Arvosanan ansaitsemme : asteikolla vai ilman?

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ A osanan ansai semme : as eikolla ai ilman? © Ki joi aja & Suomen Kas a us ie eellinen Seu a, 2017 Published e sion Hildén, Raili; Rau opu o, Juhani; Huh a, A i Hildén, R., Rau opu o, J., & Huh a, A. (2017). A osanan ansai semme : as eikolla ai ilman?. In V. B i schgi, & J. Rau opu o (Eds.), K i ee i pun a issa (pp. 63-80). Suomen Kas a us ie eellinen Seu a, FERA. Kas a usalan u kimuksia, 74. 2017 Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 4. A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? Johdan o Länsimainen koulu us äh ää demok aa isen yh eiskunnan kaik- kien jäsen en asa-a oisiin ja yhden e aisiin mahdollisuuksiin osallis ua yh eiseen pää öksen ekoon, hy in oinnin uo amiseen ja jakamiseen sekä omien kykyjensä mukaiseen kas uun ja ke- hi ykseen. Tasa-a on o eu umis a yh eiskun aluokkien ja suku- puol en älillä on u ki u paljon (esim. Coleman ym. 1966; Husén 1972; Bou dieu & Nice 1990). Lahjakkuuden asa-a oisen jakau- umisen disku ssin innalle on kohonnu mahdollisuuksien asa- a o eli asapuolises i saa u e a a ilaisuude hyödyn ää lahjak- kuu aan ja kehi ää uusia ai oja (Kalalah i & Va jo 2012). Suomen pe usope uslain (628/1998) mukaan pe usope uk- sen ulee edis ää si is ys ä ja asa-a oa yh eiskunnassa sekä op- pilaiden edelly yksiä osallis ua koulu ukseen ja muu oin kehi ää i seään elämänsä aikana. Tämän lisäksi halu aan u a a oppilai- den yhden e aise mahdollisuude keskeis en ie ojen ja ai ojen saa u amiseen ope uksen ja koulu uksen a ulla (Jakku-Sih onen 2013). Yhden e aisuus ii aa yksilöiden asa e oisiin oikeuksiin 64 sukupuoles a, e nises ä alkupe äs ä ai muis a henkilökoh aisis- a ominaisuuksis a iippuma a (Yhden e aisuuslaki 1325/2014). A ioin i pe usope uksessa – o eu uuko asa-a o? Tasa-a on ja yhden e aisuuden pe iaa eiden ulisi läpäis ä koko koulu uskulku ja opiskelup osessi a ioin i mukaan lukien. Pe- usope uksessa a ioin i jae aan opin ojen aikaiseen a ioin iin sekä pää öa ioin iin. Opin ojen aikaisella a ioinnilla ja palau - eella on pääasiassa pedagoginen eh ä ä ukea oppilaan oppimis a ja i se un oa. Sille ei ole julkais u a sinaisia ohjei a ai a oi e- ku auksia, aan opin ojen aikainen a ioin i ja palau een sisäl- lös ä ja a ois a pää äminen kuuluu leimallises i ope ajan pedago- gisen apauden pii iin. (Ope ushalli us 2004; 2014, 50.) Pää öa ioin i sen sijaan nojau uu ope ussuunni elman pe us- eissa julkais uihin ku auksiin a osanalle kahdeksan. Nämä o a k i ee ei ä ku ausmielessä, ei ä suo i uss anda deja, jo ka kaik- kien olisi saa u e a a. Tämä on jossain mää in e ikois a, sillä useimmi en k i ee ipe us aisessa a ioinnissa käy e ä ä ku auk- se sijoi u a hy äksy ä än ja hylä ä än suo iu umisen ajapin- nalle. Opin ojen aikaisen a ioinnin luon ees a poike en pää öa - osanoilla on myös ja ko-opin oihin alikoi a eh ä ä. Tu kimus on kui enkin osoi anu puu ei a suomalaisen pe usope uksen pää - öa osanojen alidiudessa. A osanan kahdeksan saaneiden oppi- laiden osaaminen aih elee suu es i, jopa yh ä paljon kuin kaikkia a osanoja saaneiden (Summanen 2014), ja