This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
A osanan ansai semme : as eikolla ai ilman?
© Ki joi aja & Suomen Kas a us ie eellinen Seu a, 2017
Published e sion
Hildén, Raili; Rau opu o, Juhani; Huh a, A i
Hildén, R., Rau opu o, J., & Huh a, A. (2017). A osanan ansai semme : as eikolla ai ilman?. In
V. B i schgi, & J. Rau opu o (Eds.), K i ee i pun a issa (pp. 63-80). Suomen Kas a us ie eellinen
Seu a, FERA. Kas a usalan u kimuksia, 74.
2017
Raili Hildén,
Juhani Rau opu o &
A i Huh a
4. A osanan ansai semme –
as eikolla ai ilman?
Johdan o
Länsimainen koulu us äh ää demok aa isen yh eiskunnan kaik-
kien jäsen en asa-a oisiin ja yhden e aisiin mahdollisuuksiin
osallis ua yh eiseen pää öksen ekoon, hy in oinnin uo amiseen
ja jakamiseen sekä omien kykyjensä mukaiseen kas uun ja ke-
hi ykseen. Tasa-a on o eu umis a yh eiskun aluokkien ja suku-
puol en älillä on u ki u paljon (esim. Coleman ym. 1966; Husén
1972; Bou dieu & Nice 1990). Lahjakkuuden asa-a oisen jakau-
umisen disku ssin innalle on kohonnu mahdollisuuksien asa-
a o eli asapuolises i saa u e a a ilaisuude hyödyn ää lahjak-
kuu aan ja kehi ää uusia ai oja (Kalalah i & Va jo 2012).
Suomen pe usope uslain (628/1998) mukaan pe usope uk-
sen ulee edis ää si is ys ä ja asa-a oa yh eiskunnassa sekä op-
pilaiden edelly yksiä osallis ua koulu ukseen ja muu oin kehi ää
i seään elämänsä aikana. Tämän lisäksi halu aan u a a oppilai-
den yhden e aise mahdollisuude keskeis en ie ojen ja ai ojen
saa u amiseen ope uksen ja koulu uksen a ulla (Jakku-Sih onen
2013). Yhden e aisuus ii aa yksilöiden asa e oisiin oikeuksiin
64
sukupuoles a, e nises ä alkupe äs ä ai muis a henkilökoh aisis-
a ominaisuuksis a iippuma a (Yhden e aisuuslaki 1325/2014).
A ioin i pe usope uksessa – o eu uuko
asa-a o?
Tasa-a on ja yhden e aisuuden pe iaa eiden ulisi läpäis ä koko
koulu uskulku ja opiskelup osessi a ioin i mukaan lukien. Pe-
usope uksessa a ioin i jae aan opin ojen aikaiseen a ioin iin
sekä pää öa ioin iin. Opin ojen aikaisella a ioinnilla ja palau -
eella on pääasiassa pedagoginen eh ä ä ukea oppilaan oppimis a
ja i se un oa. Sille ei ole julkais u a sinaisia ohjei a ai a oi e-
ku auksia, aan opin ojen aikainen a ioin i ja palau een sisäl-
lös ä ja a ois a pää äminen kuuluu leimallises i ope ajan pedago-
gisen apauden pii iin. (Ope ushalli us 2004; 2014, 50.)
