This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena - nuo en kokema
sosiaalinen uki ko ona ja koulussa
© Ki joi aja & Suomen kas a us ie eellinen seu a, 2018.
Published e sion
Ha ju-Luukkainen, Heidi; Aunola, Kaisa; Ve en an a, Jouni
Ha ju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Ve en an a, J. (2018). Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä
ah uu ena ja haas eena - nuo en kokema sosiaalinen uki ko ona ja koulussa. In J. Rau opu o,
& K. Juu i (Eds.), PISA pin aa sy emmäl ä : PISA 2015 Suomen pää apo i (pp. 121-149).
Suomen kas a us ie eellinen seu a. Kas a usalan u kimuksia, 77. h p://u n. i/URN:ISBN:978-
952-5401-82-0
2018
Heidi Ha ju-Luukkainen,
Kaisa Aunola &
Jouni Ve en an a
5. Sosiaalise suh ee koulun-
käynnissä ah uu ena ja
haas eena. Nuo en kokema
sosiaalinen uki ko ona ja
koulussa PISA 2015 - ulos en
alossa
Johdan o
Ensimmäinen PISA- u kimus o eu e iin uonna 2000, jonka jäl-
keen se on o eu e u joka kolmas uosi pääa ioin ialuei a luku-
ai oa, luonnon ie ei ä ja ma ema iikkaa aihdellen. PISA- u ki-
muksen a oi eena on as a a kysymykseen, kuinka 15- uo iaa
nuo e osaa a e siä, so el aa sekä uo aa ie oa e ilais en ongel-
ma ilan eiden a kaisemiseksi, e i yises i pääa ioin ialueen osal a.
PISA 2015 - u kimuksessa pääa ioin ialueena oli luonnon ie ee .
Pääa ioin ialueen osaamisen lisäksi PISA- u kimus uo aa myös
paljon ie oa nuo en asen eis a ja uskomuksis a koulua koh aan,
koulus a ja kodis a saa a as a ues a sekä nuo en ys ä yyssuh-
eis a. Näin ollen PISA a joaa mahdollisuuden a kas ella myös
122
nuo en kokemuksia saamas aan sosiaalises a ues a sekä näiden
kokemus en yh ey ä oppimis uloksiin. (Ve en an a ym. 2016.)
Sosiokul uu ises a näkökulmas a a kas el aessa nuo en kou-
lunkäyn iin lii y iin asen eisiin ja edelleen oppimis uloksiin ai-
ku a a niin koulun ja pe heen sisäise mik o asoise kuin laajem-
ma yh eiskunnallise mak o asoise kin uo o aiku ussuh ee (Ka-
lalah i 2012). Esime kiksi oppilaan asen ee ja uskomukse koulua
koh aan ei ä sii y pelkäs ään uo o aiku uksessa pe heen, ope -
ajien ja ys ä ien kanssa (Pesu, Vilja an a, Aunola 2016; Pesu, Au-
nola, Vilja an a & Nu mi 2016), aan niihin aiku aa myös muun
muassa kokemus sii ä, kuinka ympä öi ä yh eiskun a a o aa
koulu us a (Kalalah i 2012). On myös syy ä huomioida, e ä uo-
o aiku ussuh eiden ja e i sosiaalisen uen läh eiden aiku us nuo-
en koulumenes ykseen ja elämään oi aihdella ikä aihees a ai
elämän ilan ees a oiseen. Esime kiksi Be neliuksen ja Kauppisen
(2011) mukaan nuo illa lapsilla pe heympä is ön yh eys oppimis-
uloksiin on me ki yksellisin ä, kun aas myöhemmässä aiheessa,
lapsen a uessa, ys ä ien me ki ys ko os uu.
Tämän a ikkelin a oi eena on a kas ella lähemmin nuo -
en kokemuksia ko oa ja koulus a saamas aan sosiaalises a ues-
a sekä ämän koe un sosiaalisen uen yh ey ä PISA- u kimuk-
sen a ioinnin koh eena olleeseen luonnon iedon osaamiseen se-
kä yleiseen elämän yy y äisyy een, poissaolojen mää ään ja ko-
din a allisuu een. Ta kemmin mää i el ynä a oi eena on a kas-
ella si ä, minkälaisia sosiaalis en kokemus en ala yhmiä aineis-
os a on löyde ä issä, kuinka nämä yhmä e oa a oisis aan su-
kupuolen, luonnon ie eellisen osaamisen, elämän yy y äisyyden,
poissaolojen ja myöhäs elyiden sekä kodin a allisuuden suh een
sekä kuinka sosiaalisen uen kokemukse aih ele a aluei ain
Suomessa.
Ko oa ja koulus a saa a a sosiaalinen uki
Koe u sosiaalinen uki on monimuo ois a. Tässä u kimuksessa
a kas elemme lähemmin kui enkin ain nii ä sosiaalisen uen ai
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
123
uen puu een kokemuksia, joi a PISA-aineis on a ulla oidaan
a kemmin a ioida. Nämä ajoi u a kodis a ja koulus a saa a-
aan ukeen.
