This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa : asapainoilua oppimisen
a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä
© Kieli e kos o ja ki joi aja , 2021
Published e sion
Kauppinen, Me ja; Hellg en, Jan
Kauppinen, M., & Hellg en, J. (2021). Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa :
asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä. Kieli, koulu us ja
yh eiskun a, 12(3). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-
oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua-
oppimisen- a oi eiden-ja-osaamisen-k i ee eiden- alilla
2021
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
1/8
(h ps://www.kieli e kos o.fi/fi)
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a
a ioimassa – asapainoilua oppimisen
a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden
älillä
A ikkelissa a kas ellaan suomen kielen ja ki jallisuuden oppimää än
a oi eiden (Ope ushalli us 2014) ulkin aa ja a ioin ik i ee ien so el amis a
kansallisessa oppimis ulosa ioinnissa. Pää öa ioinnin hy än osaamisen
(a osana 8) k i ee ei ä so elle iin oppimis ulosa ioinnissa eh ä ien
laadin aan ja oppilaan ai o ason mää i elyyn. A ioin ip osessin kuluessa
ha ai iin, e ä e i sisäl öalueiden hy än osaamisen k i ee i o a ah as i
ulkinnan a aisia. K i ee i limi y ä sekä sisäl öalueiden, esime kiksi eks ien
uo amisen, sisällä e ä niiden älillä, esime kiksi uo o aiku us ilan eissa
oimimisen ja eks ien ulki semisen älillä. Näin ollen neu o elu k i ee ien
ilmauksis a ja niiden me ki yksis ä o a a ioinnissa a peen
ulkinnan a aisuuden ähen ämiseksi ja ymmä yksen lisäämiseksi.
Julkais u: 12. oukokuu a 2021 | Ki joi anu : Me ja Kauppinen ja Jan Hellg en
Uudis unee , a osanoihin a kenne u oppilaan osaamisen k i ee i laadi iin a peeseen. Ne
selkey ä ä pe usope uksen a ioin ia, eke ä si ä näky ämmäksi oppilaille ja huol ajille sekä
helpo a a ope ajan yö ä. K i ee eissä py i ään ku aamaan mahdollisimman selkeäs i
osaamiselle ase e a a ii epis ee , joiden pohjal a sanallis a ja numee is a a ioin ia
pe usope uksessa ehdään. K i ee eis ä on hyö yä oppilasa ioinnin lisäksi myös opi un
jäsen ämisessä ja ope uksen suunni elussa.Esime kiksiSawaki(2016) uo esiin
usei ak i ee ipe us eisen a ioinnin e uja: Ilman k i ee ejä kulje aanhelpos i ainoman
oppilas yhmän mukaan,jolloin aih elusekä oppimisen a oi eiden ase elussa e ä a ioinnissa
kas aa. K i ee ipe us eis a a ioin ia pide äänkinoppilaan kannal a oikeudenmukaisempana kuin
suh eellis a a ioin ia, koska a oi ee ja niis ä johde u a ioin ik i ee i on mää i el y
e ukä een.Näin ne o a läpinäky iä ja jokaisen saa a illa.
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
2/8
Mi kään k i ee i ei ä kui enkaan yksinomaan ee a ioinnis a äysin objek ii is a.K i ee ei ä ei
saakielellis e yäniin, e ä kaikki a ioija ulki sisi a ne samalla a oin. Myös k i ee ien
suh eu aminen a ioin ias eikolle on aina jossakin mää in a ioijakoh ais a.(Ks. esim. Ahola
2016.)Ku aammekin ässä a ikkelissa suomen kielen ja ki jallisuuden oppimää än a ioinnin
a oi ei a ja k i ee ei äkansallisen oppimis ulosa ioinnin näkökulmas a.
Ha ainnollis ammekansallisen a ioinnin a ullaope uksen ja oppimisen a oi eiden ulkin aa ja
so el amis a eh ä ien laadin aan ja oppilaan ai o ason mää i elyyn.A ioinnis a ja sen kulus a
oi lukea enemmän a ioin i apo is a (Kauppinen & Ma janen 2020).
