This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Polii ise pää äjä aken eellisen sosiaali yön kumppaneina
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Kokkonen, Tuomo; Ran amäki, Niina
Kokkonen, T., & Ran amäki, N. (2023). Polii ise pää äjä aken eellisen sosiaali yön
kumppaneina. In K. Nä hi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Ran amäki, & S. Ruonakangas (Eds.),
Raken eellisen sosiaali yön ila ja ule aisuus Suomessa (pp. 220-235). Jy äskylän yliopis o.
Sophi, 154. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9712-0
2023
220
13.
Polii ise pää äjä aken eellisen
sosiaali yön kumppaneina
Tuomo Kokkonen & Niina Ran amäki
Polii inen pää öksen eko on moni oimijaisen aken eellisen sosiaa-
li yön yh eis yösuh eiden keskiössä. Vaikka suomalais a aken eel-
lisen sosiaali yön pe inne ä oi ku a a i anomaiskeskeiseksi ja si en
sosiaali yön ekijöiden ja sosiaali yön johdon oolia ko os a aksi (Vii -
ko pi 1990), me ki ä ä pää ökse edelly ä ä polii is en pää äjien
hy äksyn ää. Polii isen pää öksen eon pe iaa eellinen ooli on ki ja u
sel äs i kun alakiin (410/2015, 14–19 §), jonka sisällö sosiaali- ja e -
eyspal eluiden osal a o a sii ynee pi käl i lakiin hy in oin ialuees a
(611/2021, 22–34 §). Kun alain kanssa samanhenkises i laki hy in-
oin ialuees a ko os aa si ä, e ä polii isen pää öksen eon iimekä i-
nen a oi e on pi ää huol a demok a ian o eu umises a sekä kansalais-
en kuulemises a ja heidän aiku usmahdollisuuksis aan. Lainsäädän ö
ko os aakin si ä, e ä polii is en pää äjien ooli on al oa o ganisaa ion
oimin aa sekä kan aa as uu a pää öksen eon legi iimiydes ä, ei sulau-
u an osaksi ope a ionaalis a joh amis a (Kulo aa a 2016, 54).
Tämän lu un läh ökoh ana on ole us sii ä, e ä aken eellis a sosiaali-
yö ä koske a pää öksen eko edelly ää aina suhde a polii isiin pää ä-
221
jiin, joiden ooliin osana julkishallin oa sisäl yy e i yinen mahdollisuus
– ja myös el oi e – a kas ella pää e ä änä ole ia asioi a polii ises i ja
e ilaisia ääniä kuunnellen. Lu un oinen läh ökoh a on se, e ä ankas a
lainsäädännöllises ä pe us as aan huolima a aken eellisen sosiaali yön
suhde polii isiin pää äjiin ei ole helppo, koska se on monenlais en jän-
ni eiden, ennakkoluulojen sekä ajoi uksien mää i ämä. Suomessa sosi-
aali yön ekijä , aikka o a kin polii isil a mielipi eil ään yleensä si ou-
unee uloe oja asaa aan ja huono-osaisia kansalais yhmiä uke aan
sosiaalipoli iikkaan, suh au u a keskimää in a auksellises i mahdolli-
suuksiinsa aiku aa yh eiskunnallises i yönsä pui eissa. Sosiaali yön e-
kijä halua a e o aa oman polii isuu ensa amma illisuudes aan ja si en
nähdä sosiaali yön epäpolii isena amma ina. (Kallio 2021.) Tämä ei oi
olla heijas uma a sosiaali yön ekijöiden ja polii is en pää äjien äli-
seen yh eis yöhön. (Kallio 2021.) Voidaan sanoa, e ä Suomessa aken-
eellisen sosiaali yön al a i a on omaksunu ko os uneen epäpolii -
isen oimin a a an. Siinä aken eellinen sosiaali yö ajau uu poli iikan
policy-alueelle (Palonen 2008) ko os aen muun muassa kehi ämis yö ä,
joh amis a sekä polii is a pää öksen ekoa pal ele aa iedon uo an oa.
Tie o ymmä e ään ässä yh eydessä ei-polii iseksi ja saa muodon, jossa
sen ole e aan ole an kiis a oman osiasiallis a.
