1
[PÄIVÄMÄÄRÄ]
JYU REPORTS 2
Lo a Sa anko, Maa i Alasuu a i & Mimmu Sulkanen
VARHAISKASVATUSPALVELUT
KORONAPANDEMIAN AIKANA
JYU REPORTS 2
Lo a Sa anko, Maa i Alasuu a i & Mimmu Sulkanen
VARHAISKASVATUSPALVELUT
KORONAPANDEMIAN AIKANA
JYVÄSKYLÄ 2021
Copy igh © 2021 Au ho s and Uni e si y o Jy äskylä
Pe manen link o his publica ion: h p://u n. i/URN:ISBN: 978-951-39-8614-8
ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF)
URN:ISBN: 978-951-39-8614-8
ISSN 2737-0046
This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional license (CC BY 4.0).
TIIVISTELMÄ
Lo a Sa anko, Maa i Alasuu a i & Mimmu Sulkanen. Va haiskas a uspal e-
lu ko onapandemian aikana.
Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 2021, 91 s.
(JYU Repo s,
ISSN 2737-0046, 2)
ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF)
Rapo issa esi ellään a haiskas a uksen lähiesihenkilöille syksyllä 2020 o-
eu e un kyselyn uloksia a haiskas a uspal eluiden uo amises a ko-
ona i uspandemian aikana. No maalioloissa kansallinen lainsäädän ö mää i -
elee a haiskas a us oiminnan eunaehdo . Ke äällä 2020 ko ona i uspan-
demian uoksi oimaan as uneen poikkeus ilan aikana kunna kui enkin
apau e iin a haiskas a uslain mukaises a a haiskas a uksen jä jes ämis-
as uus a, mikäli lapsen anhempien ai huol ajien oli mahdollis a jä jes ää
lapsen hoi o muulla a alla. Tässä ilan eessa kunnissa ja a haiskas a usyksi-
köissä eh iin e ilaisia a kaisuja a haiskas a uksen o eu amises a ja a joa-
mises a ko ihoi oon sii yneille lapsille. Rapo issa a kas ellaan päi äkodeissa
ja pe hepäi ähoidossa apah unei a muu oksia ja niissä eh yjä a kaisuja
poikkeus ilan aikana a haiskas a uksen esihenkilöille suunna un kyselyn pe-
us eella. Tu kimus on osa Va haiskas a us ja ko onapandemia –hanke a,
jonka o eu uksessa on eh y yh eis yö ä Te eyden ja hy in oinnin lai oksen
kanssa. Hanke on Ope us- ja kul uu iminis e iön ahoi ama.
Kysely lähe e iin kaikkiin Manne -Suomen kun iin (N = 294) edelleen
äli e ä äksi päi äko ien ja pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöille. Kyselyyn
as asi 727 a haiskas a uksen lähiesihenkilöä, jois a osa oimi päi äkodin,
osa pe hepäi ähoidon ja osa molempien lähiesihenkilönä. Vas aajis a 662 as-
asi päi äko eja ja 119 pe hepäi ähoi oa koske iin kysymyksiin. Tu kimuk-
sessa saa iin ie oa noin 18 % Suomen päi äkodeis a. Kyselyyn as anneiden
pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöiden alaisuudessa oimi noin 15 % Suomessa
oimi is a pe hepäi ähoi ajis a. Kyselyyn as annee lähiesihenkilö yösken-
eli ä 198 kunnassa. Päi äko ien lähiesihenkilö edus i a kaikkia Suomen
maakun ia, eni en as auksia uli äki ikkaimmis a maakunnis a. Pe hepäi ä-
hoidon lähiesihenkilö as asi a ak ii isimmin Pohjois-Pohjanmaan, Va si-
nais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnis a, kun aas Kymenlaaksos a kyse-
lyyn ei as annu yksikään pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö.
Tulokse osoi i a , e ä ko ona i uspandemian aikainen poikkeus ila ja
siihen lii y ä halli uksen keho us las en sii ymises ä ko ihoi oon laski a
me ki ä äs i las en osallis umis a a haiskas a ukseen. Pe hepäi ähoidon
pii issä ole a lapse osallis ui a a haiskas a ukseen poikkeus ilan aikana
useammin kuin päi äko ien lapse . Lähes kaikki as aaja ke oi a , e ä poik-
keus ilan aikana ko ihoi oon sii yneiden las en pe heille a jo iin maksuhy-
i yksiä. Vain noin joka kolmannes lähiesihenkilöis ä ke oi maksuhy i ykseen
lii yneen e i yiseh oja.
Ko ona i uspandemian poikkeus ilan aikana päi äkodi pysyi ä Suo-
messa pääosin auki, mu a oiminnassa eh iin muu oksia. Päi äko ien oimin-
aa sopeu e iin alli se aan ilan eeseen yypillisimmin lisäämällä ulkona jä -
jes e ä ää oimin aa, ajoi amalla yhmien älis ä oimin aa sekä jä jes ele-
mällä uudelleen a jen u iineja. Henkilökun aa sii e iin poikkeus ilan aikana
ha oin päi äkodis a oiseen, mu a sii oja eh iin jonkin e an yhmien ä-
lillä. Lisäksi useis a päi äkodeis a sii e iin henkilökun aa oisiin eh ä iin, ku-
en ko ipal eluun.
Kun ien ja yksi yis en oimijoiden ohjeis ukse a haiskas a uksen ja
esiope uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille sekä yh eydenpidos a
näiden las en anhempiin aih eli a . Myös päi äkodeissa yh eisis ä oimin-
a a ois a so i iin aih ele as i, kun aas pe hepäi ähoidossa sopimuksia
eh iin ain ha oin. Yhdeksän kymmenes ä päi äkodin lähiesihenkilös ä a-
po oi e äesiope uksen jä jes ämises ä. Sen sijaan alle esiope usikäisille lap-
sille jä jes e iin e ä a haiskas a us a huoma a as i ha emmin. Alle puole
päi äko ien ja neljännes pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä ke oi, e ä ko-
iin jääneille lapsille a jo iin a haiskas a us a.
Ko ihoi oon sii ynei ä lapsia ja pe hei ä ue iin yypillisimmin pi ämällä
yh ey ä puhelimi se ja sähköisin ies ein. Va haiskas a us- ja esiope us oi-
min aa o eu e iin useimmi en a joamalla ko iin hae a ia eh ä äpake eja
sekä jä jes ämällä ideo äli eis ä oimin aa ja oimin amahdollisuuksia, joi a
pe hee pys yi ä hyödyn ämään i senäises i. Yksi yis en päi äko ien lapsille
a jo iin a haiskas a us a ko aa aa oimin aa useammin kuin kunnallis en
päi äko ien lapsille. Tuen muodoissa oli myös ha ai a issa e oja e i kun a-
yhmien älillä.

Syksyllä 2020 suu immassa osassa päi äkodeis a nouda e iin edelleen
a o oimenpi ei ä ko ona i uksen uoksi. Va o oimenpi ee oli a yypillisim-
min oimia, joilla ajoi e iin lapsi yhmien lähikon ak eja esime kiksi oimin oja
po as amalla, a jen u iineja jä jes elemällä ja yhmien älis ä yh eis oimin aa
ajoi amalla. Lisäksi ulkoisia kon ak eja ähenne iin keski ämällä henkilö-
kunnan yösken elyä ain oman päi äkodin iloihin sekä ajaamalla päi äkodin
sisä ilojen käy ö ain päi äkodin lapsille ja henkilökunnalle.
Syksyllä 2020 mahdollisiin ule aisuuden as aa iin poikkeus ilan eisiin
a au uminen oli a haiskas a uksen lähiesihenkilöiden as aus en pe us-
eella ähäis ä. Vähemmis ö heis ä apo oi, e ä kun a ai yksikkö oli laa inu
suunni elman ko onapandemian poikkeus ilan kal ais en k iisi ilan eiden a-
al a ule aisuudessa.
ABSTRACT
Lo a Sa anko, Maa i Alasuu a i & Mimmu Sulkanen
O ganising and P o iding Ea ly Childhood Educa ion and Ca e du ing he
Co ona i us Pandemic
Jy äskylä: Uni e si y o Jy äskylä, 2021, 91 p.
(JYU Repo s,
ISSN 2737-0046, 2)
ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF)
The epo p esen s he esul s o a su ey ca ied ou in au umn 2020 o
he heads o ea ly childhood educa ion and ca e (ECEC) uni s ega ding he
p o ision o ECEC se ices du ing he Co id-19 pandemic. In no mal ci cum-
s ances, he na ional legisla ion de e mines he p econdi ions o ECEC. Du -
ing he co ona i us s a e o eme gency in sp ing 2020, howe e , Finnish mu-
nicipali ies we e exemp ed om he esponsibili y o p o ide ECEC in com-
pliance wi h he Ac on Ea ly Childhood Educa ion and Ca e, i he child’s
gua dians we e able o o ganise childca e in o he ways. In his si ua ion, mu-
nicipali ies and ECEC uni s adop ed di e en solu ions o implemen ing and
o e ing ECEC o child en who emained a home. Based on a ques ionnai e
sen o he heads o ECEC uni s, his epo examines he changes ha ook
place and solu ions ha we e made in ECEC cen es and amily day ca e du -
ing he s a e o eme gency. The su ey is pa o he Ea ly Childhood Educa ion
and Ca e and he COVID-19 Pandemic p ojec , which has been implemen ed in
coope a ion wi h he Finnish Ins i u e o Heal h and Wel a e (THL). The p o-
jec is unded by he Minis y o Educa ion and Cul u e.
The ques ionnai e was sen o all municipali ies in mainland Finland (N
= 294) o be o wa ded o he heads o ECEC cen es and amily day ca e.
The ques ionnai e was answe ed by 727 heads o ECEC uni s, some o whom
wo ked a day-ca e cen es, some in amily day ca e, and some in bo h ypes
o ECEC. Among he esponden s, 662 answe ed ques ions abou ECEC cen-
es and 119 abou amily day ca e. The su ey p o ided in o ma ion on ap-
p oxima ely 18% o Finland’s ECEC cen es. Abou 15% o Finland’s amily
day ca e p o ide s wo ked unde he heads o amily day ca e who answe ed
he ques ionnai e. The heads who esponded o he ques ionnai e wo ked in
198 municipali ies. The heads o ECEC cen es ep esen ed all Finnish egions,
and he egions wi h he la ges popula ion numbe s ga e he mos answe s.
The mos ac i ely esponding heads o amily day ca e came om he egions
o No h Os obo hnia, Sou hwes Finland and Cen al Finland, whe eas no
heads o amily day ca e answe ed in Kymenlaakso.
The esul s demons a ed ha he s a e o eme gency du ing he co o-
na i us pandemic and he go e nmen ’s eques o child en o emain in
home ca e signi ican ly educed child en’s pa icipa ion in ECEC. Child en in
amily day ca e pa icipa ed in ECEC mo e o en han did hose in ECEC cen-
es. Nea ly all esponden s epo ed ha he amilies o child en in home ca e
du ing he s a e o eme gency we e o e ed compensa ion o hei usual
ECEC ees. Only abou one hi d o he heads o ECEC epo ed ha he com-
pensa ion was subjec o special condi ions.
Du ing he lockdown measu es imposed in esponse o he COVID-19
pandemic, mos ECEC cen es emained open in Finland, bu hey modi ied
hei ac i i ies. The adap a ion o he si ua ion ypically included an inc ease
in ou doo ac i i ies, es ic ing he ac i i ies be ween di e en g oups o
child en, and he eo ganisa ion o daily ou ines. S a we e seldom ans-
e ed be ween ECEC cen es du ing he lockdown, bu some ans e s we e
made be ween he g oups. In addi ion, s a we e ans e ed o o he du ies,
such as home-help se ices, om se e al ECEC cen es.
The ins uc ions gi en o municipali ies and p i a e se ice p o ide s
a ied ega ding he a angemen o ECEC and p e-p ima y educa ion o chil-
d en who s ayed a home, as well as ega ding he con ac s wi h he pa en s
o hese child en. Ag eemen s on common ways o wo king a ied also be-
ween he ECEC cen es; in amily day ca e, ag eemen s we e only seldom
made. Nine ou o en heads o day-ca e cen es epo ed ha ing o ganised
p e-p ima y educa ion emo ely. Fo child en younge han p e-p ima y edu-
ca ion age, ins ead, emo e ECEC was o ganised conside ably mo e seldom.
Less han hal o he heads o ECEC cen es and one ou h o he heads o
amily day ca e epo ed ha ing p o ided ECEC o child en who emained a
home.
The child en in home ca e and hei amilies we e ypically suppo ed by
phone and email. ECEC and p e-p ima y educa ion we e mos ly implemen ed
by p o iding ask packages o be b ough home by he amilies, and by o gan-
ising ideo-media ed ac i i ies and ac i i ies ha he amilies could u ilise in-
dependen ly. Child en in p i a e ECEC cen es we e p o ided wi h ac i i ies
eplacing ECEC mo e o en han we e hose in municipal ECEC cen es. Di -
e ences we e obse ed also in he o ms o suppo be ween di e en
g oups o municipali ies.
In au umn 2020, mos ECEC cen es con inued o ake p ecau ions due
o he co ona i us pandemic. The mos ypical p ecau ions we e aimed a e-
s ic ing close con ac s be ween he g oups o child en by, o example, phas-
ing ac i i ies, ea anging ou ines, and limi ing he amoun o coope a ion
be ween g oups. Ex e nal con ac s we e also educed by cen alising he
s a ’s du ies o he p emises o hei own ECEC cen e and by ensu ing ha
only he child en and s a used he indoo p emises o he ECEC cen e.
Acco ding o he answe s o he heads o he ECEC uni s, p ecau iona y
measu es o po en ial u u e lockdowns we e uncommon in au umn 2020. A
mino i y o hem epo ed ha he municipali y o uni had de ised a plan o
u u e c ises simila o he co ona i us s a e o eme gency.
16
oi eisena ei ule osallis ua a haiskas a ukseen, paino e iin hy ää käsi- ja ys-
kimishygieniaa, neu o iin ehos amaan sii ous a pyyhkimällä koske uspinna
ähin ään päi i äin sekä yh eiskäy össä ole ien yö älineiden puhdis ami-
sella jokaisen käy ön jälkeen. Päi äkodeissa suosi el iin äl ämään a pee o-
mia yysisiä kon ak eja si en, e ä isoja yh eis ilaisuuksia ei jä jes e ä ja mui-
den kuin las en ja henkilökunnan oleskelua a haiskas a uksen alueella äl e-
ään. Lisäksi suosi el iin hygienian ehos amis a, henkilökunnan keskinäis en
yysis en kokoon umis en äl ämis ä, henkilös ön oimimis a ain oman yk-
sikön iloissa ja saman lapsi yhmän kanssa. Jokaiselle oimin ayksilölle kui en-
kin anne iin al a mää i ää yksikön oimin a a a i se ja ohjeis aa pe hei ä
niis ä.
Elokuussa (OKM & THL, 2020b) a haiskas a us a koske aa suosi us a
äsmenne iin e i yises i a pee omien yysis en kon ak ien äl ämisen suh-
een si en, e ä a haiskas a uksen henkilös ön oimimis a aina saman lapsi-
yhmän kanssa, oiminnan y mi ämis ä ja po as amis a sekä ulko ilojen
hyödyn ämis ä paino e iin. Lisäksi suosi el iin uokasalien käy ön äl ämis ä
ai ähin ään uokasalin käy ön po as amis a sekä huomion kiinni ämis ä
uuan almis uksen, -jakelun ja syömisen aikaiseen hygieniaan. Kaikkineen
a haiskas a ukselle anne u ohjee keski yi ä si en hygieniaan ja yysis en
kon ak ien äl ämiseen.
2.2 Va haiskas a uksen jä jes ämis ä
ko onapandemian aikana koske a u kimus
Pandemian alku aiheessa koulujen ja a haiskas a usyksiköiden sulkeminen
sekä a haiskas a ukseen osallis umisen ajoi aminen oli a yleisiä oimen-
pi ei ä kansain älisen i uksen le iämisen es ämiseksi (UNESCO, 2020). Va -
haiskas a ukseen osallis umisen ajoi ukse kui enkin aih eli a maiden ä-
lillä. Joissain maissa las en ja pe heiden mahdollisuu a osallis ua a haiskas-
a ukseen p io isoi iin, kun aas oise maa salli a a haiskas a ukseen
osallis umisen ain ie yille lapsi yhmille, esime kiksi yh eiskunnan oiminnan
kannal a k ii isillä aloilla yösken ele ien anhempien lapsille (Blum & Dob-
o ić, 2020; Pa k ym., 2020; Samuelsson, Wage & Ødegaa d, 2020).