Pää öa ioin i sen sijaan nojau uu ope ussuunni elman pe us-
eissa julkais uihin ku auksiin a osanalle kahdeksan. Nämä o a
k i ee ei ä ku ausmielessä, ei ä suo i uss anda deja, jo ka kaik-
kien olisi saa u e a a. Tämä on jossain mää in e ikois a, sillä
useimmi en k i ee ipe us aisessa a ioinnissa käy e ä ä ku auk-
se sijoi u a hy äksy ä än ja hylä ä än suo iu umisen ajapin-
nalle. Opin ojen aikaisen a ioinnin luon ees a poike en pää öa -
osanoilla on myös ja ko-opin oihin alikoi a eh ä ä. Tu kimus on
kui enkin osoi anu puu ei a suomalaisen pe usope uksen pää -
öa osanojen alidiudessa. A osanan kahdeksan saaneiden oppi-
laiden osaaminen aih elee suu es i, jopa yh ä paljon kuin kaikkia
a osanoja saaneiden (Summanen 2014), ja as aa as i a osanaa
kahdeksan as aa aa osaamis a osoi anee o a saa anee saada
jopa neljää e i koulua osanaa (Hildén & Rau opu o 2014b). Tois-
en u kimus en mukaan a osana suh eu u a koulun yleiseen
osaamis asoon si en, e ä keskimää äis ä pa emmin menes yneiden
koulujen oppilail a aadi aan samaan a osanaan enemmän osaa-
mis a kuin heikko asoisemmissa kouluissa (Ouak im-Soi io 2013;
Ma ila & Rau opu o 2013). Todennäköinen seli ys a osanojen yh-
eismi a omuu een on se, e ä koulua osanoihin sisäl yy jo sinäl-
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a
65
lään moniulo eisen aineosaamisen lisäksi myös yösken ely a oi -
eiden saa u amiseksi (ks. esim. Luukka ym. 2008; Ta nanen &
Huh a 2011) ilman, e ä näiden kahden osa ekijän keskinäis ä pai-
no ussuhde a mää i el äisiin mi enkään.
Tulokse ii aa a niin ikään yhden k i ee iku auksen ii -
ämä ömyy een a osanape us ana. Sekä a osanan kahdeksan
mää i elmillä e ä laajemmilla ai o asoku auksilla py i ään uke-
maan k i ee ipe us ais a a ioin ia. Koska kieliaineille on a jol-
la a sin monipo ainen as eikko osaamisen asois a, ne o a läh-
ökoh aises i pa emmassa asemassa k i ee ipe us aisen a ioinnin
kannal a kuin muu oppiainee . Voidaan ole aa, e ä kieliaineissa
u kimuksissa osoi e u osaaminen as aa koulussa anne uja a o-
sanoja pa emmin kuin muissa oppiaineissa. Ongelmaa lähes y ään
ässä si en, e ä e a aan a osanan ja osoi e un osaamisen keski-
näis ä as aa uu a kahdenlaisissa oppiaineissa. Toinen yhmä on
kieliainee , joissa hy ä osaaminen ku a aan monipo aisella aso-
as eikolla ja oinen eaaliainee , jois a kahdeksikon osaaminen il-
mais aan ilman e ailukoh ia alempiin ai ylempiin osaamisen a-
soihin.
Pää öa osanan mää äy yminen kielissä ja
eaaliaineissa
Suomalaisen pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa uo-
del a 2004 mää i ellään a osanaa kahdeksan as aa an osaami-
sen unnuspii ee a oi ealuei ain. Seu aa assa esi ellään lyhyes i
nämä ku aukse , jois a oppimis ulos en a ioin i eh ä ä johde -
iin e i aineissa. Hy än osaamisen ku aus ei ole a koi e u enem-
mis ön saa u e a aksi a oi eeksi, mu a ilmisel äs i nämä k i-
ee i o a jossain mää in kaikille oppilaille suunna uja a oi ei a,
ja siksi ja kossa käy e ään hy än osaamisen ku auksen innalla
myös e miä a oi ee .
Vie aissa kielissä a osanalle kahdeksan on mää i el y kieli ai-
don aso, kul uu i ai ojen hallin a ja opiskelus a egia (Ope us-
halli us 2004). Kieli aidon a oi e ason mää i elyssä on nojau-
A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman?
66
du u eu ooppalaiseen ii ekehykseen (EVK 2003), joka on eni en
aiku anu yksi äinen ekijä Eu oopan kiel enope uksessa ja kie-
li aidon a ioinnissa iimeisimmän 15 uoden aikana. Eu oopan
neu os o julkaisi EVK:n uonna 2001, ja suomenkielinen kään-
nös ilmes yi 2003. EVK:n a koi us on pa an aa kielikoulu uksen
läpinäky yy ä a joamalla yh eise käsi ee ja me akieli, joilla
oidaan ku a a ja käsi ellä kielenoppimis a, ope us a ja a ioin ia
(EVK 2003). Vii ekehyksessä ku a aan oiminnallis a kieli ai oa eli
ie oja ja ai oja, joi a a i aan kielenkäy össä ja kielenoppimises-
sa e i kon eks eissa.
