Deliberatiivinen kansalaistoiminta

PÄÄKIRJOITUS DELIBERATIIVINEN KANSALAISTOIMINTA Pe i Lappalainen Kyös i Pekonen pää elee eoksessaan Puhe eduskunnassa (jos a a io ässä lehdessä), e ä Suomen eduskun a on pikemminkin yösken ele ä kuin puhu a pa lamen i ja e ä puheen ja delibe aa ion näkökulmas a eduskunnan asema ei ole ko in esime killinen. Pekosen u kimuksen ulokse ke one a jo akin pe in yypillis ä suomalaises a polii i- ses a keskus elukul uu is a. Va sin monen muis issa lienee myös en i- sen pääminis e in Ma i Vanhasen keho us olemaan hiljaa keskene äi- sis ä asiois a ai puhumaan ain moi ee omas a julkisi us a aka ien ongelmien kus annuksella. Yksi esime kki keskus elukul uu is amme on laajaa sosiaali u auu- dis us a poh inu ns. SATA-komi ea muu ama uosi si en. Sen yös ä- hän ihkui niukal i ie oja, aikka se poh i jokaisen kansalaisen hy in- oin ia koske ia kysymyksiä. Komi ean yön keskeisin osa-alue oli yö ömyys u a. Oikeusminis e iön ylläpi ämällä o akan aa. i - oo u- milla käy iin kylläkin keskus elua uudis ukses a. Keskus elun eema ei kui enkaan ollu yö ömyys u a ai muu sisällöllise uudis ukse , aan se aja iin koskemaan uudis uksen muodollisia puolia, yhden asi- oinnin pe iaa e a, sosiaalie uuksien käsi elyaikaa ja mahdollisuu a seu a a sähköises i oman asian e enemis ä. Jos keskus elua halu aan ällä a alla hilli ä ja ohja a, kansalais en polii inen passi oi uminen on ilmisel ää. On ullu a aksi äi ää, e ä Suomeen mah uu yksi o uus ke al- laan. Samalla äi e ään, e ä polii isessa kul uu issamme on sy ässä 142 ns. aih oehdo omuus e o iikka, jolla a koi e aan si ä, e ä akuu- e aan asioiden ole an mahdollis a ja jä ke ää hoi aa ja a kais a ain yhdellä a alla. Asia esi e ään aih oehdo omina ja puhu aan kuin asia olisi a ennakol a mää ä ynlaisia. Väl ämä ömyys e o iikassa ei unne a aih oeh oja, aan pää öksen eossa on aina o e a a huomioon e i yises i alouden äl ämä ömyyde . Poli iikka oi si en olla ain yhden mahdollisuuden a ionaalia ennakoin ia, suunni elua ja o eu - amis a. Kyse on ongelmien eknis ämises ä ja hallinnollis amises a. Asioiden poli isoiminen edelly ää kui enkin e ilaisia ulkin oja, mieli- pi ei ä, käsi yksiä ja keskus eluja. Talouden äl ämä ömyyksien ko os- aminen keskus elun aimen amisen ohella on omiaan ähen ämään kiinnos us a poli iikkaa koh aan. On ymmä e ä ää, e ä kansalaise koke a polii is a oima omuu a, jos heidän ali semilleen al iolli- sille allankäy äjille ei jä e ä muu a aih oeh oa kuin alous oimijoiden pe in epäonnis uneiden oimenpi eiden hy äksyminen. Seu auksena on helpos i pe in eis en polii is en elin en ie as aminen. Ku en edellä esi e y esime kki osoi aa, äl ämä ömyyspuhe ei unne ak ii is a poli isoimis a, joka on kansalais oiminnan yksi kes- keinen ulo u uus. Asioi a ak ii ises i poli isoi a kansalais oimin a edelly ää e i yisiä kielellisiä kansalais ai oja. Vesa Heikkinen paino - aa eoksessaan Kielen oima (2007), e ä kieli ie oisuus ie uudenlaiseen ak ii iseen kansalaisuu een. Ta i aan uudenlais a kansalais ai oa eli ai oa lukea k ii ises i. Toisin sanoen eks ien ja puheiden i ses ään- sel yyksiä pi ää a a a, poh ia näkökulmia ja kyseenalais aa ki joi ajan alin oja. Olisikin ha ahdu a a kielen ai oikeas aan e o iikan oimaan myös kansalais oiminnan näkökulmas a. Ta koi an e o