Va haiskas a uksen sulku- ja ajoi us oimenpi eiden aikana e i maissa
a haiskas a us a a jo iin ko iin jääneille lapsille aih ele as i. E ä a hais-
kas a us a o eu e iin esime kiksi almiiden ideoiden (Samuelsson ym.,

17
2020), ideo äli eis en ohja ujen uokioiden (Dayal & Tiko, 2020; Pa k ym.,
2020) ja pe heille jae a ien eh ä äpake ien sekä oimin ama e iaalien, ku-
en eh ä ien ja laulunsanojen a ulla (Dayal & Tiko, 2020). E ä a haiskas a-
uksen jä jes äminen ideo äli eises i ha ai iin haas eelliseksi. Haas eiksi
osoi au ui a esime kiksi puu ee älineis össä (K uszewska ym., 2020; So-
lekhah, 2020) sekä eknologian käy ö aidoissa (Solekhah, 2020), e äyh eyk-
sien lähe ys ii e, lapsia osallis a an oiminnan ja leikkien jä jes äminen sekä
ideo äli eiseen oimin aan osallis u an lapsi yhmän sopi an koon a ioimi-
nen, sillä e äyh eys ajoi i ope ajan ja las en älis ä kommunikaa io a (Kim,
2020). Haas eis a huolima a niiden anhempien, joiden lapsella oli mahdolli-
suus ideo äli eiseen a haiskas a ukseen, on ha ai u olleen yy y äisem-
piä e ä a haiskas a ukseen kuin niiden anhempien, joiden las en e ä a hais-
kas a us jä jes e iin ilman ideo äli eisiä oppimis uokioi a (Lau & Lee, 2020).
Tähänas inen u kimus kui enkin osoi aa, e ä ko i koe aan haas eel-
liseksi e äoppimisympä is öksi. E i yises i las en puu eellise i senäisen yös-
ken elyn aido sekä ope ajien ja las en älisen suo an uo o aiku uksen
puu e (K uszewska ym., 2020), las en ähäinen mo i aa io (K uszewska ym.,
2020; Lau & Lee, 2020), muiden pe heenjäsen en aiheu ama häi iö sekä
esu ssien, ku en ulos imien puu e (Lau & Lee, 2020), oi a muodos ua
haas eiksi e ä a haiskas a us a o eu e aessa. Myös anhempien kä si älli-
syyden ja iedon puu een, ilanpuu een sekä ohjeiden ymmä ämisen pul-
mien oi aikeu aa las en oppimis a (Lau & Lee, 2020). Vanhempien ooli on
ode u e äope uksessa me ki yksellinen: he al o a las en oppimis ilan ei a,
uke a lapsia eh ä ien ekemisessä (K uszewska ym., 2020; Lau & Lee, 2020;
Solekhah, 2020) ja osallis u a las en oppimisen ja oiminnan a ioin iin
(Dayal & Tiko, 2020; Solekhah, 2020). Muiden maiden esime ki ajoi us- ja
sulku oimenpi eiden ajal a ke o a , e ä yh eis yö ä anhempien kanssa on
pide y yllä säännöllisin puheluin (Dayal & Tiko, 2020; Khan & Mikuska, 2021;
Man o ani ym., 2021; Samuelsson ym., 2020) sekä sähköisin ies ein (Dayal
& Tiko, 2020; Pa k ym., 2020). Va haiskas a uksen henkilökunnan ja las en
älisen uo o aiku uksen lisäämiseksi anhempia on myös oi u pyy ää osal-
lis umaan a haiskas a uksen o eu amiseen lähe ämällä ku ia ja ideoi a
las en öis ä (Dayal & Tiko, 2020).
Sulku oimenpi eiden pu kamisen ja ajoi us oimenpi eiden lie en ämi-
sen syy ja ajankoh a aih eli a maiden älillä e ilais en p io i ee ien mukaan.
Usein syy oli a ky köksissä kansan e ey een, aloudellisiin kus annuksiin,
18
las enhoi o a peisiin ai ko ona i us a un ojen ähenemiseen. (Blum & Dob-
o ić, 2020.) Ko ona i uksen le iämisen a haiskas a us- ja kouluympä is-
öissä on ha ai u olleen ähäis ä, mikäli ko ona i uksen le iämisen eh-
käisys ä oli laadi u suunni elma ja a un aepäilyjen es aaminen oli eho-
kas a. Kaikkiaan ko onapandemian alku aiheessa lapsilla ode iin a un oja
ha oin ja heidän ha ai iin myös oimi an a u ajina aikuisia epä odennä-
köisemmin. (Maca ney ym., 2020.)
Tu kimus osoi aa, e ä anhemma oli a huoles unei a las en paluus a
a haiskas a ukseen sulku- ja ajoi us oimenpi eiden pää yessä (Pa k ym.,
2020; Samuelsson ym., 2020). Va haiskas a uksen lähi oiminnan uudelleen
käynnis ämisessä nouda e iin myös muissa maissa a o oimenpi ei ä las en
ja henkilökunnan e eyden ja u allisuuden a mis amiseksi. Usein a o oi-
menpi ee lii yi ä kon ak ien ajoi amiseen, ku en u a äleihin, ain hen-
kilökunnan ja las en pääsyyn a haiskas a uksen alueelle, lapsi yhmien ko-
koon (pienenne y lapsi yhmä ja lapsi-aikuinen -suhdeluku) (Pa k ym., 2020;
Samuelsson ym., 2020) sekä henkilökunnan yysis en apaamis en ajoi ami-
seen (Samuelsson ym., 2020). Lisäksi huomioi iin yysisen ympä is ön a un-
a ekijöi ä kiinni ämällä huomio a ilojen (Pa k ym., 2020), yh eiskäy össä
ole ien a a oiden sekä uokailu ilan eiden hygienian lisäämiseen (Samuels-
son ym., 2020).
Myös a haiskas a uksen henkilökun a on ollu huolissaan a haiskas-
a uksen a jes a ajoi us oimenpi eiden pää yessä. Tu kimus en mukaan
a haiskas a uksen henkilökun a kokee olleensa huonos i almis au unei a
pandemian aa imiin muu oksiin oiminnassa (Samuelsson, 2020; Shope ym.,
2017). Henkilökunnan on ode u olleen huolissaan pandemia-ajan aa imus-
en ja a haiskas a uksen a jen yhdis ämises ä. E i yises i eknologian uuden-
lainen käy ööno o, hygienia aa imukse sekä u a älien ylläpi äminen o a
aiheu anee huol a a haiskas a uksen henkilökunnan keskuudessa (Sa-
muelsson ym., 2020).
Tu kijoi a ja anhempia on huoles u anu sulku- ja ajoi us oimenpi ei-
den aiku us las en hy in oin iin ja oppimiseen. Tu kija o a esi änee
huol a ka an eeni oimenpi eiden aiku ukses a las en henkiseen ja yysiseen
hy in oin iin (Wang ym., 2020, ks. myös B azendale ym., 2017; B ooks ym.,
2020). Hy in oin inäkökulman lisäksi huol a on aiheu anu se, e ä e äyh ey-
den kau a las en hy in oinnin seu aaminen on haas eellis a (Khan & Mikuska,
2021). Tu kijoiden lisäksi anhemma o a ilmaissee huolensa sulku- ja ajoi-
19
us oimenpi eiden aiku uksis a las en hy in oin iin ja oppimiseen. E ä a -
haiskas a ukseen sii yneiden las en anhemma o a apo oinee lapsilla ol-
leen haas ei a e ä eh ä ien suo i amisessa (K uszewska ym., 2020; Lau &
Lee, 2020). Lisäksi anhempia on huole anu las en oppiminen ja elek oniik-
kalai eiden liiallinen käy ö samoin kuin e äope uksen aiku ukse omaan ai
puolison yöhön (Lau & Lee, 2020). Myös las en on ha ai u kan a an huol a
omas a oppimises aan sekä koke an hämmennys ä ja ylsis ymis ä e ä a -
haiskas a uksen aikana (Dayal & Tiko, 2020).
20
3.1 Kohde yhmä ja aineis onke uu
Ku su osallis ua u kimukseen lähe e iin kaikkiin Suomen kun iin Ah enan-
maa a lukuun o ama a (N = 294). Kysely oli a oinna ma askuun loppuun
as i. Tu kimusku su lähe e iin lokakuussa Ope us- ja kul uu iminis e iön
pos i uslis an kau a kun ien ki jaamoihin edelleen äli e ä äksi kun ien a -
haiskas a usjoh ajien kau a a haiskas a uksen lähiesihenkilöille. Tämän li-
säksi lähe e iin kolme muis u usku sua. Ensimmäinen muis u usku su lähe-
e iin Ope us- ja kul uu iminis e iön pos i uslis an kau a. Toinen ja kolmas
muis u uski je lähe e iin suo aan kun ien si is ys oimen- ai a haiskas a-
uksen joh ajille ja muu aman kunnan apauksessa as aa alle päi äkodinjoh-
ajalle. Edellä maini ujen as aano ajien yh eys iedo poimi iin kun ien
e kkosi uil a. Tu kimukseen ku su iin osallis umaan kaikkia pe hepäi ähoi-
don lähiesihenkilöi ä sekä kunkin päi äkodin läsnä ole aa lähiesihenkilöä. Mi-
käli päi äkodin joh ajalla oli as uullaan useampia päi äko eja, pyyde iin, e ä
hän as aa a kyselyyn ain sen päi äkodin osal a, jossa hän on pääsään öi-
ses i läsnä, ja pyy ää muiden hänen alaisuu eensa kuulu ien päi äko ien
osal a niiden läsnä ole an lähiesihenkilön, esime kiksi as aa an a haiskas-
a uksen ope ajan, as aamaan kyselyyn.
Kysely o eu e iin sähköises i Web opol- yökalulla. Kyselylomakkee-
seen oli mahdollis a as a a suomeksi ai uo siksi. Tu kimuksessa ei kysy y
as aajan nimi- ai mui a henkilö ie oja. Tu kimukseen osallis ujille iedo e -
iin, e ä kyselyyn as aaminen ja sen lähe äminen sähköises i a koi a a
u kimuslu an an amis a ja e ä osallis uminen oli apaaeh ois a.
3
TUTKIMUKSEN
TOTEUTTAMINEN
21
Kyselyssä ka oi e iin ko onapandemian alku aiheessa ase e ujen a-
joi us oimenpi eiden aiku uksia a haiskas a uksen jä jes ämiseen, a hais-
kas a uksen maksuihin, lapsille ja pe heille suunna ua ukeen, las en uen
suunni elmien laa imiseen, lähiesihenkilön yöhön ja yöyh eisön hy in oin-
iin. Lisäksi lähiesihenkilöä pyyde iin a ioimaan a haiskas a ukselle suun-
na uja ohjeis uksia, henkilös ön suh au umis a pandemian aikaisiin yöolo-
suh eisiin ja sen almiuksia ja esu sseja jä jes ää e ä a haiskas a us a. Lä-
hiesihenkilöil ä iedus el iin myös päi äko ien/pe hepäi ähoidon
yh eydenpidos a ko iin jääneisiin lapsiin ja heidän anhempiinsa. Lopuksi ky-
sy iin syksyllä 2020 pandemian uoksi o eu e uis a a o oimenpi eis ä, las-
en poisjäämises ä a haiskas a ukses a ko ona i uksen akia sekä yksiköi-
den ja kunnan ai yksi yisen pal elun a joajan almis au umises a mahdollisiin
uusiin sulku oimenpi eisiin. Tässä apo issa käsi elemme a haiskas a uk-
sen jä jes ämisen muu oksia, lapsille ja pe heille suunna ua ukea, lähiesihen-
kilöiden a ioi a a haiskas a ukselle suunna uis a ohjeis uksis a sekä si ä mi-
en ko onapandemia heijas ui syksyn 2020 a haiskas a uksen jä jes ämi-
seen. Kyselyn mui a osia apo oidaan myöhemmin e illisissä julkaisuissa.
3.2 Tu kimusmene elmä
Tässä apo issa kyselyn uloksia esi ellään ku aile ia ilas ollisia mene elmiä
käy äen. Kyselyn uloksia esi ellään pääosin si en, e ä päi äko eja ja pe he-
päi ähoi oa koske ien kysymys en as auksia a kas ellaan e ikseen. Niiden
kysymys en osal a, jo ka oli a sama sekä päi äko ien e ä pe hepäi ähoi a-
jien lähiesihenkilöiden kyselyissä, pal elumuo oja koske ia as auksia a kas-
ellaan myös suh eessa oisiinsa. Lisäksi joil ain osin e i ellään a haiskas a-
uksen ja esiope uksen älisiä e oja pal eluiden jä jes ämisessä poikkeus ilan
aikana ja e a aan kunnallisen ja yksi yisen a haiskas a uksen lähiesihenki-
löiden as auksia oisiinsa.
Tuloksia e aillaan myös kun a yhmi elyn mukaan, joka pe us uu Ti-
las okeskuksen jao eluun kaupunkimaisiin, aajaan asu uihin ja maaseu umai-
siin kun iin. Kaupunkimaisissa kunnissa äes ös ä ähin ään 90 % asuu aaja-
missa ai suu imman aajaman äkiluku on ähin ään 15 000. Taajaan asu ui-
hin kun iin kuulu a kunna , joiden äes ös ä 60 – 90 % asuu aajamissa ja
suu imman aajaman äkiluku ase uu 4 000 – 15 000 älille. Maaseu umaisia
kun ia aas o a ne, joiden äes ös ä alle 60 % asuu aajamissa ja joissa suu-
imman aajaman äkiluku on alle 15 000 sekä ne kunna , joiden äes ös ä 60

22
– 90 % asuu aajamissa ja suu imman aajaman äkiluku on alle 4000 (Tilas-
okeskus, n.d.).
Rapo issa lähiesihenkilöiden as auksia ku a aan ek ensseinä, p o-
sen ilukuina, keskia oina ja –hajon oina. Vas aus en jakau umis a e i yh-
missä a kas ellaan is iin aulukoinnin ja χ2 - iippuma omuus es in a ulla. Ja-
kaumissa esiin y ien e ojen yksi yiskoh aisemmassa ulkinnassa hyödynne-
ään sa akep osen iosuuksia sekä so i e uja s anda doi uja jäännöksiä, jo ka
osoi a a , missä aulukon solussa ha ai u ja odo e u ek enssi poikkea a
ilas ollises i me ki se äs i oisis aan. S anda doi ujen jäännös en a kas e-
lussa aja-a oina on käy e y a oja +/- 2. So i e un s anda doidun jäännök-
sen ollessa yli kaksi, on solun muu ujayhdis elmä odo e ua yypillisempi.
Vas aa as i so i e un s anda doidun jäännöksen ollessa alle –2, on a kas el-
a an solun muu ujayhdis elmä odo e ua epä yypillisempi. Nämä solu on
selkeyden uoksi ko os e u aulukoissa ha maalla aus a ä illä. Las en a -
haiskas a ukseen osallis umisen läsnäoloas een muu os a a kas ellaan
Mann-Whi ney U- es illä. Tuloksia esi e äessä yhmien älisis ä e ois a mai-
ni aan ain, mikäli e o on ilas ollises i me ki se ä asolla p < ,05. Aineis o
analysoi iin SPSS 26.0 ohjelmis olla.
23
4.1 Vas ausak ii isuus ja as aaja
Kei ä kyselyyn as asi
Kyselyyn as asi 727 lähiesihenkilöä, jois a osa oimi pelkäs ään päi äkodin
ai pe hepäi ähoidon lähiesihenkilönä ja osan as uualueeseen kuului sekä
päi äko i e ä pe hepäi ähoi o. Kaikkiaan päi äko eja koske iin kysymyksiin
saa iin as auksia 662 ja pe hepäi ähoi oa koske iin 1191( aulukko 1).
Suu in osa kyselyyn as anneis a lähiesihenkilöis ä oimi kunnallisessa
päi äkodissa (n = 553, 83,5 % päi äkodeissa yösken ele is ä). Yksi yisen päi-
äkodin lähiesihenkilöinä (n = 109, 16,5 %) oimi is a as aajis a noin puole
yösken eli y i yksessä, jonka omis uksessa oli usei a päi äko eja (48,1 %).
Hieman yli puole yksi yisiä päi äko eja koske is a as auksis a uli siis pal e-
lun a joajil a, joilla oli ain yksi yksikkö (51,9 %). Kunnallis en päi äko ien lä-
hiesihenkilöillä oli as uullaan keskimää in suu empi yksikkö kuin yksi yis en
päi äko ien lähiesihenkilöillä (ks. lii e aulukko 1.) Esiope us a a jo iin 414
päi äkodissa, jois a 357 oli kunnallisia ja 57 yksi yisiä päi äko eja.
Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä suu in osa oimi kunnallisen pe he-
päi ähoidon lähiesihenkilönä (65,5 %), kun aas yksi yisen pe hepäi ähoidon
1 Teknisen i heen uoksi osa sekä päi äkodin e ä pe hepäi ähoidon lähiesihenkilönä
oimi a a haiskas a uksen lähiesihenkilö ei päässy as aamaan pe hepäi ähoi oa kos-
ke iin kysymyksiin.
4
TULOKSET
24
lähiesihenkilöi ä oli noin joka kymmenes (10,9 %) pe hepäi ähoidon as aa-
jis a. Sekä yksi yisen e ä kunnallisen pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöinä
oimi eilu iidennes (23,5 %) pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä.
Taulukko 1.
