This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Vielä huomioi a S adin slangin e ymologises a sanaki jas a
© 2023 ki joi aja
Published e sion
Ja a, Vesa
Ja a, V. (2023). Vielä huomioi a S adin slangin e ymologises a sanaki jas a. In S. Holopainen, J.
Kim, & N. Me sä an a (Eds.), Elämä ja e ymologia : Janne Saa iki en 50- uo isjuhlaki ja (pp. 133-
143). Helsingin yliopis o. h ps://doi.o g/10.31885/9789515182838
2023
133
VESA JARVA
Vielä huomioi a S adin slangin e ymologises a sa-
naki jas a
1
Käsi elen ässä ki joi uksessa Ulla-Maija Fo sbe gin (2021) S adin
slangin e ymologisen sanaki jan (ja kossa: Fo sbe gin sanaki ja) aineis-
on ajaus a, e ymologisia ke os umia ja sananmuodos uksen ku aus a.
Nämä huomio ei ä mah unee Vi i äjässä julkaisemaani a ioon
(Ja a 2022), mu a sopine a hy in ähän juhlaki jaan. Onhan Janne
Saa iki i pai si ansioi unu e ymologi myös kunnon s adilainen, joka on
pi äny S adin slangia omana kielenään (Saa iki i 2014, suullinen ie-
donan o).
Sanaki jan esipuheessa Fo sbe g (2021: 8-9) ke oo joi akin pe i-
aa ei a hakusanojen alinnas a – esime kiksi yhdyssana ja me a o a on
jä e y pois –, mu a ei py i ajaamaan S adin slangin sanas oa esime -
kiksi suomen yleis- ai a kikielen suh een. Rajauksen epämää äisyys pe-
iy yy Heikki ja Ma ja a Paunosen laa imas a S adin slangin suu sa-
naki jas a (Paunonen 2017), joka on ollu Fo sbe gin pääasiallisena ai-
neis oläh eenä. S adin slangin suu sanaki jaan on pe iaa eessa o e u
mukaan jokainen sana, joka on luo e a as i dokumen oi u ja joka on kie-
lenkäy äjän ai -ke ääjän mieles ä ollu slangia.
Implisii ises i S adin slangin sanas oa on aja u joko jä ämällä
suomen yleiskielen sana kokonaan maini sema a ai ku aamalla niiden
me ki ys ä ja käy öä ain silloin, kun se e oaa yleiskielen no meis a.
Tämä a kaisu ei oi pe us ua kielen käy öön, koska missä ahansa S a-
din slangin näy eessä on unsaas i myös suomen yleiskielessä unne uja
1
Haluan kii ää Jeongdo Kimiä ja nime ön ä a ioijaa a okkais a kommen eis a,
jo ka py in o amaan huomioon pa haani mukaan.
134
sanoja, e enkin yleisimpiä unk iosanoja, ku en konjunk ioi a (
ja, kun,
e ä
), p onomineja (
se, ne, me
) ai sellaisia e bejä kuin
olla, mennä
ai
ulla
(Ja a & Mikkonen 2018: 236). Nii ä ei kui enkaan S adin slangin
sanaki joissa lue ella muu en kuin aseologissa yksiköissä ai jos niiden
käy ö on muu en e iy yny ä. Esime kiksi Paunosen sanaki jassa on p o-
nomini
ne
me ki yksessä ’he’, mu a sen käy öä demons a ii ip onomi-
nina ei maini a.
Rajan e o slangin ja yleis- ai a kikielen älillä ei ie enkään ole
ongelma on a, e enkin kuin Helsingissä ai pääkaupunkiseudulla syn y-
nee slangisana o a he kkiä kulkeu umaan koko Suomeen (ks. Joki-Pe-
sola 1993; Kim 2023). Mu a kun S adin slangis a kui enkin puhu aan
suomen kieles ä e illisenä kielimuo ona, joskin monimuo oisena ja aike-
as i aja a ana (Paunonen 2017: 35-37), on yllä ä ää, e ei slangin sa-
nas on ajaus a ällaisella poissulkumene elmällä ole eksplisii ises i il-
mais u ai pohdi u sen enempää.