as aa as i a osanaa kahdeksan as aa aa osaamis a osoi anee o a saa anee saada jopa neljää e i koulua osanaa (Hildén & Rau opu o 2014b). Tois- en u kimus en mukaan a osana suh eu u a koulun yleiseen osaamis asoon si en, e ä keskimää äis ä pa emmin menes yneiden koulujen oppilail a aadi aan samaan a osanaan enemmän osaa- mis a kuin heikko asoisemmissa kouluissa (Ouak im-Soi io 2013; Ma ila & Rau opu o 2013). Todennäköinen seli ys a osanojen yh- eismi a omuu een on se, e ä koulua osanoihin sisäl yy jo sinäl- Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 65 lään moniulo eisen aineosaamisen lisäksi myös yösken ely a oi - eiden saa u amiseksi (ks. esim. Luukka ym. 2008; Ta nanen & Huh a 2011) ilman, e ä näiden kahden osa ekijän keskinäis ä pai- no ussuhde a mää i el äisiin mi enkään. Tulokse ii aa a niin ikään yhden k i ee iku auksen ii - ämä ömyy een a osanape us ana. Sekä a osanan kahdeksan mää i elmillä e ä laajemmilla ai o asoku auksilla py i ään uke- maan k i ee ipe us ais a a ioin ia. Koska kieliaineille on a jol- la a sin monipo ainen as eikko osaamisen asois a, ne o a läh- ökoh aises i pa emmassa asemassa k i ee ipe us aisen a ioinnin kannal a kuin muu oppiainee . Voidaan ole aa, e ä kieliaineissa u kimuksissa osoi e u osaaminen as aa koulussa anne uja a o- sanoja pa emmin kuin muissa oppiaineissa. Ongelmaa lähes y ään ässä si en, e ä e a aan a osanan ja osoi e un osaamisen keski- näis ä as aa uu a kahdenlaisissa oppiaineissa. Toinen yhmä on kieliainee , joissa hy ä osaaminen ku a aan monipo aisella aso- as eikolla ja oinen eaaliainee , jois a kahdeksikon osaaminen il- mais aan ilman e ailukoh ia alempiin ai ylempiin osaamisen a- soihin. Pää öa osanan mää äy yminen kielissä ja eaaliaineissa Suomalaisen pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa uo- del a 2004 mää i ellään a osanaa kahdeksan as aa an osaami- sen unnuspii ee a oi ealuei ain. Seu aa assa esi ellään lyhyes i nämä ku aukse , jois a oppimis ulos en a ioin i eh ä ä johde - iin e i aineissa. Hy än osaamisen ku aus ei ole a koi e u enem- mis ön saa u e a aksi a oi eeksi, mu a ilmisel äs i nämä k i- ee i o a jossain mää in kaikille oppilaille suunna uja a oi ei a, ja siksi ja kossa käy e ään hy än osaamisen ku auksen innalla myös e miä a oi ee . Vie aissa kielissä a osanalle kahdeksan on mää i el y kieli ai- don aso, kul uu i ai ojen hallin a ja opiskelus a egia (Ope us- halli us 2004). Kieli aidon a oi e ason mää i elyssä on nojau- A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? 66 du u eu ooppalaiseen ii ekehykseen (EVK 2003), joka on eni en aiku anu yksi äinen ekijä Eu oopan kiel enope uksessa ja kie- li aidon a ioinnissa iimeisimmän 15 uoden aikana. Eu oopan neu os o julkaisi EVK:n uonna 2001, ja suomenkielinen kään- nös ilmes yi 2003. EVK:n a koi us on pa an aa kielikoulu uksen läpinäky yy ä a joamalla yh eise käsi ee ja me akieli, joilla oidaan ku a a ja käsi ellä kielenoppimis a, ope us a ja a ioin ia (EVK 2003). Vii ekehyksessä ku a aan oiminnallis a kieli ai oa eli ie oja ja ai oja, joi a a i aan kielenkäy össä ja kielenoppimises- sa e i kon eks eissa. Näky in ja kielikoulu ukseen, e i yises