Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana

1 [PÄIVÄMÄÄRÄ] JYU REPORTS 2 Lotta Saranko, Maarit Alasuutari & Mimmu Sulkanen VARHAISKASVATUSPALVELUT KORONAPANDEMIAN AIKANA JYU REPORTS 2 Lotta Saranko, Maarit Alasuutari & Mimmu Sulkanen VARHAISKASVATUSPALVELUT KORONAPANDEMIAN AIKANA JYVÄSKYLÄ 2021 Copyright © 2021 Authors and University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-39-8614-8 ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF) URN:ISBN: 978-951-39-8614-8 ISSN 2737-0046 This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license (CC BY 4.0). TIIVISTELMÄ Lotta Saranko, Maarit Alasuutari & Mimmu Sulkanen. Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2021, 91 s. (JYU Reports, ISSN 2737-0046, 2) ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF) Raportissa esitellään varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöille syksyllä 2020 toteutetun kyselyn tuloksia varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta koronaviruspandemian aikana. Normaalioloissa kansallinen lainsäädäntö määrittelee varhaiskasvatustoiminnan reunaehdot. Keväällä 2020 koronaviruspandemian vuoksi voimaan astuneen poikkeustilan aikana kunnat kuitenkin vapautettiin varhaiskasvatuslain mukaisesta varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, mikäli lapsen vanhempien tai huoltajien oli mahdollista järjestää lapsen hoito muulla tavalla. Tässä tilanteessa kunnissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tehtiin erilaisia ratkaisuja varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja tarjoamisesta kotihoitoon siirtyneille lapsille. Raportissa tarkastellaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tapahtuneita muutoksia ja niissä tehtyjä ratkaisuja poikkeustilan aikana varhaiskasvatuksen esihenkilöille suunnatun kyselyn perusteella. Tutkimus on osa Varhaiskasvatus ja koronapandemia –hanketta, jonka toteutuksessa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanke on Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin (N = 294) edelleen välitettäväksi päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesihenkilöille. Kyselyyn vastasi 727 varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöä, joista osa toimi päiväkodin, osa perhepäivähoidon ja osa molempien lähiesihenkilönä. Vastaajista 662 vastasi päiväkoteja ja 119 perhepäivähoitoa koskeviin kysymyksiin. Tutkimuksessa saatiin tietoa noin 18 % Suomen päiväkodeista. Kyselyyn vastanneiden perhepäivähoidon lähiesihenkilöiden alaisuudessa toimi noin 15 % Suomessa toimivista perhepäivähoitajista. Kyselyyn vastanneet lähiesihenkilöt työskentelivät 198 kunnassa. Päiväkotien lähiesihenkilöt edustivat kaikkia Suomen maakuntia, eniten vastauksia tuli väkirikkaimmista maakunnista. Perhepäivä- hoidon lähiesihenkilöt vastasivat aktiivisimmin Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnista, kun taas Kymenlaaksosta kyselyyn ei vastannut yksikään perhepäivähoidon lähiesihenkilö. Tulokset osoittivat, että koronaviruspandemian aikainen poikkeustila ja siihen liittyvä hallituksen kehotus lasten siirtymisestä kotihoitoon laskivat merkittävästi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Perhepäivähoidon piirissä olevat lapset osallistuivat varhaiskasvatukseen poikkeustilan aikana useammin kuin päiväkotien lapset. Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että poikkeustilan aikana kotihoitoon siirtyneiden lasten perheille tarjottiin maksuhyvityksiä. Vain noin joka kolmannes lähiesihenkilöistä kertoi maksuhyvitykseen liittyneen erityisehtoja. Koronaviruspandemian poikkeustilan aikana päiväkodit pysyivät Suomessa pääosin auki, mutta toiminnassa tehtiin muutoksia. Päiväkotien toimintaa sopeutettiin vallitsevaan tilanteeseen tyypillisimmin lisäämällä ulkona järjestettävää toimintaa, rajoittamalla ryhmien välistä toimintaa sekä järjestelemällä uudelleen arjen rutiineja. Henkilökuntaa siirrettiin poikkeustilan aikana harvoin päiväkodista toiseen, mutta siirtoja tehtiin jonkin verran ryhmien välillä. Lisäksi useista päiväkodeista siirrettiin henkilökuntaa toisiin tehtäviin, kuten kotipalveluun. Kuntien ja yksityisten toimijoiden ohjeistukset varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille sekä yhteydenpidosta näiden lasten vanhempiin vaihtelivat. Myös päiväkodeissa yhteisistä toimintatavoista sovittiin vaihtelevasti, kun taas perhepäivähoidossa sopimuksia tehtiin vain harvoin. Yhdeksän kymmenestä päiväkodin lähiesihenkilöstä raportoi etäesiopetuksen järjestämisestä. Sen sijaan alle esiopetusikäisille lapsille järjestettiin etävarhaiskasvatusta huomattavasti harvemmin. Alle puolet päiväkotien ja neljännes perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä kertoi, että kotiin jääneille lapsille tarjottiin varhaiskasvatusta. Kotihoitoon siirtyneitä lapsia ja perheitä tuettiin tyypillisimmin pitämällä yhteyttä puhelimitse ja sähköisin viestein. Varhaiskasvatusja esiopetustoimintaa toteutettiin useimmiten tarjoamalla kotiin haettavia tehtäväpaketteja sekä järjestämällä videovälitteistä toimintaa ja toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät hyödyntämään itsenäisesti. Yksityisten päiväkotien lapsille tarjottiin varhaiskasvatusta korvaavaa toimintaa useammin kuin kunnallisten päiväkotien lapsille. Tuen muodoissa oli myös havaittavissa eroja eri kuntaryhmien välillä. Syksyllä 2020 suurimmassa osassa päiväkodeista noudatettiin edelleen varotoimenpiteitä koronaviruksen vuoksi. Varotoimenpiteet olivat tyypillisimmin toimia, joilla rajoitettiin lapsiryhmien lähikontakteja esimerkiksi toimintoja porrastamalla, arjen rutiineja järjestelemällä ja ryhmien välistä yhteistoimintaa rajoittamalla. Lisäksi ulkoisia kontakteja vähennettiin keskittämällä henkilökunnan työskentelyä vain oman päiväkodin tiloihin sekä rajaamalla päiväkodin sisätilojen käyttö vain päiväkodin lapsille ja henkilökunnalle. Syksyllä 2020 mahdollisiin tulevaisuuden vastaaviin poikkeustilanteisiin varautuminen oli varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöiden vastausten perusteella vähäistä. Vähemmistö heistä raportoi, että kunta tai yksikkö oli laatinut suunnitelman koronapandemian poikkeustilan kaltaisten kriisitilanteiden varalta tulevaisuudessa. ABSTRACT Lotta Saranko, Maarit Alasuutari & Mimmu Sulkanen Organising and Providing Early Childhood Education and Care during the Coronavirus Pandemic Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2021, 91 p. (JYU Reports, ISSN 2737-0046, 2) ISBN 978-951-39-8614-8 (PDF) The report presents the results of a survey carried out in autumn 2020 for the heads of early childhood education and care (ECEC) units regarding the provision of ECEC services during the Covid-19 pandemic. In normal circumstances, the national legislation determines the preconditions for ECEC. During the coronavirus state of emergency in spring 2020, however, Finnish municipalities were exempted from the responsibility to provide ECEC in compliance with the Act on Early Childhood Education and Care, if the child’s guardians were able to organise childcare in other ways. In this situation, municipalities and ECEC units adopted different solutions for implementing and offering ECEC for children who remained at home. Based on a questionnaire sent to the heads of ECEC units, this report examines the changes that took place and solutions that were made in ECEC centres and family day care during the state of emergency. The survey is part of the Early Childhood Education and Care and the COVID-19 Pandemic project, which has been implemented in cooperation with the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). The project is funded by the Ministry of Education and Culture. The questionnaire was sent to all municipalities in mainland Finland (N = 294) to be forwarded to the heads of ECEC centres and family day care. The questionnaire was answered by 727 heads of ECEC units, some of whom worked at day-care centres, some in family day care, and some in both types of ECEC. Among the respondents, 662 answered questions about ECEC centres and 119 about family day care. The survey provided information on approximately 18% of Finland’s ECEC centres. About 15% of Finland’s family day care providers worked under the heads of family day care who answered the questionnaire. The heads who responded to the questionnaire worked in 198 municipalities. The heads of ECEC centres represented all Finnish regions, and the regions with the largest population numbers gave the most answers. The most actively responding heads of family day care came from the regions of North Ostrobothnia, Southwest Finland and Central Finland, whereas no heads of family day care answered in Kymenlaakso. The results demonstrated that the state of emergency during the coronavirus pandemic and the government’s request for children to remain in home care significantly reduced children’s participation in ECEC. Children in family day care participated in ECEC more often than did those in ECEC centres. Nearly all respondents reported that the families of children in home care during the state of emergency were offered compensation for their usual ECEC fees. Only about one third of the heads of ECEC reported that the compensation was subject to special conditions. During the lockdown measures imposed in response to the COVID-19 pandemic, most ECEC centres remained open in Finland, but they modified their activities. The adaptation to the situation typically included an increase in outdoor activities, restricting the activities between different groups of children, and the reorganisation of daily routines. Staff were seldom transferred between ECEC centres during the lockdown, but some transfers were made between the groups. In addition, staff were transferred to other duties, such as home-help services, from several ECEC centres. The instructions given to municipalities and private service providers varied regarding the arrangement of ECEC and pre-primary education for children who stayed at home, as well as regarding the contacts with the parents of these children. Agreements on common ways of working varied also between the ECEC centres; in family day care, agreements were only seldom made. Nine out of ten heads of day-care centres reported having organised pre-primary education remotely. For children younger than pre-primary education age, instead, remote ECEC was organised considerably more seldom. Less than half of the heads of ECEC centres and one fourth of the heads of family day care reported having provided ECEC for children who remained at home. The children in home care and their families were typically supported by phone and email. ECEC and pre-primary education were mostly implemented by providing task packages to be brought home by the families, and by organising video-mediated activities and activities that the families could utilise independently. Children in private ECEC centres were provided with activities replacing ECEC more often than were those in municipal ECEC centres. Differences were observed also in the forms of support between different groups of municipalities. In autumn 2020, most ECEC centres continued to take precautions due to the coronavirus pandemic. The most typical precautions were aimed at restricting close contacts between the groups of children by, for example, phasing activities, rearranging routines, and limiting the amount of cooperation between groups. External contacts were also reduced by centralising the staff’s duties to the premises of their own ECEC centre and by ensuring that only the children and staff used the indoor premises of the ECEC centre. According to the answers of the heads of the ECEC units, precautionary measures for potential future lockdowns were uncommon in autumn 2020. A minority of them reported that the municipality or unit had devised a plan for future crises similar to the coronavirus state of emergency. 16 oireisena ei tule osallistua varhaiskasvatukseen, painotettiin hyvää käsija yskimishygieniaa, neuvottiin tehostamaan siivousta pyyhkimällä kosketuspinnat vähintään päivittäin sekä yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistamisella jokaisen käytön jälkeen. Päiväkodeissa suositeltiin välttämään tarpeettomia fyysisiä kontakteja siten, että isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä ja muiden kuin lasten ja henkilökunnan oleskelua varhaiskasvatuksen alueella vältetään. Lisäksi suositeltiin hygienian tehostamista, henkilökunnan keskinäisten fyysisten kokoontumisten välttämistä, henkilöstön toimimista vain oman yksikön tiloissa ja saman lapsiryhmän kanssa. Jokaiselle toimintayksilölle kuitenkin annettiin valta määrittää yksikön toimintatavat itse ja ohjeistaa perheitä niistä. Elokuussa (OKM & THL, 2020b) varhaiskasvatusta koskevaa suositusta täsmennettiin erityisesti tarpeettomien fyysisten kontaktien välttämisen suhteen siten, että varhaiskasvatuksen henkilöstön toimimista aina saman lapsiryhmän kanssa, toiminnan rytmittämistä ja porrastamista sekä ulkotilojen hyödyntämistä painotettiin. Lisäksi suositeltiin ruokasalien käytön välttämistä tai vähintään ruokasalin käytön porrastamista sekä huomion kiinnittämistä ruuan valmistuksen, -jakelun ja syömisen aikaiseen hygieniaan. Kaikkineen varhaiskasvatukselle annetut ohjeet keskittyivät siten hygieniaan ja fyysisten kontaktien välttämiseen. 