Olisi kui enkin liian yksinke ais a aa äi ää, e ä suomalais en
sosiaali yön ekijöiden halu pi ää oma polii isuu ensa e ossa amma il-
lisuudes aan ai suomalaisen aken eellisen sosiaali yön pe in een policy-
o ien aa io, olisi a sosiaali yön ekijöiden ja polii is en pää äjien kes-
kinäiselle yh eydenpidon ainoi a es ei ä. Sosiaali yön jänni einen suhde
polii isiin pää äjiin on esillä myös aken eellisen sosiaali yön kansain-
älisessä pe in eessä, aikkakin hy in oisenlaisella a alla kuin Suo-
messa. Ku aa aa kansain älisen ja suomalaisen aken eellisen sosiaali-
yön keskus elujen e olle on esime kiksi se, mi en Mullaly ja Dup é
(2019, 354–357) näke ä Yhdys al ain ja Kanadan polii isen jä jes el-
män ihamieliseksi kumppaniksi aiku amaan py ki älle sosiaali yölle.
He paikan a a sosiaali yön ja polii isen jä jes elmän äli ikon syyn
ideologioiden asolle. Ajassamme ko os u a uuslibe aali ja konse a-
ii ise a o o a Mullalyn ja Dup én mukaan as akkaisia sosiaali yön
edis yksellisille py kimyksille muu aa e ia oisuu a ja sosiaalisia ongel-
mia uo a ia aken ei a yh eiskunnassa. Heidän mukaansa is i ii ainen
222
ilanne on jä äny anglosaksiselle sosiaali yölle kaksi e i suun au umis-
aih oeh oa. Jä jes elmän pii issä apah u a sosiaali yö on muo au unu
konse a ii isen ja libe aalin poli iikan paineessa kon en ionaaliseksi,
yksilökeskeiseksi sekä leimallisen ei-polii iseksi. Jä jes elmän ulkopuo-
lella oimi a adikaali ja polii inen sosiaali yö on puoles aan suun au-
unu hakemaan kumppanei a i allisen jä jes elmän ulkopuolella oi-
mi is a yh eisöis ä sekä yh eiskunnallisis a liikkeis ä. Tämän uoksi
adikaali ja jä jes elmän ulkopuolella oimi a sosiaali yö on, pai si i i -
yny oimimaan sosiaalis en uudis us en puoles a, suh au uu epäluuloi-
ses i jä jes elmään. (M ., 359–361.)
Suomessa hy in oin i al io a joaa pe iaa eessa pa emma edel-
ly ykse sosiaali yön ja polii isen pää öksen eon äliselle yh eis yölle
kuin anglosaksissa yh eiskunnissa on mahdollis a ( . Mullaly ja Dup é
2019). Epäluo amus polii is a pää öksen ekoa koh aan ei sil i ole ie-
as a myöskään suomalaiselle aken eelliselle sosiaali yölle. Polii inen
pää öksen eko hahmo e aan usein oiminnaksi, joka suh au uu sosiaali-
yöhön, jos ei ihamielises i, niin ainakin älinpi ämä ömäs i. Sosiaali-
yöllä on ennakko-ole us, jonka mukaan sen a gumen i nouse a ain
ha oin keskeisiksi polii isessa pää öksen eossa. Sosiaali yön ja polii i-
sen pää öksen eon älis ä jänni e ä oidaan ku a a myös huoleksi sii ä,
e ä sosiaali yön kannal a ”hy ien” pää öksien sijaan polii ise pää äjä
leikkaa a esu sseja ei ä kä suun aa ahoi us a koh eisiin, jo ka edis ä ä
alueen asukkaiden pal eluiden saa a uu a ja as aa a yleisiin sosiaali-
siin ongelmiin alueella. (Kokkonen 2019.)
