PÄÄKIRJOITUS
DELIBERATIIVINEN KANSALAISTOIMINTA
Pe i Lappalainen
Kyös i Pekonen pää elee eoksessaan Puhe eduskunnassa (jos a a io
ässä lehdessä), e ä Suomen eduskun a on pikemminkin yösken ele ä
kuin puhu a pa lamen i ja e ä puheen ja delibe aa ion näkökulmas a
eduskunnan asema ei ole ko in esime killinen. Pekosen u kimuksen
ulokse ke one a jo akin pe in yypillis ä suomalaises a polii i-
ses a keskus elukul uu is a. Va sin monen muis issa lienee myös en i-
sen pääminis e in Ma i Vanhasen keho us olemaan hiljaa keskene äi-
sis ä asiois a ai puhumaan ain moi ee omas a julkisi us a aka ien
ongelmien kus annuksella.
Yksi esime kki keskus elukul uu is amme on laajaa sosiaali u auu-
dis us a poh inu ns. SATA-komi ea muu ama uosi si en. Sen yös ä-
hän ihkui niukal i ie oja, aikka se poh i jokaisen kansalaisen hy in-
oin ia koske ia kysymyksiä. Komi ean yön keskeisin osa-alue oli
yö ömyys u a. Oikeusminis e iön ylläpi ämällä o akan aa. i - oo u-
milla käy iin kylläkin keskus elua uudis ukses a. Keskus elun eema
ei kui enkaan ollu yö ömyys u a ai muu sisällöllise uudis ukse ,
aan se aja iin koskemaan uudis uksen muodollisia puolia, yhden asi-
oinnin pe iaa e a, sosiaalie uuksien käsi elyaikaa ja mahdollisuu a
seu a a sähköises i oman asian e enemis ä. Jos keskus elua halu aan
ällä a alla hilli ä ja ohja a, kansalais en polii inen passi oi uminen
on ilmisel ää.
On ullu a aksi äi ää, e ä Suomeen mah uu yksi o uus ke al-
laan. Samalla äi e ään, e ä polii isessa kul uu issamme on sy ässä
142
ns. aih oehdo omuus e o iikka, jolla a koi e aan si ä, e ä akuu-
e aan asioiden ole an mahdollis a ja jä ke ää hoi aa ja a kais a ain
yhdellä a alla. Asia esi e ään aih oehdo omina ja puhu aan kuin
asia olisi a ennakol a mää ä ynlaisia. Väl ämä ömyys e o iikassa ei
unne a aih oeh oja, aan pää öksen eossa on aina o e a a huomioon
e i yises i alouden äl ämä ömyyde . Poli iikka oi si en olla ain
yhden mahdollisuuden a ionaalia ennakoin ia, suunni elua ja o eu -
amis a. Kyse on ongelmien eknis ämises ä ja hallinnollis amises a.
Asioiden poli isoiminen edelly ää kui enkin e ilaisia ulkin oja, mieli-
pi ei ä, käsi yksiä ja keskus eluja. Talouden äl ämä ömyyksien ko os-
aminen keskus elun aimen amisen ohella on omiaan ähen ämään
kiinnos us a poli iikkaa koh aan. On ymmä e ä ää, e ä kansalaise
koke a polii is a oima omuu a, jos heidän ali semilleen al iolli-
sille allankäy äjille ei jä e ä muu a aih oeh oa kuin alous oimijoiden
pe in epäonnis uneiden oimenpi eiden hy äksyminen. Seu auksena on
helpos i pe in eis en polii is en elin en ie as aminen.
Ku en edellä esi e y esime kki osoi aa, äl ämä ömyyspuhe ei
unne ak ii is a poli isoimis a, joka on kansalais oiminnan yksi kes-
keinen ulo u uus. Asioi a ak ii ises i poli isoi a kansalais oimin a
edelly ää e i yisiä kielellisiä kansalais ai oja. Vesa Heikkinen paino -
aa eoksessaan Kielen oima (2007), e ä kieli ie oisuus ie uudenlaiseen
ak ii iseen kansalaisuu een. Ta i aan uudenlais a kansalais ai oa eli
ai oa lukea k ii ises i. Toisin sanoen eks ien ja puheiden i ses ään-
sel yyksiä pi ää a a a, poh ia näkökulmia ja kyseenalais aa ki joi ajan
alin oja.