2.2 Varhaiskasvatuksen järjestämistä koronapandemian aikana koskeva tutkimus Pandemian alkuvaiheessa koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden sulkeminen sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen rajoittaminen olivat yleisiä toimenpiteitä kansainvälisen viruksen leviämisen estämiseksi (UNESCO, 2020). Varhaiskasvatukseen osallistumisen rajoitukset kuitenkin vaihtelivat maiden välillä. Joissain maissa lasten ja perheiden mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen priorisoitiin, kun taas toiset maat sallivat varhaiskasvatukseen osallistumisen vain tietyille lapsiryhmille, esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapsille (Blum & Dobrotić, 2020; Park ym., 2020; Samuelsson, Wager & Ødegaard, 2020). Varhaiskasvatuksen sulkuja rajoitustoimenpiteiden aikana eri maissa varhaiskasvatusta tarjottiin kotiin jääneille lapsille vaihtelevasti. Etävarhaiskasvatusta toteutettiin esimerkiksi valmiiden videoiden (Samuelsson ym., 17 2020), videovälitteisten ohjattujen tuokioiden (Dayal & Tiko, 2020; Park ym., 2020) ja perheille jaettavien tehtäväpakettien sekä toimintamateriaalien, kuten tehtävien ja laulunsanojen avulla (Dayal & Tiko, 2020). Etävarhaiskasvatuksen järjestäminen videovälitteisesti havaittiin haasteelliseksi. Haasteiksi osoittautuivat esimerkiksi puutteet välineistössä (Kruszewska ym., 2020; Solekhah, 2020) sekä teknologian käyttötaidoissa (Solekhah, 2020), etäyhteyksien lähetysviive, lapsia osallistavan toiminnan ja leikkien järjestäminen sekä videovälitteiseen toimintaan osallistuvan lapsiryhmän sopivan koon arvioiminen, sillä etäyhteys rajoitti opettajan ja lasten välistä kommunikaatiota (Kim, 2020). Haasteista huolimatta niiden vanhempien, joiden lapsella oli mahdollisuus videovälitteiseen varhaiskasvatukseen, on havaittu olleen tyytyväisempiä etävarhaiskasvatukseen kuin niiden vanhempien, joiden lasten etävarhaiskasvatus järjestettiin ilman videovälitteisiä oppimistuokioita (Lau & Lee, 2020). Tähänastinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että koti koetaan haasteelliseksi etäoppimisympäristöksi. Erityisesti lasten puutteelliset itsenäisen työskentelyn taidot sekä opettajien ja lasten välisen suoran vuorovaikutuksen puute (Kruszewska ym., 2020), lasten vähäinen motivaatio (Kruszewska ym., 2020; Lau & Lee, 2020), muiden perheenjäsenten aiheuttamat häiriöt sekä resurssien, kuten tulostimien puute (Lau & Lee, 2020), voivat muodostua haasteiksi etävarhaiskasvatusta toteutettaessa. Myös vanhempien kärsivällisyyden ja tiedon puutteen, tilanpuutteen sekä ohjeiden ymmärtämisen pulmien voi vaikeuttaa lasten oppimista (Lau & Lee, 2020). Vanhempien rooli on todettu etäopetuksessa merkityksellinen: he valvovat lasten oppimistilanteita, tukevat lapsia tehtävien tekemisessä (Kruszewska ym., 2020; Lau & Lee, 2020; Solekhah, 2020) ja osallistuvat lasten oppimisen ja toiminnan arviointiin (Dayal & Tiko, 2020; Solekhah, 2020). Muiden maiden esimerkit rajoitusja sulkutoimenpiteiden ajalta kertovat, että yhteistyötä vanhempien kanssa on pidetty yllä säännöllisin puheluin (Dayal & Tiko, 2020; Khan & Mikuska, 2021; Mantovani ym., 2021; Samuelsson ym., 2020) sekä sähköisin viestein (Dayal & Tiko, 2020; Park ym., 2020). Varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi vanhempia on myös voitu pyytää osallistumaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen lähettämällä kuvia ja videoita lasten töistä (Dayal & Tiko, 2020). Sulkutoimenpiteiden purkamisen ja rajoitustoimenpiteiden lieventämisen syyt ja ajankohta vaihtelivat maiden välillä erilaisten prioriteettien mukaan. Usein syyt olivat kytköksissä kansanterveyteen, taloudellisiin kustannuksiin, 18 lastenhoitotarpeisiin tai koronavirustartuntojen vähenemiseen. (Blum & Dobrotić, 2020.) Koronaviruksen leviämisen varhaiskasvatusja kouluympäristöissä on havaittu olleen vähäistä, mikäli koronaviruksen leviämisen ehkäisystä oli laadittu suunnitelma ja tartuntaepäilyjen testaaminen oli tehokasta. Kaikkiaan koronapandemian alkuvaiheessa lapsilla todettiin tartuntoja harvoin ja heidän havaittiin myös toimivan tartuttajina aikuisia epätodennäköisemmin. (Macartney ym., 2020.) Tutkimus osoittaa, että vanhemmat olivat huolestuneita lasten paluusta varhaiskasvatukseen sulkuja rajoitustoimenpiteiden päättyessä (Park ym., 2020; Samuelsson ym., 2020). Varhaiskasvatuksen lähitoiminnan uudelleen käynnistämisessä noudatettiin myös muissa maissa varotoimenpiteitä lasten ja henkilökunnan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Usein varotoimenpiteet liittyivät kontaktien rajoittamiseen, kuten turvaväleihin, vain henkilökunnan ja lasten pääsyyn varhaiskasvatuksen alueelle, lapsiryhmien kokoon (pienennetyt lapsiryhmät ja lapsi-aikuinen -suhdeluku) (Park ym., 2020; Samuelsson ym., 2020) sekä henkilökunnan fyysisten tapaamisten rajoittamiseen (Samuelsson ym., 2020). Lisäksi huomioitiin fyysisen ympäristön tartuntatekijöitä kiinnittämällä huomiota tilojen (Park ym., 2020), yhteiskäytössä olevien tavaroiden sekä ruokailutilanteiden hygienian lisäämiseen (Samuelsson ym., 2020). Myös varhaiskasvatuksen henkilökunta on ollut huolissaan varhaiskasvatuksen arjesta rajoitustoimenpiteiden päättyessä. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilökunta kokee olleensa huonosti valmistautuneita pandemian vaatimiin muutoksiin toiminnassa (Samuelsson, 2020; Shope ym., 2017). Henkilökunnan on todettu olleen huolissaan pandemia-ajan vaatimusten ja varhaiskasvatuksen arjen yhdistämisestä. Erityisesti teknologian uudenlainen käyttöönotto, hygieniavaatimukset sekä turvavälien ylläpitäminen ovat aiheuttaneet huolta varhaiskasvatuksen henkilökunnan keskuudessa (Samuelsson ym., 2020). Tutkijoita ja vanhempia on huolestuttanut sulkuja rajoitustoimenpiteiden vaikutus lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Tutkijat ovat esittäneet huolta karanteenitoimenpiteiden vaikutuksesta lasten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (Wang ym., 2020, ks. myös Brazendale ym., 2017; Brooks ym., 2020). Hyvinvointinäkökulman lisäksi huolta on aiheuttanut se, että etäyhteyden kautta lasten hyvinvoinnin seuraaminen on haasteellista (Khan & Mikuska, 2021). Tutkijoiden lisäksi vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa sulkuja rajoi- 19 tustoimenpiteiden vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Etävarhaiskasvatukseen siirtyneiden lasten vanhemmat ovat raportoineet lapsilla olleen haasteita etätehtävien suorittamisessa (Kruszewska ym., 2020; Lau & Lee, 2020). Lisäksi vanhempia on huolettanut lasten oppiminen ja elektroniikkalaitteiden liiallinen käyttö samoin kuin etäopetuksen vaikutukset omaan tai puolison työhön (Lau & Lee, 2020). Myös lasten on havaittu kantavan huolta omasta oppimisestaan sekä kokevan hämmennystä ja tylsistymistä etävarhaiskasvatuksen aikana (Dayal & Tiko, 2020). 20 3.1 Kohderyhmä ja aineistonkeruu Kutsu osallistua tutkimukseen lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta (N = 294). Kysely oli avoinna marraskuun loppuun asti. Tutkimuskutsut lähetettiin lokakuussa Opetusja kulttuuriministeriön postituslistan kautta kuntien kirjaamoihin edelleen välitettäväksi kuntien varhaiskasvatusjohtajien kautta varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöille. Tämän lisäksi lähetettiin kolme muistutuskutsua. Ensimmäinen muistutuskutsu lähetettiin Opetusja kulttuuriministeriön postituslistan kautta. Toinen ja kolmas muistutuskirje lähetettiin suoraan kuntien sivistystoimentai varhaiskasvatuksen johtajille ja muutaman kunnan tapauksessa vastaavalle päiväkodinjohtajalle. Edellä mainittujen vastaanottajien yhteystiedot poimittiin kuntien verkkosivuilta. Tutkimukseen kutsuttiin osallistumaan kaikkia perhepäivähoidon lähiesihenkilöitä sekä kunkin päiväkodin läsnä olevaa lähiesihenkilöä. Mikäli päiväkodin johtajalla oli vastuullaan useampia päiväkoteja, pyydettiin, että hän vastaava kyselyyn vain sen päiväkodin osalta, jossa hän on pääsääntöisesti läsnä, ja pyytää muiden hänen alaisuuteensa kuuluvien päiväkotien osalta niiden läsnä olevan lähiesihenkilön, esimerkiksi vastaavan varhaiskasvatuksen opettajan, vastaamaan kyselyyn. Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-työkalulla. Kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimuksessa ei kysytty vastaajan nimitai muita henkilötietoja. Tutkimukseen osallistujille tiedotettiin, että kyselyyn vastaaminen ja sen lähettäminen sähköisesti tarkoittavat tutkimusluvan antamista ja että osallistuminen oli vapaaehtoista. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 21 Kyselyssä kartoitettiin koronapandemian alkuvaiheessa asetettujen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen, varhaiskasvatuksen maksuihin, lapsille ja perheille suunnattua tukeen, lasten tuen suunnitelmien laatimiseen, lähiesihenkilön työhön ja työyhteisön hyvinvointiin. Lisäksi lähiesihenkilöä pyydettiin arvioimaan varhaiskasvatukselle suunnattuja ohjeistuksia, henkilöstön suhtautumista pandemian aikaisiin työolosuhteisiin ja sen valmiuksia ja resursseja järjestää etävarhaiskasvatusta. Lähiesihenkilöiltä tiedusteltiin myös päiväkotien/perhepäivähoidon yhteydenpidosta kotiin jääneisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Lopuksi kysyttiin syksyllä 2020 pandemian vuoksi toteutetuista varotoimenpiteistä, lasten poisjäämisestä varhaiskasvatuksesta koronaviruksen takia sekä yksiköiden ja kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan valmistautumisesta mahdollisiin uusiin sulkutoimenpiteisiin. Tässä raportissa käsittelemme varhaiskasvatuksen järjestämisen muutoksia, lapsille ja perheille suunnattua tukea, lähiesihenkilöiden arvioita varhaiskasvatukselle suunnatuista ohjeistuksista sekä sitä miten koronapandemia heijastui syksyn 2020 varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Kyselyn muita osia raportoidaan myöhemmin erillisissä julkaisuissa. 3.2 Tutkimusmenetelmät Tässä raportissa kyselyn tuloksia esitellään kuvailevia tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kyselyn tuloksia esitellään pääosin siten, että päiväkoteja ja perhepäivähoitoa koskevien kysymysten vastauksia tarkastellaan erikseen. Niiden kysymysten osalta, jotka olivat samat sekä päiväkotien että perhepäivähoitajien lähiesihenkilöiden kyselyissä, palvelumuotoja koskevia vastauksia tarkastellaan myös suhteessa toisiinsa. Lisäksi joiltain osin eritellään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välisiä eroja palveluiden järjestämisessä poikkeustilan aikana ja verrataan kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöiden vastauksia toisiinsa. Tuloksia vertaillaan myös kuntaryhmittelyn mukaan, joka perustuu Tilastokeskuksen jaotteluun kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Kaupunkimaisissa kunnissa väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuihin kuntiin kuuluvat kunnat, joiden väestöstä 60 – 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku asettuu 4 000 – 15 000 välille. Maaseutumaisia kuntia taas ovat ne, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja joissa suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat, joiden väestöstä 60 22 – 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000 (Tilastokeskus, n.d.). Raportissa lähiesihenkilöiden vastauksia kuvataan frekvensseinä, prosenttilukuina, keskiarvoina ja –hajontoina. Vastausten jakautumista eri ryhmissä tarkastellaan ristiintaulukoinnin ja χ2 -riippumattomuustestin avulla. Jakaumissa esiintyvien erojen yksityiskohtaisemmassa tulkinnassa hyödynnetään sarakeprosenttiosuuksia sekä sovitettuja standardoituja jäännöksiä, jotka osoittavat, missä taulukon solussa havaittu ja odotettu frekvenssi poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Standardoitujen jäännösten tarkastelussa raja-arvoina on käytetty arvoja +/- 2. Sovitetun standardoidun jäännöksen ollessa yli kaksi, on solun muuttujayhdistelmä odotettua tyypillisempi. Vastaavasti sovitetun standardoidun jäännöksen ollessa alle –2, on tarkasteltavan solun muuttujayhdistelmä odotettua epätyypillisempi. Nämä solut on selkeyden vuoksi korostettu taulukoissa harmaalla taustavärillä. Lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen läsnäoloasteen muutosta tarkastellaan Mann-Whitney Utestillä. Tuloksia esitettäessä ryhmien välisistä eroista mainitaan vain, mikäli ero on tilastollisesti merkitsevä tasolla p < ,05. Aineisto analysoitiin SPSS 26.0 ohjelmistolla. 