Sosiaaliset suhteet koulunkäynnissä vahvuutena ja haasteena - nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena - nuo en kokema sosiaalinen uki ko ona ja koulussa © Ki joi aja & Suomen kas a us ie eellinen seu a, 2018. Published e sion Ha ju-Luukkainen, Heidi; Aunola, Kaisa; Ve en an a, Jouni Ha ju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Ve en an a, J. (2018). Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena - nuo en kokema sosiaalinen uki ko ona ja koulussa. In J. Rau opu o, & K. Juu i (Eds.), PISA pin aa sy emmäl ä : PISA 2015 Suomen pää apo i (pp. 121-149). Suomen kas a us ie eellinen seu a. Kas a usalan u kimuksia, 77. h p://u n. i/URN:ISBN:978- 952-5401-82-0 2018 Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 5. Sosiaalise suh ee koulun- käynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema sosiaalinen uki ko ona ja koulussa PISA 2015 - ulos en alossa Johdan o Ensimmäinen PISA- u kimus o eu e iin uonna 2000, jonka jäl- keen se on o eu e u joka kolmas uosi pääa ioin ialuei a luku- ai oa, luonnon ie ei ä ja ma ema iikkaa aihdellen. PISA- u ki- muksen a oi eena on as a a kysymykseen, kuinka 15- uo iaa nuo e osaa a e siä, so el aa sekä uo aa ie oa e ilais en ongel- ma ilan eiden a kaisemiseksi, e i yises i pääa ioin ialueen osal a. PISA 2015 - u kimuksessa pääa ioin ialueena oli luonnon ie ee . Pääa ioin ialueen osaamisen lisäksi PISA- u kimus uo aa myös paljon ie oa nuo en asen eis a ja uskomuksis a koulua koh aan, koulus a ja kodis a saa a as a ues a sekä nuo en ys ä yyssuh- eis a. Näin ollen PISA a joaa mahdollisuuden a kas ella myös 122 nuo en kokemuksia saamas aan sosiaalises a ues a sekä näiden kokemus en yh ey ä oppimis uloksiin. (Ve en an a ym. 2016.) Sosiokul uu ises a näkökulmas a a kas el aessa nuo en kou- lunkäyn iin lii y iin asen eisiin ja edelleen oppimis uloksiin ai- ku a a niin koulun ja pe heen sisäise mik o asoise kuin laajem- ma yh eiskunnallise mak o asoise kin uo o aiku ussuh ee (Ka- lalah i 2012). Esime kiksi oppilaan asen ee ja uskomukse koulua koh aan ei ä sii y pelkäs ään uo o aiku uksessa pe heen, ope - ajien ja ys ä ien kanssa (Pesu, Vilja an a, Aunola 2016; Pesu, Au- nola, Vilja an a & Nu mi 2016), aan niihin aiku aa myös muun muassa kokemus sii ä, kuinka ympä öi ä yh eiskun a a o aa koulu us a (Kalalah i 2012). On myös syy ä huomioida, e ä uo- o aiku ussuh eiden ja e i sosiaalisen uen läh eiden aiku us nuo- en koulumenes ykseen ja elämään oi aihdella ikä aihees a ai elämän ilan ees a oiseen. Esime kiksi Be neliuksen ja Kauppisen (2011) mukaan nuo illa lapsilla pe heympä is ön yh eys oppimis- uloksiin on me ki yksellisin ä, kun aas myöhemmässä aiheessa, lapsen a uessa, ys ä ien me ki ys ko os uu. Tämän a ikkelin a oi eena on a kas ella lähemmin nuo - en kokemuksia ko oa ja koulus a saamas aan sosiaalises a ues- a sekä ämän koe un sosiaalisen uen yh ey ä PISA- u kimuk- sen a ioinnin koh eena olleeseen luonnon iedon osaamiseen se- kä yleiseen elämän yy y äisyy een, poissaolojen mää ään ja ko- din a allisuu een. Ta kemmin mää i el ynä a oi eena on a kas- ella si ä, minkälaisia sosiaalis en kokemus en ala yhmiä aineis- os a on löyde ä issä, kuinka nämä yhmä e oa a oisis aan su- kupuolen, luonnon ie eellisen osaamisen, elämän yy y äisyyden, poissaolojen ja myöhäs elyiden sekä kodin a allisuuden suh een sekä kuinka sosiaalisen uen kokemukse aih ele a aluei ain Suomessa. Ko oa ja koulus a saa a a sosiaalinen uki Koe u sosiaalinen uki on monimuo ois a. Tässä u kimuksessa a kas elemme lähemmin kui enkin ain nii ä sosiaalisen uen ai Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 123 uen puu een kokemuksia, joi a PISA-aineis on a ulla oidaan a kemmin a ioida. Nämä ajoi u a kodis a ja koulus a saa a- aan ukeen. Kodin a joama sosiaalinen uki ai uen puu e Kodin sosiaalisella, aloudellisella ja kul uu isella pääomalla ie- de ään ole an me ki ys ä nuo en oppimis ulos en kannal a. Suo- malainen koulu uspoli iikka on pe in eises i ko os anu sosiaa- lis a oikeudenmukaisuu a sekä asa-a oisia koulu usmahdolli- suuksia (Ha ju-Luukkainen, Ve en an a, Ouak im-Soi io & Be - nelius 2016; Kalalah i 2012; Ka hunen & Uusi alo 2017). Kansain- älise oppimis ulokse sekä Suomen asa-a ois umiskehi ykses ä ehdy analyysi o a myös osoi anee ämän koulu uspoli iikan