Rajauksen epämää äisyys ulee sel äs i esiin, kun Fo sbe gin sa-
naki jaa e a aan Kieli oimis on sanaki jaan (KS), jonka a koi uksena
on ku a a ”suomen nykyisen yleiskielen keskeise sana a a ” (Ko imais-
en kiel en keskus 2022). Pikainenkin selailu osoi aa, e ä Fo sbe gin
sanaki jassa ja KS:ssa on sa oja yh eisiä sanoja. Val aosa niis ä on kui-
enkin saanu KS:ssa käy öalalyhen een, jonka mukaan ne e oa a ” yy-
lisä yl ään neu aalis a yleiskieles ä” (Ko imais en kiel en keskus 2022);
yleisimmin ne on me ki y slangiksi ai a kikielisiksi.
Slangiksi me ki yjen sanojen esi äminen S adin slangin sanaki -
jassa on o a kai pe us el ua, miksei a kikielis enkin, e enkin jos niiden
aus a oi olla S adin slangissa, ku en
illa i, a ikka, alkka i
ja
jo aa
.
Toisaal a mone a kikielise sana on unne u jo anhoissa kansanmu -
eissa (esime kiksi
luuska, lä sä, kaahaa, kalppia
ai
hissukseen
). Lisäksi
Fo sbe gin sanaki jassa on pa isen kymmen ä sanaa, jo ka KS maini see
käy öalaa ajaama a. Osa niis ä on maini u jo 1950-lu ulla ilmes y-
neessä Nykysuomen sanaki jassa ilman mi ään käy öalame kin ää:
kama, lappaa, lä kä
’pienehkö le y, liuska’,
makki, mälli
’pu u upakka’,
135
eilu, ske si, s emma
ja
en i
’ko ipeli’. Nii ä on aikea pi ää slangisa-
noina sen enempää his o ian, le ikin kuin käy öalankaan pe us ella.
E i yises i huomio a kiinni ä ä Fo sbe gin sanaki jan ki osana
ja ala yylisiksi ai hal en a iksi me ki y sana , jo ka o a le ikil ään
yleissuomalaisia, osi ain sukukielissäkin unne uja:
pe hana, pe kele,
saa ana, saama i, saakeli, ky pä, muna
’penis, ki ekse ’ ja
nussia
. Sanan
a ek isuus ai ala yylisyys ei kui enkaan äl ämä ä a koi a, e ä se
olisi slangia.
Osa edellä maini un kal aisis a, yleis- ai a kikielisis ä sanois a
puol aa paikkaansa Fo sbe gin sanaki jassa sen akia, e ä niis ä esi e-
ään uu a e ymologis a ie oa. Joi akin ei maini a SSA:ssa ollenkaan, ku-
en
mälli
’pu u upakka; isku, älli, oiskaisu’ < u.
smäll
’paukku, äjäh-
dys’. Joskus Fo sbe g esi ää uuden e ymologisen seli yksen, ku en
pylly
< u
bylla, böllä
ai
äsää
< en.
jazá ’
’ku oa, neuloa’ (SSA pi ää
kumpaakin desk ip ii isenä). Kaikki uude e ymologia ei ä ole ko in us-
ko a ia ai hy in pe us el uja, ku en
ko s o
(”ehkä kon aminaa io
ko kea
+ ois o
”) ai
simpsakka
(”muunnelma mu esanas a
simasukainen
”).
Suu immaksi osaksi e ymologia o a kui enkin jo en uudes aan unne -
uja ja löy y ä SSA:s a lähes sellaisenaan.
Lisäksi Kieli oimis on sanaki jassa on kymmeniä sanoja, jo ka
o a saanee käy öalame kinnän ”slg.” mu a joi a Fo sbe gin sanaki -
jassa ei maini a. Kui enkin ne esiin y ä Paunosella, jonka mukaan niiden
ensimaininna o a enimmäkseen 1980- ai 1990-lu ul a läh ien. Useim-
ma o a e ymologises i sangen läpinäky iä, englannis a laina uja (
lai-
je i, a e ~ ei i , ule aa, skene
ja
spoila a
) ai suomen yleiskielen sa-
nojen slangijohdoksia (
hälä i, lemppa i, mahku
ja
a ska
).