Kodin a joama sosiaalinen uki ai uen puu e
Kodin sosiaalisella, aloudellisella ja kul uu isella pääomalla ie-
de ään ole an me ki ys ä nuo en oppimis ulos en kannal a. Suo-
malainen koulu uspoli iikka on pe in eises i ko os anu sosiaa-
lis a oikeudenmukaisuu a sekä asa-a oisia koulu usmahdolli-
suuksia (Ha ju-Luukkainen, Ve en an a, Ouak im-Soi io & Be -
nelius 2016; Kalalah i 2012; Ka hunen & Uusi alo 2017). Kansain-
älise oppimis ulokse sekä Suomen asa-a ois umiskehi ykses ä
ehdy analyysi o a myös osoi anee ämän koulu uspoli iikan
linjauksen uo aneen ulos a, ja koulujen älise oppimis ulos en
e o o a ielä ois aiseksi ollee Suomessa maailman pienimpiä
(OECD 2010; 2013; Ka hunen & Uusi alo 2017). Suomessa koulu-
uksen pe iy y yys ja pe heen aus an aiku ukse oppilaan kou-
lumenes ykseen o a ois aiseksi ollee ähäisiä. PISA 2012 - ulos-
en mukaan noin yhdeksän p osen ia suomenkielis ä koulua käy-
ien oppilaiden ma ema iikan osaamisen aih elus a seli yi pe -
heiden sosioekonomisella ja kul uu isella pääomalla (Ha ju-Luuk-
kainen, Nissinen, S ol & Ve en an a 2014). PISA 2015 Ensi ulok-
se an a a kui enkin ii ei ä sii ä, e ä pe heen sosioekonomisen
ason yh eys oppimis uloksiin Suomessa olisi kas amassa. Luon-
non ie eellisen osaamisen yh eys pe heen sosioekonomisen asoon
oli uonna 2015 noussu jo hieman OECD-maiden keskia on ylä-
puolelle (Ve en an a ym. 2016). Kansain älises i a kas el una i-
lanne on kui enkin hieman oisenlainen. Beh oui ja Nee gaa din
(2016) mukaan sosioekonominen ja kul uu inen pääoma seli -
ää suu en osan nuo en oppimis ulos en aih elus a kansain äli-
sissä u kimuksissa. Esime kiksi PISA 2012 - u kimuksessa OECD-
maissa oppilaiden sosioekonominen ja kul uu inen pääoma se-
li i keskimää in noin 13 p osen ia oppilaiden älises ä oppimis-
ulos en aih elus a ma ema iikassa (Ha ju-Luukkainen, Nissinen,
S ol ym. 2014). Sen lisäksi, e ä e i maiden älillä on löyde ä issä
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
124
aih elua sosioekonomisen ja kul uu isen pääoman aiku ukses a
nuo en oppimis uloksiin, myös maiden sisällä on alueellis a aih-
elua. (Ha ju-Luukkainen ym. 2017; Ha ju-Luukkainen & Ve en-
an a 2013, 2014; Ve en an a & Ha ju-Luukkainen 2013). Vaih-
elu näy äy yy keskimää in sellaisena, e ä pe heiden sosioekono-
minen ja kul uu inen pääoma on suu empaa kaupungeissa ja ä-
häisempää kaupunkialueiden ulkopuolella. Tämä kaupunkialuei-
den oppilaiden suu empi sosioekonominen ja kul uu inen pääoma
seli ää osal aan, miksi maaseu ujen oppilaiden oppimis ulokse
o a keskimää in heikompia. Se, kuinka paljon pe heen sosioeko-
nominen ja kul uu inen pääoma aiku aa oppilaan koulumenes-
ykseen Suomessa, ei kui enkaan ole akio. Esime kiksi ie yillä
alueilla Suomessa pe heen aus a aiku aa ah emmin nuo en
oppimis uloksiin kuin jollain oisella alueella (Ha ju-Luukkainen
& Ve en an a 2013, 2014). Ta kempia syi ä ähän ilmiöön ei ole
sel i e y. Pe heiden sosioekonominen ja kul uu inen pääoma on
kui enkin ain yksi monimu kaises i nuo en oppimis uloksiin ai-
ku a is a ko iin lii y is ä aus a ekijöis ä. Esime kiksi Välijä en
(2017) mukaan pe heen sosioekonomisen ja kul uu isen aus an
me ki ys anhempien kiinnos ukselle oman lapsen oppimis a ja
sille anne ua ukea koh aan on Suomessa oimakkaampaa kuin
muissa OECD-maissa keskimää in.
Myös se, kuinka pe hee suh au u a koulunkäyn iin ja a o a-
a si ä, on me ki yksellis ä. Tu kimus en mukaan sosioekonomis-
a aus aa olennaisempia ekijöi ä lapsen oppimisessa o a kin pe -
heen sisäiseen uo o aiku ukseen ja anhemmuu een lii y ä e-
kijä (Jonsson 2001; Lee & Bowen 2006; Pome an z, G olnick &
P ice 2005). Myös kodissa ä keinä pide y a o näy äisi ä sii -
y än lapsille anhempien äli yksellä: Koulunkäyn iin myön ei-
ses i suh au u ien anhempien lapse oppi a ja iih y ä koulussa
pa emmin kuin lapse , joiden ko oa as aa aa a os us a ei löydy
(Hill & Tyson 2009). Myös kuinka paljon anhemma luke a lap-
silleen ja osallis u a heidän koulu ukseensa on me ki yksellis ä
(Kä meniemi & Aunola 2014). Tu kimus en mukaan anhem pien
koulu us aus a pi ää sisällään ie oa ja osaamis a, jo ka sii y ä
anhemman an aman iedon ja uen kau a nuo en oppimis ulok-
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
125
siin (Hill & Tyson 2009; Lee & Bowen 2006; Pome an z ym. 2005).
Suomessa iimeisimmän PISA 2015 -a ioinnin mukaan enemmis-
ö oppilais a kokee anhempiensa uke an opiskeluaan ah as i
(Välijä i 2017).
Koulun a joama sosiaalinen uki ai uen puu e
Ope ajan ooli on me ki ä ä oppimisen ja e i yises i sen laadun
kannal a (Rasku-Pu onen, E eläpel o, A aja & Häkkinen 2003).
Ope ajien ja oppilaiden älisiä suh ei a on u ki u laajas i. Vi a
ja Lin unen (2012) näke ä ope aja-oppilassuh ee keskeisenä e-
kijänä onnis uneessa ope uksessa ja oppimisessa, mu a myös nuo-
en muun kehi yksen kannal a. Ope ajil a a i aan hy iä uo o-
aiku us ai oja näiden suh eiden luomiseen sekä ylläpi ämiseen.
Pa haimmillaan onnis unu uo o aiku ussuhde oppilaan ja ope -
ajan älillä ukee opiskel a an aineen sy ällis ä ymmä ämis ä.
