Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamista arvioimassa : tasapainoilua oppimisen tavoitteiden ja osaamisen kriteereiden välillä

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa : asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä © Kieli e kos o ja ki joi aja , 2021 Published e sion Kauppinen, Me ja; Hellg en, Jan Kauppinen, M., & Hellg en, J. (2021). Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa : asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 12(3). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua- oppimisen- a oi eiden-ja-osaamisen-k i ee eiden- alilla 2021 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 1/8 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä A ikkelissa a kas ellaan suomen kielen ja ki jallisuuden oppimää än a oi eiden (Ope ushalli us 2014) ulkin aa ja a ioin ik i ee ien so el amis a kansallisessa oppimis ulosa ioinnissa. Pää öa ioinnin hy än osaamisen (a osana 8) k i ee ei ä so elle iin oppimis ulosa ioinnissa eh ä ien laadin aan ja oppilaan ai o ason mää i elyyn. A ioin ip osessin kuluessa ha ai iin, e ä e i sisäl öalueiden hy än osaamisen k i ee i o a ah as i ulkinnan a aisia. K i ee i limi y ä sekä sisäl öalueiden, esime kiksi eks ien uo amisen, sisällä e ä niiden älillä, esime kiksi uo o aiku us ilan eissa oimimisen ja eks ien ulki semisen älillä. Näin ollen neu o elu k i ee ien ilmauksis a ja niiden me ki yksis ä o a a ioinnissa a peen ulkinnan a aisuuden ähen ämiseksi ja ymmä yksen lisäämiseksi. Julkais u: 12. oukokuu a 2021 | Ki joi anu : Me ja Kauppinen ja Jan Hellg en Uudis unee , a osanoihin a kenne u oppilaan osaamisen k i ee i laadi iin a peeseen. Ne selkey ä ä pe usope uksen a ioin ia, eke ä si ä näky ämmäksi oppilaille ja huol ajille sekä helpo a a ope ajan yö ä. K i ee eissä py i ään ku aamaan mahdollisimman selkeäs i osaamiselle ase e a a ii epis ee , joiden pohjal a sanallis a ja numee is a a ioin ia pe usope uksessa ehdään. K i ee eis ä on hyö yä oppilasa ioinnin lisäksi myös opi un jäsen ämisessä ja ope uksen suunni elussa.Esime kiksiSawaki(2016) uo esiin usei ak i ee ipe us eisen a ioinnin e uja: Ilman k i ee ejä kulje aanhelpos i ainoman oppilas yhmän mukaan,jolloin aih elusekä oppimisen a oi eiden ase elussa e ä a ioinnissa kas aa. K i ee ipe us eis a a ioin ia pide äänkinoppilaan kannal a oikeudenmukaisempana kuin suh eellis a a ioin ia, koska a oi ee ja niis ä johde u a ioin ik i ee i on mää i el y e ukä een.Näin ne o a läpinäky iä ja jokaisen saa a illa. 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 2/8 Mi kään k i ee i ei ä kui enkaan yksinomaan ee a ioinnis a äysin objek ii is a.K i ee ei ä ei saakielellis e yäniin, e ä kaikki a ioija ulki sisi a ne samalla a oin. Myös k i ee ien suh eu aminen a ioin ias eikolle on aina jossakin mää in a ioijakoh ais a.