Te o Au io, Liisa Hakala & Tiina Kujala ( oim.)
Sii ymiä ja ajan me kkejä koulu uksessa. Ope ussuunni elma u kimuksen näkökulmia
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess 2019, 27–62.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-008-3
Si is ykses ä ja iedos a
kompe ensseihin,
osaamiseen ja ai oihin
Ope ussuunni elma eo ee inen
ja -his o iallinen ka saus
Te o Au io
Suu e muu okse kansain älisessä poli iikassa heijas u a nopeas i ja adi-
kaalis i koulu ukseen ku en uoden 1957 Spu nik-shokki Yhdys alloissa
osoi i. Sisäis en koulu us e o mien ohella se joh i nopeas i OECD:n pe-
us amiseen, jos a si emmin on ullu keskeinen globaali oimija koulu-
us-, ope ussuunni elma- ja ope ajankoulu uspoli iikan suunnan näy ä-
jänä. S ei siläinen kas a ushis o ioi sija ja ope ussuunni elma eo ee ikko
Daniel T öhle (2011) puhuu kylmän sodan suo is a, adikaaleis a aiku-
uksis a koulu ukseen, ope ussuunni elma eo iaan ja pedagogiikkaan.
T öhle ’in mukaan Yhdys al ain ekemä koulu us e o mi muokkasi a
kylmän sodan luonne a i seään (The educa ionaliza ion o he Cold Wa ).
Toinen suu i maailmanpolii inen mullis us, joka on yh eydessä
Spu nik-shokin jälkeisiin apah umiin, oli Neu os olii on omah aminen
1991. Tällöin sosialismin ja kapi alismin ideologinen kamppailu näy i u-
Te o Au io
28
le an lopulliseen pää epis eeseensä. Neu os olii on aiku ukses a pulloon
angi u ame ikkalainen ”kapi alismin henki” (ks. Webe 1992) apau ui
eu o isella paineella ja samalla libe alismi ja kapi alismi aloi i a me a-
mo oosin, jonka koulu us a koske a aiku ukse heijas u a änä päi ä-
nä joka puolella maailmaa. Ma kkina alous ja sen polii inen lii olainen
libe alismi koki a alkupe äis en in en ioidensa as aisen adikaalin epä-
apaan, au o i aa isen kään een ja ämä ulkopuolel a iukkene a kon olli,
moni o oin i ja a ioin i o a myös koulu uksen a kea joka puolella maail-
maa – Suomen pe uskoulu us a ois aiseksi lukuun o ama a (Finnish
excep ionalism).
Näihin kehi yslinjoihin lii yy olennaises i kansallis al ion me ki yk-
sen suh eellis uminen suu een maailmanlaajuiseen kokonaisp osessiin,
globalisaa ioon, joka on epäilykse ä äke in muu os oima hy ässä ja pa-
hassa ämän päi än kansojen ja ihmis en odellisuudessa. Kansallis al io
ei ä kui enkaan ole hä iämässä his o ian hämä iin pi källe näh ä issä
ole assa ule aisuudessa, aikka niiden oiminna ja päämää ä muodos a-
a pikemminkin al ioiden ja alueiden älisiä e kos oja kuin su e eeneja
kansallisia yksiköi ä. Globalisaa ioon lii yy myös e ilais en na ionalis is-
en ja populis is en polii is en liikkeiden nousu as us amaan globalisaa-
ion yhdenmukais a aa paine a, joka uo aa samanaikaises i edis ys ä
mu a myös uusia, sy äs i e ia ois a ia jakoja.
Globalisaa io i sessään on monipuolisempi liike kuin mi ä sen a kiha-
ain oihin ja mediaan pe us u an ymmä yksen pe us eella oisi ole aa.
Man ed S ege (2009, 11) unnis aa neljä globalisaa ion empii is ä ulo u-
uu a: aloudellisen, polii isen, kul uu isen ja ekologisen globalisaa ion
sekä iiden enä dimensiona ideologisen globalisaa ion, joka hänen mu-
kaansa leimaa neljää ensin maini ua. Ideologinen ulo u uus on S ege in
mukaan kylläs e y e ilaisilla globalisaa ion ilmiö ä koske illa no meilla,
äi eillä, uskomuksilla ja na a ii eilla. Nick Could yn (2012) äsmälli-
sempi ehdo us on, e ä dimensioiden innakkain elon sijaan niiden kes-
ken alli see al asuhde, jossa aloudellinen globalisaa io pe us unk ionsa
ja siihen lii y ien polii is en ja kul uu is en al amekanismiensa äli-
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
29
yksellä i se asiassa imey yy keskeiseksi osaksi ideologis a globalisaa io a.
Tämä näkökulma oikeu aa puhumaan aloudellises a globalisaa ios a
myös ideologisena ja polii isena kons uk iona, uuslibe alismina, joka
py kii uuskolonialismin apaan maailmanlaajuises i mää i ämään ja me -
ki semään no meillaan ja puhe a oillaan polii is a, kul uu is a ja ekolo-
gis a globalisaa io a.
Globalisaa ion ase ama his o ian ja nykyisyyden uusi uo o aiku ei-
nen dynamiikka, sen ymmä äminen ja käsi eellis äminen koulu uksen
e i asoilla, poli iikoissa, eo ioissa ja käy ännöissä, on keskeinen osa ny-
kyis ä kansain älises i ilkas a kosmopolii is a ope ussuunni elma u -
kimus a, jossa ope ussuunni elma ymmä e ään koulu uksen o ganisa o-
isena ja älyllisenä keskuksena. Teo ee isen keskus elun kansain älinen
a e ja a os us nouse a useis a globalisaa ion aiheu amis a pe in eisen
kansallisen kon eks in yli ä is ä koulu uksen ilmiöis ä. Näiden ymmä ä-
minen edelly ää käsi eellisiä kosmopolii isia hahmo uksia, joi a empii-
inen u kimus ei yksin kykene a oi amaan ja eksplikoimaan. Maailma
ja sen mukana kas a uksen ja koulu uksen eali ee i kansallisen koodin
a au umisen myö ä muu u a a alla, jonka käsi äminen empii is en
seikkojen ekis e öinnin ohella edelly ää obus in, his o iallises i in o -
moidun eo e isoinnin ja käsi eellis en in ui ioiden, u kimusmieliku i-
uksen ja assosiaa ioiden apuja (Au io 2017a; Chin-Kin Lee & Kennedy
2017).
Globalisaa io eo ee ikko ja sosiologi Ul ich Beck (2000, 23–24) a ioi,
e ä yksilön ja yh eiskunnan älinen dynamiikka koulu uksen ja ope us-
suunni elman pe usläh ökoh ana on adikaalis i muu unu globalisaa-
ion seu auksena niin sisällön, aken een kuin u kimusme odologian
näkökulmas a. Globalisaa io haas aa kaikki me ki ä immä yh eiskun a-
eo ia klassisina edus ajinaan Ka l Ma x (1818–1883), Emile Du kheim
(1858–1917) ja Max Webe (1864–1920), jo ka me ki ä is ä keskinäisis ä
e ois aan huolima a jakoi a oisis aan e o e uihin maa-alueisiin pe us-
u an e i o iaalisen käsi yksen ja mää i elmän mode nis a yh eiskun-
nas a. Tämä oli yh ä kuin kansallis al io. Muis a me ki ä is ä e ois a
Te o Au io
30
huolima a ämä e i o iaalinen käsi ys yh eiskunnas a on molempien
ope ussuunni elma u kimuksen ’supe disku ssien’, angloame ikkalai-
sen Cu iculum-aja elun ja eu ooppalaisen si is ysaja elun (Bildung/
Didak ik) pe us ii ekehys.