23 4.1 Vastausaktiivisuus ja vastaajat Keitä kyselyyn vastasi Kyselyyn vastasi 727 lähiesihenkilöä, joista osa toimi pelkästään päiväkodin tai perhepäivähoidon lähiesihenkilönä ja osan vastuualueeseen kuului sekä päiväkoti että perhepäivähoito. Kaikkiaan päiväkoteja koskeviin kysymyksiin saatiin vastauksia 662 ja perhepäivähoitoa koskeviin 1191(taulukko 1). Suurin osa kyselyyn vastanneista lähiesihenkilöistä toimi kunnallisessa päiväkodissa (n = 553, 83,5 % päiväkodeissa työskentelevistä). Yksityisen päiväkodin lähiesihenkilöinä (n = 109, 16,5 %) toimivista vastaajista noin puolet työskenteli yrityksessä, jonka omistuksessa oli useita päiväkoteja (48,1 %). Hieman yli puolet yksityisiä päiväkoteja koskevista vastauksista tuli siis palveluntarjoajilta, joilla oli vain yksi yksikkö (51,9 %). Kunnallisten päiväkotien lähiesihenkilöillä oli vastuullaan keskimäärin suurempi yksikkö kuin yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöillä (ks. liitetaulukko 1.) Esiopetusta tarjottiin 414 päiväkodissa, joista 357 oli kunnallisia ja 57 yksityisiä päiväkoteja. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä suurin osa toimi kunnallisen perhepäivähoidon lähiesihenkilönä (65,5 %), kun taas yksityisen perhepäivähoidon 1 Teknisen virheen vuoksi osa sekä päiväkodin että perhepäivähoidon lähiesihenkilönä toimiva varhaiskasvatuksen lähiesihenkilö ei päässyt vastaamaan perhepäivähoitoa koskeviin kysymyksiin. 4 TULOKSET 24 lähiesihenkilöitä oli noin joka kymmenes (10,9 %) perhepäivähoidon vastaajista. Sekä yksityisen että kunnallisen perhepäivähoidon lähiesihenkilöinä toimi reilu viidennes (23,5 %) perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä. Taulukko 1. Päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesihenkilöiden vastuualueet Kyselyyn vastasi n % Lähiesihenkilöiden vastuualueet Päiväkoti 662 84,8 Perhepäivähoito 119 15,2 Lähiesihenkilöiden vastuualue palveluntarjoajan mukaan Päiväkotien lähiesihenkilöt Kunnallinen päiväkoti 553 83,5 Yksityinen päiväkoti 109 16,5 Perhepäivähoidon lähiesihenkilöt Kunnallinen perhepäivähoito 78 65,5 Yksityinen perhepäivähoito 13 10,9 Sekä yksityinen että kunnallinen perhepäivähoito 28 23,5 Perhepäivähoidon lähiesihenkilöiden alaisuudessa toimi Pelkästään yksittäisiä perhepäivähoitajia 50 42,0 Yksittäisiä perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia ja/tai muita perhepäivähoitajia 69 58,0 Kyselyyn vastasi varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöitä 198 (67,3 %) kunnasta. Pieni ryhmä vastaajia ei ilmoittanut työskentelykuntaansa (n = 12, 1,7 %). Päiväkotien lähiesihenkilöitä vastasi 190 (64,6 %) kunnasta. Tarkemmin tarkasteltuna kunnallisten päiväkotien lähiesihenkilöitä vastasi 181 (61,6 %) kunnasta ja yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöitä 42 (14,3 %) kunnasta. Perhepäivähoitajien lähiesihenkilöitä vastasi 93 (31,6 %) kunnasta Lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa eri maakuntien kunnat olivat kyselyssä melko hyvin edustettuina (liitetaulukko 2). Eniten kuntia oli edustettuna Uudenmaan maakunnasta (80,8 %), kun taas Etelä-Karjalan maakunnan kunnista edustettuna oli vain kolmannes (33,3 %). Yli 65 % kunnista oli edustettuna puolessa maakunnista. Myös kuntaryhmät olivat hyvin edustettuina, kun huomioidaan erityyppisten kuntien lukumäärät koko maassa. Kaupunkimaiset kunnat (n = 48, 84,2 %) ja taajaan asutut kunnat (n = 49, 75,4 %) olivat kuitenkin suhteessa paremmin edustettuina kyselyvastauksissa kuin maaseutumaiset kunnat (n = 101, 58,7 %). 25 Suurin osa vastaajista oli Uudenmaan (20,6 %) ja Varsinais-Suomen (12,0 %), Pohjois-Pohjanmaan (9,1 %) ja Pirkanmaan (8,1 %) maakunnista, jotka ovat Suomen väkirikkaimpia maakuntia (yli 410 000 asukasta) (liitetaulukko 3). Sen sijaan vähiten vastaajia oli Päijät-Hämeestä (1,0 %), jonka asukasluku on noin 200 000, ja Etelä-Karjalasta (1,5 %) ja Kainuun (1,9 %) maakunnasta, joiden väkiluku jää alle 130 000. (Tilastokeskus, 2020.) Kunnallisten päiväkotien lähiesihenkilöitä vastasi eniten Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta ja vähiten Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä (liitetaulukko 4). Yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöistä suurin osa työskenteli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas Päijät-Hämeestä ei vastannut yksikään yksityisen päiväkodin lähiesihenkilö ja muistakin maakunnista vastauksia oli vain vähän. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä suurin osa työskenteli Pohjois-Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vähiten perhepäivähoidon vastaajia oli Kainuun ja Etelä-Karjalan maakunnista. Kymenlaakson perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä ei yksikään vastannut kyselyyn. Yli puolet vastaajista työskenteli kaupunkimaisissa kunnissa (58,5 %), kun taas taajaan asutuissa kunnissa (19,8 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (20,2 %) työskentelevistä vastasi kustakin noin viidennes (liitetaulukko 5). Pieni ryhmä (n = 12, 1,7 %) vastaajista ei ilmoittanut työskentelykuntaansa. Suurin osa sekä kunnallisten (56,1 %) että yksityisten (70,6 %) päiväkotien lähiesihenkilöistä työskenteli kaupunkimaisissa kunnissa. Kunnallisten päiväkotien lähiesihenkilöiden vastauksia saatiin suhteessa lähes yhtä paljon taajaan asutuista (19,9 %) ja maaseutumaisista kunnista (22,8 %). Sen sijaan taajaan asutuissa kunnissa toimivat (19,3 %) yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöt vastasivat kyselyyn useammin kuin maaseutumaisissa (7,3 %) kunnissa työskentelevät kollegansa. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöt työskentelivät useammin maaseutumaisissa (43,8 %) kuin taajaan asutuissa (26,9 %) tai kaupunkimaisissa kunnissa (26,9 %). Vastausaktiivisuus Vuonna 2019 Suomessa raportoitiin olevan 3 617 päiväkotia, joista 2 624 (72,5 %) oli kunnallisia ja 993 (27,5 %) yksityisiä päiväkoteja. Lisäksi Suomessa toimi 6 212 perhepäivähoitajaa, joista 4 611 työskenteli kunnallisena ja 1 601 yksityisenä perhepäivähoitajana, joko itsenäisenä perhepäivähoitajana tai 32 Kuvio 2. Ryhmän toimintaa koskevat muutokset päiväkodeissa kevään 2020 poikkeustilan aikana Tarkasteltaessa ryhmien toimintaa koskevia muutoksia kunnallisten ja yksityisten päiväkotien välillä havaittiin, että väittämät ”Pienryhmätoimintaa lisättiin”, ”Ryhmien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin” ja ”Arjen rutiineja järjestettiin uudelleen” olivat yhteydessä palveluntarjoajaan (ks. liitetaulukko 8). Tämä yhteys oli tilastollisesti merkitsevä siten, että pienryhmätoimintaa lisättiin tyypillisemmin kunnallisissa päiväkodeissa (75,7 %) kuin yksityisissä päiväkodeissa (66,3 %). Myös ryhmien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin useammin kunnallisissa (86,0 %) kuin yksityisissä (56,3 %) päiväkodeissa. Niin ikään arjen rutiineja, kuten ruokailuja, siirtymisiä ja ulkoiluja, järjestettiin useammin uudelleen kunnallisissa (83,6 %) kuin yksityisissä (68,3 %) päiväkodeissa. Näiden väittämien osalta on kuitenkin otettava huomioon, että 52 % tutkimuksen yksityisistä päiväkodeista oli yhden toimipisteen päiväkoteja ja yksityiset päiväkodit olivat keskimäärin pienempiä yksiöitä kunnallisiin päiväkoteihin verrattuna. Tällöin edellä mainitut rajoittamistoimenpiteet eivät välttämättä olleet tarpeellisia tai mahdollisia toteuttaa. Henkilökunnan koulutusta koskevat muutokset Koronaviruspandemia aiheutti keväällä useassa (89,9 %) päiväkodissa henkilökunnalle ennalta suunniteltujen koulutusten perumisen tai siirtämisen (ku81,2 87 81,5 74,3 31,6 18,8 13 18,5 25,7 68,4 Arjen rutiineja (esim. ruokailu, siirtymiset, ulkoilu) järjestettiin uudelleen (n = 645) Ulkona järjestettävää toimintaa lisättiin (n = 652) Ryhmien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin (n = 638) Pienryhmätoimintaa lisättiin (n = 641) Lapsiryhmien kokoa pienennettiin (n = 633) Ryhmän toimintaa koskevat muutokset Kyllä Ei 33 vio 3). Kuitenkin joka neljännessä päiväkodissa (24,5 %) järjestettiin henkilökunnalle koulutusta koronapandemiaan liittyen ja joka kolmannessa päiväkodissa (32,9 %) koulutusta henkilökunnan digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi. Kuvio 3. Henkilökunnan koulutusta koskevat muutokset päiväkodeissa kevään 2020 poikkeustilan aikana Tarkasteltaessa henkilökunnan koulutusta koskevia muutoksia havaitaan, että kuntaryhmien ja väittämien ”Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen” sekä ”Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi” välillä oli yhteys (ks. liitetaulukko 7). Tämä yhteys ilmeni tilastollisesti merkitsevästi siten, että henkilökunnalle järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen tyypillisemmin kaupunkimaisissa kunnissa (28,9 %) kuin maaseutumaisissa kunnissa (17,7 %). Vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa järjestettiin useammin koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi (42,4 %) kuin taajaan asutuissa (22,8 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (16,8 %). Varhaiskasvatuspalvelun tarjoajalla oli myös tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä henkilökunnan koulutusta koskeviin muutoksiin (ks. liitetaulukko 8). Yksityisissä päiväkodeissa (34,3 %) järjestettiin useammin koulutusta koronapandemiaan liittyen kuin kunnallisissa päiväkodeissa (22,7 %). Sen sijaan 32,9 24,5 89,9 67,1 75,5 10,1 Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi (n = 650) Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen (n = 648) Henkilökunnalle suunnitellut koulutukset peruttiin tai siirrettiin (n = 641) Henkilökunnan koulutusta koskevat muutokset Kyllä Ei 34 henkilökunnan digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi järjestettiin koulutusta useammin kunnallisissa (34,9 %) kuin yksityisissä päiväkodeissa (22,6 %). Henkilöstöä koskevat muutokset Poikkeustilan aikana päiväkotien (83,7 %) henkilökunta työskenteli pääosin vain oman päiväkodin tiloissa (kuvio 4). Pieni osa (16,2 %) päiväkotien lähiesihenkilöistä kertoi, että henkilökuntaa siirrettiin päiväkodista toiseen poikkeustilan aikana. Ryhmien välillä henkilökuntaa siirrettiin 41,7 % päiväkodissa. Lisäksi yli puolet vastaajista (54,5 %) raportoi, että henkilökuntaa oli siirretty varhaiskasvatuksesta toisenlaisiin tehtäviin, kuten kotipalveluun. Kuvio 4. Henkilöstöä koskevat muutokset päiväkodeissa kevään 2020 poikkeustilan aikana Tarkasteltaessa henkilöstöä koskevia muutoksia kuntaluokittain havaittiin, että kuntaryhmillä ja henkilökunnan siirtämisellä ryhmästä toiseen oli yhteys (ks. liitetaulukko 7). Tämä yhteys ilmeni tilastollisesti merkitsevästi siten, että henkilökuntaa siirrettiin ryhmästä toiseen tyypillisimmin taajaan asutuissa kunnissa (51,6 %). Varhaiskasvatuspalvelun tarjoajalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys kaikkiin henkilöstön muutosta koskeviin väittämiin (ks. liitetaulukko 8). Yksi54,5 16,2 41,7 83,7 45,5 83,8 58,3 16,3 Henkilökuntaa siirrettiin pois varhaiskasvatuksesta toisenlaisiin tehtäviin (esimerkiksi kotipalvelut) (n = 637) Henkilökuntaa siirrettiin toiseen päiväkotiin (n = 643) Henkilökuntaa siirrettiin ryhmästä toiseen (n = 638) Henkilökunta työskenteli vain oman päiväkodin tiloissa (n = 649) Henkilöstöä koskevat muutokset Kyllä Ei 35 tyisten päiväkotien henkilökunta (92,2 %) työskenteli kunnallisten päiväkotien henkilökuntaa (82,1 %) useammin vain oman päiväkodin tiloissa. Henkilökuntaa siirrettiin kunnallisissa päiväkodeissa useammin ryhmästä toiseen (44,9 %) yksityisten päiväkotien henkilökuntaan verrattuna (24,2 %). Joka viides (19,0 %) kunnallisen päiväkodin johtaja raportoi, että henkilökuntaa oli siirretty toiseen päiväkotiin, kun yksityisissä päiväkodeissa luku oli vain prosentin (1,0 %). Varhaiskasvatuksesta toisenlaisiin tehtäviin, kuten kotipalveluihin, henkilökuntaa siirrettiin huomattavasti useammin kunnallisista päiväkodeista (63,3 %) kuin yksityisistä päiväkodeista (7,0 %). On kuitenkin huomioitava, että 52 % tähän tutkimukseen osallistuneista yksityisistä päiväkodeista edusti yhden toimipisteen päiväkoteja, mikä voi heijastua näissä tuloksissa. Lisäksi on oletettavaa, että yksityisiä päiväkoteja omistavat yritykset ja muut toimijat ovat useimmiten keskittyneet vain varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen, mikä vaikuttaa toisenlaisiin tehtäviin siirtymisen mahdollisuuksiin. Yhteisistä periaatteista sopiminen Päiväkodeissa laadittiin poikkeustilan aikana yleisimmin yhteiset toimintatavat kotihoitoon siirtyneiden lasten esiopetuksen järjestämisestä (74,4 %) ja yhteydenpidosta kotihoitoon jääneiden lasten vanhempien kanssa (72,1 %). Sen sijaan alle puolessa päiväkodeista sovittiin yhteisistä periaatteista varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotihoitoon siirtyneille lapsille (46,3 %). Lisäksi alle puolessa (45,3 %) niistä päiväkodeista, joissa oli tuen tarpeisia lapsia, laadittiin yhteiset periaatteet tuen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille. 36 Kuvio 5. Yhteisistä periaatteista sopiminen päiväkodeissa kevään 2020 poikkeustilan aikana Tarkasteltaessa yhteisistä periaatteista sopimista koskevia väittämiä kuntaluokittain havaittiin, että väittämät ”Varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet”, ”Esiopetuksen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet” sekä ”Päiväkodille laadittiin yhteiset periaatteet yhteydenpidosta vanhempien kanssa” olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuntaryhmiin (ks. liitetaulukko 7). Nämä yhteydet ilmenivät siten, että yhteiset periaatteet varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin tyypillisemmin kaupunkimaisissa kunnissa (52,3 %) kuin maaseutumaisissa (35,4 %) kunnissa. Vastaavasti esiopetuksen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet tyypillisemmin kaupunkimaisissa (78,8 %) kuin maaseutumaisissa (61,2 %) kunnissa. Yhteyden pitämisestä kotiin jääneiden lasten vanhempien kanssa laadittiin yhteiset periaatteet useimmiten kaupunkimaisissa kunnissa (77,7 %) ja hieman harvimmin maaseutumaisissa kunnissa (61,7 %). Varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet useammin yksityisissä päiväkodeissa (62,3 %) kuin kunnallisissa päiväkodeissa (43,1 %). Myös esiopetuksen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet useammin yksityisissä (94,6 %) kuin kunnallisissa päiväkodeissa (71,2 %). Erot olivat tilastollisesti merkitseviä (ks. liitetaulukko 8). 