Tällais en läpinäky in sanojen lis aaminen e ymologisessa sana-
ki jassa uskin olisi uonu ko in paljon uu a. Mielenkiin oisempia olisi-
a kui enkin esime kiksi seu aa a sana :
handla a
(Paunosen sanaki ja
maini see me ki yksessä ’ ehdä kauppoja’ jo 1920-30-lu uil a, mikä on
sel ä uo salaislaina, mu a nykyisessä me ki yksessä ’käsi ellä, hoi aa,
halli a’ on myös englannin
handle-
e bin aiku us a),
pi i
’am e amiini’
136
( akape oisjohdos e bis ä
pi is ää
, ellei si en lyhennelmä anhas a lai-
nasanas a
pi i ys
’pi u’ <
spi i us
), desk ip ii issä yise
mömmö, sä-
ä i, sössiä
ja
ö sy ,
lekseemihakuinen
hepo
’he oiini’ ai e isnimiin poh-
jau u a
ee a i
(
olla
ai
ehdä ee a ia
) ja
jo ma
. (Lekseemihakui-
suudes a ks. Seppälä 2013 luku D:5, e isnimien appella ii isuudes a Sa -
hemaa 2021.)
Välillä un uu äysin sa uman a aisel a, mi kä sana on o e u
mukaan Fo sbe gin sanaki jaan ja mi kä o a jäänee pois. Ala yylisis ä
sanois a mukaan o a päässee
pe kele, saa ana, kulli
ja
ky pä,
mu a
hel-
e i, pillu
ja
i u
puu u a .
Polla i
ja
aksi
o a mukana,
konna i
ja
eksi
ei ä . Kouluaineis a maini aan mm.
ma ikka, yssa, man sa
ja
äikkä
,
mu a
ussaa, oikkaa, kemmaa
ja
ku is a
ei; so ilasslangis a löy y ä
ka-
piainen, mopo
ja
in i
, mu a
kassu, sundis
ja
so ku
puu u a .
Seu aa aksi a kas elen, millaisiin yhmiin Fo sbe gin sanaki jan
aineis o jakau uu alkupe äseli ys en pe us eella. Esi än myös a ioi a e i
yhmien mää ällisis ä suh eis a. (Näihin a ioihin olen pää yny e simällä
sanaki jan pd - iedos os a alkupe äs ä ke o ien me kkijonojen lukumää-
än, esim. ”< u”) Ta kkoja lukuja on luonnollises i mahdo on sanoa,
koska osa alkupe äseli yksis ä on epä a moja ja e i alkupe ää ole a sa-
na sekoi u a oisiinsa. Slangisanojen moniläh öisyys ulee sel äs i
esille lukuisissa sana-a ikkeleissa.
Fo sbe gin sanaki jassa on 2600 hakusanaa, jois a uo salaislai-
noja on noin 1500, englan ilaislainoja kolmisen sa aa ja enäläislainoja
150–200. Muiden lainanan ajakiel en osuus on ähäinen. Lopu 500–
600 sanaa o a siis suomalaispe äisiä. Lainasanojen 80 %:n osuus on hy-
in sopusoinnussa niiden a ioiden kanssa, joissa slangisanas os a on a-
ja u yleiskielen ja mu eiden sana pois (Ja a & Mikkonen 2018: 239).
Edellä maini u, epämää äinen sanas on ajaus ei siis näy ä lisänneen
suomalaispe äis en sanojen osuu a Fo sbe gin sanaki jassa, oisin kuin
olisi oinu ole aa. Tähän lienee aiku anu se, e ä me a o ises i kehi -
ynee sana , joiden läh ökoh ana on usein suomen yleiskieli, on aja u
sanaki jan ulkopuolelle (esime kiksi
kaali
ai
lan u
me ki yksessä ’pää’).

137
Suomalaispe äise sana o a joko suomen mu eissa, yleiskielessä ai a -
kisessa puhekielessä käy e yjä sanoja ai muodos e u niiden pe us eella.
Ne oidaan Fo sbe gin käy ämien nimi ys en pe us eella jakaa kolmeen
suu in pii ein yh ä suu een osaan: mu esanoihin, johdoksiin ja muun-
nelmiin. Nimi ys en älise aja o a epäsel iä ja nii ä käy e ään jonkin
e an myös päällekkäin.