Olisikin ha ahdu a a kielen ai oikeas aan e o iikan oimaan myös
kansalais oiminnan näkökulmas a. Ta koi an e o iikalla ässä yh ey-
dessä yksinke aises i käy ännöllis ä kielellisen akuu amisen ja ai-
ku amisen ai oa. On sel ää, e ä ällainen e o iikka ky key yy ii iis i
kansalais oimin aan. Re o iikan eksplisii is ä e i elyä kansalais oi-
minnan ominaisuu ena on sel äs i laiminlyö y. Olisikin pohdi a a si ä,
mi en e o iikka ja kansalais oimin a ky key y ä oisiinsa.
Kyseisen sidoksen ha ainnollis amiseksi aineksia löy yy epublika-
nismiksi ku su us a polii isen aja elun suun aukses a, jos a iimeisen
kolmen uosikymmenen aikana on keskus el u ilkkaas i. Se paino aa
lyhyes i sano una ak ii is a kansalaisuu a, so. kansalais en omaeh-
143
ois a ak ii is a oimin aa, siihen e o ama omas i kuulu aa puhe ai-
oa ja ilkas a keskus elukul uu ia ylipää ään. Ei a i se ko in laajal i
lukea epublikanismin käsi ehis o iaa ai pe eh yä nykykeskus eluun
sekä ka sella ja kuunnella suomalais a polii is a odellisuu a, kun
huomaa, mi en kehnos i epublikanismin ideoi a ja ideaaleja on aa-
li u meikäläisessä polii isessa kul uu issa.
Republikanismin eo ioi a käsi ele ässä eoksessaan Ci ic Republi-
canism (2002) Iseul Honohan o eaa, e ä niissä paino e aan e i yises i
delibe aa io a, mielipi eiden e l ek oin ia ja kommunikoin ia ois en
kanssa. Delibe a ii isessa epublikanis isessa poli iikassa kaikilla kan-
salaisilla ja kansalais yhmillä on oikeus ehdä ehdo uksia ja esi ää
näkemyksiä. Mi ä ahansa ään ä oidaan kuulla ja mi ä ahansa äi -
ei ä ja aa imuksia esi ää. Tällöin hy äksy ään pe spek ii ien moni-
naisuus, kuunnellaan muiden näkemyksiä, seli e ään omia kan oja ja
ollaan almii a muu amaan nii ä delibe aa iop osessissa. Konsensus ei
ole äl ämä ön, aan ah oja e oja oi esiin yä sii ä, mi en ulki a, p i-
o isoida ja o eu aa yh eis ä hy ää. Tä keää on oppia elämään kon l ik-
ien kanssa. Tässä on sel ä yh eys epublikanismin ja e äiden kansa-
laisyh eiskunnan eo ioiden älillä.
Osallis u assa ai oiminnallisessa delibe a ii isessa poli iikassa pää-
ökse ehdään keskus elun ja e l ek ion pohjal a. Delibe a ii inen poli-
iikka paino aa nimenomaan ak ii is a dialogia kansalais en älillä. Se
oi saada usei a muo oja eli se ei ole ain ideaali ai monologinen e -
lek iop osessi. Delibe a ii inen poli iikka ei siis äh ää komp omissiin
ai konsensukseen. Vaikka ihmise o a e i miel ä, he oi a sil i a koa
e imielisyyksiään a gumen eilla eikä oimakeinoin. Honohanin a -
koi ama epublikanismi menee jopa niin pi källe, e ä se kiis ää komp-
omissien saa u amisen hyödyllisyyden.
Delibe a ii inen poli iikka oi olla myös an agonis is a, as us a aa
ai as akkain ase ele aa, kon on a ii is a. Joskus a oin keskus elu
oi joh aa sy iinkin e imielisyyksiin. Tämä ilanne oi kui enkin olla
pa empi kuin e imielisyyksien ali uinen ukahdu aminen. Kon l ik-
i äy yy aan unnus aa poli iikan luon aisiksi ai olennaisiksi osiksi.
Useinhan ku i ellaan, e ä kon l ik i lyhyellä äh äimellä joh a a e iy-
ymiseen, mu a pi källä äh äimellä niillä oi olla in eg oi a oima. Ne
oi a johda aa ihmise lähempään kanssakäymiseen aiemmin e iy y-
144
neiksi jääneiden ihmis en kanssa. Honohan ähden ää ielä, e ä kiis ä-
minen on ä keä, ellei ä kein delibe a ii isen poli iikan idea. Ins i uu-
io pi ää o ganisoida si en, e ä aina on kaikkien pää ös en kiis ämisen
mahdollisuus kaikilla asoilla.
