This is an elec onic ep in o he o iginal a icle.
This ep in may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ail.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Please ci e he o iginal e sion:
All ma e ial supplied ia JYX is p o ec ed by copy igh and o he in ellec ual p ope y igh s, and
duplica ion o sale o all o pa o any o he eposi o y collec ions is no pe mi ed, excep ha
ma e ial may be duplica ed by you o you esea ch use o educa ional pu poses in elec onic o
p in o m. You mus ob ain pe mission o any o he use. Elec onic o p in copies may no be
o e ed, whe he o sale o o he wise o anyone who is no an au ho ised use .
Polii isia ulkin oja 2000-lu un alousk iisis ä. Ki ja-a io: Ma kkina ja demok a ia
(Bjö n Wahl oos 2012); Ku ssi koh i konku ssia (Y jö Kallinen ym. oim. 2011)
Ruuskanen, Pe i
Ruuskanen, P. (2012). Polii isia ulkin oja 2000-lu un alousk iisis ä. Ki ja-a io:
Ma kkina ja demok a ia (Bjö n Wahl oos 2012); Ku ssi koh i konku ssia (Y jö
Kallinen ym. oim. 2011). Kansalaisyh eiskun a, 3(1), 85-92.
h p://con en .yudu.com/Lib a y/A1yj7n/Kansalaisyh eiskun a/ esou ces/index.h m
? e e e U l=h p%3A%2F%2F ee.yudu.com%2Fi em%2Fde ails%2F594102%2FKans
alaisyh eiskun a-nume o-1--2012
2012
85
POLIITTISIA TULKINTOJA 2000-LUVUN TALOUSKRIISISTÄ
Bjö n Wahl oos (2012). Ma kkina ja demok a ia. Loppu
enemmis ön y annialle. O a a: Helsinki.
Y jö Kallinen, Juha Koi is o, Lau i Lahikainen ja An i Ronkainen
( oim.) (2011). Ku ssi koh i konku ssia. Talousk iisin syy ja seu a-
ukse . Vas apaino: Tampe e.
Pe i Ruuskanen*
Vuodes a 2008 läh ien on alousuu is en keskeinen aihe ollu globaali
alousk iisi. K iisi on ki is äny niin yksi yis en ihmis en, y i ys en kuin
julkis en alouksien mahdollisuuksia saada lainoi us a. K iisin alkusyy
on monissa analyyseissa jälji e y Yhdys al ojen löysään ahapoli iik-
kaan ja sii ä joh uneeseen asun oma kkinoiden hol i omaan luo onan-
oon. Finanssik iisin myö ä ki is ynee luo oehdo o a samalla uo-
nee näky äs i esiin jo pi kään ja kuneen julkis alouksien alijäämien
kas un e i yises i e eläisessä Eu oopassa. Samalla on ki uliaalla a alla
ajaudu u julkis en alouksien ahoi usk iisiin, pankkik iisiin ja eu o-
alueen aluu ak iisiin.
K iisi o a sisäsyn yinen osa kapi alis is a alousp osessia. Samalla
k iisi uo a a usein kiinnos a ia mahdollisuuksia käydä keskus elua
alousp osessin luon ees a, k iisien pe immäisis ä syis ä ja kehi yksen
uusis a suunnis a. E i yisen hy ä esime kki äs ä on 1930-lu un alo-
uslama seu auksineen, jo ka uo i a poikkeuksellisen paljon kiin-
nos a aa sosiaali ie eellis ä ki jallisuu a. Esime kkeinä oi maini a
John Mayna d Keynesin, Joseph Schumpe e in, Ka l Polanyin ja F ied-
ich Hayekin, jo ka kaikki julkaisi a elämään jäänei ä klassikko eok-
sia suu en laman ulkin oina. Myös nykyinen laaja alousk iisi on jo
jonkin aikaa uo anu aikalaisanalyysiä k iisin syis ä ja seu auksis a.
Ny käsillä on as ikään Suomessa ilmes yny Bjö n Wahl oosin pam-
l e i Ma kkina ja demok a ia sekä ma xilaisia k iisi ulkin oja kokoa a
an ologia Ku ssi koh i konku ssia.