Päi äko ien ja pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöiden as uualuee
Kyselyyn as asi
n
%
Lähiesihenkilöiden as uualuee
Päi äko i
662
84,8
Pe hepäi ähoi o
119
15,2
Lähiesihenkilöiden as uualue pal elun a joajan mukaan
Päi äko ien lähiesihenkilö
Kunnallinen päi äko i
553
83,5
Yksi yinen päi äko i
109
16,5
Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö
Kunnallinen pe hepäi ähoi o
78
65,5
Yksi yinen pe hepäi ähoi o
13
10,9
Sekä yksi yinen e ä kunnallinen pe hepäi ähoi o
28
23,5
Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöiden alaisuudessa oimi
Pelkäs ään yksi äisiä pe hepäi ähoi ajia
50
42,0
Yksi äisiä pe hepäi ähoi ajia, yhmäpe hepäi ähoi ajia
ja/ ai mui a pe hepäi ähoi ajia
69
58,0
Kyselyyn as asi a haiskas a uksen lähiesihenkilöi ä 198 (67,3 %) kunnas a.
Pieni yhmä as aajia ei ilmoi anu yösken elykun aansa (n = 12, 1,7 %). Päi-
äko ien lähiesihenkilöi ä as asi 190 (64,6 %) kunnas a. Ta kemmin a kas-
el una kunnallis en päi äko ien lähiesihenkilöi ä as asi 181 (61,6 %) kun-
nas a ja yksi yis en päi äko ien lähiesihenkilöi ä 42 (14,3 %) kunnas a. Pe he-
päi ähoi ajien lähiesihenkilöi ä as asi 93 (31,6 %) kunnas a
Lukuun o ama a E elä-Ka jalaa e i maakun ien kunna oli a kyselyssä
melko hy in edus e uina (lii e aulukko 2). Eni en kun ia oli edus e una Uu-
denmaan maakunnas a (80,8 %), kun aas E elä-Ka jalan maakunnan kunnis a
edus e una oli ain kolmannes (33,3 %). Yli 65 % kunnis a oli edus e una
puolessa maakunnis a. Myös kun a yhmä oli a hy in edus e uina, kun huo-
mioidaan e i yyppis en kun ien lukumää ä koko maassa. Kaupunkimaise
kunna (n = 48, 84,2 %) ja aajaan asu u kunna (n = 49, 75,4 %) oli a kui en-
kin suh eessa pa emmin edus e uina kysely as auksissa kuin maaseu umai-
se kunna (n = 101, 58,7 %).
25
Suu in osa as aajis a oli Uudenmaan (20,6 %) ja Va sinais-Suomen (12,0
%), Pohjois-Pohjanmaan (9,1 %) ja Pi kanmaan (8,1 %) maakunnis a, jo ka o a
Suomen äki ikkaimpia maakun ia (yli 410 000 asukas a) (lii e aulukko 3). Sen
sijaan ähi en as aajia oli Päijä -Hämees ä (1,0 %), jonka asukasluku on noin
200 000, ja E elä-Ka jalas a (1,5 %) ja Kainuun (1,9 %) maakunnas a, joiden
äkiluku jää alle 130 000. (Tilas okeskus, 2020.)
Kunnallis en päi äko ien lähiesihenkilöi ä as asi eni en Uudel amaal a
ja Va sinais-Suomes a ja ähi en E elä-Ka jalas a ja Päijä -Hämees ä (lii e au-
lukko 4). Yksi yis en päi äko ien lähiesihenkilöis ä suu in osa yösken eli Uu-
dellamaalla, Va sinais-Suomessa, Pohjois-Sa ossa, Keski-Suomessa sekä Poh-
jois-Pohjanmaalla, kun aas Päijä -Hämees ä ei as annu yksikään yksi yisen
päi äkodin lähiesihenkilö ja muis akin maakunnis a as auksia oli ain ähän.
Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä suu in osa yösken eli Pohjois-Pohjan-
maalla sekä Va sinais-Suomessa. Vähi en pe hepäi ähoidon as aajia oli Kai-
nuun ja E elä-Ka jalan maakunnis a. Kymenlaakson pe hepäi ähoidon lähiesi-
henkilöis ä ei yksikään as annu kyselyyn.
Yli puole as aajis a yösken eli kaupunkimaisissa kunnissa (58,5 %),
kun aas aajaan asu uissa kunnissa (19,8 %) ja maaseu umaisissa kunnissa
(20,2 %) yösken ele is ä as asi kus akin noin iidennes (lii e aulukko 5).
Pieni yhmä (n = 12, 1,7 %) as aajis a ei ilmoi anu yösken elykun aansa.
Suu in osa sekä kunnallis en (56,1 %) e ä yksi yis en (70,6 %) päi äko ien lä-
hiesihenkilöis ä yösken eli kaupunkimaisissa kunnissa. Kunnallis en päi äko-
ien lähiesihenkilöiden as auksia saa iin suh eessa lähes yh ä paljon aajaan
asu uis a (19,9 %) ja maaseu umaisis a kunnis a (22,8 %). Sen sijaan aajaan
asu uissa kunnissa oimi a (19,3 %) yksi yis en päi äko ien lähiesihenkilö
as asi a kyselyyn useammin kuin maaseu umaisissa (7,3 %) kunnissa yös-
ken ele ä kollegansa. Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö yösken eli ä use-
ammin maaseu umaisissa (43,8 %) kuin aajaan asu uissa (26,9 %) ai kaupun-
kimaisissa kunnissa (26,9 %).
Vas ausak ii isuus
Vuonna 2019 Suomessa apo oi iin ole an 3 617 päi äko ia, jois a 2 624
(72,5 %) oli kunnallisia ja 993 (27,5 %) yksi yisiä päi äko eja. Lisäksi Suomessa
oimi 6 212 pe hepäi ähoi ajaa, jois a 4 611 yösken eli kunnallisena ja 1 601
yksi yisenä pe hepäi ähoi ajana, joko i senäisenä pe hepäi ähoi ajana ai
32
Ku io 2. Ryhmän oimin aa koske a muu okse päi äkodeissa ke ään 2020
poikkeus ilan aikana
Ta kas el aessa yhmien oimin aa koske ia muu oksia kunnallis en ja yksi-
yis en päi äko ien älillä ha ai iin, e ä äi ämä ”Pien yhmä oimin aa lisä -
iin”, ”Ryhmien älis ä yh eis oimin aa ajoi e iin” ja ”A jen u iineja jä jes e iin
uudelleen” oli a yh eydessä pal elun a joajaan (ks. lii e aulukko 8). Tämä yh-
eys oli ilas ollises i me ki se ä si en, e ä pien yhmä oimin aa lisä iin yy-
pillisemmin kunnallisissa päi äkodeissa (75,7 %) kuin yksi yisissä päi äko-
deissa (66,3 %). Myös yhmien älis ä yh eis oimin aa ajoi e iin useammin
kunnallisissa (86,0 %) kuin yksi yisissä (56,3 %) päi äkodeissa. Niin ikään a jen
u iineja, ku en uokailuja, sii ymisiä ja ulkoiluja, jä jes e iin useammin uu-
delleen kunnallisissa (83,6 %) kuin yksi yisissä (68,3 %) päi äkodeissa. Näiden
äi ämien osal a on kui enkin o e a a huomioon, e ä 52 % u kimuksen yk-
si yisis ä päi äkodeis a oli yhden oimipis een päi äko eja ja yksi yise päi ä-
kodi oli a keskimää in pienempiä yksiöi ä kunnallisiin päi äko eihin e a -
una. Tällöin edellä maini u ajoi amis oimenpi ee ei ä äl ämä ä ollee
a peellisia ai mahdollisia o eu aa.
Henkilökunnan koulu us a koske a muu okse
Ko ona i uspandemia aiheu i ke äällä useassa (89,9 %) päi äkodissa henki-
lökunnalle ennal a suunni el ujen koulu us en pe umisen ai sii ämisen (ku-
81,2
87
81,5
74,3
31,6
18,8
13
18,5
25,7
68,4
A jen u iineja (esim. uokailu, sii ymise , ulkoilu)
jä jes e iin uudelleen (n = 645)
Ulkona jä jes e ä ää oimin aa lisä iin (n = 652)
Ryhmien älis ä yh eis oimin aa ajoi e iin (n =
638)
Pien yhmä oimin aa lisä iin (n = 641)
Lapsi yhmien kokoa pienenne iin (n = 633)
Ryhmän oimin aa koske a muu okse
Kyllä Ei

33
io 3). Kui enkin joka neljännessä päi äkodissa (24,5 %) jä jes e iin henkilö-
kunnalle koulu us a ko onapandemiaan lii yen ja joka kolmannessa päi äko-
dissa (32,9 %) koulu us a henkilökunnan digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy-
ön kehi ämiseksi.
Ku io 3. Henkilökunnan koulu us a koske a muu okse päi äkodeissa ke ään
2020 poikkeus ilan aikana
Ta kas el aessa henkilökunnan koulu us a koske ia muu oksia ha ai aan, e ä
kun a yhmien ja äi ämien ”Henkilökunnalle jä jes e iin koulu us a ko-
onapandemiaan lii yen” sekä ”Henkilökunnalle jä jes e iin koulu us a digi-
ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi” älillä oli yh eys (ks. lii e-
aulukko 7). Tämä yh eys ilmeni ilas ollises i me ki se äs i si en, e ä henki-
lökunnalle jä jes e iin koulu us a ko onapandemiaan lii yen yypillisemmin
kaupunkimaisissa kunnissa (28,9 %) kuin maaseu umaisissa kunnissa (17,7 %).
Vas aa as i kaupunkimaisissa kunnissa jä jes e iin useammin koulu us a di-
gi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi (42,4 %) kuin aajaan
asu uissa (22,8 %) ja maaseu umaisissa kunnissa (16,8 %).
Va haiskas a uspal elun a joajalla oli myös ilas ollises i me ki se iä
yh eyksiä henkilökunnan koulu us a koske iin muu oksiin (ks. lii e aulukko 8).
Yksi yisissä päi äkodeissa (34,3 %) jä jes e iin useammin koulu us a ko-
onapandemiaan lii yen kuin kunnallisissa päi äkodeissa (22,7 %). Sen sijaan
32,9
24,5
89,9
67,1
75,5
10,1
Henkilökunnalle jä jes e iin koulu us a
digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön
kehi ämiseksi (n = 650)
Henkilökunnalle jä jes e iin koulu us a
ko onapandemiaan lii yen (n = 648)
Henkilökunnalle suunni ellu koulu ukse
pe u iin ai sii e iin (n = 641)
Henkilökunnan koulu us a koske a
muu okse
Kyllä Ei
34
henkilökunnan digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi jä jes-
e iin koulu us a useammin kunnallisissa (34,9 %) kuin yksi yisissä päi äko-
deissa (22,6 %).
Henkilös öä koske a muu okse
Poikkeus ilan aikana päi äko ien (83,7 %) henkilökun a yösken eli pääosin
ain oman päi äkodin iloissa (ku io 4). Pieni osa (16,2 %) päi äko ien lähiesi-
henkilöis ä ke oi, e ä henkilökun aa sii e iin päi äkodis a oiseen poik-
keus ilan aikana. Ryhmien älillä henkilökun aa sii e iin 41,7 % päi äkodissa.
Lisäksi yli puole as aajis a (54,5 %) apo oi, e ä henkilökun aa oli sii e y
a haiskas a ukses a oisenlaisiin eh ä iin, ku en ko ipal eluun.
Ku io 4. Henkilös öä koske a muu okse päi äkodeissa ke ään 2020 poikkeus ilan
aikana
Ta kas el aessa henkilös öä koske ia muu oksia kun aluoki ain ha ai iin,
e ä kun a yhmillä ja henkilökunnan sii ämisellä yhmäs ä oiseen oli yh eys
(ks. lii e aulukko 7). Tämä yh eys ilmeni ilas ollises i me ki se äs i si en, e ä
henkilökun aa sii e iin yhmäs ä oiseen yypillisimmin aajaan asu uissa
kunnissa (51,6 %).
Va haiskas a uspal elun a joajalla oli ilas ollises i me ki se ä yh eys
kaikkiin henkilös ön muu os a koske iin äi ämiin (ks. lii e aulukko 8). Yksi-
54,5
16,2
41,7
83,7
45,5
83,8
58,3
16,3
Henkilökun aa sii e iin pois a haiskas a ukses a
oisenlaisiin eh ä iin (esime kiksi ko ipal elu ) (n =
637)
Henkilökun aa sii e iin oiseen päi äko iin (n =
643)
Henkilökun aa sii e iin yhmäs ä oiseen (n = 638)
Henkilökun a yösken eli ain oman päi äkodin
iloissa (n = 649)
Henkilös öä koske a muu okse
Kyllä Ei
35
yis en päi äko ien henkilökun a (92,2 %) yösken eli kunnallis en päi äko-
ien henkilökun aa (82,1 %) useammin ain oman päi äkodin iloissa. Henki-
lökun aa sii e iin kunnallisissa päi äkodeissa useammin yhmäs ä oiseen
(44,9 %) yksi yis en päi äko ien henkilökun aan e a una (24,2 %). Joka ii-
des (19,0 %) kunnallisen päi äkodin joh aja apo oi, e ä henkilökun aa oli
sii e y oiseen päi äko iin, kun yksi yisissä päi äkodeissa luku oli ain p o-
sen in (1,0 %). Va haiskas a ukses a oisenlaisiin eh ä iin, ku en ko ipal e-
luihin, henkilökun aa sii e iin huoma a as i useammin kunnallisis a päi ä-
kodeis a (63,3 %) kuin yksi yisis ä päi äkodeis a (7,0 %). On kui enkin huomi-
oi a a, e ä 52 % ähän u kimukseen osallis uneis a yksi yisis ä päi äkodeis a
edus i yhden oimipis een päi äko eja, mikä oi heijas ua näissä uloksissa.
Lisäksi on ole e a aa, e ä yksi yisiä päi äko eja omis a a y i ykse ja muu
oimija o a useimmi en keski ynee ain a haiskas a uspal eluiden uo -
amiseen, mikä aiku aa oisenlaisiin eh ä iin sii ymisen mahdollisuuksiin.
Yh eisis ä pe iaa eis a sopiminen
Päi äkodeissa laadi iin poikkeus ilan aikana yleisimmin yh eise oimin a a-
a ko ihoi oon sii yneiden las en esiope uksen jä jes ämises ä (74,4 %) ja
yh eydenpidos a ko ihoi oon jääneiden las en anhempien kanssa (72,1 %).
Sen sijaan alle puolessa päi äkodeis a so i iin yh eisis ä pe iaa eis a a -
haiskas a uksen a joamises a ko ihoi oon sii yneille lapsille (46,3 %). Lisäksi
alle puolessa (45,3 %) niis ä päi äkodeis a, joissa oli uen a peisia lapsia, laa-
di iin yh eise pe iaa ee uen o eu amises a ko iin jääneille lapsille.
36
Ku io 5. Yh eisis ä pe iaa eis a sopiminen päi äkodeissa ke ään 2020 poikkeus ilan
aikana
Ta kas el aessa yh eisis ä pe iaa eis a sopimis a koske ia äi ämiä kun a-
luoki ain ha ai iin, e ä äi ämä ”Va haiskas a uksen a joamises a ko iin
jääneille lapsille laadi iin yh eise pe iaa ee ”, ”Esiope uksen o eu amises a
ko iin jääneille lapsille laadi iin yh eise pe iaa ee ” sekä ”Päi äkodille laadi -
iin yh eise pe iaa ee yh eydenpidos a anhempien kanssa” oli a ilas ol-
lises i me ki se äs i yh eydessä kun a yhmiin (ks. lii e aulukko 7). Nämä yh-
eyde ilmeni ä si en, e ä yh eise pe iaa ee a haiskas a uksen a joami-
ses a ko iin jääneille lapsille laadi iin yypillisemmin kaupunkimaisissa
kunnissa (52,3 %) kuin maaseu umaisissa (35,4 %) kunnissa. Vas aa as i esi-
ope uksen o eu amises a ko iin jääneille lapsille laadi iin yh eise pe iaa -
ee yypillisemmin kaupunkimaisissa (78,8 %) kuin maaseu umaisissa (61,2 %)
kunnissa. Yh eyden pi ämises ä ko iin jääneiden las en anhempien kanssa
laadi iin yh eise pe iaa ee useimmi en kaupunkimaisissa kunnissa (77,7 %)
ja hieman ha immin maaseu umaisissa kunnissa (61,7 %).
Va haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille laadi iin yh-
eise pe iaa ee useammin yksi yisissä päi äkodeissa (62,3 %) kuin kunnalli-
sissa päi äkodeissa (43,1 %). Myös esiope uksen o eu amises a ko iin jää-
neille lapsille laadi iin yh eise pe iaa ee useammin yksi yisissä (94,6 %)
kuin kunnallisissa päi äkodeissa (71,2 %). E o oli a ilas ollises i me ki se iä
(ks. lii e aulukko 8).