Pää ös en kiis ämismahdollisuus on e o ama on osa demok a-
iaa, ke oo Philip Pe i eoksessaan Republicanism (1997). Demok a ia
ymmä e ään a allises i py kimyksenä konsensukseen, mu a demo-
k a ia oidaan ymmä ää myös kiis ämisen mallina, jossa kansalais-
liikkeillä on keskeinen me ki ys. Kiis ämisen mahdollisuus es ää pää-
öksen eon mieli al aisuuden. Jo a pää öksen ekop osessi oisi sallia
kiis ämisen, on sen ol a a delibe a ii inen ai deba ipe us einen. Tässä
mallissa pää öksen eko pe us uu näkökoh iin, jo ka ei ä aluksi näy ä
ole an lainkaan yh een so i e a issa.
Deba oi a malli on a oin kaikille niille, jo ka oi a ehdä akuu -
a an esi yksen pää öksen ekoesi ys ä as aan. Väl ämä ä kenel-
läkään ei a i se olla e i yis ä painoa oa, asemaa ai al aa. Rii ää
kun akuu a as i haas aa esi yksen. Deba ipe us aisen mallin selkeä
aih oeh o on sopimuspohjainen malli. Siinä e i in essi yhmä y i ä-
ä u a a kullekin hyödyllisen yksimielisyyden ja pääs ä mahdolli-
simman ähällä kiis elyllä, jolloin oleellis a on myönny yksis ä käy ä ä
kaupankäyn i. Tässä mallissa osapuolil a edelly e ään neu o elu al-
aa, jo a ne oisi a uha a oisia osapuolia ehokkaas i. Si ä uo esi-
me kiksi jonkin in essi yhmän uki.
Delibe aa io on luonnollinen osa ihmis en älis ä polii is a kanssa-
käymis ä. Se on äl ämä ön ä, jos ylipää ään halu aan ylläpi ää polii -
is a elämää. Isaiah Be lin esi ää kuuluisassa esseessään Kaksi apauden
käsi e ä (1964/2001), e ä jos ihmis en kesken ei olisi koskaan syn y-
ny e imielisyy ä elämän päämää is ä ja jos ihmise eläisi ä kaikessa
auhassa kuin Edenin puu a hassa, ei myöskään poli iikan eo ian u -
kimus a a i aisi. Hän o eaa osu as i, e ä poli iikka saa käy ö oi-
mansa ihmis en älises ä epäso us a. Jos ei olisi kiis oja yh eiskunnan
pe immäisis ä päämää is ä, ei myöskään olisi poli iikkaa aan ekniik-
kaa. Jos päämää is ä alli sisi yksimielisyys, jäljelle jäisi ain keinoja
koske ia kysymyksiä, jo ka ei ä ole polii isia aan eknisiä. Ne oi ai-
siin jä ää asian un ijoiden ai koneiden a kais a iksi. Poli iikka sen
sijaan on ihmis en hallin aa aan ei asioiden halli semis a.
145
Tällainen delibe a ii inen kiis ely ei ain edelly ä aan myös ope aa
e o iikan ai oja. Kiis elyssä a i aan akuu a ia ja aiku a ia a gu-
men eja ja kiis elyp osesseissa nii ä opi aan lisää. Väi än, e ä ihmi-
nen ei oi saa u aa Be linin a koi amaa posi ii is a apau a eli olla
oma he ansa, ilman a gumen oinnin ai oja. Posi ii isen apauden
saa u anu ihminen haluaa olla oimija aan ei oiminnan kohde. Hän
haluaa olla pää ös en ekijä eikä olen o, jonka puoles a pää e ään. Hän
ei halua olla esine, eläin ai o ja aan kykenee ase amaan päämää iä
sekä ekemään ja o eu amaan suunni elmia. Be linin mieles ä posi ii-
inen apaus on mahdollis anu aikamme oimakkaimpien kansalais-
liikkeiden nousun.
Delibe a ii isen kansalais oiminnan ooli asioiden kiis ämisessä on
kiis a on. Se ope aa, kuinka elää e ilais en sosiaalis en, polii is en ja
aloudellis en kon l ik ien kanssa. Se luo kansalaisyh eiskun aan moni-
naisuu a ja kyseenalais aa kaikenlaise samaan muo iin aja a ohje-
nuo a . Delibe a ii isen kansalais oiminnan näkökulmas a esime kiksi
aasi ”maassa maan a alla” on uskoma oman yksinke ainen, suo-
as aan aa allinen. Mi en ku a aankaan jä jes elmää, jossa salli aan
e upäässä ain yksi elämän apa?