i a ioin iin, eni en ai- ku anu ii ekehyksen osa on sen kuusipo ainen as eikko. Se ku- aa kieli aidon osaamis asoja ja a joaa a ioin iin kansain älises- i läpinäky än k i ee ipe us an. EVK:ssa on yli 50 ai o asoas eik- koa, jois a osa mää i elee sellaisia laajoja ai oja kuin ki joi ami- nen ja osa aas hy inkin a kas i aja uja osaamisaluei a, ku en oh- je eks ien lukeminen. EVK:n aiku us näkyy e i yisen ah as i kieli u kinnoissa: käy ännössä kaikki kansain älise ie aiden kiel en u kinno o a e an anee a osana-as eikkonsa EVK:n kuusipo aiseen as eik- koon. Näin yksi EVK:n a oi eis a – kieli es ien ulos en e ail a- uus – on ainakin osi ain o eu unu . Myös kansallise ja kansain- älise kiel en oppimissaa u us u kimukse o a alkanee hyödyn- ää yh eis ä ii ekehys ä. Eu oopan komission laaja, 14 EU-maa a ja alue a käsi äny iiden ie aan kielen u kimus käy i EVK: a es ien sisällön ja aa imus asojen pe us ana. Lisäksi ulokse a- po oi iin EVK:n kuusipo aisella asoas eikolla. (Eu opean Com- mission 2012). Myös suomalaisessa A- uo sin ja neljän ie aan kielen a ioin i u kimuksessa yhdeksäsluokkalais en osaamises a käy e iin EVK:s a muoka uja ai o asoja (Hildén ym. 2014), ku- en myöhemmin ässä lu ussa ku a aan. Suomi on ollu e u in amassa Eu ooppalaisen ii ekehyksen hyödyn ämisessä. 2000-lu un alussa EVK:n kuusipo aises a as ei- kos a muoka iin hienojakoisempi kymmenpo ainen e sio, joka lisä iin pe uskoulun ja lukion ope ussuunni elmien lii eeksi au a- maan a ioin ia ja ope uksen a oi eiden ase elua (Hildén & Ta- Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 67 kala 2007). Hy än osaamisen aso mää i el iin ällä as eikolla e ik- seen kullekin osa aidolle (kuullun ymmä ämiselle, puhumiselle, lue un ymmä ämiselle ja ki joi amiselle). Osa ai ojen a oi ee saa oi a olla e i asoisia si en, e ä ymmä ämis aidoissa edelly e - iin ko keampaa asoa kuin uo amis aidoissa. Hy än osaamisen asojen mää i elyssä o e iin huomioon myös kielen asema nuo - en odellisuudessa, mis ä joh uen englannin kielessä asomää i el- mä o a yh ä po as a ko keamma kuin muiden kiel en A-oppi- mää issä. A osanaan kahdeksan oikeu a an englannin kuullun ja lue un ymmä ämisen aidon ulisi olla eu ooppalais a asoa B1.1, mikä me ki see pääaja us en ja ä keiden yksi yiskoh ien ymmä - ämis ä koulussa, yössä ai apaa-ajalla säännöllises i ois u issa ilan eissa. Tällä asolla ole a oppilas pys yy seu aamaan yleis ie- oon pe us u ia u uja aihei a ja ymmä ää a allis a sanas oa se- kä ajallisen joukon akiin unei a sanon a apoja. Muiden kiel en A-oppimää issä ymmä ämis ai ojen aso a o- sanalle kahdeksan on eu ooppalainen A2.2, joka me ki see, e ä henkilö sel iy yy a allisis a ja helpos i ennakoi a is a a ki ilan- eis a ymmä äen keskeisen kieliaineksen ja pää elemällä jonkin e an un ema omampaa aines a. Kuullun ymmä äminen edel- ly ää selkeää ja hi aas i äänne yä yleispuhekiel ä, joka ois e aan a i aessa. Lue un ymmä äminen aa ii uudelleen lukemis a ja apu älineiden käy öä. Englannin A-oppimää äs ä kahdeksikon saa a oppilas pys yy osallis umaan u iininomaisiin keskus eluihin englannin kielellä omis a ja i selle ä keis ä asiois a sekä ki joi amaan