* Pe i Ruuskanen on sosiologian yliopis onleh o i Jy äskylän yliopis ossa.
Email: pe i. uuskanen@jyu. i
86
Voisi ku i ella, e ä uuslibe aaleilla kannano oillaan usein julkisuu-
dessa p o osoi a Wahl oos ja ma xilaise alous ie eilijä lähes yisi ä
k iisiä äysin päin as aisis a näkökulmis a. Molemma kui enkin kiin-
ni y ä a kas eluissaan Ka l Ma xil a pe äisin ole aan aloudelliseen
his o ian ulkin aan. Joh opää ökse k iisin syis ä ja seu auksis a poik-
kea a luonnollises i adikaalis i oisis aan.
Koh i laajene ia ma kkinoi a
Bjö n Wahl oosin Suomessa paljon huomio a saaneen eoksen kiin-
nos uksen koh eena on ins i u ionaalises a alous ie ees ä u u ma k-
kinoiden, hie a kian ja demok a ian – ai ma kkinoiden, y i ys en ja
poli iikan – älinen suhde. E i yises i eos keski yy ma kkinoiden ja
demok a ian suh eeseen y i yshie a kioiden ja hie a kkis en al ioi-
den käsi elyn jäädessä sel äs i aka-alalle.
Wahl oos on unne u julkisis a p o oka ii isis a kannano ois aan,
joissa hän yleensä k i isoi julkisen sek o in kokoa ja sii ä seu aa ia kan-
nus inongelmia. Teoksessa hän ali eleekin si ä, e ei julkisuus juu i
a os a p o okaa o ei a. Ilmeises i eoksen yksi aja us onkin sys ema-
isoida p o osoinnin aus alla ole ia aja uskulkuja. Samalla hän polee-
misella yylillään ja ku as i jakaa ihmisiä uohiin ja lampaisiin. San-
ka ei a o a yksilökeskeisiä ihan ei a aali a uuslibe aali , e enkin
Chicagon koulukunnan alous ie eilijä James Buchanan ja Mil on F ied-
man sekä eoksen lopussa apau uksen ision a joa a konse a ii ien
suosima populää i i loso i Ayn Rand. Konnia puoles aan o a ma kki-
noiden oimin akykyä epäile ä ja al ion aloudellis a sään elyä pe us-
ele a keynesiläise . E i yises i koh eena on John Kenne h Galb ai h.
Vaikka Wahl oos selkeäs i ase uu libe aaliin lei iin, hän ei kui en-
kaan kokonaan omaksu ma kkinalibe alismin his o ia on a analyy-
siä. Hän hy äksyy Ma xin his o iallisen ma e ialismin hedelmällisenä
läh ökoh ana a kas ella kapi alis is a alousp osessia. Tämä juon uu
Joseph Schumpe e il a omaksu us a näkemykses ä, jonka mukaan ma -
xilainen his o ian ulkin a mahdollis aa alouden a kas elun e olu io-
nää isenä p osessina. Tässä aja elussa k iisi ja niihin lii y ä kehi ys
o a luon e a osa kapi alis is a kilpailua ja inno a ii is a luo aa uhoa.
87
Ma xin, Max Webe in ja Schumpe e in a oin Wahl oos pää yy ki -
joi amaan kapi alismin ins i uu ioiden his o iaa. Wahl oos moi ii
Ma xia heikos a his o ian ajus a, mu a samalla hahmo elee i se his-
o iaa hy in ka kealla pensselillä. Webe in 1920-lu ul a pe äisin ole a
Wi scha gesich e- eoksen lukeminen olisikin ollu hyödyllis ä ja a an-
nu nyansoidumman näkökulman ma kkinakapi alismin syn ymisen
ins i u ionaalisiin edelly yksiin.
Keskeisessä osassa eoksessa o a omis usoikeuden, mode nin y i-
yksen ja demok aa isen al ion syn y ja kehi yminen, joiden Wahl-
oos ka soo muo ou uneen osana alouden kehi ysp osessia. Analyy-
sin aus alla on schumpe e ilainen luo an uhon his o ian ki joi us.