linjauksen uo aneen ulos a, ja koulujen älise oppimis ulos en e o o a ielä ois aiseksi ollee Suomessa maailman pienimpiä (OECD 2010; 2013; Ka hunen & Uusi alo 2017). Suomessa koulu- uksen pe iy y yys ja pe heen aus an aiku ukse oppilaan kou- lumenes ykseen o a ois aiseksi ollee ähäisiä. PISA 2012 - ulos- en mukaan noin yhdeksän p osen ia suomenkielis ä koulua käy- ien oppilaiden ma ema iikan osaamisen aih elus a seli yi pe - heiden sosioekonomisella ja kul uu isella pääomalla (Ha ju-Luuk- kainen, Nissinen, S ol & Ve en an a 2014). PISA 2015 Ensi ulok- se an a a kui enkin ii ei ä sii ä, e ä pe heen sosioekonomisen ason yh eys oppimis uloksiin Suomessa olisi kas amassa. Luon- non ie eellisen osaamisen yh eys pe heen sosioekonomisen asoon oli uonna 2015 noussu jo hieman OECD-maiden keskia on ylä- puolelle (Ve en an a ym. 2016). Kansain älises i a kas el una i- lanne on kui enkin hieman oisenlainen. Beh oui ja Nee gaa din (2016) mukaan sosioekonominen ja kul uu inen pääoma seli - ää suu en osan nuo en oppimis ulos en aih elus a kansain äli- sissä u kimuksissa. Esime kiksi PISA 2012 - u kimuksessa OECD- maissa oppilaiden sosioekonominen ja kul uu inen pääoma se- li i keskimää in noin 13 p osen ia oppilaiden älises ä oppimis- ulos en aih elus a ma ema iikassa (Ha ju-Luukkainen, Nissinen, S ol ym. 2014). Sen lisäksi, e ä e i maiden älillä on löyde ä issä Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 124 aih elua sosioekonomisen ja kul uu isen pääoman aiku ukses a nuo en oppimis uloksiin, myös maiden sisällä on alueellis a aih- elua. (Ha ju-Luukkainen ym. 2017; Ha ju-Luukkainen & Ve en- an a 2013, 2014; Ve en an a & Ha ju-Luukkainen 2013). Vaih- elu näy äy yy keskimää in sellaisena, e ä pe heiden sosioekono- minen ja kul uu inen pääoma on suu empaa kaupungeissa ja ä- häisempää kaupunkialueiden ulkopuolella. Tämä kaupunkialuei- den oppilaiden suu empi sosioekonominen ja kul uu inen pääoma seli ää osal aan, miksi maaseu ujen oppilaiden oppimis ulokse o a keskimää in heikompia. Se, kuinka paljon pe heen sosioeko- nominen ja kul uu inen pääoma aiku aa oppilaan koulumenes- ykseen Suomessa, ei kui enkaan ole akio. Esime kiksi ie yillä alueilla Suomessa pe heen aus a aiku aa ah emmin nuo en oppimis uloksiin kuin jollain oisella alueella (Ha ju-Luukkainen & Ve en an a 2013, 2014). Ta kempia syi ä ähän ilmiöön ei ole sel i e y. Pe heiden sosioekonominen ja kul uu inen pääoma on kui enkin ain yksi monimu kaises i nuo en oppimis uloksiin ai- ku a is a ko iin lii y is ä aus a ekijöis ä. Esime kiksi Välijä en (2017) mukaan pe heen sosioekonomisen ja kul uu isen aus an me ki ys anhempien kiinnos ukselle oman lapsen oppimis a ja sille anne ua ukea koh aan on Suomessa oimakkaampaa kuin muissa OECD-maissa keskimää in. Myös se, kuinka pe hee suh au u a koulunkäyn iin ja a o a- a si ä, on me ki yksellis ä. Tu kimus en mukaan sosioekonomis- a aus aa olennaisempia ekijöi ä lapsen oppimisessa o a kin pe - heen sisäiseen uo o aiku ukseen ja anhemmuu een lii y ä e- kijä (Jonsson 2001; Lee & Bowen 2006; Pome an z, G olnick & P ice 2005). Myös kodissa ä keinä pide y a o näy äisi ä sii - y än lapsille anhempien äli yksellä: Koulunkäyn iin myön ei- ses i suh au u ien anhempien lapse oppi a ja iih y ä koulussa pa emmin kuin lapse , joiden ko oa as aa aa a os us a ei löydy (Hill & Tyson 2009). Myös kuinka paljon anhemma luke a lap- silleen ja osallis u a heidän koulu ukseensa on me ki yksellis ä (Kä meniemi & Aunola 2014). Tu kimus en mukaan anhem pien koulu us aus a pi ää sisällään ie oa ja osaamis a, jo ka sii y ä anhemman an aman iedon ja uen kau a nuo en oppimis ulok- Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 125 siin (Hill & Tyson 2009; Lee & Bowen 2006; Pome an z ym. 2005). Suomessa iimeisimmän PISA 2015 -a ioinnin mukaan enemmis- ö oppilais a kokee anhempiensa uke an opiskeluaan ah as i (Välijä i 2017). Koulun a joama sosiaalinen uki ai uen puu e Ope ajan ooli on me ki ä ä oppimisen ja e i yises i sen laadun kannal a (Rasku-Pu onen, E eläpel o, A aja & Häkkinen 2003). Ope ajien ja oppilaiden älisiä suh ei a on u ki u laajas i. Vi a ja Lin unen (2012) näke ä ope aja-oppilassuh ee keskeisenä e- kijänä onnis uneessa ope uksessa ja oppimisessa, mu a myös nuo- en muun kehi yksen kannal a. Ope ajil a a i aan hy iä uo o- aiku