Beckin ku aama yh eiskunnan säiliömalli – a con aine model o socie y
(m .) – samais i kansallis al ion äl ämä ömänä ii ekehyksenä sosiaali-
selle, polii iselle, kas a ukselliselle ja koulu ukselliselle oiminnalle – sa-
moin kuin ie eellisen analyysin pe usyksikkönä – ja ä ä yh eiskunnan
säiliömallia globalisaa io a is elee. Menneisyydessä kaikenlaise yh eis-
kunnallise ja sosiaalise käy ännö – a a oiden ja pal eluiden uo an-
o, kul uu i, kieli, yöma kkina , pääoma, kas a us ja koulu us – oli a
kansallis al ion s anda doimia, mää i elemiä ja a ionalisoimia – ai ai-
nakin niissä oli kansallinen leima ku en kansan alous, kansalliskieli, kan-
salliski jallisuus, julkinen kansallinen elämä, kansallinen his o ia, kan-
sallinen kas a us ja niin edelleen. Beck (m .) ekee oi al a an ha ainnon
äi äessään, e ä nämä kansallis al ion i seään mää i ele ä ka ego ia
muodos i a myös empii isen yh eiskun a u kimuksen pe usluoki ukse :
sosiologisen, psykologisen ja muun yh eiskun a ie eellisen u kimisen pe-
usmissio oli eo ee is en ai käy ännöllis en aih oeh ojen e simisen si-
jaan ah is aa luoki eluillaan kansallis al ion by ok a iaa.
Johdonmukaises i molemma ope ussuunni elma u kimuksen päädis-
ku ssi englanninkielisen maailman Cu iculum ja eu ooppalais-skandi-
naa inen Bildung/Didak ik me ki ä is ä muis a keskinäise ois aan huo-
lima a sisäl ä ä myös eo ian alku aiheiden kehi elyssään hallinnollisen
(Cu iculum) (Au io 2017) ai kansallis al iollisen (Bildung/Didak ik)
elemen in. Eu ooppalaisessa yh eydessä kansallis al io on pi kään ollu se
beckiläinen ”säiliö”, jonka pui eissa koulu us muo au uu sellaisena kuin
se aih ele ina eo ioiden, poli iikka a kaisujen, ope ussuunni elmien
sekä pedagogiikkakäy än öjen kansallises i omaleimaisena adi iona ja
kokonaisuu ena näy äy yy. Mu a myös Yhdys alloissa, joka nimensä
mukaises i pai si lii o al io aken eena – Uni ed S a es o Ame ica – myös
e nises i ä ikkäämpänä e osi eu ooppalaisen kansallis al ion homogee-
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
31
nisemmäs ä aken ees a, ope ussuunni elma eo ian kehi yminen apah-
ui joka apauksessa ii auksena eu ooppalaisen kansallis al ion ideolo-
giseen in essiin sosiaalises a koheesios a, hallinnollises a kon ollis a ja
yhdenmukaisuudes a. Yhdys alloissa eu ooppalais yyppisen kansallis-
al ion puu uminen ko au ui muokkaamalla he e ogeenisen ”kansojen
sula usuunin” yh eiskunnallis a koheesio- ja kon ollikoneis oa objek ii-
isena ja asapuolisena pide ys ä näkökulmas a, jossa iede – e i yises i be-
ha io is inen kas a uspsykologia – muodos aa eu ooppalais a kansallis al-
io a as aa an polii isen kons uk ion ope ussuunni elman ii ekehyksenä.
Yhdys alloissa yh eiskunnan äl ämä ömäksi ka so u läpi a ionalisoi-
uminen aken uu yksilös ä käsin käy äy ymisen kon o misuu a aja an
ope ussuunni elman a ulla, jonka oi eena on, e ä yksilön a ionaalinen
ja ennus e a a käy äy yminen ke au uu kollek ii ises i hy in oimi an
yh eiskunnan pe us aken eena ja - oimin ana (Au io 2012, 99–124).
Eu ooppalaisessa yh eydessä kas a us ja koulu us on his o iallises i
ymmä e y Yhdys al oja a oimemmin polii isena ja mo aalisena py-
in önä jo 1700-lu ul a alkaen esime kiksi J.J. Rousseaun (1712–1778) ja
F.D.E. Schleie mache in (1768–1834) eo ioissa. Yhdys alloissa koulu us
ja ope ussuunni elma nähdään ihan eellises i kas a uspsykologian a us-
amana näennäisen epäpolii isena ie eellisen p oseduu in seu aamisena
ja empii isen ie een no mi amana ope us eknologiana ilman ii auksia
esime kiksi demok a iaan ai an iimeisiin linjauksiin saakka (Au io 2017:
Obaman koulu uspoli iikan pe uss a egia). Koulu uksen nykyk iisin
u kimuksellisessa ekis e öinnissä molempien disku ssien, osin oisis-
aan jy käs i poikkea a, pe uslogiikka ansai see huomio a. Kui enkin
kummassakin ensisijais a on e i a oin ilmene ä ulkoisen kon ollin ee os,
jo a ame ikkalainen ope ussuunni elma eo ee ikko William Doll (2002)
nimi ää ope ussuunni elmaa ( eo iaa ja käy än öä) seu aa aksi haamuksi
( he Ghos o Cu iculum).
Tämän ii iin esi yksen pui eissa keski yn monin a oin dokumen-
oidun globaalin koulu uksen k iisin a kas elussa muu amiin ydin ee-
moihin eu ooppalaisen ja ame ikkalaisen ope ussuunni elma eo ian ja
Te o Au io
32
- u kimuksen näkökulmas a. Nämä kaksi näkökulmaa o a hyödyllisiä
alus a ia apukaa ioi a myös globalisaa ion mukanaan uoman ”Uuden
Maailmanjä jes yksen” hahmo amisessa ja siinä k i iikissä, jossa koko
län inen aja elu apa ja län inen globalisaa iopuhe kyseenalais e aan ns.
Global Sou h -koulu uspoli iikan ja ope ussuunni elma u kimuksen nä-
kökulmas a (yksi yiskoh aisemmin Pa aske a ässä ki jassa).
(Pe us)koulu us yh eisen hy än uo ajana
ai nume oiden häikäisemänä
Ope ussuunni elma u kimuksen kannal a ilanne on ollu yli pa inkym-
menen uoden ajan kiinnos a alla a alla seka a ja jänni einen: ”… he
misma ch be ween ad ancing heo y and educa ion policies is deepening”
(Au io 2014, 19). Joe Kincheloe (1997, ix) ii is ää jänni ei ä näin:
Samaan aikaan kun ope ussuunni elma u kimuksen oidaan
äi ää, ainakin Yhdys alloissa, nousseen [kaa amaisen ”oppi-
misen” sijaan] elämää monipuolises i ja kansain älises i ekis-
e öi änä, älyllis ä jänni ys ä, luo aa ene giaa ja eo ian uke-
maa oppineisuu a ilmen ä änä u kimusken änä, käy ännön
ope ussuunni elma ( he enac ed cu iculum) on appio ilassa.
Kun ope ussuunni elmaan lii y ä monimu kaise kysymyk-
se ollaan ymmä ämässä pa emmin kuin ke aakaan aiemmin
his o iassa, käy ännössä ope ussuunni elmaa o eu e aan myö-
häismode nin olosuh eissa jäykän kaa amaises i ja uskollisena
ulkoapäin mää i ellyille no meille, s anda deille ja oimin a-
kaa ioille.