Näky in ja kielikoulu ukseen, e i yises i a ioin iin, eni en ai-
ku anu ii ekehyksen osa on sen kuusipo ainen as eikko. Se ku-
aa kieli aidon osaamis asoja ja a joaa a ioin iin kansain älises-
i läpinäky än k i ee ipe us an. EVK:ssa on yli 50 ai o asoas eik-
koa, jois a osa mää i elee sellaisia laajoja ai oja kuin ki joi ami-
nen ja osa aas hy inkin a kas i aja uja osaamisaluei a, ku en oh-
je eks ien lukeminen.
EVK:n aiku us näkyy e i yisen ah as i kieli u kinnoissa:
käy ännössä kaikki kansain älise ie aiden kiel en u kinno o a
e an anee a osana-as eikkonsa EVK:n kuusipo aiseen as eik-
koon. Näin yksi EVK:n a oi eis a – kieli es ien ulos en e ail a-
uus – on ainakin osi ain o eu unu . Myös kansallise ja kansain-
älise kiel en oppimissaa u us u kimukse o a alkanee hyödyn-
ää yh eis ä ii ekehys ä. Eu oopan komission laaja, 14 EU-maa a
ja alue a käsi äny iiden ie aan kielen u kimus käy i EVK: a
es ien sisällön ja aa imus asojen pe us ana. Lisäksi ulokse a-
po oi iin EVK:n kuusipo aisella asoas eikolla. (Eu opean Com-
mission 2012). Myös suomalaisessa A- uo sin ja neljän ie aan
kielen a ioin i u kimuksessa yhdeksäsluokkalais en osaamises a
käy e iin EVK:s a muoka uja ai o asoja (Hildén ym. 2014), ku-
en myöhemmin ässä lu ussa ku a aan.
Suomi on ollu e u in amassa Eu ooppalaisen ii ekehyksen
hyödyn ämisessä. 2000-lu un alussa EVK:n kuusipo aises a as ei-
kos a muoka iin hienojakoisempi kymmenpo ainen e sio, joka
lisä iin pe uskoulun ja lukion ope ussuunni elmien lii eeksi au a-
maan a ioin ia ja ope uksen a oi eiden ase elua (Hildén & Ta-
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a

67
kala 2007). Hy än osaamisen aso mää i el iin ällä as eikolla e ik-
seen kullekin osa aidolle (kuullun ymmä ämiselle, puhumiselle,
lue un ymmä ämiselle ja ki joi amiselle). Osa ai ojen a oi ee
saa oi a olla e i asoisia si en, e ä ymmä ämis aidoissa edelly e -
iin ko keampaa asoa kuin uo amis aidoissa. Hy än osaamisen
asojen mää i elyssä o e iin huomioon myös kielen asema nuo -
en odellisuudessa, mis ä joh uen englannin kielessä asomää i el-
mä o a yh ä po as a ko keamma kuin muiden kiel en A-oppi-
mää issä. A osanaan kahdeksan oikeu a an englannin kuullun ja
lue un ymmä ämisen aidon ulisi olla eu ooppalais a asoa B1.1,
mikä me ki see pääaja us en ja ä keiden yksi yiskoh ien ymmä -
ämis ä koulussa, yössä ai apaa-ajalla säännöllises i ois u issa
ilan eissa. Tällä asolla ole a oppilas pys yy seu aamaan yleis ie-
oon pe us u ia u uja aihei a ja ymmä ää a allis a sanas oa se-
kä ajallisen joukon akiin unei a sanon a apoja.
Muiden kiel en A-oppimää issä ymmä ämis ai ojen aso a o-
sanalle kahdeksan on eu ooppalainen A2.2, joka me ki see, e ä
henkilö sel iy yy a allisis a ja helpos i ennakoi a is a a ki ilan-
eis a ymmä äen keskeisen kieliaineksen ja pää elemällä jonkin
e an un ema omampaa aines a. Kuullun ymmä äminen edel-
ly ää selkeää ja hi aas i äänne yä yleispuhekiel ä, joka ois e aan
a i aessa. Lue un ymmä äminen aa ii uudelleen lukemis a ja
apu älineiden käy öä.