45,3 72,1 74,4 46,3 54,7 27,9 25,6 53,7 Päiväkodille laadittiin yhteiset periaatteet tukea tarvitsevien, kotihoitoon siirtyneiden lasten tuen toteuttamisesta (n = 541) Päiväkodille laadittiin yhteiset periaatteet yhteydenpidosta vanhempien kanssa (n =659) Esiopetuksen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet (n =410) Varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet (n = 642) Yhteisistä periaatteista sopiminen Kyllä Ei 37 4.5 Koronapandemian vuoksi perhepäivähoidossa tehdyt muutokset poikkeustilan aikana (16.3.- 14.5.2020) Seuraavaksi tarkastellaan perhepäivähoidossa koronapandemian vuoksi tehtyjä muutoksia poikkeustilan aikana. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöitä pyydettiin raportoimaan, oliko toiminnassa tehty muutoksia perhepäivähoidon järjestämistä tai perhepäivähoitajien koulutuksia koskien sekä oliko perhepäivähoitajien kesken tehty sopimuksia yhteydenpidosta kotiin jääneisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille. Heillä oli myös mahdollisuus valita vaihtoehto ”ei koske yksiköitäni”, mikäli väittämä ei koskenut lähiesihenkilön perhepäivähoitajia. Nämä vastaukset on merkitty tässä tulosten tarkastelussa puuttuvaksi tiedoksi, minkä vuoksi vastaajien määrä eri väittämissä vaihtelee (n = 102–117). Lisäksi väittämää ”perhepäivähoitajille laadittiin yhteiset periaatteet tukea tarvitsevien, kotihoitoon siirtyneiden lasten tuen toteuttamisesta” vain niiden lähiesihenkilöiden vastausten osalta (n = 45), joiden perhepäivähoitajien varhaiskasvatukseen osallistui tuen tarpeisia lapsia. Useat perhepäivähoidon lähiesihenkilöt raportoivat alaisuudessaan toimivien perhepäivähoitajien toimipisteen tai työnkuvan muutoksesta. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä 13,5 % raportoi, että perhepäivähoidon toimintaa oli siirretty päiväkotiin (taulukko 7). Esihenkilöistä 18,6 % vastasi lisäksi, että perhepäivähoitajia oli siirtynyt työskentelemään päiväkotiin. Viidennes (21,4 %) lähiesihenkilöistä ilmoitti alaisuudessaan toimineen perhepäivähoitajan / -hoitajien siirtyneen toisiin tehtäviin, esimerkiksi kotipalveluihin. Lisäksi kaikkiaan 13,3 % lähiesihenkilöistä ilmoitti alaisuudessaan toimineen vähintään yhden perhepäivähoitajan lopettaneen toimintansa. Suurin osa perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi perhepäivähoitajien toiminnan muuttuneen. Tyypillisimmin perhepäivähoitajien välistä yhteistoimintaa rajoitettu (74,8 %) ja ulkona järjestettävää toimintaa oli lisätty (70,4 %). Koulutusta poikkeustilan aikana perhepäivähoitajat saivat päiväkodin työntekijöihin nähden harvemmin. Joka viides (19,3 %) perhepäivähoidon lähiesihenkilö vastasi, että hänen alaisuudessaan toimiville perhepäivähoitajille oli järjestetty koulutusta koronapandemiaan liittyen. Lisäksi reilu kymmenes (12,3 %) kertoi alaisuudessaan toimivien perhepäivähoitajien saaneen koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi. 38 Perhepäivähoitajille oli useimmiten laadittu yhteiset periaatteet yhteydenpidosta kotiin jääneiden lasten vanhempien kanssa (47,4 %), kun taas varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille (22,5 %) ja tukea tarvitsevien, kotihoitoon siirtyneiden lasten tuen toteuttamisesta (20,0 %) laadittiin yhteiset toimintatavat huomattavasti harvemmin. Taulukko 7. Perhepäivähoidossa tehdyt toimenpiteet poikkeustilan aikana Kyllä % Ei % Perhepäivähoidon toiminta tai osa siitä siirtyi päiväkodin tiloihin (n = 111) 13,5 86,5 Perhepäivähoitaja/-hoitajia siirtyi työskentelemään päiväkotiin (esim. omat hoitolapset siirtyivät kotihoitoon) (n = 113) 18,6 81,4 Perhepäivähoitaja/-hoitajia siirtyi toisiin tehtäviin (esim. kotipalvelut) (n = 117) 21,4 78,6 Osa perhepäivähoitajista lopetti toimintansa (n = 113) 13,3 86,7 Ulkona järjestettävää toimintaa lisättiin (n = 115) 70,4 29,6 Perhepäivähoitajien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin (n = 111) 74,8 25,2 Perhepäivähoitajille suunnitellut koulutukset peruttiin tai siirrettiin (n = 113) 85,8 14,2 Perhepäivähoitajille järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen (n = 114) 19,3 80,7 Perhepäivähoitajille järjestettiin koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi (n = 114) 12,3 87,7 Varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet (n = 111) 22,5 77,5 Perhepäivähoitajille laadittiin yhteiset periaatteet yhteydenpidosta vanhempien kanssa (n = 116) 47,4 52,6 Perhepäivähoitajille laadittiin yhteiset periaatteet tukea tarvitsevien, kotihoitoon siirtyneiden lasten tuen toteuttamisesta (n = 45) 20,0 80,0 4.6 Etävarhaiskasvatuksen ja –esiopetuksen tarjoaminen sekä niihin liittyvät ohjeistukset Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoaminen kotiin jääneille lapsille Lasten siirtyminen kotihoitoon aiheutti osassa kunnista muutoksia varhaiskasvatusja esiopetuspalveluiden toteuttamisessa. Uudenlaisen kysymyksen muodosti mahdollisten etäpalvelujen tarjoaminen kotiin jääneille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Hieman alle puolet (47,7 %) päiväkotien ja neljännes (25,2 %) perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi, että kotiin jääneille lapsille tarjottiin varhaiskasvatusta kevään poikkeusolojen aikana (taulukko 8). 39 Esiopetusta sen sijaan tarjottiin kotiin jääneille lapsille selvästi useammin. Niiden päiväkotien osalta (n = 414), joissa esiopetusta järjestettiin, 87,4 % päiväkotien lähiesihenkilöistä raportoi, että kotiin jääneille, esiopetuksen piiriin kuuluville lapsille järjestettiin esiopetusta. Varhaiskasvatuspalvelun muoto (päiväkoti vs. perhepäivähoito) tai varhaiskasvatuspalvelun tarjoaja (kunnallinen vs. yksityinen päiväkoti) oli yhteydessä siihen, tarjosiko päiväkoti varhaiskasvatusta tai esiopetusta kotiin jääneille lapsille. Varhaiskasvatuspalvelun muodon ja etävarhaiskasvatuksen tarjoamisen välinen yhteys (taulukko 8) oli tilastollisesti merkitsevä siten, että päiväkodeissa (47,7 %) järjestettiin varhaiskasvatusta kotiin jääneille lapsille useammin kuin perhepäivähoidossa (25,2 %). Palveluntarjoaja oli yhteydessä etävarhaiskasvatuksen tarjoamiseen siten, että yksityisissä päiväkodeissa (64,2 %) tarjottiin varhaiskasvatusta kotiin jääneille lapsille useammin kuin kunnallisissa päiväkodeissa (44,5 %). Etäesiopetuksen tarjoamisessa eroja ei havaittu palveluntarjoajien välillä. Myöskään kuntaryhmien ja kotiin jääneille lapsille varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen tarjoamisen välillä ei löydetty yhteyttä. Taulukko 8. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoaminen kotiin jääneille lapsille Kyllä % Ei % p-arvo Varhaiskasvatus Kaikki päiväkodit (n = 662) 47,7 52,3 < ,001 Perhepäivähoito (n =119) 25,2 74,8 Esiopetus (n = 414) 87,4 12,6 Varhaiskasvatus päiväkodissa < ,001 Kunnalliset päiväkodit (n = 553) 44,5 55,5 Yksityiset päiväkodit (n = 109) 64,2 35,8 Esiopetus ,073 Kunnalliset päiväkodit (n = 357) 86,3 13,7 Yksityiset päiväkodit (n = 57) 94,7 5,3 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 40 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoaminen suhteessa kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien ohjeistuksiin Etävarhaiskasvatuksen ja –esiopetuksen järjestäminen oli yhteydessä siihen, oliko kunta tai yksityinen palveluntarjoaja antanut asiaa koskevan ohjeistuksen. Tyypillisimmin etävarhaiskasvatusta järjestettiin niissä päiväkodeissa (34,7 %), joiden lähiesihenkilöt olivat saaneet kunnalta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta ohjeet varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille (taulukko 9). Osa päiväkodeista (13,1 %) järjesti etävarhaiskasvatusta myös siitä huolimatta, että ohjeistusta asiasta ei ollut annettu, vaan päätökset etävarhaiskasvatuksesta oli tehty yksikössä. Kaikkiaan etävarhaiskasvatusta tarjottiin siis lähes puolessa kyselyyn osallistuneista päiväkodeista. Joka kymmenes päiväkodin lähiesihenkilö vastasi, että kunta tai yksityinen palveluntarjoaja oli ohjeistanut varhaiskasvatuksen järjestämisestä, mutta päiväkodissa ei tarjottu etävarhaiskasvatusta. Koska kysymyksessä ei kysytty ohjeen sisällöstä, on mahdollista, että osa näistä päiväkodeista on saanut ohjeistuksen, että varhaiskasvatusta ei tarjota kotihoitoon siirtyneille lapsille. Loput päiväkodit (42,2 %) eivät olleet saaneet etävarhaiskasvatusta koskevaa ohjeistusta kunnalta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta eivätkä tarjonneet sitä kotiin jääneille lapsille. Kolme neljästä (75,2 %) esiopetusta tarjoavien päiväkotien lähiesihenkilöistä raportoi, että päiväkodista tarjottiin esiopetusta kotiin jääneille lapsille ja että kunta tai yksityinen palveluntarjoaja oli antanut ohjeistuksen etäesiopetuksen järjestämisestä (taulukko 9). Lisäksi 12,1 prosenttia päiväkodin lähiesihenkilö raportoi etäesiopetusta järjestetyn, vaikkei kunta tai yksityinen palveluntarjoaja ollut antanut asiasta ohjeistusta. Alle kolme prosenttia päiväkotien lähiesihenkilöistä kertoi, että kunta tai yksityinen palveluntarjoaja oli ohjeistanut etäesiopetuksen järjestämisestä, mutta sitä ei järjestetty. Koska kysymyksessä ei kysytty ohjeen sisällöstä, tutkimuksessa ei saatu tietoa millaisen ohjeistuksen lähiesihenkilö on saanut. Lopuissa päiväkodeissa (10,2 %) lähiesihenkilö ei ollut saanut ohjeistusta kunnalta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta eikä etäesiopetusta tarjottu kotiin jääneille lapsille. On mahdollista, että niissä päiväkodeissa, joissa etäesiopetusta ei tarjottu, lapset ovat osallistuneet lähiesiopetukseen eikä tarvetta etätoteutukselle ole ollut. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä 15,1 % vastasi kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan antaneen ohjeet varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille ja alaisuudessaan toimivien perhepäivähoitajien toteuttaneen varhaiskasvatusta ohjeiden mukaisesti (taulukko 9). Lisäksi joka kymmenes perhepäivähoitajien lähiesihenkilöistä raportoi perhepäivähoitajien tarjonneen kotiin jääneille lapsille varhaiskasvatusta, vaikka ohjeistusta asiasta ei ollut annettu. Suurin osa perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä kuitenkin vastasi, että varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille ei ollut annettu ohjeita eikä sitä järjestetty (60,5 %). Lisäksi 14 % lähiesihenkilöistä kertoi, että kunta tai yksityinen palveluntarjoaja oli ohjeistanut varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotihoitoon siirtyneille lapsille, mutta sitä ei järjestetty. Koska kysymyksessä ei kysytty ohjeen sisällöstä, on mahdollista, että osa perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä on saanut ohjeistuksen, että varhaiskasvatusta ei tarjota kotihoitoon siirtyneille lapsille. Taulukko 9. Kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan antamien ohjeistusten yhteys varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämiseen kotiin jääneille lapsille Tarjottiin % Ei tarjottu % p-arvo Päiväkodin varhaiskasvatus (n = 658) <,001 Ei ohjeistusta 13,1 42,2 Ohjeistus 34,7 10,0 Esiopetus (n = 412) <,001 Ei ohjeistusta 12,1 10,2 Ohjeistus 75,2 2,4 Perhepäivähoidon varhaiskasvatus (n = 119) <,001 Ei ohjeistusta 10,1 60,5 Ohjeistus 15,1 14,3 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 Ohjeiden antamisen ja palvelumuodon sekä kuntaluokkien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Nämä yhteydet ilmenivät siten, että ohjeita varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille annettiin useammin päiväkotien lähiesihenkilöinä toimiville (44,7 %) kuin perhepäivähoidon lähiesihenkilöinä toimiville (29,4 %) (taulukko 10). Lisäksi eroja ohjeiden antamisessa oli kuntaluokittain siten, että kaupunkimaisissa kunnissa (46,3 %) annettiin ohjeita varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa (35,5 %) (taulukko 11). 