Usein sanaki jassa ode aan suo aan, e ä kyseessä on mu esana:
esime kiksi
heila, kämppä, hässiä
ja
jalli aa
. Sana oi myös ”lii yä”
mu esanoihin (
lä kä, nilkki, öppää
) ai kuulua niiden ”yh ey een” (
his-
sukseen, hä delli, lä sä
). Näis ä sanois a suu in osa on maini u myös
Kieli oimis on sanaki jassa a kikielisinä ai ilman käy öalame kin ää.
Sanaa ”johdos” ii aa yleensä slangijohdoksiin, joille on yypillis ä sa-
na a alon lyhen äminen ja onologinen modi ioin i sekä e i yinen su -
iksi, slangijohdin (VISK § 214; Paunonen 2017: 25–28). Ta allisimpia
slangijoh imia o a
-is
(
abis, ainis, amis, a is, bilis, idis
),
-A i
(
ai a i ,
alba i, alde i , bu a i, e ska i
) ja
-(k)kA
(
a kka, aska, eka, enkka, e kka
).
Vas aa ia slangijohdoksia on oi u muodos aa myös suo aan lainasa-
nois a, mu a Fo sbe g ei yleensä nimi ä nii ä johdoksiksi aan an aa pel-
käs ään läh ösanan, esim.
bildis
< u
bild
,
baisla i
< u
bakelse
,
läppä i
< en
lap op
,
bunkka
< en
bunk
.
Sanaa ”muunnelma” käy e ään silloin, kun sanan lopussa ei ole
yypillis ä slangijohdin a ai slangisanan ja suomenkielisen läh ösanan
suhde on epäsäännöllisempi, joskus myös epä a mempi kuin slangijoh-
doksissa. Muunnelmia o a esime kiksi
beba
(<
peppu
),
dona
(<
onni
),
esso
(<
eks aasi
),
spönde
(<
pon ikka
) ja
imppaa
(<
imeä
). Muunnelma-
sanaa käy e ään usein myös silloin, kun yhden hakusanan alla esi e ään
monia e i sanoja ai äänne a ian eja, esim.
bade
’ aha’ ~
baaba, babu
<
papu
);
k usa ~ k uša, sk usa, usa i; k u sa
’solmuke, use i; solmio,
k a a i’ (<
use i
),
keppana
~
kepa, kepo, kepu, kepukka, keba di
(<
keskiolu
),
ma undee aa ~ ma u e aa ~ ma aa (< ma is a
),
nipo aa ~
nipo, nippe
(<
niuho aa
,
niuho
). Näiden joukossa oi olla sel iä slangi-
johdoksiakin, ku en esime keis ä ilmenee.
138
Sanoja ”lyhennelmä”, ”lyhen ymä” ja ”lyhennys” käy e ään sa un-
naises i, esime kiksi
ba u
(<
pa ukka
),
bensa
(<
bensiini
),
homo
(<
ho-
moseksuaali
);
bög ää
(<
pöke yä
) ja
o ppaa
(<
o pedoida
) sekä nu-
me o
y
~
yy
(<
yksi
)
ka
~
kaa
(<
kaksi
). Joskus innas us läh ösanaan
ehdään lakonises i ain maininnalla ”sanas a”, e enkin silloin kun läh ö-
kieli oisi olla yh ä hy in suomea kuin uo siakin:
abi, aku, alja, apla i,
depis
ja
inssi
.