us ai oja näiden suh eiden luomiseen sekä ylläpi ämiseen. Pa haimmillaan onnis unu uo o aiku ussuhde oppilaan ja ope - ajan älillä ukee opiskel a an aineen sy ällis ä ymmä ämis ä. Lukuisissa u kimuksissa on ha ai u oppilaiden ja ope ajan älis- en suh eiden laadun ole an yh eydessä niin oppilaiden kouluun sopeu umiseen (Bake , G an & Mo lock 2008; Pian a & S uhlman 2004) kuin myös oppimis ulos en asoon (Ham e & Pian a 2001, 2005; Välijä i 2017). Välijä i (2017) on a kas ellu lähemmin myös ope ajien ja oppilaiden älis en suh eiden jakaumia Suo- men PISA 2015 -aineis os a. Tässä aineis ossa noin iidennes op- pilais a koki ope ajan osoi aman uen ähäiseksi omalle oppimi- selle. Koe un uen mää ä oli kui enkin Suomessa ko keampaa kuin OECD-maissa keskimää in. Huoma a aa on, e ä oppilaan ko- kemus ope ajan epäoikeudenmukaisuudes a heijas ui Suomessa mui a OECD-mai a oimakkaammin oppilaan menes ymiseen PISA- u kimuksessa. Ope aja-oppilassuh een lisäksi ah a yh eenkuulu uuden un- ne kouluun ennakoi oimakkaas i oppilaan yleis ä yy y äisyy - ä elämään ja myön eis ä yösken elyilmapii iä luokassa (Välijä - i 2017). Noin 15 p osen ia suomalaisoppilais a koki PISA 2015 u kimuksessa sel ää ie aan uneisuu a omaan kouluyh eisöönsä (Välijä i 2017). Usein ällaisen ilan een aus alla on nuo een koh- dis u a kiusaaminen. Kiusaaminen koulussa oidaan nähdä las en Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 126 älisen sosiaalisen uen puu eena. Kiusaaminen käsi eenä on laa- ja, ja se oidaan jakaa muun muassa sosiaaliseen, psyykkiseen se- kä yysiseen ilmenemismuo oon. Kiusaaminen oidaan jakaa edel- leen myös epäsuo aan ai suo aan kiusaamiseen (Hama us & Kaik- konen 2011, Olweus 1992; Salmi alli 1998). Suo a kiusaaminen on a oin a sanallis a ai uumiillis a agg essio a uh ia koh aan, kun aas epäsuo a kiusaaminen ii aa uh in sosiaaliseen e is ämiseen. Vaikka kiusaaminen on nykyisellään k iminalisoi ua, si ä apah uu edelleen sys emaa ises i niin koulussa kuin muissakin ympä is öis- sä. Olweus (1992, 14) mää i elee kiusaamisen seu aa as i: ”Yksi- löä kiusa aan ai hän on kiusaamisen uh i, jos hän on ois u as i ai pidempään al iina yhden ai useamman muun henkilön nega ii i- sille eoille”. Välijä en (2017) mukaan noin neljännes PISA- u ki- mukseen osallis uneis a suomalaisis a oppilais a on kokenu hen- kis ä kiusaamis a ja noin joka kymmenes yysis ä kiusaamis a aina- kin muu aman ke an uodessa. Suomessa nuo illa on kiusaamis- kokemuksia mui a OECD-mai a enemmän. Runsaas i kiusaamis a kokeneiden nuo en yh eenkuulu uuden unne kouluyh eisöönsä on heikompaa ja yleinen yy y äisyys elämään huoma a as i ä- häisempää kuin niillä nuo illa, jo ka koke a kiusaamisen ähäi- seksi (Välijä i 2017). Tu kimuskysymykse Tämän u kimuksen a oi eena on a kas ella, minkälaisia sosiaa- lis en kokemus en ala yhmiä PISA 2015 -aineis os a on löyde ä- issä ja kuinka nämä ala yhmä e oa a oisis aan keskeis en PISA- u kimuksessa ka oi e ujen muiden muu ujien suh een. Tu ki- muksessa a kas ellaan seu aa ia u kimuskysymyksiä: 1) Millaisia sosiaalisen uen p o iilei a nuo illa on löyde ä issä PISA 2015 aineis os a? 2) Missä mää in e i sosiaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e e oa a oisis aan sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äisyyden, poissaolojen mää än ja kodin a allisuuden suh een? Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 127 3) Kuinka nuo en sosiaalisen uen p o iili aih ele a aluei ain Suomessa? Mene elmä PISA 2015 -aineis o PISA 15 - u kimuksen kohdejoukon muodos a a mi aus uonna 15 uo a äy ä ä oppilaa (Suomessa helmikuun 1999 ja ammikuun 2000 älillä syn ynee ). Suomessa ämän ikäluokan koko PISA 2015 - u kimuksessa oli noin 59 000 nuo a. Suomen PISA 2015 -mi aus o eu e iin 168 koulussa, jois a u kimukseen osallis ui 5 882 oppi- las a. Osallis uneis a noin 87 p osen ia oli 9.-luokkalaisia, noin 13 p osen ia 8.-luokkalaisia ja ajaa p osen i 7.