(Ks. esim. Ahola 2016.)Ku aammekin ässä a ikkelissa suomen kielen ja ki jallisuuden oppimää än a ioinnin a oi ei a ja k i ee ei äkansallisen oppimis ulosa ioinnin näkökulmas a. Ha ainnollis ammekansallisen a ioinnin a ullaope uksen ja oppimisen a oi eiden ulkin aa ja so el amis a eh ä ien laadin aan ja oppilaan ai o ason mää i elyyn.A ioinnis a ja sen kulus a oi lukea enemmän a ioin i apo is a (Kauppinen & Ma janen 2020). Oppilasa ioinnin a a ja muodo monipuolis ui a meillä Suomessa oppimiskäsi yksen mu oksen myö ä 1990-lu un kuluessa (Saa inen, Kauppinen & Kangas ie i 2019).Sosiokons uk i is isenaja elun myö ä oppimisen a oi eiden ase elu ja niiden saa u amisen a ioin ime ki yksellis yi ä uudella a alla. Oppijan osuus a oi een ase elussa ja oppimansa eflek oinnissa uli myös kouluoppimisessa keskeiseksi. Ope aja puoles aan mahdollis i oppimisen suunni elemalla oppimisympä is ön oppimiseen kannus a aksi ja oppimis a uke aksi. Hän seu asi oppimisen kulkua ja ohjasi oppimisen a ioin ia. Oppijoi a ale iin kannus aa i se- ja e aisa ioin iin ja opi ua osoi e iin yönäy eiden, po olioiden ja e ilais en koos eiden kau a. Samalla oppimis a oi eiden ase elua ja niidenmuo oilua pi i aja ella uudella a alla: e i el iin p osessi- ja sisäl ö a oi ei a sekä oppijan yösken elyä ja oppimisen päämää ää ku aa ia a oi ei a.Uudis uneiden a ioinnin käy än eiden myö ämyös oppilaiden yhden e aise mahdollisuude oppia nousi a keskus eluun.Yhden e aisuus ei a koi a si ä,e ä kaikkia oppilai a kohdel aisiin samalla a alla aan samojen pe iaa eiden kau a. Kun a ioin i monipuolis uu,se aa ii ope ajal a en is ä a kempaa yhden e aisen koh elunja oikeudenmukaisuudenpohdin aa: onko kaikilla oppilailla mahdollisuuksia osoi aa asa e aises i osaamis aan, kun a ioinnin mene elmiä uudis e aan? K i ee iku aukse luupin alla Kansallise ope ussuunni elma muodos a a koulu uso ganisaa ion muis in, mikä näkyy sel äs i myösPOPS 2014:n hy än osaamisen (a osana 8) k i ee eissä. Niissä on jälkiä oppimisen a ioinnin ke os umis a pe uskoulun ajal a, ja ämä näy äy yy nykyisissä ope ussuunni elman pe us eissa (2014) muun muassa a oi eiden ki ja uu ena. Tämän ha ai simme ensimmäiseksi, kun kä imme suomen kielen ja ki jallisuuden pää öa ioinnin hy än osaamisen k i ee ei ä ope ussuunni elman pe us eis a huolellises i läpi. Hy ä osaaminen koos uu oppijan oi o un oiminnan ku auksis a, jo ka saa a a olla hy in yksi yiskoh aisiakin. Esim.Oppilas o aa esi äessään (puheen uo o, puhe-esi ys) huomioon yleisönsä ja käy ää joi akinha ainnollis amisen keinoja(T3). Osaamisen ku aus kiinni e ään aina myös oppiaineen sisäl ö aken eeseen nimeämällä a ioinnin kohde (esim.kokonaisilmaisunjaesiin ymisen aido ) ja ku aamalla ope uksen a oi ee , s. ope ajan kas a us- ja ope us eo , jo kalii y ä sisäl öön (ohja a oppilas a monipuolis amaankokonaisilmaisun ai ojaan e ilaisissa ies in ä- ja esi ys ilan eissa, myös d aaman keinoin). 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 3/8 Laa iessamme oppimis ulosa ioinnin(ks. Kauppinen & Ma janen 2020) eh ä iä jouduimme o amaan huomioon koko k i ee iku auksen ke jun (oppilaan oimin a – opi a a sisäl ö ja a ioi a a asia–ope uksen a oi e). Oppilaan osaamisen ku aus osoi au ui eh ä ien laadinnassa ä keimmäksi k i ee ien osaksi, sillä se an oi eh ä änlaadin aankonk e iaa. Siinä nime ään mm. eks ilajeja ja ku a aan yksi yiskoh aises i oppilaan oiminnan asoa ( .Bloomin aksonomia). A ioi a a