Englannin A-oppimää äs ä kahdeksikon saa a oppilas pys yy
osallis umaan u iininomaisiin keskus eluihin englannin kielellä
omis a ja i selle ä keis ä asiois a sekä ki joi amaan lyhyi ä ku a-
uksia a anomaisis a a ki ilan eis a. Hän halli see koh alaisen hy-
in a allisen jokapäi äisen sanas on, mu a käy ää si ä osin i -
heellises i. Muiden A-oppimää ien kiel en uo aminen on asoa
A2.1, jolloin ai o puhua ja ki joi aa ajoi uu edellis ä a allisem-
piin ilan eisiin ja o eu uu ajallisempaa kieliaineis a käy äen ja
myös i hei ä esiin yy enemmän.
A-kiel en ope ussuunni elmien pe us eiden mukaan kul uu i-
ai ojen hy ä hallin a me ki see, e ä oppilas un ee kohdekielen
kielialueen elämänmuo oa ja his o iaa. Lisäksi oppilaan ulisi hy-
än a osanan saadakseen käy ää säännöllises i opiskelun ja op-
A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman?
68
pimisen kannal a ehokkai a yö apoja ja oi al aa sinnikkään ies-
innällisen ha joi elun me ki ys kiel en opiskelussa. (Ope ushalli-
us 2004, 140.) Kul uu i ai ojen ja opiskelus a egioiden hallin aa
ei mi a u suo aan a ioin i eh ä illä, aikka ne odennäköises i
o a aiku anee niihin ie oihin ja ai oihin, jo ka oppilaalla a -
ioin ihe kellä oli.
Te eys iedon a osanan kahdeksan ku aus sisäl ää seu aa a
osa-aluee : Kas u ja kehi ys, Te eys a kielämän alin a ilan eissa,
Voima a a ja sel iy ymisen aido ja Te eys, yh eiskun a ja kul -
uu i. Ta oi eena on, e ä oppilas ie ää ja ai aa, mi en ylläpi ää
ja edis ää omaa yysis ä ja henkis ä e ey ään ja oimia u alli-
sen ja mielly ä än sosiaalisen ympä is ön luomiseksi omassa lähi-
pii issään. Hänen ulee un ea myös jonkin e an hy in oin iin ja
nuo en asemaan lii y ää lainsäädän öä.
Yh eiskun aopin hy ä osaaminen koos uu yh eiskunnallisen
iedon hankkimisen ja käy ämisen ja oisaal a sen ymmä ämisen
a oi ealueis a. Näi ä so elle aan sisäl öalueilla, joi a o a Yksilö,
Hy in oin iyh eiskun a, Vaiku aminen ja pää öksen eko, Kansa-
laisen u allisuus, Talouden pi o, Kansan alous ja Talouspoli iik-
ka. Oppilaan pi äisi pe usope uksen pää ö aiheessa kye ä ulki -
semaan k ii ises i yh eiskun aa käsi ele ää ie oa, pe us ella kä-
si yksiään ja poh ia yh eiskunnallisen pää öksen eon ja aloudel-
lis en a kaisujen aih oeh oja ja seu auksia. Lisäksi oppilaan uli-
si ymmä ää aih oeh ojen moninaisuus ja yh eiskunnallisen ja a-
loudellisen oiminnan ee isiä kysymyksiä. (Ope ushalli us 2004,
226–227.)
Tu kimus eh ä ä ja u kimuskysymykse
Tässä lu ussa ku a aan ja analysoidaan koulua osanan ja pää ö-
aiheessa osoi e un osaamisen yh ey ä pe usope uksen pää ö ai-
heessa kahden yyppisissä aineissa. Toisissa on käy össä monipo -
ainen k i ee ipe us ainen ai o asoas eikko ( ie aa kiele ) ja oi-
sissa ainoas aan yksi hy än osaamisen k i ee iku aus. Tu kimus-
eh ä ää lähes y ään seu aa illa kysymyksillä:
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a
69
1. Mikä on a osanan ja osaamisen yh eys aineissa, joissa hy ä
osaaminen mää i ellään ai o asoas eikkoon pe us uen?
2. Mikä on a osanan ja osaamisen yh eys aineissa, joissa ei ole
käy e ä issä asoku ausas eikkoa?