45,3
72,1
74,4
46,3
54,7
27,9
25,6
53,7
Päi äkodille laadi iin yh eise pe iaa ee ukea
a i se ien, ko ihoi oon sii yneiden las en
uen o eu amises a (n = 541)
Päi äkodille laadi iin yh eise pe iaa ee
yh eydenpidos a anhempien kanssa (n =659)
Esiope uksen o eu amises a ko iin jääneille
lapsille laadi iin yh eise pe iaa ee (n =410)
Va haiskas a uksen a joamises a ko iin
jääneille lapsille laadi iin yh eise pe iaa ee (n
= 642)
Yh eisis ä pe iaa eis a sopiminen
Kyllä Ei
37
4.5 Ko onapandemian uoksi pe hepäi ähoidossa
ehdy muu okse poikkeus ilan aikana (16.3.-
14.5.2020)
Seu aa aksi a kas ellaan pe hepäi ähoidossa ko onapandemian uoksi eh-
yjä muu oksia poikkeus ilan aikana. Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöi ä pyy-
de iin apo oimaan, oliko oiminnassa eh y muu oksia pe hepäi ähoidon
jä jes ämis ä ai pe hepäi ähoi ajien koulu uksia koskien sekä oliko pe hepäi-
ähoi ajien kesken eh y sopimuksia yh eydenpidos a ko iin jääneisiin lapsiin
ja heidän pe heisiinsä sekä a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille
lapsille. Heillä oli myös mahdollisuus ali a aih oeh o ”ei koske yksiköi äni”,
mikäli äi ämä ei koskenu lähiesihenkilön pe hepäi ähoi ajia. Nämä as-
aukse on me ki y ässä ulos en a kas elussa puu u aksi iedoksi, minkä
uoksi as aajien mää ä e i äi ämissä aih elee (n = 102–117). Lisäksi äi -
ämää ”pe hepäi ähoi ajille laadi iin yh eise pe iaa ee ukea a i se ien, ko-
ihoi oon sii yneiden las en uen o eu amises a” ain niiden lähiesihenkilöi-
den as aus en osal a (n = 45), joiden pe hepäi ähoi ajien a haiskas a uk-
seen osallis ui uen a peisia lapsia.
Usea pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö apo oi a alaisuudessaan oi-
mi ien pe hepäi ähoi ajien oimipis een ai yönku an muu okses a. Pe he-
päi ähoidon lähiesihenkilöis ä 13,5 % apo oi, e ä pe hepäi ähoidon oimin-
aa oli sii e y päi äko iin ( aulukko 7). Esihenkilöis ä 18,6 % as asi lisäksi,
e ä pe hepäi ähoi ajia oli sii yny yösken elemään päi äko iin. Viidennes
(21,4 %) lähiesihenkilöis ä ilmoi i alaisuudessaan oimineen pe hepäi ähoi a-
jan / -hoi ajien sii yneen oisiin eh ä iin, esime kiksi ko ipal eluihin. Lisäksi
kaikkiaan 13,3 % lähiesihenkilöis ä ilmoi i alaisuudessaan oimineen ähin-
ään yhden pe hepäi ähoi ajan lope aneen oimin ansa.
Suu in osa pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä apo oi pe hepäi ähoi-
ajien oiminnan muu uneen. Tyypillisimmin pe hepäi ähoi ajien älis ä yh-
eis oimin aa ajoi e u (74,8 %) ja ulkona jä jes e ä ää oimin aa oli lisä y
(70,4 %). Koulu us a poikkeus ilan aikana pe hepäi ähoi aja sai a päi äko-
din yön ekijöihin nähden ha emmin. Joka iides (19,3 %) pe hepäi ähoidon
lähiesihenkilö as asi, e ä hänen alaisuudessaan oimi ille pe hepäi ähoi a-
jille oli jä jes e y koulu us a ko onapandemiaan lii yen. Lisäksi eilu kymme-
nes (12,3 %) ke oi alaisuudessaan oimi ien pe hepäi ähoi ajien saaneen
koulu us a digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi.

38
Pe hepäi ähoi ajille oli useimmi en laadi u yh eise pe iaa ee yh ey-
denpidos a ko iin jääneiden las en anhempien kanssa (47,4 %), kun aas a -
haiskas a uksen a joamises a ko iin jääneille lapsille (22,5 %) ja ukea a i -
se ien, ko ihoi oon sii yneiden las en uen o eu amises a (20,0 %) laadi iin
yh eise oimin a a a huoma a as i ha emmin.
Taulukko
7. Pe hepäi ähoidossa ehdy oimenpi ee poikkeus ilan aikana
Kyllä
%
Ei
%
Pe hepäi ähoidon oimin a ai osa sii ä sii yi päi äkodin iloihin (n = 111)
13,5
86,5
Pe hepäi ähoi aja/-hoi ajia sii yi yösken elemään päi äko iin
(esim. oma hoi olapse sii yi ä ko ihoi oon) (n = 113)
18,6
81,4
Pe hepäi ähoi aja/-hoi ajia sii yi oisiin eh ä iin (esim. ko ipal elu ) (n =
117)
21,4
78,6
Osa pe hepäi ähoi ajis a lope i oimin ansa (n = 113)
13,3
86,7
Ulkona jä jes e ä ää oimin aa lisä iin (n = 115)
70,4
29,6
Pe hepäi ähoi ajien älis ä yh eis oimin aa ajoi e iin (n = 111)
74,8
25,2
Pe hepäi ähoi ajille suunni ellu koulu ukse pe u iin ai sii e iin (n =
113)
85,8
14,2
Pe hepäi ähoi ajille jä jes e iin koulu us a ko onapandemiaan lii yen (n =
114)
19,3
80,7
Pe hepäi ähoi ajille jä jes e iin koulu us a digi ai ojen ja ie ojä jes elmien
käy ön kehi ämiseksi (n = 114)
12,3
87,7
Va haiskas a uksen a joamises a ko iin jääneille lapsille laadi iin yh eise
pe iaa ee (n = 111)
22,5
77,5
Pe hepäi ähoi ajille laadi iin yh eise pe iaa ee yh eydenpidos a an-
hempien kanssa (n = 116)
47,4
52,6
Pe hepäi ähoi ajille laadi iin yh eise pe iaa ee ukea a i se ien, ko i-
hoi oon sii yneiden las en uen o eu amises a
(n = 45)
20,0
80,0
4.6 E ä a haiskas a uksen ja –esiope uksen
a joaminen sekä niihin lii y ä ohjeis ukse
Va haiskas a uksen ja esiope uksen a joaminen ko iin jääneille lap-
sille
Las en sii yminen ko ihoi oon aiheu i osassa kunnis a muu oksia a haiskas-
a us- ja esiope uspal eluiden o eu amisessa. Uudenlaisen kysymyksen
muodos i mahdollis en e äpal elujen a joaminen ko iin jääneille lapsille ja
heidän anhemmilleen. Hieman alle puole (47,7 %) päi äko ien ja neljännes
(25,2 %) pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä apo oi, e ä ko iin jääneille lap-
sille a jo iin a haiskas a us a ke ään poikkeusolojen aikana ( aulukko 8).
39
Esiope us a sen sijaan a jo iin ko iin jääneille lapsille sel äs i useammin. Nii-
den päi äko ien osal a (n = 414), joissa esiope us a jä jes e iin, 87,4 % päi ä-
ko ien lähiesihenkilöis ä apo oi, e ä ko iin jääneille, esiope uksen pii iin
kuulu ille lapsille jä jes e iin esiope us a.
Va haiskas a uspal elun muo o (päi äko i s. pe hepäi ähoi o) ai a -
haiskas a uspal elun a joaja (kunnallinen s. yksi yinen päi äko i) oli yh ey-
dessä siihen, a josiko päi äko i a haiskas a us a ai esiope us a ko iin jää-
neille lapsille. Va haiskas a uspal elun muodon ja e ä a haiskas a uksen a -
joamisen älinen yh eys ( aulukko 8) oli ilas ollises i me ki se ä si en, e ä
päi äkodeissa (47,7 %) jä jes e iin a haiskas a us a ko iin jääneille lapsille
useammin kuin pe hepäi ähoidossa (25,2 %). Pal elun a joaja oli yh eydessä
e ä a haiskas a uksen a joamiseen si en, e ä yksi yisissä päi äkodeissa
(64,2 %) a jo iin a haiskas a us a ko iin jääneille lapsille useammin kuin
kunnallisissa päi äkodeissa (44,5 %). E äesiope uksen a joamisessa e oja ei
ha ai u pal elun a joajien älillä. Myöskään kun a yhmien ja ko iin jääneille
lapsille a haiskas a uksen ai esiope uksen a joamisen älillä ei löyde y yh-
ey ä.
Taulukko
8. Va haiskas a uksen ja esiope uksen a joaminen ko iin jääneille lapsille
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Va haiskas a us
Kaikki päi äkodi (n = 662)
47,7
52,3
< ,001
Pe hepäi ähoi o (n =119)
25,2
74,8
Esiope us (n = 414)
87,4
12,6
Va haiskas a us päi äkodissa
< ,001
Kunnallise päi äkodi (n = 553)
44,5
55,5
Yksi yise päi äkodi (n = 109)
64,2
35,8
Esiope us
,073
Kunnallise päi äkodi (n = 357)
86,3
13,7
Yksi yise päi äkodi (n = 57)
94,7
5,3
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a
ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2
40
Va haiskas a uksen ja esiope uksen a joaminen suh eessa kun ien ja
yksi yis en pal elun a joajien ohjeis uksiin
E ä a haiskas a uksen ja –esiope uksen jä jes äminen oli yh eydessä siihen,
oliko kun a ai yksi yinen pal elun a joaja an anu asiaa koske an ohjeis uk-
sen. Tyypillisimmin e ä a haiskas a us a jä jes e iin niissä päi äkodeissa
(34,7 %), joiden lähiesihenkilö oli a saanee kunnal a ai yksi yisel ä pal e-
lun a joajal a ohjee a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lap-
sille ( aulukko 9). Osa päi äkodeis a (13,1 %) jä jes i e ä a haiskas a us a
myös sii ä huolima a, e ä ohjeis us a asias a ei ollu anne u, aan pää ökse
e ä a haiskas a ukses a oli eh y yksikössä. Kaikkiaan e ä a haiskas a us a
a jo iin siis lähes puolessa kyselyyn osallis uneis a päi äkodeis a. Joka kym-
menes päi äkodin lähiesihenkilö as asi, e ä kun a ai yksi yinen pal elun a -
joaja oli ohjeis anu a haiskas a uksen jä jes ämises ä, mu a päi äkodissa ei
a jo u e ä a haiskas a us a. Koska kysymyksessä ei kysy y ohjeen sisäl-
lös ä, on mahdollis a, e ä osa näis ä päi äkodeis a on saanu ohjeis uksen,
e ä a haiskas a us a ei a jo a ko ihoi oon sii yneille lapsille. Lopu päi ä-
kodi (42,2 %) ei ä ollee saanee e ä a haiskas a us a koske aa ohjeis us a
kunnal a ai yksi yisel ä pal elun a joajal a ei ä kä a jonnee si ä ko iin jää-
neille lapsille.
Kolme neljäs ä (75,2 %) esiope us a a joa ien päi äko ien lähiesihenki-
löis ä apo oi, e ä päi äkodis a a jo iin esiope us a ko iin jääneille lapsille
ja e ä kun a ai yksi yinen pal elun a joaja oli an anu ohjeis uksen e ä-
esiope uksen jä jes ämises ä ( aulukko 9). Lisäksi 12,1 p osen ia päi äkodin
lähiesihenkilö apo oi e äesiope us a jä jes e yn, aikkei kun a ai yksi yinen
pal elun a joaja ollu an anu asias a ohjeis us a. Alle kolme p osen ia päi ä-
ko ien lähiesihenkilöis ä ke oi, e ä kun a ai yksi yinen pal elun a joaja oli
ohjeis anu e äesiope uksen jä jes ämises ä, mu a si ä ei jä jes e y. Koska
kysymyksessä ei kysy y ohjeen sisällös ä, u kimuksessa ei saa u ie oa mil-
laisen ohjeis uksen lähiesihenkilö on saanu . Lopuissa päi äkodeissa (10,2 %)
lähiesihenkilö ei ollu saanu ohjeis us a kunnal a ai yksi yisel ä pal elun a -
joajal a eikä e äesiope us a a jo u ko iin jääneille lapsille. On mahdollis a,
e ä niissä päi äkodeissa, joissa e äesiope us a ei a jo u, lapse o a osallis-
unee lähiesiope ukseen eikä a e a e ä o eu ukselle ole ollu .
Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä 15,1 % as asi kunnan ai yksi yisen
pal elun a joajan an aneen ohjee a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin
jääneille lapsille ja alaisuudessaan oimi ien pe hepäi ähoi ajien o eu aneen
a haiskas a us a ohjeiden mukaises i ( aulukko 9). Lisäksi joka kymmenes
pe hepäi ähoi ajien lähiesihenkilöis ä apo oi pe hepäi ähoi ajien a jon-
neen ko iin jääneille lapsille a haiskas a us a, aikka ohjeis us a asias a ei ol-
lu anne u. Suu in osa pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä kui enkin as asi,
e ä a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille ei ollu anne u
ohjei a eikä si ä jä jes e y (60,5 %). Lisäksi 14 % lähiesihenkilöis ä ke oi, e ä
kun a ai yksi yinen pal elun a joaja oli ohjeis anu a haiskas a uksen jä jes-
ämises ä ko ihoi oon sii yneille lapsille, mu a si ä ei jä jes e y. Koska kysy-
myksessä ei kysy y ohjeen sisällös ä, on mahdollis a, e ä osa pe hepäi ähoi-
don lähiesihenkilöis ä on saanu ohjeis uksen, e ä a haiskas a us a ei a -
jo a ko ihoi oon sii yneille lapsille.
Taulukko
9. Kunnan ai yksi yisen pal elun a joajan an amien ohjeis us en yh eys
a haiskas a uksen ja esiope uksen jä jes ämiseen ko iin jääneille lapsille
Ta jo iin
%
Ei a jo u
% p-a o
Päi äkodin a haiskas a us (n = 658)
<,001
Ei ohjeis us a
13,1
42,2
Ohjeis us
34,7
10,0
Esiope us (n = 412)
<,001
Ei ohjeis us a
12,1
10,2
Ohjeis us
75,2
2,4
Pe hepäi ähoidon a haiskas a us (n = 119)
<,001
Ei ohjeis us a
10,1
60,5
Ohjeis us
15,1
14,3
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2
Ohjeiden an amisen ja pal elumuodon sekä kun aluokkien älillä ha ai -
iin ilas ollises i me ki se iä yh eyksiä. Nämä yh eyde ilmeni ä si en, e ä
ohjei a a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille anne iin
useammin päi äko ien lähiesihenkilöinä oimi ille (44,7 %) kuin pe hepäi ä-
hoidon lähiesihenkilöinä oimi ille (29,4 %) ( aulukko 10). Lisäksi e oja ohjei-
den an amisessa oli kun aluoki ain si en, e ä kaupunkimaisissa kunnissa
(46,3 %) anne iin ohjei a a haiskas a uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille
lapsille useammin kuin maaseu umaisissa kunnissa (35,5 %) ( aulukko 11).
41
48
Taulukko 18
. Kunnallis en ja yksi yis en päi äko ien lähiesihenkilöiden a io al i-
onhallinnon ies innän ii ä yydes ä, ajoi ukses a sekä selkeydes ä
Täysin e i
miel ä
%
Jokseen-
kin e i
miel ä
%
En samaa
enkä e i
miel ä
%
Jokseenkin
samaa
miel ä
%
Täysin
samaa
miel ä
%
p-a o
Ohjee oli a ii ä iä
,015
Kunnallinen päi äko i
(n = 553)
5,4
31,5
10,3
43,2
9,6
Yksi yinen päi äko i
(
n = 109)
8,3
22,0
7,3
43,1
19,3
Ohjee anne iin ii ä än nopeas i
,435
Kunnallinen päi äko i
(n = 552)
6,7
25,5
11,2
45,3
11,2
Yksi yinen päi äko i
(
n = 109)
10,1
22,0
9,2
43,1
15,6
Ohjee oli a selkei ä
,013
Kunnallinen päi äko i (n
=553)
11,0
36,0
11,9
33,8
7,2
Yksi yinen päi äko i
(n = 109)
15,7
26,9
6,5
36,1
14,8
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se-
äs i. So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2
4.8 Va haiskas a ukses a ja esiope ukses a a jo u
uki ko ihoi oon jääneille lapsille ja heidän
pe heilleen
Tuki ko ihoi oon sii yneille lapsille
Ko ihoi oon sii yneille lapsille a jo ua ukea sel i e iin kysymällä lähiesi-
henkilöil ä yh eydenpidos a lapsiin sekä e ä a haiskas a uksen ja uokailujen
a joamises a lapsille. Analyysissä uen a joamis a a kas el iin e ikseen päi-
äko ien ja pe hepäi ähoidon a haiskas a usikäis en, eli alle esiope usikäis-
en las en, sekä esiope usikäis en las en osal a. Esiope usikäisille a jo ua u-
kea a kas el iin ain niiden päi äko ien osal a, joissa esiope us a a jo iin.
Sii ä huolima a, e ä päi äko ien lähiesihenkilöis ä alle puole (47,7 %)
as asi ko ihoi oon sii yneille lapsille jä jes e yn a haiskas a us a, suu in
osa (86,3 %) heis ä apo oi ko ihoi oon sii ynei ä lapsia ue un jollain a alla.

49
Toisin sanoen hieman yli joka kymmenes (13,4 %) as aaja ei apo oinu mi-
ään kysymyksiin, jossa iedus el iin päi äkodin ja ko iin jääneiden las en ä-
lises ä yh eydenpidos a, a haiskas a us oimin aa ko aa as a oiminnas a
(esim. ko iin hae a a eh ä äpake i ) ai muus a ues a (esim. a e ia uki).