sisäl ö ja ope uksen ku aus puoles aankon eks ualisoi a  eh ä än painopis e ä. Ne an oi a nimilapun esime kiksi edelly e ylle uo o aiku us aidolle eli ky ki ä k i ee in kieli aidon, ki jallisuus ie een ai ies innän jäsennyksiin.Konk ee isuuden ja a kkuuden uoksi oppilaan osaamisen ku aukse so el ui a hy in kansallisen a ioinnin eh ä ien läh ökohdaksi. Suomen kielen ja ki jallisuuden a ioin ik i ee is ö osoi au ui hy in ki ja aksi. Ku aukse koos u a laajois a sisäl ö a oi eis a (Oppilas osaa oimia a oi een mukaises i e ilaisissa ies in äympä is öissä ja - ilan eissa, T1), ai ojen p osessi a oi eis a (Oppilas osaa a ioida omaa luku ai oaan ja nime ä kehi ämiskoh ei a, T5) sekä osaamisen pää ö a oi eis a (Oppilas osaa ilmais a mielipi eensä ja pe us ella sen usko a as i, T2). Mukana on myös asenne a oi ei a (Oppilas o aa ois en näkemykse huomioon ja ekee yh eis yö ä heidän kanssaan uo o aiku us ilan eissa, T2). Kaikkia osaamisen k i ee ei ä on ylipäänsä mahdo on mi a ayhdessä ja samassa a ioinnissa. Lisäksi k i ee i limi y ä oisiinsa osin suomen kielen ja ki jallisuuden oppiaineluon een uoksi. Esime kiksi uo o aiku usalueen yhmä ai oja koske a a oi e T2Oppilas osaa ilmais a mielipi eensä ja pe us ella sen usko a as isisäl yy myös eks ien uo amisen ( eks ilajien hallin a) T11- a oi eeseen.K i ee ien sisällöllinen laajuus sai a os elua myös ope ajil a, jo ka es asi a e i sisäl öalueiden uusi uja k i ee ejä (Puukko, Huh anen & Lepola 2020). Liian laaja ku aukse aa ansi a ope ajien mukaan k i ee ien käy e ä yyden pää öa ioinnin älineenä. Niihin oi o iin lisää selkey ä ja konk e iaa, jo a mekin haimme ope ussuunni elman pe us eiden hy än osaamisen ku auksis a. Hy in e i yyppise a oi ee ke o a yh ääl ä oppimää än laajuudes a mu a myös sii ä, mi en ai ojen ja kumo (oppiaineen iedonalape us a) ja yksi äis en opiskel a ien sisäl öjen osaaminen on ollu olennais a saada a ioin iin mukaan. Tällöin a oi eiden ase elus a ja ku auksis a muodos uu äis ämä ä e ipa isia. Ope ajan a ioin i yö ä helpo aakin, mikäli hän on lukenu ope ussuunni elman a kkaan ja poh inu aska u a ia koh ia kollegojensa kanssa. Näin ope ajalle muodos uu ymmä ys e i yyppisis ä a oi eis a ja hän osaa e o ella ne oisis aan a ioin ia a en.Äidinkielen ja ki jallisuuden oppimis ulos en a ioinnissa näkyi sel äs i a oi eiden kiinni yminen kon eks iin. Huomasimme esime kiksi sen, mi en epäau en iseksia ioin iympä is öosoi au ui ies innällis ä osaamis a a ioi aessa. Kaiken kaikkiaan uo o aiku us ilan eissa oimiminenosoi au ui suomen kielen ja ki jallisuuden sisäl öalueis a kaikkein haas a immaksi a ioi a aksi.Sama on ode u myös muissaKa inkieliin ja kieli ai oon lii y issä oppimis ulos en a ioinneissa (ks. esim.Hä mälä,Huh anen,Puukko&Ma janen2019;Åke lund, Ma janen & Lepola 2019).Käy össämme oli digi aalinen jä jes elmä, joka ei aipunu esime kiksi yhmä uo o aiku us ilan eiden a ioin iin. Keski yimme niiden sijas a 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 4/8 uo o aiku uksen analysoin iin ja ulkin aan e i yyppisissä eks iympä is öissä, ku en somealus an ha as us ies ike jussa ja adion haas a eluohjelmassa.Vaikka