Edellä ku a ujen jänni eiden lisäksi sosiaali yö ä e o aa polii ises a
pää öksen eos a myös apa, jolla polii isia pää öksiä ehdään. Polii i-
nen pää öksen eko ei ole demok a iassa koskaan äysin yksioikois a ai
suo a ii aises i asioiden esi elys ä juon u aa. Siinä missä asian un i-
juus ja sidos policy- yyppiseen oimin aan el oi aa suomalais a sosi-
aali yö ä o eu amaan ie yä ule aisuu een äh ää ää suunni elmaa ai
linjaa, polii is en pää äjien ha joi amalle polii iselle oiminnalle on
ominais a se, e ä ule aisuu a koske a pää ökse o a auki. Polii i-
seen pää öksen ekoon lii yykin kon ingenssi, mahdollisuus muu ok-
seen (Palonen 2008; Kokkonen 2019). Vaikka polii inen pää öksen eko
on e enkin sosiaali- ja e eyspoli iikan käy ännöissä ah as i ie oon
pe us u aa ja oiminnan ja ku uu a u aa aa, siihen sisäl yy asian un-
223
ijuudes a iippuma on pe us i e. Ta i aessa eh yjen polii is en pää-
ös en ulee omaan paikalliseen asian un emukseensa ja a opohjaansa
ukeu uen kye ä o amaan e äisyy ä joh amises a ja o ganisaa iossa jo
alli se is a ope a ionaalisis a policy-linjauksis a (Palonen 2004). Polii -
isen pää öksen eon ideaali on siis se, e ä polii ikoilla säilyy ”polii inen
peli a a” muoka a lopullis a pää ös ä ä keinä pi ämiensä näkökoh ien
mukaiseksi (Palonen 2010).
Asian un ija iedon ja polii isen iedon e oa selkey äen Ka i Palo-
nen (2004, 85–97) esi ää polii isen pää öksen eon ihan ei a ku aa an
polii ikon ideaali yypin. Palosen mukaan polii isen pää öksen ekijän
olemuksessa ko os uu kyky is i ii ais en ja kon ingen ien ongelma-
ilan eiden ilannesidonnaiseen a kaisemiseen. Polii ikon ulee un ea
hy in se paikka ja aika, jossa pää ös ä ehdään, ja hänellä ulee olla asi-
ois a polii inen yleisku a ai ” eo ia”. Poli iikan eko ja polii inen kes-
kus elu kie yy myös lähes aina yh eensopima omien näkökulmien
synny ämiin kon l ik eihin. Palosen mukaan polii ikon osaamisen ydin
on ai o käsi ellä ilan ei a, jo ka o a sillä a oin a ola au unei a, e ei
a kaisu aih oeh oja oi käy e ä issä ole an iedon pe us eella ase aa
yksiseli eiseen pa emmuusjä jes ykseen. Osaa a ja kokenu polii ikko
kykenee a kaisemaan kon l ik eja inno a ii isella, mu a e i osapuo-
lia kunnioi a alla a alla. Hänen e i yis ai onsa on löy ää polii ises a
keskus elus a ja kamppailus a ”peli a aa”, eli aih oeh oisuu a ja oisin
ekemisen mahdollisuuksia. (Palonen 2010.)
Poli iikan ja asian un ijuuden e oa on iime uosikymmeninä
haas anu uuslibe aali kehi ys, joka on sy jäy äny polii isen demo-
k a ian yh eiskun aa kokonais al aises i ohjaa an ee oksen paikal a.
Uuslibe alismin me ki ys on ollu e i yisen suu i julkisen hallinnon
alueella, jossa si ä on edis e y o amalla käy öön julkisjoh amisen
(NPM) opin mukaisia, manage ialis isia ja eknok aa isuu a ko os a-
ia pää öksen eon käy än öjä. Manage ialismissa ja eknok aa isuudessa
on aina ie yä jä jes elmäkeskeis ä aih oehdo omuu a: pää ökse on
eh ä ä kulloinkin ä keään ie oon pe us u as i ja o ganisaa ion kehi -
ämisen päämää is ä ie oisena. Tämä on ase anu polii iselle pää ök-
sen eolle paine a hy äksyä esime kiksi oiminnan ehokkuuden ja kus-
annus en halli semisen nimissä ehdy e o mi . Uuslibe aali kehi ys on
si en ajoi anu polii isen pää öksen eon alue a pui eisiin, jo ka mää-
224
i y ä muun muassa julkisessa aloudessa alli se as a pysy äs ä niuk-
kuudes a ja budje ikehyksis ä käsin (Pie son 2002; Flinde s & Wood
2014; Kulo aa a 2016, 52–57).