Ko iin jääneisiin lapsiin pide iin yh ey ä ies ein sekä puhelinkeskus e-
luin ( aulukko 19). Lisäksi ko ihoi oon sii yneille lapsille jä jes e iin a hais-
kas a us a ai esiope us a ko aa aa oimin aa e ilaisin a oin. Esiope uksen
pii iin kuulu ille lapsille a jo iin useimmi en mahdollisuu a hakea ko iin
puuhapusseja ja eh ä äpake eja (56,9 %). Noin puole päi äkodeis a apo -
oi myös, e ä esiope usikäisille a jo iin ohja ua oimin aa ideon äli yk-
sellä (51,0 %) ja mahdollisuu a hyödyn ää i senäises i e ilaisia päi äkodin jä -
jes ämiä oimin amahdollisuuksia, ku en liikun a as eja (49,0 %). Lisäksi eilu
kolmannes päi äkodeis a jä jes i esiope usikäisille lapsille apaamuo oisia i-
deo apaamisia (36,3 %).
Noin joka kolmannes a päi äkodis a a jo iin a haiskas a usikäisille
lapsille mahdollisuu a hakea puuhapusseja ai eh ä äpake eja (34,2 %) ai
osallis ua ohja uun oimin aan ideo äli eises i (33,6 %). Lisäksi lapsille jä -
jes e iin oimin amahdollisuuksia (40,2 %), ku en liikun a as eja, joi a pe hee
pys yi ä hyödyn ämään i senäises i. Joka iidennessä päi äkodissa (19,8 %)
lapsille jä jes e iin apaamuo oisia ideo apaamisia. Pe hepäi ähoidon lap-
sille as aa aa oimin aa jä jes e iin huoma a as i ha emmin. Vain eilu
kymmenes pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä apo oi, e ä pe hepäi ähoi-
dos a on a jo u mahdollisuu a hakea puuhapusseja ai eh ä äpake eja
(13,4 %), osallis ua ohja uun oimin aan ideo äli eises i (12,6 %) ai i senäi-
ses i hyödynne ä iä oimin amahdollisuuksia (12,6 %). Lisäksi alle kymmenes
as aaja ke oi pe hepäi ähoi ajien jä jes äneen apaamuo oisia ideo apaa-
misia (8,4 %).
Pieni osa päi äko ien a haiskas a uksen (9,8 %), pe hepäi ähoidon (5,0
%) sekä esiope uksen (10,1 %) lähiesihenkilöis ä apo oi, e ä ko iin jääneille
lapsille a jo iin mahdollisuus al o uun ulkoiluun, joka o eu e iin esime -
kiksi päi äkodin pihalla ai me sä e kellä.
Vain ha assa päi äkodissa ko iin jääneille lapsille a jo iin lounas uo-
kaa päi äkodin iloissa ai mahdollisuus hakea ko iin hae a ia uokapake eja.
Sen sijaan noin kolmannes lähiesihenkilöis ä apo oi esiope usikäisille lapsille
a jo un ko iin hae a ia uokapake eja.
50
Taulukko
19. Va haiskas a uksen ja esiope uksen a joama uki ko ihoi oon jää-
neille lapsille poikkeus ilan aikana
Va haiskas a us
päi äkodissa
(n = 662)
Va haiskas a us
pe hepäi ähoi-
dossa (n = 119)
Esiope us
(n = 408)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Ko iin jääneille lapsille a jo iin
mahdollisuus al o uun ulkoiluun
(esime kiksi päi äkodin pihalla,
me sä e killä / ms.)
9,8
90,2
5,0
95,0
10,1
89,7
Lapsille a jo iin lounas uokaa päi-
äkodin iloissa
0,8
99,2
-
-
1,2
98,8
Lapsille a jo iin ko iin hae a ia
uokapake eja
4,5
95,5
4,2
95,8
30,9
69,1
Pe heiden oli mahdollis a hakea
päi äkodis a puuhapusseja ai eh-
ä äpake eja
34,2
65,8
13,4
86,6
56,9
43,1
Lapsille jä jes e iin ohja ua oi-
min aa ideon äli yksellä (esim.
laulu
- ai lukuhe kiä, aamupii i oi-
min aa)
33,6
66,4
12,6
87,4
51,0
49,0
Lapsille jä jes e iin apaamuo oisia
ideo apaamisia
19,8
80,2
8,4
91,6
36,3
63,7
Lapsille lähe e iin pos in äli yk-
sellä ki je
- ai ko i e ehdyksiä
30,7
69,3
16,8
83,2
38,2
61,8
Lapsille lähe e iin sähköises i e -
ehdyksiä
51,4
48,6
39,5
60,5
65,9
34,1
Lapsille soi e iin
40,2
59,8
35,3
64,7
56,1
43,9
Lapsille ja pe heille jä jes e iin oi-
min amahdollisuuksia, joi a pe hee
pys yi ä i senäises i hyödyn ä-
mään (esim. liikun a as eja)
40,2
59,8
12,6
87,4
49,0
51,0
Seu aa aksi a kas el iin, oliko pal elumuodolla yh ey ä siihen, millais a u-
kea ko iin jääneille lapsille a jo iin. Ne alle esiope usikäise lapse , jo ka osal-
lis ui a a haiskas a ukseen päi äkodeissa, sai a enemmän mahdollisuuksia
a haiskas a uksen omaiseen oimin aan kuin pe hepäi ähoi oon osallis u a
lapse ( aulukko 20). Lisäksi päi äkodeis a pide iin ko iin jääneisiin lapsiin
monipuolisimmin yh ey ä. Nämä e o ilmene ä ilas ollises i me ki se äs i
si en, e ä päi äkodin a haiskas a ukseen osallis u ien las en oli useammin
mahdollis a hakea päi äkodis a puuhapusseja ai eh ä äpake eja sekä osal-
lis ua ohja uun oimin aan ideo äli eises i pe hepäi ähoi oon osallis u iin
lapsiin nähden. Lisäksi päi äko ien a haiskas a ukseen osallis u ille lapsille
51
jä jes e iin useammin apaamuo oisia ideo apaamisia sekä pe heiden a-
paas i hyödynne ä iä oimin amahdollisuuksia kuin pe hepäi ähoidon lap-
sille. Myös sähköisiä ai pos in äli yksellä lähe e yjä e ehdyksiä lähe e iin
yypillisemmin päi äko ien kuin pe hepäi ähoidon lapsille. Päi äkodin ja pe -
hepäi ähoidon e ä a haiskas a uksen o eu amisen e o oi a osi ain joh-
ua sii ä, e ä yypillises i piene , alle kolme uo iaa , lapse ko os u a pe he-
päi ähoidon asiakaskunnassa eikä e kko äli eise oimin a uokio ällöin
pal ele näi ä lapsia.
Taulukko
20. Päi äko ien ja pe hepäi ähoidon a joama uki ko ihoi oon jääneille
lapsille poikkeus ilan aikana
Va haiskas a us
päi äkodissa
(n = 662)
Va haiskas a us
pe hepäi ähoi-
dossa (n = 119)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Ko iin jääneille lapsille a jo iin mah-
dollisuus al o u
un ulkoiluun (esi-
me kiksi päi äkodin pihalla, me sä e -
killä / ms.)
9,8
90,2
5,0
95,0
,097
Lapsille a jo iin ko iin hae a ia uo-
kapake eja
4,5
95,5
4,2
95,8
,884
Pe heiden oli mahdollis a hakea päi-
äkodis a puuhapusseja ai eh ä ä-
pake eja
34,2
65,8
13,4
86,6
< ,001
Lapsille jä jes e iin ohja ua oimin-
aa ideon äli yksellä (esim. laulu
-
ai
lukuhe kiä, aamupii i oimin aa)
33,6
66,4
12,6
87,4
< ,001
Lapsille jä jes e iin apaamuo oisia
ideo apaamisia
19,8
80,2
8,4
91,6
,003
Lapsille lähe e iin pos in äli yksellä
ki je
- ai ko i e ehdyksiä
30,7
69,3
16,8
83,2
,002
Lapsille lähe e iin sähköises i e eh-
dyksiä
51,4
48,6
39,5
60,5
,017
Lapsille soi e iin
40,2
59,8
35,3
64,7
,316
Lapsille ja pe heille jä jes e iin oi-
min amahdolli
suuksia, joi a pe hee
pys yi ä i senäises i hyödyn ämään
(esim. liikun a as eja)
40,2
59,8
12,6
87,4
< ,001
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jään
nös on ällöin yli 2 ai alle -2
Päi äko ien ko iin jääneille, alle esiope usikäisille lapsille a joama uki aih eli
kun a yhmi äin. Nämä yh eyde oli a ilas ollises i me ki se iä si en, e ä
52
kaupunkimaisissa kunnissa a jo iin ko iin jääneille lapsille mahdollisuus al-
o uun ulkoiluun esime kiksi päi äkodin pihalla ai me sä e kellä useammin
kuin maaseu umaisissa kunnissa ( aulukko 21). Lisäksi kaupunkimaisissa kun-
nissa soi e iin ko ihoi oon sii yneille lapsille useammin kuin maaseu umai-
sissa kunnissa. Maaseu umaisissa kunnissa jä jes e iin mui a ha emmin ko-
iin jääneille lapsille oimin aa ideon äli yksellä. Sen sijaan ko iin hae a ia
uokapake eja a jo iin lapsille useammin maaseu umaisissa kunnissa.
Taulukko
21. Päi äko ien a joama uki ko ihoi oon jääneille 0–5- uo iaille lapsille
poikkeus ilan aikana kun a yhmi äin a kas el una
Kaupunkimaise
kunna
(n = 372)
Taajaan asu-
u kunna
(n = 121)
Maaseu umai-
se kunna
(n = 121)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Ko iin jääneille lapsille a jo iin
mahdollisuus al o uun ulkoi-
luun (esime kiksi päi äkodin pi-
halla, me sä e killä / ms.)
12,4
87,6
8,3
91,7
4,1
95,9
,025
Lapsille a jo iin lounas uokaa
päi äkodin iloissa
0,8
99,2
0,8
99,2
0,8
99,2
*
Lapsille a jo iin ko iin hae a ia
uokapake eja
3,2
96,8
4,1
95,9
9,1
90,9
,026
Pe heiden oli mahdollis a hakea
päi äkodis a puuhapusseja ai
eh ä äpake eja
36,0
64,0
34,7
65,3
29,8
70,2
,452
Lapsille jä jes e iin ohja ua oi-
min aa ideon äli yksellä (esim.
laulu
- ai lukuhe kiä, aamupii i oi-
min aa)
37,1
62,9
33,9
66,1
24,8
75,2
,046
Lapsille jä jes e iin apaamuo oi-
sia ideo apaamisia
22,0
78,0
16,5
83,5
17,4
82,6
,300
Lapsille lähe e iin pos in äli yk-
sellä ki je- ai ko i e ehdyksiä
29,8
70,2
33,9
66,1
28,9
71,1
,647
Lapsille lähe e iin sähköises i
e ehdyksiä
53,2
46,8
46,3
53,7
52,1
47,9
,412
Lapsille soi e iin
45,4
54,6
34,7
65,3
28,9
71,1
,002
Lapsille ja pe heille jä jes e iin
oimin amahdollisuuksia, joi a
pe hee pys yi ä i
senäises i
hyödyn ämään (esim. liikun a as-
eja)
43,5
56,5
38,0
62,0
32,2
67,8
,075
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai
alle –2
*
äi ämän osal a aus aole ukse ei ä o eu unee eikä is iin aulukoin ia oi u o eu aa
53
Esiope usikäisille lapsille a jo u uki oli myös ilas ollises i me ki se äs i yh-
eydessä kun a yhmään si en, e ä aajaan asu uissa kunnissa a jo iin ko iin
hae a ia uokapake eja useammin kuin kaupunkimaisissa kunnissa ( aulukko
22). Muiden ukimuo ojen osal a kun a yhmien älillä ei ullu esiin ilas olli-
ses i me ki se iä e oja.
Taulukko
22. Esiope uksen a joama uki ko ihoi oon jääneille lapsille poikkeus ilan
aikana kun a yhmi äin a kas el una
Kaupunkimaise
kunna
(n = 271)
Taajaan asu u
kunna
(n = 85)
Maaseu umai-
se kunna
(n = 48)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Lapsille a jo iin ko iin hae -
a ia uokapake
eja *
25,8
74,2
41,2
58,8
43,8
56,3
,004
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle
–2
*
Tämä äi ämä oli ainu esiope usikäisille lapsille suunna un uen muo o, joka oli ilas ollises i me ki se äs i yh-
eydessä kun a yhmiin
Ta kas el aessa päi äko ien alle esiope usikäisille lapsille a joamaa ukea e i
pal elun a joajien älillä ha ai iin ilas ollises i me ki se iä yh eyksiä si en,
e ä yksi yise päi äkodi a josi a ko iin jääneille lapsille useammin mahdol-
lisuuksia al o uun ulkoiluun, ko iin hae a iin puuhapusseihin ja eh ä äpa-
ke eihin, ohja uun ideo äli eiseen oimin aan sekä apaamuo oisiin i-
deo apaamisiin kuin kunnallise päi äkodi ( aulukko 23).

54
Taulukko 23
. Päi äko ien a joama uki ko ihoi oon jääneille 0–5- uo iaille lapsille
poikkeus ilan aikana pal elun a joajan mukaan a kas el una
Kunnallise
päi äkodi
(n = 521)
Yksi yise
päi äkodi
(n =101)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Ko iin jääneille lapsille a jo iin mahdol-
lisuus al o uun ulkoiluun (esime kiksi
päi äkodin pihalla, me sä e killä / ms.)
8,4
91,6
16,8
83,2
,009
Lapsille a jo iin lounas uokaa päi äko-
din iloissa
0,4
99,6
3,0
97,0
*
Lapsille a jo iin ko iin hae a ia uoka-
pake eja
4,6
95,4
4,0
96,0
*
Pe heiden oli mahdollis a hakea päi ä-
kodis a puuhapusseja ai eh ä äpake -
eja
31,9
68,1
46,5
53,5
,004
Lapsille jä jes e iin ohja ua oimin aa
ideon äli
yksellä (esim. laulu- ai luku-
he kiä, aamupii i oimin aa)
30,9
69,1
47,5
52,5
,001
Lapsille jä jes e iin apaamuo oisia i-
deo apaamisia
17,9
82,1
29,7
70,3
,006
Lapsille lähe e iin pos in äli yksellä
ki je
- ai ko i e ehdyksiä
30,3
69,7
32,7
67,3
,640
Lapsille lähe e iin sähköises i e eh-
dyksiä
51,1
48,9
53,5
46,5
,657
Lapsille soi e iin
39,7
60,3
42,6
57,4
,594
Lapsille ja pe heille jä jes e iin oimin-
amahdollisuuksia, joi a pe hee pys yi-
ä i senäises i hyödyn ämään (esim. lii-
ku
n a as eja)
41,1
58,9
35,6
64,4
,308
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle
-2
*
äi ämän osal a aus aole ukse ei ä o eu unee eikä is iin aulukoin ia oi u o eu aa
Pal elun a joajan ja esiope usikäisille lapsille a jo un uen älillä ha ai iin i-
las ollises i me ki se iä yh eyksiä si en, e ä yksi yis en päi äko ien lapsille
a jo iin useammin mahdollisuus al o uun ulkoiluun, kun aas kunnallise
päi äkodi a josi a yksi yisiä useammin oimin amahdollisuuksia, joi a pe -
hee pys yi ä i senäises i hyödyn ämään ( aulukko 24).
55
Taulukko 24
. Esiope ukses a a jo u uki ko ihoi oon jääneille lapsille
poikkeus ilan
aikana pal elun a joajan mukaan a kas el una
Kunnallise
päi äkodi
(n = 352)
Yksi yise
päi äkodi
(n =56)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Ko iin jääneille lapsille a jo iin mahdolli-
suus al o uun ulkoiluun (esime kiksi päi-
äkodin pihalla, me sä e killä / ms.)