Oppilasa ioinnin a a ja muodo monipuolis ui a meillä Suomessa oppimiskäsi yksen
mu oksen myö ä 1990-lu un kuluessa (Saa inen, Kauppinen & Kangas ie i
2019).Sosiokons uk i is isenaja elun myö ä oppimisen a oi eiden ase elu ja niiden
saa u amisen a ioin ime ki yksellis yi ä uudella a alla. Oppijan osuus a oi een ase elussa
ja oppimansa eflek oinnissa uli myös kouluoppimisessa keskeiseksi. Ope aja puoles aan
mahdollis i oppimisen suunni elemalla oppimisympä is ön oppimiseen kannus a aksi ja
oppimis a uke aksi. Hän seu asi oppimisen kulkua ja ohjasi oppimisen a ioin ia. Oppijoi a
ale iin kannus aa i se- ja e aisa ioin iin ja opi ua osoi e iin yönäy eiden, po olioiden ja
e ilais en koos eiden kau a. Samalla oppimis a oi eiden ase elua ja niidenmuo oilua pi i
aja ella uudella a alla: e i el iin p osessi- ja sisäl ö a oi ei a sekä oppijan yösken elyä ja
oppimisen päämää ää ku aa ia a oi ei a.Uudis uneiden a ioinnin käy än eiden myö ämyös
oppilaiden yhden e aise mahdollisuude oppia nousi a keskus eluun.Yhden e aisuus ei
a koi a si ä,e ä kaikkia oppilai a kohdel aisiin samalla a alla aan samojen pe iaa eiden
kau a. Kun a ioin i monipuolis uu,se aa ii ope ajal a en is ä a kempaa yhden e aisen
koh elunja oikeudenmukaisuudenpohdin aa: onko kaikilla oppilailla mahdollisuuksia osoi aa
asa e aises i osaamis aan, kun a ioinnin mene elmiä uudis e aan?
K i ee iku aukse luupin alla
Kansallise ope ussuunni elma muodos a a koulu uso ganisaa ion muis in, mikä näkyy sel äs i
myösPOPS 2014:n hy än osaamisen (a osana 8) k i ee eissä. Niissä on jälkiä oppimisen
a ioinnin ke os umis a pe uskoulun ajal a, ja ämä näy äy yy nykyisissä ope ussuunni elman
pe us eissa (2014) muun muassa a oi eiden ki ja uu ena. Tämän ha ai simme ensimmäiseksi,
kun kä imme suomen kielen ja ki jallisuuden pää öa ioinnin hy än osaamisen k i ee ei ä
ope ussuunni elman pe us eis a huolellises i läpi. Hy ä osaaminen koos uu oppijan oi o un
oiminnan ku auksis a, jo ka saa a a olla hy in yksi yiskoh aisiakin. Esim.Oppilas o aa
esi äessään (puheen uo o, puhe-esi ys) huomioon yleisönsä ja käy ää
joi akinha ainnollis amisen keinoja(T3). Osaamisen ku aus kiinni e ään aina myös oppiaineen
sisäl ö aken eeseen nimeämällä a ioinnin kohde
(esim.kokonaisilmaisunjaesiin ymisen aido ) ja ku aamalla ope uksen a oi ee , s. ope ajan
kas a us- ja ope us eo , jo kalii y ä sisäl öön (ohja a oppilas a
monipuolis amaankokonaisilmaisun ai ojaan e ilaisissa ies in ä- ja esi ys ilan eissa, myös
d aaman keinoin).
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
3/8
Laa iessamme oppimis ulosa ioinnin(ks. Kauppinen & Ma janen 2020) eh ä iä jouduimme
o amaan huomioon koko k i ee iku auksen ke jun (oppilaan oimin a – opi a a sisäl ö ja
a ioi a a asia–ope uksen a oi e). Oppilaan osaamisen ku aus osoi au ui eh ä ien
laadinnassa ä keimmäksi k i ee ien osaksi, sillä se an oi eh ä änlaadin aankonk e iaa. Siinä
nime ään mm. eks ilajeja ja ku a aan yksi yiskoh aises i oppilaan oiminnan asoa
( .Bloomin aksonomia). A ioi a a sisäl ö ja ope uksen ku aus
puoles aankon eks ualisoi a  eh ä än painopis e ä. Ne an oi a nimilapun esime kiksi
edelly e ylle uo o aiku us aidolle eli ky ki ä k i ee in kieli aidon, ki jallisuus ie een ai ies innän
jäsennyksiin.Konk ee isuuden ja a kkuuden uoksi oppilaan osaamisen ku aukse so el ui a
hy in kansallisen a ioinnin eh ä ien läh ökohdaksi.