Schumpe e kui enkin – u ansa a hais aiheen i heis ään oppineena
– ajasi eo iansa koskemaan ain alou a. Wahl oos puoles aan laajen-
aa kilpailuun lii y än luo an uhon koskemaan myös al iollisia jä -
jes elmiä. Hänen mukaansa globaaliin kapi alismiin lii y ä kilpailu on
nake anu kansallis al ion oimin a-alue a siinä mää in, e ä nykyi-
sin myös polii inen allankäy ö on en is ä sel emmin alis e u kil-
pailulle. E i yises i demok aa inen hallin ajä jes elmä jou uu kilpaile-
maan ma kkinoilla Aasian hie a kkis en al iokapi alismien ai muiden
”ke y demok aa is en” al iomuo ojen kanssa.
Ki jan a sinainen kysymys on e i halli semisjä jes elmien yönjako.
Libe aalin alous ie een pe in een mukaises i eos a leimaa ankka
ma kkinausko, joskaan minään ul alibe aalina Wahl oosin näkemys ä
ei oi pi ää. Ma kkina nähdään ehokkaimpana in o maa ionkäsi e-
lyins i uu iona, mikä ekee niis ä ehokkaimman a an jakaa esu s-
si yksilöi ä kunnioi a alla a alla. Val iolla on oma oolinsa oimia
ma kkinoiden äyden äjänä a joamalla koh uullinen mää ä julkis-
hyödykkei ä, joiden ahoi uksessa Wahl oos muun muassa hy äksyy
p og essii inen e o uksen. Keskeinen ongelma Wahl oosille onkin se
polii inen p osessi, jonka pohjal a julkisen sek o in koko muodos uu.
E i yises i hän on huolissaan mediaani ulojen alle jää än enemmis ön
halus a kas a aa julkis a sek o ia ja ulonsii oja. Siksi demok aa isen
al ion ala ulisi Wahl oosin mukaan a kas i aja a ja ma kkinoiden
alaa mahdollisuuksien mukaan laajen aa.
Wahl oosin mukaan libe aalien demok a ioiden e i yinen ongelma on
niihin lii y ä liika demok a ia. Tämä uo aa jä jes elmään enemmis-
88
ön y annian. Demok a iak i iikkinsä läh ökoh ana Wahl oos käy ää
Alexis de Tocque illen klassis a eos a Demok a ia Ame ikassa, johon
hän pohjaa puheensa enemmis ön y annias a. Samalla hän kokonaan
unoh aa Tocque illen – ja oisen klassikkonsa Adam Smi hin – keskei-
sen aja uksen kansalaisyh eiskunnas a demok aa isen p osessin kes-
keisenä äli äjänä. Wahl oos ymmä ää sosiaalise si ee lähinnä an-
sak iokus annuksina, jo ka uo a a ha millis a ki kaa ma kkinoiden
oimin aan. Tocque illelle sosiaalise si ee , e i yises i kansalais en
julkinen yh einen oimin a, uo aa yh eiskun aan alis unu a a io-
naalisuu a, joka lopul a mahdollis aa kilpaile ien in essien yh een-
so i amisen ja si en polii isen p osessin oimi uuden. Esime kiksi
ins i u ionalis i , ku en Robe Pu nam, luke a kin Tocque illeä äysin
päin as aises a suunnas a kuin Wahl oos. Heille ma kkinoiden oi-
min a edelly ää oimi aa kansalaisyh eiskun aa ja oimi aa demok a-
iaa. Tällöin nimenomaan sosiaalise e kos o ja niis ä syn y ä kan-
salaisyh eiskun a o a se kudos, jolle ma kkinoiden pe us ana ole a
luo amus aken uu. Ma kkina oimi a kiinni yneinä muihin sosi-
aalisiin ins i uu ioihin ja his o iallises i muodos uneisiin käy än öi-
hin. Niinpä myös Wahl oosin keskeinen oppi-isä, Joseph Schumpe e ,
ko os i e ä liian apaas i oimi a ma kkina odennäköises i lopul a
mu en a a ne sosiaalise ins i uu io , joille kapi alis isen alouden ja
demok a ian oimin akyky aken u a .