8,5
91,5
21,4
78,6
,003
Lapsille a jo iin lounas uokaa päi äkodin
iloissa
1,1
98,9
1,8
98,2
*
Lapsille a jo iin ko iin hae a ia uokapa-
ke eja
31,5
68,5
26,8
73,2
,475
Pe heiden oli mahdollis a hakea päi äko-
dis a puuhapusseja ai eh ä äpake eja
57,4
42,6
31,8
46,4
,592
Lapsille jä jes e iin ohja ua oimin aa i-
deon äli yksellä (esim. laulu
- ai lukuhe -
kiä, aamupii i oimin aa)
50,3
49,7
55,4
44,6
,481
Lapsille jä jes e iin apaamuo oisia i-
deo apaamisia
34,9
65,1
44,6
55,4
,161
Lapsille lähe e iin pos in äli yksellä ki je-
ai ko i e ehdyksiä
39,2
60,8
32,1
67,9
,312
Lapsille lähe e iin sähköises i e ehdyksiä
66,5
33,5
62,5
37,5
,560
Lapsille soi e iin
56,3
43,8
55,4
44,6
,900
Lapsille ja pe heille jä jes e iin oimin a-
mahdollisuuksia, joi a pe hee pys yi ä i -
senäises i hyödyn ämään (esim. liikun a as-
eja)
51,4
48,6
33,9
66,1
,015
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas
ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle
-2
*
äi ämän osal a aus aole ukse ei ä o eu unee eikä is iin aulukoin ia oi u o eu aa
Ko ihoi oon sii yneiden las en anhemmille a jo u uki
Vanhemmille a jo un uen kysymykse käsi eli ä yh eydenpi oa anhem-
piin, anhemmille lapsen kanssa oimimiseen ja ohjaamiseen lii y ää ukea
sekä anhempien keskinäis ä e kos oi umis a. Analyysissä uen a joamis a
a kas el iin e ikseen päi äko ien ja pe hepäi ähoidon a haiskas a usikäis-
en eli alle esiope usikäis en las en, sekä esiope usikäis en las en osal a. Esi-
ope usikäisille a jo ua ukea a kas el iin ain niiden päi äko ien osal a,
joissa esiope us a a jo iin.
56
Päi äko ien a haiskas a uksen henkilökun a huomioi pe hei ä useim-
mi en iedus elemalla pe heen ja lapsen kuulumisia yksilöllises i (70,6 %) sekä
keho amalla pe hei ä olemaan yh eydessä, mikäli he kaipasi a ukea lap-
sensa kanssa (68,1 %). Vähi en käy e yjä uen mene elmiä oli a anhemmille
jä jes e y yh eise ideo apaamise (4,2 %) ja anhempien keskinäisen e -
kos oi umisen ukeminen (8,2 %) ( aulukko 25).
Esiope uksen henkilökun a uki pe hei ä an amalla anhemmille neu oja
ja ideoi a lapsen päi i äiseen oimin aan (88,2 %), iedus elemalla pe heen ja
lapsen kuulumisia (79,2 %), lähe ämällä yhmäkoh aisia, sähköisiä e ehdyk-
siä (77,2 %) sekä keho amalla anhempia olemaan yh eydessä, mikäli he kai-
pasi a ukea lapsensa kanssa (75,2 %). Vähi en käy e y uen muo o oli a
anhempien yh eise ideo apaamise (8,8 %).
Pe hepäi ähoidon las en anhempiin ol iin yypillisimmin yh eydessä
hallinnollisis a syis ä (58,0 %). Pe hepäi ähoidon asiakaspe hei ä huomioi iin
usein myös iedus elemalla yksilöllises i pe heen ja lapsen kuulumisia (52,1 %)
sekä keho amalla anhempia olemaan yh eydessä, mikäli he kaipasi a ukea
lapsensa kanssa (49,6 %). Kysy yis ä uen muodois a ha inaisimpia oli a
anhempien ukeminen lapsen päi äjä jes yksen suunni elussa (5,0 %) ja
anhempien keskinäisessä e kos oi umisessa (6,7 %). Pe hepäi ähoidon
anhemmille ei jä jes e y lainkaan yh eisiä ideo apaamisia, ku en ideo ä-
li eisiä anhempainil oja.
57
Ta
ulukko 25. Päi äko ien ja pe hepäi ähoidon a haiskas a ukses a sekä esiope-
ukses a ko ihoi oon jääneiden las en anhemmille a jo u uki poik-
keus ilan aikana
Va haiskas a us,
päi äko i
(n = 637)
Va haiskas a us,
pe hepäi ähoi o
(n = 119)
Esiope us
(n = 408)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Vanhemmille anne iin neu oja, oh-
jei a ai ideoi a
lapsen päi i äiseen
oimin aan (esim. eh ä iä, ideolink-
kejä)
67,2
32,8
24,4
75,6
88,2
11,8
Päi äkodin henkilökun a au oi lap-
sen päi äjä jes yksen suunni elussa
10,0
90,0
5,0
95,0
14,7
85,3
Vanhempia ue iin niin, e ä he pys-
yi ä e kos oi umaan
keskenään
(esim. luomaan Wha sApp
- yhmän)
8,2
91,8
6,7
93,3
12,7
87,3
Vanhempia keho e iin olemaan yh-
eydessä, mikäli he kaipasi a ukea
lapsen kanssa
68,1
31,9
49,6
50,4
75,2
24,8
Vanhemmille ja lapsille lähe e iin
yhmäkoh aises i e ehdyksiä (esim.
sähköpos i se ai
Daisyn, Helmin,
Wilman ai as aa an jä jes elmän
kau a)
60,4
39,6
30,3
69,7
77,2
22,8
Lapsi yhmien anhemmille jä jes e -
iin yh eisiä apaamisia ideo apaa-
minen (esim. anhempainil a)
4,2
95,8
0,0
100,0
8,8
91,2
Pe hei ä huomioi iin yksilöllises i ie-
dus elemalla pe heen ja lapsen kuu-
lumisia
70,6
29,4
52,1
47,9
79,2
20,8
Pe heisiin ol iin yh eydessä hallinnol-
lis a syis ä (esim. a haiskas a us-
maksu )
58,7
41,3
58,0
42,0
54,7
45,3
Ta kas el aessa anhemmille a jo ua ukea poikkeus ilan aikana a haiskas-
a usmuodon kau a, ha ai iin, e ä pal elumuo o oli ilas ollises i me ki se-
äs i yh eydessä anhemmille a jo uun ukeen. Nämä yh eyde ilmeni ä si-
en, e ä päi äko ien a haiskas a ukseen osallis u ien alle esiope usikäis en
las en anhempia ue iin useammin kuin pe hepäi ähoi oon osallis u ien las-
en pe hei ä ( aulukko 26). Päi äko ilas en anhemmille anne iin useammin
neu oja, ohjei a ja ideoi a lapsen päi i äiseen oimin aan ja hei ä keho e iin
useammin olemaan yh eydessä, mikäli he kaipasi a ukea lapsensa kanssa.
Lisäksi päi äko ilas en anhemmille lähe e iin useammin yhmäkoh aisia
64
Taulukko
31. Päi äkodeissa syksyllä 2020 nouda e u a o oimenpi ee kun a-
luoki ain a kas el una
Kaupunkimai-
se kunna
(n = 387)
Taajaan asu u
kunna
(n = 131)
Maaseu umai-
se kunna
(n = 134)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Pienenne y lapsi yhmä
4,9
95,1
5,3
94,7
9,0
91,0
,219
Pien yhmä oiminnan suosiminen
89,7
10,3
88,5
11,5
88,1
11,9
,853
Toiminnan po as aminen
75,7
24,3
80,2
19,8
71,6
28,4
,271
A jen u iineihin (esim. uokailu,
sii ymise , ulkoilu) lii y ä e i-
yisjä jes ely
74,4
25,6
82,4
17,6
73,1
26,9
,131
Päi äkodin sisä iloihin pääse ä
ain henkilökun a j
a lapse
56,6
43,4
55,7
44,3
52,2
47,8
,682
Ulkona jä jes e ä än oiminnan
suosiminen
84,0
16,0
72,5
27,5
83,6
16,4
,011
Ryhmien älisen oiminnan a-
joi aminen
77,5
22,5
71,8
28,2
70,9
29,1
,197
Henkilökunnan yösken ely ain
oman päi äkodin iloissa
71,8
28,2
67,9
32,1
67,9
32,1
,563
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i.
So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2
Pal elun a joajalla ja päi äkodeissa nouda e ujen a o oimenpi eiden älillä
ha ai iin ilas ollises i me ki se iä yh eyksiä ( aulukko 32). Nämä yh eyde il-
meni ä si en, e ä kunnallisissa päi äkodeissa suosi iin pien yhmä oimin aa,
po as e iin oimin aa, ajoi e iin yhmien älis ä oimin aa ja jä jes el iin a -
jen u iineja useammin kuin yksi yisissä päi äkodeissa.

65
Taulukko
32. Päi äkodeissa syksyllä 2020 nouda e u a o oimenpi ee pal elun a -
joajan mukaan a kas el una
Kunnallise päi ä-
kodi
(n = 553)
Yksi yise päi ä-
kodi
(n = 109)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Pienenne y lapsi yhmä
5,1
94,9
9,2
90,8
,092
Pien yhmä oiminnan suosiminen
91,0
9,0
78,9
21,1
<,001
Toiminnan po as aminen
77,4
22,6
66,1
33,9
,012
A jen u iineihin (esim. uokailu, sii y-
mise , ul
koilu) lii y ä e i yisjä jes ely
78,5
21,5
62,4
37,6
<,001
Päi äkodin sisä iloihin pääse ä ain
henkilökun a ja lapse
56,2
43,8
50,5
49,5
,267
Ulkona jä jes e ä än oiminnan suosi-
minen
82,6
17,4
78,0
22,0
,249
Ryhmien älisen oiminnan ajoi ami-
nen
80,3
19,7
47,7
52,3
<,001
Henkilökunnan yösken ely ain oman
päi äkodin iloissa
71,1
28,9
67,0
33,0
,392
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i. So-
i e u s anda doi u
jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2
Va au uminen k iisi ilan eisiin ule aisuudessa
Lopuksi sel i imme, onko päi äkodeissa ja kunnissa a audu u ko onapande-
miaa as aa aan k iisi ilan eeseen laa imalla oimin asuunni elma, mikäli ke-
ä ä as aa a poikkeusolo o a a peen uudes aan. Vas aukse osoi i a ,
e ä a haiskas a uksen ken ällä ei ole a audu u ko in ka a as i siihen, e ä
ke ä ä 2020 as aa a k iisi ilanne ois uisi. Alle puole (41,8 %) päi äko ien
ja noin joka kolmas (35,3 %) pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä as asi, e ä
yksikköä/pal elua koske a oimin asuunni elma oli laadi u ( aulukko 33).
Myöskään kunna ja yksi yise oimija ei ä anne ujen as aus en pe us-
eella ollee oimin asuunni elmia ka a as i laa inee , ai suunni elmis a ei ai-
nakaan ollu ie oa kyselyyn as anneilla lähiesihenkilöillä ( aulukko 34). Päi-
äko ien lähiesihenkilöis ä kolmannes iesi kunnan ai yksi yisen oimijan laa-
ineen oimin asuunni elman, mikäli ke ä ä as aa a poikkeus ilanne on
a peen uudes aan, kun aas 41,7 % as aajis a ei osannu sanoa, oliko oimin-
asuunni elmaa laadi u. Pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä 40,3 % iesi kun-
nan laa ineen oimin asuunni elman poikkeusolojen a al a, kun aas iiden-
nes ei osannu sanoa onko oimin asuunni elmaa laadi u. Sen sijaan 26,0 %
66
päi äko ien ja 37,8 % pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä ilmoi i, e ä kun a
ai yksi yinen oimija ei ollu laa inu oimin asuunni elmaa.
Taulukko
33. Onko päi äkodissa ai pe hepäi ähoidossa laadi u oimin asuunni-
elma, mikäli poikkeusolo o a a peen uudes aan?
Kyllä
%
Ei
%
Päi äkodi (n = 662)
41,8
58,2
Pe hepäi ähoi o (n = 119)
35,3
64,7
Taulukko
34. Onko kun a ai yksi yinen oimija laa inu oimin asuunni elman, mi-
käli poikkeusolo o a a peen uudes aan?
Kyllä
%
Ei
%
En osaa sanoa
%
Päi äkodi (n = 662)
32,3
26,0
41,7
Pe hepäi ähoi o (n = 119)
40,3
37,8
21,8
67
Tässä apo issa on esi el y ku aile ia ilas ollisia analyysejä hyödyn äen u-
loksia kyselys ä, jolla ka oi e iin a haiskas a uspal eluiden muu oksia ja
oimin aa ko ona i uspandemian aikana. Kyselyyn as asi syksyn 2020 aikana
727 a haiskas a uksen lähiesihenkilöä 198 kunnas a. Kaikkiaan 662 lähiesi-
henkilöä as asi päi äko eja ja 119 pe hepäi ähoi oa koske iin kysymyksiin.
Vas aaja oimi a kunnallis en ja yksi yis en päi äko ien sekä pe hepäi ähoi-
don lähiesihenkilöinä. Kyselyyn as a iin kaikis a Manne -Suomen maakun-
nis a.
Kyselyyn as annee ei ä ole äysin edus a a näy e suomalaisen a -
haiskas a uksen lähiesihenkilöis ä. Päi äko ien lähiesihenkilöis ä 83,5 p o-
sen ia oimi kunnallisessa ja 16,5 p osen ia yksi yisessä päi äkodissa. Suo-
messa kunnallisia päi äko eja on keskimää in 72,5 p osen ia ja yksi yisiä 27,5
p osen ia (KARVI, 2019). Näin ollen kunnallis en päi äko ien lähiesihenkilö
o a hieman yliedus e uina ässä u kimuksessa. Vas aajis a suu in osa oli
Suomen neljäs ä äki ikkaimmas a maakunnas a. Sen sijaan jois ain pienis ä
ja keskisuu is a maakunnis a as aajia oli ähäises i. Eni en kun ia (80,8 %) oli
edus e una Uudenmaan maakunnas a, kun aas E elä-Ka jalan kunnis a
edus e una oli ain kolmannes (33,33 %). Kun a yhmi äin a kas el una suu-
in osa as aajis a yösken eli kaupunkimaisissa kunnissa (54,4 %), kun aas
aajaan asu uissa (21,2 %) ja maaseu umaisissa (21,7 %) kunnissa yösken eli
noin iidennes as aajis a.
5
YHTEENVETO JA
JOHTOPÄÄTÖKSET
68
Ko ona i uspandemia on aiku anu las en a haiskas a ukseen osallis u-
miseen
• Las en osallis uminen a haiskas a ukseen laski me ki ä äs i ke-
ään 2020 aikana halli uksen anne ua pe heille suosi uksen sii ää
lapse mahdollisuuksien mukaan ko ihoi oon.
• Pe hepäi ähoidossa jä jes e ä ään a haiskas a ukseen osallis-
u iin poikkeus ilan aikana useammin kuin päi äkodin a haiskas-
a ukseen.
• Ko ona i uspandemia on aiku anu joidenkin las en a haiskas-
a ukseen osallis umiseen myös poikkeusolojen jälkeen
Päi äkodissa jä jes e ä ään a haiskas a ukseen osallis ui kyselyn ulos en
mukaan huh ikuussa 2020 33,8 % päi äko ien lapsis a, mikä oli keskimää in
hieman yli kolmannes kyselyssä ilmoi e uis a ammi- ja syyskuun osallis umis-
as eis a. Pe hepäi ähoi oon osallis ui as aa ana ajankoh ana 51,1 % pe he-
päi ähoidon lapsis a, mikä oli hieman yli puole ammi- ja syyskuun läsnäolo-
as ees a. Näy ääkin sil ä, e ä anhemma nouda i a pi käl i halli uksen
suosi us a las en ko ihoidos a. Pe hepäi ähoidon päi äko eja ko keampi osal-
lis umisp osen i oi mahdollises i lii yä siihen, e ä anhemma ei ä lii ä-
nee siihen yh ä lailla ko onan a un a iskiä kuin päi äko eihin, joissa lapsi-
mää ä ja yhmäkoko o a pe hepäi ähoi oa suu emma .
Sii ä huolima a, e ä päi äko ien ja pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö a-
po oi a syyskuussa 2020 las en läsnäoloas een nousseen keskimää in sa-
malle asolle kuin ennen poikkeusoloja, noin kaksi iides ä päi äko ien lähiesi-
henkilöis ä ja noin joka neljäs pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö apo oi päi ä-
kodis a ai pe hepäi ähoidos a jääneen lapsia ko ihoi oon ai anhempien
i isanoneen lapsen a haiskas a uspaikan ko ona i uspandemian akia. Ko-
onapandemia oi näin ollen me ki ä osalle lapsia pi kääkin ka koa a haiskas-
a ukseen osallis umisessa.
69
Päi äkodi pysyi ä pääosin auki, mu a oiminnassa eh iin muu oksia
• Päi äko ien oimin aa sopeu e iin yypillisimmin ulkona jä jes e -
ä ää oimin aa lisäämällä, yhmien älis ä oimin aa ajoi amalla
sekä a jen u iineja uudelleen jä jes ämällä.
• Kunnallisissa päi äkodeissa sopeu e iin oimin aa yksi yisiä päi ä-
ko eja useammin.
Suu in osa päi äkodeis a pysyi auki poikkeusolojen aikana. Noin joka iiden-
nessä päi äkodissa yhmiä sulje iin ja joka kolmannessa yhmiä yhdis e iin.
Tyypillises i yhmien oimin aa sopeu e iin poikkeusoloihin ulkona jä jes e -
ä ää oimin aa lisäämällä, yhmien älis ä oimin aa ajoi amalla, a jen u-
iineja uudelleen jä jes ämällä sekä pien yhmä oimin aa lisäämällä. Lisäksi
joka kolmannessa päi äkodissa pienenne iin lapsi yhmien kokoa. Kon ak ien
mää ää ähenne iin päi äkodeissa myös ajoi amalla päi äkodin iloihin
pääsy ain henkilökunnalle ja lapsille. Suomessa suosi ellu ja käy e y a o-
keino a haiskas a uksen oiminnassa o a samankal aisia maailmalla käy-
e yjen a o oimenpi eiden kanssa (esim. Pa k ym., 2020; Samuelsson ym.,
2020).