Lukuisissa u kimuksissa on ha ai u oppilaiden ja ope ajan älis-
en suh eiden laadun ole an yh eydessä niin oppilaiden kouluun
sopeu umiseen (Bake , G an & Mo lock 2008; Pian a & S uhlman
2004) kuin myös oppimis ulos en asoon (Ham e & Pian a 2001,
2005; Välijä i 2017). Välijä i (2017) on a kas ellu lähemmin
myös ope ajien ja oppilaiden älis en suh eiden jakaumia Suo-
men PISA 2015 -aineis os a. Tässä aineis ossa noin iidennes op-
pilais a koki ope ajan osoi aman uen ähäiseksi omalle oppimi-
selle. Koe un uen mää ä oli kui enkin Suomessa ko keampaa kuin
OECD-maissa keskimää in. Huoma a aa on, e ä oppilaan ko-
kemus ope ajan epäoikeudenmukaisuudes a heijas ui Suomessa
mui a OECD-mai a oimakkaammin oppilaan menes ymiseen
PISA- u kimuksessa.
Ope aja-oppilassuh een lisäksi ah a yh eenkuulu uuden un-
ne kouluun ennakoi oimakkaas i oppilaan yleis ä yy y äisyy -
ä elämään ja myön eis ä yösken elyilmapii iä luokassa (Välijä -
i 2017). Noin 15 p osen ia suomalaisoppilais a koki PISA 2015
u kimuksessa sel ää ie aan uneisuu a omaan kouluyh eisöönsä
(Välijä i 2017). Usein ällaisen ilan een aus alla on nuo een koh-
dis u a kiusaaminen. Kiusaaminen koulussa oidaan nähdä las en
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
126
älisen sosiaalisen uen puu eena. Kiusaaminen käsi eenä on laa-
ja, ja se oidaan jakaa muun muassa sosiaaliseen, psyykkiseen se-
kä yysiseen ilmenemismuo oon. Kiusaaminen oidaan jakaa edel-
leen myös epäsuo aan ai suo aan kiusaamiseen (Hama us & Kaik-
konen 2011, Olweus 1992; Salmi alli 1998). Suo a kiusaaminen
on a oin a sanallis a ai uumiillis a agg essio a uh ia koh aan, kun
aas epäsuo a kiusaaminen ii aa uh in sosiaaliseen e is ämiseen.
Vaikka kiusaaminen on nykyisellään k iminalisoi ua, si ä apah uu
edelleen sys emaa ises i niin koulussa kuin muissakin ympä is öis-
sä. Olweus (1992, 14) mää i elee kiusaamisen seu aa as i: ”Yksi-
löä kiusa aan ai hän on kiusaamisen uh i, jos hän on ois u as i ai
pidempään al iina yhden ai useamman muun henkilön nega ii i-
sille eoille”. Välijä en (2017) mukaan noin neljännes PISA- u ki-
mukseen osallis uneis a suomalaisis a oppilais a on kokenu hen-
kis ä kiusaamis a ja noin joka kymmenes yysis ä kiusaamis a aina-
kin muu aman ke an uodessa. Suomessa nuo illa on kiusaamis-
kokemuksia mui a OECD-mai a enemmän. Runsaas i kiusaamis a
kokeneiden nuo en yh eenkuulu uuden unne kouluyh eisöönsä
on heikompaa ja yleinen yy y äisyys elämään huoma a as i ä-
häisempää kuin niillä nuo illa, jo ka koke a kiusaamisen ähäi-
seksi (Välijä i 2017).
Tu kimuskysymykse
Tämän u kimuksen a oi eena on a kas ella, minkälaisia sosiaa-
lis en kokemus en ala yhmiä PISA 2015 -aineis os a on löyde ä-
issä ja kuinka nämä ala yhmä e oa a oisis aan keskeis en PISA-
u kimuksessa ka oi e ujen muiden muu ujien suh een. Tu ki-
muksessa a kas ellaan seu aa ia u kimuskysymyksiä:
1) Millaisia sosiaalisen uen p o iilei a nuo illa on löyde ä issä
PISA 2015 aineis os a?
2) Missä mää in e i sosiaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e
e oa a oisis aan sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen,
yleisen elämän yy y äisyyden, poissaolojen mää än ja kodin
a allisuuden suh een?
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
127
3) Kuinka nuo en sosiaalisen uen p o iili aih ele a aluei ain
Suomessa?
Mene elmä
PISA 2015 -aineis o
PISA 15 - u kimuksen kohdejoukon muodos a a mi aus uonna 15
uo a äy ä ä oppilaa (Suomessa helmikuun 1999 ja ammikuun
2000 älillä syn ynee ). Suomessa ämän ikäluokan koko PISA 2015
- u kimuksessa oli noin 59 000 nuo a. Suomen PISA 2015 -mi aus
o eu e iin 168 koulussa, jois a u kimukseen osallis ui 5 882 oppi-
las a. Osallis uneis a noin 87 p osen ia oli 9.-luokkalaisia, noin 13
p osen ia 8.-luokkalaisia ja ajaa p osen i 7.-luokkalaisia.
Oppilaa as asi a es i ilaisuudessa sekä osaamis a mi aa iin
e ä oppimiseen ja osaamiseen lii y iin oppilaan aus aa ka oi a-
iin kysymyksiin. Oppilaan aus aa ka oi a assa oppilaskyselys-
sä ka oi e iin pe he aus an lisäksi oppilaan asen ei a, pe soonal-
lisuu a sekä oppimisympä is öä ku aa ia ekijöi ä. Vuoden 2015
PISA- u kimuksessa pääalueena oli luonnon ie ee , jo en myös
me ki ä ä osa oppilaskyselyssä ole is a kysymyksis ä lii yi ni-
menomaan asen eisiin luonnon ie eiden opiskelua koh aan. Kaikil-
le es iin osallis uneille laske iin luonnon ie eiden osaamis a ku-
aa a es ipis emää ä , mu a oppilaskyselyn yksi äis en as aus-
en puu umis en akia lopullisiin analyyseihin ämän a ikkelin ai-
hepii in osal a alikoi ui 5 338 oppilas a, jois a poikia oli 2698 ja
y öjä 2 640.
