Historiankirjoittajan kaksi väitöskirjaa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa © Ki joi aja 2023 Published e sion Kyläkoski, Kaisa Kyläkoski, K. (2023). His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa. Pohjolan his o ianki joi us : iedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a, 22.09.2023. h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 2023 27.9.2023 8.18 Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 1/5 Tiedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a - ISSN 2737-1948 / CC BY Pohjolan his o ianki joi us Pohjolan his o ianki joi us E usi u Blogi & oimi uskun a Ki joi a blogiin! His o iog a is a u kimus a 22.9.2023 His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa Julkais ujen äi öski jojen hy äksyn ä on Suomessa niin a anomais a, e ei opinnäy ei ä lukiessaan aina ule mieleen a kis aa saa u e iinko niillä a oi el u u kin o. Yksi ällainen a o aisuu a aa i a yö on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaa i äi öski ja uodel a 1890. Si ä ei hy äksy y, mu a pää ös ei lope anu Ronimuksen u aa his o ianki joi ajana. Johan Wilhelm Ronimus oli ko oisin Viipu is a, jossa hänen isänsä oli uodes a 1862 alkaen suomalaisen seu akunnan ja maaseu akunnan lukka i. Vaikka pe heen alous aa i si u oimien ha joi us a, pe heeseen syn yneis ä 15 lapses a sei semän poikaa pääsi opiskelemaan Helsingin yliopis oon. Johan Wilhelm oli heis ä ensimmäinen, suo i e uaan ylioppilas u kin onsa oukokuussa 1884. Ronimus oli ilmeisen kiinnos unu his o ias a, sillä hänen ki joi amansa his o iallinen a ina My skyjen maininki alkoi ilmes yä ja koke omuksena Wiipu in Sanomissa uoden 1885 alus a. Ke omus sijoi ui 1800-lu un alun ka anoon eli ho iin lahjoi usmaalla "noin kuusikymmen ä i s aa Viipu in kaupungis a lähellä suu a maan ie ä". Omis ajaa edus anu ou i esi e iin ahneena ja suomenkielisillä nimillä a us e u o ppa i ahke ina. Jänni e syn yi oudin ihas u ua o ppa in kauniiseen y ä een ja ämän mieli ie yn jou umises a so amieheksi. So amies en o o ja o ppa ien asema oli a siis ke omuksen olennais a his o iallis a kon eks ia, jonka Ronimus on ku annu kon en ionaalises i. Kyseise eema oli a odennäköises i ollee hänen lapsuudessaan ja nuo uudessaan esillä Viipu in suomenkielisessä yh eisössä ja laajemminkin Viipu in ka jalaisessa kollek ii isessa muis issa. Ronimuksen iloso ian kandidaa in u kin o ki ja iin suo i e uksi Helsingin yliopis ossa 31.5.1887. Tu kin oon aadi iin yhdessä aineessa ko kein a osana eli lauda u (3 puol oään ä) ja Ronimus saa u i ämän his o iassa. Yh eensä hänellä oli puol oääniä 11, mikä as asi useimpien kandidaa ien saamaa a osanaa cla issimus. Vuoden 1888 alussa Ronimus ilmoi au ui Helsingin yliopis on oikeus ie eelliseen iedekun aan, mu a sii yi jo muu aman kuukauden kulu ua his o iallis-kieli ie eelliseen osas oon. Syksyksi 1888 Ronimus haki kandidaa in u kinnollaan ainakin uo sin ope ajan sijaisuu a Viipu in suomalaisessa lyseossa. Kyseisenä syksynä Ronimus oli Viipu issa osa Wiipu in Sanomien oimi us a, jos a hän e osi uoden aih eeseen mennessä. Ke ä lukukaudella 1889 Ronimuksella