Ryhmien oiminnassa eh iin useammin muu oksia kunnallisissa kuin yk-
si yisissä päi äkodeissa. Kunnallisissa päi äkodeissa ajoi e iin useammin
yhmien älis ä oimin aa ja jä jes el iin useammin a jen u iineja uudes aan
kuin yksi yisissä päi äkodeissa. On kui enkin huomioi a a, e ä ässä u ki-
muksessa kunnallise päi äkodi oli a yksi yisiä suu empia yksiköi ä, kun a -
kas ellaan las en ja henkilökunnan mää ää. Pienemmissä yksiköissä oiminnan
uudelleen jä jes ämisen aa ei a saa oi olla ähemmän ja jä jes ämisen mah-
dollisuude oi a olla e ilaisia kuin suu emmissa yksiköissä.
Henkilökun aa sii e iin ha oin päi äkodis a oiseen, mu a jonkin e an
yhmien älillä
• Suu immassa osassa päi äkodeis a henkilökun a yösken eli ain
oman päi äkodin iloissa.
• Päi äko ien sisällä henkilökun aa sii e iin yhmäs ä oiseen.
• Useis a kunnallisis a päi äkodeis a sii yi henkilökun aa oisenlai-
siin eh ä iin, ku en ko ipal eluun. Yksi yisis ä päi äkodeis a as-
aa a sii yminen oli ähäisempää.

70
Päi äko ien yön ekijä yösken eli ä pääosin ain oman päi äkodin iloissa
(83,7 %). Yksi yis en päi äko ien henkilökun a yösken eli kunnallis en päi ä-
ko ien henkilökun aa useammin ain oman päi äkodin iloissa. Tosin ä ä e oa
oi seli ää se, e ä u kimuksen yksi yisis ä päi äkodeis a noin puole edus i
yhden oimipis een päi äko eja, jolloin sii yminen yksikös ä oiseen ei ole ol-
lu mahdollis a. Lisäksi huoma a as a osas a (63,3 %) kunnallisia päi äko eja
sii yi henkilökun aa a haiskas a ukses a muihin eh ä iin, ku en ko ipal e-
luun. Yksi yisis ä päi äkodeis a henkilökun aa sii yi muihin eh ä iin huoma -
a as i ha emmin (7,0 %), mikä on sinänsä ole e a aa, jos yönan ajan oi-
min a käsi ää ain a haiskas a uspal elujen uo amisen.
Päi äko ien sisällä yön ekijöi ä sii e iin yhmäs ä oiseen noin kah-
dessa päi äkodissa iides ä. Kunnallisissa päi äkodeissa henkilökun aa sii e -
iin yhmäs ä oiseen useammin kuin yksi yisissä päi äkodeissa. Vaiku aisikin
sil ä, e ä yksi yis en päi äko ien henkilökun a on ollu pääosin pysy ämmin
sijoi e ua, kun aas kunnallis en päi äko ien henkilökun a on liikkunu jous-
a ammin päi äko ien ja yhmien älillä. Osaksi ä ä oi myös seli ää edellä
maini u julkis en ja yksi yis en päi äko ien kokoe o.
Henkilökunnalle suunni ellu koulu ukse pe u iin ai sii e iin, poikkeus-
oloja uke aa koulu us a jä jes e iin jonkin e an
• Suu immassa osassa päi äkodeis a henkilökunnalle suunni ellu
koulu ukse pe u iin.
• Valli se aan ilan eeseen sopeu a aa koulu us a jä jes e iin jon-
kin e an
Henkilökunnalle suunni ellu koulu ukse pe u iin ai sii e iin suu immassa
osassa päi äkodeis a. Lisäksi ain ha oissa päi äkodeissa henkilökunnalle
jä jes e iin koulu us a ko onapandemiaan lii yen (24,5 %) ai digi ai ojen ja
ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi (32,9 %). Henkilökunnalle a jo u
koulu usmahdollisuude aih eli a kun a yhmien ja pal elun a joajien osal a.
Kaupunkimaisissa kunnissa jä jes e iin henkilökunnalle koulu us a ko-
onapandemiaan lii yen useammin kuin maaseu umaisissa kunnissa. Koulu-
us a digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön kehi ämiseksi jä jes e iin use-
ammin kaupunkimaisissa kunnissa kuin aajaan asu uissa ai maaseu umai-
sissa kunnissa. Yksi yisissä päi äkodeissa jä jes e iin kunnallisia päi äko eja
useammin koulu us a ko onapandemiaan lii yen. Kunnallisissa päi äkodeissa
71
aas jä jes e iin useammin henkilökunnalle koulu us a digi ai ojen ja ie ojä -
jes elmien käy ön kehi ämiseksi.
Päi äkodeissa eh iin aih ele as i sopimuksia yh eisis ä oimin ape iaa -
eis a
• Päi äkodeissa so i iin useimmi en, mi en pide ään yh ey ä ko i-
hoi oon jääneiden las en anhempien kanssa sekä mi en esiope-
us a a jo aan ko iin jääneille lapsille.
• Va haiskas a ukses a ko iin sii yneiden, ukea a i se ien las en
uen jä jes ämises ä so i iin alle puolessa päi äkodeis a.
Päi äkodeissa so i iin useimmi en käy ännöis ä koskien yh eydenpi oa ko-
iin jääneiden las en anhempien kanssa sekä esiope uksen a joamis a ko iin
jääneille lapsille. Yh eisis ä oimin ape iaa eis a esiope uksen jä jes ämises ä
ko iin jääneille lapsille so i iin noin kolmessa neljäs ä päi äkodis a, kun aas
a haiskas a uksen osal a as aa ia sopimuksia eh iin alle puolessa päi äko-
deis a. Ha immin, alle puolessa päi äkodeis a, yh eisiä sopimuksia ehdessä
huomioi iin ko ihoi oon sii ynee ukea a i se a lapse .
Käy än öjä koske ien sopimus en ekeminen e osi e ilais en kun ien
kesken. Va haiskas a uksen ja esiope uksen o eu amises a sekä yh eyden
pi ämises ä ko iin jääneiden las en anhempien kanssa so i iin useammin
kaupunkimais en kuin maaseu umais en kun ien päi äkodeissa. Lisäksi yksi-
yisissä päi äkodeissa so i iin yh eisis ä pe iaa eis a a haiskas a uksen ja
esiope uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille useammin kuin kunnalli-
sissa päi äkodeissa.
Lähiesihenkilö apo oi a pe hepäi ähoi ajien oimipis eiden ja oimenku-
ien muu oksis a poikkeus ilan aikana
• Pe hepäi ähoi ajia sii yi yösken elemään päi äko eihin ja muihin
eh ä iin
• Osa pe hepäi ähoi ajis a lope i oimin ansa
Usea pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö apo oi a alaisuudessaan oimi ien
pe hepäi ähoi ajien oiminnan ai osan sii ä sii yneen päi äkodin iloihin
72
poikkeus ilan aikana. Lisäksi pe hepäi ähoi ajien oimenku issa eh iin muu-
oksia sii ämällä pe hepäi ähoi ajia päi äko iin sekä oisenlaisiin eh ä iin,
ku en ko ipal eluun. Useampi kuin joka kymmenes pe hepäi ähoi ajien lä-
hiesihenkilöis ä ilmoi i, e ä hänen alaisuudessaan oiminu pe hepäi ähoi-
aja ai –hoi ajia lope i oimin ansa ko onapandemian seu auksena.
Toimipis eiden ja oimenku ien muu oksien lisäksi muu oksia eh iin
pe hepäi ähoidon o eu amisessa. Suu in osa pe hepäi ähoidon lähiesihen-
kilöis ä apo oi pe hepäi ähoi ajien lisänneen ulkona jä jes e ä ää oimin-
aa. Lisäksi lähes kolme neljäs ä lähiesihenkilös ä apo oi, e ä pe hepäi ä-
hoi ajien älis ä yh eis oimin aa ajoi e iin. Vaikka suu in osa as aajis a a-
po oi suunni el ujen koulu us en pe umises a ai sii ämises ä, noin joka
iides lähiesihenkilö as asi, e ä pe hepäi ähoi ajille jä jes e iin koulu us a
ko onapandemiaan lii yen. Lisäksi yli joka kymmenes apo oi, e ä pe hepäi-
ähoi ajille oli jä jes e y koulu us a digi ai ojen ja ie ojä jes elmien käy ön
kehi ämiseksi.
Pe hepäi ähoi ajien kesken eh iin ha oin sopimuksia pal eluiden a joami-
ses a ko iin jääneille lapsille
Alle puole pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä ke oi pe hepäi ähoi ajille
laadi un yh eise pe iaa ee yh eydenpidos a ko iin jääneiden las en an-
hempien kanssa. Vielä ha empi, noin iidennes pe hepäi ähoi ajien lähiesi-
henkilöis ä ke oi, e ä yh eisiä sopimuksia oli eh y ko iin a haiskas a uksen
a joamises a ai ukea a i se ien las en uen o eu amises a ko iin jää-
neille lapsille.
Poikkeusolojen aikana a haiskas a uksen a joaminen ko iin jääneille lap-
sille aih eli. E äesiope us a jä jes e iin lähes kaikissa päi äkodeissa.
• Hieman alle puole päi äko ien ja neljännes pe hepäi ähoi ajien lä-
hiesihenkilöis ä apo oi yksikkönsä ai pe hepäi ähoi ajiensa jä -
jes äneen a haiskas a us a ko iin jääneille lapsille.
• Yksi yise päi äkodi jä jes i ä e ä a haiskas a us a kunnallisia
päi äko eja useammin.
• Esiope us a jä jes e iin ko ihoi oon sii yneille lapsille yhdeksässä
päi äkodissa kymmenes ä.
73
Ke äällä 2020 a haiskas a ukselle ei anne u e illisiä ohjei a sii ä, ulisiko sen
ai mi en sen ulisi jä jes ää pal eluja poikkeus ilan ajaksi ko iin jääneille lap-
sille. Pää ös a haiskas a uksen a joamises a jäi kunnille. Tämä joh i aih e-
luun pal elujen a joamisessa. Hieman alle puole (47,7 %) päi äko ien ja nel-
jännes (25,2 %) pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä ke oi, e ä a haiskas a-
ukses a ko ihoi oon sii yneille lapsille a jo iin a haiskas a us a.
Yksi yis en päi äko ien asiakaspe heille a jo iin useammin e ä a haiskas a-
us a kuin kunnallis en päi äko ien asiakaspe heille. Esiope us a a jo iin ko-
iin jääneille lapsille sel äs i useammin kuin a haiskas a us a nuo emmille
lapsille.
Va haiskas a uksen ja esiope uksen ohjeis ukse aih eli a
• Kunna ja yksi yise pal elun a joaja pää i ä pai si e ä a haiskas-
a uksen jä jes ämises ä myös mahdollises i sen jä jes ämä ä jä -
ämises ä ko iin jääneille lapsille.
• Päi äko ien lähiesihenkilö sai a ohjeis uksia a haiskas a uksen
ja ukea a i se ien las en pal eluiden jä jes ämises ä ko iin jää-
neille lapsille sekä yh eyden pi ämises ä ko iin jääneiden las en an-
hempiin useammin kuin pe hepäi ähoidon lähiesihenkilö .
Kun ien ja yksi yis en oimijoiden oimin a a a aih eli a sen suh een, oh-
jeis e iinko päi äko eja ai pe hepäi ähoi ajia a haiskas a uksen ja esiope-
uksen jä jes ämises ä ko iin jääneille lapsille, yh eyden pi ämises ä ko iin jää-
neiden las en anhempiin sekä ukea a i se ien las en pal eluiden jä jes ä-
mises ä. Tyypillisimmin päi äko eja (80,0 %) ja pe hepäi ähoi ajia (57,1 %)
ohjeis e iin yh eyden pi ämises ä ko iin jääneiden las en anhempiin. Sen si-
jaan ukea a i se ien las en pal eluiden jä jes ämises ä ke oi saaneensa
ohjeis us a ain 58,1 % päi äko ien ja 36,1 % pe hepäi ähoidon lähiesihenki-
löis ä. Vain 44,7 % päi äko ien ja 29,4 % pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöis ä
apo oi kunnan ai yksi yisen oimijan ohjeis aneen a haiskas a uksen jä -
jes ämises ä ko iin jääneille lapsille. Vas aa as i esiope uksen jä jes ämisen
ohjeis amises a apo oi 77,6 % päi äko ien lähiesihenkilöis ä. Vas auksis a
sel isi, e ä ohjeis ukse o a oinee olla moninaisia. Osa as aajis a apo oi,
e ä kun a ai yksi yinen pal elun a joaja oli an anu ohjeis uksen a haiskas-
80
LÄHTEET
B azendale K., Bee s M. W., Wea e R. G., Russel, R. P., Tu ne -McG ie y, G.
M., Kaczynski, A. T., Chandle , J. L., Bohne , A. & on Hippel, P. T.
(2020) Unde s anding di e ences be ween summe s. school obe-
sogenic beha io s o child en: he s uc u ed days hypo hesis. In J Be-
ha Nu Phys Ac 14, 100.
B ooks S. K., Webs e R. K., Smi h L. E., Woodland, L., Wessely S., G een-
be g N. & Rubin, G. J. (2020). The psychological impac o qua an ine
and how o educe i : apid e iew o he e idence. Lance 395
(10227) 912-920. h ps://doi.o g/10.1016/S0140-6736(20)30460-8
Blum, S. & Dob o ić, I. (2020). Childca e-policy esponses in he COVID-19
pandemic: unpacking c oss coun y a ia ion. Eu opean Socie ies,
h ps://doi.o g/10.1080/14616696.2020.1831572
Dayal, H. C. & Tiko, L. (2020). When a e we going o ha e he eal school? A
case s udy o ea ly childhood educa ion and ca e eache s’ expe iences
su ounding educa ion adu ing he COVID-19 pandemic. Aus alasian
Jou nal o Ea cly Childhood 45 (4), 336–347.
h ps://doi.o g/10.1177/1836939120966085s
Halli uksen iedo us ilaisuus 18.3.2020. Ko ona ilanneka saus 18.3. Va hais-
kas a ukseen sekä ope uksen ja koulu uksen jä jes ämis el ollisuu een
äliaikaisia ajoi uksia. Tallenne saa a illa h ps://www.you-
ube.com/wa ch? =GT qE6AyKh4&lis =PLbR0oH-
F5gDWj9Z6AuIi3wi4bcN3 iZL4&index=91
Khan, T. & Mikuska, E. (2020). The i s h ee weeks o lockdown in England:
The challenges o de ec ing sa egua ding issues amid nu se y and p i-
ma y school closu es due o COVID-19. ocial Sciences & Humani ies
Open. h ps://doi.o g/10.1016/j.ssaho.2020.100099
Kim, J. (2020). Lea ning and Teaching Online Du ing Co id-19: Expe iences
o S uden Teache s in an Ea ly Childhood Educa ion P ac icum. In e -
na ional Jou nal o Ea ly Childhood 2020, 52, 145–158.
h ps://doi.o g/10.1007/s13158-020-00272-6

81
K uszewska, A., Naza uk, S., & Szewczyk, K. (2020). Polish eache s o ea ly
educa ion in he ace o dis ance lea ning du ing he COVID-19 pan-
demic– he di icul ies expe ienced and sugges ions o he u u e. Edu-
ca ion 3-13, 1-12. h ps://doi.o g/10.1080/03004279.2020.1849346.
Lau, E. Y. H., & Lee, K. (2020). Pa en s’ iews on young child en’s dis ance
lea ning and sc een ime du ing COVID-19 class suspension in Hong
Kong. Ea ly Educa ion and De elopmen , 1-18.
h ps://doi.o g/10.1080/10409289.2020.1843925
Maca ney, K., Quinn, H. K., Pillsbu y, A. J., Koi ala, A., Deng, L., Winkle , N.,
Ka ela is, A. L., O’Sulli an, M., Dal on, C., & Wood, N. (2020). T ansmis-
sion o SARS-CoV-2 in Aus alian educa ional se ings: a p ospec i e
coho s udy. The Lance Child & Adolescen Heal h 4 (11), 807–816.
h ps://doi.o g/10.1016/S2352-4642(20)30251-0
Man o ani, S., Bo e, C., Fe i, P., Manzoni, P., Cesa Bianchi, A. & Picca, M.