Suomen kielen ja ki jallisuuden a ioin ik i ee is ö osoi au ui hy in ki ja aksi. Ku aukse
koos u a laajois a sisäl ö a oi eis a (Oppilas osaa oimia a oi een mukaises i e ilaisissa
ies in äympä is öissä ja - ilan eissa, T1), ai ojen p osessi a oi eis a (Oppilas osaa a ioida
omaa luku ai oaan ja nime ä kehi ämiskoh ei a, T5) sekä osaamisen pää ö a oi eis a (Oppilas
osaa ilmais a mielipi eensä ja pe us ella sen usko a as i, T2). Mukana on myös
asenne a oi ei a (Oppilas o aa ois en näkemykse huomioon ja ekee yh eis yö ä heidän
kanssaan uo o aiku us ilan eissa, T2). Kaikkia osaamisen k i ee ei ä on ylipäänsä mahdo on
mi a ayhdessä ja samassa a ioinnissa. Lisäksi k i ee i limi y ä oisiinsa osin suomen kielen
ja ki jallisuuden oppiaineluon een uoksi. Esime kiksi uo o aiku usalueen yhmä ai oja koske a
a oi e T2Oppilas osaa ilmais a mielipi eensä ja pe us ella sen usko a as isisäl yy myös
eks ien uo amisen ( eks ilajien hallin a) T11- a oi eeseen.K i ee ien sisällöllinen laajuus sai
a os elua myös ope ajil a, jo ka es asi a e i sisäl öalueiden uusi uja k i ee ejä (Puukko,
Huh anen & Lepola 2020). Liian laaja ku aukse aa ansi a ope ajien mukaan k i ee ien
käy e ä yyden pää öa ioinnin älineenä. Niihin oi o iin lisää selkey ä ja konk e iaa, jo a
mekin haimme ope ussuunni elman pe us eiden hy än osaamisen ku auksis a.
Hy in e i yyppise a oi ee ke o a yh ääl ä oppimää än laajuudes a mu a myös sii ä, mi en
ai ojen ja kumo (oppiaineen iedonalape us a) ja yksi äis en opiskel a ien sisäl öjen osaaminen
on ollu olennais a saada a ioin iin mukaan. Tällöin a oi eiden ase elus a ja ku auksis a
muodos uu äis ämä ä e ipa isia. Ope ajan a ioin i yö ä helpo aakin, mikäli hän on lukenu
ope ussuunni elman a kkaan ja poh inu aska u a ia koh ia kollegojensa kanssa. Näin
ope ajalle muodos uu ymmä ys e i yyppisis ä a oi eis a ja hän osaa e o ella ne oisis aan
a ioin ia a en.Äidinkielen ja ki jallisuuden oppimis ulos en a ioinnissa näkyi sel äs i
a oi eiden kiinni yminen kon eks iin. Huomasimme esime kiksi sen, mi en
epäau en iseksia ioin iympä is öosoi au ui ies innällis ä osaamis a a ioi aessa.
Kaiken kaikkiaan uo o aiku us ilan eissa oimiminenosoi au ui suomen kielen ja ki jallisuuden
sisäl öalueis a kaikkein haas a immaksi a ioi a aksi.Sama on ode u myös
muissaKa inkieliin ja kieli ai oon lii y issä oppimis ulos en a ioinneissa (ks.