Tässä lu ussa analysoidaan polii is en pää äjien suhde a aken eel-
liseen sosiaali yöhön ku a en ensin polii is en pää öksen ekijöiden
läh ökoh ia ja oolia sosiaali- ja e eyspal elui a koske assa pää ök-
sen eossa. Tämän jälkeen lu ussa kysy ään, mi en edellä maini u käsi-
ys uuslibe alismin ka en amas a polii ises a peli a as a (Palonen 2004)
ilmenee haas a el ujen polii is en pää öksen ekijöiden kohdalla. Esi e-
yn analyysin pe us ana on kolmella apaus u kimuspaikkakunnilla lau-
akun a ason polii isille pää äjille ehdy okus yhmähaas a elu . Haas-
a elu o eu e iin kahdessa e i aiheessa ajankoh ana, jolloin sii ymä
kun ape us aises a pal elujä jes elmäs ä hy in oin ialueille oli almis-
eilla. Tämä näkyi myös haas a eluissa, ja e enkin ois a haas a elukie -
os a leimasi pohdin a kun ien ja aken eilla olleiden hy in oin ialuei-
den älises ä yönjaos a sekä sii ä, millaiseksi e ilais en kun ien asema
hy in oin ialueilla muodos uu.
13.1 Puoluepoli iikas a e äisyy ä o a a pää öksen eko
Sosiaali- ja e eyspal elui a koske a käy ännön polii inen pää öksen-
eko on moni asois a aihdellen yleis en s a egioiden hy äksymises ä
ja budje i allan käy ämises ä hy inkin yksi yiskoh aisiin pal eluiden
jä jes ämis ä koske iin pää öksiin. Tu kimusaineis on analyysin pohjal a
polii ikkojen ydin eh ä iä o a iimekä isen pää ös allan käy ämisen ja
s a egia yön lisäksi kun alais en osallis aminen pää öksen ekoon, pää-
öksen eon pe us ana ole aan ie oon pe eh yminen, e kos oi umi-
nen sekä polii is en yh eyksien luominen ja julkisuus yö. Raken eelli-
sen sosiaali yön kokonaisuudessa polii inen pää öksen eko ase uu siis
sosiaali yö ä ja -pal elui a koske an pää öksen eon huipulle. Polii isen
pää öksen eon läh ökoh ainen eh ä ä on a kais a ongelma ilan ei a ja
ehdä ule aisuu a koske ia alin oja a alla, joka luo ule aisuu een
kan a ia oimin apolii isia policy-linjauksia (Palonen 2004). Hieman
pa adoksaalises i suh eessa ennakko-ole uksiin haas a ellu lau akun a-
asoise polii ise pää äjä näki ä ensi sijassa ole ansa, ei niinkään poli-
225
iikassa aiku a ia s a egisia oimijoi a, aan kun alais en edun al ojia
suh eessa sosiaali- ja e eyspal eluihin.
…kyllä minä aja elen, e ä ässä ollaan a allaan edun al ojia. Se mi ä
siellä ehdään ja mi ä siellä pää e ään, niin meidä on demok aa ises i
ali u al omaan kaupunkilais en e ua ässä oiminnassa. (P3/A/1)
Polii is en luo amushenkilöiden ulkin a heidän omas a oolis aan
ko os aa siis paikallisen kansalais- ja asukasnäkökulman me ki ys ä. Sosi-
aalipal elui a koske a polii inen pää öksen eko ymmä e iin kun a-
lais en asialla olemiseksi. Kansalaisnäkökulman as apainona polii ise
luo amushenkilö o i a e äisyy ä puolue aus as aan. Puoluepolii i-
ses i lukkoon lyödy ohjelmallise a oi ee uli a haas a eluissa sel-
keimmin esille a okysymyksissä sekä siinä, mi en sosiaalisia ongelmia
ulki iin ja sanoi e iin. Yh eis ä polii ikoille oli se, e ä polii isen luo -
amusasemansa mukaises i he pi i ä ä keänä eh yjen pää ös en pun-
a oimis a a ojen kannal a – haas a el a ille polii isen pää öksen eon
mahdollisuus paikan ui juu i ähän.