Tu kimuksen o eu us
Oppimis ulos en a ioin i pe usope uksen pää ö aiheessa on osa
al akunnallis a koulu uksen a ioin ia, jonka pää a koi us on ke-
ä ä ie oa sii ä, mi en hy in ope ussuunni elmien pe us eissa ase-
e u a oi ee on saa u e u (ks. esim. Jakku-Sih onen 2013, 16).
Pe usope uslaki (1998) edelly ää, e ä ope uksen jä jes äjä osallis-
uu ulkoiseen a ioin iin, jonka oimeenpanos a as asi aiemmin
Ope ushalli us ja oukokuus a 2014 läh ien Kansallinen koulu uk-
sen a ioin ikeskus. A ioinneilla seu a aan e i yises i kansalais en
koulu uksellisen oikeus u an ja asa-a on o eu umis a (Kansal-
linen oppimis ulos en a ioin ijä jes elmä 1998, 1). A ioin i ie o
on a koi e u hyödynne ä äksi kansallisella asolla koulu ussuun-
ni elun a peisiin, ja paikallis asolla koulu uksen jä jes äjä, eh-
o i, ope aja ja oppilaa oi a hyödyn ää ke ä yä ie oa jokapäi-
äisessä yössään (Val ioneu os on ase us 1061/2009, § 2 ja 3). A -
ioin i uloksia käy e ään koulu uksen u kimus- ja kehi ys a koi-
uksiin. Oppimis ulos en a ioinni pe us u a o an aan, ja ne ka -
a a yleensä noin iisip osen ia ikäluokas a. A ioin eja ehdään
säännöllises i äidinkieli ja ki jallisuus -oppiaineessa ja ma ema ii-
kassa, muissa pe usope uksen oppiaineissa noin ke an kymme-
nessä uodessa.
Tu kimusaineis o on hanki u neljäs ä oppimis ulos en a ioin-
nis a, joi a oli a Vie aa kiele ja A- uo si uonna 2013 (Hä mälä,
Huh anen & Puukko 2014; Hildén & Rau opu o 2014a), yh eis-
kun aoppi uonna 2011 (Ouak im-Soi io & Kuusela 2012) ja e -
eys ie o uonna 2013 (Summanen 2014). Kaikki aineis o on ke-
ä y kaksi aiheisella osi e ulla o annalla. Aineis ojen analysoin-
neissa on ässä apo issa so elle u ku aile ia ilas ollisia mene el-
A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman?
70
miä, khiin-neliö es iä, ko elaa io a sekä a ianssianalyysia. Taulu-
kos a 1 näky ä ähän u kimukseen kuulu ien a ioin ien pe us-
iedo .
Taulukko 1. Tu kimusaineis on yleisku aus
Aine ja oppimää ä
A ioin iajan-
koh a
O os-
oppilaiden
mää ä
Teh ä ä yypi Senso ien ja ope aja-
a ioiden ko elaa io ja
seli ysosuus
Te eys ie o
syksy 2013
3 652 ak a ie oa, käsi e ie-
oa, mene elmä ie oa
ja me a-kogni ii is a
ie oa mi aa a mo-
ni alin a- ja a okysy-
mykse
= 0,95
seli ysosuus: 90 %
Yh eiskun aoppi
ke ä 2011
4 726 moni alin a (3–4
aih oeh oa)
a oime kysymykse
= 0,90
seli ysosuus: 81 %
A-Englan i
ke ä 2013
3 476 puhe eh ä ä 0,79≤ ≤0,84
seli ysosuus: 62 % – 71 %
ki joi us eh ä ä
0,84≤ ≤0,94
seli ysosuus: 71 % – 88 %
A-Ruo si
ke ä 2013
1 679 puhe eh ä ä 0,74≤ ≤0,93
seli ysosuus: 55 % – 86 %
ki joi us eh ä ä 0,87
seli ysosuus: 76 %
Lisäksi a ioinneissa u ki iin muun muassa opiskelu- ja ope us-
käy än öjä sekä oppilaiden asen ei a, ku en oppiaineis a pi ämis ä.
Näi ä uloksia ei apo oida ässä yh eydessä. Tämän u kimuksen
aineis ona käy e yjen oppiaineiden a osanojen jakauma edel-
lisessä koulu odis uksessa ennen pää ö aiheen a ioin ia on esi-
e y aulukossa 2.
