Jenny E penbeck: Päi ien loppu
AM/30 ADMIN
Sa uma ai alin a – RIITTA VAISMAA (29.4.2020)
Päähenkilö kuolee ensimmäisen ke an uonna 1902 kahdeksan kuukauden ikäisenä äkkinäises i ja
seli ämä ömään syyhyn ja iimeisen ke an 90- uo iaana silkkaan anhuu een. Näiden apah umien
älissä päähenkilö eh ii kuolla ielä äki al aises i, ankilei illä sekä apa u maises i.
Jenny E penbeckin uusin suomennos Päi ien loppu ei kuulu gen el ään kauhuun eikä sci iin. Sen eema
o a E penbeckin muiden omaanien apaan yh eiskunnallisia, ja se linki yy ah as i Eu oopan
lähihis o iaan. Se muis u aa E penbeckin aiemmis a eoksis a enemmän Kodin ikä ää (2011) kuin iime
uonna ilmes yny ä ja syys ä kii e yä omaania Mennä, meni, menny . Jenny E penbeck on
nykyki jallisuuden aa e omaanien me ki ä ä ki joi aja.
Päi ien lopun alkupis e on uosi 1902 ja Gali sia, Ka paa ien uo is oon ajoi u a seu u, joka monissa
Eu oopan jaoissa on kuulunu e i maihin, iime uosisadan alussa I ä al aan. Teos pää yy I ä-Be liiniin ja
muu in mu umisen jälkeiseen aikaan.
Romaanin akenne on selkeä, kiinnos a as i ja ai en o eu e u. Päi ien loppu koos uu iides ä ki jas a,
jois a kussakin ke o aan päähenkilön aih oeh oinen ki ja ki jal a pidempi elämä ja lopul a kuolema.
Neljän ki jan älissä on In e mezzo, paikoin askas akin ke on aa ke en ä ä älinäy ös. Näissä mus aa
huumo ia käy äen ja jopa hupaisas i ke a aan pieni seikka, pe hosen sii en heilahdus ai sa uma, joka on
joh anu päähenkilön kulloiseenkin aih oeh oiseen elämänkulkuun. In e mezzo he ä ä ä poh imaan,
mi ä olisi apah unu , jos joku olisi alinnu oisin.
Vaikka ensimmäisessä ki jassa päähenkilö ei ehdi äy ää uo akaan, siinä ki jailija jo nos aa esiin Päi ien
lopun keskeise eema . Sa uman ja alinnan p oblema iikan innalla kulke a soda , köyhyys, epä asa-
a o, juu alaisuus ja juu alais en koh alo, asismin nousu, kommunismi ja isä ömyys.
Vau an nuo e anhemma ei ä pys y ymmä ämään ai käsi elemään mene ys ään. Heidän lii onsa on
ollu nopea, kun juu alaiseen pe heeseen kuulu a äi i nai e aan goijlle. Isä jä ää puolisonsa ja läh ee osin
sa uman iemänä sii olaiseksi USA:han, missä as aano o Ellis-saa ella on ankea ja elämä ähin ään yh ä
ka ua kuin Eu oopassakin.
Toinen ki ja ajoi uu ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Pe he on aja unu Wieniin, missä
isällä on huonos i palka u ki ju in oimi. Puu eessa elä ässä pe heessä on kaksi y ä ä. Vanhempi 1902
synyny y ä i senäis yy nuo ena ja kuolee 17- uo iaana sydänsu un ajamana, kun espanjan au iin
kuolleen ys ä ä ä en sulhanen ei y ös ä äli ä.
Vas a kolmannessa ki jassa päähenkilö saa nimen, uolloinkin ain a iomiehen sukunimen ensimmäisen
ki jaimen H. Nuo i päähenkilö adikalisoi uu asismin nous essa ja alkaa oimia kommunis isessa
liikkeessä. Hän ja hänen aa e o e insa usko a , e ä Hi le iä oi as us aa pa hai en ain yöläis en
pa a iisis a. Nuo e pää y ä ensin P ahaan ja saapu a monien y i ys en ja sel i ys en jälkeen Mosko aan.
Ponnis elu kunnon kommunis iksi on uhoon uomi u. Vää ä kansalaisuus on askau a aa, eikä
neljäsosajuu alaisuu akaan pääse pakoon, aikka kynisi punaise hiuksensa.