Vai ku ssi koh i konku ssia?
Kun akiin uneeseen yh eiskunnalliseen elii iin kuulu a Wahl oos
kokoaa yh een apaiden ma kkinoiden ja mone a is isen alouspoli ii-
kan a gumen eja, nuo en ma xilais en yh eisponnis uksena oimi e u
ja käänne y Ku ssi koh i konku ssia puoles aan kokoaa yh een asemmis-
olaisia k iisi ulkin oja. Teos on jae u kolmeen osaan. Ensimmäinen osa
muodos uu a ikkeleis a, jo ka käsi ele ä i nanssik iisin aus aa ja suh-
eu a a si ä ma xilaiseen käsi eis öön (Leo Pani ch & Ma ijn Konings;
Wol gang F i z Haug). Toinen osa muodos uu And ew Klimanin ja Da id
McNallyn a ikkeleis a, jo ka analysoi a kapi alismin oisen maailman-
sodan jälkeisiä suhdan ei a ja k iisi endenssejä. Kolmannen osan aas
89
muodos a a eks i , joissa py i ään hahmo elemaan kapi alismin aih-
oeh oja ja as a oimia (S ua Hall & Do een Massey; Ma io Candeias;
Da id Ha ey) sekä e si ään uu a poli iikkaa Eu oalueen k iisin hoi ami-
seksi ( anskalais en alous ie eilijöiden mani es i).
Pani chi ja Konings ku aa a hy in alousk iisin aus oja. 2000-lu un
alussa Yhdys al ojen keskuspankki löyhensi ahapoli iikkaansa nos-
aakseen alouden in o maa io eknologiakuplaa seu annees a lamas a.
Tämän seu auksena panki sai a käsiinsä unsaas i halpaa ahaa. Luo-
onannon laajen aminen edelly i keinoja löy ää uusia ma kkinoi a.
Tämä me ki si pal elujen laajen amis a niiden kulu ajien keskuu een,
joiden lainanmaksukykyä oli aiemmin pide y ajallisena. Ny kiin eis-
ölainayh iö – al ionhallinnon painos amina, ku en Wahl oos huo-
mau aa – alkoi a aken aa uudenlaisia lainoja köyhiä alouksia a en.
Nämä niin ku su u ”subp ime-laina ” oli suunna u luo okelpoisuu-
del aan kyseenalaisille kulu ajille. Ko kea iskise subp ime-laina
a opape is e iin eli ne pake oi iin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja
myy iin pääomama kkinoilla e eenpäin e ilaisina s uk u oi uina sijoi-
uskoh eina, joille oli yypillis ä niihin lii y ä odo e u ko kea uo o,
mu a samanaikainen ko kea iski. Pani chin ja Koningsin mukaan
uonna 2006 jo 28 % kaikis a Yhdys al ojen kiin eis ölainois a oli näi ä
heikon maksuky yn omaa ille asiakkaille suunna uja pake oi uja lai-
nasopimuksia. Löyhä luo onan o kas a i Yhdys al ojen asun oma k-
kinoille kiin eis ökuplan. Kun kupla puhkesi, asunno jäi ä luo oa
myön äneiden pankkien käsiin. Samalla sekä asun ojen akuusa o
e ä subp ime-lainojen jälkima kkina omah i a . Ongelma le isi ä
nopeas i myös alouden muille sek o eille. Pankkien ja muiden ahoi-
usma kkinoiden oimijoiden älille syn yi sy ä epäluo amus, kun ei
ollu ie oa sii ä, keiden as uulla asun oma kkinoiden hin ojen jy kän
laskun akia maksuky y ömiksi jou uneiden asiakkaiden luo o iime
kädessä oli a . Tämä joh i pankkijä jes elmän lamaan umiseen ja koko
alou a koske aan luo olamaan, joka le isi myös Eu ooppaan.