Kincheloe’n unnis ama is i ii a ja jänni e on dokumen oi u monis a
näkökulmis a ja yli muu oin alli se ien koulukun a ajojen (esim. Apple
2006; Au io 2012; 2014; 2016; 2017a, b; Ha g ea es ym. 2009; Pina
1995; 2006; 2013; Sahlbe g 2011). Pina in helli ämä ön ame ikkalaisen
koulu us- ja ope ussuunni elmapoli iikan k i iikki kulminoi uu hänen
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
33
huoleensa julkisen pe uskoulu uksen ie oises a uhoamises a: he end o
public educa ion in he Uni ed S a es, jossa koulu ukseen in es oiminen
on lisään y äs i iippu ainen keskushallinnon ja lii o al ioiden budje -
ien ulkopuolel a ule as a yksi yises ä ahoi ukses a. Yksi yis ämisen ja
koulu oimen yh iöi ämisen ohella ope uksen ja ope ussuunni elman di-
gi alisoiminen pahen aa koulu uksen ahoi usongelmaa en ises ään oh-
jelmis oy i ys en ja ie okone i mojen ” yös äessä” – plunde ing – julkisin
e o a oin ahoi e uja koulu usbudje eja nopeas i anhene ien ja käy -
ökel o omiksi käy ien kalliiden ohjelmis ojen ja lai eiden käy ännössä
pakollisilla uusimissopimuksilla.
Näiden kehi yskulkujen ja 1990-lu ulla alkaneiden uuslibe aalin po-
li iikan ja kas a uspsykologian aka eemises i ukemien koulu e o mien
aus alla yh enä pääa kki eh ina oimi p o esso i Diane Ra i ch, ensim-
mäinen ame ikkalais en lis aamis a kolmes akymmenes ä uoden 2019
globaalis a koulu usgu us a (Wo ld’s Top 30 Educa ion p o essionals o
2019). Ra i ch oli innokkaas i kanna amassa ja muokkaamassa epub-
likaanien pe uskoulupoli iikkaa p esiden i G.W.H. Bush anhemman
apulaisope usminis e inä uosina 1991–1993. Myöhemmin hän apo oi
sy äs ä pe ymykses ään uuslibe aalin koulu uspoli iikan hedelmiin ja
äydellises ä äyskäännökses ään mi ä ulee s anda doinnin, es aamisen
ja siihen pe us u an ulos as uullisuuden (accoun abili y) ohjaamaan pe-
uskoulupoli iikkaan ja maksuse eleiden käy öön ” apaassa koulu alin-
nassa” (cha e schools).
Jä äessäni halli uksen ammikuussa 1993 en ollu ainoas aan
oppisaa u uss anda dien aan myös apaan koulu alinnan
puoles apuhuja. Olin ullu siihen akaumukseen, e ä s an-
da di ja apaa alin a oisi a oimia yhdessä niin kuin ne
oimi a yksi yisellä sek o illa. … Kun No Child Le Behind
(NCLB) -ohjelma, es eihin pe us u a ulos as uullisuuspoli-
iikka o e iin kouluissa käy öön p esiden i Geo ge W. Bush
nuo emman halli uskaudella, apaan alinnan koulujen mää ä
lisään yi lisään ymis ään ja minä annoin ukeni näille aloi eil-
Te o Au io
34
le. Aikaa myö en pe yin pahas i näihin s a egioihin, jo ka ke -
an näy i ä niin lupaa il a. Olen mene äny uskoni, e ä sen
pa emmin apaa koulu alin a kuin s anda dien käy ööno o
saisi aikaan sen jä iläisloikan ame ikkalaisessa pe uskoulu-
uksessa, jo a me kaikki oi omme … Tes i uloksiin pe us u a
koulujen ja ope ajien as uu aminen osoi au ui painajaiseksi
Ame ikan kouluille, joka uo i koulun läpäissei ä nuo ia, joi a
oli säännöllises i ha joi e u es eihin äh ää issä pe us aidois-
sa, mu a jo ka oli a usein ie ämä ömiä kaikes a muus a op-
piaineeseen lii yen. Yliopis o ali i a ja ku as i sisään ule-
ien opiskelijoiden heikois a almiuksis a. Uusilla opiskelijoilla
ei ollu ainoas aan heiko iedo ympä öi äs ä maailmas a, aan
he a i si a yhä lisäha joi us a myös pe us aidoissa. Tämä ei
oden o a ollu minun isioni hy äs ä pe uskoulu ukses a. …
es i uloksiin pe us u a as uullisuus on luonu ankaise an il-
mapii in kouluihin … koulu o a usein yh eisönsä ankku ei a
ja edus a a a oja, adi ioi a ja ihan ei a jo ka o a kes änee
läpi uosikymmen en. … se mi ä me a i semme ei ole ma k-
kinapaikka, aan amma imaises i aja el u, ka a a ja johdon-
mukainen ope ussuunni elma, joka almis aa kaikki oppilaa
elämää a en. … Nykyisellä ku ssilla olemme uhoamassa
yh eisömme, ekemässä kouluis amme älyllises i akapajuisia,
an amassa opiskelijoillemme o uu a ää is ele iä apo e-
ja heidän edis ymises ään ja luomassa yksi yis ä sek o ia, joka
apau aa julkis a koulu us a si ä mi enkään pa an ama a.
Kaikkein me ki yksellisin ä on, e ä emme ole uo amassa su-
kupol ea, joka olisi älykäs ä, asiois a pe illä ja pa emmin al-
mis au unu kansalaisuuden edelly ämiin as uisiin. Tämä
on syy miksi muu in miel äni nykyisen koulun uudis amisen
suunnas a. (Ra i ch 2010.)
Diane Ra i ch ei spesi ioi ie een eo ee isia, ihmisku allisia ja demo-
k a ian edelly yksiin lii y iä älyllisiä ja polii isia si oumuksia ämän il-
meisen epäonnis uneen koulu uslogiikan alus ana. O ganisa o isena esi-
ku ana oimii psykome ises i ulosohja u koulu yksi yisenä y i yksenä,
co po a e school. Tämä ulkoa anne u päämää ä ongelma omas i o a a
näennäis ie eellisyyden ja kaupallisuuden äke ä ideologinen allianssi on
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
35
o gaaninen osa ja ydin ämän päi än kas a uksen ja koulu uksen globaalia
eo iaa, käy än öä ja poli iikkaa. Yhdys alloissa ämä koulu usideologian
käy ännön so el aminen on ja kunu p esiden i Bush nuo emman hal-
linnon jälkeen myös p esiden ien Ba ack Obaman ja Donald T umpin
p esiden ikausilla. Ame ikkalaisen koulu uspoli iikan e ikoisuus on, e ä
k i iikis ä huolima a se on osoi au unu kuin ki een haka uksi ja ka a-
aksi iippuma a sii ä halli se a ko demok aa i ai epublikaani .
Viimeisen uosikymmenen aikana kaikki se, mi ä on apah-
unu ”s anda dien” ja ” ulos as uullisuuden” kaksoisno mi-
uksen ohjaamana, on konk ee ises i aiku anu jokaiseen
yksi yiskoh aan Yhdys al ojen koulu uksessa, ope uksessa ja
ope ajankoulu uksessa (Taubman 2010).
Kaupallisia y i yksiä jälji ele iä koulu e o meja, e i yises i
yksi yis ämis ä, ope usalan amma ijä jes öjen hajo amis a,
myöhempiin koulu us alin oihin a kaise as i aiku a aa
es aamis a (high-s akes es ing) on ylis e y julkisen koulu uk-
sen äl ämä ömäksi ka so un uudis amisen iimeiseksi ja
pa haaksi pelas us enkaaksi. Kui enkin, … kouluins i uu ion
muokkausy i ykse y i yselämäideologian oi eiden suunnassa
o a a kaise as i epäonnis unee siinä, mi ä sen edus aja o a
lu annee kahden uosikymmenen ajan: ko keampia es ipis e-
mää iä ja ma alampia kus annuksia. Tämän businessideologian
mukaise koulu e o mi o a osoi au unee laaja-alaisemmiksi
ja uhoisammiksi kuin mil ä ne näy ä ä : sellaisinaan ne epä-
onnis u a ja i seasiassa pahen a a kaikkein pol a impia jul-
kis a koulu us a koske ia ongelmia: ahoi uksen adikaalis i
e ia ois a ia epäkoh ia, odullis a e o elua ja businessideolo-
gian mukanaan uomaa koulu uksen yleis ä epä-älyllis ymis ä.