oli Helsingin yliopis on lue elossa osoi e Helsingissä, jossa hän an oi oukokuussa 1889 ope usnäy een suomalaisessa no maalilyseossa his o ian ja suomen kielen ope us i koja a en saaden a osanan lauda u (20/24). Ronimus oli yliopis on ki joissa myös syyslukukauden 1889 ja ke ä lukukauden 1890, mu a ei uolloin ilmoi anu osoi e a Helsingissä. Helsingissä oleskelun sijaan Ronimus eki muis oki joi uksensa mukaan kesällä 1889 opin oma kan Saksaan ja S ei siin, ja seu aa an syksyn hän oli “ha joi elemassa his o iallisia ja a kis ollisia u kimuksia Pie a issa". Tämä a koi i si ä, e ä Ronimus pääsi u kimaan Vol ai en ki jakokoelmaa ja käsiki joi uksia Kaisa Kyläkoski Kandidaa in u kinnon jälkeen Pohjolan his o ianki joi us Ta kas ele p o iilia syyskuu a 2023 (1) elokuu a 2023 (1) kesäkuu a 2023 (1) oukokuu a 2023 (1) huh ikuu a 2023 (1) maaliskuu a 2023 (1) helmikuu a 2023 (1) ammikuu a 2023 (1) joulukuu a 2022 (1) ma askuu a 2022 (1) lokakuu a 2022 (1) syyskuu a 2022 (1) elokuu a 2022 (1) kesäkuu a 2022 (1) oukokuu a 2022 (1) huh ikuu a 2022 (1) maaliskuu a 2022 (1) helmikuu a 2022 (1) ammikuu a 2022 (1) joulukuu a 2021 (1) ma askuu a 2021 (1) lokakuu a 2021 (1) syyskuu a 2021 (1) heinäkuu a 2021 (1) kesäkuu a 2021 (1) BLOGIARKISTO 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku 1980-luku aa eli aa elis o Ah enkoski Aleksan e i I Alpo Silande TUNNISTEET Lisää Luo blogi Ki jaudu sisään 27.9.2023 8.18 Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 2/5 Pie a in keisa illisessa ki jas ossa, jonne Ka a iina suu en os ama kokoelma oli sii e y E emi aasis a uoden 1862 ienoilla. Kokoelmaa Ronimus sai käy ää ki jas on joh ajan A. F. By scko in ja ki jas onhoi aja E. L. Radlo in uella. Näi ä miehiä Ronimus kii i maaliskuussa 1890 päi äämässään äi öski jan esipuheessa. Väi öski ja u kimuksensa koh eena oli Vol ai en eoksen His oi e de l’empi e de Russie sous Pie e le G and (1759) lähdepohja. Ruo siksi ki joi e ulle yölleen Ronimus an oi o sikon Vol ai e som Pe e den s o es his o iesk i a e, mikä muis u aa J. R. Danielsonin uonna 1878 paine ua ja hy äksy yä äi öski jaa Vol ai e Kaa le XII:nen his o ian ki joi ajana. Danielson ( uodes a 1906 Danielson-Kalma i) oli saanu uonna 1880 Helsingin yliopis on yleisen his o ian p o essuu in. Tässä asemassa hän oli ajan käy än öjen mukaan i se oikeu e us i Ronimuksen yön julkisessa a kas uksessa 10.5.1890 as a äi äjänä. Tämä ilmoi e iin e ukä een lyhyissä sanomaleh iuu isissa, jo ka apah uman jälkeen ois e iin impe ek issä. Julkisuu een ei anne u Danielsonin lausun oa yös ä ja sen puolus ukses a. His o iallis-kieli ie eellisen osas on pöy äki jojen lii eenä säilyneen lausunnon sä y on k ii inen alkaen Ronimuksen äi ees ä, e ei Pie a issa säily e yä Vol ai en kokoelmaa olisi unne u ja käy e y, sillä Danielson unsi as aesime kkejä. Toisen lu un yksi yiskoh ainen Vol ai en läh eiden sel i ys oli hänes ä uu a, mu a ulokse ei ä ollee me ki ä iä ja joh opää öksissä oli i hei ä. Kolma a lukua Danielson pi i lähes äysin epäonnis uneena, sillä ulokse oli a joko ennes ään unne uja ai epä a moja, jo en niis ä ei olisi ule