Ma xilaisessa alous ie eessä kapi alis isen alousp osessin ydin on
kilpailus a joh u a y i ys en oi ojen pieneneminen ai ” oi on suh-
delu un lasku endenssi”, joka uo aa jä jes elmään sisäsyn yisen epä-
akauden. Kas a ien oi ojen uo aminen edelly ää ja ku aa kas ua,
90
mikä joh aa siihen e ä y i ykse py ki ä ja ku as i laajen amaan
ma kkinoi aan ja o amaan uusia esu sseja pääoman kasaan umisen
pii iin. Samalla oi on suhdelu un lasku endenssi joh aa jä jes elmän
ois u iin k iiseihin, joissa alouden kas ukaudella ylikasaan unu a
pääomaa uhou uu. K iisiä seu aa usein as a endenssi, jossa pääoman
omis aja py ki ä jä jes ämään uo annon ja siihen lii y ä sosiaalise
suh ee uudella a alla, mikä onnis uessaan oi mahdollis aa pääoman
uo a uuden uuden kas ujakson.
Pi källe kehi yneiden eollis en kansan alouksien 1970-lu un k ii-
sin jälkeinen hidas alouskas u saa Klimanin esi ämään, e ä oi on
suhdelu un lasku on ha ai a issa empii ises i ame ikkalaisilla aineis-
oilla. Toisaal a on a sin akuu a as i a gumen oi u, e ä in o maa-
io eknologian kehi yminen ja si ä hyödyn ä ien globaalien uo an-
o e kos ojen kehi yminen on uo anu kapi alismiin dynamiikkaa,
joka ei ilmene yksi äis en kehi yneiden kansan alouksien a kas e-
luis a. Ki jan kiinnos a in a an ia onkin ä ä kehi ys ä analysoi a Da id
McNallyn yli sei semänkymmenen si un a ikkeli globaalin kapi alis-
min kehi ykses ä iimeisen iidenkymmenen uoden aikana. Globaa-
lilla asolla a kas el una näy ää sil ä, e ä eknologise , sosiaalise ,
polii ise ja alueellise muu okse o a uo anee 1980-lu ul a iime
uosiin saakka kes äneen uuden kasaan umisjakson, joka on ylläpi ä-
ny y i ys en oi oja. Samalla ma kkinoiden ja ku a laajeneminen
on uo anu alou een epä akau a, joka on kas a anu alouden is-
kejä ja ko os anu iskien hallinnan ja niil ä suojau umisen me ki ys ä.
Tämän myö ä ule aisuu een lii y än epä a muuden hallinnas a on
ullu ennenäkemä ömän laajaa globaalia liike oimin aa. Riskinhallin-
nassa käy e ä ien johdannais en olyymin ja ku a kas u on joh anu
siihen, e ä alous on en is ä enemmän kiinni yny ule aisuuden epä-
a moihin uo oihin ai ” i k ii iseen pääomaan”. Tämän myö ä jä jes-
elmään on lei o u sisään iskejä, joi a kukaan ei ole kyenny hahmo -
amaan ai halli semaan. Näiden ealisoi uminen i nanssik iisissä oi
joh aa alouskas un pi kään heikkenemiseen, mikä ääjäämä ä lisää
köyhyy ä ja huono-osaisuu a.
91
Talousk iisin poli isoin i
K iiseihin kuuluu se, e ä p osessin yh eiskunnallise seu aukse , ku en
pääoma-a ojen uhou uminen ai ulonmene ykse jakaan u a epä a-
saises i. K iisi myös nos a a esiin kysymyksiä jä jes elmän oikeuden-
mukaisuudes a. Tässä mielessä ne luo a myös maape än k ii iselle
aja elulle ja polii is en aih oeh ojen e simiselle. Ku en S ua Hall
o eaa, a aa a k iisi konjunk uu ien saumakoh ina mahdollisuuden
poh ia alouden, kul uu in, poli iikan ja ideologian yh eyksiä uudella
a alla.
Käsillä ole a eokse a u a juu i ähän mahdollisuu een. Molem-
pien eos en ki joi ajien sel ä py kimys on poli isoida analyysinsä.