( Sal man 2016.)
Pe uskoulu uksen lisäksi myös pe in eises i apaa aka eeminen koulu us
ja u kimus on jo unsaan pa in uosikymmenen ajan ollu in ensii isem-
mäksi käy än y i yselämäs ä ule an hallin ajä jes yksen, uuslibe alis isen
New Public Managemen in, o ganisa o ises i jäsen ämää ja kon olloi-
Te o Au io
42
…didac ics has a nega i e alua ion in he Anglo-Ame ican
mind. I deno es o malis educa ional p ac ices ha combine
‘dogma’ wi h ‘dullness’ (Ox o d English Dic iona y). I
conju es up he unwelcome Eu opean ghos s o an una ac i e
educa ional pas . (Hamil on 1999, 135.)
Pedagogiikka-käsi een a haisiin mieliku iin lii y ä ää is ynee asen-
ee , silkka pe eh ymä ömyys ja i heellise ulkinna au a a ymmä -
ämään miksi eu ooppalainen pe inne kas a ukses a, mo aalis a ja koko-
naispe soonallisuudes a älyllisenä ongelmana ei saa u anu a os e ua
asemaa ame ikkalaisessa kas a usaja elussa ja ope ussuunni elmassa. Vä-
hä ellessään Immanuel Kan in pedagogiikan luen osa jaa ”me odologisen
asen een” ylimielisyydellä ja nykynäkökulmas a äikeän seksis ises i, Paul
Mon oe ky kee A Cyclopaedia o Educa ion - eoksessaan (1913) pedagogii-
kan lapsen a haiseen a kipäi äiseen sosialisaa ioon, joka on älyllises i i-
iaalia ja i ses ään sel ää, ”lapsellisin a” ja ” ähi en kiinnos a aa”, nais en
ja äi ien as uulle ase u aa u iinia eikä sellaisenaan ansai se ” ah an mie-
len ai ahdon aka aa huomio a” sii ä, mi en odellinen koulu us ulisi
jä jes ää.
Paul Mon oe’s A Cyclopaedia o Educa ion (1913) links
pedagogy o upb inging, bu elega es i o an in e io s a us
in he o ganisa ion o schooling: …The philosophe Kan
denomina ed his lec u es on educa ion as Übe Pädagogik.
They deal especially wi h he o ma ion o habi , and mo al
aining and ins uc ion. Thus de ined, pedagogy conce ned
ha aspec o educa ion commonly held o be mos childish
and leas in e es ing, a phase o li e elega ed o nu ses, mo he s,
and pedagogues, and el o ha e li le in i o command he
hough ul a en ion o he s ong in mind o will. (Hamil on
1999, 145–146.)
Pääs äkseen ylöspäin yliopis ohie a kiassa a kaise a osa ame ikkalaisis a
kas a uksen ja koulu uksen u kijois a ei ai au unu ai kyenny 1900-lu-
un aih eessa aa i aan pe us u kimukseen löy ääkseen emaa is a ja
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
43
his o iallis a pe us aa oppiaineelleen. Sen sijaan u kija lii ou ui a me-
odologises i a peeksi ” ah al a ja ei-pedagogisel a” (Mon oe edellä) näy -
ä än eknologisen o ien aa ion kanssa niin aka eemisen imagon kuin pä-
e äksi ka somansa ie eellisen ele anssin suh een. Tämä o ien aa io oli
ulkoisen käy äy ymisen obse oin ia ja pe us ilas oma ema iikkaa apu-
pii us uksena hyödyn ä ä beha io is inen psykologia. Suun auksen myö-
hempiä, ämän päi än a iaa ioi a samas a eemas a o a ai o u kimuksen
ja ie oisuuden samais a a, koko ää immäisen haas a an p oblema iikan
populis isen a kipäi äises i, löysäs i ja huole omas i si uu a a aja e-
lu apa sekä e ilaise kogni ii ise eo ia ja Oppimisen Tie ee , Lea ning
Sciences. Lagemanin osoi ama Tho ndiken oi o Deweys ä au aa osal-
aan käsi ämään miksi ie een eo ee isis a alinnois a ja aka eemisis a
imagopolii isis a syis ä joh uen ”kas a us”, ”pedagogiikka” ja ”didak iik-
ka”, kaikessa eo ee isessa, polii isessa ja käy ännöllisessä moni-ilmeisyy-
dessään, yksinke ais uu (ame ikkalaisessa) kas a uspsykologisessa u ki-
mus odellisuudessa ”oppimiseksi” ja oppimisen ”mekanismeiksi”. Kas a us
ja koulu us ase u a ässä mekanis isessa ii ekehyksessä kul uu ises i
epäsensi ii isenä, epäpolii isena ja näennäisneu aalina eknologiana, sen
me ki semänä, mää i ämänä ja kon olloimana.
Täs ä eknologises a ja psykologises a posi ios a, aka eemises a asen-
ees a ja pe in ees ä ei e simälläkään löydä eksplisii isiä ii auksia kas-
a ukseen iedon, mo aalin ja si is yksen keskinäisp oblema iikkana,
oikeudenmukaisen yh eiskunnan ja hy än elämän eh ojen k ii isenä
a kas eluna. Demok a ian ja si is yksen näkökulmas a eknologisen
kehi yksen iimeisimmän älipysäkin, digi alisaa ion, oi isossa ku assa
äi ää – sen a joamien ilannekoh ais en pedagogis en mahdollisuuk-
sien ohella – ii is ä än koulu uksen älineellis ä pe uso ien aa io a, epä-
demok aa is a al on aa ja kon ollia ope ussuunni elman, oppimisen ja
ope ajan yön ainaisena ”haamuna” (Doll 2002):
Ed- ech has always been mo e Tho ndike han Dewey because
educa ion has been mo e Tho ndike han Dewey. Tha means
Te o Au io
44
mo e ins uc i ism han cons uc ionism. Tha means
mo e mul iple choice es s han p ojec s. Tha means mo e
su eillance han jus ice. (Wa e s 2017.)
Uuslibe aalin maailmanjä jes yksen kas a uksellisina ins ansseina uus-
libe aali koulu us- ja ope ussuunni elmapoli iikka sisäl ä ä samaa kol-
lek ii is a au o i aa isuu a kuin sen iso globaali polii inen ku ansa.
Kas a us a ja koulu us a ei oi i o aa e illeen ympä is önsä a ois a ja
käy ännöis ä ja änä päi änä ämä ympä is ö käsi ää äydellisemmin
kuin koskaan aiemmin koko maailman. ”Uuslibe aaliksi” nime y apaa
globaali ma kkina alous sisäl ää is i ii aises i jo pe usmää i elyssään
epä apaan, au o i aa isen, hie a kkisen, monologises i sanele an lisämää-
een: p ac iced co ec ly. Klassiseen libe alismin sisäl y ä pe uspos ulaa -
i yksilöllisyyden ja oiseuden hy äksymises ä ai ainakin ”sie ämises ä”
( ole ance) – libe alismin klassikko eo ee ikko John Locken (1632–1702)
mielessä – kokee adi ionaalis a libe alis is a yksilöllisyy ä apau a an
me amo oosin uuslibe alis isessa ma kkinadisku ssissa. Uuslibe alis i-
nen ” apaus” paljas uu ai a omas i spence iläisen sosiaalida inismin
su i al o he i es -s a egiaksi, ke un apaudeksi kana a hassa, jossa
maailmaa, yh eiskun aa, his o iaa, yksilöllis ä subjek i i ee ia – ja ope-
ussuunni elmaa – halu aan mää i ää, ehdollis aa ja kon olloida yhden-
mukais a an s anda din ohjaamana globaalina symbolisena ope ussuun-
ni elmana (Au io 2009).