esim.Hä mälä,Huh anen,Puukko&Ma janen2019;Åke lund, Ma janen & Lepola
2019).Käy össämme oli digi aalinen jä jes elmä, joka ei aipunu
esime kiksi yhmä uo o aiku us ilan eiden a ioin iin. Keski yimme niiden sijas a
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
4/8
uo o aiku uksen analysoin iin ja ulkin aan e i yyppisissä eks iympä is öissä, ku en
somealus an ha as us ies ike jussa ja adion haas a eluohjelmassa.Vaikka
nämä eh ä ä sisälsi ä uo o aiku uksen dimension, nii ä käsi el iin a ioinnissakui enkin
eks ien ulki semisen eh ä inä. Samalla a oin kä i eks ien uo amisen eh ä än, jossa
oppilas a pyyde iin a ioimaan i seään ki joi ajana. Teh ä ä kiinni yi e inomaises i
uo o aiku us ai ojen kehi ämisen a oi eeseen T4kannus aa oppilas a sy en ämään
ies ijäku aansa niin, e ä hän oppii ha ainnoimaan omaa ies in äänsä, unnis amaan
ah uuksiaan sekä kehi ämisaluei aan e ilaisissa ies in äympä is öissä. Täs ä huolima a
ämä eh ä ä laske iin eks ien ulki semisen ai oja mi aa aksi eh ä äksi.
Vuo o aiku us ilan eissa oimimisen sisäl öalue on suomen kielessä ja ki jallisuudessa laaja ja
limi yy käy ännössä kokonaan eks ien uo amisen ja ulki semisensisäl öalueen
kanssaope ussuunni elman pe us eiden a oi eku aus en pe us eella. Ka soimmekin, e ä
eemme oppilaiden uo o aiku us ai ojen a ioinnille ää yy ä, jos pe us amme osaamisen
a ioinnin pelkkien ies in ä ilan eiden analysoin ien a aan. Näin ollen
sisälly imme uo o aiku uksena ioin i apo in lii eeksi.
Kiinnos a aa on,mi en uusi uja k i ee ejä es annee ope aja (ks. Puukko, Huh anen & Lepola
2020) eki ä k i ee ienso elle a uudes a saman apaisia ha ain ojakuinmealkupe äisis ä
ope ussuunni elman pe us eiden hy än osaamisen ku auksis a. Ope aja pi i ä
onnis uneimpina eks ien uo amisen (ymmä e ä än eks in uo aminen, ki joi e un kielen
kon en ioiden hallin a ja ki joi amisen suju uus) k i ee ei ä samoin kuin ie yjä eks in
ulki semisen k i ee ejä (ki jallisuuden un emus ja lukuha as us). Kehi ämis a pei a ha ai iin
e enkin uo o aiku us ai oja ku aa issa k i ee eissä.
K i ee eis ä on ope uksessa paljon hyö yä
Suomen kielen ja ki jallisuuden ja k i ee ien (k ii inen) a kas elu au oi mei ä
suun aamaansuomen kielen ja ki jallisuudenoppimis ulos en a ioin ia ja ajaamaan eh ä iä.
Jouduimme ekemään usei a ajauksia ja e o eluja sen suh een, millais a osaamis a kunkin
eh ä än a ulla pääasiassa mi a aan ja minkä k i ee ien a ulla osaamis a näin ollen mää i ellään.
Uskommekin, e ä osaamisen k i ee eis ä on monenlais a hyö yä myös
ope ajalle.K i ee iku aukse yhdis ä ä oppimisp osessin e i osa – ope amisen, oppimisen,
a ioinnin ja palau een – oisiinsa (Huh a 2020).
Kun osaamisen ku aukse o a e i el yinä näky issä, o a myös oppilail a edelly e ä ä iedo ja
aido summa ii isessa a ioinnissa selkeämmin hahmo e a issa. Tämä helpo aa samalla
a oin myös oppimis eh ä ien, oppimisympä is öjen ja kokeiden laa imis a. Lisäksi a oi ei a ja
sisäl öjä jäsen ä ä k i ee i au a a ope ajaa a ioimaan oppima e iaalia sekä almii a koe- ja
eh ä äpohjia. Myös e ilaisia ne ima e iaaleja käy e ään ope uksessa yhä enemmän, ja niiden
ekijöinä o a monen yyppise jä jes ö , hankkee ja y i ykse . Osaamisen k i ee i
an a a ope ajalle älineen a kas ella, millais en ai ojen, ie ojen ja asen eiden kehi ämiseen
ma e iaali kiinni yy ja millais a osaamis a sen a ulla on mahdollis a kehi ää ja samalla myös
a ioida.