Sosiaaliseen ukeen ai uen puu eeseen
lii y ä muu uja
Koe un sosiaalisen uen p o iilien sel i ämiseen käy e iin neljää
oppilaskyselys ä löy y ää kysymyssa jaa, jo ka lii yi ä oppilaan
kokemiin oppimis a ja mo i aa io a uke iin ai heiken ä iin so-
siaalisiin suh eisiin. Kysymyssa ja käsi eli ä oppilaiden yh een-
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
128
kuulu uuden unne a kouluunsa, oppilaiden nega ii isia ope a-
jakokemuksia, oppilaiden kokemaa kiusaamis a sekä anhemmil a
saa ua ukea oppimiseen. Kysymyssa jois a muodos e iin eksplo a-
ii isen ak o ianalyysin a ulla e ikseen kullekin koe un sosiaalisen
uen osa-alueelle indeksi , joiden keskia o oli nolla ja keskihajon a
yksi. Yh eenkuulu uuden unne a a ioi iin kuudella äi ämällä,
joihin as a iin nelipo aisella as eikolla: äysin samaa miel ä, sa-
maa miel ä, e i miel ä ja äysin e i miel ä. Väi ämä oli a :
• Tunnen i seni ulkopuoliseksi ( ai sy jäy yneeksi) koulussa.
(käänne y)
• Saan helpos i ys ä iä koulussa.
• Tunnen kuulu ani kouluun.
• Koulussa oloni on ai aan unu ja unnen ole ani ää ässä
paikassa. (käänne y)
• Toise oppilaa un u a pi ä än minus a.
• Tunnen oloni koulussa yksinäiseksi. (käänne y)
Väi ämä seli i ä 59 p osen ia muodos e un ak o in aih e-
lus a, ja muodos e u ak o i seli i 55–67 p osen ia äi ämien
aih elus a.
Kodin ukea mi a iin neljällä äi ämällä, joihin as a iin neli-
po aisella as eikolla: äysin samaa miel ä, samaa miel ä, e i miel ä
ja äysin e i miel ä. Väi ämä oli a :
• Vanhempani o a kiinnos unei a koulunkäynnis äni.
• Vanhempani uke a kouluponnis elujani ja -saa u uksiani.
• Vanhempani uke a minua, kun minulla on aikeuksia kou-
lussa.
• Vanhempani kannus a a minua luo amaan i seeni.
Väi ämä seli i ä 76 p osen ia muodos e un ak o in aih e-
lus a. Muodos e u ak o i aas seli i 74–82 p osen ia äi ämien
aih elus a.
Suhde a oisiin oppilaisiin ku a iin kiusaamisen kokemuksiin
lii y illä äi ämillä, joi a oppilaskyselyssä oli kahdeksan. Väi ä-
missä nuo en uli a ioida, kuinka usein hän on kokenu kiusaami-
seen lii y iä asioi a koulussa iimeksi kuluneiden 12 kuukauden
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
135
ka e isuh eiden ole an kunnossa mu a apo oi a sel äs i mui a
enemmän ongelmia ope ajan kanssa. Ryhmä nime iin Hankala
ope ajasuhde - yhmäksi. Viimeinen yhmä (5 % aineis os a) oli
saadun sosiaalisen uen suh een heikoimmilla: älle yhmälle omi-
nais a oli e i yises i kiusa uksi uleminen mu a myös ähäinen ko-
din uki ja yh eenkuulu uuden unne kouluun. Ryhmä nime iin
Kiusa u - yhmäksi.
Sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen
elämän yy y äisyyden, poissaolojen mää än sekä kodin
a allisuuden yh eys sosiaalisen uen p o iileihin
Toisena u kimuskysymyksenä a kas el iin, missä mää in e i so-
siaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e e oa a oisis aan su-
kupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äi-
syyden, poissaolojen mää än ja kodin a allisuuden suh een sekä
missä mää in yhmien älise e o luonnon ie eiden osaamisessa,
elämän yy y äisyydessä, poissaolojen mää ässä sekä kodin a alli-
suudessa o a e ilaisia y öillä ja pojilla.
Ris iin aulukoinnin ulokse sukupuolen yh eydes ä sosiaalisen
uen p o iileihin on esi e y aulukossa 2.
Taulukko 2. Sukupuolen yh eys sosiaalisen uen p o iileihin.
Ryhmä
Hy ä
sosiaalise
suh ee
Ulkopuolise Vähäinen
kodin uki
Hankala
ope aja-
suhde
Kiusa u yh .
Ty ö n 1110 671 560 179 120 2640
so i e u
jäännös
5.1*** 4.6*** -4.0*** -8.1*** -1.3 49.5%
Poja n 950 544 697 364 143 2698
so i e u
jäännös
-5.1*** -4.6*** 4.0*** 8.1*** 1.3 50.5%
yh 2060 1215 1257 543 263 5338
36,8% 22,8% 23,5% 10,2% 4,9% 100%
Huom. *** p < .001.
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
136
Tulokse osoi i a ilas ollises i me ki se än sel än yh eyden
sukupuolen ja sosiaalisen p o iilin älillä (χ2 (4) = 97,63, p < ,001).
Ty ö oli a ilas ollises i me ki se äs i yliedus e uina Hy ä so-
siaalise suh ee - ja Ulkopuolise - yhmissä, kun aas poja oli a
näissä yhmissä aliedus e uina ( aulukko 2). Sen sijaan poja oli a
ilas ollises i me ki se äs i yliedus e uina Hankala ope ajasuhde-
ja Vähäinen kodin uki - yhmissä y öjen ollessa näissä yhmissä
aliedus e uina. Ryhmään Kiusa u kuuluminen oli y öille ja pojil-
le yh ä yypillis ä.