Lainasanois a suu imman yhmän muodos a a uo salaispe äise
sana . Niiden suu i osuus ei ule yllä yksenä. E enkin S adin slangin syn-
y aiheissa kon ak i uo sin kieleen o a ollee ii ii ja kaksikielisyys on
ollu yleis ä. Lainasanoja on saa u uo sin yleiskieles ä, mu a myös a -
kises a puhekieles ä, slangis a ja mu eis a. Ruo sin mu eis a S adin
slangiin o a aiku anee e enkin Uudenmaan ja Pohjanmaan uo salais-
mu ee (Paunonen 2017: 29). Fo sbe gin sanaki ja on kui enkin uo sin
kielen a ian ien suh een melko ylimalkainen (ks. myös Paunonen 2021,
Ja a 2022). Vain pa inkymmenen hakusanan kohdalla on mainin a, e ä
läh ösana on pe äisin suomen uo sin mu eis a, mu a silloinkaan mu -
ealue a ei usein ole äsmenne y. Ha a maininna aiku a a sa un-
naisil a. Esime kiksi Sipoon mu eeseen ii a aan ain ke an (s. .
elk-
kis
), aikka sii ä on laina u paljon mui akin slangisanoja, ku en
dokaa
ja
kloddi
(Paunonen 2017: 29). Sama koskee uo sin slangin ai a kikielen
sanoja: Helsingin uo sin slangiin ai a kikieleen ii a aan kolmen haku-
sanan yh eydessä:
aida
,
ša a
ja
s akassa
’humalassa’, ja Tukholman
slangiin neljässä hakusanassa (
bisse, jepa i, kaale
ja
ka e i
).
Englannis a laina uja sanoja on paljon e enkin uudemmassa sa-
nas ossa, mu a jo 1900–1910-lu uil a unne aan kymmenkun a englan-
ilaislainaa. Osa on säilyny ähän päi ään, ku en
beibi
,
jenkki
ja
kingi
,
mu a samoihin aikoihin on laina u myös sellaisia sanoja kuin
poisko i
ja
ailo i
. Mi ä uudemmis a lainasanois a on kyse, si ä suu emmaksi käy
englannin osuus, ja iimeis ään 1960-lu ul a läh ien englan i on läh ö-
kielenä uo sia yleisempi. 1990-lu ulla laina u sana o a melkein yksin-
omaan englannis a, ku en
bäkkiin
’ akaisin’,
cha i
’keskus elu ( i uaali-
nen)’,
killiä
’ appaa’,
luuse i, läppä i, mus
’pakko nähdä, kokea ms.’,
139
niidaa
’ a i a’ ja
a i
’ka ski, ko a’. Sel iä uo salaislainoja 1990-lu-
ul a ei unne a oikeas aan lainkaan; ainoa a ma apaus on
skumppa
’kuohu iini’ (< u
skum- in
). S adin slangin synny äny pai-
kallinen, suomalais- uo salainen kaksikielisyys on aih unu angloame-
ikkalaisen kul uu in ylikansalliseen aiku ukseen.
Monien englan ilaispe äis en slangisanojen on ole e u ulleen
slangiin uo sin kau a, ku en
ilkka
’ ilmi’,
li ailla, jengi, klose i, ma si
ja
spo i
. Tämä on ie ys i 1900-lu un alussa laina ujen sanojen koh-
dalla odennäköis ä; esime kiksi
spo i
on unne u jo 1890-lu ul a.
Vas a 1990-lu ul a läh ien unne u
skippaa
’hypä ä yli, jä ää äliin’ on
lainausajankohdan pe us eella ennemmin lainaa suo aan englannis a kuin
uo sis a.
Ku en muillekin slangisanoille, myös englan ilaislainoille esi e ään
usein monia innakkaismuo oja. Ki joi usasu pe us uu Paunosen sanaki -
jaan, jonka läh ee o a usein ki jallisia, eikä sanojen ään ämises ä ole
aina ie oa. Jo ku ki joi usasu ku as a a sel äs i englannin oikeinki -
joi us a ja o a suomeksi epä-äänne ä iä. Yleensä ne o a innakkais-
muo oja, ku en
chanssi
(s. .
sanssi( )
),
c’moon
(s. .
kamoon
) ai
body
(s. .
bodi
). Hakusana mukaile a enimmäkseen ään ämis ä, ku en
bii si
<
beach
,
soukki
<
joke
ja
ägi
<
ag
, mu a joissakin on ään ämisen
kannal a aikeas i ulki a ia ki jainme kkejä ai -yhdis elmiä:
capsi
,
cena
,
cool
;
dzoini, dzoodzi( )
. Toisaal a ään eellinen muun elu ja sanoilla
leiki ely on slangille ominais a. Ei ole mi enkään mahdo on a, e eikö esi-
me kiksi ki joi usasu
a se
’ akapuoli’ oisi heijas aa myös sanan ään ä-
mis ä [
a se
] suomen
pe se
-sanan mukaan. Hy ä esime kki ” ää äs ä”
ään ämises ä on
pei i
’henkilöllisyyspape i ’, joka on ilmeises i muun-
nelma sanas a
pah i
. Suomen
a
olisi siis äänne y [
ei
] englannin ään ä-
mis ä mukaillen.