41 48 Taulukko 18 . Kunnallisten ja yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöiden arviot valtionhallinnon viestinnän riittävyydestä, ajoituksesta sekä selkeydestä Täysin eri mieltä % Jokseenkin eri mieltä % En samaa enkä eri mieltä % Jokseenkin samaa mieltä % Täysin samaa mieltä % p-arvo Ohjeet olivat riittäviä ,015 Kunnallinen päiväkoti (n = 553) 5,4 31,5 10,3 43,2 9,6 Yksityinen päiväkoti ( n = 109) 8,3 22,0 7,3 43,1 19,3 Ohjeet annettiin riittävän nopeasti ,435 Kunnallinen päiväkoti (n = 552) 6,7 25,5 11,2 45,3 11,2 Yksityinen päiväkoti ( n = 109) 10,1 22,0 9,2 43,1 15,6 Ohjeet olivat selkeitä ,013 Kunnallinen päiväkoti (n =553) 11,0 36,0 11,9 33,8 7,2 Yksityinen päiväkoti (n = 109) 15,7 26,9 6,5 36,1 14,8 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 4.8 Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta tarjottu tuki kotihoitoon jääneille lapsille ja heidän perheilleen Tuki kotihoitoon siirtyneille lapsille Kotihoitoon siirtyneille lapsille tarjottua tukea selvitettiin kysymällä lähiesihenkilöiltä yhteydenpidosta lapsiin sekä etävarhaiskasvatuksen ja ruokailujen tarjoamisesta lapsille. Analyysissä tuen tarjoamista tarkasteltiin erikseen päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatusikäisten, eli alle esiopetusikäisten lasten, sekä esiopetusikäisten lasten osalta. Esiopetusikäisille tarjottua tukea tarkasteltiin vain niiden päiväkotien osalta, joissa esiopetusta tarjottiin. Siitä huolimatta, että päiväkotien lähiesihenkilöistä alle puolet (47,7 %) vastasi kotihoitoon siirtyneille lapsille järjestetyn varhaiskasvatusta, suurin osa (86,3 %) heistä raportoi kotihoitoon siirtyneitä lapsia tuetun jollain tavalla. 49 Toisin sanoen hieman yli joka kymmenes (13,4 %) vastaaja ei raportoinut mitään kysymyksiin, jossa tiedusteltiin päiväkodin ja kotiin jääneiden lasten välisestä yhteydenpidosta, varhaiskasvatustoimintaa korvaavasta toiminnasta (esim. kotiin haettavat tehtäväpaketit) tai muusta tuesta (esim. ateriatuki). Kotiin jääneisiin lapsiin pidettiin yhteyttä viestein sekä puhelinkeskusteluin (taulukko 19). Lisäksi kotihoitoon siirtyneille lapsille järjestettiin varhaiskasvatusta tai esiopetusta korvaavaa toimintaa erilaisin tavoin. Esiopetuksen piiriin kuuluville lapsille tarjottiin useimmiten mahdollisuutta hakea kotiin puuhapusseja ja tehtäväpaketteja (56,9 %). Noin puolet päiväkodeista raportoi myös, että esiopetusikäisille tarjottiin ohjattua toimintaa videon välityksellä (51,0 %) ja mahdollisuutta hyödyntää itsenäisesti erilaisia päiväkodin järjestämiä toimintamahdollisuuksia, kuten liikuntarasteja (49,0 %). Lisäksi reilu kolmannes päiväkodeista järjesti esiopetusikäisille lapsille vapaamuotoisia videotapaamisia (36,3 %). Noin joka kolmannesta päiväkodista tarjottiin varhaiskasvatusikäisille lapsille mahdollisuutta hakea puuhapusseja tai tehtäväpaketteja (34,2 %) tai osallistua ohjattuun toimintaan videovälitteisesti (33,6 %). Lisäksi lapsille järjestettiin toimintamahdollisuuksia (40,2 %), kuten liikuntarasteja, joita perheet pystyivät hyödyntämään itsenäisesti. Joka viidennessä päiväkodissa (19,8 %) lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia. Perhepäivähoidon lapsille vastaavaa toimintaa järjestettiin huomattavasti harvemmin. Vain reilu kymmenes perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi, että perhepäivähoidosta on tarjottu mahdollisuutta hakea puuhapusseja tai tehtäväpaketteja (13,4 %), osallistua ohjattuun toimintaan videovälitteisesti (12,6 %) tai itsenäisesti hyödynnettäviä toimintamahdollisuuksia (12,6 %). Lisäksi alle kymmenes vastaaja kertoi perhepäivähoitajien järjestäneen vapaamuotoisia videotapaamisia (8,4 %). Pieni osa päiväkotien varhaiskasvatuksen (9,8 %), perhepäivähoidon (5,0 %) sekä esiopetuksen (10,1 %) lähiesihenkilöistä raportoi, että kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun, joka toteutettiin esimerkiksi päiväkodin pihalla tai metsäretkellä. Vain harvassa päiväkodissa kotiin jääneille lapsille tarjottiin lounasruokaa päiväkodin tiloissa tai mahdollisuus hakea kotiin haettavia ruokapaketteja. Sen sijaan noin kolmannes lähiesihenkilöistä raportoi esiopetusikäisille lapsille tarjotun kotiin haettavia ruokapaketteja. 50 Taulukko 19. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoama tuki kotihoitoon jääneille lapsille poikkeustilan aikana Varhaiskasvatus päiväkodissa (n = 662) Varhaiskasvatus perhepäivähoidossa (n = 119) Esiopetus (n = 408) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun (esimerkiksi päiväkodin pihalla, metsäretkillä /tms.) 9,8 90,2 5,0 95,0 10,1 89,7 Lapsille tarjottiin lounasruokaa päiväkodin tiloissa 0,8 99,2 - - 1,2 98,8 Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja 4,5 95,5 4,2 95,8 30,9 69,1 Perheiden oli mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja 34,2 65,8 13,4 86,6 56,9 43,1 Lapsille järjestettiin ohjattua toimintaa videon välityksellä (esim. laulu - tai lukuhetkiä, aamupiiritoimintaa) 33,6 66,4 12,6 87,4 51,0 49,0 Lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia 19,8 80,2 8,4 91,6 36,3 63,7 Lapsille lähetettiin postin välityksellä kirje - tai korttitervehdyksiä 30,7 69,3 16,8 83,2 38,2 61,8 Lapsille lähetettiin sähköisesti tervehdyksiä 51,4 48,6 39,5 60,5 65,9 34,1 Lapsille soitettiin 40,2 59,8 35,3 64,7 56,1 43,9 Lapsille ja perheille järjestettiin toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät itsenäisesti hyödyntämään (esim. liikuntarasteja) 40,2 59,8 12,6 87,4 49,0 51,0 Seuraavaksi tarkasteltiin, oliko palvelumuodolla yhteyttä siihen, millaista tukea kotiin jääneille lapsille tarjottiin. Ne alle esiopetusikäiset lapset, jotka osallistuivat varhaiskasvatukseen päiväkodeissa, saivat enemmän mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen omaiseen toimintaan kuin perhepäivähoitoon osallistuvat lapset (taulukko 20). Lisäksi päiväkodeista pidettiin kotiin jääneisiin lapsiin monipuolisimmin yhteyttä. Nämä erot ilmenevät tilastollisesti merkitsevästi siten, että päiväkodin varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten oli useammin mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja sekä osallistua ohjattuun toimintaan videovälitteisesti perhepäivähoitoon osallistuviin lapsiin nähden. Lisäksi päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille 51 järjestettiin useammin vapaamuotoisia videotapaamisia sekä perheiden vapaasti hyödynnettäviä toimintamahdollisuuksia kuin perhepäivähoidon lapsille. Myös sähköisiä tai postin välityksellä lähetettyjä tervehdyksiä lähetettiin tyypillisemmin päiväkotien kuin perhepäivähoidon lapsille. Päiväkodin ja perhepäivähoidon etävarhaiskasvatuksen toteuttamisen erot voivat osittain johtua siitä, että tyypillisesti pienet, alle kolmevuotiaat, lapset korostuvat perhepäivähoidon asiakaskunnassa eikä verkkovälitteiset toimintatuokiot tällöin palvele näitä lapsia. Taulukko 20. Päiväkotien ja perhepäivähoidon tarjoama tuki kotihoitoon jääneille lapsille poikkeustilan aikana Varhaiskasvatus päiväkodissa (n = 662) Varhaiskasvatus perhepäivähoidossa (n = 119) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottu un ulkoiluun (esimerkiksi päiväkodin pihalla, metsäretkillä /tms.) 9,8 90,2 5,0 95,0 ,097 Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja 4,5 95,5 4,2 95,8 ,884 Perheiden oli mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja 34,2 65,8 13,4 86,6 < ,001 Lapsille järjestettiin ohjattua toimintaa videon välityksellä (esim. laulu - tai lukuhetkiä, aamupiiritoimintaa) 33,6 66,4 12,6 87,4 < ,001 Lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia 19,8 80,2 8,4 91,6 ,003 Lapsille lähetettiin postin välityksellä kirje - tai korttitervehdyksiä 30,7 69,3 16,8 83,2 ,002 Lapsille lähetettiin sähköisesti tervehdyksiä 51,4 48,6 39,5 60,5 ,017 Lapsille soitettiin 40,2 59,8 35,3 64,7 ,316 Lapsille ja perheille järjestettiin toimintamahdolli suuksia, joita perheet pystyivät itsenäisesti hyödyntämään (esim. liikuntarasteja) 40,2 59,8 12,6 87,4 < ,001 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jään nös on tällöin yli 2 tai alle -2 Päiväkotien kotiin jääneille, alle esiopetusikäisille lapsille tarjoama tuki vaihteli kuntaryhmittäin. Nämä yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä siten, että 52 kaupunkimaisissa kunnissa tarjottiin kotiin jääneille lapsille mahdollisuus valvottuun ulkoiluun esimerkiksi päiväkodin pihalla tai metsäretkellä useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa (taulukko 21). Lisäksi kaupunkimaisissa kunnissa soitettiin kotihoitoon siirtyneille lapsille useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa järjestettiin muita harvemmin kotiin jääneille lapsille toimintaa videon välityksellä. Sen sijaan kotiin haettavia ruokapaketteja tarjottiin lapsille useammin maaseutumaisissa kunnissa. Taulukko 21. Päiväkotien tarjoama tuki kotihoitoon jääneille 0–5-vuotiaille lapsille poikkeustilan aikana kuntaryhmittäin tarkasteltuna Kaupunkimaiset kunnat (n = 372) Taajaan asutut kunnat (n = 121) Maaseutumaiset kunnat (n = 121) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun (esimerkiksi päiväkodin pihalla, metsäretkillä /tms.) 12,4 87,6 8,3 91,7 4,1 95,9 ,025 Lapsille tarjottiin lounasruokaa päiväkodin tiloissa 0,8 99,2 0,8 99,2 0,8 99,2 * Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja 3,2 96,8 4,1 95,9 9,1 90,9 ,026 Perheiden oli mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja 36,0 64,0 34,7 65,3 29,8 70,2 ,452 Lapsille järjestettiin ohjattua toimintaa videon välityksellä (esim. laulu - tai lukuhetkiä, aamupiiritoimintaa) 37,1 62,9 33,9 66,1 24,8 75,2 ,046 Lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia 22,0 78,0 16,5 83,5 17,4 82,6 ,300 Lapsille lähetettiin postin välityksellä kirjetai korttitervehdyksiä 29,8 70,2 33,9 66,1 28,9 71,1 ,647 Lapsille lähetettiin sähköisesti tervehdyksiä 53,2 46,8 46,3 53,7 52,1 47,9 ,412 Lapsille soitettiin 45,4 54,6 34,7 65,3 28,9 71,1 ,002 Lapsille ja perheille järjestettiin toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät it senäisesti hyödyntämään (esim. liikuntarasteja) 43,5 56,5 38,0 62,0 32,2 67,8 ,075 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle –2 * väittämän osalta taustaoletukset eivät toteutuneet eikä ristiintaulukointia voitu toteuttaa 53 Esiopetusikäisille lapsille tarjottu tuki oli myös tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuntaryhmään siten, että taajaan asutuissa kunnissa tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja useammin kuin kaupunkimaisissa kunnissa (taulukko 22). Muiden tukimuotojen osalta kuntaryhmien välillä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä eroja. Taulukko 22. Esiopetuksen tarjoama tuki kotihoitoon jääneille lapsille poikkeustilan aikana kuntaryhmittäin tarkasteltuna Kaupunkimaiset kunnat (n = 271) Taajaan asutut kunnat (n = 85) Maaseutumaiset kunnat (n = 48) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaket teja * 25,8 74,2 41,2 58,8 43,8 56,3 ,004 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle –2 * Tämä väittämä oli ainut esiopetusikäisille lapsille suunnatun tuen muoto, joka oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuntaryhmiin Tarkasteltaessa päiväkotien alle esiopetusikäisille lapsille tarjoamaa tukea eri palveluntarjoajien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä siten, että yksityiset päiväkodit tarjosivat kotiin jääneille lapsille useammin mahdollisuuksia valvottuun ulkoiluun, kotiin haettaviin puuhapusseihin ja tehtäväpaketteihin, ohjattuun videovälitteiseen toimintaan sekä vapaamuotoisiin videotapaamisiin kuin kunnalliset päiväkodit (taulukko 23). 54 Taulukko 23 . Päiväkotien tarjoama tuki kotihoitoon jääneille 0–5-vuotiaille lapsille poikkeustilan aikana palveluntarjoajan mukaan tarkasteltuna Kunnalliset päiväkodit (n = 521) Yksityiset päiväkodit (n =101) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun (esimerkiksi päiväkodin pihalla, metsäretkillä /tms.) 8,4 91,6 16,8 83,2 ,009 Lapsille tarjottiin lounasruokaa päiväkodin tiloissa 0,4 99,6 3,0 97,0 * Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja 4,6 95,4 4,0 96,0 * Perheiden oli mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja 31,9 68,1 46,5 53,5 ,004 Lapsille järjestettiin ohjattua toimintaa videon välit yksellä (esim. laulutai lukuhetkiä, aamupiiritoimintaa) 30,9 69,1 47,5 52,5 ,001 Lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia 17,9 82,1 29,7 70,3 ,006 Lapsille lähetettiin postin välityksellä kirje - tai korttitervehdyksiä 30,3 69,7 32,7 67,3 ,640 Lapsille lähetettiin sähköisesti tervehdyksiä 51,1 48,9 53,5 46,5 ,657 Lapsille soitettiin 39,7 60,3 42,6 57,4 ,594 Lapsille ja perheille järjestettiin toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät itsenäisesti hyödyntämään (esim. liiku ntarasteja) 41,1 58,9 35,6 64,4 ,308 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 * väittämän osalta taustaoletukset eivät toteutuneet eikä ristiintaulukointia voitu toteuttaa Palveluntarjoajan ja esiopetusikäisille lapsille tarjotun tuen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä siten, että yksityisten päiväkotien lapsille tarjottiin useammin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun, kun taas kunnalliset päiväkodit tarjosivat yksityisiä useammin toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät itsenäisesti hyödyntämään (taulukko 24). 