-luokkalaisia. Oppilaa as asi a es i ilaisuudessa sekä osaamis a mi aa iin e ä oppimiseen ja osaamiseen lii y iin oppilaan aus aa ka oi a- iin kysymyksiin. Oppilaan aus aa ka oi a assa oppilaskyselys- sä ka oi e iin pe he aus an lisäksi oppilaan asen ei a, pe soonal- lisuu a sekä oppimisympä is öä ku aa ia ekijöi ä. Vuoden 2015 PISA- u kimuksessa pääalueena oli luonnon ie ee , jo en myös me ki ä ä osa oppilaskyselyssä ole is a kysymyksis ä lii yi ni- menomaan asen eisiin luonnon ie eiden opiskelua koh aan. Kaikil- le es iin osallis uneille laske iin luonnon ie eiden osaamis a ku- aa a es ipis emää ä , mu a oppilaskyselyn yksi äis en as aus- en puu umis en akia lopullisiin analyyseihin ämän a ikkelin ai- hepii in osal a alikoi ui 5 338 oppilas a, jois a poikia oli 2698 ja y öjä 2 640. Sosiaaliseen ukeen ai uen puu eeseen lii y ä muu uja Koe un sosiaalisen uen p o iilien sel i ämiseen käy e iin neljää oppilaskyselys ä löy y ää kysymyssa jaa, jo ka lii yi ä oppilaan kokemiin oppimis a ja mo i aa io a uke iin ai heiken ä iin so- siaalisiin suh eisiin. Kysymyssa ja käsi eli ä oppilaiden yh een- Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 128 kuulu uuden unne a kouluunsa, oppilaiden nega ii isia ope a- jakokemuksia, oppilaiden kokemaa kiusaamis a sekä anhemmil a saa ua ukea oppimiseen. Kysymyssa jois a muodos e iin eksplo a- ii isen ak o ianalyysin a ulla e ikseen kullekin koe un sosiaalisen uen osa-alueelle indeksi , joiden keskia o oli nolla ja keskihajon a yksi. Yh eenkuulu uuden unne a a ioi iin kuudella äi ämällä, joihin as a iin nelipo aisella as eikolla: äysin samaa miel ä, sa- maa miel ä, e i miel ä ja äysin e i miel ä. Väi ämä oli a : • Tunnen i seni ulkopuoliseksi ( ai sy jäy yneeksi) koulussa. (käänne y) • Saan helpos i ys ä iä koulussa. • Tunnen kuulu ani kouluun. • Koulussa oloni on ai aan unu ja unnen ole ani ää ässä paikassa. (käänne y) • Toise oppilaa un u a pi ä än minus a. • Tunnen oloni koulussa yksinäiseksi. (käänne y) Väi ämä seli i ä 59 p osen ia muodos e un ak o in aih e- lus a, ja muodos e u ak o i seli i 55–67 p osen ia äi ämien aih elus a. Kodin ukea mi a iin neljällä äi ämällä, joihin as a iin neli- po aisella as eikolla: äysin samaa miel ä, samaa miel ä, e i miel ä ja äysin e i miel ä. Väi ämä oli a : • Vanhempani o a kiinnos unei a koulunkäynnis äni. • Vanhempani uke a kouluponnis elujani ja -saa u uksiani. • Vanhempani uke a minua, kun minulla on aikeuksia kou- lussa. • Vanhempani kannus a a minua luo amaan i seeni. Väi ämä seli i ä 76 p osen ia muodos e un ak o in aih e- lus a. Muodos e u ak o i aas seli i 74–82 p osen ia äi ämien aih elus a. Suhde a oisiin oppilaisiin ku a iin kiusaamisen kokemuksiin lii y illä äi ämillä, joi a oppilaskyselyssä oli kahdeksan. Väi ä- missä nuo en uli a ioida, kuinka usein hän on kokenu kiusaami- seen lii y iä asioi a koulussa iimeksi kuluneiden 12 kuukauden Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 135 ka e isuh eiden ole an kunnossa mu a apo oi a sel äs i mui a enemmän ongelmia ope ajan kanssa. Ryhmä nime iin Hankala ope ajasuhde - yhmäksi. Viimeinen yhmä (5 % aineis os a) oli saadun sosiaalisen uen suh een heikoimmilla: älle yhmälle omi- nais a oli e i yises i kiusa uksi uleminen mu a myös ähäinen ko- din uki ja yh eenkuulu uuden unne kouluun. Ryhmä nime iin Kiusa u - yhmäksi. Sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äisyyden, poissaolojen mää än sekä kodin a allisuuden yh eys sosiaalisen uen p o iileihin Toisena u kimuskysymyksenä a kas el iin, missä mää in e i so- siaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e e oa a oisis aan su- kupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äi- syyden, poissaolojen mää än ja kodin a allisuuden suh een sekä missä mää in yhmien älise e o luonnon ie eiden osaamisessa, elämän yy y äisyydessä, poissaolojen mää ässä sekä kodin a alli- suudessa o a e ilaisia y öillä ja pojilla. Ris iin aulukoinnin ulokse sukupuolen yh eydes ä sosiaalisen uen p o iileihin on esi e y aulukossa 2. Taulukko 2. Sukupuolen yh eys sosiaalisen uen p o iileihin. Ryhmä Hy ä sosiaalise suh ee Ulkopuolise Vähäinen kodin uki Hankala ope aja- suhde Kiusa u yh . Ty ö n 1110 671 560 179 120 2640 so i e u jäännös 5.1*** 4.6*** -4.0*** -8.1*** -1.3 49.5% Poja n 950 544 697 364 143 2698 so i e u jäännös -5.1*** -4.6*** 4.0*** 8.1*** 1.3 50.5% yh 2060 1215 1257 543 263 5338 36,8% 22,8% 23,5% 10,2% 4,9% 100% Huom. *** p < .001. Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 136 Tulokse osoi i a ilas ollises i me ki se än sel än yh eyden sukupuolen ja sosiaalisen p o iilin älillä (χ2 (4) = 97,63, p < ,001). Ty ö oli a ilas ollises i me ki se äs i yliedus e uina Hy ä so- siaalise suh ee - ja Ulkopuolise - yhmissä, kun aas poja oli a näissä yhmissä aliedus e uina ( aulukko 2). Sen sijaan poja oli a ilas ollises i me ki se äs i yliedus e uina Hankala ope ajasuhde- ja Vähäinen kodin uki - yhmissä y öjen ollessa näissä yhmissä aliedus e uina. Ryhmään Kiusa u kuuluminen oli y öille ja pojil- le yh ä yypillis ä. Yksisuun aisen a ianssianalyysin ulokse sosiaalisen uen p o- iilien älisis ä e ois a luonnon iedon osaamisessa, elämän yy y- äisyydessä, poissaolojen mää ässä sekä kodin a allisuudessa on esi e y lähemmin aulukossa 3. Taulukko 3. Ryhmien keskia o (keskihajonna suluissa) sekä yhmien älise e o luonnon iedon osaamisessa, yleisessä elämän yy y äisyydessä, poissa- olojen mää ässä sekä kodin a allisuudessa a ianssianalyysillä a kas el una. Ryhmä 1 Hy ä sosiaalise suh ee Ryhmä 2 Ulko- puolise Ryhmä 3 Vähäinen kodin uki Ryhmä 4 Hankala ope aja- suhde Ryhmä 5 Kiusa u F d 1. Luonnon- ie eiden osaaminen 555.32a534.42b537.10b492.66c498.59c67.99*** 4, 5114 (1.92) (2.49) (2.45) (3.73) (5.34) 2. Yleinen elämän yy y äisyys 8.55a6.99b7.92c7.92c6.70b186.30*** 4, 5099 (0.04) (0.05) (0.05) (0.07) (0.11) 3. Poissa- olojen mää ä -0.18a0.07b-0.07c0.37d0.35d45.60*** 4, 5070 (0.88) (0.99) (0.94) (1.16) (1.22) 4. Kodin a allisuus 0.20a0.10b0.10b0.28a0.22ab 10.65*** 4, 5112 (0.02) (0.02) (0.02) (0.03) (0.04) Huom. *** p < .001; yläindeksi a-e ku as a a ilas ollises i me ki se iä (p < .05) e oja yh- mien älillä u ki a assa muu ujassa (saman yläindeksin omaa a yhmä ei ä e oa oi- sis aan ilas ollises i me ki se äs i, e i indeksin omaa a yhmä e oa a oisis aan). Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 137 Tulokse aulukossa 3 osoi i a , e ä yhmään Hy ä sosiaali- se suh ee kuulu a nuo e oli a luonnon ie eiden osaamisel aan ilas ollises i me ki se äs i pa empia kuin muu . Tähän yhmään kuulu a apo oi a myös ole ansa yy y äisempiä elämäänsä kuin muu ja ole ansa poissa koulus a mui a ähemmän. Hy ä so- siaalise suh ee - yhmään kuulu ien kodin a allisuus oli keski- mää in suu empi kuin Ulkopuolise - ai Vähäinen kodin uki - yh- miin kuulu illa. Ryhmä ei kui enkaan e onnu kodin a allisuuden osal a Hankala ope ajasuhde- ja Kiusa u - yhmis ä. Luonnon ie eiden osaaminen oli heikoin a Hankala ope aja- suhde- ja Kiusa u - yhmiin kuulu illa. Näille kahdelle yhmälle myös poissaolo oli a mui a yhmiä yypillisempiä. Kiusa u a- po oi a elämän yy y äisyy ensä alhaisemmaksi kuin Hankala ope ajasuhde - yhmään kuulu a , jo ka oli a suh eellisen yy y- äisiä elämäänsä. Kiusa ujen a oin myös Ulkopuolise apo oi- a mui a ähäisempää elämän yy y äisyy ä, aikka luonnon- ie eiden osaamisen ja poissaolojen mää än suh een ase ui a kin muiden yhmien älimaas oon. Kodin a allisuus oli ähäisin ä Ul- kopuolise - ja Vähäinen kodin uki - yhmissä. Sukupuolie ojen a kas elemiseksi edellisissä yh eyksissä eh- iin seu aa aksi kullekin muu ujalle 2-suun ainen a ianssiana- lyysi, jossa yhmän lisäksi seli ä äksi ekijäksi o e iin sukupuoli. Tulokse osoi i a , e ä yhmien älise e o poissaolojen mää ässä ai kodin a allisuudessa ei ä ollee iippu aisia sukupuoles a. Sen sijaan luonnon ie eiden osaamisen (yhdys aiku us F(4, 5373) = 3,06, p < ,05) ja elämän yy y äisyyden (yhdys aiku us F(4, 5357) = 7,51, p < ,001) kohdalla yhmän me ki ys oli e ilainen iippuen nuo en sukupuoles a. Kun sukupuolen me ki ys ä es a iin näiden muu ujien osal- a e ikseen kussakin yhmässä, ha ai iin e ä Ulkopuolise -, Hy ä sosiaalise suh ee -, Hankala ope ajasuhde- ja Kiusa u - yhmissä y ö ja poja ei ä e onnee ilas ollises i me ki se äs i oisis aan osaamisen asol aan. Sen sijaan Vähäinen kodin uki - yhmässä oli e oja y öjen ja poikien älillä F(1, 1204) = 29,64, p < ,001): ä- män yhmän y ö (Ka = 551,90, Kh = 78,75) pä jäsi ä luonnon- ie eissä poikia (ka = 524,88, Kh = 90,66) pa emmin. Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 138 Elämän yy y äisyyden osal a jokaisessa yhmässä oli ha ai a- issa sukupuolie o y öjen elämän yy y äisyyden ollessa kaikis- sa yhmissä poikien as aa aa heikompaa. E o y öjen ja poikien älillä elämän yy y äisyydessä oli kui enkin ähäisempi Kiusa u - yhmässä (p < ,05) kuin muissa yhmissä (p < ,001). Sosiaalisen uen alueellinen aih elu Kolman ena u kimuskysymyksenä a kas elimme k iging-mene- elmän a ulla si ä, kuinka nuo en sosiaalisen uen kokemus aih- elee aluei ain Suomessa. Ku ion 2 mukaan nuo en sosiaalisen uen p o iileissa oli löy- de ä issä selkeää alueellis a aih elua. Hy ä sosiaalise suh ee - yhmään kuuluneiden osuus aih elee älillä 30–38 p osen ia pääosissa Suomea. Alle 30 p osen iosuuden aluei a on muu amia e i puolilla maa a, mu a si ä as oin pääkaupunkiseudun ympä- is öön, e i yises i sen länsiosiin, on keski yny alue, jossa kysei- seen yhmään kuulu ia on sel äs i muu a Suomea enemmän, ei- lus i yli 40 p osen ia oppilais a. Kaiken kaikkiaan kyseisen muu - ujan alueellinen aih elu äli koko Suomessa oli 26–46 p osen ia oppilais a. Seu aa aksi suu impaan, ähäinen kodin uki - yhmään, kuu- lu ien alueellinen aih elu yli Suomen oli 13–28 p osen ia oppi- lais a. Kyseisen yhmän p o iili poikkesi hy ä sosiaalise suh ee - yhmän p o iilis a ainoas aan kodis a saadun ähäisemmän uen pe us eella. Eni en ähän yhmään kuulu ia oppilai a – noin nel- jännes kaikis a – oli Pohjois-Ka jalas a Pohjois-Sa on kau a Kes- ki-Pohjanmaalle ulo u alla yöhykkeellä, ja äs ä koko Lappiin le- i äy y ällä alueella, pois lukien Oulun seu u. Pienin osuus kysei- seen yhmään kuulu ia oppilai a oli pääkaupunkiseudulla ja i äi- sellä Uudellamaalla. Yleises i E elä- ja Lounais-Suomessa oli ähän yhmään kuulu ia oppilai a keskimää in ähemmän kuin I ä- ja Pohjois-Suomessa. Kolmanneksi suu imman yhmän, ulkopuolise , alueellinen aih elu äli oli 15–29 p osen ia yli Suomen. Suu imma alueelli- se osuude ähän yhmään kuulu ia oli Ah enanmaalla sekä yö- Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 139 hykkeellä Pohjois-Ka jalas a Kainuun kau a Me i-Lappiin. Vähi- en ähän yhmään kuulu ia oli Kaakkois- ja Keski-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla ja sen ympä is össä. Eni en oppilai a, jo ka koki a heillä ole an hankala ope aja- suhde, oli Keski-Suomes a Lounais-Suomen kau a Ah enanmaalle kulke alla alueella sekä Pohjois-Pohjanmaan e elä- ja pääkaupun- kiseudun i äosissa. Laajemmin a kas el una, selkeäs i pienempi osuus kyseiseen yhmään kuulu ia oli I ä-Suomessa, Pohjois-Ka - Ku io 2 Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 140 jalas a Lappiin kulke alla yöhykkeellä. Alueellisen aih elun ä- li oli samanlais a kuin ulkopuolise - yhmässä, 15–29 p osen ia op- pilais a. Pienimmässä, kiusa ujen yhmässä, oli suh eellises i eni en op- pilai a pohjoisosassa Lappia sekä Ah enanmaalla. Pääsään öises i Suomessa kiusa ujen yhmään kuului alla 5 p osen ia oppilais a, ja ähi en hei ä oli – alle 3,5 p osen ia – pääkaupunkiseudun län- siosissa sekä Oulus a e elään ole alla alueella. Pahimmillaan kiu- sa ujen yhmään kuului alueellises i jopa 10 p osen ia oppilais a. Pohdin a Sosiaalinen uki, jo a nuo i kokee, on monimuo ois a, ja sen aiku- uksien ulkin a ei ole yksinke ais a. Esime kiksi kodin a allisuu- een lii y illä aus a ekijöillä oi joissain paikoin olla ah empi yh eys nuo en koulumenes ykseen kuin oisissa ympä is öissä (Ha ju-Luukkainen ym. 2017; Ha ju-Luukkainen & Ve en an a 2014, 2013; Ve en an a & Ha ju-Luukkainen 2013). Mone kodin ja yksilön aus a ekijä a aa a nuo ille mahdollisuuksia e ilaisiin sosiaalisiin e kos oihin, jo ka puoles aan ie yjä ie o ai oja uo - amalla oi a hyödy ää nuo a e i a oin elämän e i osa-alueilla. Tässä u kimuksessa olemme a kas ellee lähemmin ain nii ä so- siaalisen uen ilmenemismuo oja, joi a PISA- u kimuksessa a ioi- iin a kemmin. Nämä ajoi u a koulus a sekä kodis a saa a aan ukeen ai niissä esiin y iin puu eisiin. Ensimmäisessä u kimuskysymyksessä kysy iin, millaisia so- siaalisen uen p o iilei a nuo illa on löyde ä issä PISA 2015 -ai- neis os a. Tässä u kimuksessa jaoimme PISA 2015 - u kimukseen osallis unee nuo e (5 338) ii een e i yhmään hie a kkis a klus- e ianalyysia käy äen heidän kokemansa sosiaalisen uen mukaan ( aulukko 4). Nämä iisi nuo en yhmää oli a : hy ä sosiaalise suh ee , ähäinen kodin uki, ulkopuolise , hankala ope ajasuhde ja kiusa u . Toisena u kimuskysymyksenä kysyimme, missä mää in e i sosiaalisen uen p o iilei a edus a a nuo e e oa a oisis aan sukupuolen, luonnon ie eiden osaamisen, yleisen elämän yy y äi- Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 141 syyden, poissaolojen mää än ja kodin a allisuuden suh een. Näis- ä uloksis a on esi e y yh een e o aulukossa 4. Tulos en mukaan