Yksisuun aisen a ianssianalyysin ulokse sosiaalisen uen p o-
iilien älisis ä e ois a luonnon iedon osaamisessa, elämän yy y-
äisyydessä, poissaolojen mää ässä sekä kodin a allisuudessa on
esi e y lähemmin aulukossa 3.
Taulukko 3. Ryhmien keskia o (keskihajonna suluissa) sekä yhmien älise
e o luonnon iedon osaamisessa, yleisessä elämän yy y äisyydessä, poissa-
olojen mää ässä sekä kodin a allisuudessa a ianssianalyysillä a kas el una.
Ryhmä 1
Hy ä
sosiaalise
suh ee
Ryhmä 2
Ulko-
puolise
Ryhmä 3
Vähäinen
kodin uki
Ryhmä 4
Hankala
ope aja-
suhde
Ryhmä 5
Kiusa u F d
1. Luonnon-
ie eiden
osaaminen
555.32a534.42b537.10b492.66c498.59c67.99*** 4, 5114
(1.92) (2.49) (2.45) (3.73) (5.34)
2. Yleinen
elämän
yy y äisyys
8.55a6.99b7.92c7.92c6.70b186.30*** 4, 5099
(0.04) (0.05) (0.05) (0.07) (0.11)
3. Poissa-
olojen
mää ä
-0.18a0.07b-0.07c0.37d0.35d45.60*** 4, 5070
(0.88) (0.99) (0.94) (1.16) (1.22)
4. Kodin
a allisuus
0.20a0.10b0.10b0.28a0.22ab 10.65*** 4, 5112
(0.02) (0.02) (0.02) (0.03) (0.04)
Huom. *** p < .001; yläindeksi a-e ku as a a ilas ollises i me ki se iä (p < .05) e oja yh-
mien älillä u ki a assa muu ujassa (saman yläindeksin omaa a yhmä ei ä e oa oi-
sis aan ilas ollises i me ki se äs i, e i indeksin omaa a yhmä e oa a oisis aan).
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
137
Tulokse aulukossa 3 osoi i a , e ä yhmään Hy ä sosiaali-
se suh ee kuulu a nuo e oli a luonnon ie eiden osaamisel aan
ilas ollises i me ki se äs i pa empia kuin muu . Tähän yhmään
kuulu a apo oi a myös ole ansa yy y äisempiä elämäänsä
kuin muu ja ole ansa poissa koulus a mui a ähemmän. Hy ä so-
siaalise suh ee - yhmään kuulu ien kodin a allisuus oli keski-
mää in suu empi kuin Ulkopuolise - ai Vähäinen kodin uki - yh-
miin kuulu illa. Ryhmä ei kui enkaan e onnu kodin a allisuuden
osal a Hankala ope ajasuhde- ja Kiusa u - yhmis ä.
Luonnon ie eiden osaaminen oli heikoin a Hankala ope aja-
suhde- ja Kiusa u - yhmiin kuulu illa. Näille kahdelle yhmälle
myös poissaolo oli a mui a yhmiä yypillisempiä. Kiusa u a-
po oi a elämän yy y äisyy ensä alhaisemmaksi kuin Hankala
ope ajasuhde - yhmään kuulu a , jo ka oli a suh eellisen yy y-
äisiä elämäänsä. Kiusa ujen a oin myös Ulkopuolise apo oi-
a mui a ähäisempää elämän yy y äisyy ä, aikka luonnon-
ie eiden osaamisen ja poissaolojen mää än suh een ase ui a kin
muiden yhmien älimaas oon. Kodin a allisuus oli ähäisin ä Ul-
kopuolise - ja Vähäinen kodin uki - yhmissä.
Sukupuolie ojen a kas elemiseksi edellisissä yh eyksissä eh-
iin seu aa aksi kullekin muu ujalle 2-suun ainen a ianssiana-
lyysi, jossa yhmän lisäksi seli ä äksi ekijäksi o e iin sukupuoli.
Tulokse osoi i a , e ä yhmien älise e o poissaolojen mää ässä
ai kodin a allisuudessa ei ä ollee iippu aisia sukupuoles a. Sen
sijaan luonnon ie eiden osaamisen (yhdys aiku us F(4, 5373) =
3,06, p < ,05) ja elämän yy y äisyyden (yhdys aiku us F(4, 5357)
= 7,51, p < ,001) kohdalla yhmän me ki ys oli e ilainen iippuen
nuo en sukupuoles a.
Kun sukupuolen me ki ys ä es a iin näiden muu ujien osal-
a e ikseen kussakin yhmässä, ha ai iin e ä Ulkopuolise -, Hy ä
sosiaalise suh ee -, Hankala ope ajasuhde- ja Kiusa u - yhmissä
y ö ja poja ei ä e onnee ilas ollises i me ki se äs i oisis aan
osaamisen asol aan. Sen sijaan Vähäinen kodin uki - yhmässä oli
e oja y öjen ja poikien älillä F(1, 1204) = 29,64, p < ,001): ä-
män yhmän y ö (Ka = 551,90, Kh = 78,75) pä jäsi ä luonnon-
ie eissä poikia (ka = 524,88, Kh = 90,66) pa emmin.
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
138
Elämän yy y äisyyden osal a jokaisessa yhmässä oli ha ai a-
issa sukupuolie o y öjen elämän yy y äisyyden ollessa kaikis-
sa yhmissä poikien as aa aa heikompaa. E o y öjen ja poikien
älillä elämän yy y äisyydessä oli kui enkin ähäisempi Kiusa u -
yhmässä (p < ,05) kuin muissa yhmissä (p < ,001).
Sosiaalisen uen alueellinen aih elu
Kolman ena u kimuskysymyksenä a kas elimme k iging-mene-
elmän a ulla si ä, kuinka nuo en sosiaalisen uen kokemus aih-
elee aluei ain Suomessa.