iikalla ässä yh ey- dessä yksinke aises i käy ännöllis ä kielellisen akuu amisen ja ai- ku amisen ai oa. On sel ää, e ä ällainen e o iikka ky key yy ii iis i kansalais oimin aan. Re o iikan eksplisii is ä e i elyä kansalais oi- minnan ominaisuu ena on sel äs i laiminlyö y. Olisikin pohdi a a si ä, mi en e o iikka ja kansalais oimin a ky key y ä oisiinsa. Kyseisen sidoksen ha ainnollis amiseksi aineksia löy yy epublika- nismiksi ku su us a polii isen aja elun suun aukses a, jos a iimeisen kolmen uosikymmenen aikana on keskus el u ilkkaas i. Se paino aa lyhyes i sano una ak ii is a kansalaisuu a, so. kansalais en omaeh- 143 ois a ak ii is a oimin aa, siihen e o ama omas i kuulu aa puhe ai- oa ja ilkas a keskus elukul uu ia ylipää ään. Ei a i se ko in laajal i lukea epublikanismin käsi ehis o iaa ai pe eh yä nykykeskus eluun sekä ka sella ja kuunnella suomalais a polii is a odellisuu a, kun huomaa, mi en kehnos i epublikanismin ideoi a ja ideaaleja on aa- li u meikäläisessä polii isessa kul uu issa. Republikanismin eo ioi a käsi ele ässä eoksessaan Ci ic Republi- canism (2002) Iseul Honohan o eaa, e ä niissä paino e aan e i yises i delibe aa io a, mielipi eiden e l ek oin ia ja kommunikoin ia ois en kanssa. Delibe a ii isessa epublikanis isessa poli iikassa kaikilla kan- salaisilla ja kansalais yhmillä on oikeus ehdä ehdo uksia ja esi ää näkemyksiä. Mi ä ahansa ään ä oidaan kuulla ja mi ä ahansa äi - ei ä ja aa imuksia esi ää. Tällöin hy äksy ään pe spek ii ien moni- naisuus, kuunnellaan muiden näkemyksiä, seli e ään omia kan oja ja ollaan almii a muu amaan nii ä delibe aa iop osessissa. Konsensus ei ole äl ämä ön, aan ah oja e oja oi esiin yä sii ä, mi en ulki a, p i- o isoida ja o eu aa yh eis ä hy ää. Tä keää on oppia elämään kon l ik- ien kanssa. Tässä on sel ä yh eys epublikanismin ja e äiden kansa- laisyh eiskunnan eo ioiden älillä. Osallis u assa ai oiminnallisessa delibe a ii isessa poli iikassa pää- ökse ehdään keskus elun ja e l ek ion pohjal a. Delibe a ii inen poli- iikka paino aa nimenomaan ak ii is a dialogia kansalais en älillä. Se oi saada usei a muo oja eli se ei ole ain ideaali ai monologinen e - lek iop osessi. Delibe a ii inen poli iikka ei siis äh ää komp omissiin ai konsensukseen. Vaikka ihmise o a e i miel ä, he oi a sil i a koa e imielisyyksiään a gumen eilla eikä oimakeinoin. Honohanin a - koi ama epublikanismi menee jopa niin pi källe, e ä se kiis ää komp- omissien saa u amisen hyödyllisyyden. Delibe a ii inen poli iikka oi olla myös an agonis is a, as us a aa ai as akkain ase ele aa, kon on a ii is a. Joskus a oin keskus elu oi joh aa sy iinkin e imielisyyksiin. Tämä ilanne oi kui enkin olla pa empi kuin e imielisyyksien ali uinen ukahdu aminen. Kon l ik- i äy yy aan unnus aa poli iikan luon aisiksi ai olennaisiksi osiksi. Useinhan ku i ellaan, e ä kon l ik i lyhyellä äh äimellä joh a a e iy- ymiseen, mu a pi källä äh äimellä niillä oi olla in eg oi a oima. Ne oi a johda aa ihmise lähempään kanssakäymiseen aiemmin e iy y- 144 neiksi jääneiden ihmis en kanssa. Honohan ähden ää ielä, e ä kiis ä- minen on ä keä, ellei ä kein delibe a ii isen poli iikan idea. Ins i uu- io pi ää o ganisoida si en, e ä aina on kaikkien pää ös en kiis ämisen mahdollisuus kaikilla asoilla. Pää ös en kiis ämismahdollisuus