aisuuden u kijoille juu i mi ään hyö yä. Neljäs ja iides luku ei ä pelas anee kokonaisuu a, joka oli muun heikkouden lisäksi aken eel aan seu annu liian uskollises i Danielsonin äi öski jan mallia. Loppulauseissa Ronimus sai kii os a esiin ymises ään äi ös ilaisuudessa, mu a hän ei Danielsonin a ion mukaan ollu osoi anu kykyään i senäiseen u kimukseen. Väi öski jan ie eellise a o oli a niin ähäise , e ei si ä hy äksy y. Ronimus keski yi 1890-lu un alus a e eenpäin ope ajau an luon iin ja uodes a 1893 kuolemaansa as i hän oimi his o ian, maan ie een ja suomen kielen leh o ina Joensuun lyseossa. Paikkakunnalla hän oimi ak ii ises i ja monipuolises i. Tu kimus yö ei äysin unoh unu , sillä Ronimus julkaisi uonna 1894 eoksen An onio B öije . His o iallis- oman illinen ke omus uodel a 1599, joka ku asi Viipu in kaupungin ja linnan alloi us a uonna 1599 ka olisuuden ja lu e ilaisuuden jänni ä änä kamppailuna. Tai ainakin näin a inaa ma kkinoi iin Ka jala a essa, jossa akuu e iin Ronimuksen ehneen “e i yisiä his o iallisia u kimuksia” ja käy äneen “Ruo sin al iona kis on painama omia aa ei a”. Ki jallisuushis o ioi sija O. A. Kallion mukaan a inassa oli "kaikua oman ises a Topeliukses a", mu a "muu en omaani on ilkkaas i ki joi e u ja ajanku auksena huoma a a". Omana aikanaan An onio B öije - omaani ei saanu suu emmin huomio a eikä Ronimuksel a unne a myöhempää ik io a. Hän kylläkin oimi Ka jala a en pää oimi ajana uode 1898–1905 eli on a mas i ki joi anu paljon ja kaikenlais a. Ne ski P ospek uonna 1889, keisa illinen ki jas o asemmalla. Ku a: Rijksmuseum. Leh o ina, ki joi ajana ja suomen ajana Ande s Jose Eu opaeus Ande s Lizelius a kis olai os bal iansaksalaise Ed a d Rodhe Eino Ju ikkala Emanuel Linde holm E ns Gus a Palmén E a Ös e be g F ed ika Do o ea Gab iel Rein Heikki Ylikangas Helsingin yliopis o henkilöhis o ia Hen ik Gab iel Po han Hen ik Klaunpoika Ho n He man Lunds öm He man Råbe gh his o ia his o iakul uu i his o iaku a his o iallinen k iminologia his o ianki joi us his o iog a ia Hjalma Holmquis Ho n-suku iso iha I ä-Suomi Jaakko Gumme us Johan Bilma k Johan Jakob No ds öm Johan Wilhelm Ronimus Juhana-he ua Juho Rudol Koskimies Kaa lo Bloms ed kansa iede Ka jala Ka l Adol Appelbe g ki kkohis o ia konse oin i k uunu kul uu ihis o ia Kus aa IV Adol Kuu inmaa lehdis ö lehdis öhis o ia leske luonnon ä iainee maanluo u us maanomis us maa aloushis o ia maa ilape imys mah i al io Ma i Ruu h 27.9.2023 8.18 Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 3/5 Vuoden 1900 jälkeen Helsingin yliopis on iloso isen iedekunnan p omoo ioissa oli polii isis a syis ä a allis a pidempi auko. Sen aikana Ronimus haki ja sai mais e in a on 4.5.1904. Mikään muu ei ke o Ronimuksen ak ii isis a yh eyksis ä Helsingin yliopis oon, jossa Danielson oli edelleen p o esso ina. Ilmeisen ähäisis ä yh eyksis ä huolima a Ronimus kui enkin keksi iin No ogodin a jalaisen iidenneksen e oki jan suomen ajaksi. Aikaisempi y i äjä oli Ka jalan his o iallisen seu an oimeksiannos a ehny suomennoksen, jonka p o esso i E. G. Palmén ja J. J. Mikkola a ioi a jo pa i painoa kkia a