Uuslibe alismin maailmanjä jes ys on an au unu myös muihin kuin
englanninkielisiin maihin, joiden koulu us- ja ope ussuunni elmapoli iik-
kaa, - eo iaa ja ope uskäy än öjä on ielä 1980-lu ulla ohjannu eu ooppa-
laisen si is ys adi ion (Bildung, u bildning) in o moima demok aa ise
koulu uss a egia . Suomen kannal a näis ä me ki ä immä o a luon-
nollises i Saksa ja Ruo si, joi a Suomi pi i eo ee ises i ja käy ännöllises-
i silmällä muun muassa maailman maineeseen nousseessa pe uskoulu-
uudis uksessa 1970-lu ulla. Myös nopeas i nouse a koulu uksen suu al a
Kiina ”kahden moo o in” len okoneanalogialla o eu aa ’puoliksi’ uus-
libe alis is a koulu uspoli iikkaa omin akeisella s a egiallaan. Kiinan
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
45
kansallises a ope ussuunni elmas a as aa an keskuskomi ean yö yhmän
jäsenen p o esso i Wenjun Zhangin (2015) mukaan älineellis ä, es i u-
loksien koho amiseen käynnis e yä moo o ia se käy ää ollakseen kä -
jessä kaikissa mahdollisissa kansain älisissä koulu us e ailuissa päämää-
änään oi aa kapi alis inen, e i yises i ame ikkalainen jä jes elmä sen
omilla aseilla ja osoi aa, e ä sosialis inen al io oi olla myös länsimai-
sin mi apuin joh a a koulu us- ja ikas alousmah i. Toisella moo o il-
la Kiina päi i ää ja ak i oi uudes aan anhoihin kiinalaisiin ” iisaus- ja
si is ys adi ioihin” – buddhismiin, kon u selaisuu een ja aolaisuu een –
pe us u ia si is ysulo u uuksia: alis unu a suhde a omaan kokonais-
pe soonallisuu een, henkisyy een ja kehollisuu een, suhde a luon oon ja
yh eiskun aan (Zhang 2015; ks. myös Zhang, H. 2014 ja Zhao 2019). Kii-
nan uuden uosi uhannen koulu uspoli iikan läh ökoh ana ämä hyb idi-
nen, laaja-alaisen eo ian, käy ännön ja his o ian in o moima ope ussuun-
ni elmallinen kaksoisky ken ä, älineellinen ja si is yksellinen, ennus aa
Yhdys alloille uu a, en is ä Neu os olii oa me ki ä äs i äke ämpää
as us a ideologisessa ja koulu uksellisessa hegemoniakamppailussa si en
Spu nik-shokin.
Kon as ii ises i kiinalaiseen kompleksisuuden ja his o ian ajuun,
jossa heijas uu sukulaisuus eu ooppalaiseen si is ys adi ioon, Ame ikan
al a i ais a aja elu apaa leimaa pe uskoulu uksessa a sin sopeu a a ja
k i iiki ön (”docile wo ke s and good ci izens”), yksinke aises i eo e isoi-
u, ehokkuu a ja käy ännöllisyy ä suo a ii aises i ja es i eknises i kon -
olloi a aja elu- ja oimin a apa. E ikoinen pa adoksi ja is i ii a ame ik-
kalaisessa apau a ko os a assa e o iikassa on sen pe uskoulu usaja elun
his o iallisessa ja kumossa ha ai a a sys emaa inen epädemok aa isuus
ja ie oinen yksilöllisen aih elun eliminoin i- ai no malisoin ipy kimys
psykome isen s anda doin i- ja ope ussuunni elmapoli iikan pe us eena
ja päämää änä. I se asiassa Yhdys alla on yh eiskun ana mää i el y libe-
alismin ääni o en The Economis -lehden uoden 2018 Democ acy Index
-luoki elussa, jossa kä jessä o a muun muassa kaikki pohjoismaa , hei-
Te o Au io
46
koksi demok a iaksi, lawed democ acy, sijalla 25. juu i edellään Vi o ja
Chile.
An iikis a läh ien demok a ia on käsi e y ihanneyh eiskunnan ja sen
koulu uksen y imeksi: koulu uksen käy än öjen ja aken eiden ulisi hei-
jas aa demok aa isia, jokais a yksilöä ja kas a aa las a a os a ia ja kun-
nioi a ia käy än öjä demok aa isen yh eiskunnan ylläpi äjänä ja uusin a-
jana: basically, educa ion is o and o democ acy (Kelly 2009). Demok a ian
alkuidea on sy äs i kas a uksellinen: jokaisen yksilön po en iaalin eali-
soiminen ku en Sok a een synny ysme a o a-pedagogiikassa, joka py kii
saa amaan yksilön la en i idea ki kkaan ie oisuuden pii iin. Sok a een
yksilö ason pedagoginen idea laajeni ja lii yi Pla onin Val io- eoksessa
si is yneen ja hy än yh eisön ideaksi oimi an demok aa isen yh eis-
kunnan ja si ä heijas a an ope ussuunni elman äl ämä öminä ennak-
koeh oina. Tämä Sok a een ja Pla onin esi elemän yksilön ja yh eisön
uo o aiku einen dynamiikka akensi eo ee ise läh ökohda eu oop-
palaiselle si is yskäsi eelle (Bildung) an iikin kokonais al aisen polii i-
sen ja kas a usaja elun enessanssina. Eu oopan ohella aja elu apa le i-
si myös Yhdys al oihin e i yises i John Deweyn aiku ukses a. Deweyn
u kimus yö asapaino i jo hänen aikanaan ah an jalansijan saanu a
älineellis ä, me odis a ja kaupallis- eollis a paino us a ame ikkalaisessa
kas a usaja elussa, kun se kiinni i eu ooppalaisen si is yksen hengessä
huomio a ame ikkalaisen koulu uksen laajempiin haas eisiin. Välineaja -
elun saa u ama ah a hegemonia, kas a uspsykologian ”a o apau a”
ko os a a me odologinen suun au uminen ja ” ie eellinen liikkeenjoh o”
(scien i ic managemen ) koulu uspoli iikan aju eina, aiku i a kui enkin
siihen, e ä Deweyn aja ukse ei ä koskaan laajas i ja sy äs i aiku anee
ame ikkalaiseen pe uskoulu ukseen:
Dewey’s ideas we e ne e b oadly and deeply in eg a ed in o he
p ac ices o Ame ican public schools, hough some o his alues
and e ms we e widesp ead (ks. Au io 2016).
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
47
Toisaal a Deweyn omaksuma p agma ismi saa oi osal aan aiku aa hä-
nen aja us ensa liuden umiseen ins umen alismin al a i aan. Voidaan
äi ää, e ä p agma ismi on jo ie o eo ee isissa läh ökohdissaan aipu-
ainen so innaiseen, olemassa ole an polii isen ilan een hy äksymiseen
ja ah is amiseen: o a on se mikä ” oimii”; mi en ja mi ä mieluummin
kuin miksi, halli se a p agma ismin polii is a, koulu us- ja o ganisaa io-
agendaa (Au io 2016).
Kon as ii ises i ame ikkalaiselle eknologia- ja sys eemi a ionaalisuu-
delle, saksalainen si is yspe inne (Bildung/Didak ik) e i yises i uosien
1770–1830 saksalaisen myöhäis alis uksen (Deu sche Bewegung; Ge man
Mo emen ) (Kla ki 1991) myö ä, ymmä si a ionaalisuuden ensisijaises i
polii isena ja kas a uksellises i pää ymä ömänä si is ysp ojek ina. Ra -
kaise a älyllinen aus a oima yh eiseu ooppalaisessa si is ysp ojek issa
oli anskankielinen J.J. Rousseau (1712–1778), joka kehi i ” anskalaisil-
le mode nin poli iikan ja saksalaisille mode nin kas a uksen käsi een”
(T öhle 2011). Si is ys eo ian ja si ä ulki se an ope ussuunni elman
käy ö oimana ja innoi ajana on ame ikkalaisen sys eemisen ja yksilölli-
sen ” ehokkuuden” (Tyle 1949) sijaan kulloisenkin ”aikakauden a ainon-
gelmiin” eagoiminen (Kla ki 1991), yh eiskunnallis en epäkoh ien un-
nis aminen ja aiku us en minimoin i yksilöiden piile ien po en iaalien
ealisoimisen, kas a uksen eli ’ulos e ämisen’ (e -ziehen), a ulla.