17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
5/8
Osaamisen ason mää i ely ma emaa ises i
Osaamisen a ioinnin pi äisi aina pe us ua ii ä än monipuoliseen näy öön. Tämäon
yh eydessämuun muassa a ioinnin edus a uu een ja luo e a uu een. Vas aa as i kouluissa
o eu e a a summa ii inen a ioin i on ä keää aken aa sisällöllises i a peeksi ka a aksi.
Esime kiksi fik ii is en eks ien ulkin a ai oja a ioi aessa on huolehdi a a sii ä, e ä
monenlaise fik ii ise eks i , ku en sa jaku a, animaa io ai laululy iikka, o a eks ilajeina esillä
ja ulkin aa oi ehdä muu enkin kuin laa imalla ki jallisuusesseen.
Suomen kielen ja ki jallisuuden kansallisessa a ioinnissa py imme a mis amaan e i keinoin
ii ä än ka a anja luo e a an ie opohjanosaamisen a o amiselle. Esime kiksi huolellises i
suunni el uo os aminen, eh ä ien aken aminen asian un ija yhmän iimi yönä ja eh ä ien
esi es aus a mis i a luo e a an iedonke uun. Osaamisen osoi amisessa joudu iin kui enkin
ekemään sisällöllisiä alin oja, esime kiksi paino amaan eks ien ulkin aa, eks ien uo amis a
ja kielen un emus a enemmän kuin uo o aiku us ai oja. Lisäksi osaamisen osoi amisen keino
pe us ui a moni alin oihin ja pe in eisen eks in uo amiseen, ei ä monimediaisiin apoihin
osoi aa ie oja ja ai oja.A ioinnin luon eeseen ylipäänsä kuulu a alinna ,koska kaikkea ei oi
a ioida yhdessä kokeessa. Esime kiksi aika aami , koulujen kuo mi aminen ja esu ssi ajaa a
a ioinnin o eu us a.
A ioin iin ali uilla sisäl öalueilla olikaiken kaikkiaan hy in ah a yh eys( =0,84)oppilaiden
suomen kielen ja ki jallisuuden pää öa osanojen kanssa.Lisäksia ioin iin ali ujen
sisäl öalueiden osaaminen oli keskimää in hy in asais a. Tämä ii aa siihen, e ä oppiaineen
osaamisessa ns. genee ise aido ja e äänlaise kielellise pe us aido (aja us en jäsen äminen
ki joi amalla, eks ien ulki seminen) uo a a uloksia sisäl öaluees a iippuma a.
Yksi oppimis ulosa ioinnin haas eellisimmis a kohdis a lii yy osaamisen a o amiseen, joka
a koi aa käy ännössä e i asoisen osaamisen mää i elemis ä ja ku aamis a sekä skaalaamis a
a ioin ias eikolle. Kun suomen kielen ja ki jallisuuden kansallinen a ioin i o eu e iin,
ope ussuunni elmassa oli mää i el ynä pää öa ioinnin k i ee i ainoas aan a osanalle 8 eli
hy älle osaamiselle. K i ee ien kehi ämis yö käynnis yi a ioin ihankkeen aikana, ja se
joh iope ussuunni elman pe us eidenkannal a sekä oppilasa ioinnin a kempaan mää i elyyn
e ä uusiin k i ee eihin a osanoille 5, 7, 8 ja 9.
Jouduimmekin poh imaan a ioin ihankkeessa huolellises i, mi en osaamisen e i asoja oisi
ku a a ilman a kempia k i ee ejä: käy e äänkö a osanalle kahdeksan mää i el yjä k i ee ejä
jonkinlaisenano mina ai so elle aanko esime kiksi ie aiden kiel en a ioinnissa käy e yä
osaamisen s anda doin imene elyä (s anda dse ing) e i osaamis asojen mää i elyssä?
