
Tu kimuksia 163, SHS 1991.
J. W. Ronimuksen uo an o
Muu läh ee ja ki jallisuus
Vi o
uo o aiku us
äi öski ja
äi öski ja
äi ösohjaaja
ä i
ä jä i

27.9.2023 8.18
Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa
h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml
5/5
Vanhempi ies iE usi u
P m. 22.9.23
Tunnis ee : 1800-luku, Helsingin yliopis o, his o iog a ia, Johan Wilhelm Ronimus, Suomi, Viipu i,
äi öski ja
Teema: Pic u e Window. Sisällön a joaa Blogge .