Meidän oolin pi äisi nähdäkseni olla se, e ä me käydään si ä a o-
keskus elua, e ä mis ä a ois a läh ien aikkapa si en si ä sosiaali-
yö ä ehdään. Ja mi en p io isoidaan aikkapa budje ia, e ä mihin
a i aan lisää. Ja a allaan näin minä ainakin i se ny näen sen meidän
polii ikkojen oolin, minkälainen se op imaalises i pi äisi olla. E ä
me eh äisiin nii ä pe iaa eellisia, a opohjaisia pää öksiä ja käy äisiin
sii ä keskus elua. (P2/A/2)
A o o a polii ikkojen omin a alue a suh eessa siihen, e ä joh a-
ja ja alan amma ilaise halli si a oiminnan alouden sekä sosiaali yön
sisällön kysymykse . Polii inen keskus elu ja pää e ä änä ole ien asioi-
den poli isoin i a koi ikin polii isille pää äjille nimenomaan oikeu a
a ioida pää e ä änä ole ia asioi a myös a ojen kannal a, sen sijaan,
e ä esime kiksi aloudellisia eunaeh oja koske ien osiasioiden anne -
aisiin yksin sanella pää ökse (Palonen 2010).
Toinen yypillinen puoluepolii isia a oe oja esiin nos a a asia oli
käsi ys sii ä, minkälaise mahdollisuude yksilöllä on muu aa oman elä-
226
mänsä kulkua. Vasemmis opuoluei a edus a a haas a el a a ko os i a
sosiaalis en ongelmien aken eellis a pe us aa sekä e ia oisuu a myös
kansalais en yh eiskunnallisissa aiku usmahdollisuuksissa.
…sosiaali yön asiakkaa o a usein hy in heikossa asemassa ole ia
ihmisiä, joiden ääni ehkä ähän huonos i kuuluu yh eiskunnassa ja
pää öksen eossa. Heillä ei ole oima a oja useinkaan aiku aa omaan
elämään lii y iin asioihin ai äl ämä ä edes äänes ää. (P1/A/1)
Oikeis opuoluei a edus a a polii ise pää äjä pi i ä haas a eluissa
puoles aan ä keänä ko os aa, e ä aikeis a ilan eis a huolima a ”jokai-
sella on as uu omas a elämäs ään”.
…sanoisin ielä uos a yksilön as uus a, e ä o a kai jokaisella on
as uu omas a elämäs ään. Ei kenelläkään muulla oi olla loppupe-
lissä. Mu a si en pi ää muis aa se, e ä meillä on hy in e ilaise läh-
ökohda asioihin. E ä kun on kolmannen sukupol en alkoholis-
inuo i, niin se on pikkuisen e ilainen ilanne siinä u e a hänelle
yksilön as uu a ko os amaan kuin hänelle, joka ulee hy in oi as a
pe hees ä. Nämä e ilaise läh ökohda äy yy o aa oiminnassa huo-
mioon. (P3/A/1)
Edellä maini ujen lisäksi oikeis o- ja asemmis opuolueiden älise
ajalinja oli a näh ä issä myös keskus elussa alouden eunaehdois a
sekä sii ä, mi en a ioidaan yksi yisen ja julkisen pal elun uo annon
e oja. Vasemmis oa edus a a pää äjä k i isoi a haas a eluissa e i yisen
oimakkaas i sekä alouden al aa sosiaalipal elui a koske assa pää ök-
sen eossa e ä ehokkuuden ja sääs öjen nimissä eh yjä pal elun uo an-
non yksi yis ämis ä koske ia pää öksiä.
Joo, näkisin e ä kyllä pe in einen oikeis o- asemmis oakselilla jako-
linja on olemassa, e ä onko se huoli pal eluis a ja nimenomaan jul-
kisis a pal eluis a ai onko se huoli enemmän sii ä budje in pysy-
yydes ä.E ä jakolinja on ämä pe in einen. Ja si en i seasiassa aika
jännä ju u on uossa meidän lau akunnassa, e ä on keskus elussa
ullu esiin ikään lii y ä jakolinja . E ä ”kukas meis ä anhuksis a
huoleh isi, kun äällä on ei ä nuo ia”. (P2/A/1)
227
90-lu ul a läh ien, milloin se alkoi las ensuojelupuolella uo yksi yis-
äminen, joskus 90-lu un puolella se aisi jo alkaa, puolen älin ie-
noilla, en muis a. Siinä anne iin yksi yisille pal elun uo ajille ah a
asema. Ja ny hän on se ilanne, e ä ne on äysin ykkösasemassa. Yksi-
yise pal elun uo aja oi a lai aa ihan minkä hinnan aan siel ä, ja
kun ien on pakko maksaa se. (P4/A/1)
Sosiaali- ja e eyspal eluiden käy ännöllis ä me ki ys ä koske assa
keskus elussa e o poli iikan asemman ja oikean laidan älillä ei ä kui-
enkaan ole yh ä selkei ä kuin ne o a a okysymyksissä. Käy ännölli-
sessä pää öksen eossa polii isia as akkaisuuksia asoi aa yh einen käsi-
ys sii ä, e ä sosiaalisia ongelmia ulisi ehkäis ä yh eiskunnan keinoin
ja a alla, joka o aa huomioon haa oi a assa elämän ilan eessa ole-
ien ihmis en elämänolo . Haas a eluun osallis unee polii ise pää ä-
jä oli a siis yli puolue ajojen ie oisia sii ä, e ä ekemiensä pää ös en
kau a he aiku i a ongelmien ja e ia oisuuden aken eellisiin syihin
yh eiskunnassa.