Yleissi is ys, allgemeine Bildung, a au uu saksan kielessä kaksois-
ii auksena. Yh ääl ä ”kaikkiin” eaalisiin, ideaalisiin ja imaginaa isiin
elämän-, iedon- ja aidonaloihin ii aa ana, ka a ana ope ussuunni-
elma eo ian his o iallises i liikkeessä ole ana undamen ina. Toisaal a
”kaikille” a koi e una koulu uksellisena oikeu ena ja mahdollisuu ena
iippuma a esime kiksi sosioekonomises a aus as a, sukupuoles a ja e -
nisyydes ä. Toisin kuin uuslibe alismin ahdas a ionaalisuus pelkäs ään
aloudellisena kalkyloin ina (Could y edellä), saksalais-pohjoismainen
alis uksen idea a ionaalisuudes a polii isena, kas a uksellisena ja mo-
de nina ideana, asa-a oon äh ää änä käy än önä – egali a ian p ac ice
– ekee ymmä e ä äksi me ki ä än saksalaisen yh eiskun a eo ee ikon
Te o Au io
48
Jü gen Habe masin äi een mode nis a maailmas a ja ku as i keskene äi-
senä p ojek ina ( . Fukuyaman uuslibe alis inen The End o His o y!): …
” he G and Na a i e o mode ni y is s ill un inished unde he au ho i y o
eason concei ed o as egali a ian p ac ice” (Au io 2009b, 9).
Ta as a aja ella demok aa is a kas a us a jonakin, joka ei ole saa u-
e a issa seu aamalla ie yä, ie eisuskoises i a mis e ua p osessia, aan
äis ämä ä sisäises i is i ii aisena y i yksenä säädellä jänni ei ä, jo ka
syn y ä ie yyn päämää ään äh ää än koulu uksen ja demok a ian epä-
a muuksien kesken, syn yy aih oeh oinen apa lukea ope ussuunni el-
maa. Kysymys ei ole myöskään ’oikeas a’ yhdis elmäs ä eo iaa, poli iikkaa
ja käy än öä, joka ekisi mahdolliseksi demok aa isen u opian. Ope us-
suunni elman demok aa inen po en iaali a au uu u kimalla menneisyy-
des ä nykyisyy een joh a ien eo ee is en ideoiden, polii is en ja ideolo-
gis en aih elujen ja käy ännön a kaisujen is eile iä polkuja, jo ka o a
muo annee ja ehnee mahdolliseksi apaamme aja ella ja oimia koulu-
uksen ken ällä ja ämän u kimuskokemuksen pe us eella myös kyseen-
alais aa nii ä (ks. F ied ich 2014).
Tämä si is ys adi ios a nouse a näkemys u kimuksen, ideologian
ja poli iikan äis ämä ömäs ä ky key ymises ä oisiinsa on so i ama -
omassa is i iidassa nykyisen globaalin, uuslibe aalin ins umen aalisen
koulu usnäkemyksen kanssa, jonka älyllisessä y imessä on ahdas posi i-
is inen ja beha io is inen ie een eo ee inen näkemys sii ä, e ä kas a-
us ie eellinen a gumen aa io ei oisi a ionaalises i ja k ii ises i kajo a
a oihin, poli iikkaan ja päämää iin. Näin aja un aka eemisen u kimuk-
sen eh ä ä ajoi uu epä apaaseen ”apu yöläisen ooliin” (Winch 1958) e -
simässä keinoja aloudellisen ja polii isen elii in ase amille päämää ille.
Ope ussuunni elma, ope aja ja (puoli)si is ys
Ope aja on koulu usjä jes elmän kulma- ja koe inki i. Ope ajalla on
keskeinen asema ope ussuunni elma eo ee ikkona, jo a jokainen ope -
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
49
aja äis ämä ä aina on, iedos aa hän ä ä älyllis ä ooliaan ai ei omas-
sa ope us yössään ai e o mien ulkinnassaan. Tämän päi äkoh ais a
ope us yö ä laajemman ja yh ä ä keän oolin iedos aminen ko keas i
koulu e un ope ajan amma illisen p o iilin osana demok aa isessa, kos-
mopolii isessa ko kean kehi ys ason yh eiskunnassa, on aa i a ope a-
jankoulu uskysymys. Se, mi ä apausas ei a ope ajalla on käy ännössä o-
eu aa ä ä ooliaan, iippuu sii ä, millaisia ope ussuunni elma eo ee isia
a kaisuja koulu uspolii ise linjaukse sisäl ä ä . Niiden luku ai o oi
olla ope ajalle a kaise a yöpaineiden ja aa imus en ymmä ämisessä,
niiden käy ännöllisessä uudelleen ulkinnassa ja mielekkäässä eagoinnis-
sa.
Sama jako, mikä alli see pohjoiseu ooppalaisen si is ys eo ee isen
(Bildung) ja anglo-ame ikkalaisen psykologisen ope ussuunni elma eo i-
an ja niiden kon as ii is en ie een eo ee is en läh ökoh ien älillä,
ke au uu adikaaleina e oina ope uksen käy ännössä ja ope ajan am-
ma illisessa au onomiassa ja a os uksessa, ka keis aen es ipis emää ien
ko o amiseen äh ää änä ope us eknikkona ai ” ans o ma ii isena in-
ellek uellina” (Gi oux).
Ideaali yyppinen mieliku a ope ajas a ame ikkalaisessa
koulukon eks issa:
° Ope aja passii isena ”sys eemin agen ina” (ks. Wes bu y 2000)
° Ope ajan henkilös ä iippuma on ope ussuunni elmaihanne
(” eache -p oo cu iculum”); elä ä ope aja o a me ki ä ä (el-
lei me ki ä in) ”ja u” inno aa io, muu os- ja e o mi yössä, jo a
koulu hallinnon, poli iikkojen ja ylläpi äjiensä silmissä näy ä ä
aina aa i an (ks. Wes bu y 2000)
° Ope ussuunni elma nouda e a ana käsiki jana: ajallises i ilaa
amma illiselle au onomialle, apaudelle, luo uudelle ja omaeh oi-
sille, ilan een mukaisille pedagogisille a kaisuille
° Ope aminen on olennaises i ulkopuolel a anne uihin es eihin
almis au umis a
Te o Au io
50
Ideaali yyppinen mieliku a ope ajas a si is ys eo ee isessa
( Bildung/Didak ik) koulukon eks issa:
° Ope ussuunni elma on pai si o ganisa o inen ja käy ännöllinen,
myös ja ku aa älyllis ä ulkin aa edelly ä ä koulun ja ope us yön
ydin; ope ajan ooli ope ussuunni elma eo ee ikkona
° Au onomisella, koulu e ulla ope ajalla on äydellinen amma il-
linen apaus o eu aa ope ussuunni elman (Leh plan) pui eissa
omaa pe soonallis a apaansa ope aa; ope amisessa ideaalisim-
millaan yhdis yy aka eeminen ie o ja ope ajan pe soonallisuus
(ks. Wes bu y 2000)
° Yh eiskunnan osoi ama luo amus ope ajiin ja heidän yöhönsä
° Kokee ja a ioin i o a pääsään öises i ope ajan laa imia
° Teh ä äo ien oi unu ja kas a uksellinen ilmapii i es eihin ja
kokeisiin keski y än älineellisen o ien aa ion sijaan
Tässä ideaali yyppisessä kaa iossa ii is yy d amaa ises i kollek i is inen
sys eemin ensisijaisuus yksilöön nähden ame ikkalaisessa ope ajapoli ii-
kassa: elä än ope ajan ka so aan uo an jä jes elmään inhimillisen i -
he ekijän, ope uksen eknologisen kehi ämisen es een ja ”pääja un”. On
luon e aa aja ella ame ikkalaisen pi kän pe uskoulu uksen his o ian ja -
kumona, e ä inhimillisen häi iö ekijän, elä än ope ajan, aiku us a ” e-
hokkaan ope uksen” (Tyle 1949) pääes eenä oi aisiin ähen ää au oma-
isoimalla, digi alisoimalla ja obo isoimalla ope us a ja samalla aken aa
kus annuksil aan minimoi ua koulu uksen uo an olinjaa linjassa muun
eollisen oiminnan kanssa. Tämä uuslibe alis inen haa eku a ope us-
suunni elmas a, ope amises a ja ope ajas a on epäilemä ä is i iidassa
länsimaisen yh eiskunnan, demok a ian ja koulu uksen pe usa ojen a-
paus, asa-a o, solidaa isuus kanssa.