nämä eh ä ä sisälsi ä uo o aiku uksen dimension, nii ä käsi el iin a ioinnissakui enkin eks ien ulki semisen eh ä inä. Samalla a oin kä i eks ien uo amisen eh ä än, jossa oppilas a pyyde iin a ioimaan i seään ki joi ajana. Teh ä ä kiinni yi e inomaises i uo o aiku us ai ojen kehi ämisen a oi eeseen T4kannus aa oppilas a sy en ämään ies ijäku aansa niin, e ä hän oppii ha ainnoimaan omaa ies in äänsä, unnis amaan ah uuksiaan sekä kehi ämisaluei aan e ilaisissa ies in äympä is öissä. Täs ä huolima a ämä eh ä ä laske iin eks ien ulki semisen ai oja mi aa aksi eh ä äksi. Vuo o aiku us ilan eissa oimimisen sisäl öalue on suomen kielessä ja ki jallisuudessa laaja ja limi yy käy ännössä kokonaan eks ien uo amisen ja ulki semisensisäl öalueen kanssaope ussuunni elman pe us eiden a oi eku aus en pe us eella. Ka soimmekin, e ä eemme oppilaiden uo o aiku us ai ojen a ioinnille ää yy ä, jos pe us amme osaamisen a ioinnin pelkkien ies in ä ilan eiden analysoin ien a aan. Näin ollen sisälly imme uo o aiku uksena ioin i apo in lii eeksi. Kiinnos a aa on,mi en uusi uja k i ee ejä es annee ope aja (ks. Puukko, Huh anen & Lepola 2020) eki ä k i ee ienso elle a uudes a saman apaisia ha ain ojakuinmealkupe äisis ä ope ussuunni elman pe us eiden hy än osaamisen ku auksis a. Ope aja pi i ä onnis uneimpina eks ien uo amisen (ymmä e ä än eks in uo aminen, ki joi e un kielen kon en ioiden hallin a ja ki joi amisen suju uus) k i ee ei ä samoin kuin ie yjä eks in ulki semisen k i ee ejä (ki jallisuuden un emus ja lukuha as us). Kehi ämis a pei a ha ai iin e enkin uo o aiku us ai oja ku aa issa k i ee eissä. K i ee eis ä on ope uksessa paljon hyö yä Suomen kielen ja ki jallisuuden ja k i ee ien (k ii inen) a kas elu au oi mei ä suun aamaansuomen kielen ja ki jallisuudenoppimis ulos en a ioin ia ja ajaamaan eh ä iä. Jouduimme ekemään usei a ajauksia ja e o eluja sen suh een, millais a osaamis a kunkin eh ä än a ulla pääasiassa mi a aan ja minkä k i ee ien a ulla osaamis a näin ollen mää i ellään. Uskommekin, e ä osaamisen k i ee eis ä on monenlais a hyö yä myös ope ajalle.K i ee iku aukse yhdis ä ä oppimisp osessin e i osa – ope amisen, oppimisen, a ioinnin ja palau een – oisiinsa (Huh a 2020). Kun osaamisen ku aukse o a e i el yinä näky issä, o a myös oppilail a edelly e ä ä iedo ja aido summa ii isessa a ioinnissa selkeämmin hahmo e a issa. Tämä helpo aa samalla a oin myös oppimis eh ä ien, oppimisympä is öjen ja kokeiden laa imis a. Lisäksi a oi ei a ja sisäl öjä jäsen ä ä k i ee i au a a ope ajaa a ioimaan oppima e iaalia sekä almii a koe- ja eh ä äpohjia. Myös e ilaisia ne ima e iaaleja käy e ään ope uksessa yhä enemmän, ja niiden ekijöinä o a monen yyppise jä jes ö , hankkee ja y i ykse . Osaamisen k i ee i an a a ope ajalle älineen a kas ella, millais en ai ojen, ie ojen ja asen eiden kehi ämiseen ma e iaali kiinni yy ja millais a osaamis a sen a ulla on mahdollis a kehi ää ja samalla myös a ioida. 