kis e uaan "kel o omaksi". Palmén oli kesällä 1905 huoma a as i yy y äisempi Ronimuksen aikaansaannokseen, joka julkais iin uonna 1906 Suomen His o iallisen Seu an sa jassa Asiaki joja, jo ka alaise a Suomen kame aalisia oloja 1500-lu ulla. Ronimuksen ja Palménin älisessä yh eydenpidossa jälkimmäinen ohkaisi edellis ä u kimukseen, jolla suomenne a a e oki ja " ulisi suo anaisemminkin lii e yksi his o ialliseen ki jallisuu eemme". Kieli aidon ja jo ehdyn yön lisäksi Ronimus a pä e öi i se, e ä "hän I ä-Suomessa kas aneena un ee suu en osan nii ä seu uja, joi a maini u henki- ja e oki ja koskee." Tu kimuksen almis u ua Ronimus puoles aan kii i esipuheessaan Palménia, joka "neu oilla ja ohjauksilla on ehokkaas i a i anu minua ämän jo ensakin suu i öisen u kimuksen suo i amisessa". Kyseinen u kimus julkais iin äi öski jana No go odin a jalaisen iidenneksen e oki ja . 1500 ja Ka jalan silloinen asu us, jo a Ronimus puolus i 19.9.1906 Helsingin yliopis ossa as a äi äjänään p o esso i E. G. Palmén. Väi ös ilaisuudessa esiin yi ylimää äinen opponen i, joka Palménin mukaan " ah oi ole aa, e ä ekijä liiankin usein oli ole anu enäjänkielisen muodon alkupe äiseksi". Palmén i sekin näki yössä pa an amisen a aa, mu a o esi, e ä yö "hy in as aa nii ä aa imuksia, jo ka o a ällaiselle opinnäy eelle ase e a a ". Lisäksi Ronimus oli äi ös ilaisuudessa osoi anu "hy ää o umus a ie eelliseen keskus eluun". Tu kin oon aadi iin myös kypsyyskoe, jonka Ronimus suo i i 24.9.1906, ja näin häne hy äksy iin samana päi änä iloso ian lisensiaa iksi. Ronimus ei jääny odo amaan seu aa an uoden p omoo io a aan hän sai oh o in a on e illispää öksellä 21.12.1906. Johan Wilhelm Ronimus oli kuollessaan 22.2.1909 ain 43- uo ias. Jos hänelle olisi suo u lisää elin uosia, Ronimuksen kiinnos us his o iaan ja sen u kimukseen olisi odennäköises i ja kunu . Ronimuksen saa u ama u kimus ulokse ei ä ole unoh unee , sillä samalla kun hänen ensimmäiseen äi öski jaansa löy yy muu amia ii auksia saksankielises ä u kimukses a, sisäl yy oinen äi öski ja monen i äis ä Suomea käsi ele än u kimuksen ki jallisuuslue eloon. Helsingin yliopis on a kis o. Joensuun lyseon uudehko akennus 1900-lu un alussa. Ku a: His o ian ku akokoelma, Museo i as o. Uusi äi öski ja Kaisa Kyläkoski on Suomen his o ian äi öski ja u kija Jy äskylän yliopis on his o ian ja e nologian lai oksella. Hän ie i kesän 2023 odo aen esi a kas uslausun oja ja mie ien his o ian äi öski jan hylkäyksen mahdollisuu a. Läh ee ja ki jallisuus Asiaki ja Ma hias Akiande men ali ee ien his o ia men ali ee ihis o ia me odologia mik ohis o ia muinaismuis ohallin o muinais u kimus museo na ionalismi oikeushis o ia papinleske papis o pe imyskäy än ee Pohjoismaa po a is o aja auha auhansopimukse ikoshis o ia Ruo si Ruo sin al akun a sanomalehde so a so ilas al io Suomen his o ia Suomen his o ianki joi us Suomen suu i uh inaskun a Suomenkielise Tie o-Sanoma Suomi suu i Pohjan so a sää y sää y-yh eiskun a Taalainmaa alonpoikainen apaus alonpoja ilape imys oimijuus o pa Tu ku Tu un Aka emia Uudenkaupungin auha aa e u kimus aa ee al iona keologi al ion akennus