Wahl oos edus aa yh eiskunnan aloudellis a akiin unu a elii iä,
jonka poikkeuksellisen nopea au as uminen on pe us unu juu i ii-
meisen kolmenkymmenen uoden yh eiskunnallisen kehi yksen ai a-
aan hyödyn ämiseen. Hänelle egali a ismi on se ihollinen, jo a as aan
elii in on ais el a a. Hänelle keskeise akaan aloudellisen kehi yksen
u aaja o a apaa ma kkina ja iippuma on keskuspankkipoli iikka.
U ili a is in silmin a kas el una demok aa inen yh eiskun a muodos-
uukin pohjimmil aan ase elmassa, jossa enemmis ö ki is ää alouden
uo a in a ähemmis öä ja e o us a ko o amalla ja ku as i laajen aa
julkisen sek o in alaa. Elii i puoles aan as aa ki is ykseen uhkaamalla
äänes ää jaloillaan. Ki ja pää yykin Ayn Randin dys opiaan: kun iis e-
yllä elii illä on ain kahleensa mene e ä änään, nousee se kapinaan ja
jä ää yh eiskunnan. Jää näh ä äksi, missä mää in ulemme näkemään
elii in joukkopakoa, ja mihin se suun au uu.
Vasemmis olaise ki joi aja puoles aan näke ä k iisin momen -
ina kyseenalais aa kapi alismi ja suunna a yh eiskunnallis a kehi-
ys ä uu een suun aan. Vas auksia e si ään mm. sosialisoinnis a, julki-
sen sek o in laajen amises a, uo ajien ja kulu ajien asa e oisuu een
pe us u is a e kos ois a sekä alouden paikallis amises a ja demok a-
isoinnis a. Tuoh unee alous ie eilijä puoles aan hahmo a a EU:n
lii o al iokehi ys ä eu ok iisin a kaisuna. Muu oksen o eu a aa
oimaa pe äänkuulu e aan kansalaisyh eiskunnas a: amma ilii ois a,
ho ison aalisis a e kos ois a, yh eiskunnallisis a liikkeis ä ja uudes a
92
opiskelijasukupol es a. Tie yssä mielessä asemmis olaisia isioi a kui-
enkin leimaa pessimismi yh eisen aih oeh oisen näkemyksen puu u-
mises a ja liikkeiden hajanaisuudes a. Da id Ha ey pi ää esime kiksi
kansalaisjä jes öjä niin sy äs i nykyiseen jä jes elmään kiinni yneenä,
e ei niis ä ole uuden poli iikan suojelijoiksi.
Nopeas i syn yneelle k iisiki jallisuudelle yypilliseen apaan molem-
ma eokse o a sisällöil ään a sin epä asaisia. Ma kkina ja demok a-
ia - eoksen esipuheessa Wahl oos ke oo syyksi käsillä ole an ki jan
ki joi amiselle sen, e ä ki joi us ah i uo aa enemmän eks iä kuin
päi äki jamuo o kykenee sula amaan. Vali e a as i nopea ki joi us-
ah i näkyy myös loppu uloksessa. Mihinkään eemaan ai ema iikko-
jen älisiin suh eisiin ei lopul a paneudu a sys emaa ises i, ja ki jan
punainen lanka hukkuu monin paikoin. Teos olisikin kai annu ielä
eilua ii is ämis ä ja oimi amis a. Ku ssi koh i konku ssia - eoksen
oimi aja ja kään äjä o a puoles aan ehnee suu en yön eks ien
suomen amisessa ja alousk iisikeskus elua selkiy ä än sanas on laa i-
misessa. Tie eellisis ä ki joi uksis a, yh eiskunnallisis a keskus eluis a
ja polii isis a puheen uo ois a koos u aa eos a ai aa si äkin kui en-
kin ie y hajanaisuus. Molemma eokse a aa a kui enkin kiinnos-
a an aikakau a peilaa an näkökulman polii isen oikeis on ja asem-
mis on k iisi ulkin oihin ja a kaisuy i yksiin.