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 5/8 Osaamisen ason mää i ely ma emaa ises i Osaamisen a ioinnin pi äisi aina pe us ua ii ä än monipuoliseen näy öön. Tämäon yh eydessämuun muassa a ioinnin edus a uu een ja luo e a uu een. Vas aa as i kouluissa o eu e a a summa ii inen a ioin i on ä keää aken aa sisällöllises i a peeksi ka a aksi. Esime kiksi fik ii is en eks ien ulkin a ai oja a ioi aessa on huolehdi a a sii ä, e ä monenlaise fik ii ise eks i , ku en sa jaku a, animaa io ai laululy iikka, o a eks ilajeina esillä ja ulkin aa oi ehdä muu enkin kuin laa imalla ki jallisuusesseen. Suomen kielen ja ki jallisuuden kansallisessa a ioinnissa py imme a mis amaan e i keinoin ii ä än ka a anja luo e a an ie opohjanosaamisen a o amiselle. Esime kiksi huolellises i suunni el uo os aminen, eh ä ien aken aminen asian un ija yhmän iimi yönä ja eh ä ien esi es aus a mis i a luo e a an iedonke uun. Osaamisen osoi amisessa joudu iin kui enkin ekemään sisällöllisiä alin oja, esime kiksi paino amaan eks ien ulkin aa, eks ien uo amis a ja kielen un emus a enemmän kuin uo o aiku us ai oja. Lisäksi osaamisen osoi amisen keino pe us ui a moni alin oihin ja pe in eisen eks in uo amiseen, ei ä monimediaisiin apoihin osoi aa ie oja ja ai oja.A ioinnin luon eeseen ylipäänsä kuulu a alinna ,koska kaikkea ei oi a ioida yhdessä kokeessa. Esime kiksi aika aami , koulujen kuo mi aminen ja esu ssi ajaa a a ioinnin o eu us a. A ioin iin ali uilla sisäl öalueilla olikaiken kaikkiaan hy in ah a yh eys( =0,84)oppilaiden suomen kielen ja ki jallisuuden pää öa osanojen kanssa.Lisäksia ioin iin ali ujen sisäl öalueiden osaaminen oli keskimää in hy in asais a. Tämä ii aa siihen, e ä oppiaineen osaamisessa ns. genee ise aido ja e äänlaise kielellise pe us aido (aja us en jäsen äminen ki joi amalla, eks ien ulki seminen) uo a a uloksia sisäl öaluees a iippuma a. Yksi oppimis ulosa ioinnin haas eellisimmis a kohdis a lii yy osaamisen a o amiseen, joka a koi aa käy ännössä e i asoisen osaamisen mää i elemis ä ja ku aamis a sekä skaalaamis a a ioin ias eikolle. Kun suomen kielen ja ki jallisuuden kansallinen a ioin i o eu e iin, ope ussuunni elmassa oli mää i el ynä pää öa ioinnin k i ee i ainoas aan a osanalle 8 eli hy älle osaamiselle. K i ee ien kehi ämis yö käynnis yi a ioin ihankkeen aikana, ja se joh iope ussuunni elman pe us eidenkannal a sekä oppilasa ioinnin a kempaan mää i elyyn e ä uusiin k i ee eihin a osanoille 5, 7, 8 ja 9. Jouduimmekin poh imaan a ioin ihankkeessa huolellises i, mi en osaamisen e i asoja oisi ku a a ilman a kempia k i ee ejä: käy e äänkö a osanalle kahdeksan mää i el yjä k i ee ejä jonkinlaisenano mina ai so elle aanko esime kiksi ie aiden kiel en a ioinnissa käy e yä osaamisen s anda doin imene elyä (s anda dse ing) e i osaamis asojen mää i elyssä? Päädyimme a ioinnissa e äänlaiseen”k i ee i ömään”osaamisen asojen mää i elyyn, sillä osaamisen aso mää i e iin ma emaa ises i. Halusimme ku a a osaamis a koulua osana- as eikolla (4–10), mu a samalla iesimme, e ä a osana a allaan kellu a ilmassa, koska osaamisen asoja ei ole mää i el y k i ee ipe us eises i e i a osanoille. Ma emaa inen mää i ys pe us uu sille, e ä a osanajakauma o eu u a e i kouluissa a sin pi källe suh eellisen a ioinnin mukaan eli heikoimmas a pa haaseen, jossa suu in