Libe alismin syn ysijoilla Isossa-B i anniassa ope ussuunni elma u -
kija ekis e öi ä alkupe äisen libe alismin ideoi a adikaalis i ää is e-
le än uuslibe alismin kehi yksen idu jo 1990-lu ulla, joka muun muassa
joh i Cu iculum S udies -lehden nimen muu okseen. Uuden lehden ni-
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
51
meksi uli b i i u kijoiden mieles ä ope ussuunni elma u kimuksen al-
kupe äis ä ideaa pa emmin heijas a a, eo ian ja käy ännön, kul uu in ja
yh eiskunnan keskinäisyh eyksiä jäsen ä ä Pedagogy, Cul u e and Socie y
( Hamil on 1999, 135).
A majo eason o he change o i le is ha Anglo-Ame ican
concep ions o cu iculum ha e become bo h limi ed and
limi ing. Since Cu iculum S udies was ounded in 1993,
cu iculum heo ising has a ophied. I has los ouch wi h
he deepe ques ions ha , o cen u ies, ha e anima ed
pedagogy and didac ics. I has been educed o ques ions abou
ins uc ional con en and class oom deli e y. The sense ha a
cu iculum is a ision o he u u e and ha , in u n, cu iculum
ques ions ela e o human o ma ion (Bildung, lisäys TA) has
been ma ginalised. The sho - e mism o ‘Wha should hey
know?’ has eplaced he s a egic cu iculum ques ion ‘Wha
should hey become?’ (Hamil on 1999, 135–136).
Samaan aikaan kun b i i u kija u hau ui a ja halusi a i au ua sa-
mais umises a ame ikkalaiseen älyllises i su kas uneeseen (a ophied)
oppimis eo ioiden ins umen alismiin, Yhdys alloissa apah ui adi-
kaali u kimuksellinen i io o psykologian ja oppimisen eo ioiden hal-
li semas a ope ussuunni elma eo ias a ja käy ännös ä. William Pina ,
Pa ick Sla e y, William Reynolds ja Pe e Taubman julkaisi a uonna
1995 si emmin moneen uusin apainokseen yl äneen, yli uha si uisen
eoksen Unde s anding Cu iculum. Pina in ja kumppaneiden magnum
opus ky key yy nimeä myö en ame ikkalais en oppimisen eo ioiden
ja kas a uksen psykologian massii isessa k i iikissään eu ooppalaiseen
Bildung-pe in eeseen ja sen mukaiseen ie een eo iaan (Pina ym. 1995,
863). Tämä alus a a ame ikkalainen a aus on joh anu myös sen k ii isen
as aano on ja ulkinnan kau a e inomaisen ilkkaaseen, kansain äliseen
ope ussuunni elma u kimukseen, jossa ope ussuunni elma ymmä e ään
koulu uksen kokonais al aisena, kosmopolii isen u kimusdialogin jä-
sen ämänä o ganisa o isena ja in ellek uaalisena y imenä. Uusi nouse a
Te o Au io
58
joko ääneen lausu us i ai implisii ises i k i iiki ömänä ja epä-älyllisenä
an au umisena ulkoisille oimille.
An i-in ellec ualism is he new o m o in ellec ualism o cing
educa o s o comply wi h co po a e models o schooling, and
pa ne ing wi h he dange ous cul o i ializing eaching as
a me e echnical skill. In such dange ous spi al o social and
pedagogical disas e , one wi nesses o e ly conce ed a acks on
heo y – hones ly o any kind – in a ield popula ed by hi s y
a ionales based on buzzwo ds such as ‘ u n a ound models.’
In ellec ualism is becoming a a e collec able in school se ings.
(Pa aske a, ässä eoksessa.)
His o ian juoksussa aina ajankoh aiseksi osoi au unu a si is yksen pe-
usdynamiikkaa luonneh ii osu as i aikansa na siajan au o i aa isuuden
ja uhon kokeneen ki jailija S e an Zweigin (1881–1942) aja us: Inho sii ä
mi ä apah uu, ja op imismi, jos a luo a ihminen ei pääse i i, o a odelli-
suuden kan a a pila i .
Kaikel a ie eel ä oidaan edelly ää, e ä sillä on käy ännöllis ä
me ki ys ä, mu a ä ä käy ännöllisyy ä ei saa ka en aa ulkois-
en päämää ien k i iiki ömään o eu amiseen. Ihmis ie eiden
asemas a on lupa aja ella saksalaisen idealismin hengessä, e ä
niiden keskeisenä eh ä änä on si is yksen luominen, ylläpi ä-
minen ja uudis aminen. Si is yksen ä keä elemen i on k i iik-
ki. Sanoa, e ä sellainen eh ä ä on anhen unu ja epäajanmu-
kainen, on samaa kuin sanoa, e ä si is ys on käyny u haksi, se
on, a a a o e ba ba ialle. (Jun unen & Meh onen 1977.)
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
59
Läh ee
Ado no, T. W. 1959. Theo ie de Halbbildung. Teoksessa Ado no. T.W.
1998. Gesammel e Sch i en, Band 8; Da ms ad : Wissenscha liche
Buchgesellscha , 93–121.
Au io, T. 2009a. F om Gnos icism o globaliza ion: a ionali y, ans-
a lan ic cu iculum discou se, and he p oblem o ins umen alism.
Teoksessa B. Bake ( oim.) New cu iculum his o y. Ro e dam: Sense
Publishe s, 69–95.
Au io, T. 2009b. Globaliza ion, cu iculum, and new belongings o subjec i i y.
Teoksessa E. Ropo & T. Au io ( oim.) In e na ional con e sa ions on
cu iculum s udies. Ro e dam: Sense Publishe s, 1–20.
Au io, T. 2012/2006. Subjec i i y, cu iculum, and socie y: be ween and
beyond Ge man Didak ik and Anglo-Ame ican cu iculum s udies.
New Yo k: Rou ledge.
Au io, T. 2014. The in e na ionaliza ion o cu iculum esea ch. Teoksessa
W.F. Pina ( oim.) In e na ional handbook o cu iculum esea ch, 2.
painos. New Yo k: Rou ledge, 17–31.
Au io, T. 2016. A b ie in ellec ual and poli ical his o y o he p esen
ansna ional educa ion and cu iculum policy leade ship c isis. h ps://
ojs.lib a y.ubc.ca/index.php/jaaacs/a icle/ iew/188886/186392.
Lue u 31.3.2019.
Au io, T. 2017a. Reac i a ing empla es o in e na ional cu iculum
consciousness: econside ing in ellec ual legacies and policy p ac ices
be ween Chinese, Anglo-Ame ican and Eu opean cu iculum s udies.