lyhyi ä ku a- uksia a anomaisis a a ki ilan eis a. Hän halli see koh alaisen hy- in a allisen jokapäi äisen sanas on, mu a käy ää si ä osin i - heellises i. Muiden A-oppimää ien kiel en uo aminen on asoa A2.1, jolloin ai o puhua ja ki joi aa ajoi uu edellis ä a allisem- piin ilan eisiin ja o eu uu ajallisempaa kieliaineis a käy äen ja myös i hei ä esiin yy enemmän. A-kiel en ope ussuunni elmien pe us eiden mukaan kul uu i- ai ojen hy ä hallin a me ki see, e ä oppilas un ee kohdekielen kielialueen elämänmuo oa ja his o iaa. Lisäksi oppilaan ulisi hy- än a osanan saadakseen käy ää säännöllises i opiskelun ja op- A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? 68 pimisen kannal a ehokkai a yö apoja ja oi al aa sinnikkään ies- innällisen ha joi elun me ki ys kiel en opiskelussa. (Ope ushalli- us 2004, 140.) Kul uu i ai ojen ja opiskelus a egioiden hallin aa ei mi a u suo aan a ioin i eh ä illä, aikka ne odennäköises i o a aiku anee niihin ie oihin ja ai oihin, jo ka oppilaalla a - ioin ihe kellä oli. Te eys iedon a osanan kahdeksan ku aus sisäl ää seu aa a osa-aluee : Kas u ja kehi ys, Te eys a kielämän alin a ilan eissa, Voima a a ja sel iy ymisen aido ja Te eys, yh eiskun a ja kul - uu i. Ta oi eena on, e ä oppilas ie ää ja ai aa, mi en ylläpi ää ja edis ää omaa yysis ä ja henkis ä e ey ään ja oimia u alli- sen ja mielly ä än sosiaalisen ympä is ön luomiseksi omassa lähi- pii issään. Hänen ulee un ea myös jonkin e an hy in oin iin ja nuo en asemaan lii y ää lainsäädän öä. Yh eiskun aopin hy ä osaaminen koos uu yh eiskunnallisen iedon hankkimisen ja käy ämisen ja oisaal a sen ymmä ämisen a oi ealueis a. Näi ä so elle aan sisäl öalueilla, joi a o a Yksilö, Hy in oin iyh eiskun a, Vaiku aminen ja pää öksen eko, Kansa- laisen u allisuus, Talouden pi o, Kansan alous ja Talouspoli iik- ka. Oppilaan pi äisi pe usope uksen pää ö aiheessa kye ä ulki - semaan k ii ises i yh eiskun aa käsi ele ää ie oa, pe us ella kä- si yksiään ja poh ia yh eiskunnallisen pää öksen eon ja aloudel- lis en a kaisujen aih oeh oja ja seu auksia. Lisäksi oppilaan uli- si ymmä ää aih oeh ojen moninaisuus ja yh eiskunnallisen ja a- loudellisen oiminnan ee isiä kysymyksiä. (Ope ushalli us 2004, 226–227.) Tu kimus eh ä ä ja u kimuskysymykse Tässä lu ussa ku a aan ja analysoidaan koulua osanan ja pää ö- aiheessa osoi e un osaamisen yh ey ä pe usope uksen pää ö ai- heessa kahden yyppisissä aineissa. Toisissa on käy össä monipo - ainen k i ee ipe us ainen ai o asoas eikko ( ie aa kiele ) ja oi- sissa ainoas aan yksi hy än osaamisen k i ee iku aus. Tu kimus- eh ä ää lähes y ään seu aa illa kysymyksillä: Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 69 1. Mikä on a osanan ja osaamisen yh eys aineissa, joissa hy ä osaaminen mää i ellään ai o asoas eikkoon pe us uen? 2. Mikä on a osanan ja osaamisen yh eys aineissa, joissa ei ole käy e ä issä asoku ausas eikkoa? Tu kimuksen o eu us Oppimis ulos en a ioin i pe usope uksen pää ö aiheessa on osa al akunnallis a koulu uksen a ioin ia, jonka pää a koi us on ke- ä ä ie oa sii ä, mi en hy in ope ussuunni elmien pe us eissa ase- e u a oi ee on saa u e u (ks. esim. Jakku-Sih