osa apauksis a ase uu 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 6/8 ää ipäiden äliin. Kansallisessa a ioinnissa hyödynne iinkaikkien a ioin iin osallis uneiden oppilaiden(N=6044) pää öa osanoja, jo ka suh eu e iin a ioinnin e i osioiden pis emää iin. Tämän pe us eella laske iin aja-a o osaamiselle koulua osana-as eikolla seu aa as i: osaaminen alle 5–, 5–6–, 6–7–, 7–8–, 8–9–, 9–10.A osana-as eikolla koko aineis on keskia o on 7,9 ja keskihajon a 1,2. Nämä a o laske iin suomen kielen ja ki jallisuuden pää öa osanois a, jo ka saa iin Koski- ie o a annos a. Keskihajonnan mää i elyssä so elle iin PISA-as eikon hajon aa. Useissa a ioinneissa ja u kimuksissa onha ai u aih elua a osanojen an amisessa(esim. Me sämuu onen 2017,Ouak im-Soi io2013). Tässä a ioinnissa o eu e u mene ely pe us ui kui enkin sekä ah aan ko elaa ioon a ioinnin pis emää än ja pää öa osanan älillä e ä suu en oppilasmää än aih elua asoi a aan aiku ukseen. Ma emaa inen aja-a ojen mää i ely ei siis pe us unu k i ee eihin, aan ne laske iin kaikkiin a osanoihin implisii ises i lii y än osaamisen a ulla. Näin onnis u iin a allaan ku aamaan suomen kielen ja ki jallisuuden osaaminen e i asoilla koulua osana-as eikolla, jossa 7,9 muodos ui keskia oksi. Lopuksi Suomen kielen ja ki jallisuuden a ioin ia a kas ellessa ha ai aan se, mi enkielellise pe us aido , ku en lukeminen ja ki joi aminen, muodos i a lopul a a ioinnin y imen. Oppimää ää hahmo aessamme emme juu unee mihinkään yksi äiseen a oi eeseen, aan muodos imme k i ee ien pohjal a laajempia kokonaisuuksiaesime kiksi ulkinnan ja uo amisen aidois a. Keskeis ä a ioinnissa olilopul ase, mi en ope ussuunni elman pe us eiden näkemys ki joi amises a ja lukemises a monen yyppis en eks ien analysoin ina, ulkin ana, uo amisena ja (k ii isenä)a ioin ina ohjasi kokoa ioinnin laa imis a. Näinpääsimme a ioimaan oimassa ole an ope ussuunni elman käsi yksen mukaisia ie oja ja ai oja, mihin oppimis ulos en a ioin i juu i äh ää. K i ee ipe us einen osaamisen ku aus a i see aina ulki sijansa. Vaikka k i ee i o a asian un ija yhmän poh imia, jäsen ämiä ja kielen ämiä, ne o a äis ämä ä ulkinnan a aisia. Tä en a ioin i apah uma a i see aina neu o elujakäy e yis ä käsi eis ä ja niiden me ki yksis ä,ja näi ä me ki ysneu o eluja on hy ä käydä myöskollegojen keskenyh eisen ymmä yksen löy ämiseksi. Jokainen oppilas yksilöllisenä eks ien ulki sijana ja uo ajana haas aa k i ee i aina uudelleen, oli a panekuinka a kkaan muo oillu hy änsä. Ope ajan onkin olennais a ymmä ää, mis ä k i ee ien so el amisen haas ee syn y ä : miksi ku aukse ja a oi ee ei ä aiku a aina suh eu u an osaamisen osoi amiseen ja a ioinnin uo oksiin äydellises i ai edes yydy ä äs i. Oppilasa ioinnin ja ku ana haas eena onkinluoda monipuolisia mene elmiä ja iedonke uun apoja, joilla pääs ään yhä lähemmäs monipuolis a ja asa-a ois a osaamisen osoi amis a. Meidän on uskalle a a kokeilla uusia apoja ja kehi ää näin ymmä ys ä a ioinnin mekanismeis a–yhdessä keskus ellen.Seu aa a e appi lienee kokeilla uusien, a osanakoh ais en k i ee ien so el u uu a summa ii iseen a ioin iin.  Me ja Kauppinen on leh o iJy äskylän yliopis ossa. 