Teoksessa J. Chi-Kin Lee & K. Kennedy ( oim.) Theo izing eaching
and lea ning in Asia and Eu ope: A con e sa ion be ween Chinese
Cu iculum and Eu opean Didac ics. New Yo k: Rou ledge, 38–54.
Au io, T. 2017b. Johdan o: kansain älis y ä ope ussuunni elma u kimus
kansal lisen koulu uspoli iikan ja ope ussuunni elma e o mien
älyllisenä ja polii isena esu ssina. Teoksessa T. Au io, L. Hakala ja
T. Kujala ( oim.) Ope ussuunni elma u kimus: keskus eluna auksia
suomalaiseen kouluun ja ope ajankoulu ukseen. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 17–58.
Beck, U. 2000. Wha is globaliza ion? Camb idge: Poli y P ess.
Chi-Kin Lee, J. & Kennedy, K. 2017 ( oim.) Theo izing eaching and lea ning
in Asia and Eu ope: A con e sa ion be ween Chinese Cu iculum and
Eu opean Didac ics. New Yo k: Rou ledge.
Te o Au io
60
Could y, N. 2012. Why oice ma e s: cul u e and poli ics a e neolibe alism.
London: Sage.
C ook, S., Pakulski, J. & Wa e s, M. 1992. Pos mode niza ion: Change in
Ad anced Socie y. London. Sage Publica ions.
Doll, W. 2002. Ghos s and he cu iculum. Teoksessa W. Doll & N. Gough
( oim.) Cu iculum Visions. New Yo k: Pe e Lang, 23–70.
Fendle , L. 2012. The magic o psychology in eache educa ion. Jou nal o
Philosophy o Educa ion 46 (3), 332–351.
F eedom is mo al. h ps:// eedomismo al.com/2013/04/09/mo al-
ounda ions-o -capi alism-ma ga e - ha che s-explana ion. Lue u
31.3.2019.
F ied ich, D. 2014. Democ a ic educa ion as a cu icula p oblem: his o ical
consciousness and he mo alizing limi s o he p esen . New Yo k:
Rou ledge.
Fukuyama, F. 1992. The end o his o y and he las man. New Yo k: A on
Books.
Habe mas, J. 1984. The heo y o communica i e ac ion: Volume 1. Reason
and he a ionaliza ion o socie y. Bos on: Beacon.
Hamil on, D. 1999. The pedagogic pa adox (o why no didac ics in England?).
Pedagogy, Cul u e and Socie y 7 (1), 135–152.
Jun unen, M. & Meh onen, L. 1977. Ihmis ie eiden iloso ise pe us ee .
Jy äs kylä: Gumme us.
Kansanen, P. 1995. The Deu sche Didak ik and he Ame ican esea ch
on eaching. Teoksessa P. Kansanen ( oim.) Discussion on Some
Educa ional Issues VI, Resea ch Repo 145, Depa men o Teache
Educa ion, Uni e si y o Helsinki, 97–118.
Kelly, A.V. 2009. The cu iculum: heo y and p ac ice. London: Sage
Publica ions.
Kincheloe, J. 1997. In oduc ion. Teoksessa I. F. Goodson ( oim.) The
changing cu iculum. S udies in social cons uc ion New Yo k: Pe e
Lang, ix–xi.
Kla ki, W. 1991. Neue S udien zu Bildungs heo ie und Didak ik. F ank u
am Main: Kle -Co a.
Kla ki, W. 1998. Cha ac e is ics o c i ical-cons uc i e Didak ik. Teoksessa
B. Gundem & S. Hopmann ( oim.) Didak ik and/o cu iculum
s udies. New Yo k: Pe e Lang, 307–330.
Klieba d, H. 1995. The Tyle a ionale e isi ed. Jou nal o Cu iculum
S udies 27 (1), 81–88.
Si is ykses ä ja iedos a kompe ensseihin, osaamiseen ja ai oihin
61
Lageman, E. 2000. An elusi e science: he oubling his o y o educa ion
esea ch Chicago: Uni e si y o Chicago P ess.
La he , P. 1991. Ge ing sma : eminis esea ch and pedagogy wi h/in he
pos mode n. New Yo k: Rou ledge.
La he , P. 1999. Ideology and me hodological a i ude. Teoksessa W. F. Pina
( oim.) Con empo a y cu iculum discou ses. New Yo k: Pe e Lang,
241–246.
La he , P. 2003. This IS You Fa he ’s Pa adigm: Go e nmen In usion
and he Case o Quali a i e Resea ch in Educa ion. Guba Lec u e,
sponso ed by AERA Special In e es G oup: Quali a i e Resea ch
Chicago, Ap il 2003. Pape a ailable a www.coe.ohio-s a e.edu/
pla he /. Lue u 31.3.2019.
Pina , W., Reynolds, W., Sla e y, P. & Taubman, P. 1995. Unde s anding
cu iculum: an in oduc ion o he s udy o his o ical and
con empo a y cu iculum discou ses. New Yo k: Pe e Lang.
Ra i ch, D. 2010. Why I Changed My Mind Abou School Re o m: Fede al
es ing has na owed educa ion and cha e schools ha e ailed o li e
up o hei p omise. h ps://www.wsj.com/a icles/SB1000142405274
8704869304575109443305343962. Lue u 31.3.2019
Sahlbe g, P. 2011. Finnish Lessons: Wha Can he Wo ld Lea n om
Educa ional Change in Finland? New Yo k: Teache s College P ess.
Sal man, K. 2016. The ailu e o co po a e school e o m. New Yo k:
Rou ledge.
S ege , M. 2009. Globalisa ion and social imagina ies: he changing ideological
landscape o he wen y- i s cen u y.Jou nal o C i ical Globalisa ion
S udies 1 (1), 9–30.
TALIS- apo i. 2013. h ps://www.hm.ee/en/ac i i ies/s a is ics-and-
analysis/ alis, h p://www.oecd.o g/sweden/TALIS-2013-coun y-
no e-Sweden.pd . Lue u 31.3.2019.
Taubman, P. 2010. Teaching by numbe s: decons uc ing he discou se o
s anda ds and accoun abili y in educa ion. New Yo k: Rou ledge.
T öhle 2011. Languages o educa ion. New Yo k: Rou ledge.
Tyle , R. 1949. The basic p inciples o cu iculum and ins uc ion. Chicago:
Chicago Uni e si y P ess.
Wa e s, A. 2017. The his o y o ed- ech: wha wen w ong. h p://
hackeduca ion.com/2017/07/08/wha -wen -w ong. Lue u 31.3.2019.
Webe , M. 1992/1930. The p o es an e hic and he spi i o capi alism.
London and New Yo k: Rou ledge.
Te o Au io
62
Wes bu y, I., Hopmann, S. & Riqua s, K. 2000. Teaching as a e lec i e
p ac ice: he Ge man Didak ik T adi ion. New Yo k: Rou ledge.
Winch, P. 1958. The idea o a social science and i s ela ion o philosophy.
London: Rou ledge & Kegan Paul.
Wo ld’s Top 30 Educa ion P o essionals o 2019. h ps://globalgu us.o g/
educa ion-gu us-30/. Lue u 31.3.2019.
Zhang, H. W. 2014. Cu iculum s udies and cu iculum e o m in China:
1922–2012. Teoksessa W. Pina ( oim.) Cu iculum s udies in China:
In ellec ual his o ies, p esen ci cums ances. New Yo k: Palg a e
Macmillan, 29–67.
Zhang, W. 2015. Suyang; going global. Ope uskeskus elu Tallinnan yliopis ossa
heinäkuussa 2015 pide yllä kesäku ssillamme In e na ional Doc o al
Summe School in Cu iculum S udies.
Zhao, W. 2019. China’s educa ion, cu iculum knowledge and cul u al
insc ip ions: dancing wi h he wind. New Yo k: Rou ledge.