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a
77
uo si oisena ko imaisena kielenä (molemmis a A-oppimää ä), yh-
eiskun aoppi ja e eys ie o. Kaikille oppiaineille on sanallises i
mää i el y yksi osaamisen aso pe usas een loppu aiheessa, eli
niin sano u hy än osaamisen aso, joka a osanana as aa nume-
oa kahdeksan. Kieliaineiden ope ussuunni elmissa kieli aidon e e-
neminen on kui enkin mää i el y yksi yiskoh aisemmin, ja niissä
käy össä on Eu ooppalaises a ii ekehykses ä johde u ai o aso-
as eikko, jossa ku a aan pe ä i kymmenen osaamis asoa. Niissä
hy ä osaaminen as aa yh ä as eikon asois a. Muihin aineisiin ku-
en yh eiskun aoppiin ai e eys ie oon ei ole kehi e y as aa aa
oppimisen aihei a mää i ele ää as eikkoa.
Tässä apo oidun u kimuksen ulokse uke a ennakko-ole-
us a monipo aisen ii eas eikon a kemmas a as aa uudes a a -
osanoihin nähden. Tai o asoas eikollisissa kieliaineissa osaaminen
seli i a osanojen aih elus a noin 10–30 p osen ia enemmän
kuin yh een k i ee iku aukseen pe us u assa yh eiskun a opissa
ja e eys iedossa. Kielissä seli ysas e aih eli 40 p osen in ja 59
p osen in älillä, kun se kahdessa muussa oppiaineessa jäi 30–32
p osen iin. Myös a osana-as eikon käy ö oli kieliaineissa sys e-
maa isempaa, ja lähes kaikki a osana oli a selkeäs i e o e a is-
sa oisis aan ja ky ke ä issä ai o asoas eikon asoihin. Tai o aso-
as eikon olemassaolo näy äisi pa an a an myös minimiosaamisen
ason unnis amis a ja oisaal a ko keimpien a osanojen e o u-
mis a keski asoisis a.
Vaikka u kimuksen ulokse uke a kin ole us a, e ä osaamis-
a ku aa a ai o asoas eiko pa an a a a ioinnin laa ua, kielissä-
kin ain yksi asois a on selkeäs i ky ke y koulua ioinnissa käy-
e yyn as eikkoon 4–10 ja sekin ain a osanaan kahdeksan pe-
uskoulun yhdeksännen luokan loppua ioinnissa. Kielissäkään ei
siis ole i allis e ua as aa uu a muiden a osanojen ja ai o aso-
jen älillä. Miksi kiel en a osana kui enkin as aa a kansallis en
a ioin ien uloksia pa emmin kuin e eys iedon ja yh eiskun a-
opin a osana ?
Yksi mahdollinen syy on se, e ä kiel enope aja oli a u us u-
nee ope ussuunni elmien lii einä ole iin asoku auksiin, e i yises-
i 9. luokan a osanoja an aessaan ja oinee samalla e a a a o-
A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman?

78
sanan kahdeksan mää i elmiä muiden osaamis asojen ku auksiin –
oisin kuin e eys iedon ja yh eiskun aopin ope aja , jo ka oli a
oinee pe eh yä ain a osanan kahdeksan mää i elmään. Näin
kiel enope ajille on oinu muodos ua sys emaa isempi käsi ys
sii ä, millais a osaamis a kahdeksikkoa pa emma ja huonomma
a osana a koi a a . Tiedämme, e ä ie aiden kiel en ope aja
pi ä ä al akunnallis a ope ussuunni elmaa, oppiki jojen ja paikal-
lis en ope ussuunni elmien ohella, ä keänä ope uksen a oi ei a
ohjaa ana ekijänä (Luukka ym. 2008). Ope ussuunni elma
ai o asoku auksineen oli a ollee käy össä lähes kymmenen
uo a, kun ie aiden kiel en oppimis ulos en a ioin i eh iin
uonna 2013. Siksi oidaan ole aa, e ä as eiko oli a ullee
ope ajille a sin u uiksi, ja e ä nii ä oli hyödynne y nume oa -
ioinnissa ainakin pe usas een iimeisellä luokalla. On a sin luon-
e aa aja ella, e ä ope aja käy ä ä as eikkoja ainakin a ioides-
saan oppilaiden puhe- ja ki joi amis ai oja, koska näiden a ioin-
nissa jonkin sanallises i mää i ellyn as eikon käy äminen on lähes
ainu laajassa käy össä ole a a ioin i apa.