onen 2013, 16). Pe usope uslaki (1998) edelly ää, e ä ope uksen jä jes äjä osallis- uu ulkoiseen a ioin iin, jonka oimeenpanos a as asi aiemmin Ope ushalli us ja oukokuus a 2014 läh ien Kansallinen koulu uk- sen a ioin ikeskus. A ioinneilla seu a aan e i yises i kansalais en koulu uksellisen oikeus u an ja asa-a on o eu umis a (Kansal- linen oppimis ulos en a ioin ijä jes elmä 1998, 1). A ioin i ie o on a koi e u hyödynne ä äksi kansallisella asolla koulu ussuun- ni elun a peisiin, ja paikallis asolla koulu uksen jä jes äjä, eh- o i, ope aja ja oppilaa oi a hyödyn ää ke ä yä ie oa jokapäi- äisessä yössään (Val ioneu os on ase us 1061/2009, § 2 ja 3). A - ioin i uloksia käy e ään koulu uksen u kimus- ja kehi ys a koi- uksiin. Oppimis ulos en a ioinni pe us u a o an aan, ja ne ka - a a yleensä noin iisip osen ia ikäluokas a. A ioin eja ehdään säännöllises i äidinkieli ja ki jallisuus -oppiaineessa ja ma ema ii- kassa, muissa pe usope uksen oppiaineissa noin ke an kymme- nessä uodessa. Tu kimusaineis o on hanki u neljäs ä oppimis ulos en a ioin- nis a, joi a oli a Vie aa kiele ja A- uo si uonna 2013 (Hä mälä, Huh anen & Puukko 2014; Hildén & Rau opu o 2014a), yh eis- kun aoppi uonna 2011 (Ouak im-Soi io & Kuusela 2012) ja e - eys ie o uonna 2013 (Summanen 2014). Kaikki aineis o on ke- ä y kaksi aiheisella osi e ulla o annalla. Aineis ojen analysoin- neissa on ässä apo issa so elle u ku aile ia ilas ollisia mene el- A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? 70 miä, khiin-neliö es iä, ko elaa io a sekä a ianssianalyysia. Taulu- kos a 1 näky ä ähän u kimukseen kuulu ien a ioin ien pe us- iedo . Taulukko 1. Tu kimusaineis on yleisku aus Aine ja oppimää ä A ioin iajan- koh a O os- oppilaiden mää ä Teh ä ä yypi Senso ien ja ope aja- a ioiden ko elaa io ja seli ysosuus Te eys ie o syksy 2013 3 652 ak a ie oa, käsi e ie- oa, mene elmä ie oa ja me a-kogni ii is a ie oa mi aa a mo- ni alin a- ja a okysy- mykse = 0,95 seli ysosuus: 90 % Yh eiskun aoppi ke ä 2011 4 726 moni alin a (3–4 aih oeh oa) a oime kysymykse = 0,90 seli ysosuus: 81 % A-Englan i ke ä 2013 3 476 puhe eh ä ä 0,79≤ ≤0,84 seli ysosuus: 62 % – 71 % ki joi us eh ä ä 0,84≤ ≤0,94 seli ysosuus: 71 % – 88 % A-Ruo si ke ä 2013 1 679 puhe eh ä ä 0,74≤ ≤0,93 seli ysosuus: 55 % – 86 % ki joi us eh ä ä 0,87 seli ysosuus: 76 % Lisäksi a ioinneissa u ki iin muun muassa opiskelu- ja ope us- käy än öjä sekä oppilaiden asen ei a, ku en oppiaineis a pi ämis ä. Näi ä uloksia ei apo oida ässä yh eydessä. Tämän u kimuksen aineis ona käy e yjen oppiaineiden a osanojen jakauma edel- lisessä koulu odis uksessa ennen pää ö aiheen a ioin ia on esi- e y aulukossa 2. Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 77 uo si oisena ko imaisena kielenä (molemmis a A-oppimää ä), yh- eiskun aoppi ja e eys ie o. Kaikille oppiaineille on sanallises i mää i el y yksi osaamisen aso pe usas een loppu aiheessa, eli niin sano u hy än osaamisen aso, joka a osanana as aa nume- oa kahdeksan. Kieliaineiden ope ussuunni elmissa kieli aidon e e- neminen on kui enkin mää i el y yksi yiskoh aisemmin, ja niissä käy össä on Eu ooppalaises a ii ekehykses ä johde