on e o ama on osa demok a- iaa, ke oo Philip Pe i eoksessaan Republicanism (1997). Demok a ia ymmä e ään a allises i py kimyksenä konsensukseen, mu a demo- k a ia oidaan ymmä ää myös kiis ämisen mallina, jossa kansalais- liikkeillä on keskeinen me ki ys. Kiis ämisen mahdollisuus es ää pää- öksen eon mieli al aisuuden. Jo a pää öksen ekop osessi oisi sallia kiis ämisen, on sen ol a a delibe a ii inen ai deba ipe us einen. Tässä mallissa pää öksen eko pe us uu näkökoh iin, jo ka ei ä aluksi näy ä ole an lainkaan yh een so i e a issa. Deba oi a malli on a oin kaikille niille, jo ka oi a ehdä akuu - a an esi yksen pää öksen ekoesi ys ä as aan. Väl ämä ä kenel- läkään ei a i se olla e i yis ä painoa oa, asemaa ai al aa. Rii ää kun akuu a as i haas aa esi yksen. Deba ipe us aisen mallin selkeä aih oeh o on sopimuspohjainen malli. Siinä e i in essi yhmä y i ä- ä u a a kullekin hyödyllisen yksimielisyyden ja pääs ä mahdolli- simman ähällä kiis elyllä, jolloin oleellis a on myönny yksis ä käy ä ä kaupankäyn i. Tässä mallissa osapuolil a edelly e ään neu o elu al- aa, jo a ne oisi a uha a oisia osapuolia ehokkaas i. Si ä uo esi- me kiksi jonkin in essi yhmän uki. Delibe aa io on luonnollinen osa ihmis en älis ä polii is a kanssa- käymis ä. Se on äl ämä ön ä, jos ylipää ään halu aan ylläpi ää polii - is a elämää. Isaiah Be lin esi ää kuuluisassa esseessään Kaksi apauden käsi e ä (1964/2001), e ä jos ihmis en kesken ei olisi koskaan syn y- ny e imielisyy ä elämän päämää is ä ja jos ihmise eläisi ä kaikessa auhassa kuin Edenin puu a hassa, ei myöskään poli iikan eo ian u - kimus a a i aisi. Hän o eaa osu as i, e ä poli iikka saa käy ö oi- mansa ihmis en älises ä epäso us a. Jos ei olisi kiis oja yh eiskunnan pe immäisis ä päämää is ä, ei myöskään olisi poli iikkaa aan ekniik- kaa. Jos päämää is ä alli sisi yksimielisyys, jäljelle jäisi ain keinoja koske ia kysymyksiä, jo ka ei ä ole polii isia aan eknisiä. Ne oi ai- siin jä ää asian un ijoiden ai koneiden a kais a iksi. Poli iikka sen sijaan on ihmis en hallin aa aan ei asioiden halli semis a. 145 Tällainen delibe a ii inen kiis ely ei ain edelly ä aan myös ope aa e o iikan ai oja. Kiis elyssä a i aan akuu a ia ja aiku a ia a gu- men eja ja kiis elyp osesseissa nii ä opi aan lisää. Väi än, e ä ihmi- nen ei oi saa u aa Be linin a koi amaa posi ii is a apau a eli olla oma he ansa, ilman a gumen oinnin ai oja. Posi ii isen apauden saa u anu ihminen haluaa olla oimija aan ei oiminnan kohde. Hän haluaa olla pää ös en ekijä eikä olen o, jonka puoles a pää e ään. Hän ei halua olla esine, eläin ai o ja aan kykenee ase amaan päämää iä sekä ekemään ja o eu amaan suunni elmia. Be linin mieles ä posi ii- inen apaus on mahdollis anu aikamme oimakkaimpien kansalais- liikkeiden nousun. Delibe a ii isen kansalais oiminnan ooli asioiden kiis ämisessä on kiis a on. Se ope aa, kuinka elää e ilais en sosiaalis en, polii is en ja aloudellis en kon l ik ien kanssa. Se luo kansalaisyh eiskun aan moni- naisuu a ja kyseenalais aa kaikenlaise samaan muo iin aja a ohje- nuo a . Delibe a ii isen kansalais oiminnan näkökulmas a esime kiksi aasi ”maassa maan a alla” on uskoma oman yksinke ainen, suo- as aan aa allinen. Mi en ku a aankaan jä jes elmää, jossa salli aan e upäässä ain yksi elämän apa?