Haas a el a a suh au ui a myös lähes yksimielisen k ii ises i uus-
libe aaliin kehi ykseen kuulu aan alouskeskeisyy een. Uuslibe alismin
k i iikki oli kui enkin asemmis opuoluei a edus a ille polii ikoille hel-
pompi – ai polii isen agendan kannal a ä keämpi – asia kuin oikeis-
opuolueisiin kuulu ille.
…Se e ä pis e äänkö e usijalle esime kiksi ihminen ai aha, on
semmoinen hy in, mi en minä ny sanoisin… Hy in jy kkä aja us-
malli. Mu a si en minä i se olen kokenu niin e ä edus an oikeis-
oa, enkä minä edus a asemmis oa… Minä edus an molempia, ai
si en en kumpaakaan. Eli minulla on joskus jopa meidän oman puo-
lueen kanssa si en, e ä minä en ole äl ämä ä samaa miel ä ie yis ä
asiois a. E ä kyllä minulla oma un o mää ää si ä. Minä en henki-
lökoh aises i pää äjänä lähde johonkin ie yyn loke ikkoon. Minä
en iedä onko se oikeis olainen pää ös ai asemmis olainen pää ös,
mu a ainakin py kimys on ja ku as i olla ihmisen puolella (P3/A/1)
Myös oikeis opuolueiden edus ajien a alle unnis aa uuslibe alis-
min uo amia ongelmia oli myös yypillis ä se, e ä he o i a e äisyy ä
234
eellisen sosiaali yön kehi ämis ä koske a keskus elu ö männy suo-
aan alouden kysymyksiin, aan pikemminkin näy i a kaise an nii ä.
13.3 Joh opää öksiä
Polii is en pää äjien haas a elu ke oi a aken eellis a sosiaali yö ä
koske an polii isen pää öksen eon es eis ä ja sen mahdollisuuksis a.
Lau akun a asoise polii ise pää öksen ekijä omaa a pe iaa eellis a
ah oa yöskennellä pal eluiden kehi ämiseksi sekä e ia ois a ien ja
sosiaalisia ongelmia uo a ien aken eiden muu amiseksi. Samalla on
kui enkin ilmeis ä, e ä polii ise pää äjä o a a jessa kaukana sosi-
aali yön ekijöis ä sekä sosiaalijohdos a. Yh eyde sosiaali yön ekijöihin
ajau ui a haas a eluissa muu amiin hajamainin oihin koskien lähinnä
henkilös ön ek y oin ia ja yössä jaksamis a. Yh eis yö sosiaalijohdon
ja polii is en pää öksen ekijöiden älillä jäsen yy puoles aan paljol i
kokouksissa pää e ä äksi ule ien asioiden mukaan, joh a ien i an-
hal ijoiden oimiessa asioiden esi elijöinä. Kokonaisuu ena haas a e-
luis a syn yy aiku elma, e ä lau akunna o a usein kumileimasimen
asemassa ole a elin sosiaalipal elui a koske assa pää öksen eossa. Mah-
dollisuude poli isoida käsi el ä iä asioi a ai käydä niis ä ai oa polii is a
keskus elua o a haas a el ujen polii is en pää äjien mukaan ähäisiä.