Ku ion 2 mukaan nuo en sosiaalisen uen p o iileissa oli löy-
de ä issä selkeää alueellis a aih elua. Hy ä sosiaalise suh ee
- yhmään kuuluneiden osuus aih elee älillä 30–38 p osen ia
pääosissa Suomea. Alle 30 p osen iosuuden aluei a on muu amia
e i puolilla maa a, mu a si ä as oin pääkaupunkiseudun ympä-
is öön, e i yises i sen länsiosiin, on keski yny alue, jossa kysei-
seen yhmään kuulu ia on sel äs i muu a Suomea enemmän, ei-
lus i yli 40 p osen ia oppilais a. Kaiken kaikkiaan kyseisen muu -
ujan alueellinen aih elu äli koko Suomessa oli 26–46 p osen ia
oppilais a.
Seu aa aksi suu impaan, ähäinen kodin uki - yhmään, kuu-
lu ien alueellinen aih elu yli Suomen oli 13–28 p osen ia oppi-
lais a. Kyseisen yhmän p o iili poikkesi hy ä sosiaalise suh ee
- yhmän p o iilis a ainoas aan kodis a saadun ähäisemmän uen
pe us eella. Eni en ähän yhmään kuulu ia oppilai a – noin nel-
jännes kaikis a – oli Pohjois-Ka jalas a Pohjois-Sa on kau a Kes-
ki-Pohjanmaalle ulo u alla yöhykkeellä, ja äs ä koko Lappiin le-
i äy y ällä alueella, pois lukien Oulun seu u. Pienin osuus kysei-
seen yhmään kuulu ia oppilai a oli pääkaupunkiseudulla ja i äi-
sellä Uudellamaalla. Yleises i E elä- ja Lounais-Suomessa oli ähän
yhmään kuulu ia oppilai a keskimää in ähemmän kuin I ä- ja
Pohjois-Suomessa.
Kolmanneksi suu imman yhmän, ulkopuolise , alueellinen
aih elu äli oli 15–29 p osen ia yli Suomen. Suu imma alueelli-
se osuude ähän yhmään kuulu ia oli Ah enanmaalla sekä yö-
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
139
hykkeellä Pohjois-Ka jalas a Kainuun kau a Me i-Lappiin. Vähi-
en ähän yhmään kuulu ia oli Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä
pääkaupunkiseudulla ja sen ympä is össä.
Eni en oppilai a, jo ka koki a heillä ole an hankala ope aja-
suhde, oli Keski-Suomes a Lounais-Suomen kau a Ah enanmaalle
kulke alla alueella sekä Pohjois-Pohjanmaan e elä- ja pääkaupun-
kiseudun i äosissa. Laajemmin a kas el una, selkeäs i pienempi
osuus kyseiseen yhmään kuulu ia oli I ä-Suomessa, Pohjois-Ka -
Ku io 2
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
140
jalas a Lappiin kulke alla yöhykkeellä. Alueellisen aih elun ä-
li oli samanlais a kuin ulkopuolise - yhmässä, 15–29 p osen ia op-
pilais a.
Pienimmässä, kiusa ujen yhmässä, oli suh eellises i eni en op-
pilai a pohjoisosassa Lappia sekä Ah enanmaalla. Pääsään öises i
Suomessa kiusa ujen yhmään kuului alla 5 p osen ia oppilais a,
ja ähi en hei ä oli – alle 3,5 p osen ia – pääkaupunkiseudun län-
siosissa sekä Oulus a e elään ole alla alueella. Pahimmillaan kiu-
sa ujen yhmään kuului alueellises i jopa 10 p osen ia oppilais a.
Pohdin a
Sosiaalinen uki, jo a nuo i kokee, on monimuo ois a, ja sen aiku-
uksien ulkin a ei ole yksinke ais a. Esime kiksi kodin a allisuu-
een lii y illä aus a ekijöillä oi joissain paikoin olla ah empi
yh eys nuo en koulumenes ykseen kuin oisissa ympä is öissä
(Ha ju-Luukkainen ym. 2017; Ha ju-Luukkainen & Ve en an a
2014, 2013; Ve en an a & Ha ju-Luukkainen 2013). Mone kodin
ja yksilön aus a ekijä a aa a nuo ille mahdollisuuksia e ilaisiin
sosiaalisiin e kos oihin, jo ka puoles aan ie yjä ie o ai oja uo -
amalla oi a hyödy ää nuo a e i a oin elämän e i osa-alueilla.
Tässä u kimuksessa olemme a kas ellee lähemmin ain nii ä so-
siaalisen uen ilmenemismuo oja, joi a PISA- u kimuksessa a ioi-
iin a kemmin. Nämä ajoi u a koulus a sekä kodis a saa a aan
ukeen ai niissä esiin y iin puu eisiin.
Ensimmäisessä u kimuskysymyksessä kysy iin, millaisia so-
siaalisen uen p o iilei a nuo illa on löyde ä issä PISA 2015 -ai-
neis os a. Tässä u kimuksessa jaoimme PISA 2015 - u kimukseen
osallis unee nuo e (5 338) ii een e i yhmään hie a kkis a klus-
e ianalyysia käy äen heidän kokemansa sosiaalisen uen mukaan
( aulukko 4). Nämä iisi nuo en yhmää oli a : hy ä sosiaalise
suh ee , ähäinen kodin uki, ulkopuolise , hankala ope ajasuhde
ja kiusa u . Toisena u kimuskysymyksenä kysyimme, missä mää in
e i sosiaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e e oa a oisis aan
sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äi-
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
141
syyden, poissaolojen mää än ja kodin a allisuuden suh een. Näis-
ä uloksis a on esi e y yh een e o aulukossa 4.