suu in joukko PISA 2015 - u kimukseen osal- lis uneis a nuo is a (39 %) kuului yhmään hy ä sosiaalise suh- ee . Tässä yhmässä oli y öjä ilas ollises i me ki se äs i enem- män kuin poikia, luonnon ie eiden osaaminen oli ah in a, nuo e oli a yy y äisimpiä elämään, heillä oli ähi en poissaoloja kou- lus a sekä heidän ko iensa a allisuus oli suu i. Seu aa aksi suu in oli yhmä, jossa nuo illa oli ähäinen kodin uki (24 %). Tässä yh- mässä poikia oli ilas ollises i me ki se äs i enemmän, ja myös pe - heiden a allisuus ja kul uu inen pääoma oli a pienimmä . Tämä Taulukko 4. Yh een e o u kimus uloksis a Ryhmä %- osuus Sukupuoli Luonnon- ie eiden osaaminen Tyy y äisyys elämään Poissa- olojen ja myöhäs e- lyiden mää ä Kodin a allisuus Suu in mää- ä oppilai a Suomessa Hy ä sosiaalise suh ee 39 Ty öjä enemmän Pa as osaaminen Suu in yy y- äisyys elä- mään Vähi en poissa- oloja Suu i a allisuus Pääkaupunki- seudun länsi- osa Vähäinen kodin uki 24 Poikia enemmän Keski ason osaaminen Suh eellisen suu i yy y- äisyys Vähi en poissa- oloja Vähäisin a allisuus Pohjois-Ka ja- las a Pohjois- Sa on kau a Keski-Pohjan- maalle ulo - u alla yö- hykkeellä ja Lappi poislu- kien Oulu Ulko- puolise 23 Ty öjä enemmän Keski ason osaaminen Vähäinen yy- y äisyys elä- mään Jonkin e an poissa- oloja Vähäisin a allisuus Ah enanmaa, Pohjois-Ka ja- las a Kainuun kau a Me i- Lappiin kulke- a yöhyke Hankala ope aja- suhde 10 Poikia enemmän Heikoin osaaminen Suh eellisen suu i yy y- äisyys Eni en poissa- oloja Suu in a allisuus I ä-Suomessa, Pohjois-Ka ja- las a Lappiin kulke a yö- hyke Kiusa u 5 Ty öjä ja poikia yh ä paljon Heikoin osaaminen Vähäisin yy- y äisyys elä- mään Eni en poissa- oloja Suu i a allisuus Lapin Pohjois- osa sekä Ah- enanmaa Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 142 yhmä oli ainoa, jossa poikien ja y öjen luonnon ie eiden pis e- e o oli ilas ollises i me ki se ä, 27 pis e ä y öjen hy äksi. Ryh- mä nuo ia, jo ka mää i el iin ulkopuolisiksi, oli myös koh uulli- sen iso. Siihen kuului kaikkiaan 23 p osen ia nuo is a. Tässä yh- mässä y öjä oli ilas ollises i me ki se äs i poikia enemmän, yh- mään kuulu illa oli ähäinen yy y äisyys elämään ja ähäisin ko- din a allisuus. Hankalaa ope ajasuhde a koki 10 p osen ia nuo- is a. Tässä yhmässä oli ilas ollises i me ki se äs i enemmän poi- kia kuin y öjä, heillä oli kiusa ujen ohella heikoin luonnon ie ei- den osaaminen ja eni en poissaoloja, mu a äs ä huolima a he oli- a suh eellisen yy y äisiä elämään. Kiusa uja oli aineis os a noin 5 p osen ia. Tässä yhmässä esiin yi yh ä paljon y öjä ja poikia, luonnon ie eiden osaaminen oli heikkoa, heillä oli eni en poissa- oloja sekä he oli a ähi en yy y äisiä elämään. Ty öjen ja poikien älinen luonnon ie eiden keskimää äinen pis e-e o (19 pis e ä y öjen hy äksi) seli yy ämän u kimuksen mukaan me ki ä äl ä osal aan sillä, e ä ähän kodin ukea saa- ien yhmässä poikien pis emää ä on ilas ollises i y öjä heikom- pi ja poikien osuus ässä yhmässä on y öjen osuu a suu empi. Lisäksi pis e-e oa seli ää se, e ä heikompia pis emää iä saanei- den, hankala ope ajasuhde - yhmän oppilaiden, joukossa on suh- eellises i enemmän poikia kuin y öjä, ja as aa as i hy in me- nes yneessä hy ä sosiaalise suh ee - yhmässä on y öenemmis- ö. Viimeiseksi kysyimme, kuinka nuo en sosiaalisen uen p o ii- li aih ele a aluei ain Suomessa. Ryhmien suh eellis en osuuk- sien alueellis a aih elua Suomessa ku a iin k iging-mene elmän a ulla. Näiden alueellis en ulos en a ulla oi iin ode a Ah enan- maalla olleen suh eellisen unsaas i oppilai a, joi a kiusa iin, jo - ka unsi a i sensä ulkopuolisiksi ja joilla oli hankala ope ajasuh- de. Lapissa aas oli unsaas i kiusa uja sekä oppilai a, jo ka koki a saa ansa ko oa ain ähän ukea. Pohjois-Ka jalassa oli unsaas i ko oa ähän ukea saa ia sekä i sensä ulkopuolisiksi koke ia op- pilai a. Sen sijaan keskimää in posi ii isempina näy äy y ä pää- kaupunkiseu u ja e i yises i sen länsiosa , joissa oli unsaas i oppi- lai a, joilla oli hy ä sosiaalise suh ee ja joi a kiusa iin suh eelli- Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a 143 sen ähän. Heis ä keskimää äis ä ha emma myös unsi a i sensä ulkopuolisiksi ja heissä oli ähi en oppilai a, jo ka koki a ain ä- häis ä kodin an amaa ukea. Samankal aisena posi ii isena aluee- na