Kolmas ki ja ke oo kas o omas a hi mu allas a, jossa kaikilla muillakin o e eilla on nimenä ain ki jain
ja jossa kehenkään ei oi luo aa, koska kaikki pelkää ä omaa koh aloaan. Loppu uloksena ko as a
y i ykses ä on kuolema yölei illä 60 as een pakkasessa. Kolmas ki ja on askain a lue a aa, eikä a mas i
sa umal a.
Jo kolmannessa ki jassa H. ki joi aa omaania, Neu os olii oon ja sen puolueeseen pääsyyn a i a ia
sel i yksiä ja niihin omaa elämäke aansa. Neljännessä ki jassa H. elää I ä-Be liinissä menes yneenä ja
puolueen ko kealle a os amana ki jailijana. Noin 60- uo iaana ja lähes kaiken saa u aneena hän
kompas uu apuissa ja ai aa niskansa. Hänen 16- uo ias poikansa lukee pompöösien hau ajais en jälkeen
muis oki joi uksia ja hau aseppeleiden nauhojen koho eisia eks ejä. Elämä jae ussa Saksassa ja DDR:n
jä jes elmän k i iikki on i sekin DDR:ssa syn yneen ja kas aneen E penbeckin eos en pysy iä eemoja.
Tä kein ä ki jailija H:n pojalle on se, kun hän unnis aa e äällä hau ajais ie aalla oma ha maa silmänsä.
Äi i ei ole koskaan ke onu pojalle, kuka ämän isä on. Poika on kui enkin ymmä äny , e ä pojan isä ei ole
jo nuo ena meneh yny o e i H., jonka nimeä niin äi i kuin poikakin kan a a .
Ylisukupol inen isä ömyys leimaa Päi ien loppua. Päähenkilön isoäi i ei halunnu ke oa y ä elleen
ämän kadonneen isän koh alos a. Lopul a sel iää kui enkin, e ä puolalaise o a pog omin aikana
su mannee isän ja e ä äi i on iime he kellä sel iy yny samal a koh alol a. Myöhemmin päähenkilö
kas a aa isä ön ä ja isää kaipaa aa poikaa.
Juu alaisuus nousee esiin yksi äisinä apah umina ja kä ke ä änä asiana. Päähenkilön isoäi i pi ää
me ki ä impänä ekonaan y ä ensä nai amis a k is i ylle, goille, aikka hänen oma isänsä ei suos u
ulemaan häihin ei las en ensimmäiseen juhlaan eikä enää apaamaan y ä ään. Isoäi i haluaa helpo aa
syn y ien las en asemaa, kun nämä kas e aan ja heis ä ulee ka olisen ki kon jäseniä. Hy ää seu aa ille
sukupol ille halunneen äidin ja isoäidin juu alaisuus kui enkin ie lei eille ja kuolemaan. E penbeckin
henkilöille juu alaisuus ei ole uskon oa aan yh eiskunnallinen asema ja iime uosisadan ensimmäis en
uosikymmenien aikana aakka. Kolmannen pol en päähenkilölle sel iää as a aikuisena, e ä hänessä
i aa äi insä puoles a juu alainen e i.
Viidennessä ki jassa ou a H. on be liiniläisessä anhainkodissa 90- uo iaana ja pääosin muis insa
mene äneenä. Hän elää a os e una joskin yksinäisenä, aikka ainoa poika käy säännöllises i äi iään
apaamassa. Tälle äi i muis elee nuo uu ensa Wieniä. Rou a H. kuolee 90- uo ispäi änsä jälkeisenä
päi änä. Hän eh i saada DDR:n suu en kansallisen kunniame kin neljä iikkoa ennen muu in mu umis a.
Viides ki ja on lempein, jopa liiku a an humo is inenkin, kun päähenkilön ha haile a ja absu di
aja ukse innas u a maailman absu deihin apah umiin.
Päi ien lopun ilmaisu on ai u imais a ja ämän Jukka-Pekka Pajunen on suomen anu ai u imaises i.
E penbeck käy ää omin akeis a ja ehokas a ois oa. Ke on aa leikkaa a si aa i mm. Vanhas a
es amen is a ja Goe hel a, jonka eokse sii y ä mullis uksissa sukupol el a oiselle. Ihan e i asia on, onko
nii ä kukaan lukenu .
Jenny E penbeck: Päi ien loppu (Alle age abend). Suom. Jukka-Pekka Pajunen. Tammi. 313 s.
Rii a Vaismaa on ki jallisuusk ii ikko