(2021). Child en ‘unde lockdown’: oices, expe iences, and esou ces
du ing and a e he COVID-19 eme gency. Insigh s om a su ey wi h
child en and amilies in he Lomba dy egion o I aly. Eu opean Ea ly
Childhood Educa ion Resea ch Jou nal.
h ps://doi.o g/10.1080/1350293X.2021.1872673
Ope us- ja kul uu iminis e iö (OKM) (2020). Halli us pää i a haiskas a uk-
sen ja pe usope uksen ajoi eiden pu kamises a. Saa a illa h ps:// al-
ioneu os o. i/-/10616/halli us-paa i- a haiskas a uksen-ja-pe us-
ope uksen- ajoi eiden-pu kamises a
Ope us- ja kul uu iminis e iö & Te eyden ja hy in oinnin lai os (OKM &
THL), (2020a). Te eyden ha hy in oinnin lai oksen ja ope us- ja kul -
uu inimis e iön ohje ope uksen ja a haiskas a uksen jä jes äjille ko-
ona i usepidemian aikana. Saa a illa h ps:// al ioneu os o. i/docu-
men s/10616/22150002/THL+OKM+ohje+kouluihin+04052020.pd
Ope us- ja kul uu iminis e iö & Te eyden ja hy in oinnin lai os (OKM &
THL), (2020b). Te eyden ja hy in oinnin lai oksen ja ope us- ja kul -
uu inimis e iön ohje ope uksen ja a haiskas a uksen jä jes äjille ko-
ona i usepidemian aikana. Saa a illa h ps://minedu. i/docu-
men s/1410845/22330894/OKM+THL+suosi us+-+ope us+ja+ a -
haiskas a us+4.8.2020.pd /3a12db76-92 3-2da4-5717-
82
92e552ebe798/OKM+THL+suosi us+-+ope us+ja+ a haiskas a-
us+4.8.2020.pd ? =1596550832873 -
92e552ebe798/OKM+THL+suosi us+-+ope us+ja+ a haiskas a-
us+4.8.2020.pd
Pa k, E., Logan, H., Zhang, L., & Kamigaichi, N. (2021). Responses o Co ona-
i us Pandemic in Ea ly Childhood Se ices Ac oss Fi e Coun ies in
he Asia-Pasi ic Region: OMEP Policy Fo um. In e na ional Jou nal o
Ea ly Childhood (p e iew). h ps://doi.o g/10.1007/s13158-020-
00278-0
Pe usope uslaki. (628/1998). Saa a illa h ps://www. inlex. i/ i/laki/ajan-
asa/1998/19980628#L1P1
Samuelsson, I. P., Wage , J. T. & Ødegaa d, E. E., (2020). The Co ona i us
Pandemic and Lessons Lea ned in P eschools in No way, Sweden and
he Uni ed S a es: OMEP Policy Fo um. In e na ional Jou nal o Ea ly
Childhood 52, 129–144. h ps://doi.o g/10.1007/s13158-020-00267-
3
Shope, T. R., Walke , B. H., Ai d, L. D., Sou hwa d, L., McCown, J. S., & Ma -
in, J. M. (2020). Pandemic in luenza p epa edness among child ca e
cen e di ec o s in 2008 and 2016. Pedia ics, 130 (6), 1–8.
h ps://doi.o g/10.1542/peds.2016-3690
Solekhah, H. (2020). Dis ance Lea ning o Indonesian Ea ly Childhood Edu-
ca ion (PAUD) du ing he Co id-19 Pandemic. In e na ional Jou nal o
Eme ging Issues in Ea ly Childhood Educa ion, 2(2), 105-115.
h ps://doi.o g/10.31098/ijeiece. 2i2.409
Sosiaali- ja e eysminis e iö (STM) (2020). Halli us on odennu yh eis oi-
minnassa asa allan p esiden in kanssa Suomen ole an poikkeusoloissa
ko ona i us ilan een uoksi. Tiedo e 140/2020. Saa a illa
h ps://s m. i/-//10616/halli us- o esi-suomen-ole an-poikkeus-
oloissa-ko ona i us ilan een- uoksi
Tilas okeskus (n.d.). Tilas ollinen kun a yhmi ys. Saa a illa
h ps://www.s a . i/me a/kas/ il_kun a yhmi .h ml
83
UNESCO (2020). UNESCO COVID-19 educa ion esponse: how many s u-
den s a e a isk o no e u ning o school? Ad ocacy pape . Saa a illa
h ps://unesdoc.unesco.o g/a k:/48223/p 0000373992
Valmiuslaki (1552/2011). Saa a illa h ps://www. inlex. i/ i/laki/ajan-
asa/2011/20111552
Val ioneu os o (2020a). Halli uksen linjaama oimenpi ee . Saa a illa
h ps:// al ioneu os o. i/documen s/10616/21411573/Halli uk-
sen+linjaama + oime +1603.pd /887504b5-4969-aa37-541e-
645e3390 6 c/Halli uksen+linjaama + oime +1603.pd /Halli uk-
sen+linjaama + oime +1603.pd
Val ioneu os o (2020b). Usein kysy y kysymykse . Mi en esiope us a jä jes-
e ään poikkeuksellis en ope usjä jes elyiden aikana? Saa a illa
h ps:// al ioneu os o. i/ ie oa-ko ona i ukses a/usein-kysy y -kysy-
mykse # a haiskas a us Lue u 5.1.2021
Val ioneu os on ase us (191/2020). Val ioneu os on ase us a haiskas a-
uksen sekä ope uksen ja koulu uksen jä jes ämis el ollisuu a koske-
is a äliaikaisis a ajoi uksis a. Saa a illa h ps://www. in-
lex. i/ i/laki/smu /2020/20200191
Va haiskas a uslaki (540/2018). Saa a illa h ps://www. inlex. i/ i/laki/al-
kup/2018/20180540#Pidp446435536
Wang, G., Zhang, Y., Zhao, J., Zhang, J., & Jiang, F. (2020). Mi iga e he e -
ec s o home con inemen on child en du ing he COVID-19 ou b eak.
The Lance , 395(10228), 945-947. h ps://doi.o g/10.1016/S0140-
6736(20)30547-X
84
LIITETAULUKOT
Lii e aulukko 1.
Kas a ushenkilös ön ja las en mää ä päi äko-
deissa ja pe hepäi ähoidossa
Ka
Kh
Kas a ushenkilös ön mää ä
Kaikki päi äkodi (n = 662)
17,0
12,6
Kunnallise päi äkodi (n = 553)
18,8
14,1
Yksi yise päi äkodi (n =109)
8,1
4,8
Pe hepäi ähoi o (n = 115)
8,4
7,2
Las en mää ä
Kaikki päi äkodi (n = 658)
Alle 3- uo iaa
16,1
11,7
3-6- uo iaa
61,1
37,4
Kunnallise päi äkodi (n = 550)
Alle 3- uo iaa
17,2
12,0
3-6- uo iaa
66,4
37,6
Yksi yise päi äkodi (n = 108)
Alle 3- uo iaa
10,4
8,2
3-6 – uo iaa
33,9
21,4
85
Lii e aulukko 2.
Vas aajien edus ama kunna maakunni ain
Maakun a
Kun ia maakunnassa
Kyselyyn as a iin n
kunnas a /maakun a
N
n
%
Uusimaa
26
21
80,8
Va sinais-Suomi
27
19
70,4
Sa akun a
17
11
64,7
Kan a-Häme
11
7
63,6
Pi kanmaa
22
13
59,1
Päijä -Häme
9
6
66,7
Kymenlaakso
7
5
71,4
E elä-Ka jala
9
3
33,3
E elä-Sa o
14
9
64,3
Pohjois-Sa o
18
13
72,2
Pohjois-Ka jala
12
8
66,7
Keski-Suomi
23
18
78,3
E elä-Pohjanmaa
17
11
64,7
Pohjanmaa
15
11
73,3
Keski-Pohjanmaa
8
5
62,5
Pohjois-Pohjanmaa
30
20
66,7
Kainuu
8
5
62,5
Lappi
21
13
61,9
Yh eensä
294
198
Huom. 12 as aajaa ei ilmoi anu yösken elykun aansa
Lii e aulukko
3. Vas aajien mää ä maakunni ain
Maakun a
Vas aajia
%
Uusimaa
20,6
Va sinais-Suomi
12,0
Sa akun a
4,8
Kan a-Häme
3,0
Pi kanmaa
8,1
Päijä -Häme
1,0
Kymenlaakso
2,1
E elä-Ka jala
1,5
E elä-Sa o
2,2
Pohjois-Sa o
5,9
Pohjois-Ka jala
3,6
Keski-Suomi
7,6
E elä-Pohjanmaa
4,4
Pohjanmaa
5,6
Keski-Pohjanmaa
2,6
Pohjois-Pohjanmaa
9,1
Kainuu
1,9
Lappi
4,0

86
Lii e aulukko
4. Päi äko ien ja pe hepäi ähoi ajien lähiesihenkilöiden yöpaikkojen
sijoi uminen maakunni ain päi äko eja ja pe hepäi ähoi oa sekä yk-
si yis ä ja kunnallis a päi äkodissa jä jes e yä a haiskas a us a a -
kas ellen
Kaikki
päi äkodi
(n = 662)
n %
Kunnallinen
päi äko i
(n = 553)
n %
Yksi yinen
päi äko i
(n = 109)
n %
Pe hepäi ähoi o
(n = 119)
n %
Uusimaa
147
22,2
118
21,3
29
26,6
9
7,6
Va sinais-Suomi
79
11,9
67
12,1
12
11,0
12
10,1
Sa akun a
31
4,7
27
4,9
4
3,7
8
6,7
Kan a-Häme
20
3,0
19
3,4
1
0,9
5
4,2
Pi kanmaa
54
8,2
48
8,7
6
5,5
9
7,6
Päijä -Häme
7
1,1
7
1,3
-
-
4
3,4
Kymenlaakso
15
2,3
13
2,4
2
1,8
-
-
E elä-Ka jala
8
1,2
7
1,3
1
0,9
3
2,5
E elä-Sa o
14
2,1
12
2,2
2
1,8
5
4,2
Pohjois-Sa o
39
5,9
28
5,1
11
10,1
8
6,7
Pohjois-Ka jala
23
3,5
21
3,8
2
1,8
5
4,2
Keski-Suomi
50
7,6
37
6,7
13
11,9
10
8,4
E elä-Pohjanmaa
28
4,2
26
4,7
2
1,8
5
4,2
Pohjanmaa
36
5,4
31
5,6
5
4,6
7
5,9
Keski-Pohjanmaa
17
2,6
14
2,5
3
2,8
4
3,4
Pohjois-Pohjanmaa
56
8,5
45
8,1
11
10,1
17
14,3
Kainuu
13
2,0
9
1,6
4
3,7
2
1,7
Lappi
25
3,8
24
4,3
1
0,9
6
5,0
Taulukossa esi e ään
ulokse e ikseen päi äko ien ja pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöiden osal a. Ne lähiesihen-
kilö , jo ka as asi a sekä päi äko eja e ä pe hepäi ähoi ajia koske iin kysymyksiin, on laske u sekä päi äko-
eja e ä pe hepäi ähoi oa ku aa iin lukuihin.
Lii e aulukko
5. Vas aajien jakau uminen kun a yhmi äin; as uualuei ain jae u
aineis o
Kaupunkimai-
se kunna
Taajaan
asu u kunna
Maaseu umai-
se kunna
Ei
kun a ie oa
%
%
%
%
Päi äko ien lähiesihenkilö (n
=662)
58,5
19,8
20,2
1,5
Kunnallis en päi äko ien
lähies
ihenkilö (n = 553)
56,1
19,9
22,8
1,3
Yksi yis en päi äko ien
lähiesihenkilö (
n = 109)
70,6
19,3
7,3
2,8
Pe hepäi ähoidon
lähiesihenkilö (
n = 116)
26,9
26,9
43,7
2,5
Huom. 7 kunnallisen päi äkod
in, 3 yksi yisen päi äkodin ja 3 pe hepäi ähoidon lähiesihenkilöä ei ilmoi anu kun-
a ie oa
Ne lähiesihenkilö , jo ka as asi a sekä päi äko eja e ä pe hepäi ähoi oa koske aan kyselyyn, on o e u lu uissa
huomioon e ikseen.
87
Lii e aulukko
6. Päi äko ien ja pe hepäi ähoidon las en aus a ie oja: kuinka mo-
nella päi äkodin lapsella on e i yisen, ehos e un ai muun mää i ellyn
yksilöllisen uen a e ai äidinkieli on muu kuin suomi, uo si ai
saame
Ka
Kh
Kaikki päi äkodi (n = 622)
E i yisen uen a e
2,4
3,5
Tehos e un uen a e
3,9
4,8
Muu mää i el y yksilöllinen uki
1,4
3,5
Äidinkieli on muu kuin suomi, uo si ai saame
6,8
15,6
Kunnallise päi äkodi (n = 518)
E i yisen uen a e
2,7
3,7
Tehos e un uen a e
4,5
4,9
Muu mää i el y yksilöllinen uki
1,6
3,80
Äidinkieli on muu kuin suomi, uo si ai saame
7,6
16,7
Yksi yise päi äkodi (n = 104)
E i yisen uen a e
0,6
1,4
Tehos e un uen a e
0,9
1,7
Muu mää i el y yksilöllinen uki
0,4
0,9
Äidinkieli on muu kuin suomi, uo si ai saame
3,0
7,5
Pe hepäi ähoi o (n = 105)
E i yisen uen a e
0,3
0,8
Tehos e un uen a e
0,3
0,7
Muu mää i el y yksilöllinen uki
0,5
1,4
Äidinkieli on muu kuin suomi, uo si ai saame
1,0
1,7
88
L
ii e aulukko 7. Päi äkodeissa poikkeusolojen
aikana ehdy muu okse kun aluokkien
mukaan a kas el una
Kaupunkimaise
kunna
(n = 273-386)
Taajaan asu u
kunna
(n = 84-130)
Maaseu umaise
kunna
(n = 49-133)
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
Kyllä
%
Ei
%
p-a o
Koko päi äko ia koske a muu okse
Päi äko i sulje iin
6,3
93,7
11,6
88,4
7,5
92,5
,148
Päi äkodin lapse ja henki-
lökun a sii yi ä oisen päi-
äkodin iloihin
9,4
90,6
15,5
84,5
7,7
92,3
,078
Ryhmiä sulje iin
22,2
77,8
21,3
78,7
13,2
86,8
,083
Ryhmiä yhdis e iin
34,2
65,8
41,9
58,1
28,2
71,8
,070
Päi äkodin yh eisiä apah-
umia pe u iin (Esim. Ke-
ä juhla)
97,9
2,1
99,2
0,8
98,5
1,5
*
Vanhempainil oja pe u iin
89,6
10,4
90,2
9,8
88,4
11,6
,892
Päi äkodin sisä iloihin pää-
s
i ä ain henkilökun a ja
lapse
59,4
40,6
54,8
45,2
53,4
46,6
,399
Ryhmän oimin aa koske a muu okse
Lapsi yhmien kokoa pienen-
ne iin
32,4
67,6
29,3
70,7
31,5
68,5
,807
Pien yhmä oimin aa lisä iin
75,3
24,7
74,6
25,4
71,2
28,8
,646
Ryhmien älis ä yh eis oi-
min aa ajoi e iin
82,6
17,4
80,6
19,4
80,2
19,8
,782
Ulkona jä jes e ä ää oi-
min aa lisä iin
88,3
11,7
85,2
14,8
84,7
15,3
,473
A jen u iineja (esim. uo-
kailu, sii ymise , ulkoilu)
jä jes e iin uudelleen
80,3
19,7
85,8
14,2
79,5
20,5
,331
Henkilökunnan koulu us a koske a muu okse
Henkilökunnalle suunni el-
lu koulu ukse pe u iin ai
sii e iin
89,0
11,0
95,1
4,9
89,9
10,1
,136
Henkilökunnalle jä jes e iin
koulu us a ko onapandemi-
aan lii yen
28,9
71,1
20,3
79,7
17,7
82,3
,016
Henkilökunnalle jä jes e iin
koulu us a digi ai ojen ja
ie ojä jes elmien käy ön
kehi ämiseksi
42,4
57,6
22,8
77,2
16,8
83,2
<,001
Henkilös öä koske a muu okse
Henkilökun a yösken eli
ain oman päi äkodin i-
loissa
85,3
14,7
80,3
19,7
83,3
16,7
,415
Henkilökun aa sii e iin
yhmäs ä oiseen
41,6
58,4
51,6
48,4
35,6
64,4
,032
89
Henkilökun aa sii e iin oi-
seen päi äko iin
16,5
83,5
16,7
83,3
15,3
84,7
,940
Henkilökun aa sii e iin
pois a haiskas a ukses a
oisenlaisi
in eh ä iin (esi-
me kiksi ko ipal elu )
58,0
42,0
52,0
48,0
46,6
53,4
,067
Yh eisis ä pe iaa eis a sopiminen
Va haiskas a uksen a joa-
mises a ko iin jääneille lap-
sille laadi iin yh eise pe i-
aa ee
52,3
47,7
41,6
58,4
35,4
64,6
,002
Esiope uksen o eu ami-
ses a ko iin jääneille lapsille
laadi iin yh eise pe iaa -
ee
78,8
21,2
69,0
31,0
61,2
38,8
,014
Päi äkodille laadi iin yh ei-
se pe iaa ee yh eydenpi-
dos a anhempien kanssa
77,7
22,3
67,7
32,3
61,7
38,8
,001
Päi äkodille laadi iin yh ei-
se pe iaa ee ukea a i -
se ien, ko ihoi oon sii y-
neiden las en uen o eu a-
mises a
48,6
51,4
45,5
54,5
37,2
62,8
,111
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek enssis ä ilas ollises i me ki se äs i. So-
i e u s
anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle –2
*
äi ämän osal a aus aole ukse ei ä o eu unee eikä is iin aulukoin ia oi u o eu aa