Päädyimme a ioinnissa e äänlaiseen”k i ee i ömään”osaamisen asojen mää i elyyn, sillä
osaamisen aso mää i e iin ma emaa ises i. Halusimme ku a a osaamis a koulua osana-
as eikolla (4–10), mu a samalla iesimme, e ä a osana a allaan kellu a ilmassa, koska
osaamisen asoja ei ole mää i el y k i ee ipe us eises i e i a osanoille. Ma emaa inen mää i ys
pe us uu sille, e ä a osanajakauma o eu u a e i kouluissa a sin pi källe suh eellisen
a ioinnin mukaan eli heikoimmas a pa haaseen, jossa suu in osa apauksis a ase uu
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
6/8
ää ipäiden äliin. Kansallisessa a ioinnissa hyödynne iinkaikkien a ioin iin osallis uneiden
oppilaiden(N=6044) pää öa osanoja, jo ka suh eu e iin a ioinnin e i osioiden pis emää iin.
Tämän pe us eella laske iin aja-a o osaamiselle koulua osana-as eikolla seu aa as i:
osaaminen alle 5–, 5–6–, 6–7–, 7–8–, 8–9–, 9–10.A osana-as eikolla koko aineis on
keskia o on 7,9 ja keskihajon a 1,2. Nämä a o laske iin suomen kielen ja ki jallisuuden
pää öa osanois a, jo ka saa iin Koski- ie o a annos a. Keskihajonnan mää i elyssä so elle iin
PISA-as eikon hajon aa.
Useissa a ioinneissa ja u kimuksissa onha ai u aih elua a osanojen an amisessa(esim.
Me sämuu onen 2017,Ouak im-Soi io2013). Tässä a ioinnissa o eu e u mene ely pe us ui
kui enkin sekä ah aan ko elaa ioon a ioinnin pis emää än ja pää öa osanan älillä e ä
suu en oppilasmää än aih elua asoi a aan aiku ukseen. Ma emaa inen aja-a ojen
mää i ely ei siis pe us unu k i ee eihin, aan ne laske iin kaikkiin a osanoihin implisii ises i
lii y än osaamisen a ulla. Näin onnis u iin a allaan ku aamaan suomen kielen ja ki jallisuuden
osaaminen e i asoilla koulua osana-as eikolla, jossa 7,9 muodos ui keskia oksi.
Lopuksi
Suomen kielen ja ki jallisuuden a ioin ia a kas ellessa ha ai aan se, mi enkielellise
pe us aido , ku en lukeminen ja ki joi aminen, muodos i a lopul a a ioinnin y imen.
Oppimää ää hahmo aessamme emme juu unee mihinkään yksi äiseen a oi eeseen, aan
muodos imme k i ee ien pohjal a laajempia kokonaisuuksiaesime kiksi ulkinnan ja uo amisen
aidois a. Keskeis ä a ioinnissa olilopul ase, mi en ope ussuunni elman pe us eiden näkemys
ki joi amises a ja lukemises a monen yyppis en eks ien analysoin ina, ulkin ana, uo amisena
ja (k ii isenä)a ioin ina ohjasi kokoa ioinnin laa imis a. Näinpääsimme a ioimaan oimassa
ole an ope ussuunni elman käsi yksen mukaisia ie oja ja ai oja, mihin oppimis ulos en a ioin i
juu i äh ää.
K i ee ipe us einen osaamisen ku aus a i see aina ulki sijansa. Vaikka k i ee i o a
asian un ija yhmän poh imia, jäsen ämiä ja kielen ämiä, ne o a äis ämä ä ulkinnan a aisia.