Venäjäs ä laina uja sanoja on 150–200. Ne muodos a a sel äs i
oman yhmänsä, koska al aosa niis ä on laina u au onomian aikana. Sen
jälkeen kon ak i enäjän kieleen ka kesi a melkein kokonaan, mu a
sii ä huolima a mone enäläissana unne aan yhä hy in, ku en
bonjaa,
kani, lusia, sa ka
ai
oda
. Myöhempiä enäläislainoja o a
pä äkkä
140
(1980) ’ aha’ ja
kuljailla
(1990-) ’kuljeskella’, jo ka o a odennäköises i
ullee slangiin suomen mu eiden kau a. Sana
d uga
’ys ä ä’ on pe äisin
Kellopeliappelsiini-eloku as a, jossa sana
d oog
’ys ä ä, jengiläinen’ on
eks i e y suomeksi
d uga
. Eloku a pohjau uu An hony Bu gessin o-
maaniin Clockwo k O ange, jossa käy e ään ki jailijan luomaa enäläis-
pe äis ä slangia.
S adin slangin enäläispe äisis ä sanois a on ilmes yny Heikki
Paunosen pe inpohjainen monog a ia Sloboa S adissa (2016), johon suu-
in osa Fo sbe gin sanaki jankin enäläislainois a pe us uu. Uusia e y-
mologioi a on ain jokunen, ku en
s a ssi
’esimies, pomo’.
Dolkkaa
’sa-
noa’ on Fo sbe gin mukaan
olku aa
-sanan muunnelma, mu a se oisi
olla myös suo a laina enäjäs ä (<
olko a ’
’seli ää, huomau aa’). Pau-
nosen mukaan (2016: 215)
bamlaa
’puhua, ju ella’ on lainaa suomen uo -
sin sanas a
bamla
, eikä sille ” a i se e siä lainalähde ä enäjäs ä”.
Fo sbe g kui enkin yhdis ää sen enäjän ukous o mulaan
Gospodi po-
milui
’He a a mahda’ ja sii ä laina uun
pomiloida
- e biin, aikka mai-
ni see myös
bamla
- e bin ja o eaa sen yh eyden edellä maini uihin sa-
noihin ole an ”epäsel ä”.
Bamlaa
on myös hy ä esime kki sii ä, mi en uo salais- ja enä-
läislaina sekoi u a oisiinsa. Jo kin muu kin enäläispe äise sana
o a oinee ulla slangiin uo sin kau a, ku en
knäyssi
ja
s akassa
. On
myös sanoja, joissa sekä uo si e ä enäjä o a oinee olla äli äjäkie-
linä:
balsa
ja
bu a
( anskas a) sekä
u laa i
(saksas a). Joskus saman sa-
nan innakkaismuodo oi a olla lainaa e i kielis ä, ai e ikielise laina-
sana sekoi u a oisiinsa. Esime kiksi
dilkkaa
’jakaa’, inn.
deelaa
,
de-
laa
,
diilaa
oi olla pe äisin joko enäjäs ä ai uo sis a, ja myöhemmin
siihen on sekoi unu myös englan ilaispe äinen
diilaa
’ ehdä kauppoja,
myydä huumei a’.
Muis a kielis ä suo aan laina uja sanoja on ähän. Esime kiksi
saksalaispe äisis ä sanois a al aosa on ullu slangiin uo sin kau a.
Suo ia lainoja on pa isenkymmen ä. Niis ä suu in osa on lainaa 1900-
lu un alus a, ku en
g oussi
,
lau aa
,
s i la
,
asse i
ja
san si
, ja uudempia
lainoja on ain jokunen: 1990-lu ul a o a
o se
ja
shaisse
. Sanoissa