u ai o aso- as eikko, jossa ku a aan pe ä i kymmenen osaamis asoa. Niissä hy ä osaaminen as aa yh ä as eikon asois a. Muihin aineisiin ku- en yh eiskun aoppiin ai e eys ie oon ei ole kehi e y as aa aa oppimisen aihei a mää i ele ää as eikkoa. Tässä apo oidun u kimuksen ulokse uke a ennakko-ole- us a monipo aisen ii eas eikon a kemmas a as aa uudes a a - osanoihin nähden. Tai o asoas eikollisissa kieliaineissa osaaminen seli i a osanojen aih elus a noin 10–30 p osen ia enemmän kuin yh een k i ee iku aukseen pe us u assa yh eiskun a opissa ja e eys iedossa. Kielissä seli ysas e aih eli 40 p osen in ja 59 p osen in älillä, kun se kahdessa muussa oppiaineessa jäi 30–32 p osen iin. Myös a osana-as eikon käy ö oli kieliaineissa sys e- maa isempaa, ja lähes kaikki a osana oli a selkeäs i e o e a is- sa oisis aan ja ky ke ä issä ai o asoas eikon asoihin. Tai o aso- as eikon olemassaolo näy äisi pa an a an myös minimiosaamisen ason unnis amis a ja oisaal a ko keimpien a osanojen e o u- mis a keski asoisis a. Vaikka u kimuksen ulokse uke a kin ole us a, e ä osaamis- a ku aa a ai o asoas eiko pa an a a a ioinnin laa ua, kielissä- kin ain yksi asois a on selkeäs i ky ke y koulua ioinnissa käy- e yyn as eikkoon 4–10 ja sekin ain a osanaan kahdeksan pe- uskoulun yhdeksännen luokan loppua ioinnissa. Kielissäkään ei siis ole i allis e ua as aa uu a muiden a osanojen ja ai o aso- jen älillä. Miksi kiel en a osana kui enkin as aa a kansallis en a ioin ien uloksia pa emmin kuin e eys iedon ja yh eiskun a- opin a osana ? Yksi mahdollinen syy on se, e ä kiel enope aja oli a u us u- nee ope ussuunni elmien lii einä ole iin asoku auksiin, e i yises- i 9. luokan a osanoja an aessaan ja oinee samalla e a a a o- A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? 78 sanan kahdeksan mää i elmiä muiden osaamis asojen ku auksiin – oisin kuin e eys iedon ja yh eiskun aopin ope aja , jo ka oli a oinee pe eh yä ain a osanan kahdeksan mää i elmään. Näin kiel enope ajille on oinu muodos ua sys emaa isempi käsi ys sii ä, millais a osaamis a kahdeksikkoa pa emma ja huonomma a osana a koi a a . Tiedämme, e ä ie aiden kiel en ope aja pi ä ä al akunnallis a ope ussuunni elmaa, oppiki jojen ja paikal- lis en ope ussuunni elmien ohella, ä keänä ope uksen a oi ei a ohjaa ana ekijänä (Luukka ym. 2008). Ope ussuunni elma ai o asoku auksineen oli a ollee käy össä lähes kymmenen uo a, kun ie aiden kiel en oppimis ulos en a ioin i eh iin uonna 2013. Siksi oidaan ole aa, e ä as eiko oli a ullee ope ajille a sin u uiksi, ja e ä nii ä oli hyödynne y nume oa - ioinnissa ainakin pe usas een iimeisellä luokalla. On a sin luon- e aa aja ella, e ä ope aja käy ä ä as eikkoja ainakin a ioides- saan oppilaiden puhe- ja ki joi amis ai oja, koska näiden a ioin- nissa jonkin sanallises i mää i ellyn as eikon käy äminen on lähes ainu laajassa käy össä ole a a ioin i apa. Toinen syy osaamisen ja a osanojen pa empaan as aa uu een saa aa lii yä kieliaineiden e i yispii eisiin e a una eaaliainei- siin. Kielen osaaminen on nimi äin pai si ie oa kielen sisällöis ä ku en sanas os a ja kielioppisäännöis ä myös ai oa käy ää kiel ä puhumiseen, ki joi