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 7/8 Jan Hellg en on joh a a a ioin iasian un ija Ka issa.  Läh ee Ahola, S. 2016. Puhe a a ioinnis a – Yleis en kieli u kin ojen a ioijien käsi yksiä a ioinnis a. Teoksessa A.Huh a & R. Hildén ( oim.),Kieli aidon a ioin i u kimus 2000-lu un Suomessa.AFinLA-e. So el a an kieli ie een u kimuksia 2016 / n:o 9,89–109. Huh a, A. 2020.Tai o asojen hyödyn ämises ä ope uksessa ja a ioinnissa. TeoksessaM. Hä mälä & M.Puukko ( oim.),Tai o asoja ja suullis a kieli ai oa – Näkökulmia englannin kielen oppimis ulos en a ioinnin osoi amiin kehi ämiskoh eisiin. Helsinki: Kansallinenkoulu uksen a ioin ikeskus, 25–47. Hä mälä, M.,Huh anen, M.,Puukko, M. &Ma janen, J. 2019.A-englannin oppimis ulokse 7. uosiluokan alussa 2018. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Kauppinen, M. & Ma janen, J. 2020.Millais a on yhdeksäsluokkalais en kielellinen osaaminen? – Suomen kielen ja ki jallisuuden oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2019. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Me sämuu onen, J. 2017. Oppia ikä kaikki – Ma emaa inen osaaminen oisen as een koulu uksen lopulla 2015. Julkaisu 1:2017. Helsinki:Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Puukko, M., Huh anen, M. & Lepola, L. 2020.Pe usope uksen pää öa ioinnin k i ee eiden oimi uuden a ioin i. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Quak im-Soi io, N. 2013. Toimi a ko pää öa ioinnin k i ee i ? Oppilaiden saama a osana ja Ope ushalli uksen oppimis ulos en seu an a-a io koulujen älis en osaamise ojen mi a eina. Rapo i ja sel i ykse 2013:9. Helsinki: Ope ushalli us. Saa inen, T., Kauppinen, M. & Kangas ie i, T. 2019. Kielikäsi ykse ja oppimiskäsi ykse koulu uspoli iikkaa linjaamassa.TeoksessaT. Saa inen, P. Nuolijä i, S. Pöyhönen& T. Kangas ie i ( oim.),Kieli, koulu us, poli iikka: monipaikkaisia käy än ei ä ja ulkin oja.Tampe e: Vas apaino, 121–148. Sawaki, Y. 2016.No m- e e enced s. c i e ion- e e enced app oach o assessmen .TeoksessaD.Tsaga i&J. Bane jee ( oim.),Handbook o second language assessmen .DeG uy e Mou on, 45–60. Åke lund,C., Ma janen, J.& Lepola, L. 2019.Suomen kielen oppimis ulokse 6. uosiluokalla – Ke ään 2018 a ioin i ulokse . Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. A ikkeliin ii aaminen: Kauppinen, M. & Hellg en, J. (2021). Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – 17.5.2021 Suomen kielen ja ki jallisuuden osaamis a a ioimassa – asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä — S… h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapain… 8/8 asapainoilua oppimisen a oi eiden ja osaamisen k i ee eiden älillä. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 12(3). Saa a illa: h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2021/suomen- kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua-oppimisen- a oi eiden-ja-osaamisen- k i ee eiden- alilla (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu- 2021/suomen-kielen-ja-ki jallisuuden-osaamis a-a ioimassa- asapainoilua-oppimisen- a oi eiden-ja- osaamisen-k i ee eiden- alilla)