Polii inen keskus elu ajau ui usein yleiseksi a okeskus eluksi samalla
kun konk ee ises i kaikkein ä keimmä pal elui a koske a pää ök-
se apah ui a joh a ien i anhal ijoiden esi yksien mukaises i. Pää ök-
siin ei si en sisäl yny odellis a polii is a alin aa ai py kimys ä muu-
okseen, aan ne äh äsi ä pal eluiden u aamiseen käy össä ole ien
esu ssien pui eissa ja lainsäädännön edelly ämällä asolla.
Tämän u kimuksen a kas elun ulkopuolelle jää kysymys sii ä,
olisiko saa u käsi ys polii ises a pää öksen eos a ollu oisenlainen,
jos haas a eluihin olisi osallis unu kun ien ai hy in oin ialueiden
keskeisiä polii isia pää äjiä, joilla on jo a haisessa aiheessa mahdolli-
suus aiku aa sosiaalipal eluiden kannal a keskeisiin budje eja ja s a-
egioi a koske iin pää öksiin. Todennäköises i ässä analyysissä esille
noussu polii isen allan ajallisuuden ja ”pakenemisen” ongelma on
ko keimmassa polii isessa johdossa ähäisempää sen uoksi, e ä ko -
keimma polii ise pää äjä o a pa emmin in o moi uja pää e ä äksi
235
ule is a asiois a kuin ny haas a ellu lau akun a asoise pää äjä . Toi-
saal a on kui enkin huoma a a, e ä samanlaisiin aloudellisen niuk-
kuuden sekä uuslibe aalin julkisjoh amisen polii iselle pää öksen eolle
aiheu amiin ajoi eisiin ö mä ään polii isen pää öksen eon kai-
killa asoilla. Tä kei ä pää öksiä ehdessään polii inen pää öksen eko
jou uu aina as akkain sen kanssa, e ä julkishallin oa ohjaa a NPM-
aja elu kiinni ää huomion aken eiden muu amisen sijaan jo ole-
massa ole an oiminnan ehos amiseen ja sen kus annus en ka simiseen.
Lisäksi polii is a pää öksen ekoa ajaa se, e ei polii ikoille ä keään
a okeskus eluun ole mahdollisuuksia, aan pää öksen eon kannal a
keskeise a gumen i lii y ä oiminnan mää ällises i ja aloudellises i
mi a a iin pii eisiin (Busso 2017; Kulo aa a 2016). Polii isille pää ä-
jille uuslibe aali NPM-julkisjoh aminen hahmo uu aih oehdo omana
The e Is No Al e na i e - odellisuu ena (TINA), jossa polii ises a kes-
kus elus a mahdollises i nouse a aih oeh oise a kaisu sulje aan pää-
öksen eon ulkopuolelle koska nii ä pide ään epä ealis isina (Rose 1999).
Polii is en pää äjien haas a elujen analyysis ä äli yy unnelma
polii isen pää öksen eon polii isuuden apau umises a ja polii isen
peli a an (Palonen 2004) kapeu umises a. Ha ain o on huoles u a-
aa ja ehdo omas i laajempaan aineis oon pe us u an ja ko u kimuk-
sen a ois a. Toisaal a haas a eluissa oli myön eis ä se, e ä aken eelli-
nen sosiaali yö – aikkei sen sisäl öä ko in a kkaan aina unne ukaan
– hahmo ui e äänlaisena “ u asa amana”, jossa muu en kapeu unu
polii inen keskus elu oli yhä mahdollis a. Raken eellisen sosiaali yön
eema oli a polii isille pää äjille ä kei ä ja aken eellis a sosiaali-
yö ä koske a keskus elu näy äy yi mahdollisuu ena yli ää polii is a
pää öksen ekoa halli se a uuslibe aalin aih oehdo omuuden TINA-
ilmapii i. Polii iko hahmo i a , e ä sosiaalis en ongelmien ja e ia oi-
suuden aken eellis en syiden a kaiseminen, ai niihin eagoin i jo a -
haisessa aiheessa, saa aa a kais a myös alouden niukkuuden luomia
ongelmia. Näin ollen aken eellisen sosiaali yön eema loi a polii i-
seen pää öksen ekoon mahdollisuuden poli isoida sosiaalisia kysymyk-
siä ja löy ää käy yihin keskus eluihin sellais a polii is a peli a aa (Palo-
nen 2004; 2010), joka ekee mahdolliseksi pe us ella pää öksiä myös
a opohjaises i.