oidaan nähdä Vaasan ympä is ö, jossa oli keskimää äis ä enem- män oppilai a, jo ka kuului a hy ä sosiaalise suh ee - yhmään, sekä keskimää äis ä ähemmän oppilai a, jo ka kuului a ulkopuo- lis en ai ope ajasuh een hankalaksi koke ien yhmään. PISA-ai- neis o ei kui enkaan juu ikaan a joa sellais a mi a ua ie oa, jo- a oi aisiin käy ää seli ämään näi ä alueellisia e oja e i yhmien paino uksien älillä. Mone u kimukse o a osoi anee , e ä ko oa saa a a uki koulunkäynnille on me ki yksellis ä nuo en oppimis ulos en kan- nal a (Hill & Tyson 2009; Lee & Bowen 2006; Välijä i 2017). Näin ollen onkin huoles u a aa, e ä joka neljäs nuo i sijoi ui yhmään, jossa nuo en i sensä a ioimana oli ain ähäis ä kodin ukea. Suu- in osa näis ä nuo is a oli poikia. E i yisen paljon poikia löy yi myös yhmäs ä, jossa nuo e koki a jonkin ai jo kin ope ajasuh- eensa haas a iksi. Tämä sii äkin huolima a, e ä usea u kimuk- se o a osoi anee ope ajan oolin ole an keskeinen ekijä on- nis uneessa ope uksessa (Rasku-Pu onen ym. 2003; Vi a & Lin u- nen 2012) sekä ekijä, joka heijas uu oppilaan kouluun sopeu umi- seen (Bake , G an & Mo lock 2008; Pian a & S uhlman 2004) ja sen myö ä oppimis uloksiin (Ham e & Pian a 2001, 2005; Välijä - i 2017). Syy ä onkin kysyä, miksi niin mone nuo e koke a kou- lus a ja ko oa saamansa uen ähäiseksi, ja oidaanko ähän koke- mukseen aiku aa. Yksi mahdollinen keino aiku aa nuo en kokemuksiin on an- hempien ja kodin uen me ki yksen iedos aminen koulussa ja ko- ona sekä anhempien ak ii inen osallis aminen koulun oimin- aan. Uudessa pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa anhempien kanssa eh ä än yh eis yön me ki ys ä on ko os e u aikaisempaa enemmän (Ope ushalli us 2014). Onkin mahdollis a, e ä koulu pys y ä kas a issa mää in aiku amaan nuo en ko- kemuksiin ah is amalla anhempien kanssa eh ä ää yh eis yö ä sekä anhempien käsi ys ä omas a oolis aan koulu yön ukijoina. Toinen mahdollinen a ain muu okseen löy yy ope ajis a i ses ään. Sosiaalise suh ee koulunkäynnissä ah uu ena ja haas eena. Nuo en kokema … 144 Ope ajan on ä keä iedos aa oma oolinsa ope aja-oppilassuh- een muodos umisessa sekä py kiä ak ii ises i omalla oiminnal- laan muu amaan ä ä suhde a posi ii isemmaksi. Tä ä oidaan pi- ää e i yisen ä keänä siksi, e ä oppilaan nega ii iseksi kokemalla suh eella näy äisi ole an yh eys nuo en oppimis uloksiin ja pois- saoloihin koulus a. Ope aja-oppilas uo o aiku ussuh een myön- eisellä muu oksella oikin olla kauaskan oisia aiku uksia nuo en ule aan elämään. Suomalainen koulu uspoli iikka on pe in eises i ko os anu so- siaalis a oikeudenmukaisuu a sekä asa-a oisia koulu usmahdol- lisuuksia (Ha ju-Luukkainen ym. 2016; Kalalah i 2012; Ka hunen & Uusi alo 2017). Kui enkin ämän u kimuksen mukaan kodin ä- häisempi a allisuus näy äisi ole an yh eydessä haas a iin sosiaa- lisiin p o iileihin ku en oppilaan kokemaan ähäiseen kodin ukeen sekä ulkopuolisuuden un eeseen koulussa. Kaikkiaan 47 p osen - ia ämän u kimuksen nuo is a kuului näihin kah een yhmään. Sii ä huolima a, e ä Suomessa a allisuudella on ainakin ielä ois aiseksi ollu melko ähäinen yh eys oppilaan oppimis uloksia (OECD 2010, 2013; Ka hunen & Uusi alo 2017), oi nuo en ko- kemuksella kodin heikois a esu sseis a olla älillinen yh eys myös muihin elämänalueisiin. Koska suomalainen koulu uspoli iikka ko- os aa sosiaalis a oikeudenmukaisuu a, on syy ä näiden u kimus- ulos en alossa kysyä, millaisia oppimis uloksia laajempia aiku- uksia nuo en kokemuksilla kodin a allisuudes a oi olla ja mil- laisia aiku uksia näillä kokemuksilla oi olla yh eiskunnallises i nuo en myöhemmin ekemien alin ojen kannal a. Tuloksia ulki - aessa on kui enkin syy ä huoma a, e ä yhden löyde yn haas a an p o iilin – hankala ope ajasuhde – kohdalla kodin a allisuus oli monia mui a yhmiä suu empaa. Tulos ke onee sii ä, e ä haas ee sosiaalisissa suh eissa o a monimuo oisia, ei ä kä suinkaan aina lii y kodin alhaiseen a allisuu een. PISA 2015 - u kimuksessa noin 15 p osen ia nuo is a koki kiu- saamis a. Suomessa nuo illa on enemmän kiusaamiskokemuksia kuin muissa OECD-maissa keskimää in. Tämä on huoles u a aa, sillä kiusaamiskokemukse aiku a a yleises i nuo en kokemaan yh eenkuulu uuden un eeseen sekä elämän yy y äisyy een (Väli- Heidi Ha ju-Luukkainen, Kaisa Aunola & Jouni Ve en an a