55 Taulukko 24 . Esiopetuksesta tarjottu tuki kotihoitoon jääneille lapsille poikkeustilan aikana palveluntarjoajan mukaan tarkasteltuna Kunnalliset päiväkodit (n = 352) Yksityiset päiväkodit (n =56) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Kotiin jääneille lapsille tarjottiin mahdollisuus valvottuun ulkoiluun (esimerkiksi päiv äkodin pihalla, metsäretkillä /tms.) 8,5 91,5 21,4 78,6 ,003 Lapsille tarjottiin lounasruokaa päiväkodin tiloissa 1,1 98,9 1,8 98,2 * Lapsille tarjottiin kotiin haettavia ruokapaketteja 31,5 68,5 26,8 73,2 ,475 Perheiden oli mahdollista hakea päiväkodista puuhapusseja tai tehtäväpaketteja 57,4 42,6 31,8 46,4 ,592 Lapsille järjestettiin ohjattua toimintaa videon välityksellä (esim. laulu - tai lukuhetkiä, aamupiiritoimintaa) 50,3 49,7 55,4 44,6 ,481 Lapsille järjestettiin vapaamuotoisia videotapaamisia 34,9 65,1 44,6 55,4 ,161 Lapsille lähetettiin postin välityksellä kirjetai korttitervehdyksiä 39,2 60,8 32,1 67,9 ,312 Lapsille lähetettiin sähköisesti tervehdyksiä 66,5 33,5 62,5 37,5 ,560 Lapsille soitettiin 56,3 43,8 55,4 44,6 ,900 Lapsille ja perheille järjestettiin toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät itsenäisesti hyödyntämään (esim. liikuntarasteja) 51,4 48,6 33,9 66,1 ,015 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilast ollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 * väittämän osalta taustaoletukset eivät toteutuneet eikä ristiintaulukointia voitu toteuttaa Kotihoitoon siirtyneiden lasten vanhemmille tarjottu tuki Vanhemmille tarjotun tuen kysymykset käsittelivät yhteydenpitoa vanhempiin, vanhemmille lapsen kanssa toimimiseen ja ohjaamiseen liittyvää tukea sekä vanhempien keskinäistä verkostoitumista. Analyysissä tuen tarjoamista tarkasteltiin erikseen päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatusikäisten eli alle esiopetusikäisten lasten, sekä esiopetusikäisten lasten osalta. Esiopetusikäisille tarjottua tukea tarkasteltiin vain niiden päiväkotien osalta, joissa esiopetusta tarjottiin. 56 Päiväkotien varhaiskasvatuksen henkilökunta huomioi perheitä useimmiten tiedustelemalla perheen ja lapsen kuulumisia yksilöllisesti (70,6 %) sekä kehottamalla perheitä olemaan yhteydessä, mikäli he kaipasivat tukea lapsensa kanssa (68,1 %). Vähiten käytettyjä tuen menetelmiä olivat vanhemmille järjestetyt yhteiset videotapaamiset (4,2 %) ja vanhempien keskinäisen verkostoitumisen tukeminen (8,2 %) (taulukko 25). Esiopetuksen henkilökunta tuki perheitä antamalla vanhemmille neuvoja ja ideoita lapsen päivittäiseen toimintaan (88,2 %), tiedustelemalla perheen ja lapsen kuulumisia (79,2 %), lähettämällä ryhmäkohtaisia, sähköisiä tervehdyksiä (77,2 %) sekä kehottamalla vanhempia olemaan yhteydessä, mikäli he kaipasivat tukea lapsensa kanssa (75,2 %). Vähiten käytetty tuen muoto olivat vanhempien yhteiset videotapaamiset (8,8 %). Perhepäivähoidon lasten vanhempiin oltiin tyypillisimmin yhteydessä hallinnollisista syistä (58,0 %). Perhepäivähoidon asiakasperheitä huomioitiin usein myös tiedustelemalla yksilöllisesti perheen ja lapsen kuulumisia (52,1 %) sekä kehottamalla vanhempia olemaan yhteydessä, mikäli he kaipasivat tukea lapsensa kanssa (49,6 %). Kysytyistä tuen muodoista harvinaisimpia olivat vanhempien tukeminen lapsen päiväjärjestyksen suunnittelussa (5,0 %) ja vanhempien keskinäisessä verkostoitumisessa (6,7 %). Perhepäivähoidon vanhemmille ei järjestetty lainkaan yhteisiä videotapaamisia, kuten videovälitteisiä vanhempainiltoja. 57 Ta ulukko 25. Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatuksesta sekä esiopetuksesta kotihoitoon jääneiden lasten vanhemmille tarjottu tuki poikkeustilan aikana Varhaiskasvatus, päiväkoti (n = 637) Varhaiskasvatus, perhepäivähoito (n = 119) Esiopetus (n = 408) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Vanhemmille annettiin neuvoja, ohjeita tai ideoita lapsen päivittäiseen toimintaan (esim. tehtäviä, videolinkkejä) 67,2 32,8 24,4 75,6 88,2 11,8 Päiväkodin henkilökunta auttoi lapsen päiväjärjestyksen suunnittelussa 10,0 90,0 5,0 95,0 14,7 85,3 Vanhempia tuettiin niin, että he pystyivät verkostoitumaan keskenään (esim. luomaan WhatsApp -ryhmän) 8,2 91,8 6,7 93,3 12,7 87,3 Vanhempia kehotettiin olemaan yhteydessä, mikäli he kaipasivat tukea lapsen kanssa 68,1 31,9 49,6 50,4 75,2 24,8 Vanhemmille ja lapsille lähetettiin ryhmäkohtaisesti tervehdyksiä (esim. sähköpostitse tai Daisyn, Helmin, Wilman tai vastaavan järjestelmän kautta) 60,4 39,6 30,3 69,7 77,2 22,8 Lapsiryhmien vanhemmille järjestettiin yhteisiä tapaamisia videotapaaminen (esim. vanhempainilta) 4,2 95,8 0,0 100,0 8,8 91,2 Perheitä huomioitiin yksilöllisesti tiedustelemalla perheen ja lapsen kuulumisia 70,6 29,4 52,1 47,9 79,2 20,8 Perheisiin oltiin yhteydessä hallinnollista syistä (esim. varhaiskasvatusmaksut) 58,7 41,3 58,0 42,0 54,7 45,3 Tarkasteltaessa vanhemmille tarjottua tukea poikkeustilan aikana varhaiskasvatusmuodon kautta, havaittiin, että palvelumuoto oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vanhemmille tarjottuun tukeen. Nämä yhteydet ilmenivät siten, että päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistuvien alle esiopetusikäisten lasten vanhempia tuettiin useammin kuin perhepäivähoitoon osallistuvien lasten perheitä (taulukko 26). Päiväkotilasten vanhemmille annettiin useammin neuvoja, ohjeita ja ideoita lapsen päivittäiseen toimintaan ja heitä kehotettiin useammin olemaan yhteydessä, mikäli he kaipasivat tukea lapsensa kanssa. Lisäksi päiväkotilasten vanhemmille lähetettiin useammin ryhmäkohtaisia 64 Taulukko 31. Päiväkodeissa syksyllä 2020 noudatetut varotoimenpiteet kuntaluokittain tarkasteltuna Kaupunkimaiset kunnat (n = 387) Taajaan asutut kunnat (n = 131) Maaseutumaiset kunnat (n = 134) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Pienennetyt lapsiryhmät 4,9 95,1 5,3 94,7 9,0 91,0 ,219 Pienryhmätoiminnan suosiminen 89,7 10,3 88,5 11,5 88,1 11,9 ,853 Toiminnan porrastaminen 75,7 24,3 80,2 19,8 71,6 28,4 ,271 Arjen rutiineihin (esim. ruokailu, siirtymiset, ulkoilu) liittyvät erityisjärjestelyt 74,4 25,6 82,4 17,6 73,1 26,9 ,131 Päiväkodin sisätiloihin pääsevät vain henkilökunta j a lapset 56,6 43,4 55,7 44,3 52,2 47,8 ,682 Ulkona järjestettävän toiminnan suosiminen 84,0 16,0 72,5 27,5 83,6 16,4 ,011 Ryhmien välisen toiminnan rajoittaminen 77,5 22,5 71,8 28,2 70,9 29,1 ,197 Henkilökunnan työskentely vain oman päiväkodin tiloissa 71,8 28,2 67,9 32,1 67,9 32,1 ,563 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 Palveluntarjoajalla ja päiväkodeissa noudatettujen varotoimenpiteiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä (taulukko 32). Nämä yhteydet ilmenivät siten, että kunnallisissa päiväkodeissa suosittiin pienryhmätoimintaa, porrastettiin toimintaa, rajoitettiin ryhmien välistä toimintaa ja järjesteltiin arjen rutiineja useammin kuin yksityisissä päiväkodeissa. 65 Taulukko 32. Päiväkodeissa syksyllä 2020 noudatetut varotoimenpiteet palveluntarjoajan mukaan tarkasteltuna Kunnalliset päiväkodit (n = 553) Yksityiset päiväkodit (n = 109) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Pienennetyt lapsiryhmät 5,1 94,9 9,2 90,8 ,092 Pienryhmätoiminnan suosiminen 91,0 9,0 78,9 21,1 <,001 Toiminnan porrastaminen 77,4 22,6 66,1 33,9 ,012 Arjen rutiineihin (esim. ruokailu, siirtymiset, ul koilu) liittyvät erityisjärjestelyt 78,5 21,5 62,4 37,6 <,001 Päiväkodin sisätiloihin pääsevät vain henkilökunta ja lapset 56,2 43,8 50,5 49,5 ,267 Ulkona järjestettävän toiminnan suosiminen 82,6 17,4 78,0 22,0 ,249 Ryhmien välisen toiminnan rajoittaminen 80,3 19,7 47,7 52,3 <,001 Henkilökunnan työskentely vain oman päiväkodin tiloissa 71,1 28,9 67,0 33,0 ,392 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu standardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle -2 Varautuminen kriisitilanteisiin tulevaisuudessa Lopuksi selvitimme, onko päiväkodeissa ja kunnissa varauduttu koronapandemiaa vastaavaan kriisitilanteeseen laatimalla toimintasuunnitelma, mikäli kevättä vastaavat poikkeusolot ovat tarpeen uudestaan. Vastaukset osoittivat, että varhaiskasvatuksen kentällä ei ole varauduttu kovin kattavasti siihen, että kevättä 2020 vastaava kriisitilanne toistuisi. Alle puolet (41,8 %) päiväkotien ja noin joka kolmas (35,3 %) perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä vastasi, että yksikköä/palvelua koskeva toimintasuunnitelma oli laadittu (taulukko 33). Myöskään kunnat ja yksityiset toimijat eivät annettujen vastausten perusteella olleet toimintasuunnitelmia kattavasti laatineet, tai suunnitelmista ei ainakaan ollut tietoa kyselyyn vastanneilla lähiesihenkilöillä (taulukko 34). Päiväkotien lähiesihenkilöistä kolmannes tiesi kunnan tai yksityisen toimijan laatineen toimintasuunnitelman, mikäli kevättä vastaava poikkeustilanne on tarpeen uudestaan, kun taas 41,7 % vastaajista ei osannut sanoa, oliko toimintasuunnitelmaa laadittu. Perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä 40,3 % tiesi kunnan laatineen toimintasuunnitelman poikkeusolojen varalta, kun taas viidennes ei osannut sanoa onko toimintasuunnitelmaa laadittu. Sen sijaan 26,0 % 66 päiväkotien ja 37,8 % perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä ilmoitti, että kunta tai yksityinen toimija ei ollut laatinut toimintasuunnitelmaa. Taulukko 33. Onko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa laadittu toimintasuunnitelma, mikäli poikkeusolot ovat tarpeen uudestaan? Kyllä % Ei % Päiväkodit (n = 662) 41,8 58,2 Perhepäivähoito (n = 119) 35,3 64,7 Taulukko 34. Onko kunta tai yksityinen toimija laatinut toimintasuunnitelman, mikäli poikkeusolot ovat tarpeen uudestaan? Kyllä % Ei % En osaa sanoa % Päiväkodit (n = 662) 32,3 26,0 41,7 Perhepäivähoito (n = 119) 40,3 37,8 21,8 67 Tässä raportissa on esitelty kuvailevia tilastollisia analyysejä hyödyntäen tuloksia kyselystä, jolla kartoitettiin varhaiskasvatuspalveluiden muutoksia ja toimintaa koronaviruspandemian aikana. Kyselyyn vastasi syksyn 2020 aikana 727 varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöä 198 kunnasta. Kaikkiaan 662 lähiesihenkilöä vastasi päiväkoteja ja 119 perhepäivähoitoa koskeviin kysymyksiin. Vastaajat toimivat kunnallisten ja yksityisten päiväkotien sekä perhepäivähoidon lähiesihenkilöinä. Kyselyyn vastattiin kaikista Manner-Suomen maakunnista. Kyselyyn vastanneet eivät ole täysin edustava näyte suomalaisen varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöistä. Päiväkotien lähiesihenkilöistä 83,5 prosenttia toimi kunnallisessa ja 16,5 prosenttia yksityisessä päiväkodissa. Suomessa kunnallisia päiväkoteja on keskimäärin 72,5 prosenttia ja yksityisiä 27,5 prosenttia (KARVI, 2019). Näin ollen kunnallisten päiväkotien lähiesihenkilöt ovat hieman yliedustettuina tässä tutkimuksessa. Vastaajista suurin osa oli Suomen neljästä väkirikkaimmasta maakunnasta. Sen sijaan joistain pienistä ja keskisuurista maakunnista vastaajia oli vähäisesti. Eniten kuntia (80,8 %) oli edustettuna Uudenmaan maakunnasta, kun taas Etelä-Karjalan kunnista edustettuna oli vain kolmannes (33,33 %). Kuntaryhmittäin tarkasteltuna suurin osa vastaajista työskenteli kaupunkimaisissa kunnissa (54,4 %), kun taas taajaan asutuissa (21,2 %) ja maaseutumaisissa (21,7 %) kunnissa työskenteli noin viidennes vastaajista. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 68 Koronaviruspandemia on vaikuttanut lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen • Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen laski merkittävästi kevään 2020 aikana hallituksen annettua perheille suosituksen siirtää lapset mahdollisuuksien mukaan kotihoitoon. • Perhepäivähoidossa järjestettävään varhaiskasvatukseen osallistuttiin poikkeustilan aikana useammin kuin päiväkodin varhaiskasvatukseen. • Koronaviruspandemia on vaikuttanut joidenkin lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen myös poikkeusolojen jälkeen Päiväkodissa järjestettävään varhaiskasvatukseen osallistui kyselyn tulosten mukaan huhtikuussa 2020 33,8 % päiväkotien lapsista, mikä oli keskimäärin hieman yli kolmannes kyselyssä ilmoitetuista tammija syyskuun osallistumisasteista. Perhepäivähoitoon osallistui vastaavana ajankohtana 51,1 % perhepäivähoidon lapsista, mikä oli hieman yli puolet tammija syyskuun läsnäoloasteesta. Näyttääkin siltä, että vanhemmat noudattivat pitkälti hallituksen suositusta lasten kotihoidosta. Perhepäivähoidon päiväkoteja korkeampi osallistumisprosentti voi mahdollisesti liittyä siihen, että vanhemmat eivät liittäneet siihen yhtä lailla koronantartuntariskiä kuin päiväkoteihin, joissa lapsimäärä ja ryhmäkoko ovat perhepäivähoitoa suuremmat. Siitä huolimatta, että päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesihenkilöt raportoivat syyskuussa 2020 lasten läsnäoloasteen nousseen keskimäärin samalle tasolle kuin ennen poikkeusoloja, noin kaksi viidestä päiväkotien lähiesihenkilöistä ja noin joka neljäs perhepäivähoidon lähiesihenkilö raportoi päiväkodista tai perhepäivähoidosta jääneen lapsia kotihoitoon tai vanhempien irtisanoneen lapsen varhaiskasvatuspaikan koronaviruspandemian takia. Koronapandemia voi näin ollen merkitä osalle lapsia pitkääkin katkoa varhaiskasvatukseen osallistumisessa. 