Toinen syy osaamisen ja a osanojen pa empaan as aa uu een
saa aa lii yä kieliaineiden e i yispii eisiin e a una eaaliainei-
siin. Kielen osaaminen on nimi äin pai si ie oa kielen sisällöis ä
ku en sanas os a ja kielioppisäännöis ä myös ai oa käy ää kiel ä
puhumiseen, ki joi amiseen ja puhu ujen ja ki joi e ujen eks-
ien ymmä ämiseen. Reaaliaineissahan keskiössä on asiasisäl öjen
hallin a. Voi olla, e ä kielellis en ai ojen a ioinnissa on läh ökoh-
aises i helpompi huoma a sys emaa isia e oja oppilaiden älillä
kuin sisäl öjen hallinnan a ioinnissa.
Tai o asoku aukse o a yksi yleises i käy e y apa so el aa
k i ee ipe us ais a a ioin ia, ja niillä on a sin pi kä pe in ee
kielikoulu uksessa. Tässä apo oidu ulokse osoi a a , e ä oppi-
aineissa, joissa on käy össä sys emaa inen osaamisen asojen ku-
ausjä jes elmä, anne u a osana as asi a pa emmin iippuma -
oman ulkopuolisen ahon ekemiä a ioin eja kuin aineissa, joissa
asoku auksia ei ollu . Selkeä joh opää ös äs ä on, e ä yksi a -
eeno e a a apa kehi ää eaaliaineiden a ioin ien laa ua ja e i-
yises i a osanojen yhdenmukaisuu a on laa ia myös niihin osaa-
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a
79
mis asoja e i ele ä ku aukse , joilla äydenne ään nykyisiä, ain
a osanaa kahdeksan edus a ia mää i elmiä.
Kaikissa u ki uissa oppiaineissa a osanan 5 sisäinen aih elu
oli suu empaa kuin yhdessäkään muussa a osanassa. Tulos ii aa
ongelmiin siinä, missä mää in pe us ie ojen ja - ai ojen hallinnan
salli aan aihdella ikäluokan pii issä. Myös kieliaineisiin kai a -
aisiin äsmällisempää as aa uu a ai o ason ja a osanan älil-
le muuallekin kuin hy ään osaamiseen. Va sinkin alimman hy äk-
sy ä än a osanan iisi sisäl ö ulisi mää i ää si en, e ä saa u e-
ulla kieli aidolla on mahdollis a sel i ä yksinke aisissa a ki ilan-
eissa, joihin nuo i osielämässä jou uu. Pe usope uksen a ioinnin
as uullisessa kehi ämisessä pi äisi aka as i poh ia, o a ko kaik-
ki hy äksy yn a osanan saanee odella ky ykkäi ä sel iy ymään
ympä öi ässä yh eiskunnassa ai aadi aanko joil akin pe us ee -
a enemmän kuin oisil a? Mi en käy ännön koulu yössä o eu u-
a asa-a o ja yhden e aisuus? Näis ä a ioin iee isis ä kysy-
myksis ä ulisi keskus ella säännöllises i oppiainees a iippuma a.
Läh ee
Bou dieu, P. & Nice, R. 1990. The logic o p ac ice. Camb idge: Poli y P ess.
Coleman, J.S., Campbell, E.Q., Hobson, C.J., McPa land, J., Mood, A.M.,
Wein eld, F.D. & Yo k, R.L. 1966. Equali y o educa ional oppo uni y. U.S.
Washing on, D.C: Depa men o Heal h, Educa ion, and Wel a e.
Eu opean Commission. 2012. Fi s Eu opean su ey on language compe-
ences. h p://ec.eu opa.eu/dgs/educa ion_cul u e/ eposi o y/languag-
es/policy/s a egic- amewo k/documen s/language-su ey- inal- epo _
en.pd . (Lue u 19.4.2017.)
EVK. 2003. Eu ooppalainen ii ekehys. Kiel en oppimisen, ope amisen ja a -
ioinnin yh einen eu ooppalainen ii ekehys. Alku eokses a The common
Eu opean amewo k o e e ence o languages: Lea ning, eaching, as-
sessmen . Suom. I. Hu unen ja H. Jaakkola. Eu oopan neu os o. Helsin-
ki: WSOY.