al iosään ö Vanha Suomi a haismode ni aika Veli Ve kko Venäjä e ka ehdas e onkan o e o us Viipu i 27.9.2023 8.18 Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 4/5 His o iallis-kieli ie eellinen osas o / Humanis inen iedekun a. Bb:1 His o iallis-kieli ie eellisen osas on u kin olue elo 1853–1893 Ba:3 His o iallis-kieli ie eellisen osas on ma ikkeli 1868–1887 Ca:9 His o iallis-kieli ie eellisen osas on pöy äki ja 1889–1890 Oikeus ie eellinen iedekun a Ba:4 Oikeus ie eellisen iedekunnan ma ikkeli 1880–1889 Ylioppilasma ikkeli 1900–1907 My skyjen maininki, Wiipu in Sanoma 3.1.–14.2.1885. Ma ia S ua i den nya e o skningens ljus. Fö ed ag, hålle id a delningens å s es d. 5 Ma s 1890, Kaukomieli. Viipu ilaisen osakunnan albumi 2 1890, 82–96. Ulkomaalaisen lähe ilään a os elu suomalaisis a ja suomenkieles ä noin 160 uo a si e, Kaukomieli. Viipu ilaisen osakunnan albumi 2 1890, 100–103. Vol ai e som Pe e den s o es his o iesk i a e. Akademisk a handling. 1890. An onio B öije . His o iallis- oman illinen ke omus uodel a 1599. We ne Söde s öm, 1894 (Myös ja koke omuksena Ka jala a essa). No go odin a jalaisen iidenneksen e oki ja . 1500 ja Ka jalan silloinen asu us. Yliopis ollinen äi öski ja. 1906. Sanomaleh ien uu ise u kinnois a, äi ös ilaisuuksis a ja i anhauis a sekä - äy öis ä [Anon], P ak iska lä a ep o läseå e 1888–1889, Tidsk i u gi en a pedagogiska ö eningen i Finland 2/1890, 137–141. [Anon], Ka jala a en no elli-osas ossa, Ka jala a 29.3.1894. [Anon], J. W. Ronimus, Ka jalan Sanoma 25.2.1909. [Anon], T: i J. W. Ronimuksen hau aus, Ka jalan Sanoma 2.3.1909. Au io, Veli-Ma i. Ylioppilasma ikkeli 1853–1899. h ps://ylioppilasma ikkeli.helsinki. i/1853-1899/ #21485, #22179, #24142, #24143, #26420 Ha ens, Geo ge R., & To ey, No man L. ”The P i a e Lib a y o Vol ai e a Lening ad”. PMLA 43:4 (1928), 990–1009. Kallio, Oska Albin, Uudempi suomalainen ki jallisuus. Jälkimmäinen osa, myöhempi eli mu os en aika, WSOY 1912. Keisa illinen Suomen Aleksande in-yliopis o. Lue elo syyslukukaudella . 1889, 1889. Kejse liga Alexande s-uni e si e i Finland. Ka alog ö å e minen 1889, 1889. Kejse liga Alexande s-uni e si e e i Finland. Ka alog ö å e minen 1890, 1890. Ku sumuski ja mais e in- ja oh o in-p omo siooneihin oukokuun 30 p. 1907, [1907]. O. H. R., Filip Ronimus, Ko ima kalla. E ankelinen kalen e i uodelle 1909, [1908], 61–67. Palmén, E. G., [Vas a äi äjän lausun o mais e i J. W. Ronimuksen äi öski jas a], His o iallinen Aikakauski ja 4:4–5 (1906), 181–185. Te onen, Jukka, J. R. Danielson-Kalma i. His o ian u kija ja -ope aja, His o iallisia Tu kimuksia 163, SHS 1991. J. W. Ronimuksen uo an o Muu läh ee ja ki jallisuus Vi o uo o aiku us äi öski ja äi öski ja äi ösohjaaja ä i ä jä i 27.9.2023 8.18 Pohjolan his o ianki joi us: His o ianki joi ajan kaksi äi öski jaa h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/09/his o ianki joi ajan-kaksi- ai oski jaa.h ml 5/5 Vanhempi ies iE usi u P m. 22.9.23 Tunnis ee : 1800-luku, Helsingin yliopis o, his o iog a ia, Johan Wilhelm Ronimus, Suomi, Viipu i, äi öski ja Teema: Pic u e Window. Sisällön a joaa Blogge .