Tulos en mukaan suu in joukko PISA 2015 - u kimukseen osal-
lis uneis a nuo is a (39 %) kuului yhmään hy ä sosiaalise suh-
ee . Tässä yhmässä oli y öjä ilas ollises i me ki se äs i enem-
män kuin poikia, luonnon ie eiden osaaminen oli ah in a, nuo e
oli a yy y äisimpiä elämään, heillä oli ähi en poissaoloja kou-
lus a sekä heidän ko iensa a allisuus oli suu i. Seu aa aksi suu in
oli yhmä, jossa nuo illa oli ähäinen kodin uki (24 %). Tässä yh-
mässä poikia oli ilas ollises i me ki se äs i enemmän, ja myös pe -
heiden a allisuus ja kul uu inen pääoma oli a pienimmä . Tämä
Taulukko 4. Yh een e o u kimus uloksis a
Ryhmä %-
osuus
Sukupuoli Luonnon-
ie eiden
osaaminen
Tyy y äisyys
elämään
Poissa-
olojen ja
myöhäs e-
lyiden
mää ä
Kodin
a allisuus
Suu in mää-
ä oppilai a
Suomessa
Hy ä
sosiaalise
suh ee
39 Ty öjä
enemmän
Pa as
osaaminen
Suu in yy y-
äisyys elä-
mään
Vähi en
poissa-
oloja
Suu i
a allisuus
Pääkaupunki-
seudun länsi-
osa
Vähäinen
kodin uki
24 Poikia
enemmän
Keski ason
osaaminen
Suh eellisen
suu i yy y-
äisyys
Vähi en
poissa-
oloja
Vähäisin
a allisuus
Pohjois-Ka ja-
las a Pohjois-
Sa on kau a
Keski-Pohjan-
maalle ulo -
u alla yö-
hykkeellä ja
Lappi poislu-
kien Oulu
Ulko-
puolise
23 Ty öjä
enemmän
Keski ason
osaaminen
Vähäinen yy-
y äisyys elä-
mään
Jonkin
e an
poissa-
oloja
Vähäisin
a allisuus
Ah enanmaa,
Pohjois-Ka ja-
las a Kainuun
kau a Me i-
Lappiin kulke-
a yöhyke
Hankala
ope aja-
suhde
10 Poikia
enemmän
Heikoin
osaaminen
Suh eellisen
suu i yy y-
äisyys
Eni en
poissa-
oloja
Suu in
a allisuus
I ä-Suomessa,
Pohjois-Ka ja-
las a Lappiin
kulke a yö-
hyke
Kiusa u 5 Ty öjä ja
poikia yh ä
paljon
Heikoin
osaaminen
Vähäisin yy-
y äisyys elä-
mään
Eni en
poissa-
oloja
Suu i
a allisuus
Lapin Pohjois-
osa sekä Ah-
enanmaa
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
142
yhmä oli ainoa, jossa poikien ja y öjen luonnon ie eiden pis e-
e o oli ilas ollises i me ki se ä, 27 pis e ä y öjen hy äksi. Ryh-
mä nuo ia, jo ka mää i el iin ulkopuolisiksi, oli myös koh uulli-
sen iso. Siihen kuului kaikkiaan 23 p osen ia nuo is a. Tässä yh-
mässä y öjä oli ilas ollises i me ki se äs i poikia enemmän, yh-
mään kuulu illa oli ähäinen yy y äisyys elämään ja ähäisin ko-
din a allisuus. Hankalaa ope ajasuhde a koki 10 p osen ia nuo-
is a. Tässä yhmässä oli ilas ollises i me ki se äs i enemmän poi-
kia kuin y öjä, heillä oli kiusa ujen ohella heikoin luonnon ie ei-
den osaaminen ja eni en poissaoloja, mu a äs ä huolima a he oli-
a suh eellisen yy y äisiä elämään. Kiusa uja oli aineis os a noin
5 p osen ia. Tässä yhmässä esiin yi yh ä paljon y öjä ja poikia,
luonnon ie eiden osaaminen oli heikkoa, heillä oli eni en poissa-
oloja sekä he oli a ähi en yy y äisiä elämään.
Ty öjen ja poikien älinen luonnon ie eiden keskimää äinen
pis e-e o (19 pis e ä y öjen hy äksi) seli yy ämän u kimuksen
mukaan me ki ä äl ä osal aan sillä, e ä ähän kodin ukea saa-
ien yhmässä poikien pis emää ä on ilas ollises i y öjä heikom-
pi ja poikien osuus ässä yhmässä on y öjen osuu a suu empi.
Lisäksi pis e-e oa seli ää se, e ä heikompia pis emää iä saanei-
den, hankala ope ajasuhde - yhmän oppilaiden, joukossa on suh-
eellises i enemmän poikia kuin y öjä, ja as aa as i hy in me-
nes yneessä hy ä sosiaalise suh ee - yhmässä on y öenemmis-
ö.
Viimeiseksi kysyimme, kuinka nuo en sosiaalisen uen p o ii-
li aih ele a aluei ain Suomessa. Ryhmien suh eellis en osuuk-
sien alueellis a aih elua Suomessa ku a iin k iging-mene elmän
a ulla. Näiden alueellis en ulos en a ulla oi iin ode a Ah enan-
maalla olleen suh eellisen unsaas i oppilai a, joi a kiusa iin, jo -
ka unsi a i sensä ulkopuolisiksi ja joilla oli hankala ope ajasuh-
de. Lapissa aas oli unsaas i kiusa uja sekä oppilai a, jo ka koki a
saa ansa ko oa ain ähän ukea. Pohjois-Ka jalassa oli unsaas i
ko oa ähän ukea saa ia sekä i sensä ulkopuolisiksi koke ia op-
pilai a. Sen sijaan keskimää in posi ii isempina näy äy y ä pää-
kaupunkiseu u ja e i yises i sen länsiosa , joissa oli unsaas i oppi-
lai a, joilla oli hy ä sosiaalise suh ee ja joi a kiusa iin suh eelli-
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
143
sen ähän. Heis ä keskimää äis ä ha emma myös unsi a i sensä
ulkopuolisiksi ja heissä oli ähi en oppilai a, jo ka koki a ain ä-
häis ä kodin an amaa ukea. Samankal aisena posi ii isena aluee-
na oidaan nähdä Vaasan ympä is ö, jossa oli keskimää äis ä enem-
män oppilai a, jo ka kuului a hy ä sosiaalise suh ee - yhmään,
sekä keskimää äis ä ähemmän oppilai a, jo ka kuului a ulkopuo-
lis en ai ope ajasuh een hankalaksi koke ien yhmään. PISA-ai-
neis o ei kui enkaan juu ikaan a joa sellais a mi a ua ie oa, jo-
a oi aisiin käy ää seli ämään näi ä alueellisia e oja e i yhmien
paino uksien älillä.