Hildén, R., Hä mälä, M., Rau opu o, J., Huh anen, M., Puukko, M. & Sil e -
s öm, C. 2014. Kiel en oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aihees-
sa 2013. In o maa ioaineis o 2014:1. Helsinki: Ope ushalli us ja Kansal-
linen koulu uksen a ioin ikeskus.
Hildén, R. & Rau opu o, J. 2014a. Ruo sin kielen A-oppimää än oppimis ulok-
se pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu 2014:1. Helsinki:
Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Hildén, R. & Rau opu o, J. 2014b. Saksan kielen A- ja B-oppimää än oppimis-
ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu 2014:4. Hel-
A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman?
80
sinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Hildén, R. & Takala, S. 2007. Rela ing desc ip o s o he Finnish school scale
o he CEF o e all scales o communica i e ac i i ies. Teoksessa A. Ko-
skensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen ( oim.) Fo eign languages
and mul icul u al pe spec i es in he Eu opean con ex . Be lin: Li Ve lag,
291-300.
Husén, T. 1972. Social backg ound and educa ional ca ee . Resea ch pe -
spec i es on equali y o educa ional oppo uni y. Cen e o Educa ional
Resea ch and Inno a ion (CERI). Pa iisi: OECD.
Hä mälä, M. Huh anen, M. & Puukko, M. 2014. Englannin kielen A-oppimää-
än oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu
2014:2. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus.
Jakku-Sih onen, R. 2013. Oppimis ulos en a ioin ijä jes elmis ä ja niiden ke-
hi ämishaas eis a. Teoksessa A. Räisänen ( oim.) Oppimisen a ioinnin
kon eks i ja käy ännö . Ope ushalli us: Helsinki.
Kalalah i, M. & Va jo, J. 2012. Tasa-a o ja oikeudenmukaisuus pe usope uk-
seen sijoi umisessa ja alikoi umisessa. Kas a us & Aika, 6 (1), 39–55.
Kansallinen oppimis ulos en a ioin ijä jes elmä. 1998. A ioin i 1998:4.
Helsinki: Ope ushalli us.
Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huh a, A., Taalas, P., Ta nanen, M. & Ke änen, A.
2008. Maailma muu uu – mi ä ekee koulu? Äidinkielen ja ie aiden kiel-
en eks ikäy än ee koulussa ja apaa-ajalla. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis-
o, So el a an kielen u kimuksen keskus. h ps://jyx.jyu. i/dspace/hand-
le/123456789/36607
Ma ila. L. & Rau opu o, J. 2013. Koulukoh aisia uloksia. Teoksessa J. Rau-
opu o ( oim.) Hyödyllinen pakkolasku. Ope ushalli us: Koulu uksen seu-
an a apo i 2013:3.
Ope ushalli us. 2004. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Hel-
sinki: Ope ushalli us.
Ope ushalli us. 2014. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Hel-
sinki: Ope ushalli us.
Ouak im-Soi io, N. & Kuusela, J. 2012. His o ian ja yh eiskun aopin oppimis-
ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2011. Helsinki: Ope ushalli us.
Ouak im-Soi io, N. 2013. Toimi a ko pää öa ioinnin k i ee i ? Oppilaiden
saama a osana ja Ope ushalli uksen oppimis ulos en seu an a-a -
ioin i koulujen älis en osaamise ojen mi a eina. Rapo i ja sel i ykse
2013:9. Helsinki: Ope ushalli us.
Pe usope uslaki 628/1998. 21.08.1998.
Summanen, A.-M. 2014. Te eys iedon oppimis ulokse pe usope uksen
pää ö aiheessa 2013.Koulu uksen seu an a apo i 2014:1. Helsinki:
Ope ushalli us.
Ta nanen, M. & Huh a, A. 2011. Fo eign language assessmen p ac ices in
he comp ehensi e school in Finland. Teoksessa D. Tsaga i & I. Csepes
( oim.) Class oom-based language assessmen . F ank u : Pe e Lang,
129–146.
Val ioneu os on ase us 1061/2009. 10.12.2009.
Yhden e aisuuslaki 1325/2014. 30.12.2014.
Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a