amiseen ja puhu ujen ja ki joi e ujen eks- ien ymmä ämiseen. Reaaliaineissahan keskiössä on asiasisäl öjen hallin a. Voi olla, e ä kielellis en ai ojen a ioinnissa on läh ökoh- aises i helpompi huoma a sys emaa isia e oja oppilaiden älillä kuin sisäl öjen hallinnan a ioinnissa. Tai o asoku aukse o a yksi yleises i käy e y apa so el aa k i ee ipe us ais a a ioin ia, ja niillä on a sin pi kä pe in ee kielikoulu uksessa. Tässä apo oidu ulokse osoi a a , e ä oppi- aineissa, joissa on käy össä sys emaa inen osaamisen asojen ku- ausjä jes elmä, anne u a osana as asi a pa emmin iippuma - oman ulkopuolisen ahon ekemiä a ioin eja kuin aineissa, joissa asoku auksia ei ollu . Selkeä joh opää ös äs ä on, e ä yksi a - eeno e a a apa kehi ää eaaliaineiden a ioin ien laa ua ja e i- yises i a osanojen yhdenmukaisuu a on laa ia myös niihin osaa- Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a 79 mis asoja e i ele ä ku aukse , joilla äydenne ään nykyisiä, ain a osanaa kahdeksan edus a ia mää i elmiä. Kaikissa u ki uissa oppiaineissa a osanan 5 sisäinen aih elu oli suu empaa kuin yhdessäkään muussa a osanassa. Tulos ii aa ongelmiin siinä, missä mää in pe us ie ojen ja - ai ojen hallinnan salli aan aihdella ikäluokan pii issä. Myös kieliaineisiin kai a - aisiin äsmällisempää as aa uu a ai o ason ja a osanan älil- le muuallekin kuin hy ään osaamiseen. Va sinkin alimman hy äk- sy ä än a osanan iisi sisäl ö ulisi mää i ää si en, e ä saa u e- ulla kieli aidolla on mahdollis a sel i ä yksinke aisissa a ki ilan- eissa, joihin nuo i osielämässä jou uu. Pe usope uksen a ioinnin as uullisessa kehi ämisessä pi äisi aka as i poh ia, o a ko kaik- ki hy äksy yn a osanan saanee odella ky ykkäi ä sel iy ymään ympä öi ässä yh eiskunnassa ai aadi aanko joil akin pe us ee - a enemmän kuin oisil a? Mi en käy ännön koulu yössä o eu u- a asa-a o ja yhden e aisuus? Näis ä a ioin iee isis ä kysy- myksis ä ulisi keskus ella säännöllises i oppiainees a iippuma a. Läh ee Bou dieu, P. & Nice, R. 1990. The logic o p ac ice. Camb idge: Poli y P ess. Coleman, J.S., Campbell, E.Q., Hobson, C.J., McPa land, J., Mood, A.M., Wein eld, F.D. & Yo k, R.L. 1966. Equali y o educa ional oppo uni y. U.S. Washing on, D.C: Depa men o Heal h, Educa ion, and Wel a e. Eu opean Commission. 2012. Fi s Eu opean su ey on language compe- ences. h p://ec.eu opa.eu/dgs/educa ion_cul u e/ eposi o y/languag- es/policy/s a egic- amewo k/documen s/language-su ey- inal- epo _ en.pd . (Lue u 19.4.2017.) EVK. 2003. Eu ooppalainen ii ekehys. Kiel en oppimisen, ope amisen ja a - ioinnin yh einen eu ooppalainen ii ekehys. Alku eokses a The common Eu opean amewo k o e e ence o languages: Lea ning, eaching, as- sessmen . Suom. I. Hu unen ja H. Jaakkola. Eu oopan neu os o. Helsin- ki: WSOY. Hildén, R., Hä mälä, M., Rau opu o, J., Huh anen, M., Puukko, M. & Sil e - s öm, C. 2014. Kiel en oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aihees- sa 2013. In o maa ioaineis o 2014:1. Helsinki: Ope ushalli us ja Kansal- linen koulu uksen a ioin ikeskus. Hildén, R. & Rau opu o, J. 2014a. Ruo sin kielen A-oppimää än oppimis ulok- se pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu 2014:1. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Hildén, R. & Rau opu o, J. 2014b. Saksan kielen A- ja B-oppimää än oppimis- ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu 2014:4. Hel- A osanan ansai semme – as eikolla ai ilman? 80 sinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Hildén, R. & Takala, S. 2007. Rela ing desc ip o s o he Finnish school scale o he CEF o e all scales o communica i e ac i i ies. Teoksessa A. Ko- skensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen ( oim.) Fo eign languages and mul icul u al pe spec i es in he Eu opean con ex . Be lin: Li Ve lag, 291-300. Husén, T. 1972. Social backg ound and educa ional ca ee . Resea ch pe - spec i es on equali y o educa ional oppo uni y. Cen e o Educa ional Resea ch and Inno a ion (CERI). Pa iisi: OECD. Hä mälä, M. Huh anen, M. & Puukko, M. 2014. Englannin kielen A-oppimää- än oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2013. Julkaisu 2014:2. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Jakku-Sih onen, R. 2013. Oppimis ulos en a ioin ijä jes elmis ä ja niiden ke- hi ämishaas eis a. Teoksessa A. Räisänen ( oim.) Oppimisen a ioinnin kon eks i ja käy ännö . Ope ushalli us: Helsinki. Kalalah i, M. & Va jo, J. 2012. Tasa-a o ja oikeudenmukaisuus pe usope uk- seen sijoi umisessa ja alikoi umisessa. Kas a us & Aika, 6 (1), 39–55. Kansallinen oppimis ulos en a ioin ijä jes elmä. 1998. A ioin i 1998:4. Helsinki: Ope ushalli us. Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huh a, A., Taalas, P., Ta nanen, M. & Ke änen, A. 2008. Maailma muu uu – mi ä ekee koulu? Äidinkielen ja ie aiden kiel- en eks ikäy än ee koulussa ja apaa-ajalla. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis- o, So el a an kielen u kimuksen keskus. h ps://jyx.jyu. i/dspace/hand- le/123456789/36607 Ma ila. L. & Rau opu o, J. 2013. Koulukoh aisia uloksia. Teoksessa J. Rau- opu o ( oim.) Hyödyllinen pakkolasku. Ope ushalli us: Koulu uksen seu- an a apo i 2013:3. Ope ushalli us. 2004. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Hel- sinki: Ope ushalli us. Ope ushalli us. 2014. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Hel- sinki: Ope ushalli us. Ouak im-Soi io, N. & Kuusela, J. 2012. His o ian ja yh eiskun aopin oppimis- ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2011. Helsinki: Ope ushalli us. Ouak im-Soi io, N. 2013. Toimi a ko pää öa ioinnin k i ee i ? Oppilaiden saama a osana ja Ope ushalli uksen oppimis ulos en seu an a-a - ioin i koulujen älis en osaamise ojen mi a eina. Rapo i ja sel i ykse 2013:9. Helsinki: Ope ushalli us. Pe usope uslaki 628/1998. 21.08.1998. Summanen, A.-M. 2014. Te eys iedon oppimis ulokse pe usope uksen pää ö aiheessa 2013.Koulu uksen seu an a apo i 2014:1. Helsinki: Ope ushalli us. Ta nanen, M. & Huh a, A. 2011. Fo eign language assessmen p ac ices in he comp ehensi e school in Finland. Teoksessa D. Tsaga i & I. Csepes ( oim.) Class oom-based language assessmen . F ank u : Pe e Lang, 129–146. Val ioneu os on ase us 1061/2009. 10.12.2009. Yhden e aisuuslaki 1325/2014. 30.12.2014. Raili Hildén, Juhani Rau opu o & A i Huh a