69 Päiväkodit pysyivät pääosin auki, mutta toiminnassa tehtiin muutoksia • Päiväkotien toimintaa sopeutettiin tyypillisimmin ulkona järjestettävää toimintaa lisäämällä, ryhmien välistä toimintaa rajoittamalla sekä arjen rutiineja uudelleen järjestämällä. • Kunnallisissa päiväkodeissa sopeutettiin toimintaa yksityisiä päiväkoteja useammin. Suurin osa päiväkodeista pysyi auki poikkeusolojen aikana. Noin joka viidennessä päiväkodissa ryhmiä suljettiin ja joka kolmannessa ryhmiä yhdistettiin. Tyypillisesti ryhmien toimintaa sopeutettiin poikkeusoloihin ulkona järjestettävää toimintaa lisäämällä, ryhmien välistä toimintaa rajoittamalla, arjen rutiineja uudelleen järjestämällä sekä pienryhmätoimintaa lisäämällä. Lisäksi joka kolmannessa päiväkodissa pienennettiin lapsiryhmien kokoa. Kontaktien määrää vähennettiin päiväkodeissa myös rajoittamalla päiväkodin tiloihin pääsy vain henkilökunnalle ja lapsille. Suomessa suositellut ja käytetyt varokeinot varhaiskasvatuksen toiminnassa ovat samankaltaisia maailmalla käytettyjen varotoimenpiteiden kanssa (esim. Park ym., 2020; Samuelsson ym., 2020). Ryhmien toiminnassa tehtiin useammin muutoksia kunnallisissa kuin yksityisissä päiväkodeissa. Kunnallisissa päiväkodeissa rajoitettiin useammin ryhmien välistä toimintaa ja järjesteltiin useammin arjen rutiineja uudestaan kuin yksityisissä päiväkodeissa. On kuitenkin huomioitava, että tässä tutkimuksessa kunnalliset päiväkodit olivat yksityisiä suurempia yksiköitä, kun tarkastellaan lasten ja henkilökunnan määrää. Pienemmissä yksiköissä toiminnan uudelleen järjestämisen vaateita saattoi olla vähemmän ja järjestämisen mahdollisuudet voivat olla erilaisia kuin suuremmissa yksiköissä. Henkilökuntaa siirrettiin harvoin päiväkodista toiseen, mutta jonkin verran ryhmien välillä • Suurimmassa osassa päiväkodeista henkilökunta työskenteli vain oman päiväkodin tiloissa. • Päiväkotien sisällä henkilökuntaa siirrettiin ryhmästä toiseen. • Useista kunnallisista päiväkodeista siirtyi henkilökuntaa toisenlaisiin tehtäviin, kuten kotipalveluun. Yksityisistä päiväkodeista vastaava siirtyminen oli vähäisempää. 70 Päiväkotien työntekijät työskentelivät pääosin vain oman päiväkodin tiloissa (83,7 %). Yksityisten päiväkotien henkilökunta työskenteli kunnallisten päiväkotien henkilökuntaa useammin vain oman päiväkodin tiloissa. Tosin tätä eroa voi selittää se, että tutkimuksen yksityisistä päiväkodeista noin puolet edusti yhden toimipisteen päiväkoteja, jolloin siirtyminen yksiköstä toiseen ei ole ollut mahdollista. Lisäksi huomattavasta osasta (63,3 %) kunnallisia päiväkoteja siirtyi henkilökuntaa varhaiskasvatuksesta muihin tehtäviin, kuten kotipalveluun. Yksityisistä päiväkodeista henkilökuntaa siirtyi muihin tehtäviin huomattavasti harvemmin (7,0 %), mikä on sinänsä oletettavaa, jos työnantajan toiminta käsittää vain varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisen. Päiväkotien sisällä työntekijöitä siirrettiin ryhmästä toiseen noin kahdessa päiväkodissa viidestä. Kunnallisissa päiväkodeissa henkilökuntaa siirrettiin ryhmästä toiseen useammin kuin yksityisissä päiväkodeissa. Vaikuttaisikin siltä, että yksityisten päiväkotien henkilökunta on ollut pääosin pysyvämmin sijoitettua, kun taas kunnallisten päiväkotien henkilökunta on liikkunut joustavammin päiväkotien ja ryhmien välillä. Osaksi tätä voi myös selittää edellä mainittu julkisten ja yksityisten päiväkotien kokoero. Henkilökunnalle suunnitellut koulutukset peruttiin tai siirrettiin, poikkeusoloja tukevaa koulutusta järjestettiin jonkin verran • Suurimmassa osassa päiväkodeista henkilökunnalle suunnitellut koulutukset peruttiin. • Vallitsevaan tilanteeseen sopeuttavaa koulutusta järjestettiin jonkin verran Henkilökunnalle suunnitellut koulutukset peruttiin tai siirrettiin suurimmassa osassa päiväkodeista. Lisäksi vain harvoissa päiväkodeissa henkilökunnalle järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen (24,5 %) tai digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi (32,9 %). Henkilökunnalle tarjotut koulutusmahdollisuudet vaihtelivat kuntaryhmien ja palveluntarjoajien osalta. Kaupunkimaisissa kunnissa järjestettiin henkilökunnalle koulutusta koronapandemiaan liittyen useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi järjestettiin useammin kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Yksityisissä päiväkodeissa järjestettiin kunnallisia päiväkoteja useammin koulutusta koronapandemiaan liittyen. Kunnallisissa päiväkodeissa 71 taas järjestettiin useammin henkilökunnalle koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi. Päiväkodeissa tehtiin vaihtelevasti sopimuksia yhteisistä toimintaperiaatteista • Päiväkodeissa sovittiin useimmiten, miten pidetään yhteyttä kotihoitoon jääneiden lasten vanhempien kanssa sekä miten esiopetusta tarjotaan kotiin jääneille lapsille. • Varhaiskasvatuksesta kotiin siirtyneiden, tukea tarvitsevien lasten tuen järjestämisestä sovittiin alle puolessa päiväkodeista. Päiväkodeissa sovittiin useimmiten käytännöistä koskien yhteydenpitoa kotiin jääneiden lasten vanhempien kanssa sekä esiopetuksen tarjoamista kotiin jääneille lapsille. Yhteisistä toimintaperiaatteista esiopetuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille sovittiin noin kolmessa neljästä päiväkodista, kun taas varhaiskasvatuksen osalta vastaavia sopimuksia tehtiin alle puolessa päiväkodeista. Harvimmin, alle puolessa päiväkodeista, yhteisiä sopimuksia tehdessä huomioitiin kotihoitoon siirtyneet tukea tarvitsevat lapset. Käytäntöjä koskevien sopimusten tekeminen erosi erilaisten kuntien kesken. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamisesta sekä yhteyden pitämisestä kotiin jääneiden lasten vanhempien kanssa sovittiin useammin kaupunkimaisten kuin maaseutumaisten kuntien päiväkodeissa. Lisäksi yksityisissä päiväkodeissa sovittiin yhteisistä periaatteista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille useammin kuin kunnallisissa päiväkodeissa. Lähiesihenkilöt raportoivat perhepäivähoitajien toimipisteiden ja toimenkuvien muutoksista poikkeustilan aikana • Perhepäivähoitajia siirtyi työskentelemään päiväkoteihin ja muihin tehtäviin • Osa perhepäivähoitajista lopetti toimintansa Useat perhepäivähoidon lähiesihenkilöt raportoivat alaisuudessaan toimivien perhepäivähoitajien toiminnan tai osan siitä siirtyneen päiväkodin tiloihin 72 poikkeustilan aikana. Lisäksi perhepäivähoitajien toimenkuvissa tehtiin muutoksia siirtämällä perhepäivähoitajia päiväkotiin sekä toisenlaisiin tehtäviin, kuten kotipalveluun. Useampi kuin joka kymmenes perhepäivähoitajien lähiesihenkilöistä ilmoitti, että hänen alaisuudessaan toiminut perhepäivähoitaja tai –hoitajia lopetti toimintansa koronapandemian seurauksena. Toimipisteiden ja toimenkuvien muutoksien lisäksi muutoksia tehtiin perhepäivähoidon toteuttamisessa. Suurin osa perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi perhepäivähoitajien lisänneen ulkona järjestettävää toimintaa. Lisäksi lähes kolme neljästä lähiesihenkilöstä raportoi, että perhepäivähoitajien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin. Vaikka suurin osa vastaajista raportoi suunniteltujen koulutusten perumisesta tai siirtämisestä, noin joka viides lähiesihenkilö vastasi, että perhepäivähoitajille järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen. Lisäksi yli joka kymmenes raportoi, että perhepäivähoitajille oli järjestetty koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi. Perhepäivähoitajien kesken tehtiin harvoin sopimuksia palveluiden tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille Alle puolet perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä kertoi perhepäivähoitajille laaditun yhteiset periaatteet yhteydenpidosta kotiin jääneiden lasten vanhempien kanssa. Vielä harvempi, noin viidennes perhepäivähoitajien lähiesihenkilöistä kertoi, että yhteisiä sopimuksia oli tehty kotiin varhaiskasvatuksen tarjoamisesta tai tukea tarvitsevien lasten tuen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille. Poikkeusolojen aikana varhaiskasvatuksen tarjoaminen kotiin jääneille lapsille vaihteli. Etäesiopetusta järjestettiin lähes kaikissa päiväkodeissa. • Hieman alle puolet päiväkotien ja neljännes perhepäivähoitajien lähiesihenkilöistä raportoi yksikkönsä tai perhepäivähoitajiensa järjestäneen varhaiskasvatusta kotiin jääneille lapsille. • Yksityiset päiväkodit järjestivät etävarhaiskasvatusta kunnallisia päiväkoteja useammin. • Esiopetusta järjestettiin kotihoitoon siirtyneille lapsille yhdeksässä päiväkodissa kymmenestä. 73 Keväällä 2020 varhaiskasvatukselle ei annettu erillisiä ohjeita siitä, tulisiko sen tai miten sen tulisi järjestää palveluja poikkeustilan ajaksi kotiin jääneille lapsille. Päätös varhaiskasvatuksen tarjoamisesta jäi kunnille. Tämä johti vaihteluun palvelujen tarjoamisessa. Hieman alle puolet (47,7 %) päiväkotien ja neljännes (25,2 %) perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä kertoi, että varhaiskasvatuksesta kotihoitoon siirtyneille lapsille tarjottiin varhaiskasvatusta. Yksityisten päiväkotien asiakasperheille tarjottiin useammin etävarhaiskasvatusta kuin kunnallisten päiväkotien asiakasperheille. Esiopetusta tarjottiin kotiin jääneille lapsille selvästi useammin kuin varhaiskasvatusta nuoremmille lapsille. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjeistukset vaihtelivat • Kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat päättivät paitsi etävarhaiskasvatuksen järjestämisestä myös mahdollisesti sen järjestämättä jättämisestä kotiin jääneille lapsille. • Päiväkotien lähiesihenkilöt saivat ohjeistuksia varhaiskasvatuksen ja tukea tarvitsevien lasten palveluiden järjestämisestä kotiin jääneille lapsille sekä yhteyden pitämisestä kotiin jääneiden lasten vanhempiin useammin kuin perhepäivähoidon lähiesihenkilöt. Kuntien ja yksityisten toimijoiden toimintatavat vaihtelivat sen suhteen, ohjeistettiinko päiväkoteja tai perhepäivähoitajia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille, yhteyden pitämisestä kotiin jääneiden lasten vanhempiin sekä tukea tarvitsevien lasten palveluiden järjestämisestä. Tyypillisimmin päiväkoteja (80,0 %) ja perhepäivähoitajia (57,1 %) ohjeistettiin yhteyden pitämisestä kotiin jääneiden lasten vanhempiin. Sen sijaan tukea tarvitsevien lasten palveluiden järjestämisestä kertoi saaneensa ohjeistusta vain 58,1 % päiväkotien ja 36,1 % perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä. Vain 44,7 % päiväkotien ja 29,4 % perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi kunnan tai yksityisen toimijan ohjeistaneen varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotiin jääneille lapsille. Vastaavasti esiopetuksen järjestämisen ohjeistamisesta raportoi 77,6 % päiväkotien lähiesihenkilöistä. Vastauksista selvisi, että ohjeistukset ovat voineet olla moninaisia. Osa vastaajista raportoi, että kunta tai yksityinen palveluntarjoaja oli antanut ohjeistuksen varhaiskas- 80 LÄHTEET Brazendale K., Beets M. W., Weaver R. G., Russel, R. P., Turner-McGrievy, G. M., Kaczynski, A. T., Chandler, J. L., Bohnert, A. & von Hippel, P. T. (2020) Understanding differences between summer vs. school obesogenic behaviors of children: the structured days hypothesis. Int J Behav Nutr Phys Act 14, 100. Brooks S. K., Webster R. K., Smith L. E., Woodland, L., Wessely S., Greenberg N. & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. Lancet 395 (10227) 912-920. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8 Blum, S. & Dobrotić, I. (2020). Childcare-policy responses in the COVID-19 pandemic: unpacking cross country variation. European Societies, https://doi.org/10.1080/14616696.2020.1831572 Dayal, H. C. & Tiko, L. (2020). When are we going to have the real school? A case study of early childhood education and care teachers’ experiences surrounding education aduring the COVID-19 pandemic. Australasian Journal of Earcly Childhood 45 (4), 336–347. https://doi.org/10.1177/1836939120966085s Hallituksen tiedotustilaisuus 18.3.2020. Koronatilannekatsaus 18.3. Varhaiskasvatukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuuteen väliaikaisia rajoituksia. Tallenne saatavilla https://www.youtube.com/watch?v=GTfqE6AyKh4&list=PLbR0oHF5gDWj9Z6AuIi3wi4bcN3tiZL4&index=91 Khan, T. & Mikuska, E. (2020). The first three weeks of lockdown in England: The challenges of detecting safeguarding issues amid nursery and primary school closures due to COVID-19. ocial Sciences & Humanities Open. https://doi.org/10.1016/j.ssaho.2020.100099 Kim, J. (2020). Learning and Teaching Online During Covid-19: Experiences of Student Teachers in an Early Childhood Education Practicum. International Journal of Early Childhood 2020, 52, 145–158. https://doi.org/10.1007/s13158-020-00272-6 81 Kruszewska, A., Nazaruk, S., & Szewczyk, K. (2020). Polish teachers of early education in the face of distance learning during the COVID-19 pandemic–the difficulties experienced and suggestions for the future. Education 3-13, 1-12. https://doi.org/10.1080/03004279.2020.1849346. Lau, E. Y. H., & Lee, K. (2020). Parents’ views on young children’s distance learning and screen time during COVID-19 class suspension in Hong Kong. Early Education and Development, 1-18. https://doi.org/10.1080/10409289.2020.1843925 Macartney, K., Quinn, H. K., Pillsbury, A. J., Koirala, A., Deng, L., Winkler, N., Katelaris, A. L., O’Sullivan, M., Dalton, C., & Wood, N. (2020). Transmission of SARS-CoV-2 in Australian educational settings: a prospective cohort study. The Lancet Child & Adolescent Health 4 (11), 807–816. https://doi.org/10.1016/S2352-4642(20)30251-0 Mantovani, S., Bove, C., Ferri, P., Manzoni, P., Cesa Bianchi, A. & Picca, M. (2021). Children ‘under lockdown’: voices, experiences, and resources during and after the COVID-19 emergency. Insights from a survey with children and families in the Lombardy region of Italy. European Early Childhood Education Research Journal. https://doi.org/10.1080/1350293X.2021.1872673 Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) (2020). Hallitus päätti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteiden purkamisesta. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-varhaiskasvatuksen-ja-perusopetuksen-rajoitteiden-purkamisesta Opetusja kulttuuriministeriö & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (OKM & THL), (2020a). Terveyden ha hyvinvoinnin laitoksen ja opetusja kulttuurinimisteriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/22150002/THL+OKM+ohje+kouluihin+04052020.pdf Opetusja kulttuuriministeriö & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (OKM & THL), (2020b). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetusja kulttuurinimisteriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Saatavilla https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717- 82 92e552ebe798/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf?t=1596550832873 - 92e552ebe798/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf Park, E., Logan, H., Zhang, L., & Kamigaichi, N. (2021). Responses to Coronavirus Pandemic in Early Childhood Services Across Five Countries in the Asia-Pasific Region: OMEP Policy Forum. International Journal of Early Childhood (preview). https://doi.org/10.1007/s13158-02000278-0 Perusopetuslaki. (628/1998). Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L1P1 Samuelsson, I. P., Wager, J. T. & Ødegaard, E. E., (2020). The Coronavirus Pandemic and Lessons Learned in Preschools in Norway, Sweden and the United States: OMEP Policy Forum. International Journal of Early Childhood 52, 129–144. https://doi.org/10.1007/s13158-020-002673 Shope, T. R., Walker, B. H., Aird, L. D., Southward, L., McCown, J. S., & Martin, J. M. (2020). Pandemic influenza preparedness among child care center directors in 2008 and 2016. Pediatrics, 130 (6), 1–8. https://doi.org/10.1542/peds.2016-3690 Solekhah, H. (2020). Distance Learning of Indonesian Early Childhood Education (PAUD) during the Covid-19 Pandemic. International Journal of Emerging Issues in Early Childhood Education, 2(2), 105-115. https://doi.org/10.31098/ijeiece.v2i2.409 Sosiaalija terveysministeriö (STM) (2020). Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Tiedote 140/2020. Saatavilla https://stm.fi/-//10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi Tilastokeskus (n.d.). Tilastollinen kuntaryhmitys. Saatavilla https://www.stat.fi/meta/kas/til_kuntaryhmit.html 83 UNESCO (2020). UNESCO COVID-19 education response: how many students are at risk of not returning to school? Advocacy paper. Saatavilla https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000373992 Valmiuslaki (1552/2011). Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552 Valtioneuvosto (2020a). Hallituksen linjaamat toimenpiteet. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/21411573/Hallituksen+linjaamat+toimet+1603.pdf/887504b5-4969-aa37-541e645e3390f6fc/Hallituksen+linjaamat+toimet+1603.pdf/Hallituksen+linjaamat+toimet+1603.pdf Valtioneuvosto (2020b). Usein kysytyt kysymykset. Miten esiopetusta järjestetään poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana? Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/usein-kysytyt-kysymykset#varhaiskasvatus Luettu 5.1.2021 Valtioneuvoston asetus (191/2020). Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2020/20200191 Varhaiskasvatuslaki (540/2018). Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidp446435536 Wang, G., Zhang, Y., Zhao, J., Zhang, J., & Jiang, F. (2020). Mitigate the effects of home confinement on children during the COVID-19 outbreak. The Lancet, 395(10228), 945-947. https://doi.org/10.1016/S01406736(20)30547-X 84 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Kasvatushenkilöstön ja lasten määrä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Ka Kh Kasvatushenkilöstön määrä Kaikki päiväkodit (n = 662) 17,0 12,6 Kunnalliset päiväkodit (n = 553) 18,8 14,1 Yksityiset päiväkodit (n =109) 8,1 4,8 Perhepäivähoito (n = 115) 8,4 7,2 Lasten määrä Kaikki päiväkodit (n = 658) Alle 3-vuotiaat 16,1 11,7 3-6-vuotiaat 61,1 37,4 Kunnalliset päiväkodit (n = 550) Alle 3-vuotiaat 17,2 12,0 3-6-vuotiaat 66,4 37,6 Yksityiset päiväkodit (n = 108) Alle 3-vuotiaat 10,4 8,2 3-6 –vuotiaat 33,9 21,4 85 Liitetaulukko 2. Vastaajien edustamat kunnat maakunnittain Maakunta Kuntia maakunnassa Kyselyyn vastattiin n kunnasta /maakunta N n % Uusimaa 26 21 80,8 Varsinais-Suomi 27 19 70,4 Satakunta 17 11 64,7 Kanta-Häme 11 7 63,6 Pirkanmaa 22 13 59,1 Päijät-Häme 9 6 66,7 Kymenlaakso 7 5 71,4 Etelä-Karjala 9 3 33,3 Etelä-Savo 14 9 64,3 Pohjois-Savo 18 13 72,2 Pohjois-Karjala 12 8 66,7 Keski-Suomi 23 18 78,3 Etelä-Pohjanmaa 17 11 64,7 Pohjanmaa 15 11 73,3 Keski-Pohjanmaa 8 5 62,5 Pohjois-Pohjanmaa 30 20 66,7 Kainuu 8 5 62,5 Lappi 21 13 61,9 Yhteensä 294 198 Huom. 12 vastaajaa ei ilmoittanut työskentelykuntaansa Liitetaulukko 3. Vastaajien määrä maakunnittain Maakunta Vastaajia % Uusimaa 20,6 Varsinais-Suomi 12,0 Satakunta 4,8 Kanta-Häme 3,0 Pirkanmaa 8,1 Päijät-Häme 1,0 Kymenlaakso 2,1 Etelä-Karjala 1,5 Etelä-Savo 2,2 Pohjois-Savo 5,9 Pohjois-Karjala 3,6 Keski-Suomi 7,6 Etelä-Pohjanmaa 4,4 Pohjanmaa 5,6 Keski-Pohjanmaa 2,6 Pohjois-Pohjanmaa 9,1 Kainuu 1,9 Lappi 4,0 86 Liitetaulukko 4. Päiväkotien ja perhepäivähoitajien lähiesihenkilöiden työpaikkojen sijoittuminen maakunnittain päiväkoteja ja perhepäivähoitoa sekä yksityistä ja kunnallista päiväkodissa järjestettyä varhaiskasvatusta tarkastellen Kaikki päiväkodit (n = 662) n % Kunnallinen päiväkoti (n = 553) n % Yksityinen päiväkoti (n = 109) n % Perhepäivähoito (n = 119) n % Uusimaa 147 22,2 118 21,3 29 26,6 9 7,6 Varsinais-Suomi 79 11,9 67 12,1 12 11,0 12 10,1 Satakunta 31 4,7 27 4,9 4 3,7 8 6,7 Kanta-Häme 20 3,0 19 3,4 1 0,9 5 4,2 Pirkanmaa 54 8,2 48 8,7 6 5,5 9 7,6 Päijät-Häme 7 1,1 7 1,3 - - 4 3,4 Kymenlaakso 15 2,3 13 2,4 2 1,8 - - Etelä-Karjala 8 1,2 7 1,3 1 0,9 3 2,5 Etelä-Savo 14 2,1 12 2,2 2 1,8 5 4,2 Pohjois-Savo 39 5,9 28 5,1 11 10,1 8 6,7 Pohjois-Karjala 23 3,5 21 3,8 2 1,8 5 4,2 Keski-Suomi 50 7,6 37 6,7 13 11,9 10 8,4 Etelä-Pohjanmaa 28 4,2 26 4,7 2 1,8 5 4,2 Pohjanmaa 36 5,4 31 5,6 5 4,6 7 5,9 Keski-Pohjanmaa 17 2,6 14 2,5 3 2,8 4 3,4 Pohjois-Pohjanmaa 56 8,5 45 8,1 11 10,1 17 14,3 Kainuu 13 2,0 9 1,6 4 3,7 2 1,7 Lappi 25 3,8 24 4,3 1 0,9 6 5,0 Taulukossa esitetään tulokset erikseen päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesihenkilöiden osalta. Ne lähiesihenkilöt, jotka vastasivat sekä päiväkoteja että perhepäivähoitajia koskeviin kysymyksiin, on laskettu sekä päiväkoteja että perhepäivähoitoa kuvaaviin lukuihin. Liitetaulukko 5. Vastaajien jakautuminen kuntaryhmittäin; vastuualueittain jaettu aineisto Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Ei kuntatietoa % % % % Päiväkotien lähiesihenkilöt (n =662) 58,5 19,8 20,2 1,5 Kunnallisten päiväkotien lähies ihenkilöt (n = 553) 56,1 19,9 22,8 1,3 Yksityisten päiväkotien lähiesihenkilöt ( n = 109) 70,6 19,3 7,3 2,8 Perhepäivähoidon lähiesihenkilöt ( n = 116) 26,9 26,9 43,7 2,5 Huom. 7 kunnallisen päiväkod in, 3 yksityisen päiväkodin ja 3 perhepäivähoidon lähiesihenkilöä ei ilmoittanut kuntatietoa Ne lähiesihenkilöt, jotka vastasivat sekä päiväkoteja että perhepäivähoitoa koskevaan kyselyyn, on otettu luvuissa huomioon erikseen. 87 Liitetaulukko 6. Päiväkotien ja perhepäivähoidon lasten taustatietoja: kuinka monella päiväkodin lapsella on erityisen, tehostetun tai muun määritellyn yksilöllisen tuen tarve tai äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame Ka Kh Kaikki päiväkodit (n = 622) Erityisen tuen tarve 2,4 3,5 Tehostetun tuen tarve 3,9 4,8 Muu määritelty yksilöllinen tuki 1,4 3,5 Äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame 6,8 15,6 Kunnalliset päiväkodit (n = 518) Erityisen tuen tarve 2,7 3,7 Tehostetun tuen tarve 4,5 4,9 Muu määritelty yksilöllinen tuki 1,6 3,80 Äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame 7,6 16,7 Yksityiset päiväkodit (n = 104) Erityisen tuen tarve 0,6 1,4 Tehostetun tuen tarve 0,9 1,7 Muu määritelty yksilöllinen tuki 0,4 0,9 Äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame 3,0 7,5 Perhepäivähoito (n = 105) Erityisen tuen tarve 0,3 0,8 Tehostetun tuen tarve 0,3 0,7 Muu määritelty yksilöllinen tuki 0,5 1,4 Äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame 1,0 1,7 88 L iitetaulukko 7. Päiväkodeissa poikkeusolojen aikana tehdyt muutokset kuntaluokkien mukaan tarkasteltuna Kaupunkimaiset kunnat (n = 273-386) Taajaan asutut kunnat (n = 84-130) Maaseutumaiset kunnat (n = 49-133) Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % p-arvo Koko päiväkotia koskevat muutokset Päiväkoti suljettiin 6,3 93,7 11,6 88,4 7,5 92,5 ,148 Päiväkodin lapset ja henkilökunta siirtyivät toisen päiväkodin tiloihin 9,4 90,6 15,5 84,5 7,7 92,3 ,078 Ryhmiä suljettiin 22,2 77,8 21,3 78,7 13,2 86,8 ,083 Ryhmiä yhdistettiin 34,2 65,8 41,9 58,1 28,2 71,8 ,070 Päiväkodin yhteisiä tapahtumia peruttiin (Esim. Kevätjuhla) 97,9 2,1 99,2 0,8 98,5 1,5 * Vanhempainiltoja peruttiin 89,6 10,4 90,2 9,8 88,4 11,6 ,892 Päiväkodin sisätiloihin pääs ivät vain henkilökunta ja lapset 59,4 40,6 54,8 45,2 53,4 46,6 ,399 Ryhmän toimintaa koskevat muutokset Lapsiryhmien kokoa pienennettiin 32,4 67,6 29,3 70,7 31,5 68,5 ,807 Pienryhmätoimintaa lisättiin 75,3 24,7 74,6 25,4 71,2 28,8 ,646 Ryhmien välistä yhteistoimintaa rajoitettiin 82,6 17,4 80,6 19,4 80,2 19,8 ,782 Ulkona järjestettävää toimintaa lisättiin 88,3 11,7 85,2 14,8 84,7 15,3 ,473 Arjen rutiineja (esim. ruokailu, siirtymiset, ulkoilu) järjestettiin uudelleen 80,3 19,7 85,8 14,2 79,5 20,5 ,331 Henkilökunnan koulutusta koskevat muutokset Henkilökunnalle suunnitellut koulutukset peruttiin tai siirrettiin 89,0 11,0 95,1 4,9 89,9 10,1 ,136 Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta koronapandemiaan liittyen 28,9 71,1 20,3 79,7 17,7 82,3 ,016 Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta digitaitojen ja tietojärjestelmien käytön kehittämiseksi 42,4 57,6 22,8 77,2 16,8 83,2 <,001 Henkilöstöä koskevat muutokset Henkilökunta työskenteli vain oman päiväkodin tiloissa 85,3 14,7 80,3 19,7 83,3 16,7 ,415 Henkilökuntaa siirrettiin ryhmästä toiseen 41,6 58,4 51,6 48,4 35,6 64,4 ,032 89 Henkilökuntaa siirrettiin toiseen päiväkotiin 16,5 83,5 16,7 83,3 15,3 84,7 ,940 Henkilökuntaa siirrettiin pois varhaiskasvatuksesta toisenlaisi in tehtäviin (esimerkiksi kotipalvelut) 58,0 42,0 52,0 48,0 46,6 53,4 ,067 Yhteisistä periaatteista sopiminen Varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet 52,3 47,7 41,6 58,4 35,4 64,6 ,002 Esiopetuksen toteuttamisesta kotiin jääneille lapsille laadittiin yhteiset periaatteet 78,8 21,2 69,0 31,0 61,2 38,8 ,014 Päiväkodille laadittiin yhteiset periaatteet yhteydenpidosta vanhempien kanssa 77,7 22,3 67,7 32,3 61,7 38,8 ,001 Päiväkodille laadittiin yhteiset periaatteet tukea tarvitsevien, kotihoitoon siirtyneiden lasten tuen toteuttamisesta 48,6 51,4 45,5 54,5 37,2 62,8 ,111 Harmaalla korostettujen solujen odotettu frekvenssi poikkeaa havaitusta frekvenssistä tilastollisesti merkitsevästi. Sovitettu st andardoitu jäännös on tällöin yli 2 tai alle –2 * väittämän osalta taustaoletukset eivät toteutuneet eikä ristiintaulukointia voitu toteuttaa