Tä en a ioin i apah uma a i see aina neu o elujakäy e yis ä käsi eis ä ja niiden
me ki yksis ä,ja näi ä me ki ysneu o eluja on hy ä käydä myöskollegojen keskenyh eisen
ymmä yksen löy ämiseksi. Jokainen oppilas yksilöllisenä eks ien ulki sijana ja uo ajana
haas aa k i ee i aina uudelleen, oli a panekuinka a kkaan muo oillu hy änsä. Ope ajan onkin
olennais a ymmä ää, mis ä k i ee ien so el amisen haas ee syn y ä : miksi ku aukse ja
a oi ee ei ä aiku a aina suh eu u an osaamisen osoi amiseen ja a ioinnin uo oksiin
äydellises i ai edes yydy ä äs i. Oppilasa ioinnin ja ku ana haas eena onkinluoda
monipuolisia mene elmiä ja iedonke uun apoja, joilla pääs ään yhä lähemmäs monipuolis a ja
asa-a ois a osaamisen osoi amis a. Meidän on uskalle a a kokeilla uusia apoja ja kehi ää
näin ymmä ys ä a ioinnin mekanismeis a–yhdessä keskus ellen.Seu aa a e appi lienee
kokeilla uusien, a osanakoh ais en k i ee ien so el u uu a summa ii iseen a ioin iin.

Me ja Kauppinen on leh o iJy äskylän yliopis ossa.
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
7/8
Jan Hellg en on joh a a a ioin iasian un ija Ka issa.

Läh ee
Ahola, S. 2016. Puhe a a ioinnis a – Yleis en kieli u kin ojen a ioijien käsi yksiä a ioinnis a.
Teoksessa A.Huh a & R. Hildén ( oim.),Kieli aidon a ioin i u kimus 2000-lu un
Suomessa.AFinLA-e. So el a an kieli ie een u kimuksia 2016 / n:o 9,89–109.
Huh a, A. 2020.Tai o asojen hyödyn ämises ä ope uksessa ja a ioinnissa. TeoksessaM.
Hä mälä & M.Puukko ( oim.),Tai o asoja ja suullis a kieli ai oa – Näkökulmia englannin kielen
oppimis ulos en a ioinnin osoi amiin kehi ämiskoh eisiin. Helsinki: Kansallinenkoulu uksen
a ioin ikeskus, 25–47.
Hä mälä, M.,Huh anen, M.,Puukko, M. &Ma janen, J. 2019.A-englannin oppimis ulokse 7.
uosiluokan alussa 2018. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Kauppinen, M. & Ma janen, J. 2020.Millais a on yhdeksäsluokkalais en kielellinen osaaminen? –
Suomen kielen ja ki jallisuuden oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2019. Helsinki:
Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Me sämuu onen, J. 2017. Oppia ikä kaikki – Ma emaa inen osaaminen oisen as een
koulu uksen lopulla 2015. Julkaisu 1:2017. Helsinki:Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Puukko, M., Huh anen, M. & Lepola, L. 2020.Pe usope uksen pää öa ioinnin k i ee eiden
oimi uuden a ioin i. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Quak im-Soi io, N. 2013. Toimi a ko pää öa ioinnin k i ee i ? Oppilaiden saama a osana ja
Ope ushalli uksen oppimis ulos en seu an a-a io koulujen älis en osaamise ojen mi a eina.
Rapo i ja sel i ykse 2013:9. Helsinki: Ope ushalli us.
Saa inen, T., Kauppinen, M. & Kangas ie i, T. 2019. Kielikäsi ykse ja oppimiskäsi ykse
koulu uspoli iikkaa linjaamassa.TeoksessaT. Saa inen, P. Nuolijä i, S. Pöyhönen& T.
Kangas ie i ( oim.),Kieli, koulu us, poli iikka: monipaikkaisia käy än ei ä ja ulkin oja.Tampe e:
Vas apaino, 121–148.
Sawaki, Y. 2016.No m- e e enced s. c i e ion- e e enced app oach o
assessmen .TeoksessaD.Tsaga i&J. Bane jee ( oim.),Handbook o second language
assessmen .DeG uy e Mou on, 45–60.
Åke lund,C., Ma janen, J.& Lepola, L. 2019.Suomen kielen oppimis ulokse 6. uosiluokalla –
Ke ään 2018 a ioin i ulokse . Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
A ikkeliin ii aaminen:
Kauppinen, M. & Hellg en, J. (2021). Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa –
17.5.2021
Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain…
8/8
asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 12(3).
Saa a illa: h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-
kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua-oppimisen- a oi eiden-ja-osaamisen-
k i ee eiden- alilla (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-
2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua-oppimisen- a oi eiden-ja-
osaamisen-k i ee eiden- alilla)