Mone u kimukse o a osoi anee , e ä ko oa saa a a uki
koulunkäynnille on me ki yksellis ä nuo en oppimis ulos en kan-
nal a (Hill & Tyson 2009; Lee & Bowen 2006; Välijä i 2017). Näin
ollen onkin huoles u a aa, e ä joka neljäs nuo i sijoi ui yhmään,
jossa nuo en i sensä a ioimana oli ain ähäis ä kodin ukea. Suu-
in osa näis ä nuo is a oli poikia. E i yisen paljon poikia löy yi
myös yhmäs ä, jossa nuo e koki a jonkin ai jo kin ope ajasuh-
eensa haas a iksi. Tämä sii äkin huolima a, e ä usea u kimuk-
se o a osoi anee ope ajan oolin ole an keskeinen ekijä on-
nis uneessa ope uksessa (Rasku-Pu onen ym. 2003; Vi a & Lin u-
nen 2012) sekä ekijä, joka heijas uu oppilaan kouluun sopeu umi-
seen (Bake , G an & Mo lock 2008; Pian a & S uhlman 2004) ja
sen myö ä oppimis uloksiin (Ham e & Pian a 2001, 2005; Välijä -
i 2017). Syy ä onkin kysyä, miksi niin mone nuo e koke a kou-
lus a ja ko oa saamansa uen ähäiseksi, ja oidaanko ähän koke-
mukseen aiku aa.
Yksi mahdollinen keino aiku aa nuo en kokemuksiin on an-
hempien ja kodin uen me ki yksen iedos aminen koulussa ja ko-
ona sekä anhempien ak ii inen osallis aminen koulun oimin-
aan. Uudessa pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa
anhempien kanssa eh ä än yh eis yön me ki ys ä on ko os e u
aikaisempaa enemmän (Ope ushalli us 2014). Onkin mahdollis a,
e ä koulu pys y ä kas a issa mää in aiku amaan nuo en ko-
kemuksiin ah is amalla anhempien kanssa eh ä ää yh eis yö ä
sekä anhempien käsi ys ä omas a oolis aan koulu yön ukijoina.
Toinen mahdollinen a ain muu okseen löy yy ope ajis a i ses ään.
Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema …
144
Ope ajan on ä keä iedos aa oma oolinsa ope aja-oppilassuh-
een muodos umisessa sekä py kiä ak ii ises i omalla oiminnal-
laan muu amaan ä ä suhde a posi ii isemmaksi. Tä ä oidaan pi-
ää e i yisen ä keänä siksi, e ä oppilaan nega ii iseksi kokemalla
suh eella näy äisi ole an yh eys nuo en oppimis uloksiin ja pois-
saoloihin koulus a. Ope aja-oppilas uo o aiku ussuh een myön-
eisellä muu oksella oikin olla kauaskan oisia aiku uksia nuo en
ule aan elämään.
Suomalainen koulu uspoli iikka on pe in eises i ko os anu so-
siaalis a oikeudenmukaisuu a sekä asa-a oisia koulu usmahdol-
lisuuksia (Ha ju-Luukkainen ym. 2016; Kalalah i 2012; Ka hunen
& Uusi alo 2017). Kui enkin ämän u kimuksen mukaan kodin ä-
häisempi a allisuus näy äisi ole an yh eydessä haas a iin sosiaa-
lisiin p o iileihin ku en oppilaan kokemaan ähäiseen kodin ukeen
sekä ulkopuolisuuden un eeseen koulussa. Kaikkiaan 47 p osen -
ia ämän u kimuksen nuo is a kuului näihin kah een yhmään.
Sii ä huolima a, e ä Suomessa a allisuudella on ainakin ielä
ois aiseksi ollu melko ähäinen yh eys oppilaan oppimis uloksia
(OECD 2010, 2013; Ka hunen & Uusi alo 2017), oi nuo en ko-
kemuksella kodin heikois a esu sseis a olla älillinen yh eys myös
muihin elämänalueisiin. Koska suomalainen koulu uspoli iikka ko-
os aa sosiaalis a oikeudenmukaisuu a, on syy ä näiden u kimus-
ulos en alossa kysyä, millaisia oppimis uloksia laajempia aiku-
uksia nuo en kokemuksilla kodin a allisuudes a oi olla ja mil-
laisia aiku uksia näillä kokemuksilla oi olla yh eiskunnallises i
nuo en myöhemmin ekemien alin ojen kannal a. Tuloksia ulki -
aessa on kui enkin syy ä huoma a, e ä yhden löyde yn haas a an
p o iilin – hankala ope ajasuhde – kohdalla kodin a allisuus oli
monia mui a yhmiä suu empaa. Tulos ke onee sii ä, e ä haas ee
sosiaalisissa suh eissa o a monimuo oisia, ei ä kä suinkaan aina
lii y kodin alhaiseen a allisuu een.
PISA 2015 - u kimuksessa noin 15 p osen ia nuo is a koki kiu-
saamis a. Suomessa nuo illa on enemmän kiusaamiskokemuksia
kuin muissa OECD-maissa keskimää in. Tämä on huoles u a aa,
sillä kiusaamiskokemukse aiku a a yleises i nuo en kokemaan
yh eenkuulu uuden un eeseen sekä elämän yy y äisyy een (Väli-
Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a
